Naistutkimuksen tieteellisyys

Aloitan pienimuotoisen filosofi Jukka Hankamäki -sarjan (blogi), jossa esittelen kansantajuisesti hänen ajatuksiaan. Hankamäki käsittelee kirjoituksissaan hyvin paljon samoja asioita kuin minäkin, mutta filosofisemmin. Tarkastelun kohteena on Hankamäen kirja Filosofiset viuhahdukset (2007), jossa hän kannen mukaan tarkastelee ainakin seksiä ja valtaa. Hankamäki väittää, että media ei ole juurikaan huomioinut hänen ajatuksiaan, mikä pitää aianakin omalta kohdaltani paikkansa, sillä törmäsin hänen ajatuksiinsa googlettamalla vasta joitakin aikoja sitten, vaikka etsin juuri sellaisia pointteja, joita Hankamäki tuo esille. Seuraavassa lyhyesti joitakin Hankamäen pointteja, jotka sattuvat ensimmäisenä silmään:

• Mediaan ja tiederahoituksen piiriin Hankamäkeä ei haluta, koska feministinen ja Queer-teoria hallitsevat hegemonisesti seksuaalisuutta käsittelevää tiedettä.
• Omia tutkimuksia saa tehdä omalla rahalla, mutta jos henkilö ei hyväksy feminististä ideologiaa lähtökohdakseen, virallisen tutkimuksen pariin on turha pyrkiä.
• Sukupuoli ei ole vain sosiaalinen konstruktio!
• Naistutkimuksessa on vikaa ja sitä on paljon.
  

Hankamäki ei Niemelän ja Tammisalon tapaan väitä, että naistutkimus ei olisi tieteellistä. Naistutkimus ei kuitenkaan ole tieteellistä siten, että se nauttisi luottamusta muiden kuin omien kannattajiensa piirissä. Naistutkimus ei tuota luotettavaa ja puolueetonta tietoa. Lisäksi naistutkijat sulkevat muut tiedon tuottajat ulkopuolelle ja määrittelevät heidät ”epätieteilijöiksi”. Muut tutkivat väärin, kun he eivät perusta tutkimuksiaan Queer-teorian asettamalle perustalle ja julkeavat vielä väittää, että sukupuolia olisi kaksi.

Naistutkimus haluaa esittää, että koska he edustavat virallista tiedettä, ja koska sillä on paljon kannatusta naistutkijoiden ja feministien keskuudessa, niin se edustaa oikeaa tiedettä. Kun uusia tutkijoita kloonataan ja aivopestään naistutkimuksen parissa, sitä pidetään hyvänä asiana. Itseohjautuvuus ja kriittisyys ovat syntejä. Butler ja Foucault on hyväksyttävä lähtökohdiksi ja kyseenalaistamattomiksi jumaliksi. Kaikki oma tiede voidaan oikeuttaa sillä, jos oma jumala Butler on joskus sanonut jotain. Kun lause alkaa "Butler kirjoitti..." niin se pitää aina paikkansa.

Varsinkin tieteelliset julkaisut ja konferenssit ovat tieteellisen normin toistoa, vallitsevan paradigman vahvistamista. Tiede ei ole enää sitä, että etsitään uutta, vaan että kumarretaan hyväksyttyjä Jumalia. Silloin itsenäisille ajattelijoille ei ole tilaa.

Hankamäen pointti ei siis ole siinä, että feministinen tai Queer-tutkimus eivät olisi ollenkaan tiedettä, vaan että ne ovat huonoa tiedettä, joka ei ole kriittinen omille lähtökohdilleen. Lisäksi nuo ideologiat ovat uppoutuneet omien koulukuntiensa vangeiksi. Tieteellinen kommunismi vallitse, missä laumahenkisyys on valttia. Kommunistinen ajattelutapa riistää yksilöllistä ajattelua. Ainakaan filosofien ei pitäisi Hankamäen mukaan lähteä samaan kelkkaan, vaan päinvastoin edistää itsenäistä ajattelua