"Naisintresseihin keskittyminen tasa-arvopolitiikassa on täysin perusteltua, kun katsotaan naisen aseman historiaa edes muutaman vuosikymmenen skaalalla", arvioi sarjakuvataiteilija Ville Ranta. Hän ei pidä Kotron "ainaista nurinaa" ja vastakkainasettelua kovin miehekkäänä.
Tasa-arvolailla ei voida vaikuttaa miesten elinikään, muistuttaa kääntäjä Kristiina Rikman. Hänestä keskustelussa menevät sekaisin hyvinvoinnin, omien valintojen ja moraalin käsitteet sekä lainsäädäntö.
"Eikä pienipalkkaisia pätkätyötä tekeviä naisia sentään voi miesten syrjäytymisestä syyllistää", Rikman toteaa.
Tutkimusten mukaan naiset tekevät yhä kahta työpäivää, ensin työpaikalla, sitten kotona, muistuttaa kirjailija Riina Katajavuori. Hänen mielestään kotiäitiä pidetään näkymättömänä itsestäänselvyytenä ja hänen delegoimispyrkimyksiään kodin luontoäänenä.
Naiset ovat joka suhteessa kaukana tasa-arvosta, arvioi kirjailija Juha Seppälä.
"Naisten osaksi jää edelleen pienemmällä palkalla palvella asiakkaita, hoitaa potilaita ja siivota sotkuja miesten kilpailuvietin jäljiltä. Suuri naisjoukko on sijoittunut terveydenhoito- ja sosiaalialalle. Heiltä ostettiin äänet, mutta niistä ei haluta maksaa mitään."
"Kyllä alkoholihaitat, holtittomuus liikenteessä, elintapaongelmat, itsemurhat ja vastaavat saavat huomiota, vaikka niitä ei joka kerta muisteta mainita pääasiassa miesten ongelmiksi", sanoo Ilkan päätoimittaja Matti Kalliokoski. "Sen sijaan esimerkiksi vanhusten yksinäisyys on katveessa, vaikka se koskee enimmäkseen naisia."
"Ei naisten samapalkkaisuutta miesten kanssa saavuteta sillä, että miesvankien määrä vähenee. Ei kukaan esitä, että vasemmiston pitäisi tasapuolisuuden tai demokratian nimissä ymmärtää välillä ajaa myös porvareiden asiaa", vertaa Tanssi-lehden päätoimittaja Minna Tawast.
Näytelmäkirjailija Juha Siltanen katsoo, että tasa-arvokysymyksellä on perinteisesti tarkoitettu muun muassa naisten samanarvoisuutta työelämässä ja yhteiskunnassa.
"Tämän kysymyksen laajentaminen koskemaan sosiaalisia velvollisuuksia ja oikeuksia yleensä, puhekäytäntöjä, "elinikäoikeutta" jne. on loogisesti moitteetonta – ja epäilemättä osa läntisen kulttuurin "maskulistisen ikonokratian" yleistä kriisiä", hän arvioi.
Kuvataiteilija Silja Rantanen tukeutuu historialliseen vertaukseen.
"Kun Yhdysvalloissa poistettiin neekeriorjuus, sillä oli kielteisiä vaikutuksia etelävaltioiden plantaasinomistajien talouteen. Olisi kuitenkin ollut väärin tarkastella orjuutta ja rotusortoa heidän näkökulmastaan."
Monet korostivat, ettei miesasia etene sääliä etsimällä.
"Miehet ovat alkaneet ruikuttaa sen sijaan, että tekisivät jotain itselleen", kiteyttää muusikko A. W. Yrjänä.
"Naisten uhriutumista pahempaa on vain miesten uhriutuminen", toteaa kirjailija Tuomas Kyrö.
torstaina, syyskuuta 20, 2007
No problem
HS-raati: Miehet eivät jää naisten jalkoihin tasa-arvotyössä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
13 kommenttia:
Ei tuossa reaktiossa oikeastaan mitään uutta ole. Miesten pitää tehdä jotain itselleen, naisille puolestaan tehdään jotain.
Kotiäitiyden arvostamisesta tuli mieleen, että se on hyvin ristiriitaista ja vaikeaa nykypäivänä arvostaa kotiäitejä koska toisaalta jos heitä arvostaa niin tukee patriarkaattia ja vaimonhakkausta, mutta jos ei arvosta niin on joku välinpitämätön peto. Kotiäitiys on samaan aikaan tasa-arvon vihollinen sekä yksi tasa-arvon suurimmista ongelmista ja merkki ties mistä rakenteellisesta sorrosta maton alla.
Mitä oikeasti tapahtuisi jos kaikki miehet julistaisivat, että kotiäidit on OUT ja kaikki akat töihin. En minä ainakaan usko että feministit saati naiset juhlistaisivat sitä. Eivätkä he myöskään juhlistaisi jos ne samat miehet sanoisivat että kotiäidit on parasta mitä on.
Tutkimusten mukaan naiset tekevät yhä kahta työpäivää, voi moro anna mun kaikki kestää, sisältyykö siihen kotona olevaan työhön sitten myös prostituutio kun kerran tällaiselle draamalinjalle lähdetään.
"Naisten osaksi jää edelleen pienemmällä palkalla palvella asiakkaita, hoitaa potilaita ja siivota sotkuja miesten kilpailuvietin jäljiltä."
minä en tiedä miten naisten osaksi jää hoitaa potilaita. suurin osa naissairaanhoitajistakin on ihan itse hakeutunut alalle. veljeni haki sairaanhoitajaksi. kuka on syyllinen? patriarkaattiko on ohjannut hänen osakseen hoitaa potilaita.
kummallista on että näissä muka tasa-arvoa puolustavissa kommenteissa vedotaan sukupuoliominaisuuksiin. viitataan, että miehillä on kilpailuvietti. sehän tarkoittaa että palkkaero on perusteltu.
ville ranta ei pidä miesten puhetta miesten ongelmista "miehekkäänä". naisille joku on sallittua, mutta ei miehille.
miksi kyrön mielestä miesten uhriutuminen on pahempaa kuin naisten uhriutuminen.
äärimmäisen seksistinen maailmankuva esiintyy lähes kaikissa näissä hesarin kommenteissa.
Niin siis selventääkseni kotiäitiys nähdään kahdella tavalla, ja feminismissä molempien näkemyksien pitää olla päällä samaan aikaan. Ensimmäinen on että se on merkki sorrosta ja patriarkaatista, siitä pitää päästä eroon - akat siwan kassalle voimavaraistumaan. Toinen on että kotiäitiyttä ei arvosteta tarpeeksi, itse kotiäitiydessä ei ole ongelmaa, eikä se ole merkki sortokoneistosta mutta sitä ei mukamas arvosteta joka tekee siitä tasa-arvon ongelman.
Siinäkään ei ole mitään uutta, että feminismit (ja f-mieliset) syyllistyvät jatkuvasti siihen mistä muita syyttävät, esimerkiksi seksistisen maailmankuvan luomiseen "miehet älköön valittako, vaan ottakaa se kuin mies" kommenteillaan.
No jos nämä asiat pitää ottaa niin kuin mies, tai käyttäytyä puhtaan miehekkäästi, niin voisiko joku näistä feministeistä sitten kertoa moisen suhtautumistavan tarkemman määritelmän? Miten se tarkalleen ottaen eroaa siitä, miten nainen (naisellisesti) suhtautuu tasa-arvoasioihin?
Pitääkö ottaa luolamiehen asenne ja kirjaimellisesti nuijia oma näkökantansa vastapuolen kalloon? Pitääkö olla perus-barbaarimies, joka miehekkäästi raiskaa jokaisen vastaanväittävän naisen? Tai mahdollisesti mielipuoli nykymies, joka ottaa käteensä haulikon painottaakseen omia mielipiteitään? Voisiko olla myös idiootti herrasmies, joka liehittelee naisia ravintolaillallisilla, vaikkei muutoin omia mielipiteitään saakkaan julki?
Arvostukseni tasa-arvosta ruikuttavista naisista laskee tasaisen varmasti. Jatkakaa vielä vähän aikaa, niin joudun arvottamaan teidät samaan kategoriaan kissojen ja koirien kanssa.
/Argh
Joidenkin yksilöiden mielipiteiden tyhmyydestä huolimatta kannattaisi olla tyytyväinen. 21 prosenttia on jo ihan hyvä luku, etenkin jos uskoo että se on kasvava.
"Kun Yhdysvalloissa poistettiin neekeriorjuus, sillä oli kielteisiä vaikutuksia etelävaltioiden plantaasinomistajien talouteen. Olisi kuitenkin ollut väärin tarkastella orjuutta ja rotusortoa heidän näkökulmastaan."
Ettekö ymmärrä että naiset ovat kuin neekeriorjia ja miehet ovat orjuuttajia? Tai itseasiassa naiset ovat kuin juutalaisia ja miehet ovat natseja. Miksi, natsit, ruikutatte? :(
Joku muinoin sanoi, että Englannissa kannattaa olla mies, hevonen, koira tai nainen - ja tässä järjestyksessä. Että koiraksi pääsyhän olisi nousua meille naisille! ;)
(No, se oli jokunen vuosikymmen sit ;)
"Että koiraksi pääsyhän olisi nousua meille naisille!"
Eiköhän se vielä sinulta onnistu, jos vain oikein kovasti ponnistelet. Usko vain itseesi. Ei ne koirakoulun pääsykokeet niin ylivoimaisen vaikeat ole.
"Että koiraksi pääsyhän olisi nousua meille naisille!"
Eiköhän se vielä sinulta onnistu, jos vain oikein kovasti ponnistelet. Usko vain itseesi. Ei ne koirakoulun pääsykokeet niin ylivoimaisen vaikeat ole.
""Miehet ovat alkaneet ruikuttaa sen sijaan, että tekisivät jotain itselleen""
Minä teenkin. Nostan nettona reilusti enemmän mitä joku hoitsu saa bruttona eikä meidän firmaan palkata naisia, ellei tarkalleen tiedetä että ovat hyviä.
Ruikuttamatta jättäminen olisi paljon vähemmän 'jonkin tekemistä' asian hyväks. Asioiden esiin nostaminen (en ole kyllä vielä ruikutukseen törmännyt miesten suunnalta näissä asioissa, vaan lähinnä hyvin asialliseen ja puolueettomasti asioita käsittelemään pyrkivään tyyliin, joskin ainahan siellä pari kovempisanaista ihmistä aina joukkoon mahtuu, mutta se on pientä verrattuna feministien vittuiluun ja vähättelyyn, joka on sääntö eikä poikkeus), jota feministit ja profeministit tietenkin tyypillisellä solvaus-asenteella kutsuvat 'ruikuttamiseksi' - sehän ON jo 'jonkin tekemistä' miesten tasa-arvon edistämiseksi!
Jos ruikutus on ainoa keino kiinnittää huomio siihen, että miehiä sorretaan ja rankasti, mutta he eivät voi valittaa tai huomauttaa asiasta tai ottaa asiaa esille mitenkään ilman että heiltä katoaa silloin viimeinenkin mahdollisuus kunnioitukseen muiden kansalaisten taholta, niin tuo ruikutus-syyttelyhän vain todistaa tämän pointin.
(selitykseni lieni melko sekava, toivottavasti ymmärrystä tapahtui silti)
- Vortac
"Tutkimusten mukaan naiset tekevät yhä kahta työpäivää, ensin työpaikalla, sitten kotona, muistuttaa kirjailija Riina Katajavuori."
Ajankäytön muutokset 1990-luvulla -niminen tutkimus muistaakseni paljastaa, kummalla sukupuolella sitä vapaa-aikaa töiden ja kotitöiden jälkeen enemmän olikaan.
Vaikea arvata taas. Nii'i.
Lähetä kommentti