keskiviikkona, toukokuuta 26, 2004

Nais- ja miespoliitikot mediassa

Elina Tuomola kirjoittaa Tutkassa, miksi Janina Anderssonin mielestä on helppoa olla nuori nainen politiikassa:
Julkisuus vaikuttaa nyky-yhteiskunnassa olevan yksi tavoitelluimmista asioista. Poliitikolle se on lähes elinehto. Naispoliitikolla on kyllä helpompi pääsy useaan mediaan kuin miespoliitikolla, mutta naisten on vaikea profiloitua asiakysymyksillä. Nais- ja miespoliitikkojen käsittelyllä mediassa on Anderssonin mukaan vissi ero. Naisten on helppo saada julkisuutta, kun taas miehillä ongelmana on ylipäätään päästä esiin. Erittäin moni mieskollega on kateellinen siitä julkisuuden määrästä, mitä naiset saavat.
Tommi Uutela kirjoittaa Tutkassa homojen ja lesbojen rooleista mediassa:
Homo- ja lesbohahmot kuuluvat tätä nykyä tv-sarjojen ja elokuvien vakiokalustoon. Niistä ei voida kuitenkaan puhua tasavertaisina suhteessa muihin henkilöihin. Tv-sarjan homoseksuaali on useimmiten se naismainen kimeällä äänellä puhuva mies, jolla on pikkusormi aina pystyssä. Vähemmistön edustaja on anomalia eikä vakavasti otettava henkilöhahmo ongelmineen ja yleisinhimillisine luonteenpiirteineen.

Valtaosa seksuaalivähemmistöjen edustajista tv-sarjoissa ja elokuvissa on miespuolisia homoseksuaaleja, jotka ovat kykenemättömiä vakaaseen parisuhteeseen tai onnelliseen sinkkuuteen.
Oma mielikuvani taas on, että homot esitetään lähes poikkeuksetta hyvin positiivisessa valossa, koska millään sarjalla ei ole varaa esitellä pervoa homopahista, joka on luonteeltaan mulkku, koska se tulkittaisiin homojen mustamaalaamiseksi. Naisellinen homotyyppi on usein mukana komediasarjoissa, koska miehen naisellinen käyttäytyminen on tunnetusti hauskaa ihan sellaisenaankin. Vihjauksia homoseksuaalien runsaista seksisuhteista käytetään ainoastaan riittävän etäisinä huumorin lähteinä, jotta ne pysyvät hauskoina ällöttävän sijaan.

Lesbohahmoista mieleen juolahtaa ensimmäisenä se rekkalesbotyyppi, joka piipahtaa hetken ajan sarjassa tekemässä naisen tai miehen olon hauskalla tavalla epämukavaksi. Ällöttäviä homopomoja, jotka lääppisivät alaismiehiään seksistisesti, näkee sarjoissa harvemmin. Tästä aiheesta löytäisi(jos jaksaisi vain miettiä) varmaan paljonkin rooleja ja tapoja tehdä asioita, joita homot ja lesbot eivät heterojen tapaan kuitenkaan tee televisiosarjoissa.

Etsi seitsemän "virhettä" tästä diipadaapan kirjoituksesta?
Mies 18v: "En ymmärrä miksi tyttöystäväni ei esittele minua kavereilleen, eikä hän koskaan pidä minua kädestä kaupungilla. Kotona hän kuitenkin kertoo pitävänsä minusta valtavasti, hemmottelee, rakastelee ihanasti ja kehuu komeaksi. Usein hän on poissa pitkiä aikoja ja minulla tulee todella ikävä. Olenko liian lihava?"

Mies 20v: "Minulla on ongelma, saan kauniita naisia luokseni yöksi, toisinaan he he soittelevat vielä peräänkin, mutta usein tuntuu siltä, että he haluavat vain seksiä? Mitä minun pitäisi sanoa, että he haluaisivat seurustella kanssani? Pidän hoikista, isorintaisista vaaleista naisista."

Nainen 21v: "Olen normaalikokoinen (180/70), pukeudun siististi, luen kirjallisuutta ja rakennan pienoismalleja. Omasta mielestäni olen kiltti, hauska ja älykäs, vaikkakin isommassa seurassa hiukan ujo. En ole koskaan ollut sukupuoliyhteydessä miehen kanssa. Ystäväni aloittivat seksielämän jo vuosia sitten. Jostain syystä miehet vain tuntuvat ajautuvat (varattujen) ystävieni syliin. Se vaivaa minua, sillä joudun jatkuvasti antamaan vääriä alibeja, kun he pettävät omia poikaystäviään. Onko olemassa hyvä miehistä kertova kirja, jonka lukemalla voisin parantaa mahdollisuuksiani parisuhteen hankkimisessa?

Ei kommentteja: