En ole feministi, mutta...

Isosisko kirjoittaa "En ole feministi, mutta..."-ajattelusta. Isosisko ja monet muut feministit eivät ymmärrä tuollaisia lausahduksia monien (julkkis)naisten suista kuultuina. Seuraavassa hiukan analyysiä tuon kiistanlaisen lausahduksen meriiteistä.

Eräs hyvä syy sanoutua irti feminismistä on oman maineen varjeleminen. Feministit eivät ole hyvässä maineessa monien miesten, eikä naistenkaan mielissä. Olisi suorastaan tyhmää liittää itsensä halveksittuun ryhmään tuhoten mainettaan ja flaksiaan tärkeämpien kohderyhmien silmissä. No, feministit tietenkin suuttuvat siitä, että nainen, jonka ajatuksissa on paljon feministeille tyypillisiä ajatuksia kieltää heidät julkisesti, mutta on yksinkertaisesti paljon järkevämpää olla hyvässä maineessa miesten kuin feministien silmissä - helposti ymmärrettävistä syistä.

Eli vaikka nainen allekirjoittaisikin feminismin perusopit tai pitäisi niitä sinällään järkevinä vaikkapa naisten kannalta, niin siltikään hänen ei kannata itse leimautua feministiksi, vaan nauttia vapaamatkustajana sekä feministien hänelle hankkimista mahdollisista eduista, että miesten ihailusta. Feminismin kieltäminen julkisesti on yksittäisen naisen edun maksimoimisen kannalta järkevä strategia.

Vastaavan esimerkin voisi poimia vaikkapa rasismista. Nainen voi olla sitä mieltä, että "mustat tekevät 90% väkivaltarikoksista", mutta silti naisen ei kannata liittyä uusnatseihin ja esitellä tuota rasistista(riippumatta väitteen oikeudesta) mielipidettään julkisesti, koska ihmisen ei kannata leimautua samaan jengiin rasististen ryhmittymien kanssa.

Samalla tavalla feministit yrittävät "vastuuttaa" koko miesten sukukunnan joittenkin miesten teoista. Kunnon miehet laittavat helposti tuollaiset vihamielisiksi ja katkeriksi leimautuvat feministit vaimokandidaattijonon hännille. Naiselta, joka ei halua pilata markkina-arvoaan, olisi anteeksiantamattoman typerää leimautua feministiksi, ehkäpä lesboja lukuunottamatta

En ole sovinisti, saati feministi, vaan aito tasa-arvon kannattaja.

Isosisko pitää tuota lausahdusta arkistonsa helmenä. Tuo lausahdushan sopisi minulle tag-lineksi asti, sillä siinä kiteytyy mainiosti noiden mainittujen ajatussuuntien looginen paremmuusjärjestys. Sovinismi, josta voisi streotyyppinä heittää sukupuolirooliajattelun, jossa nainen tekee kotityöt, eikä vaivaa pikkuaivojaan sisustusongelmia suuremmilla kysymyksillä on aatesuuntana epäilyttävä. Vaikka se sopiikin monille pareille mainiosti, niin se ei silti sovi parisuhdemallisiksi yleistettävällä tasolla, koska monista naisista ei ole aivottomiksi kodinhoitajiksi ja monista miehistä ei ole sovinistimiehen roolin täyttäjiksi. Sovinismi yksittäisissä tapauksissa ei kuitenkaan ole mikään tyhmä aate sen kannattajien näkökulmasta(oli kannattaja sitten mies tai nainen), jos lopputulos on onnistunut. Sovinismi ei tyhmä aate sitenkään, että se olisi loogisesti ristiriitainen, jos sitä ei yritetä viedä liian yleistetylle tasolle.

Feminismi voisi olla älyllisen eliitin huippuovela aate, jossa omien etujen ajaminen on puettu tasa-arvon valekaapuun. Aate, jossa omia kuviteltuja etuja ajetaan suunnitelmallisesti tasa-arvon nimissä aivan hyvin tietäen, että koko tasa-arvo on pelkkää kulissia. Jos feminismi olisi tuolla tavoin järkeilty aate, niin voisin pitää sitä neron työnä. Arkinen totuus on kuitenkin epäjännittävämpi: Oikeasti feministit kuvittelevat ajavansa tasa-arvoa silkkaa typeryyttään, vaikka aatteella ei olekaan juuri mitään tekemistä tasa-arvon kanssa. Ja mikä tekee feministeistä vieläkin typerämpiä on se, että he kuvittelevat ajavansa tasa-arvoa sen vielä senkin jälkeen, kun heille on väännetty sentin paksuisesta rautalangasta, miksi esim. miesten orjatyö armeijan leivissä ei ole tasa-arvoista. Tai miksi palkkojen tasa-arvoistaminen ei johda tasa-arvoon, jos naiset haluavat edelleenkin laittaa mukavamman työympäristön ja mukavammat työajat paremman palkan edelle, päinvastoin kuin miehet.

Miksi ihmeessä kukaan nainen haluaisi tunnustaa julkisesti olevansa feministi? Miksi kukaan haluaisi leimautua niin typerään poppooseen, joka ei ymmärrä sitä, että tasa-arvo edellyttää myöskin luopumista perusteettomista eduista. Se, että ajaetaan vain itselle huonompien asioiden saamista miesten tasolle ei johda tasa-arvoon.