Miten lohduttaa pienimunaista?
Eräs vakipanoni oli hyvin ahdistunut pienestä elimestään. Jatkuvasti kyseli kaikenlaista. "Onko munani pienin, jonka olet nähnyt" Ja oli epäluuloinen. "Et varmasti oikeasti nauti kanssani, koska munani on näin pieni" Ja itsetunto oli selkeästi huono. "Jos tapaisit jonkun, jolla on iso meisseli, jättäisit varmasti minut" "Sano nyt suoraan, että minulla on liian pieni" Mitä sitä sitten pitäisi tuollaiseen vastata. Jos sanoin, että se on aivan riittävä, hän sanoi, että valehtelen. No totesin hänelle sitten vain, että olisin kanssasi, vaikka sinulla ei olisi munaa ollenkaan. Tästä hän vasta suivaantuikin. Suhteemme päättyi.
Rektum oli kai rentona.
Ystävättärelleni kävi kumma juttu. Hän oli niissä puuhissa erään herran kanssa matolla. Kaikki meni hyvin mutta juuri orgasmin kynnyksellä ystävättäreni haistoi oudon hajun nenäänsä. Voiko tämä olla totta, hän ajatteli. Herra taisi päästää pierun. Hyi hitto, haju vain voimistuu, hän tajusi. Orgasmiherkkyys katosi, kun ystävättäreni keskittyi nuuhkimaan. Sitten hän näki sen. Herra oli kakannut matolle. Järkytys oli suuri. Herra ei tuntunut kiinnittävän asiaan mitään huomiota. Ystävättäreni ei enää pystynyt jatkamaan aktia. Hän pyysi herraa lopettamaan ja lähtemään kotiinsa. Herra poistuikin muina miehinä. Sanoi lähteissään, että "näkyillään." Ystävättäreni jäi yksin katselemaan matollansa lojuvaa kakkakasaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti