Hesari
Lastensuojelussa lapsi etusijalle"Sairasta tai päihdeongelmaista vanhempaa ei tarvitse loputtomiin ymmärtää ja tukea."
Haluamme herättää keskustelua lapsen edunmukaisesta toiminnasta lastensuojeluun ja äitien mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyen.
Meillä on yhteensä 20 vuoden kokemus työskentelemisestä sosiaali- ja terveysalalla, lastensuojelu- kriisi- ja perhetyön parissa. Kummallakin on useita omia lapsia. Työskentelemme lastensuojelun erityispalveluita tuottavassa yrityksessä.
Nykyään puhutaan paljon naisten erityistarpeista päihdeongelmiin ja äitiyteen liittyen. Lastensuojelussa asiaa lähestytään usein äitien tukemisen näkökulmasta. Samaan aikaan sosiaalialalla keskustellaan kokonaisvaltaisesta perhe- ja verkostotyöstä, jossa tulisi huomioida kaikki perheen jäsenet.
Näyttää siltä, että lastensuojelun ja mielenterveystoimien "perhetyön" tarkoituksena on yksinomaan äidin tukeminen. Asiassa ollaan etenemässä jopa niin pitkälle, että vaikeasti ongelmaisia äitejä tuetaan lasten hyvinvoinnin kustannuksella. Näin ei voi olla.
Isät on jätetty syrjään ja heitä kohdellaan lähtökohtaisesti äitiä heikompana tai kykenemättömämpänä vanhempana. Äitiys on vahva myytti, johon ei haluta edes lapsen edun sitä vaatiessa kajota.
Toinen myytti on se, että äidin etu olisi myös lapsen etu. Mielestämme hyvinvoiva äiti tukee lapsen kehitystä, mutta äidin hyvinvointia ei saisi luoda lapsen edun kustannuksella. Jos äiti voi pahoin eikä voi taata lapselle turvallista kasvua ja kehitystä tukevaa kasvuympäristöä, on lapsen edun mukaista miettiä muita vaihtoehtoja. Äitiä tulisi vastuuttaa hoitamaan itsensä kuntoon. Äitiä on tuettava, mutta lasta on suojeltava.
Tutkimusten mukaan vanhemman psyykkinen sairastavuus lisää lapsen riskiä sairastua psyykkisesti jopa 70 prosenttia. Tiedetään myös, että 75 prosentilla lastenpsykiatrisista potilaista on psyykkisesti sairas vanhempi.
Pitkään on ollut tiedossa lapsen elinympäristön vaikutus lapsen kasvuun ja kehitykseen. Kenellekään ei voi olla epäselvää, millainen vaikutus vanhempien päihdeongelmalla on lapsen myöhempään elämään.
Mainituista seikoista huolimatta viranomaiset lähtevät poikkeuksetta tukemaan ongelmaisen äidin ja lapsen suhdetta sen sijaan, että mietittäisiin varteen otettavana vaihtoehtona lapsen hoidon ja kasvatuksen uskomista isälle tai edelleen muuhun ympäristöön, jossa edellä mainitut riskitekijät eivät toteudu.
Olemme kaikki saaneet kuulla erityisen surullisista tapauksista, joissa lasten äiti on päätynyt surmaamaan tai on yrittänyt surmata lapsensa. Huomiota on herättänyt lähes poikkeuksetta tapauksissa se, että lasten isä on pyrkinyt tuomaan esiin huoltaan lasten tilanteesta ja on yrittänyt hakea apua.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista valtaosa on naisia ja iso osa heistä on myös äitejä. Naiseus ja äitiys luovat yhteenkuuluvuutta. Tämä on arvokas asia, mutta vaarana on, että hoito- ja kasvatusalalla toimivat ammattilaiset tulevat sairaan tai ongelmaisen ihmisen edessä harhaan johdetuiksi.
Jatkuva tukeminen tai ymmärtäminen ruokkivat sairaan ihmisen mielen maailmaa, jossa hän mielellään asettaa itsensä uhrin asemaan.
Uhrina ollessaan sairas äiti tulee vapautetuksi myös laiminlyönneistä. Hänet vapautetaan vastuusta, koska uhrina hän ei olisi voinutkaan muulla tavoin toimia.
Kuka tukee ja ymmärtää isää? Huomion pyöriessä äidin tukemisen ympärillä isä jää usein täysin ilman tukea ja ymmärrystä. Isä leimataan helposti pelkästään sairaan äidin kertoman perusteella yhteistyökyvyttömäksi ja osasyylliseksi äidin tilanteeseen.
Isät ovat tavalla tai toisella aiheuttaneet äidin ongelmat. Varsinkin siinä tapauksessa, että vanhemmat ovat eronneet, ja mukana saattaa olla uusperhekuvioitakin.
Isän oletetaan olevan äidin tukena – kriisityöntekijänä. Isän tulisi usein ilman tukea tai alan osaamista kyetä toimimaan tilanteessa, joka on alan ammattilaisillekin erittäin haasteellista.
Lasten asioita käsiteltäessä isää vastassa saattaa olla äidin lisäksi useita äitiä hoitavia henkilöitä. Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, jossa läsnä on isän lisäksi useita naisia, jotka pohtivat asiaa äidin näkökulmasta. Lapsen etua saattaa ajaa sama viranomainen, joka vastaa myös äidin tukemisesta. Äidin tukija ei voi olla lapsen asioista päättävä viranomainen.
Äidin mielenterveys tai päihdeongelma koskettaa aina myös lasten isää. Näin huolimatta siitä, että vanhemmat ovat eronneet.
Ero ei ole tukitoimi. Isä tarvitsee tietoa, miten selvitä lapsen kasvatuksesta mielenterveys- ja päihdeongelmaisen äidin kanssa. Miesprojektien saunaillat tai sählykerhot eivät riitä tukitoimiksi.
Lastensuojelun viranomaistyön lähtökohtana tulisi olla vain ja ainoastaan lapsen edunmukainen toiminta, huolimatta siitä, onko lapsen huolenpidon laiminlyöntien taustalla isä tai äiti.
Lastensuojelutyötä tulisi kehittää suuntaan, jossa vanhemmat ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia lapsensa huoltajia. Sairasta tai päihdeongelmaista vanhempaa ei tarvitse loputtomiin ymmärtää ja tukea. Myytti kaikkivoipaisesta, hyvästä äidistä tulee murtaa.
KAKSI LASTENSUOJELUN ERITYISTYÖNTEKIJÄÄ, MIES JA NAINEN
Naistutkimus rikkoo tietoisesti tieteenalojen rajoja
"Monitieteisen naistutkimuksen luonteeseen kuuluu, ettei ilmiöille etsitä olemuksellista lähtökohtaa."
Helsingin Sanomissa on viime kuukausien aikana julkaistu useampikin naistutkimusta käsittelevä kirjoitus. Usein kirjoittajat ovat puhuneet toistensa ohi.
Perinteiseen tieteenalakohtaiseen teoretisointiin tottuneiden on ilmeisen vaikea hahmottaa naistutkimuksen monitieteisyyttä eli tietoista tieteenalarajojen rikkomista. Tuskin mikään tutkimusala toimii niin laajalla metodologisten ja teoreettisten keskustelujen kentällä kuin naistutkimus.
Tämän vahvistaminen edellyttää resursseja, kuten Sara Heinämaa (HS 30. 3.) totesi, mutta myös muiden alojen halua orientoitua naistutkimuksen teoretisointien suuntaan.
Monitieteisen naistutkimuksen luonteeseen kuuluu, ettei ilmiöille etsitä olemuksellista lähtökohtaa. Yhtenäiseen teoriaan pakottamisen sijasta osoitetaan jatkuvaa uteliaisuutta ilmiöiden ja niiden tulkintojen ristiriitaisuuksia kohtaan.
Sukupuoli nähdään monitasoisena. Sitä ei voi analysoida yhden käsitteen varassa tai "vain" tasa-arvo- tai naiskysymyksenä. Sukupuolta tutkitaankin kulttuurina, arkisina käytäntöinä, esittämisen tapoina, identiteetteinä, puhetapoina, suhteina, merkityksinä ja normeina, performansseina, ruumiillisuuksina, joskus myös sukupuolirooleina tai naisten ja miesten (tyttöjen ja poikien) toimintana.
Se, ettei biologiaa oteta annettuna, pakottaa ajattelemaan radikaalisti toisin. Se ei ole helppoa, mutta tarjoaa innovatiivisen mahdollisuuden kyseenalaistaa ajatusrakenteita, jotka olemme vahvimmin omaksuneet. Tämä lienee tieteen keskeisimpiä tehtäviä.
Edellä kuvattu on tieteellisen ihmettelyn lähtökohta, ei lopputulos. Naistutkimuksessa ajatellaan, ettei sukupuoli ole lukkiintunut rakenne eikä biologian ja/tai sosialisaation tietynlainen seuraus. Sukupuoli ei myöskään ole ainoa identiteetin kannalta tärkeä tekijä.
Koska feminiinisiksi tai maskuliinisiksi mielletyt merkitykset ovat ristiriitaisia, voidaan niitä myös purkaa. Siksi naistutkimuksessa ollaan kiinnostuneita myös käytännöistä, jotka olisivat muutettavissa poliittisesti toimimalla toisin.
Naistutkimuksen tapa asettaa tutkimuskysymyksiä eroaa perinteisestä (luonnon)tieteellisestä tavasta. Sen sijaan, että asioita selitettäisiin sukupuolella (miessukupuoli syynä tekniseen kiinnostukseen) tai kiteytettäisiin yhdeksi ilmiöksi (esimerkiksi sukupuoliroolit), ollaan kiinnostuneita siitä, miten eri tavoin sukupuoli tehdään tärkeäksi ja milloin se häivytetään. Kysytään, kuinka sukupuolijakoa tuotetaan rakenteiden, symbolien ja kokemusten tasolla, ja mitä seurauksia tästä on.
Tämä kysymisen tapa ei eroa muusta tämän hetken humanistisesta tai yhteiskuntatieteellisestä nykytutkimuksesta. Myös niissä on kiinnostuttu ilmiöiden tuottamisesta, kun on havaittu yksinkertaisten selitysten riittämättömyys.
Naistutkimuksessa otetaan vakavasti tiedon ja vallan kytkeytyminen toisiinsa. Siksi kysytään, miten sukupuolen tuottaminen liittyy yhteiskunnalliseen valtaan ja arvostuksiin. Ketkä hyötyvät tietyistä sukupuolen itsestäänselvyyksistä? Millaista valtaa merkitykset tietyissä tilanteissa takaavat? Miten taloudellinen, kulttuurinen, symbolinen ja käytännöllinen valta ehdollistavat valintoja?
Valta eri muodoissaan on osa yhteiskunnallista toimintaa. Sitä ei kuitenkaan ymmärretä yksiulotteisena eikä edes pelkästään sukupuolittuneena. Sukupuolen saamat merkitykset leikkaavat myös etnisyyttä, sosioekonomista taustaa, vammaisuutta, seksuaalista suuntautuneisuutta ja alueellista paikallisuutta.
Käsite heteronormatiivisuus vaikuttaa olevan erityisen väärin ymmärretty. Esimerkiksi Pertti Tötön (HS 1. 4.) mukaan heteronormatiivisuuden kritiikki kertoo akateemisen naistutkimuksen joutumisesta "sukupuolivähemmistön panttivangiksi".
Heteronormatiivisuuden käsite ei kuitenkaan torju heteroseksuaalisuutta. Sen avulla analysoidaan niitä toiminta- ja ajattelutapoja, jotka rakenteellisina käytäntöinä tekevät vaikeaksi ajatella ihmisyyden erilaisia ilmenemismuotoja.
Kyse on tavoista, joilla taloudelliset ja moraaliset järjestykset rakentuvat kahden sukupuolen ja niiden välisen seksuaalisuuden sekä työnjaon normille. Tämä rajaa kaikkien mahdollisuuksia toteuttaa suhteellista vapauttaan esimerkiksi hoivasuhteiden määrittelyssä tai työelämän segregaation purkamisessa.
Naistutkimuksen lyhyt historia on kiihkeiden käsitteellisten keskustelujen ja sisäisen kritiikin värittämää. Lisäksi tutkimusta tehdään koko ajan erityyppisillä menetelmillä muihin tieteenaloihin ja useammanlaisiin sisältöalueisiin kytkeytyen. Siksi kuvitelma yhdestä yhtenäisestä naistutkimuksesta on harhaa.
Naistutkimuksen ansio on – kuten Annamari Vänskä (HS 16. 3.) ja Tuula Juvonen (HS 20. 3.) kirjoittavat – että sukupuoli on avattu tutkittavaksi. Sen myötä naistutkimus on tuonut tutkimuksellisesti keskusteltavaksi myös uusia, aiemmin tieteellisesti mielenkiinnottomina pidettyjä alueita.
PÄIVI NASKALI naistutkimuksen professori Lapin yliopisto,PÄIVI KORVAJÄRVI naistutkimuksen professori Tampereen yliopisto, SUVI RONKAINEN tutkimusmenetelmien professori Lapin yliopisto
39 kommenttia:
Oho. Täytyy kyllä ostaa hesarin irtonumero. Ettäkö ihan oikeasti on hesarissakin julkaistu asiaa. Että lapsen oikeudet pitäisi mennä äidin oikeuden edelle? Oho. Rovioita odotellessa.
JH
Tänään tulee muuten Neloselta 4D: Kun vaimo lyö.
Linkki
Kylläpä miehet ovat taas kehdanneetkin kohdella julmasti naisia, ei muuta kuin tukka (?) pois ja linnaan!:
Ei kiinnostanut
ESPANJALAISTEN äitien tempaus lastensa koulun tukemiseksi on epäonnistunut surkeasti. Keski-ikäiset naiset olivat teettäneet kalenterin, jossa he kekkuloivat ilkosillaan. Koulua oli määrä tukea kalenterin myynnistä saaduilla tuloilla, mutta ikävä kyllä tarmokkaiden naisten sulot eivät kiinnostaneet ketään. Naisparat joutuvat nyt itse maksamaan kalenterin kuvauksesta ja painamisesta kertyneen 10 000 euron laskun.
Sillä silmällä
ITALIALAINEN mies on saanut kymmenen päivän ehdonalaisen vankeustuomion tuijotettuaan Milanoon matkanneessa junassa naista "liian intensiivisesti". 55-vuotiaan naisen mukaan noin kolmikymppinen mies oli tuijottanut häntä selvästi "sillä silmällä".
ano: 4D: Kun vaimo lyö.
IL:n ohjelmaesittely: Kuka suojelisi miestä? Hyvä kysymys.
Sillä silmällä
ITALIALAINEN mies on saanut kymmenen päivän ehdonalaisen vankeustuomion tuijotettuaan Milanoon matkanneessa junassa naista "liian intensiivisesti". 55-vuotiaan naisen mukaan noin kolmikymppinen mies oli tuijottanut häntä selvästi "sillä silmällä".
Tällasta lukiessa selkäpiitä kylmää.
1984 on täällä. Katse on jo rikos!
- Vortac
ote tuosta Villen postaaman "4D:Kun vaimo lyö" ohjelmaesittelystä:
">DOKUMENTISSA vanhemmat ja sisaret kertovat 25-vuotiaan Peterin tarinan.
Yhä uudelleen Peter palasi häntä pahoinpitelevän Sonjan luo. Hän valehteli vammoistaan, hänestä tuli yhtäkkiä mies, jolle sattui paljon työtapaturmia, humalaisen törmäilyjä, tappeluita ja arjen onnettomuuksia.
Perhe tiesi totuuden, mutta he eivät voineet saada Peteriä luopumaan Sonjasta. Vielä silloin, kun Sonja puukotti Peteriä, mies hätäkeskukseen soittaessaan valehteli kaatuneensa veitseen. Peter kuoli vammoihinsa.
Karu dokumentti muistuttaa, että yhteiskunnan on suojeltava myös miehiä lähisuhdeväkivallalta. "
Japen komentti: Niinpä niin, dokumentissa on tärkeä viesti, mutta kuka yhteiskunnassa oikeasti ottaisi tämän asian ajaakseen, että myös miehiin kohdistuvaan lähisuhdeväkivaltaan kiinnitettäisiin huomiota? No tuskin kukaan, kun on niin kiire sorvata Naisrauha lakia...
Tammisalo on kommentoinut blogissaan naistutkimusjuttua.
Ei liity ylläolevaan keskusteluun, mutta kuuluu muuten tämän blogin aihepiiriin:
http://viihde.mtv3.fi/uutiset/muut.shtml/637982?avellan_viivi
Toimittaja Viivi Avellán on herättänyt hämmennystä kummallisilla kommenteillaan. Viime viikolla Viivi kertoi iltapäivälehden haastattelussa, että hän tykkää "arjalaisesta meiningistä", ja tänään hän kertoi Radio Rockin haastattelussa, että "mokkakikkelit" eivät uppoa häneen.
Radio Rockin aamuohjelman juontajat panivat Avellánin tiistaiaamuna tilille viime viikolla Ilta-Sanomille antamasta lausunnostaan, jossa hän kertoi, että hän rakastaa suomalaisia miehiä ja "arjalaista meininkiä".
- Se meni väärin. Mä käytin ehkä väärää termiä "arjalainen meininki". Mä tykkään arjalaishenkisistä miehistä, elikkä muhun ei uppoo mokkakikkelit ja muut tämmöset etelän hetelmät, Viivi möläytti suorassa radiolähetyksessä.
- Mä tykkään suomalaisista… semmosista miehistä, joiden eteläisin paikka vois olla Berliini, että siitä ylöspäin, Viivi selvensi.
Näiden lausahdusten jälkeen juontajat kysyivät, onko Viivi kenties rasisti.
- En, en yhtään. Jotkut miehet tykkää blondeista, jotkut haluaa eksoottisia daameja. Mulla on se, että tämmöset siniset silmät ja on oltava kotoisin Berliinistä ylöspäin.
Viivi kuitenkin myönsi suorassa lähetyksessä, että arjalainen-sanan käyttö oli virhe.
- Se oli paha lipsahdus. Se tuli jostain sanavarastosta sen kummemmin ajattelematta.
MTV:n Viihdeuutisten tavoittama Viivi totesi, ettei hän halua kommentoida tapausta.
(MTV3)
Pointsit tuosta möläytyksestä Viiville :)
Varmasti moni ajattelee ihan samoin, mutta ei kehtaa sanoa sitä ääneen.
- Syltty
Epäselväksi jäi, oliko rasistista se, että Viivi ei halua etelän hetelmiä - vaiko se, että Viivi käytti ilmaisua arjalainen ja mokkakikkeli. Jos jälkimmäisestä, niin mitä Viivin olisi pitänyt sanoa?
henry, viivi olisi voinut sanoa vaikka pitävänsä vaaleista miehistä mutta ei tummista miehistä - tai höpistä jotain pohjoisista ja eteläisistä kulttuureista. miehiin ei ylipäätään sovi viitata sanalla kikkeli niinkuin ei naisiakaan ole kohteliasta kutsua pilluiksi.
Oikein kohteliaasti asian voisi muotoilla sanomalla vaikka, että haluaisi mieluiten miehen olevan kotoisin samasta kulttuuripiiristä kuin itse on.
HS Mielipide 22.4.2008:
Tiede ei ole neutraalia tosiasioiden kuvausta
Tapio Pento kirjoitti (HS 20. 4.), että naistutkimuksen tulisi hyväksyä tosiasiat ja ottaa biologinen sukupuoliero annettuna.
Penton kritiikki menee ohi. Kukaan naistutkija ei tietääkseni ole esittänyt, ettei ihmisten välisiä ruumiillisia eroavaisuuksia tai esimerkiksi lisääntymiskykyä olisi olemassa. On kuitenkin täysin eri asia hyväksyä kritiikittömästi koko biologiaan kytkeytyvä sukupuolijärjestelmä.
Niiden naistutkijoiden, joihin Pento mutkan kautta viittaa, kanta on suunnilleen se, että vaikka ihmisillä on tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia ja toimintoja, niiden tulkinta, nimeäminen, merkitys ja niiden ympärille rakennettu biologinen sukupuoliero ovat erottamattomissa siitä kulttuurista, jossa elämme.
Kriittinen suhtautuminen biologiseen sukupuolieroon ei siis tarkoita tosiasioiden kieltämistä vaan biologian ympärille rakennettujen olettamusten kriittistä käsittelyä. Jotta tämä olisi mahdollista, biologian esittämää käsitystä sukupuolesta ei voi niellä purematta.
Naistutkimuksen alueena on usein pidetty pelkän sosiaalisen sukupuolen tutkimusta. Ei kuitenkaan ole syytä olettaa, että biologia olisi mikään neutraali, tyhjä tausta kulttuurille.
Tieteenalana ja puhetapana biologia on yhtä lailla inhimillinen luomus kuin mikä tahansa muukin, eivätkä ihmisen – sukupuoliset tai muut – ominaisuudet ole yksin sen omaisuutta.
Luonnontieteistä puhuttaessa usein unohdetaan, että nekin ovat ihmisen luomia tieteenaloja, eikä niillä ole sen suorempaa pääsyä todellisuuteen kuin muillakaan. Ne eivät ole erotettavissa vallitsevan kulttuurin arvoista.
Tämän humanistisissa ja valtiotieteissä varsin yleisesti hyväksytyn kriittisen käsityksen esittäminen ei ole tosiasioita vastaan inttämistä, vaan luonnontieteiden kohtelemista inhimillisinä, kritisoitavina tieteenaloina kuten muitakin.
Tiede ei koskaan ole neutraalia tosiasioiden kuvausta. Tutkijan positio on väistämättä arvolatautunut, ja tämä lähtökohtainen dilemma on melkeinpä välttämätöntä tiedostaa, jotta pystyisi pyrkimään mahdollisimman suureen tasapuolisuuteen ja objektiivisuuteen. Tämän tieteenfilosofisen problematiikan ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää mille tahansa tieteenalalle.
JUHO GRÖNDAHL
opiskelija
Helsinki
HS Mielipide 22.4.2008:
Perheeseen liittyvä syyllisyys on vielä äidin etuoikeus
Näkemys miehen ja naisen perinteisistä rooleista toistuu keskustelussa pienten lasten vanhempien työnteosta. Perinteisesti mies on ollut aktiivinen kodin ulkopuolella, turvannut elannon ja osallistunut yhteiskunnalliseen toimintaan. Nainen on johtanut kotia ja vastannut lasten kasvatuksesta.
Hitaan kehityksen kuluessa naiset ovat siirtyneet kodin ulkopuolelle ansiotyöhön ja kaikille julkisen elämän alueille miesten kanssa hyvin tasavertaisiksi.
Kuitenkin julkisessa ja yksityisessä keskustelussa pienten lasten äitejä syyllistetään avoimesti siitä, että he ovat vastuullisissa tehtävissä kodin ulkopuolella.
¨Vaikka naiset ovat siirtyneet vastuullisiin tehtäviin kodin ulkopuolelle, heidän silti odotetaan johtavan kotia ja vastaavan lasten kasvatuksesta. Näin heidän mahdollisuutensa käyttää aikaa kodin ulkopuolella on vähäisempi kuin miesten. Tästä on seurannut, että miehille ei ole tullut tilaa vastuun ottamiseen kotona.
Keskustelu Suvi Lindénin ja Paula Lehtomäen mahdollisuudesta täysipainoiseen työskentelyyn isänmaan parhaaksi on kyseenalaistettu sen vuoksi, että heillä on pieniä lapsia. Onko kukaan kysynyt ulkoministeri Alexander Stubbilta, kuinka hän voi olla erossa lapsistaan, tai kuka kasvattaa hänen lapsiaan työmatkojensa aikana?
Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että äidit luopuvat oletusarvoisesta ensisijaisen vanhemman asemastaan. Syyllisyyden kokeminen siitä, että ei ole perheensä parissa, on nyt äidin etuoikeus, jota isällä ei vielä ole.
KALLE JUUTI
kasvatustieteen tohtori
Helsinki
edellisestä lainauksesta: "Syyllisyyden kokeminen siitä, että ei ole perheensä parissa, on nyt äidin etuoikeus"
aika absurdia.. nyt on syyllisyyden kokeminenkin jo etuoikeus.
No, en tiedä onko tuo rasistista vai ei. En minäkään nyt joka ikistä tällä planeetalla (tai muilla) ilmenevää rotua halua välttämättä nussia. Mutta en silti halua kohdella näitä rotuja ihmisinä toisistaan poikkeavalla tavalla vain rotunsa vuoksi.
En tosin halua nussia myöskää idiootteja (kuten feministejä), rumia valkoihoisia, lihavia eukkoja, miehiä, jne., mutta ei se estä minua kohtelemasta näitä ihmisiä ystävällisesti.
Näinollen en tiedä, onko viivin lausahdus itsessään rasistinen, mutta se voi kyllä viitata siihen suuntaan, että hänellä olisi rasistisia ajatuksia (sillä harvemmin rasistit haluavat naida rasisminsa kohteita, käsittääkseni), mutta ei toki todista sitä.
Nuo termit, sitä vastoin, osoittavat kyllä mielestäni ajatusmaailmaa, joka kallistuu rasismin suuntaan. Sillä ei kai kenenkään ei-rasistin normaaliin, arkipäivän kielenkäyttöön ja sanavarastoon kuulu noin huomaamattomasti plutkautettuna sellaiset sanat kuin 'arjalainen' tai 'mokkakikkeli'. Hyvin natsimaisia sanoja.
"Arjalainen" on vähän hiton outo termi käytettäväksi mies- tai naismausta puhuttaessa (miksei 'valkoihoinen', tai 'vaalea', 'eurooppalainen' tms. käy yhtä hyvin? miksi juuri ARJALAINEN?)..
Ja 'mokkakikkeli' taas on hemmetin HALVEKSIVA ja HALVENTAVA sana. Kuten tikka oudon fiksusti ilmoitti, henkilön koko ihmisyyden typistäminen pelkäksi kikkeliksi on hyvin halventavaa ja ihmisarvoa alentavaa, sekä tuo sana 'mokka', joka viittaa tietyllä tavalla käsiteltyyn nahkaan (tietääkseni), ja luullakseni jopa johonkin kahvilaatuihin.. ei sekään oikein mielestäni kuulosta kovin kunnioittavalta, tai edes neutraalilta sanankäytöltä.
Jos nainen sanoisi, että 'tummaihoiset eivät kiinnosta minua seksuaalisesti', se olisi paljon neutraalimmin sanottu kuin 'mokkakikkelit eivät saa minua lämpenemään' tms..
Näistä syistä arvelen, että vaikka viivin lausahduksia itsejään ei välttämättä out-of-contextina voi pitää kovin pitävinä todisteina syvästä rasismista, viivi osoittaa kuitenkin ajattelevansa tummaihoisista negatiivisesti ja vaaleaihoisista ylväästi ja kohottavasti.
Hän siis tulkintani mukaan on rasisti. Mutta tulkintani perustuu aika laihoihin päätelmiin, joten se voi olla virheellinen.
- Vortac
tikka: "aika absurdia.. nyt on syyllisyyden kokeminenkin jo etuoikeus."
No, kait huomaat, että kommentin esittänyt tohtorishenkilö on mies? Ja seisoo kaiken lisäksi selkeästi väärällä tontilla, kun on kasvatustieteilijä. Mitä tohtorimme tästä tietää, tuo kasvattaminenhan on naisten ominta aluetta, kuten tohtorimme omassa tekstissään on oivaltanutkin: "Nainen on johtanut kotia ja vastannut lasten kasvatuksesta."
Että voihan tuo olla hiukka absurdia juu, mutta tämä on asiaa mielestäni:
"Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että äidit luopuvat oletusarvoisesta ensisijaisen vanhemman asemastaan"
<- juuri näin pitää tehdä.
"Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että äidit luopuvat oletusarvoisesta ensisijaisen vanhemman asemastaan"
<- juuri näin pitää tehdä.
Kuinka moni äiti on valmis luopumaan oikeuksistaan, joiden Pyhästä Suvereenisuudesta muistutetaan vähintään pikkupirpanasta viimeiseen neuvolakäyntiin asti?
Äitiys on todettu voimakkaan institutionaalisesti ylläpidetyksi ilmiöksi, jossa vastuullistaminen on lähestyttävissä pikemmin Foucaultin valta-analytiikan avulla, ei niinkäään palauttamalla valtaa pelkästään yksittäisiin toimijoihin, pelkistä äideistä puhumattakaan.
Pysyn profeministinä kannassani, että vanhempainrahat tulee korvamerkitä välittömästi. Ihmiset eivät muuta 'vanhemmuustottumuksiaan' syyttelemällä toisiaan, vaan sopeutumalla yhteisiin pelisääntöihin. Näin etenkin kaappifamilistisessa ja perhepoliittisesti vielä umpikonservatiivisessa Suomessa.
- Neo
Profeministimies Neo: "Kuinka moni äiti on valmis luopumaan oikeuksistaan, joiden Pyhästä Suvereenisuudesta muistutetaan vähintään pikkupirpanasta viimeiseen neuvolakäyntiin asti?"
Yksinkertaistetusti kaikki äidit, jotka ihannoivat ja tavoittelevat tasa-arvoa.
Ja ei oikeuksista sinällään tarvitse luopua kokonaan, vaan ne on jaettava tasan miesten kanssa, tasa-arvoisesti.
Lisäksi naisille voitaisiin jo ekoilla neuvolakäynneiillä opettaa, että oieuksine mukana tulee yleensä myös velvollisuuksia. Nyt tämä velvollisuus puoli on naisilla, ja erityisesti äideilä tuntunut unohtuvan...
Onko tämä Neo sama äärimmäisen huono ihminen, joka tunnetaan eräiltä muilta foorumeilta nimellä Neonomide?
Jälleen kerran Pravda suoltaa feministi-stalinisti propagandaansa
Jape toivoo, että "myös miehiin kohdistuvaan lähisuhdeväkivaltaan kiinnitettäisiin huomiota?"
Tarjoaisitko ratkaisuksi tällä palstalla niin monesti naisille ehdotettua toimintamallia: eivät vaan seurustelisi väkivaltaisten naisten kanssa. Kyllähän sen jo päältä näkee että onko kyseessä väkivaltainen ihminen vai ei, ja vielä hölmömpää on mennä takaisin ottamaan turpiinsa. Ottaisivat kiltin ja rauhallisen ATN:n tuittupäisen YTN-prinsessan sijaan.
Ym. anonyymille: jep, ihan sama tuli itsellenikin mieleen - niin usein naisten väitetään vaan hölmöyttää/apinamaisuuttaan tms. valitsevan niitä "hakkaavia öyhöjä" vaikka tarjolla olisi "kunnon miehiäkin"; mitäs läksivät, siis. Saman ohjeen luulisi pätevän sitten miehiinkin?
Luulen, että miehiin kohdistuvasta kotiväkivallasta on juuri tästäkin syystä erityisen terveellistä puhua - ehkä se pakottaa miettimän parisuhteen vallankäyttöä ja "uhriutumista" vähän syvemmin. Nimenomaanhan "tavalliset" naiset ja miehet harjoittavat tätä kotiväkivaltaa; kyseessä ei siis ole mielestäni niinkään mikään "häiriintyneisyys" (jonka voisi väkivallakosta päältä päin etukäteen havaita) vaan sinänsä kulttuurissamme yleinen taipumus (=l. suopea suhteutuminen väkivaltaan ylipäätään - vähintäänkin "itseään pitää pystyä puolustamaan" ja toisaalta "vain nössöt ottaa turpaansa" jne.), joka sitten sopivissa olosuhteissa (mukaan lukien suomalaistyylinen reipas alkoholinkäyttö!) realisoituu toiminnaksi.
...Kaikki ihmiset eivät tietenkään setvi parisuhteensa arkea puolisoaan/lapsiaan paiskomalla, mutta jokaisella ON se kynnys väkivaltaisiin käyttäytymiseen jossain - ja joillakin se ylittyy helpommin. Ja sitten kun siihen väkivallalla pakottamisen keinoon on kerran tartuttu, ovat seuraavat kerrat entistä helpompia - toimi se konsti hyvin tai ei - ja järkyttynyt uhri tottuu ja nujertuu kerta kerralta yhä enemmän...
tikka kirjoitti...
henry, viivi olisi voinut sanoa vaikka pitävänsä vaaleista miehistä mutta ei tummista miehistä - tai höpistä jotain pohjoisista ja eteläisistä kulttuureista. miehiin ei ylipäätään sovi viitata sanalla kikkeli niinkuin ei naisiakaan ole kohteliasta kutsua pilluiksi.
Eihän tässä kukaan ole urputtanut siitä, että Viivi puhui miehistä pelkkinä kyrpinä. Kaikki vollottaminen Viivin sanavalinnoista on liittynyt a) rasistisuuteen sinänsä ja b) erityisesti sanavalintoihin "arjalainen" ja "mokkakikkeli".
Vaikka Viivi olisi sanonut pitävänsä tummia miehiä rumina käyttämättä mitään alatyylisiä ilmaisuja, häntä olisi silti haukuttu rasistiksi. Fanaattiset Suvaitsevaiset ja Edistykselliset tahot ovat sitä mieltä, että jokaisen suomalaisen naisen pitää ehdottomasti kuolata arabien ja neekerien perään. Jos joku sanoo pitävänsä eurooppalaisista enemmän kuin afrikkalaisista, häntä pidetään automaattisesti rasistina.
Jos taas joku päinvastoin sanoo pitävänsä esimerkiksi turkkilaisia miehiä parempina kuin suomalaisia, kukaan ei valita rasismista.
Rasismin vastustajiksi itseään kutsuvat tahot siis noudattavat näissä asioissa totaalista kaksinaismoraalia.
"Niinpä niin, dokumentissa on tärkeä viesti, mutta kuka yhteiskunnassa oikeasti ottaisi tämän asian ajaakseen, että myös miehiin kohdistuvaan lähisuhdeväkivaltaan kiinnitettäisiin huomiota? No tuskin kukaan, kun on niin kiire sorvata Naisrauha lakia..."
Nimenomaan. Väestöliittokin vaikenee täysin naisten väkivaltaisuudesta ja syyllistää kaikki miehet kaikesta perheväkivallasta ja käy tätä seksististä valehtelu- ja mustamaalauskampanjaansa verovaroin.
ellilä, jos viivi olisi viitannut tummiin miehiin vaikka samettisilminä mokkakikkelin sijaan, olisi ainakin minulle syntynyt asiasta paljon miellyttävämpi kuva.
muuten yksi asia mikä minua tässä yllä käydyssä keskustelussa vaivaa on joidenkin pyrkimys käyttää sanaa rasisti myös omaa kulttuuriryhmäänsä sorsivista ihmisistä. tiedän että etymologisesti sana kyllä viittaa mihin tahansa rotuun kohdistuvaan ennakkoluuloon. olen kuitenkin luullut ettei rasismia käytännössä esiinny omaa viiteryhmää (rotua) kohtaan. periaatteessahan ihminen voi olla ennakkoluuloinen myös kaikkia omanrotuisiaan ihmisiä kohtaan, mutta harvoin se johtaa esim näihin kohdistuviin rasistisiin tekoihin. useinhan rasismi kai ilmenee esim huuteluna ja suomalaisen suomessa toiselle suomalaiselle huutelema "vitun suomalainen, lähe kotiis täältä!" ei kai kuulostaisi kovin vakuuttavalta. provosoimattomat väkivallanteot taas vaativat yleistyksen uhrin rodusta johtuvasta pahuudesta tai arvottomuudesta - ja voisi olla vaikeaa perustella moista yleistystä omasta rodustaan, ottaen huomioon että kuuluu siihen itse (samoin kuin suurin osa muista tuntemistaan ihmisistä). tietenkin myös omaa rotua kohtaan käytetään väkivaltaa, mutta veikkaan sen olevan spesifimmin johonkin uhrin ominaisuuteen sidottua, ei siis samaan kansallisuuteen/ihonväriin kuin tekijällä. tai niin kuin tavallista, väkivalta on aivan sattumanvaraista eikä taustalla siten ole rasistisiakaan motiiveja.
ymmärrän siis jollain tasolla, miksi yhteiskunnassa ollaan enemmän huolissaan rasismista kuin yleisestä kusipäisyydestä. olisi liian monimutkaista ja vaikeaa yrittää kitkeä kaikki (osin perustellutkin) vihat ja ennakkoluulot kaikista ihmisistä, jotta nakkikioski- ym tappelut saataisiin loppumaan. mielekkäämpänä urakkana nähdään spesifisti tiettyihin etnisiin vähemmistöihin kohdistuvan vihan/ennakkoluulon kitkeminen; ensinnäkin tiedetään mihin suunnilleen kaikkien rasistien viha kohdistuu, jolloin sitä voidaan helpommin yrittää muuttaa. vrt känniöyhö, joka ei oikein itsekään tiedä miksi hakkaa jengiä snägärijonossa - tai tyyppi joka hakkaa toisia kusipäisiä ihmisiä, jolloin teoille on ainakin jonkinlainen looginen motiivi. jos sen sijaan keskivertoskinin tiedetään kyselemättä hakkaavan kaikki tummaihoiset ei sitä oikein voi nähdä perusteltuna toimintana. suomi on ottanut velvollisuudekseen suojella maan asukkaita systemaattisilta vainoilta, joten humanitäärinen aspektikin tästä löytyy. esim rodun, uskonnon tai mielipiteen vuoksi vainoamisen nähdään olevan eri kaliiberin ongelma kuin se, että henkilö a ei pidä henkilö b:n jutuista, nainen c ei anna miehelle d pillua, jne yksittäistapaukset.
"olen kuitenkin luullut ettei rasismia käytännössä esiinny omaa viiteryhmää (rotua) kohtaan."
Väärin luultu.
Niin. On olemassa paljon suomalaisia poliitikkoja ja virkamiehiä, jotka käyttäytyvät rasistisesti suomalaisia vastaan.
Esimerkiksi Helsingin kaupungin henkilöstöpolitiikassa syrjitään suomalaisia työnhakijoita ja palkataan pätevien suomalaisten sijasta epäpäteviä ulkomaalaisia rasististen maahanmuuttajakiintiöiden täyttämiseksi.
tikka: "mielekkäämpänä urakkana nähdään spesifisti tiettyihin etnisiin vähemmistöihin kohdistuvan vihan/ennakkoluulon kitkeminen; ensinnäkin tiedetään mihin suunnilleen kaikkien rasistien viha kohdistuu, jolloin sitä voidaan helpommin yrittää muuttaa."
Oikea tyhmyyden ylistys taas sinulta tikka.
Miksi ei nähdä mielekkäänä urakkana kitkeä ja ratkaista ihan kertakaikkian Ajaxin kirkkaaksi ja puhtaaksi ulkomaaliastaustaisten henkilöiden suorittamia raiskauksia Suomessa? ulkomalaistaustaisilla on selkeä prosentuaalinen yliedustus epäiltyjen (ja myös syyllisten joukossa), kun vertaillaan kantaväestön ja ulkomalaistaustaisetn osuutta epäiltyjen joukossa.
On syytäkin olla epäluuloinen tiettyjä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä kohtaan ilman, että epäluuloista pidetään rasistina.
jape, kurjaa että aloitit taas haukkumalla, mutta yritän vastata argumentteihisi silti.
"Miksi ei nähdä mielekkäänä urakkana kitkeä ja ratkaista ihan kertakaikkian Ajaxin kirkkaaksi ja puhtaaksi ulkomaaliastaustaisten henkilöiden suorittamia raiskauksia Suomessa?"
luulen että virkamiehet ovat hieman rasismofobisia. siis rasismia vastaan noustaan kyllä mielellään astalot pystyssä, mutta rasismin kohteille annetaan täysi poliittinen immuniteetti jottei itse vaikutettaisi rasisteilta.
tämä on tietysti järkyttävä sokea piste virkamiesten toiminnassa ja asia joka vaarantaa koko oikeusvaltion periaatteen. jotenkin vielä tuntuu, että asiat jotka ovat tavalliselle rahvaalle päivänselviä (esim ettei mamuille tule antaa erityiskohtelua) ovatkin kauhean vaikeita ja monimutkaisia asioita virkamiesten silmissä. miten päättäviin elimiin on ylipäätään päässyt pesiytymään tuollainen sössöttäjien ja ymmärtäjien joukko? johtuukohan porukan naisistumisesta?
joka tapauksessa mamujen tekemät raiskaukset on mielestäni niin erilainen ilmiö tuohon aiemmin kirjoittamaani katuväkivalta-asiaan verrattuna, etten ymmärrä miksi otit sen esille ikäänkuin argumenttina kirjoittamaani vastaan. no, sinulla oli varmaan syysi.
"On syytäkin olla epäluuloinen tiettyjä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä kohtaan ilman, että epäluuloista pidetään rasistina."
oliko se täällä kun tästä asiasta taannoin keskusteltiin? en muista enää varmaksi, mutta olen puolustanut vastaavassa keskustelussa oikeuttani tehdä tilastoihin perustuvia riskiarvioita ja toimia niiden mukaisesti suojellakseni itseäni rikoksilta. joku silloisista kanssakeskustelijoista oli käytännössä sitä mieltä, etten saisi vältellä esim neekerin tarjoamaa yöllistä kävelyseuraa kaisaniemen puiston läpi "ihan vain" siksi että neekeri on todennäköisempi raiskaaja ("katsos kun kaikki on silti yksilöitä.." -> eli ei kannata käyttää turvavöitäkään koska olen yksilö, jota eivät liikennekuolematilastot koske?). en tajunnut ajatuksen logiikkaa silloin enkä tajua sitä nytkään. ainoat mahdolliset keksimäni syyt tuollaiselle ovat yllä lanseeraamani käsite rasismofobia (joka ei siis minua vaivaa), täydellinen tilastotieteen käsitteiden ymmärtämättömyys tai järkkymätön vakaumus ihmisten välisten (kulttuuri)erojen olemassaolemattomuudesta.
tikka: "jape, kurjaa että aloitit taas haukkumalla, mutta yritän vastata argumentteihisi silti. "
En tikka haukkunut sinua, ainakaan tietoisesti. Mutta jos nyt koit, että sinua loukattiin, niin minä pyydän sinulta anteeksi.
Anteeksi, tikka!
tikka: "joka tapauksessa mamujen tekemät raiskaukset on mielestäni niin erilainen ilmiö tuohon aiemmin kirjoittamaani katuväkivalta-asiaan verrattuna, etten ymmärrä miksi otit sen esille ikäänkuin argumenttina kirjoittamaani vastaan. no, sinulla oli varmaan syysi."
Niin mitä sitten jos on erilainen ilmiö? Kyse on kuitenkin ilmiöstä, joka kait on vakava? Ja jolle olisi hyvä tehdä jotain?
Mediassa tekijöiden etinen tausta peitetään ja näin kaikki joutuvat turhaan epäilyksen alle, myös suomalainen VHM. Mielestäni ne jotka nitä ulkomalaisia hyysäävät, olis otettava myös osavastuu heidän tekemistään rikoksista, joiden määrä on merkittävä verrattuna ja suhteutettun kantaväestön tekosiin, eritysesti raiskausten kohdalla.
Niin sinulla riitti ymmärrystä rasismille, mutta ei sille, että suomalinen VHM saa turpiin yllätäen ja pyytämättä snagarijonossa. Sinunsta, ja ilmeisesti valtaapitävien mielestä on OK, että lukumäärisesti rankasti suurempaan ongelmaan, satunaiseen "snagariväkivaltaan", ei pidä edes yritää puuttua. Tärkeämpää on keskittyä ymmärtämään ulkomalaistaustaisia ja auttaa heitä kotiutumaan suomeen, kalustaa asuntoa, antaa toiminta rahaa jne, kun samalla suomalainen mies makaa läpi talven jossain veneen alla.
Miksi tämä ei olisi ongelma, jolle pitäisi pyrkiä tekemään jotain, tikka?
jape: "Anteeksi, tikka!"
hyvä jos edes kadut ilkeyttäsi.
"Niin mitä sitten jos on erilainen ilmiö? Kyse on kuitenkin ilmiöstä, joka kait on vakava? Ja jolle olisi hyvä tehdä jotain?"
samanlaista on toki ilmiöiden vakavuus, mutta eivät kaikki vakavat ilmiöt ole muuten niin homogeenisiä että ne kannattaisi mielestäni yhteen könttiin laittaa. eiväthän yhteiskunnan päättävät elimetkään ole järjestyneet ongelmien vaikeusasteen vaan niiden muiden piirteiden mukaan. siis ei ole päättäviä elimiä tyyliin "helppojen hommien puolue", "vaikeiden asioiden neuvosto", "sikavaikeiden juttujen valtuuskunta" vaan "sosiaali- ja terveysministeriö", "talousasiain valiokunta", jne.
"Mediassa tekijöiden etinen tausta peitetään ja näin kaikki joutuvat turhaan epäilyksen alle, myös suomalainen VHM."
ongelmana tuossa on siis tietojen tarkoituksellinen hämärtäminen rasisimin pelossa. sekin lienee ennaltaehkäisevää rasisminvastaista työtä. jossain on ilmeisesti punnittu, että haitat valtaväestölle tuollaisesta valheellisuudesta ovat suhteessa pienemmät kuin mitä olisivat haitat (mamuille) rehellisestä tiedottamisesta. ei siis ole todennäköistä että viattomia suomalaisia vainottaisiin tuollaisen tiedotuksen takia samalla intensiteetillä kuin viattomia mamuja vainottaisiin rehellisten tiedotuksen takia.
en sano olevani samaa mieltä tämän asian oikeellisuudesta, vain että luulen tämän olevan syynä uutisoinnin tapaan peittää kansallisuudet. suomen pitäisi kuitenkin puolustaa kaikkia suomalaisia, myös nyt mahdollisesti huonosta tiedotuksesta kärsimään joutuvia naisia. toivon siis että naiset saavat edes jotain muuta kautta (esim ellilän blogin tyyppisten epävirallisten tietolähteiden avulla) tietoonsa asioiden oikean laidan voidakseen suojella itseään turhilta riskeiltä.
"Niin sinulla riitti ymmärrystä rasismille, mutta ei sille, että suomalinen VHM saa turpiin yllätäen ja pyytämättä snagarijonossa. Sinunsta, ja ilmeisesti valtaapitävien mielestä on OK, että lukumäärisesti rankasti suurempaan ongelmaan, satunaiseen "snagariväkivaltaan", ei pidä edes yritää puuttua."
ai, no nyt tajuan! luulit siis minun pitävän rasisimia pahempana ongelmana. siitähän ei ole kyse; pidän sitä vain helpommin rajattavana ja käsiteltävänä ongelmana. kaiken katuväkivallan syiden ja toimivimpien hoitokeinojen selvittäminen on siis vain mielestäni monimutkaisempaa kuin yhden selkeän väkivaltatyypin, rasistisen väkivallan käsitteleminen. ja vaikeampien ongelmien hoitamista todennäköisesti vältellään korkeillakin tahoilla - sellainen on ihmisluonto. toisekseen luulen että katuväkivallan käsittelyyn on jo luotu suomessa paljon käytäntöjä; koulun kasvatuksellisiin tehtäviin kuuluu varmaan väkivallan kitkeminen oppilaista, pamppuautot kiertelevät viikonloppuisin pahimpien tappelupaikkojen kautta, syyllisiä tuomitaan ja vahingonkorvauksia määrätään. en näkisi siis asioiden olevan aivan hoitamattomia ja retuperällä mitä väkivaltaan tulee. rasismi on myös suomessa katuväkivaltaa uudempi ilmiö (jos ei mustalaisia "integroitaessa" ollut jo esillä) ja siksi nykyään suht paljon tapetilla.
"Tärkeämpää on keskittyä ymmärtämään ulkomalaistaustaisia ja auttaa heitä kotiutumaan suomeen, kalustaa asuntoa, antaa toiminta rahaa jne, kun samalla suomalainen mies makaa läpi talven jossain veneen alla."
rasismin kitkeminen ei nyt kyllä tapahdu mamuja hyysäämällä vaan suomalaisia miehiä kasvattamalla, kovistelemalla, tuomitsemalla sakkoihin ja vankeuteen. siis osittain samojen miesten oloja kurjistamalla, joiden oloja muunkin katuväkivallan kitkeminen kurjistaisi (myös se veneen alla yöpyvä heppu voi hakata kännitantrumissaan kavereitaan). yleensähän suomalaismiehiä hakkaa kaduilla toiset suomalaismiehet, joten suomalaismiehiä asiasta kuin asiasta joka tapauksessa rangaistaisiin.
"toisekseen luulen että katuväkivallan käsittelyyn on jo luotu suomessa paljon käytäntöjä; koulun kasvatuksellisiin tehtäviin kuuluu varmaan väkivallan kitkeminen oppilaista, pamppuautot kiertelevät viikonloppuisin pahimpien tappelupaikkojen kautta, syyllisiä tuomitaan ja vahingonkorvauksia määrätään. en näkisi siis asioiden olevan aivan hoitamattomia ja retuperällä mitä väkivaltaan tulee."
No, kyllähän se vain on retuperällä, kun vertaa mitä perheväkivallan, siis vain naisiin kohdistuvan sellaisen, kohdalla tehdään.
jorma: "No, kyllähän se vain on retuperällä, kun vertaa mitä perheväkivallan, siis vain naisiin kohdistuvan sellaisen, kohdalla tehdään."
no mitä sen kohdalla sitten tehdään? naisille on turvakoteja (liian vähän), miehille lyömätön linja (jossa eivät ilmeisesti riittävästi käy), oikeusistuimet voivat määrätä lähestymiskiellon (jota moni mies rikkoo) ja miestä voidaan sakottaa tai ääritapauksessa passittaa vankilaan (lyhyeksi aikaa). onko tässä jotain vikaa tai naisten olot tehty suorastaan liian hyviksi?
propagandan mukaan naisia on vaikea auttaa koska ovat henkisesti niin sidoksissa miehiinsä, että palaavat suhteeseen. tähän olisi varmasti mahdollista vaikuttaa yksilö- tai ryhmäterapialla, mutta säästösyistä moiseen ei ryhdytä. sen kyllä olen huomannut että lähisuhdeväkivallasta puhutaan nykyään jatkuvasti, mutta puhe on halpaa enkä ole vielä nähnyt sen realisoituvan oikeaksi toiminnaksi tai lisäresursseiksi asian hoitamiseksi (tässä voin toki olla väärässä, kun en suomen asioita paikan päältä seuraa).
katuväkivalta lienee enemmän sattumanvaraista ja kertaluonteista. tekijä ja uhri ovat siis ennestään tuntemattomia toisilleen, uhri ei teon jälkeen palaa tekijän luokse eikä tekijä ala vainota uhria. turvakodit ja lähestymiskiellot siis olisivat aika turhia panostuksia juuri katuväkivallan hoitoon. asioita hoidetaan niillä keinoilla mitkä kulloiseenkin tilanteeseen sopivat. keksitkö kenties itse jotain muuta mitä katuväkivallalle voitaisiin tehdä? eutanasia kaikille kusipäille ja riidanhaastajille? sellainen karsisi aika paljon miespopulaatiota.
loppuun vielä sanottakoon, että tajuan kyllä tilastolliset erot katuväkivallan ja perheväkivallan välillä. siitä ei siis ole kyse myös jälkimmäisen hoitamista puolustaessani.
tikka kirjoitti...
naisille on turvakoteja (liian vähän), miehille lyömätön linja (jossa eivät ilmeisesti riittävästi käy), oikeusistuimet voivat määrätä lähestymiskiellon (jota moni mies rikkoo) ja miestä voidaan sakottaa tai ääritapauksessa passittaa vankilaan (lyhyeksi aikaa). onko tässä jotain vikaa tai naisten olot tehty suorastaan liian hyviksi?
Puhut ikään kuin kaikki perheväkivallan uhrit olisivat naisia ja kaikki syylliset miehiä.
tikka kirjoitti...
propagandan mukaan naisia on vaikea auttaa koska ovat henkisesti niin sidoksissa miehiinsä, että palaavat suhteeseen.
Tämä ei ole propagandaa, vaan totta. Kaikki väkivaltaisessa suhteessa pysyvät ihmiset ottavat itse vapaaehtoisesti turpiinsa, koska he voisivat välttyä väkivallalta yksinkertaisesti lopettamalla suhteen.
tikka kirjoitti...
tähän olisi varmasti mahdollista vaikuttaa yksilö- tai ryhmäterapialla, mutta säästösyistä moiseen ei ryhdytä.
Ihmisten aivopeseminen veronmaksajien rahoilla kustannetulla terapialla ei voi olla oikein.
tikka kirjoitti...
sen kyllä olen huomannut että lähisuhdeväkivallasta puhutaan nykyään jatkuvasti, mutta puhe on halpaa enkä ole vielä nähnyt sen realisoituvan oikeaksi toiminnaksi
Sitä puhetta käytetäänkin vain valheelliseen miesten kollektiiviseen syyllistämiseen ja vihan lietsomiseen miehiä vastaan, jotta saadaan lisää määrärahoja paskaa puhuville byrokraateille ja feministijärjestöille veronmaksajien kukkarosta. Ei niiden byrokraattien ja valtion rahoilla toimivien feministijärjestöjen tarkoituksena ole auttaa ketään. Niitä kiinnostaa vain oma suojatyöpaikka ja sen rahoituksen jatkuvuus.
tikka kirjoitti...
tai lisäresursseiksi asian hoitamiseksi
Millään resursseilla ei voida koskaan poistaa kaikkia rikoksia. Vaikka poliisimäärärahat kymmenkertaistettaisiin, rikollisuus ei tippuisi nollaan. Jossain vaiheessa tulee vastaan se raja, jonka jälkeen poliisin ym. relevanttien viranomaistahojen määrärahojen kasvattaminen ei enää vähennä rikollisuutta niin paljon, että määrärahojen kasvattaminen olisi yhä mielekästä. Maailmassa on muitakin asioita kuin rikollisuuden torjunta. Ihmisten pitää voida nauttia elämästä. Elämiseen tarvitaan rahaa ja vapautta. Rikollisuuden torjumiseen tarkoitettujen määrärahojen lisääminen vähentää ihmisten käytettävissä olevia rahoja. Voit miettiä itse, kannattaisiko esimerkiksi tulovero kaksinkertaistaa poliisimäärärahojen kasvattamiseksi. Rikollisuutta voitaisiin radikaalisti vähentää myös laittamalla 99% väestöstä keskitysleireille ja loput 1% vanginvartijoiksi, mutta ihmiset kokisivat keskitysleirille joutumisen vittumaisemmaksi kuin normaalissa kaupungissa elämiseen kuuluvan rikollisuuden riskin.
tikka kirjoitti...
keksitkö kenties itse jotain muuta mitä katuväkivallalle voitaisiin tehdä?
Kovennetaan rangaistuksia. Sakkojen ja vahingonkorvausten pitäisi olla paljon nykyistä suurempia.
Suurimmassa osassa katuväkivallasta asialla ovat kuitenkin itsehillintään kyvyttömät känniääliöt, joiden kohdalla rikosoikeudellisten rangaistusten yleisestävä vaikutus on hyvin pieni. Tästä huolimatta on selvää, että suuret korvaukset ainakin lämmittäisivät uhrin mieltä.
Lisäksi on otettava huomioon, että toistuvasti katuväkivaltaan syyllistyvät taparikolliset joutuisivat suurten sakkojen ja vahingonkorvausten takia pidemmän päälle vararikkoon ja sitä kautta vankilaan.
Toki törkeistä pahoinpitelyistä pitäisi antaa ehdottomia vankeustuomioita ihan suoraan, mutta lievistä pahoinpitelyistä ei oikein voida tuomiota muuhun kuin sakkoihin ja vahingonkorvauksiin. Rangaistuksen pitää aina olla järkevässä suhteessa teon vakavuuteen.
Rikollisuus ei suinkaan minimoidu rangaistusten ollessa maksimaalisia. Jos pienistäkin rikoksista saa hyvin suuria rangaistuksia, pieniin rikoksiin syyllistyneillä ei ole enää motiivia olla tekemättä suurempia rikoksia.
Jos esimerkiksi raiskauksesta tulisi kymmenen vuotta vankilaa, raiskaajan kannattaisi saman tien murhata raiskaamansa nainen ikään kuin kaupan päälle. Tätä eivät tajua ne mielipuolet, jotka suu vaahdossa raivoten vaativat raiskaajille suunnilleen elinkautisia.
mikko ellilä: "Puhut ikään kuin kaikki perheväkivallan uhrit olisivat naisia ja kaikki syylliset miehiä."
kyllä, koska vastasin jorman tähän kommenttiin: "kyllähän se vain on retuperällä, kun vertaa mitä perheväkivallan, siis vain naisiin kohdistuvan sellaisen, kohdalla tehdään."
"Sitä puhetta käytetäänkin vain valheelliseen miesten kollektiiviseen syyllistämiseen ja vihan lietsomiseen miehiä vastaan, jotta saadaan lisää määrärahoja paskaa puhuville byrokraateille ja feministijärjestöille veronmaksajien kukkarosta. Ei niiden byrokraattien ja valtion rahoilla toimivien feministijärjestöjen tarkoituksena ole auttaa ketään. Niitä kiinnostaa vain oma suojatyöpaikka ja sen rahoituksen jatkuvuus."
*huokaus* teen liian helposti sen virheen että ajattelen asioita tayloristisen, hierarkisen organisaation näkökulmasta unohtaen että moni nykypäivän organisaatio on manipulatiivinen, vallanhimoinen poliittinen organisaatio.. sillä niinhän sen itsestäänselvästi täytyy olla noiden femujärjestöjenkin kohdalla, kun asiaa alkaa miettiä. ei siellä tietenkään halutakaan muuttaa mitään ympäröivästä maailmasta, ainoastaan saada valtaa ja resursseja ja pelata omaa sisäistä peliä. kah miten naiivi taas olin.
"Millään resursseilla ei voida koskaan poistaa kaikkia rikoksia. Vaikka poliisimäärärahat kymmenkertaistettaisiin, rikollisuus ei tippuisi nollaan."
tuo on totta. luulenkin että katuväkivallan kitkemisessä ollaan jo saavutettu optimaalinen panostus-hyöty-suhde, mutta lähisuhdeväkivallan kohdalla sitä vasta haetaan. rikollisuutta ja epätoivoahan aiheuttaa suuresti myös köyhyys, johon veroilla on suora vaikutus. eli kiristämällä veroja ja karsimalla palveluita rikollisuuden torjuntaa varten tarvittavan rahan saamiseksi lisätään itseasiassa rikollisuutta ihmisten olojen kurjistuessa. alemmissa yhteiskuntaluokissa kurjuus purkautuu puhtaana väkivaltana ja omaisuusrikoksina ja ylemmissä enemmän talous- ja kirjanpitorikoksina. leevi and the leavingsin "pimeä tie, mukavaa matkaa" (http://www.youtube.com/watch?v=7Gt_oowC668) on hyvä kuvaus siitä, miltä alemmissa yhteiskuntaluokissa voi tuntua kun ei ole mitään menetettävää.
"Kovennetaan rangaistuksia. Sakkojen ja vahingonkorvausten pitäisi olla paljon nykyistä suurempia.
Suurimmassa osassa katuväkivallasta asialla ovat kuitenkin itsehillintään kyvyttömät känniääliöt, joiden kohdalla rikosoikeudellisten rangaistusten yleisestävä vaikutus on hyvin pieni. Tästä huolimatta on selvää, että suuret korvaukset ainakin lämmittäisivät uhrin mieltä.
Lisäksi on otettava huomioon, että toistuvasti katuväkivaltaan syyllistyvät taparikolliset joutuisivat suurten sakkojen ja vahingonkorvausten takia pidemmän päälle vararikkoon ja sitä kautta vankilaan."
eli et tunnu itsekään olevan yksiselitteisesti kovennettavien rangaistusten kannalla. monesti myös oikeudenkäyntikulut ja sakot jäävät yhteiskunnan maksettaviksi (tuomitun varattomuuden takia), samoin kuin tietysti vapausrangaistukseen tuomittujen kallis ylläpito vankilassa. työssäkäyvät kunnon ihmiset siis maksaisivat kovennettujen verojen muodossa ehdottamiasi kovennettuja rangaistuksia - kurjistuen ja loppuunpalaen mahdollisesti itse prosessissa. eikö yhteiskunnalla ole mielestäsi suurempaa vastuuta rikoksentekijöiden (ja varsinkin -uusijoiden) kuntouttamisessa kuin lukita heidät hetkeksi laitoksiin oppimaan lisää rikoksenteosta?
"luulenkin että katuväkivallan kitkemisessä ollaan jo saavutettu optimaalinen panostus-hyöty-suhde"
Ei olla lähelläkään. Mistään kitkemisestä ei voida edes vakavissaan puhua, sillä se edelyttäisi aktiivisia toimia, eikä vain jälkikäteistä, passiivista reagointia.
Naisiin kohdistuvaa perheväkivaltaa on viranomaisten suulla toistuvasti kutsuttu ihmisoikeusongelmaksi, miehiin kohdistuvaa väkivaltaa ei koskaan, vaikka se on huomattavasti yleisempää. Asnteetkin ovat siis täysin pielessä, sillä ihan yhtä lailla mieheen kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusongelma. Mitään kampanjointia miehiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan ei ole ollut, eikä sen vähentämistä ole otettu tietoisten ja tavoitteelisten toimenpiteiden kohteeksi. Siitä puhutaan liian vähän, eikä lapsia kasvateta ja kouluteta sen vastaisiksi.
Totta kai, kyse on myös rangaistusten riittämättömyydestä, poliisin voimavarojen riittämättömyydestä ja väärästä kohdennuksesta.
tikka: "hyvä jos edes kadut ilkeyttäsi."
tikka hyvä, en minä ollut ilkeä, ei sinne päinkään. Joustavana ja empaatisena ihmisenä minusta on pyytämään anteeksi - vaikka ei aihetta oikeasti olisikaan - vain jotta toinen henkilö ei nyt turhaan loukkantuisi jostain harmittomasta sana valinnastani.
Murheekseni minun on todettava, että sinusta ei vastaavaan pyyteettömään tekoon ole, joten en katso aiheelliseksi käyttää energiaani vastauksesi muiden kohtien enempään pohtimisen, vaikka ne mahdollisesti vastinetta kipeästi kaipaisivatkin.
tikka kirjoitti...
eli et tunnu itsekään olevan yksiselitteisesti kovennettavien rangaistusten kannalla. monesti myös oikeudenkäyntikulut ja sakot jäävät yhteiskunnan maksettaviksi (tuomitun varattomuuden takia), samoin kuin tietysti vapausrangaistukseen tuomittujen kallis ylläpito vankilassa. työssäkäyvät kunnon ihmiset siis maksaisivat kovennettujen verojen muodossa ehdottamiasi kovennettuja rangaistuksia - kurjistuen ja loppuunpalaen mahdollisesti itse prosessissa.
Suomen pienehkö vankimäärä (alle yksi promille aikuisväestöstä) ei aiheuta veronmaksajille niin suuria kustannuksia, että ehdottomien vankeusrangaistusten antamista pitäisi tämän vuoksi vähentää.
tikka kirjoitti...
eikö yhteiskunnalla ole mielestäsi suurempaa vastuuta rikoksentekijöiden (ja varsinkin -uusijoiden) kuntouttamisessa kuin lukita heidät hetkeksi laitoksiin oppimaan lisää rikoksenteosta?
En usko, että yhteiskunnalla olisi mitään moraalista vastuuta rikoksentekijöiden kuntouttamisessa. Kuitenkin pragmaattisista syistä voi olla järkevää pyrkiä opettamaan vangeille sellaisia taitoja, joille olisi kysyntää työmarkkinoilla heidän vapauduttuaan vankilasta. Lisäksi saattaa olla pragmaattisesti järkevää tarjota vapautuville vangeille esim. kunnan vuokra-asunto ja mahdollisesti mielenterveydenhoitopalveluja, jotta he eivät helposti sortuisi takaisin rikollisuuteen heti vapauduttuaan. Luulisin ennenkaikkea asunnottomuuden ja hoitamattomien mielenterveysongelmien altistavan rikoksenuusimiseen.
Lähetä kommentti