perjantaina, helmikuuta 04, 2005

Lisää asiaa naisten matematiikan taidoista ja jakaumista

Norman Levitt (professor of mathematics):
Relative paucity of women at the top levels of mathematical achievement is, in fact, a tail-end effect. This is quite plausible. There is widespread and persistent evidence that, insofar as we can measure mathematical talent quantitatively, men have a slightly higher mean as well as a greater variance. Moreover, it seems reasonable to assume that genetic differences, acting via neurophysiology, are chiefly responsible for the observed differences in performance.

This episode reveals, in particular, that many scholars and students are committed to an egalitarian doctrine that is, in its way, as dogmatic and immune to contradictory evidence as the biblical literalism of fundamentalists.

The real disgrace is that Summers' assailants, particularly the scientists among them, feel no obligation to come up with a reasoned refutation of the tail-end hypothesis or to produce any substantive evidence relevant to the issue. They accept it as a Revealed Truth that innate statistical differences between the sexes simply cannot extend to the cognitive realm, no matter what the evidence seems to show.
Artikkelista löytyy yksinkertainen matemaattinen selitys sille, että miehet ovat huipputasolla parempia matematiikassa (ja lähes kaikessa muussakin siivousta lukuunottamatta). Feministisen kritiikin ongelma on siinä, että se ei yritäkään kumota tuota matemaattista selitystä, vaan se yrittää huutaa naama punaisena, että "sukupuolten henkisissä taidoissa ei ole eikä voi olla eroja!".

Väärien ajatusten katalogissa on hauska tarina naissinkun edesottamuksista:
Naissinkku: Ilmoitukseeni tulee 20 vastausta! Aika paljon kunnollisia, mutta tylsiä järvenpääläisiä datanomeja. Saatan olla kranttu, mutta jos mies ei osaa kirjoittaa yhdyssanoja, en voi kiinnostua. Mika sen sijaan vaikuttaa kiinnostavalta: 28-vuotias matkatoimistovirkailija, joka kuulemma näyttää Frendien Joeylta. Meilailemme tiiviisti, kunnes Mika pyytää kuvaani. Lähetän mielestäni ihan kivan otoksen, johon hän vastaa: "Kiitos kuvasta, mutta se jokin jäi puuttumaan". Ai pitkät vaaleat hiukset ja isot tissit? Olen pettynyt ja raivoissani.
Eli nainen vastaa sille komeimmalle miehelle, vaikka oma ulkonäkö on korkeintaan järvenpääläistä tasoa - sitten suututaan.
Toinen pettymys tulee heti perään. Olen kaverini Lauran kanssa viettämässä iltaa ravintola Teatterissa. Jossain vaiheessa jään siideri kädessä yksin. Päätän kerrankin olla reipas aloitteentekijä. Näen kaksi kivannäköistä kundia tiskin luona juttelemassa. Voinko liittyä seuraan, kysyn. "Itse asiassa meillä on juttu kesken, että ei kiitos", toinen vastaa. Päätän, etten enää koskaan yritä samaa.
Todellista sitkeyttä. Kuinka monta paria syntyisi, jos miehet ajattelisivat samoin?

Ei kommentteja: