lauantaina, toukokuuta 29, 2004

Miten väkivalta vähenisi oikeasti

Johanna Kantola kirjoittaa Ylioppilaslehdessä hyväksytystä väkivallasta.
Tilastot puhuvat silti karua kieltään. Suomalaiset miehet ovat väkivallan tekijöitä naisia, lapsia ja miehiä kohtaan.
Mitä minä olen joskus siteerannut blogissani tutkimuksia maailmalta lapsiin kohdistuvasta väkivallasta, niin naiset ovat kyllä kunnostautuneet sillä saralla kiitettävissä määrin, varsinkin jos lapsensa vammaisiksi ryypänneet naiset otetaan laskuihin mukaan. Millaisia tutkimuksia Suomessa on tehty lapsiin kohdistuvasta väkivallasta?
Vuosikymmeniä olemme vaienneet miesten väkivallasta, antaneet sille hiljaisen hyväksyntämme. Väkivalta on normalisoitunut yhteiskunnassamme.
Ehkäpä olen katsellut mediaa erilaisten lasien lävitse, mutta minusta taas tuntuu, että miesten väkivaltaisuudesta puhuminen on eräs ylikorostetuimmista aiheista viime vuosikymmeninä.
Arto Jokinen kysyy kirjassaan Panssaroitu maskuliinisuus (2000), miksi väkivallan nimeäminen miesten ongelmaksi herättää niin paljon torjuntaa, vasta-argumentteja ja aggressiota miesten keskuudessa. Ääriesimerkki tästä torjunnasta ja miesten häivyttämisestä väkivallan tekijöinä on viimeaikoina käyty keskustelu väkivaltaisista naisista. Tämä myytti on tuttu jokaiselle suomalaisia perheväkivaltakeskusteluja seuranneelle. Nainen voittaa miehen puheen tasolla (?henkinen väkivalta?), suomalainen mies ei osaa puhua ja sen takia hän lyö. Vastuu väkivallasta siirtyy naiselle.
Tuossa argumentissa yritetään taas kerran sekoittaa väkivallan tekijän vastuu ja uhrin vastuu keskenään. Ei väkivallan tekijän vastuu poistu mihinkään, vaikka uhrilta kysyttäisiinkin, oliko tuo sinun käytöksesi järkevää. Väkivallan tekijällehän on vastuu langetettu jo lain kautta. Ei suomalaisessa yhteiskunnassa ole sen voimakkaampia keinoja vaikuttaa väkivallan tekijöihin.

Olemme varmaan yhtä mieltä siitä, että tavoitteena olisi vähentää väkivaltaa. Minä väitän, että väkivallan vähentämiseksi saadaan paljon suurempi apu, jos yritetään vaikuttaa potentiaalisiin uhreihin kuin että yritetään jatkaa vuosikymmeniä jatkunutta valistusta väkivallan tekijöiden suuntaan. Jos minulla olisi lapsi, niin minä neuvoisin lastani hyvin tarkaan, että älä vittuile nakkarin jonossa, äläkä vittuile kumppanillesi, koska se altistaa sinut väkivallalle. Minun tavoitteeni olisi saada lapseni välttymään väkivallalta ja sen suhteen tehokkain keino on neuvoa potentiaalista uhria. Samalla tavalla kuin neuvotaan autovarkauksien ehkäisemissä auton omistajia sen sijaan, että heristeltäisiin sormea autovarkaille.

Väkivaltaa on aina ollut ja sitä tulee olemaan jatkossakin, vaikka kukkahattutädit saarnaisivat asiasta maailman tappiin asti. Onneksi voimme kuitenkin vaikuttaa väkivallan uhriksi joumisen todennäköisyyksiin omalta kohdaltamme suuressa määrin valitsemalla ymäristöt ja ihmiset joiden kanssa olemme tekemisissä. Tässä vaiheessa idealistit huomauttavat, että "ihmisen tulee saada kulkea missä tahansa ja sanoa kenelle tahansa mitä tahansa ilman väkivallan uhkaa." Tuo on ihan hyvä ajatus käyttöön otettavaksi utopialandiassa, mutta ennen kuin pääsemme muuttamaan sinne, meidän kannattaa elää realiteettien valossa ja sopeutua ympäristöömme.
Niissä vaatimuksissa, että miehet on nähtävä väkivallan tekijöinä, ei kuitenkaan ole kyse miesten syyllistämistä. Kyse on miesten vastuullistamisesta.
Tuollaiset puheet ovat turhaa lätinää, koska niitä on kuultu jo vuosikymmenet ja niistä saatu apu on käytetty loppuun jo hyvän aikaa sitten. Vaikka miehiä yritettäisiin vastuullistaa kuinka, niin osa miehistä on silti väkivaltaisia. Miksi tuhrata energiaa sellaisiin keinoihin, jotka eivät auta?
Väkivalta ei lopu ennen kuin mies ottaa vastuun teoistaan ja lakkaa etsimästä syitä naisesta. Myös yhteiskunnan olisi syytä lakata etsimästä syitä naisesta. Väkivaltaisista naisista ? marginaalisesta ilmiöstä ? puhuminen vie huomiota pois tärkeämmiltä asioilta.
Kuten sanoin, asia on tismalleen päinvastoin. Miesten "vastuullistamisesta" saatu hyöty väkivallan vähentämiseksi on ulosmitattu jo vuosia sitten. Jos naiset alkaisivat esim. karttaa väkivaltaisia miehiä parisuhdevalinnoissaan ja lakkaisivat tukkimasta Matti Nykäsen(klikkaus omalla vastuulla!) sähköpostia kosiokirjeillään, niin miehet käytännöllisesti katsoen lopettaisivat väkivaltaisen käytöksensä, sillä kukapa mies haluaisi jäädä ilman naisuhteita. Hyöty väkivallan vähentämiseksi olisi satakertainen miesten vastuullistamiseen verrattuna.

Väkivaltaa kannattaa vähentää sellaisilla keinoilla, jotka toimivat loppuunkaluttujen keinojen sijaan. Ja uskokaa pois - väkivaltaisten miesten vältteleminen pari- ja seksisuhdevalinnoissa vähentäisi ainakin lähisuhdeväkivallan uudelle Euroopanennätystasolle.

Miehen nimikin voi johtaa alempitasoisuuteen.

Ei kommentteja: