Olen älykäs, huumorintajuinen ja kaunis. Missä ihmeessä on vika, kun miestä ei löydy? En ole kolmeen vuoteen onnistunut solmimaan kestävää suhdetta.
Muutaman tapaamiskerran jälkeen miehet vain lähtevät. Olen törmännyt kolmeen tällaiseen tapaukseen peräkkäin. Sama kaava jokaisessa. Kun kysyn, miksi, mitä tapahtui, vastaukseksi saan: "Oon tällainen." "Olen itsekäs paskiainen." "En tahdo loukata ketään." jne.
Sofia: Kun kuvailet itseäsi, vaikutat täydelliseltä naiselta. Kaunis ja viisas. Sellaiset ominaisuudet ovat hyvin haastavia monelle miehelle. Mies ei usko, että pystyy pitämään upean naisen ja että olisi tämän rakkauden arvoinen. Siksi hän lähtee ajoissa itse ennen kuin tulee jätetyksi. Surullista, mutta näin tapahtuu. Monet naiset ovat korkeasti koulutettuja, kunnianhimoisia ja huolehtivat ulkonäöstään. Kun on vielä huumorintajua ja sana hallussa, mies pelästyy ja perääntyy.
Soitatko ja viestittelet usein? Ripustaudutko? Lumous katoaa nopeasti, jos ei osaa esittää vaikeasti saatavaa. Välinpitämättömyys on tärkeä mauste parisuhteessa.
sunnuntaina, huhtikuuta 06, 2008
Sofian sohva neuvoo
Älyttömän vaikeaa löytää miestä:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
88 kommenttia:
Oma arvio itsestä onkin varmaan aina objektiivinen. Jollei kukaan kiinnostunu alkua pidemmälle niin silloin olisi kohtuu loogista olettaa että henkilössä on jotain vikaa, ainakin muitten ihmisten mielestä.
Ulkomaisessa kirjallisuudessa puhutaan paljon myös niin sanotusta tuhkimosyndroomasta, jossa nainen odottaa miestä pelastamaan ja järjestämään elämänsä. Uusikylän kirjan perusteella menestyjänaiset eivät tällaiseen sorru: oma ura on tärkeä ja se pyritään luomaan omin voimin.
Mika: Liika täydellisyyskin voi olla vika. Siis todella se, että on hyvä kovin monessa asiassa eikä se, että vain olettaa olevansa täydellinen (mikä on aika selvästi yleensä vika).
Tämä ei toki tarkoita, että kyseinen kysyjä olisi välttämättä tällainen.
Sofian sohva on parasta viihdettä.
Mika: Liika täydellisyyskin voi olla vika. Siis todella se, että on hyvä kovin monessa asiassa eikä se, että vain olettaa olevansa täydellinen (mikä on aika selvästi yleensä vika).
Tämä ei toki tarkoita, että kyseinen kysyjä olisi välttämättä tällainen.
Sofian sohva on parasta viihdettä.
Jos tapaamiskerrat jäisivät yhteen tai niitä ei tulisi ollenkaan (kuvan nähtyä), niin kyse olisi varmaan aivan hirveässä ulkonäössä. Kertapanoissa tuskin vielä lievät ulkonäköhaitat muodostuvat ylitsepääsemättömäksi esteeksi.
Tapaamisten päättyminen muutaman kerran jälkeen kuulostaa vahvasti siltä, että jossain käyttäytymiseen liittyvässä tai heijastuvassa tms on jotain pahasti vialla. Tällaisille surkimuksille olisi hyvä kehittää joku maksullinen palvelu, jossa heidän treffejään tarkkailisi joku vaivihkaa kauempaa - ja raportoisi sitten jälkeenpäin rehellisesti, mutta ehkä hieman kaunistelluin ilmauksin missä asioissa oikein menee pieleen.
Tosin monet näistä vioista ovat luultavasti sellaisia, ettei niistä kunnolla pääse eroon. Tosin nykyäänhän tällaiset naiset voivat (valitettavasti) lisääntyä ilman miestäkin - vaikka evoluutio olisi katsonut parhaimmaksi karsia heidät geenipoolista.
Homo: Toistaiseksi yksinään nainen ei voi lisääntyä ilman miehen sukusoluja. Tämän vuoksi nuo naiset voisivat ihan hyvin lisääntyä ilman hedelmöityshoitojakin, jos heidän omat elimensä ovat ihan kunnossa. kuten sanoit, kertapanossa eivät ikävät luonteenpiirteet juuri merkitse, joten jos nuo naiset ovat edes säällisen näköisiä, he saisivat kyllä irtoseksiä ja pystyisivät sen kautta lisääntymään.
Evoluutio ei siis karsisi heitä geenipoolista siksi, etteivät he kenties löydä seurustelukumppania.
Oisko tää nyt se kohta, missä joku voisi vaikka uskoa, että ei se homma naisillekaan niin helppoa aina ole?
http://www.itviikko.fi/page.php?page_id=46&news_id=20089673&rss=7
Arawn, voluution kannalta yhteiskunnan tuki (tai elatusmaksut) - keinohedelmöityksestä puhumattakaan - ovat varsin uusi asia. Ilman tällaista ulkopuolista resurssitukea ei ole välttämättä lisäännytty niin innolla, etenkin kun lapset ovat kuolleet paljon todennäköisemmin nälkään, tauteihin yms. Ei vielä kovinkaan montaa sukupolvea aikaisemmin luonteeltaan hirveän naisen on voinut olla varsin vaikeaa lisääntyä. Ja ulkonäöltään kammottavien lisääntymismahdollisuus ilman miestä, yhteiskunnan avulla, on vielä tuorempaa perua.
Ano: Vähän epäilen tuota, se on aiemmin riippunut niin monesta tekijästä. Ns. hyvässä asemassa olevalla naisella ei ole koskaan ollut vaikeuksia lisääntyä, vaikka luonne olisi kuinka karmea - suvun vaikutusvalta, rahat, ulkonäkö yms. ovat olleet tekijöitä, jotka ovat ajaneet ohi. Lähinnä vaikeuksia on voinut näissä tilanteissa tulla, jos puoliso ei ole kyennyt pukkaamaan naista paksuksi - joko siksi, ettei kerta kaikkiaan ole suostunut sänkyyn tai fyysisesti siihen kyennyt.
Mitä tulee muihin naisiin, kannattaa muistaa, ettei ehkäisyä oikein ollut (no, antiikin aikana jopa oli, muttei varmaan kaikkien saatavilla eikä sen jälkeen), mutta seksiä kyllä harrastettiin. NAiset siis tulivat raskaiksi ja synnyttivät, myös avioliiton ulkopuolella. Totta kai selviämistodennäköisyys ei ollut kovin korkea, mutta mahdollisuus siihen oli olemassa.
Arawn, kaikilla ällönaisilla ei ole ollut muinaisuudessa rikasta sukua tms, jolla hirveyden ylitse olisi päästy. Lisäksi jo se, että on alentunut todennäköisyys tulla raskaaksi vaikka mies olisikin - kun ällötyksen vuoksi ei seiso - ja sitä kautta alentunut syntyvyys (tai lasten kuolleisuus), aiheuttaa ällögeenien harvinaistumista sukupolvien kuluessa väestössä.
Ano: ällöttävyys ei ole mikään historiallisesti stabiili kvaliteetti - olet varmaankin nähnyt alastonkuvia 1500- ja 1600-luvuilta, joissa kuvataan varsin reheviä naisvartaloita (tämä yhtenä esimerkkinä). Jos oletetaan että edellis(t)en sukupuolv(i)en geneerinen "ihana" on seuraavan sukupolven geneerinen "ällöttävä", tarkoittaa tämä sukupolvien saatossa sitä, että ns. "ällöttävää" säilyy kyllä messissä siinä missä "ihanaakin". Lisäksi voidaan ottaa ihan vapaasti huomioon, että ihmiset tapaavat valehdella ja useimmilta ihmisiltä teeskentely onnistuu jonkin aikaa tarvittaessa - ja mikäli naimatoimet ovat sidottuja avioliittoinstituutioon, eikä yhteisasumista tapahdu ennen avioliittoa ja avioero on käytännössä mahdotonta, ns. "ällöttäviä" piirteitä on helpompi päästä jatkamaan seuraavaan sukupolveen.
Sosiaalihistoriallisessa mielessä "ällögeenien" harvinaistuminen Länsi-Euroopassa on varsin nuori ilmiö (sanotaanko ensimmäisen maailmansodan jälkeen alkanut).
Koska miehet haluavat naisia enemmän seksiä, on myös hyvinkin susirumalla naisella paremmat mahikset saada irtoseksiä kuin susirumalla, statuksettomalla miehellä. Toinen reitti, mitä kautta rumuusgeenit leviävät, on se, että ruma mies sattumalta on syntynyt kultalusikka suussa, vrt. Hjallis - onneksi sillä ei ole isään tulleita tyttäriä.
T: suht ruma nainen, kahdesti kihloissa ja kerran avoliitossa
Ano: Ällö luonne ei kyllä useinkaan ole este miehen seisokille - ainakaan, jos mies on pahasti puutteessa. :)
Mielenkiintoinen ero miespelurien oppaissa ja muussa miehille tarkoitetuissa ohjeissa ja naisille tarkoitetuissa ohjeissa on se että miehille tarkoitetut ohjeet pohjaavat todellisuuteen ainakin jossakin määrin kun taas naisille suunnatut ohjeet naisten fantasioihin.
Naisille kerrotaan että mahtipontisuus ja välinpitämättömyys jotenkin vetoaa miehiin,mikä on kyllä aivan käsittämätön väite. Se saattaa ehkä vedota miehiin joilla on eräänlainen psykologinen "ballbusting" fetissin vastine jonka kenties kulttuuri on heihin istuttanut,kuten joidenkin miesten kokemus siitä että heillä on "tarve" paapoa ja elättää naisia,jolle on vaikea keksiä biologista järkiperustetta,tai miehet jotka haluavat että nainen pihtaa alussa.
Miehelle mahtipontisuus ja välinpitämättömyys joidenkin todistusten mukaan toimii vaikka toisaalta en tiedä miten tämä voidaan sovittaa yhteen naisten jahdatuksi tulemisen halun kanssa. Itselleni oman pään pitäminen ei ole tuonut mitään menestystä naisten kanssa.
Mielenkiintoisempi aihe päivän itsestään selvyyden rinnalla:
http://www.iltalehti.fi/sofiansohva/200803257414684_ss.shtml
Mies kohtelee kuin tiskirättiä
25.3.2008 8:45
Jouluna puoli vuotta kanssani seurustellut mies sai ex-naisystävältään kortin. Mies alkoi soitella tälle tunteilevia puheluita ja he ovat tavanneet. Heillä on on-off-suhde ja nyt tuli taas "on" päälle. Kun ihmettelen, saan äksyilyä osakseni. "Et ymmärrä. Et ole tasoiseni. Et omista autoa. Asut vuokralla. Olet luuseri..." Sanoista tuli hyväksikäytetty ja epäpätevä olo. Hän hokee välillä rakastavansa minua. Omat tunteeni ovat hellät, ja teen kaikkeni hänen eteensä. Pitäisikö silti jättää hänet kylmästi?
Sinisilmäinen
Olet rakastunut mieheen, joka ei olekaan se ihana henkilö, joksi häntä luulit. Kun tapasitte, edellisen naisen kanssa oli off-tilanne. Mies halusi seuraa, seksiä ja läheisyyttä, ja epäonneksesi satuit olemaan paikalla. Sinusta tuli lohduttaja.
Joidenkin ihmisten on helppo olla läheisessä tekemisessä useiden henkilöiden kanssa. Sinun tapaamasi mies kuuluu näihin, jotka viihtyisivät haaremissa. Hänellä ei ole mitään vaikeutta olla tyly ja seuraavassa minuutissa vannoa rakkautta - yhdelle jos toiselle naiselle. Sinä vaikuttaisit kuitenkin sellaiselta, joka toivoisi uskollisuutta, luotettavuutta ja kerrallaan vain yhtä seurustelusuhdetta. Anna miehen mennä menojaan.
"Liika täydellisyyskin voi olla vika. Siis todella se, että on hyvä kovin monessa asiassa eikä se, että vain olettaa olevansa täydellinen (mikä on aika selvästi yleensä vika)."
Täydellisiä ihmisiä ei olekaan. Jos sellainen luulee olevansa, niin on kyllä sen verran sekaisin, ettei ole mikään ihme, jos seuraa ei pysyvämmin löydy.
Esittäkööt vain vaikeasti saatavaa, niin ei saa edes sitä, minkä nyt.
Jorma: No, teknisesti ottaen sellaiset eivät toki ole täydellisiä, mutta yksinkertaisesti monilla osa-alueilla erittäin hyviä ja loistavia ihmisiä. Mikä ei tarkoita, että he pitäisivät itseään täydellisenä.
"Mikä ei tarkoita, että he pitäisivät itseään täydellisenä."
Tämäpä taitaa pitää.
Nämä Sofian Sohvan neuvot ovat kyllä aikamoista feminististä huttua. Ehkäpä ne on tarkoitettu enemmän viihteeksi kuin tosissaan otettavaksi? Näin voi ja pitääkin ajatella, sen verran epätasa-arvoisia ovat tuon Sofian suoraan sanoen älyttömät neuvot.
Mieleeni muistuu tässä joku aika sitten ollut Sofian neuvo nuorelle epätietoiselle naiselle. En muista asetelmaa ulkomuistista nyt tarkalleen, muta pointti oli se, että Sofia kehotti nuorta naista ottamaan rahaa / hyödykkeitä seksistä miesten kanssa... hmmm...miltäs tämä kuullostaa...?
Tästä Sofia sai palutetta mm. miehiltä, ja joutu hieman peräntymään "prostituutioon" kannustvista lausunnoistaan, mutta vai hiukan.
Täytyy katsoa josko löydän tuon...ellei sitä ole jo siivottu pois...
Sofian Sohva: Menneisyyden kirous
Mimi23v: Menetin neitsyyteni raiskattuna 13-vuotiaana ja sain sukupuolitaudin. En uskaltanut kertoa vanhemmilleni totuutta siitä, mistä tauti oli peräisin, ja välimme viilenivät. Äiti syytti huoraksi, ja niin minä sitten aloin käyttäytyäkin. Olen antanut kymmenien miesten käyttää minua miten haluavat. Minulla on ollut yksi pitkä suhde, joka kesti viisi vuotta. Muut ajat olen vaihtanut miestä melkein viikoittain. Olen myös myynyt itseäni kahdesti. Viimeisin kerta oli vuosi sitten. Annoin isäni ikäisen miehen sitoa minut ja käyttää hyväkseen useamman tunnin, jotta sain rahaa valmistujaismekkoon. Haaveilen kunnollisesta parisuhteesta, mutta ajaudun yhden illan suhteisiin. Haluaisin pyyhkiä kokemukset mielestäni. En ymmärrä, miten olen antanut käyttää vartaloani hyväksi niin monta kertaa. En myöskään tiedä, kuinka voisin antaa itselleni anteeksi, että menin myymään itseäni. Kuinka pääsen eteenpäin? Mimi23v
Sofia: "Olet saanut poikkeuksellisen paljon kovia kokemuksia jo nuorena tyttönä. Olet antanut myöhemmin kehosi muiden käyttöön, koska et ole arvostanut ja rakastanut itse itseäsi.
Yhden illan suhteet ovat nykyaikaa. Jos sellaisia ylipäänsä on harrastanut, on kai samantekevää, onko saanut rahaa tilanteen päätyttyä. Miksi ilmaiseksi käyttäminen olisi hyväksyttävämpää kuin se, että käytöstä maksetaan? Oikeastaan voisi ajatella toisinpäin. Jos antaa itsensä jonkun käyttöön, onhan se edes jonkinlainen arvostuksen osoitus, että siitä saa rahallisen korvauksen. Rahallahan tässä maailmassa paljon kipua ja vahinkoa muutenkin korvataan - niin kuin tietenkin myös työtä.
Et ole yhtään sen kummempi kuin monet muutkaan naiset. Anna vain armo itsellesi. Ja päätä, ettei yhden yön suhteita enää tule.
Voisit puhdistaa mieltäsi kokeilemalla selibaatissa oloa pitkään, vuoden tai kaksi, ja miettimällä tuona aikana elämään liittyviä vakavia kysymyksiä. Hae vastauksia myös kirjoista.
Kun tapaat sitten jonkun, jota kohtaan tunnet myös rakkauden tunteita, kykenet aloittamaan puhtaalta pöydältä."
Sofian Sohva: Kirjeitä Sofialle
Veikko M, PhD: Sofian sohvalla 25.8. käsiteltiin Mimin ihmissuhdeongelmaa. Hän kertoi tulleensa raiskatuksi teini-iässä ja että on sen jälkeen itse suhtautunut välinpitämättömästi kehoonsa ja antautunut ajoittain hyväksikäytetyksi. Neuvosi "kokeile selibaattia" on täysin vastuuton. Tällaisessa tilanteessa jokainen hiemankin järjissään oleva henkilö suosittelisi ottamaan yhteyttä asiantuntijaan, koska muutoin tällaisten ongelmien seuraamukset saattavat olla kohtalokkaita. Vieressäni istuva psykiatri on samaa mieltä. Veikko M, PhD
Jouni P, myyntijohtaja: Vastauksessasi Mimille teet huoraamisesta hyväksyttävää ja suorastaan kannustat prostituutioon sanomalla, että yhden yön suhteissa on ihan sama, ottaako siitä rahaa vai ei. Tyhmääkin tyhmempikin tajuaa, että tässä on kysymys ihan eri asioista. Jos huorataan, tehdään se rahastusmielessä, ja jos muutoin harrastetaan yhden yön suhteita, niin siinä kaksi ihmistä tuntee vetoa toisiinsa, vaikka se jäisikin yhteen yöhön. Jouni P, myyntijohtaja
Ote Sofian vastauksesta:
Sofia: "Ei ole kuin kolme-neljäkymmentä vuotta aikaa siitä, kun Suomessa vielä nimitettiin huoriksi naisia, joilla ylipäänsä oli seksisuhteita ilman pysyvää parisuhdetta. Maailma on muuttunut vapaamieliseksi, seksistynyt ja pornosoitunut. Ulkoisen olemuksen aikaansaaman vetovoiman tai humalapäissä sekoilun tai rahan motivoiman seksin ero on kuitenkin kuin veteen piirretty viiva. Moni nainen käy kauppaa seksillä. Tällaista nähdään, kun halutaan parempi asema työpaikalla, uusi turkki kotona tai rankaista miestä kieltäytymällä seksistä, kun tämä ei ole siivonnut. Rakkaudesta ei näissä jutuissa ole kysymys."
Sofian Sohva: Liian mustasukkainen
Mustasukka83: Minulla on ihana poikaystävä, jonka kanssa olen seurustellut vuoden. En uskalla päästää häntä kavereiden kanssa minnekään, mihin liittyy alkoholinjuontia. En osaa luottaa, vaikka hän ei ole pettänyt luottamustani kertaakaan. Edellinen poikaystäväni petti ja valehteli kolmen vuoden ajan naisistaan. Vainoharhainen mustasukkaisuuteni on peräisin sieltä ja pelkään, että tulen taas petetyksi. Miten voisin päästä tästä yli? Puhumisesta ei ole ollut apua. Kerran päästin poikaystäväni miesporukalla baariin. Soittelin ja tekstiviestittelin hänen kanssaan koko illan ja itkin kotona hysteerisenä. Kuvittelin päässäni hänet jonkun toisen naisen kanssa tanssimassa ja juttelemassa koko illan.
Sofia: "Sinulla on vaikea trauma luottamuksessasi, joka on varmasti osittain peräisin ajalta, jolloin sinua petettiin. Olet nyt löytänyt rakkaaksesi erityisen nössön, ohjailtavan miehen. Miten muuten 25-vuotias nainen puhuisi "päästän hänet, en päästä häntä" - ihan kuin kyseessä olisi alle 15-vuotias oma lapsi eikä tasavertainen kumppani. Kumppani ei kysy lupia mennä jonnekin, vaan ilmoittaa että menee, kun tietenkin ensin on mielessään miettinyt ja harkinnut menemisen tarpeellisuuden. Isoista asioista, pidemmistä matkoista jne. neuvotellaan - silloinkaan ei kysytä lupaa, jos ei tarvita toiselta rahaa. Suhteenne on hyvin outo, jos todella toinen pyytää lupaa menemisilleen.
Mitä sinä pelkäät? Oliko petetyksi tuleminen pahinta, mitä sinulle koskaan voisi sattua? Ohittaako se sairauden tai kuoleman? Miksi kostat nykyiselle kumppanillesi edellisen pahat teot?
Haluatko miehellesi parisuhdehelvetin? Pysähdy miettimään. Lakkaa pelkäämästä pikkuasioita, joita esimerkiksi toisen kanssa tanssiminen olisi.
Päästäksesi tasapainoon ja löytääksesi itseluottamusta, sinun kannattaisi hakeutua terapiaan."
Satuin päätymään tuolle Sofian sohvalle tässä äskettäin, kun sattumanvaraisesti guuglailin jotain. Eivätkä kaikki neuvot mielestäni ole hölmöjä, edes(?) näin miehen (noh, ATM:n) mielestä. Esimerkiksi tämä trio on mielestäni täynnä hyviä neuvoja.
joku testikkeli:"Naisille kerrotaan että mahtipontisuus ja välinpitämättömyys jotenkin vetoaa miehiin,mikä on kyllä aivan käsittämätön väite."
Ei se ole ollenkaan käsittämätön väite. Isoegoiset miehet kaipaavat haasteita. Tietysti tämän vaikeasti tavoiteltavuuden pitää olla juuri oikein säännösteltyä eikä mennä naurettavuuksiin tai jatkua liian pitkään.
Arawn:"Ano: Ällö luonne ei kyllä useinkaan ole este miehen seisokille - ainakaan, jos mies on pahasti puutteessa. :)"
Luulen että henkiset aspektit ovat erektiossa yhtä tärkeitä kuin naisen vetävä ulkonäkö.
Arawn ällönaisten lisääntymisestä:"Ano: Vähän epäilen tuota, se on aiemmin riippunut niin monesta tekijästä."
Jos ällönaisten lisääntyminen on ollut parin sadan vuoden ajan mahdollista iskän rahoilla, tämä tuskin on vaikuttanut evoluutioon merkittävästi. Monogaaminen parisuhde on syntynyt nimenomaan niissä elinympäristöissä nykyihmisellä, joissa isän panosta jälkeläisten hoidossa (ja varsinkin epäsuorassa hoidossa, kuten ruoan hankinnassa) on kaivattu. "Helpommissa" ympäristöissä on päädytty usein moniavioisuuteen, sillä miestä on kaivattu lähinnä lasten siittämiseen eikä juuri ravinnonhankintaan. En tiedä mikä tässä keskustelussa sitten oli pointtina.
Sohva Sohvi:"Moni nainen käy kauppaa seksillä."
Jaahas. Kyllä naisellekin puute iskee. Miehen pihtaaminen on ehkä jopa voimakkaampi ase, koska nainen kokee sen loukkaavampana kuin mies naisen pihtaamisen.
Neuvoja sekoittaa viisauden ja älykkyyden. (muutenkin on aika typerää, että nainen ensin mainitsee älykkyyden ja huumorintajun, ja vasta sitten sen markkina-arvonsa kannalta tärkeimmän asian, joka tuolla sanalla ilmaistuna on hyvin subjektiivine - moinen ei kerro suuresta älykkyydestä..)
Älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei koskaan joudu.
- Vortac
Eternal Testicle mojovasti mainitsi: "Naisille kerrotaan että mahtipontisuus ja välinpitämättömyys jotenkin vetoaa miehiin,mikä on kyllä aivan käsittämätön väite."
Taas saan lisävahvistusta projisointiteorialleni. Tarkoitan, että tässäkin tapauksessa naiset tuntuvat luulevan, että miehiin toimii samat metodit kuin heihin itseensä. Siis jos HE pitävät mahtipontisuutta ja välinpitämättömyyttä kiihottavana (niinkuin useimmat viehättävät, nuoret naiset pitävät) he otaksuvat ja projisoivat, että miehetkin niin tekevät.
Tuntuukin, että kaikki mitä naiset kuvittelevat miehistä tietävänsä perustuukin naisten projisointiin omista ominaisuuksistaan, eikä heillä ole mitään aitoa tietoa miehistä syvemmällä tasolla.
- Vortac
Eternal Testicle kummasteli: "Miehelle mahtipontisuus ja välinpitämättömyys joidenkin todistusten mukaan toimii vaikka toisaalta en tiedä miten tämä voidaan sovittaa yhteen naisten jahdatuksi tulemisen halun kanssa. Itselleni oman pään pitäminen ei ole tuonut mitään menestystä naisten kanssa."
Jos luet pelimiesten oppaita, havaitset, että passiivinen välinpitämättömyys ei toimi (koska nainen ei ole edes tietoinen välinpitämättömyydestäsi), vaan sun pitää lyödä sillä välinpitämättömyydellä naista kasvoihin, niin että hän taatusti tietää sun olevan välinpitämätön. Tässä vaikuttaisi tietenkin olevan pieni paradoksi; ei ole kovin välinpitämätöntä haluta tuoda välinpitämättömyytensä esiin, mutta naisiin se tehoaa. Sitä kutsutaan negaamiseksi/neggaamiseksi tai neghiteiksi..
Siis kun osoitat aktiivista välinpitämättömyyttä menemällä naisen luokse tai lähelle ja heittämällä neghitin ja sitten lähtemällä pois tms.. vasta silloin nainen voi kiihottua välinpitämättömyydestäsi. (tämä ei toki tarkoita vielä mitään syvällistä seksuaalista kiihotusta, mutta mielen kiihotusta ennemminkin)
Naiset todella vaativat tällaista tunteidensa manipulointia jotta suostuvat seksiin miehen kanssa. Se on älytöntä, mutta mikäs tällä planeetalla järkevää olisi.
Onneksi on poikkeuksiakin, mutta heitä olen tavannut tasan yhden tämän elämäni aikana, ja kasapäin tyypillisiä tapauksia tässä(kin) suhteessa (no pun intended).
- Vortac
Mitä junakohtauksen pölvästiin kommenttiin tulee; MIKÄ ei ole naisille niin helppoa? Tavan miehet eivät koskaan pääse tilanteeseen, jossa he saavat useilta naisilta kolmet treffit ennen bänksejä. Tämä on samaa kuin vertaisit ihmistä, joka ei saa kutsua kaikille juhlalounaille, vaan vain muutamille per kuukausi, ihmiseen, joka kärsii nälänhätää. Joo, ei se varmaan oo niin helppoa kun ei pääse kaikista korkeimman tason juhlalounaille, vaan joutuu tyytymään vaan ylemmän keskiluokan tavaraan. Ihan kyynel silmäkulmaan herahtaa naisten puolesta, miten vaikeaa kaiken heille täytyykään olla! (tässä olisi käyttöä taas sille FAQ-listalle, jota ei ole vielä tehty, ja jossa lueteltaisiin kaikki ne kohdat, joissa naisilla on helpompaa.. hitto, jos osaisin sellasen vaan pykätä..)
- Vortac
Joo, sanoisin että tämä sofian neuvo osuu kyllä ihan kohdalleen: "Rakkaudesta ei näissä jutuissa ole kysymys." ..naisten puolelta siis. Miehet usein rakastuvat tulisesti, mutta naiset osaavat selvästi viekkaammin kylmettää sydämensä (sikäli kuin heillä sellainen on) ja käyttää miehiä hyväksi - ja painavat sitä rakastumisnappulaansa vasta jos miehen lompakko osoittautuu tarpeeksi liitoksistaan nitiseväksi.
Ihmeellistä emotionaalista itsekuria se äidinvaisto teettää.. tosin harvinaista on nähdä naisten käyttävän tätä itsekuria johonkin hyvään ja pyyteettömään.. toisten hyväksi ilman korvausvaatimuksia tai -oletuksia.
- Vortac
"Kumppani ei kysy lupia mennä jonnekin, vaan ilmoittaa että menee, kun tietenkin ensin on mielessään miettinyt ja harkinnut menemisen tarpeellisuuden."
On näillä vitullisilla outo käsitys tasavertaisesta kumppanista. Mun näkemykseni mukaan tasavertainen kumppani tietenkin neuvottelee tällaisista asioista, ja jos toiselle ei sovi, hän pystyy joustamaan ja uudelleenjärjestelemään menonsa. Tosin silloin tietenkin toisella täytyy olla pätevä syy - varsinaiseen komenteluun ei tasavertainen kumppani tietenkään alistu. Mutta ei myöskään vaan lähde ilmoittamatta mitään yhtäkkiä johonkin, se ei ole kunnioittavaa käytöstä.
Jos kaksi tasavertaista, intiimisuhteessa toistensa kanssa elävää kumppania on samassa tilassa, ja toinen on menossa johonkin, he kykenevät kyllä yhdessä sopimaan asiasta ilman äärisuuntauksia.
On kummaa, kun naiset vääntävät kaiken valtapeliksi. Mies ei voi demonstroida naiselle hyvyyttään millään tavoin joutumatta heti valtapelin uhriksi nössönä, tai tehdä mitään itsenäistä joutumatta syytetyksi välinpitämättömäksi sovinistiksi.
Miehen elämä on vaikeaa, ainakin naisten kanssa - ja tosin tällaisessa yhteiskunnassa ilman naistakin.
- Vortac
Sofia taitaa elää vähän liian paljon ideaalimaailmassa.
- Syltty
Ilmari: "Luulen että henkiset aspektit ovat erektiossa yhtä tärkeitä kuin naisen vetävä ulkonäkö."
Minä taas en luule näin - vaikken mies olekaan. Kyllähän sen huomaa jo siitä, että kaikkein vittumaisimmat nartutkin saavat miehiä, jos vain ovat kauniita.
"Jos ällönaisten lisääntyminen on ollut parin sadan vuoden ajan mahdollista iskän rahoilla, tämä tuskin on vaikuttanut evoluutioon merkittävästi. Monogaaminen parisuhde on syntynyt nimenomaan niissä elinympäristöissä nykyihmisellä, joissa isän panosta jälkeläisten hoidossa (ja varsinkin epäsuorassa hoidossa, kuten ruoan hankinnassa) on kaivattu. "Helpommissa" ympäristöissä on päädytty usein moniavioisuuteen, sillä miestä on kaivattu lähinnä lasten siittämiseen eikä juuri ravinnonhankintaan. En tiedä mikä tässä keskustelussa sitten oli pointtina."
En minäkään. Joku vakuuttelu, että ällöluonteen geenit katoavat geenipoolista? Niin ei tunnu käyvän, koska ns "alaluokat" sikiävät silti aina eniten ja kyllä siellä ikävälläkin luonteella varustettu nainen voi pystyä pyöräyttämään liudan mukuloita. :) Tätä sikiämistä voi ajatella siltäkin kannalta, että missä päin maailmaa on tällä haavaa lapsikuolleisuus suurinta - ja missä päin maailmaa sikiäminen on suurinta. Meillä Euroopassa, missä lapsikuolleisuus on hyvin pientä, myös lisäännytään varsin vähän. Sen sijaan esim. Afrikassa, missä lapsikuolleisuus on suurta, lisäännytään tiuhempaan tahtiin kuin täällä.
"Lumous katoaa nopeasti, jos ei osaa esittää vaikeasti saatavaa. Välinpitämättömyys on tärkeä mauste parisuhteessa."
Täytyy kyllä sanoa minunkin, että tuollaisiin peleihin ja leikkeihin en enää näin aikuisella iällä jaksa alkaa. Ei tietenkään välittömästi pidä ripustautua kumppaniinsa, alkaa suunnitella häitä tms., mutta jos toisesta ihmisestä tykkää niin kyllä se pitää tuoda ilmi. Jos toinen osapuoli käyttäytyy välinpitämättömästi minua kohtaan, katson sen merkiksi siitä että häntä ei kiinnosta ja lähden kävelemään. Toki tiedostan että kysymyksessä voi olla taktikoitu välinpitämättömyys, mutta en tuhlaa aikaani ihmisiin joille parisuhde on tuollaista peliä ja kumppanin manipulointia. Vakavan suhteen pitää perustua rehellisyydelle ja luottamukselle, pelit ja leikit eivät siihen kuulu - ja kaikkinaisen huviteittailun jätän muille, koska minusta noiden pelien pelaaminen ei vain yksinkertaisesti ole hauskaa.
Toisaalta minusta on muutenkin jo vuosikaudet tuntunut siltä, että valtaosa ihmisistä hukkaa järjettömän paljon aikaa ja energiaa teeskentelyyn, roolipeleihun (enkä nyt tarkoita niitä noppaa heittämällä pelattavia, ne ovat ihan kivoja :D) sun muuhun täysin hyödyttömään sosiaaliseen toimintaan. Muutkin ihmissuhteet kuin parisuhteet perustuvat tiukkoihin sääntöihin, roolien vetämiseen ja taktikointiin, ja sellainen on kyllä näin ulkopuolelta katsoen äärimmäisen typerää. En edes usko, että nuo asiat tulevat ihmisten valtaosalta luonnostaan, koska ns. tavisten kanssa puhuessa törmää usein valitukseen siitä kuinka pitää tehdä sitä-ja-tätä ja tavata se-ja-se ihminen, vaikkei yhtään kiinnostaisi. On vain pakko, koska... no, niin vain kuuluu tehdä jos tahtoo olla "normaali".
Onneksi sosiaalisille peleille voi myös haistattaa pitkät - työelämän suhteen voi joutua tekemään vähän myönnytyksiä, mutta vaiva pysyy minimissä kun hakeutuu työskentelemään mahdollisimman itsenäisesti ja välttää tiiviitä työyhteisöjä. Oikeasti mielenkiintoiset ihmiset kyllä pysyvät ympärillä taktikoimattakin, ja muista taas ei tarvitse välittää.
Ja tämä meni nyt ihan ohi aiheen... Ja huomaan sitä paitsi kuulostavani pelottavan paljon Vortacilta. Olemmekohan me päätyneet tänne samalta planeetalta? ;)
"Kyllähän sen huomaa jo siitä, että kaikkein vittumaisimmat nartutkin saavat miehiä, jos vain ovat kauniita."
Ehkä he eivät ole miesten mielestä vastenmielisiä luonteeltaan? Eli ehkä heillä ei ole suurempaa intressiä esittää sinulle luonteensa miellyttävämpiä puolia, mutta miesten kohdalla tilanne onkin sitten toinen?
Jorma: Kyllä osa niistä tuntuu olevan avoimesti ilkeitä ja inhottavia miehillekin. Tai sitten ne miehet haluavatkin tulla kohdelluiksi kuin jalkarätit, who knows.
Onko se muuten jotenkin niin vaikea uskoa, että ilkeä ja kelju kaunotar saisi miehen?
"Onko se muuten jotenkin niin vaikea uskoa, että ilkeä ja kelju kaunotar saisi miehen?"
Luonne ei varmastikaan ole naisten kohdalla niin olennainen tekijä kuin ulkonäkö, mutta kyllä se ällö luonne niitä pidempiaikaisten suhteiden mahdollisuuksia karsii. Ja lapset esimerkiksi hankitaan pääsääntöisesti pidempiaikaisissa, vakiintuneimmissa suhteissa.
Arawn:"Minä taas en luule näin - vaikken mies olekaan. Kyllähän sen huomaa jo siitä, että kaikkein vittumaisimmat nartutkin saavat miehiä, jos vain ovat kauniita."
Niin, no tässä on nyt erotettava esim. erektio ja kauniin naisen markkina-arvo. Jos nainen on miehen mielestä ruma tai käyttäytynyt hirveästi miestä kohtaan ennen seksiä, voisi kuvitella olevan ongelmia.
"Niin ei tunnu käyvän, koska ns "alaluokat" sikiävät silti aina eniten"
En tiedä sikiävätkö "alaluokat" oikeasti eniten vaikka näin on joskus esitetty. Minusta tämä ilmaus on lähtökohtaisesti melko epäkorrekti. Uskon, että alaluokkaisen ällöluonteisen naisen on silti vaikeampi saada kasvatettua yksin lapsikatras kuin yläluokkaisen ällöluonteisen. Nykyisen sosiaaliturvan aikana myös alaluokkaiset ällöluonnenaiset voivat helpommin lisääntyä yksin. Myöskään esim. lesbosuhteessa elävien lisääntymistä ei rajoita nykyään oikeastaan mikään.
Tässä pohdinnassa ei kaiketi pelkkä luonnepohdinta riitä, vaan pitää ottaa huomioon kuinka hyvännäköinen on esimerkiksi suhteessa siihen luonteen ällöyteen.
Jorma: Se riippuu oikeastaan sosioekonomisesta luokasta. Alemmat luokat paitsi lisääntyvät enemmän kuin ylemmät, tapaavat myös harrastaa vähemmän hyvin pitkiä, vakiintuneita parisuhteita. ELi niissä piireissä lapsia ei mitenkään oletusarvoisesti hankita vasta, kun on parisuhde jo vakiintunut. Suomessa ero ei ole niin selkeä, mutta esim. USA:ssa on.
Ilmari: "En tiedä sikiävätkö "alaluokat" oikeasti eniten vaikka näin on joskus esitetty. "
Ilmaus on toki epäkorrekti - mutta eikös se ole vain plussaa? ;) No, kuten sanoin, Suomessa tämä ei ole varmaan niin selkeää. Esim. lestadiolaiset lisääntyvät huimasti, mutten kutsuisi heitä sosioekonomisesti mitenkään huono-osaisiksi. Toisaalta, se "kermakerros" kyllä tuntuu hankkivan määrällisesti aika vähän lapsia, maksimissaan yleensä kolme, vaikka 1 tai 2 lapsen perheet eivät ole mitenkään harvinaisia. Sen sijaan sosioekonomisesti vaatimattomammista oloista tulevat naiset tapaavat synnyttää useammin lapsia esim. useille isille kuin kanssasisarensa sosiaalisen asteikon yläpäässä.
"eternal testicle" kirjoitti:
"- - - joidenkin miesten kokemus siitä että heillä on "tarve" paapoa ja elättää naisia,jolle on vaikea keksiä biologista järkiperustetta, - - -"
Ainakin Richard Dawkinsin mukaan naisten elättämiselle on olemassa biologinen järkiperuste: jos mies ei elätä naista, hän ei elätä (kykene elättämään) myöskään jälkikasvuaan. Varsinkin raskauden loppuvaiheessa nainen on näet melko kyvytön huolehtimaan itsestään, samoin jonkin aikaa lapsen syntymän jälkeen (lapsen avuttomuusaika onkin sitten vielä asia erikseen). Ihminen olisi lajina jo tuhoutunut, jos se ei huolehtisi jälkikasvustaan, vai kuinka?
Mikäli nainen on oikeasti kaunis, fiksu ja sopivassa iässä, eikä kolmessa vuodessa ole onnistunut sitouttamaan itseensä ainuttakaan miestä, on kyllä joko hakijassa tai hakukriteereissä jotakin pahasti vinksallaan.
Esimerkiksi juuri ällö luonne + älyttömät kriteerit voi helposti johtaa tuollaiseen lyhyiden suhteiden kierteeseen. Kun kriteerit ovat kovat ja ehdokkaat valkataan tarkkaan, haaviin jää sellaisia miehiä joilla on oikeasti paljonkin valinnanvaraa. Mies jolla on paljon valinnanvaraa, ei jaksa katsella hölmöilyä.
Tai ehkä naisen valintakriteereissä on jotain sellaista, että ehdokkaiksi seuloutuu jonkun syyn takia sellaisia miehiä, jotka eivät halua perhettä. Mikäli nainen haluaa nopeasti perheen, niin ei tällaisesta keitoksesta saa millään suhdetta aikaiseksi.
- Syltty
Arawn: "Onko se muuten jotenkin niin vaikea uskoa, että ilkeä ja kelju kaunotar saisi miehen?"
Ei sitä mahdoton ole uskoa, olethan sinäkin siinä onnistunut ;) (okei, tämä oli hiukan asiaton, anteeksi Arawn)
Sitten asiaan: Minä korostaisin ennemin luonnetta, kuin ulkonäköä. Ei ole iloa jon nainen on "Miss Suomen" näköinen (tai parempi) jos luonne on hankala ja oikukas. Eihän tuollasta temppuilijaa jaksa, oli kuinka hyvän näköinen tahansa...
Älä nyt yritä selittää mustaa valkoiseksi. Kyllä se ulkonäkö on naiselle tärkeämpää kuin luonne. Jos on kaunis, eikä aivan mahdoton, niin varmasti pystyy sitouttamaan pitkään parisuhteeseen paremman miehen kuin jos olisi normaali, mutta erityisen mukava luonteeltaan.
"Minä korostaisin ennemin luonnetta, kuin ulkonäköä. Ei ole iloa jon nainen on "Miss Suomen" näköinen (tai parempi) jos luonne on hankala ja oikukas."
Miss Suomi voi oikutella enemmän kuin tavis ennenkuin saa kenkää. Eikä ulkonäön ja parisuhdeoikkuuden välillä varmaankaan ole kovin lineaarista yhteyttä (pakkien antamisen ja ulkonäön välillä varmaan on).
- Syltty
Jape: "Ei sitä mahdoton ole uskoa, olethan sinäkin siinä onnistunut ;) (okei, tämä oli hiukan asiaton, anteeksi Arawn)"
No mutta! Kutsutko sinä minua kaunottareksi!
Jos nyt pysytellään reaalitasolla, minä en ole kaunotar, joten joudun panostamaan mukiin menevään luonteeseen. On mahdollista, että Japen mielestä minä olen ilkeä ja kelju, mutta on huomioitava, että kaikki eivät kenties jaa hänen käsitystään - erityisesti "in real life", niin sanoakseni.
vortac,
what ever. Tossa meillä nyt kuitenkin on nainen, joka ei ole löytänyt miestä itselleen, eikä asia suostu katoamaan vaikka sinä sitä miten kääntelisit.
Arawn: "No mutta! Kutsutko sinä minua kaunottareksi!"
Juu, kutsun :)
Arawn: "joten joudun panostamaan mukiin menevään luonteeseen. On mahdollista, että Japen mielestä minä olen ilkeä ja kelju"
Et sinä Arawn oikeasti ole ilkeä ja kelju. Ja luonnekin on yleensä ihan kohdillan, toisin kuin eräällä häirikkötikalla :) joka on myös ilkeä ja kelju muutenkin.
Tohtori ampui asian ytimeen: "Vakavan suhteen pitää perustua rehellisyydelle ja luottamukselle, pelit ja leikit eivät siihen kuulu - ja kaikkinaisen huviteittailun jätän muille, koska minusta noiden pelien pelaaminen ei vain yksinkertaisesti ole hauskaa."
BINGO. Juuri näin minäkin asian näen. Aitous tai ulko-ovi, muita vaihtoehtoja en anna.
- Vortac
Tohtori säikäytti minut: "Ja tämä meni nyt ihan ohi aiheen... Ja huomaan sitä paitsi kuulostavani pelottavan paljon Vortacilta. Olemmekohan me päätyneet tänne samalta planeetalta? ;)"
Nousi meinaan selkäkarvat pystyyn, kun mietin JUURI tätä samaa postaustasi lukiessani.. niin paljon postauksesi heijastavat sitä mitä minäkin olen sanonut ja ajattelen, että ihmettelen että olenko mä joskus itte kirjottanu tollasella nimellä noita mutta en vaan muista (-8
(siis kun luin sieltä sarjisfoorumista juttujasi jne.. tuli jo silloin tuollainen olotila)
Ja nyt sitten puet TAAS ajatukseni sanoiksi, alkaa ihan säikähdyttää! :)
- Vortac
Junakohtaus: se ei tarkoita, että naisilla on vaikeaa, jos jotkut egolutkat tekeytyvät prinsessoiksi ja valitsevat vain alfauroksia ja ihmettelevät, kun uroot lähtevätkin panon jälkeen oikkuilevan ja kitisevän akan sylistä kiitämään..
Eli sulla ei ollut pointtia, näytin sen sulle ja sitten vain toistit sen minkä olit jo sanonut, eli sulla ei ole pointtia vieläkään.
Tärkeintä ei ole se, että se akka "ei ole saanut miestä" (mutta onpa kuitenkin USEIDEN miesten kanssa peuhannut jopa monen tapaamisen ajan! Enemmän kuin yhdeltäkään ATM:ltä koskaan onnistuu), vaan se, että MIKSI akka menettää ne miehet.. vaatiiko eukko liikoja? Onko eukko sietämättömän typerä/egoistinen/itsekeskeinen/materialistinen
jne tms. .. kun emme tiedä kaikkia muuttujia, emme voi ottaa vedenpitävästi kantaa. Eli pointtisi on validi vasta, jos onnistut todistamaan, että
a) Naisen tilanne on huonompi tai yhtä huono kuin perus-ATM:ien (ja jo nyt se on huisisti parempi näiden tietojen valossa, joten huteralla pohjalla olet)
b) Kaikilla muillakin naisilla on ihan yhtä huono tilanne, tai ainakin yhtä yleisesti kuin ATM:illä
c) Naisilla on kaikissa MUISSAKIN asioissa asiat huonommin kuin tuossa miehen sitouttamis-asiassa
.. Kun tietää, miten monella elämänalueella miehillä on asiat naisia huonommin, on aika hämmästyttävää, että joku junakohtaus katsoo oivaksi kommentiksi esittää, että naisillakin on niiin vaikeeta kun valmiiksikatetusta pöydästä ei saakaan IHAN kaikkia herkkuja samalla kun miehet koettavat epätoivoisesti etsiä edes jotain vanhoja lattianraoista pudonneita leivänmurusia, useimmiten tuloksetta.
No, on sulla ainakin OTSAA, se täytyy myöntää. Mutta jos siellä otsan sisäpuolella olisi jonkinlaista tajuakin, mun ei tarvitsisi tätäkään asiaa näin pitkästi koettaa selittää. (ja arvaan, että tuloksetta)
- Vortac
Sofian sohvasta: suuriman osa noista annetuista ohjeista voi typistää ohjeisiin "älä ajattele negatiivisesti itsestäsi tai tilanteestasi" ja "mieti, mitä voisit itse tehdä itsesi hyväksi". Tämä on mielestäni ihan toimivaa peruspsykologiaa, etenkin kun pohjana on vain ihmisten lähettämät, enemmän tai vähemmän tarkat ja objektiiviset kertomukset: vain itseään voi muuttaa, ja vain jos on siihen motivoitunut, eikä heittäydy uhriksi.
Kukaan ei hyötyisi siitä että tuollaisella palstalla etsittäisiin "syyllisiä" ihmisten parisuhdesotkuihin, moralisoitaisiin jo virheitä tehneitä ihmisiä, tai motattaisiin kysyjiä "oletpa itsekeskeinen vesipää, ei ihme ettet onnistu" -tyyliin, tai neuvottaisiin miten muita ihmisiä voisi muka muuttaa tai manipuloida...
Esim. ohje näytellä välinpitämätöntä "antaakseen lisämaustetta suhteeseen" on ihan selvästi pehmennys siihen "älä ripustaudu" -ohjeeseen. Nyt nainen voi ajatella että hänpä ryhtyykin nyt leikkisäksi ja itsenäiseksi, olen rohkea ja tästä tulee hauskaa, sen sijaan että hän ajattelisi, että oho, olenpa minä onneton ripustautuva riippakivi ja tiskirätti...
Vortac,
relaas ny vähän. En mä ole tässä mitään kaikenkattavaa maailmanselitystä rakentamassa, ihan vain totean, että siinä näkyy olevan nainen joka ei löydä poikaystävää.
Arawn:"Jos nyt pysytellään reaalitasolla, minä en ole kaunotar, joten joudun panostamaan mukiin menevään luonteeseen."
Eivät kaikki "kaunottaret" ole suinkaan vittumaisia - vittumaisuusaste riippuu mm. iästä sekä siitä onko kukaan antanut näpeille ja millainen nykyinen kumppani on. Veikkaan että joidenkin kaunotarten vittumaisuus johtuu siitä, että he eivät ole tavanneet tarpeeksi tiukkaa miestä.
Vortac:"Junakohtaus: se ei tarkoita, että naisilla on vaikeaa, jos jotkut egolutkat tekeytyvät prinsessoiksi ja valitsevat vain alfauroksia ja ihmettelevät, kun uroot lähtevätkin panon jälkeen oikkuilevan ja kitisevän akan sylistä kiitämään.."
Vortac - voihan olla että nämä "egolutkat" silti kärsivät kovasti tilanteestaan. Subjektiivisia kokemuksia on vaikea lähteä vertailemaan missään asiassa. Jos nainen kokee, ettei hän löydä miestä, hänen kokemuksensa kannalta on yhdentekevää löytääkö hän miestä sinun mielestäsi. Et myöskään tiedä kaiketi paljoakaan ko. henkilöstä joten voi olla että hänen kohortissaan (mikä se nyt sitten onkaan, esim. ikä) miehet ovat valikoivampia kuin itse edustamasi miesporukka (n.20 v jos ymmärsin oikein?).
Ilmari: "Eivät kaikki "kaunottaret" ole suinkaan vittumaisia - vittumaisuusaste riippuu mm. iästä sekä siitä onko kukaan antanut näpeille ja millainen nykyinen kumppani on. Veikkaan että joidenkin kaunotarten vittumaisuus johtuu siitä, että he eivät ole tavanneet tarpeeksi tiukkaa miestä."
Eivät tietenkään. Mutta kaunottarella on varaa olla 10 kertaa vittumaisempi kuin vaatimattomamman näköisellä naisella ilman, että hänen miesmenestyksensä sanottavasti kärsii. Tämän vuoksi meidän ulkoisesti ei-niin-kaunotarten, vaikkakaan ei rumien, täytyy olla luonteeltamme vähän kivempia. :) Selvää tietysti on, että luonteeltaan kiva kaunotar pesee meidät 6-0, mutta onneksi niitä ei riitä kaikille miehille, joten meilläkin on saumoja.
Vaikka joku geneettinen ominaisuus aiheuttaisi vaikka vain keskimäärin 1 % pienemmän jälkeläismäärän, niin monien sukupolvien kuluessa siitä muodotuu voimakas valintapaine, joka karsii kyseistä geenimuotoa populaatiosta.
Arawn: "Tämän vuoksi meidän ulkoisesti ei-niin-kaunotarten, vaikkakaan ei rumien, täytyy olla luonteeltamme vähän kivempia. :)"
Arawn tietää kyllä arvonsa, mutta jostain kumman syystä pyöristää sen alaspäin.
No vaatimattomuuskin kaunistaa, tiemmä :) heh heh hee
ilmari kirjoitti:
...voihan olla että nämä "egolutkat" silti kärsivät kovasti tilanteestaan. Subjektiivisia kokemuksia on vaikea lähteä vertailemaan missään asiassa. Jos nainen kokee, ettei hän löydä miestä, hänen kokemuksensa kannalta on yhdentekevää löytääkö hän miestä sinun mielestäsi.
Subjektiivisia kokemuksia on tietyiltä osin täysin mahdollista vertailla. Kliseinen esimerkki: suomalaisen perus-pentin "oishan sitä ihan kiva löytää joku mukava akka" -toivomus ja "egolutkan" "voih, en löydä juuri sellaista miestä, jonka haluaisin" -ongelma. Molemmat ehkä subjektiivisella tasolla henkilökohtaisia tragedioita, mutta jostain syystä vain toinen herättää myötätuntoa.
Voi olla, että Sofialta neuvoa kysynyt kirjoittaja on esimerkki naisesta, jonka kohtalo tukee junakohtauksen "ei naisillakaan ole aina helppoa" -väitettä, TAI sitten kyse on jälleen kerran tapauksesta, jossa naisella on varaa tehdä elämästä itselleen vaikeaa.
Koska kyseessä on kirjoittajan itsensä kuvailema tilanne, ei vedenpitävää johtopäätöstä voi tehdä suuntaan tai toiseen.
marakatti:"Subjektiivisia kokemuksia on tietyiltä osin täysin mahdollista vertailla. Kliseinen esimerkki: suomalaisen perus-pentin "oishan sitä ihan kiva löytää joku mukava akka" -toivomus ja "egolutkan" "voih, en löydä juuri sellaista miestä, jonka haluaisin" -ongelma. Molemmat ehkä subjektiivisella tasolla henkilökohtaisia tragedioita, mutta jostain syystä vain toinen herättää myötätuntoa."
Vertaillaanpa vaikkapa "en saa seksiä"-lausetta. Perusmiehen suussa se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei saa joltakulta jotenkin mukiinmenevältä naiselta jotenkin mukiinmenevää seksiä, perusnaisella taas vaikkapa sitä, ettei saa seksiä turvalliselta henkilöltä joka rakastaisi tai olisi ainakin kiintynyt naiseen. Kuinka voit väittää että naisen ongelma olisi vähäisempi? Ja ei, tilanteeseen ratkaisu ei ainakaan välttämättä ole naisen "asennemuutos" siihen suuntaan että hän yrittäisi alkaa nauttimaan suunnattomasti randomseksistä. Ehkä on olemassa asioita jotka _eivät_ ole suuresti sidoksissa ihmisten muokattavissa oleviin asenteisiin.
Ja täytyy myöntää, itseänikin ihmetyttää kuinka jotkut naiset valitsevat mielummin "ikisinkkuuden" kun laskevat standardeja, mutta en olekaan heidän päänsä sisällä. Luuletteko että hokema "olet ylihinnoitellut itsesi, ylimielinen prinsessahuora" saa ko. henkilöt tekemään parempia päätöksiä?
Jape kummasteli: "Arawn tietää kyllä arvonsa, mutta jostain kumman syystä pyöristää sen alaspäin."
Valheellinen nöyryys on yksi olennainen pala naisen huolellisesti rakennetussa imagossa, jota ei suin surminkaan päästetä aitouden tuhottavaksi.
Naiset valehtelevat petikumppaniensa määrää samasta syystä alaspäin - hyvä ja hyveellinen imago auttaa nostamaan naisen markkina-arvon maksimiinsa.
- Vortac
"TAI sitten kyse on jälleen kerran tapauksesta, jossa naisella on varaa tehdä elämästä itselleen vaikeaa."
No, koska tiedämme kattavien tutkimusten, kokemusten ja Henryn mainion kirjan perusteellisen lukemisen jälkeen, että naisilla ei todellakaan ole vaikeuksia saada seksiä (joka on perusasia), vaan lähinnä sitouttaa itseensä (ylellisyys, johon varaa on vain heillä, joilla on perusasiat kunnossa) uljas rikas, haluttu mutta uskollinen alfauros (koska sellaisia ei ole), junakohtauksen väite on pölvästein väite, jonka tietokoneen näppäimistöllä voi kirjoittaa.
Nainen kuin nainen kykenee sitouttamaan itseensä kiltin nörttimiehen, joka on korkeasti koulutettu, huumorintajuinen, mukava, avulias, kunnollinen, savuton, jopa raitis jne. ja muutenkin ns. 'hyvä ihminen'. Näitä miehiä kun on nimittäin enemmän kuin jaksaa kantaa.
Silti, naiset voihkivat - ei siksi, ettei kunnollisia miehiä heille löytyisi, vaan siksi, kun eivät saa juuri sellaista renttu+kunnollinen-yhdistelmämiestä, jota haluavat - eli jotain mielikuvitusolentoa tai sitten tarpeeksi korkean statuksen miestä (esim. Bill Gates, Brad Pitt, tms.).
Tämä ei ole realistista, se on vain typerää haihattelua - eikä sympatiapisteitä ole ennenkään herunut typerille haihattelijoille, koska heidän 'kärsimyksensä' on heidän oma vikansa.
Jos joku lyö itseään kirveellä reiteen ja sitten valittaa kun reiteen sattuu, harvapa sympatiaa paljonkaan siitä tarjoaa hänelle, ja vielä harvempi rupeaa valittamaan että kylläpä noilla tahallaan itseään reiteen kirveellä hakkaavilla on sitten vaikeaa!
Nähdäkseni tässä on vain yksi mahdollisuus - naisessa on jotain pahasti vialla, ja naisen mieskriteerit eivät kestä päivänvaloa. Mikään muu ei voi selittää kombinaatiota "saan kyllä haluamani miehet muutaman panon ajaksi sitoutettua mutta en saa heiltä sormusta".
Jos nainen ei saisi keneltäkään seksiä, silloin voisi ajatella vain, että nainen on niin hirviömäisen ruma ja kammottava, että ei saa, ja silloin voisi hänelle tarjota näitä 'voi kun teillä naisilla on vaikeaa'-sympatiapisteitä.
Jostain syystä tosin mitä kammottavimman näköisilläkin runsaasti ylipainoisilla ja luonteeltaan hirvittävillä akoillakin on aina joku kumppani käsipuolessa. En ole vielä nähnyt niin karmivaa naista, etteikö hänkin jostain saisi seksiä paljon pienemmällä vaivalla kuin ATM.
Niin että jos niitä sympatiapisteitä johonkin ropistellaan, niin tuollainen egolutka on kyllä vihoviimeinen kohde, jolle niitä kannattaisi säästellä.
- Vortac
"Ja täytyy myöntää, itseänikin ihmetyttää kuinka jotkut naiset valitsevat mielummin "ikisinkkuuden" kun laskevat standardeja, mutta en olekaan heidän päänsä sisällä."
No periaatteessa tollainen päätös on aika helppo tehdä, mikäli käytettävissä ei ole syystä tai toisesta oikeaa tietoa todellisuudesta.
- Syltty
Ilmari kirjoitti:
Vertaillaanpa vaikkapa "en saa seksiä"-lausetta. Perusmiehen suussa se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei saa joltakulta jotenkin mukiinmenevältä naiselta jotenkin mukiinmenevää seksiä, perusnaisella taas vaikkapa sitä, ettei saa seksiä turvalliselta henkilöltä joka rakastaisi tai olisi ainakin kiintynyt naiseen. Kuinka voit väittää että naisen ongelma olisi vähäisempi?
En väitäkään, että esimerkkisi naisen ongelma olisi millään muotoa vähäisempi. Siksi kirjoitinkin, että subjektiivisia kokemuksia voi vertailla ainoastaan _tietyiltä osin_. Uskallan kyllä väittää, että esimerkkisi mukaiset naiset ovat varsin pieni vähemmistö. Siksi seksin saamisen hankaluus ei ehkä olekaan paras esimerkki naisten kohtaamista vaikeuksista.
Uskon, ettei ongelmana suurimmalla osalla naisista ole niinkään se, etteikö seksiä olisi saatavissa miehiltä, jotka täyttäisivät "turvallinen ja rakastava, tai ainakin kiintynyt" -perusvaatimukset, vaan se, että koska nämä vaatimukset täyttäviä miehiä on tapauksesta riippuen enemmän tai vähemmän jonoksi asti, alkavat naiset lisätä vaatimuksia listaansa - kunnes ollaan tilanteessa, jossa "tarpeeksi hyviä" _kiintyneitä tai rakastuneita_ miehiä ei enää riitäkään kaikille.
Ontuvana analogiana voisin käyttää aitajuoksua, jossa ensimmäisenä aitana on seksin saaminen "perusvaatimukset" täyttävältä mieheltä/naiselta, toisena aitana vastaavasti seksin saaminen "riittävän hyvältä" mieheltä/naiselta ja kolmantena aitana puolestaan "hyvän" miehen/naisen sitouttaminen.
Useimmat naiset ylittävät kaksi ensimmäistä aitaa varsin helposti, kenties jopa tiedostamatta niiden olemassaoloa, mutta kolmas aita tuottaa - naisen vaatimuksista riippuen - enemmän tai vähemmän päänvaivaa. Samaan aikaan monet miehet kamppailevat ensimmäisen aidan kanssa, joka tuntuu ylitsepääsemättömän korkealta - muista aidoista puhumattakaan.
Kenties tämä on syynä siihen, että miesten on vaikeaa tuntea myötätuntoa edes niitä naisia kohtaan, joille kolmannen aidan ylittäminen on vaikeaa, vaikka omat kriteerit olisivatkin kohtuulliset - naiset kun kuitenkin aloittavat kisan miesten näkökulmasta kahden aidan etumatkalla. Naisten näkökulmasta taas molemmat sukupuolet kompuroivat samalla tavalla omien ensimmäisten aitojensa kanssa.
Tulipa kirjoiteltua latteuksia, mutta minkäs teet.
Marakatti, eihän tossa mitään latteaa ollut.
Mutta on aina hankala selittää päivänselvyyksiä typeryyden vallassa lilluville olioille, silloin kuulostaa usein itsekin aina melko höpelöltä riippumatta siitä miten hyvin tai seikkaperäisen kärsivällisesti asian koettaa selittää tai miten sen muotoilee.
Lisäksi hyöty on tasan nolla, joten ehkä munkin pitäisi jättää selittelyt sikseen ja antaa typeryyden pitää huolen omistaan.
- Vortac
Aitajuoksuvertaus ei ole hassumpi. Samasta lajista tulee muuten mieleen se vääryys, että miesten 106 senttiä on naisten 83 senttiä.
mara-katti kirjoitti...
Uskon, ettei ongelmana suurimmalla osalla naisista ole niinkään se, etteikö seksiä olisi saatavissa miehiltä, jotka täyttäisivät "turvallinen ja rakastava, tai ainakin kiintynyt" -perusvaatimukset, vaan se, että koska nämä vaatimukset täyttäviä miehiä on tapauksesta riippuen enemmän tai vähemmän jonoksi asti, alkavat naiset lisätä vaatimuksia listaansa - kunnes ollaan tilanteessa, jossa "tarpeeksi hyviä" _kiintyneitä tai rakastuneita_ miehiä ei enää riitäkään kaikille.
Ontuvana analogiana voisin käyttää aitajuoksua, jossa ensimmäisenä aitana on seksin saaminen "perusvaatimukset" täyttävältä mieheltä/naiselta, toisena aitana vastaavasti seksin saaminen "riittävän hyvältä" mieheltä/naiselta ja kolmantena aitana puolestaan "hyvän" miehen/naisen sitouttaminen.
Useimmat naiset ylittävät kaksi ensimmäistä aitaa varsin helposti, kenties jopa tiedostamatta niiden olemassaoloa, mutta kolmas aita tuottaa - naisen vaatimuksista riippuen - enemmän tai vähemmän päänvaivaa. Samaan aikaan monet miehet kamppailevat ensimmäisen aidan kanssa, joka tuntuu ylitsepääsemättömän korkealta - muista aidoista puhumattakaan.
Kenties tämä on syynä siihen, että miesten on vaikeaa tuntea myötätuntoa edes niitä naisia kohtaan, joille kolmannen aidan ylittäminen on vaikeaa, vaikka omat kriteerit olisivatkin kohtuulliset - naiset kun kuitenkin aloittavat kisan miesten näkökulmasta kahden aidan etumatkalla. Naisten näkökulmasta taas molemmat sukupuolet kompuroivat samalla tavalla omien ensimmäisten aitojensa kanssa.
Olipas muuten perkeleen hyvä analogia. Tuo pitäisi laittaa Henryn kirjan jatko-osaan, jos sellainen joskus ilmestyy.
Melkein kaikki normaalin näköiset tai tavallista kauniimmat naiset nimenomaan aloittavat seksuaalimarkkinoille osallistumisen suoraan tuosta kolmannesta aidasta edes tajuamatta kahden ensimmäisen aidan olemassaoloa.
Tästä syystä monet naiset pitävät virheellisesti luusereina kaikkia niitä miehiä, joilla on joskus vaikeuksia noiden kahden ensimmäisen aidan kanssa. Itse asiassa jokaisella heteroseksuaalisella miehellä on joskus vaikeuksia noiden kahden ensimmäisen aidan kanssa. Vortacille tiedoksi: kyllä, ihan kirjaimellisesti jokaisella heteroseksuaalisella miehellä joskus. Myös miesten top 1%:iin kuuluvat superalfaurokset ovat kohdanneet joskus vaikeuksia jonkun perusvaatimukset täyttävän naisen saamisessa seksikumppaniksi (em. metaforassa 1. aita) ja seksin saamisessa "riittävän hyväksi" katsomaltaan naiselta (2. aita).
Kyse on nimenomaan jokaisen heteroseksuaalisen miehen ongelmasta. Tätä ongelmaa ei ole homomiehillä lukuunottamatta jotain rumia läskejä vanhoja äijiä. Jos olet homoseksuaalinen mies, haluat määritelmän mukaan harrastaa seksiä toisten miesten kanssa. Nämä toisetkin miehet ovat miehiä, jotka haluavat harrastaa seksiä toisten miesten kanssa suunnilleen yhtä paljon kuin sinä itse. Heidän halunsa käyvät siis yhteen sinun halujesi kanssa. Niinpä homot iloisesti homoilevat keskenään tarvitsematta käydä läpi pitkiä flirttailu-, vonkaus- ja pihtauskuvioita. Tässä mielessä heteromiehet ovat kateellisia homoille.
Naiset taas eivät yleensä ollenkaan tajua, että miesten täytyy ylittää nuo kaikki kolme aitaa. Naiset aloittavat suoraan siitä kolmannesta aidasta ja luulevat miestenkin aloittavan siitä. Tästä syystä naiset usein pitävät surkeina luusereina niitä miehiä, jotka puhuvat kahden ensimmäisen aidan tuottamista ongelmista. Kuitenkin jokaikinen heteroseksuaalinen mies kokee joskus ongelmia noiden kahden ensimmäisen aidan kohdalla. Ero ATM:ien ja YTM:ien välillä on siinä, että ATM:t pääsevät niiden kahden ensimmäisen aidan ylitse harvemmin tai vasta suurempien ponnistelujen kautta kuin YTM:t. Nainen kuitenkin saattaa luulla, että yli 90% miehistä aloittaa seksuaalimarkkinoille osallistumisen suoraan tuosta kolmannesta aidasta. Siksi nainen helposti luulee, että kahdella ensimmäisellä aidalla joskus kohtaamistaan ongelmista puhuva mies on miesten paskimpaan 10%:iin kuuluva ruikuttava luuseri. Tämä oli nähtävissä useimpien julkkisnaisten esittämistä kommenteista Henryn kirjaan.
Useimpien naisten lähes täydellinen kyvyttömyys tajuta seksuaalimarkkinoilla vallitsevaa todellisuutta heteromiehen näkökulmasta johtaa juuri siihen, että useimmat miehet eivät edes viitsi kertoa naisille rehellisesti omia näkemyksiään seksuaalimarkkinoiden toiminnasta. Niinpä monet naiset sitten kulkevat koko elämänsä kehdosta hautaan tajuamatta miesten seksuaalisuudesta juuri mitään.
Sofian Sohva: Liian mustasukkainen
Mustasukka83: Minulla on ihana poikaystävä, jonka kanssa olen seurustellut vuoden. En uskalla päästää häntä kavereiden kanssa minnekään, mihin liittyy alkoholinjuontia. En osaa luottaa, vaikka hän ei ole pettänyt luottamustani kertaakaan. Edellinen poikaystäväni petti ja valehteli kolmen vuoden ajan naisistaan. Vainoharhainen mustasukkaisuuteni on peräisin sieltä ja pelkään, että tulen taas petetyksi. Miten voisin päästä tästä yli? Puhumisesta ei ole ollut apua. Kerran päästin poikaystäväni miesporukalla baariin. Soittelin ja tekstiviestittelin hänen kanssaan koko illan ja itkin kotona hysteerisenä. Kuvittelin päässäni hänet jonkun toisen naisen kanssa tanssimassa ja juttelemassa koko illan.
Sofia: "Sinulla on vaikea trauma luottamuksessasi, joka on varmasti osittain peräisin ajalta, jolloin sinua petettiin. Olet nyt löytänyt rakkaaksesi erityisen nössön, ohjailtavan miehen. Miten muuten 25-vuotias nainen puhuisi "päästän hänet, en päästä häntä" - ihan kuin kyseessä olisi alle 15-vuotias oma lapsi eikä tasavertainen kumppani. Kumppani ei kysy lupia mennä jonnekin, vaan ilmoittaa että menee, kun tietenkin ensin on mielessään miettinyt ja harkinnut menemisen tarpeellisuuden. Isoista asioista, pidemmistä matkoista jne. neuvotellaan - silloinkaan ei kysytä lupaa, jos ei tarvita toiselta rahaa. Suhteenne on hyvin outo, jos todella toinen pyytää lupaa menemisilleen.
Mitä sinä pelkäät? Oliko petetyksi tuleminen pahinta, mitä sinulle koskaan voisi sattua? Ohittaako se sairauden tai kuoleman? Miksi kostat nykyiselle kumppanillesi edellisen pahat teot?
Haluatko miehellesi parisuhdehelvetin? Pysähdy miettimään. Lakkaa pelkäämästä pikkuasioita, joita esimerkiksi toisen kanssa tanssiminen olisi.
Päästäksesi tasapainoon ja löytääksesi itseluottamusta, sinun kannattaisi hakeutua terapiaan."
Tämä Sofiahan on ihan hullu ämmä.
Sofia takertuu tuon nuoren naisen sanavalintaan "päästin poikaystäväni miesporukalla baariin". Kuka tahansa voi sanoa noin. Ei tuollainen sanavalinta ole mikään oire huonosta parisuhteesta. Nainen itsekin tiedostaa olevansa liian mustasukkainen edellisestä parisuhteesta saamiensa traumojen vuoksi, mutta nimenomaan tuo sanavalinta "päästin poikaystäväni baariin kavereidensa kanssa" ei ole mitenkään ongelmallinen.
Sofia sanoo tuon nuoren naisen poikaystävän olevan "erityisen nössö, ohjailtava mies", vaikka mitään tällaista ei voida päätellä tuon nuoren naisen itse antamasta kuvauksesta.
Nainen itsekin tiedostaa olevansa liian mustasukkainen. Itse neuvoisin tuota naista menemään enemmän miehensä kanssa baariin, jotta naisen ei tarvitse epäillä miehen pettävän häntä. Luottamus rakentuu pikkuhiljaa ja petetyksi tulemisen aiheuttama trauma saattaa säilyä pitkäänkin. Tämä 25-vuotias nainen on seurustellut nykyisen miehensä kanssa vasta yhden vuoden, sitä ennen hän seurusteli edellisen miehensä kanssa kolme vuotta.
Tämä 25-vuotias nainen on ihan normaali ja hänen nykyinen poikaystävänsä on ihan normaali, kun taas Sofia on sekopää. Sofia kehottaa tätä nuorta naista menemään terapiaan, vaikka naisen reaktiot ja asenteet ovat ihan normaaleja. Koska nainen itsekin tietää olevansa liian vainoharhaisen mustasukkainen, hän pystyy muuttamaan käytöstään pikkuhiljaa, esim. vähentämään turhaa soittelua baarissa kaveriporukan kanssa olevalle miehelle. Ei tässä mitään terapiaa tarvita noin yksinkertaisten asioiden takia. On vastuutonta suositella terapiaa ihmisille noin köykäisin perustein. Terapia on yleensä a) tarpeetonta ja b) hyödytöntä ja c) jopa haitallista - ihminen ryhtyy terapiassa helposti uskomaan johonkin freudilaiseen paskaan tms. täysin epätieteelliseen humanistiseen psykologiahömppään, jonka soveltamisesta omaan elämään on usein haitallisia seurauksia.
Sofian mielestä "kumppani ei kysy lupia mennä jonnekin, vaan kumppani vain ilmoittaa menevänsä". Sofialla on hyvin omituinen käsitys parisuhteesta. Normaalit ihmiset nimenomaan kysyvät kumppaniensa preferenssejä menemisten suhteen. Ilmeisesti Sofia itse on ollut parisuhteessa sellaisten miesten kanssa, jotka ovat vain ilmoittaneet menevänsä jonnekin, kysymättä a) naisen omia ajankäyttösuunnitelmia kyseiseksi illaksi, b) naisen mielipidettä miehen menemisistä tai c) naisen mahdollista halukkuutta osallistua miehen kanssa samoihin rientoihin. Ilmeisesti Sofialla itsellään on torttu kosteana, kun ylimielinen, omahyväinen mies kohtelee Sofiaa kuin kynnysmattoa. Tästä syystä Sofia kuvittelee muidenkin naisten tykkäävän tuollaisista miehistä. Tämä on ihan selvästi pääteltävissä siitä, että naisen em. mielipiteitä a-c kysyvä mies on Sofian mielestä tylsä luuserinössö.
Ellilä:"Useimpien naisten lähes täydellinen kyvyttömyys tajuta seksuaalimarkkinoilla vallitsevaa todellisuutta heteromiehen näkökulmasta--"
Keskitytte nyt liikaa toistelemaan sitä, miten hyvät mahdollisuudet jo keskiverroilla naisilla olisi harrastaa seksiä ympäriinsä. Sen sijaan joku voisi pohtia, onko näillä "jukuripäänaisilla" esim. biologisia lähes pakonomaisia tendenssejä käyttäytyä tietyllä tavalla ja preferoida laadukkaita ja itsevarmoja miehiä.
Eli: kaikki tietävät että naiset eivät ymmärrä miehiä. Tämä ei ole mielenkiintoista. Sen sijaan, osaatteko itse asettua naisen asemaan, todella ymmärtää naisten preferenssejä, järkeilyjä ja valintoja?
Täytyy vielä hieman kyynisenkuuloisesti kommentoida, että kokemukseni mukaan naiset ovat hyviä mm. kahdessa asiassa a) sosiaalisten kiemuroiden pohtimisessa b) itsepetoksessa. Itse en ole mitenkään vakuuttunut että b) olisi huomattavasti a)ta vahvempi. Ehkä jotkut naiset tekevätkin puolitietoisen päätöksen preferoida mielummin yksinoloa kuin tiputtaa standardeja. Jonkinlainen arkipsykologia ennustaisi, että standardeja TODELLA tiputettaisiin jos naisen hyödyt-haitat kalkulaattori päätyisi tästä operaatiosta plussalle. Kyse on kuitenkin vuosien iteraatioajoista (yleensä ihmiset ehtivät tutustua melko moneen vastakkaisen sukupuolen edustajaan), jolloin luulisi löytyvän ainakin jonkinlainen paikallinen optimi. Tietysti voihan olla, niin kuin ilmeisesti uskotte, että jotkut naiset tarvitsisivat starttienergiaa (haukkuja ja perseellepotkimista) että päätyisivät paikallisesta optimista absoluuttiseen optimiin.
Ellilä: "Sofia sanoo tuon nuoren naisen poikaystävän olevan "erityisen nössö, ohjailtava mies", vaikka mitään tällaista ei voida päätellä tuon nuoren naisen itse antamasta kuvauksesta."
Sofian sohvasta: käsittääkseni lehti ei julkaise mitään kirjeitä sellaisenaan, vaan niitä lyhennellään ja muokataan - joskus paljonkin tunnistettavuuden peittämiseksi. Eli sikäli näin ulkopuolisena voi olla vaikea tietää, kuinka heppoisin perustein Sofia on tehnyt päätelmänsä siitä, millainen kirjoittaja ja hänen tilanteensa on.
Ellilä: Sofialla on hyvin omituinen käsitys parisuhteesta. Normaalit ihmiset nimenomaan kysyvät kumppaniensa preferenssejä menemisten suhteen.
No, preferenssien tiedusteleminen ja neuvotteleminen ei ole kyllä sama asia kuin "luvan kysyminen" tai miehen "päästäminen poikien kanssa baariin". Yhdessäkään parisuhteessani ei ole ollut tapana pyydellä lupia - eihän ole puolison asia päättää sopiiko kavereita nähdä! Ajankohdasta ja paikasta on toki voitu jutella sen verran, että juttu sopii molempien menoihin ja suunnitelmiin, mutta kyllähän luottamuksen pitää olla kunnossa, kunnes toisin todistetaan...
Jos tuntuu siltä että on iso kynnyt päästää toinen "yksin" baariin, tai että toisen puhelinta tai sähköposteja on pakko tutkia salaa, niin silloin on aika harkita partnerin vaihtoa - ja jos ongelma on sama joka parisuhteessa, niin vika on tod. näk. oman pään sisällä...
brunologi valehteli: "Aitajuoksuvertaus ei ole hassumpi. Samasta lajista tulee muuten mieleen se vääryys, että miesten 106 senttiä on naisten 83 senttiä."
Mun mielestäni se on aika keskiverto vertaus, palkkavertaus tai ruokavertaus on paljon osuvampi.
Tarkoitat vääryydellä varmaankin SITÄ vääryyttä, että jotkut toitottavat tuota naisten 80-sentin myyttiä totuutena!
Naisten euro on 96-104 senttiä todellisuudessa.
- Vortac
Ellilä: en vieläkään hyväksy tuon 'jokainen'-sanan käyttöä, se on yksinkertaisesti typerää ja ajattelematonta. ET _VOI_ käyttää tuota sanaa, koska et voi tietää, että nimenomaan JOKAINEN, ennenkuin olet tutkinut jokaikisen maailmankaikkeudessa elävän älyllisen (tai älyttömän) olennon (tai vastaavan kohteen) asiat perinpohjaisesti. Jo matemaattisesti tämä on mahdotonta yhden elämän puitteissa ja sielusi nuorella iällä - joten voisit ehkä nöyrtyä käyttämään aktuaalisesti PAIKKANSAPITÄVIÄ sanoja yleistyksissäsi, jos haluat säilyttää edes jotain uskottavuutta ja puhua ylipäätään totta.
Et voi tietää, että -jokainen- mies on kokenut vaikeuksia noissa asioissa. "suurin osa" riittäisi tässäkin aivan hyvin - en ymmärrä, miksi -nimenomaan- valitset mieluummin tuollaisen sanan, joka pudottaa pohjan kaikelta mitä sanot, kun voisit käyttää totuudenmukaisia tapoja kirjoittaa.
No, ehkä tässä on kyse ego-puolustamisesta - että kun olet kerran virheen tehnyt, ja tyhmyyttäsi väärän sanan valinnut, niin nyt et halua myöntää sitä, jotta ihmiset pitäisivät sua kuitenkin fiksuna. Mutta ihmiset tekevät virheitä (huomaa, en sanonut, että JOKAINEN tekee..), ja on hyvä antaa itselleenkin anteeksi ja nöyrtyä totuuden puolelle sensijaan että antaa egolle vallan ja puolustelee virhettään älyllisellä masturbaatiolla loputtomiin.
- Vortac
Anonyymi kirjoitti...
Ellilä: "Sofia sanoo tuon nuoren naisen poikaystävän olevan "erityisen nössö, ohjailtava mies", vaikka mitään tällaista ei voida päätellä tuon nuoren naisen itse antamasta kuvauksesta."
Sofian sohvasta: käsittääkseni lehti ei julkaise mitään kirjeitä sellaisenaan, vaan niitä lyhennellään ja muokataan - joskus paljonkin tunnistettavuuden peittämiseksi. Eli sikäli näin ulkopuolisena voi olla vaikea tietää, kuinka heppoisin perustein Sofia on tehnyt päätelmänsä siitä, millainen kirjoittaja ja hänen tilanteensa on.
Jos Sofia editoi pois ratkaisevaa informaatiota, se on hänen vikansa. Ei meidän tarvitse lukijoina ruveta arvailemaan, mitä kohtia on saksittu pois. Kyllä se on Sofian vastuulla, että olennainen informaatio välittyy lukijalle.
No, preferenssien tiedusteleminen ja neuvotteleminen ei ole kyllä sama asia kuin "luvan kysyminen" tai miehen "päästäminen poikien kanssa baariin".
Paskanjauhanta tästä "luvan kysymisestä" tai "puolison päästämisestä kavereidensa kanssa baariin" on pelkkää semantiikkaa. On yhdentekevää, kutsutaanko sitä "preferenssien tiedustelemiseksi ja neuvottelemiseksi" vai "luvan kysymiseksi".
Ajankohdasta ja paikasta on toki voitu jutella sen verran, että juttu sopii molempien menoihin ja suunnitelmiin
Tämä on juuri sitä, mitä voidaan kutsua "luvan kysymiseksi". On ihan turha takertua siihen, että Sofialle kirjoittanut nainen käytti ilmaisua "päästin hänet baariin".
Jos tuntuu siltä että on iso kynnyt päästää toinen "yksin" baariin, tai että toisen puhelinta tai sähköposteja on pakko tutkia salaa, niin silloin on aika harkita partnerin vaihtoa
Puhelimen tai sähköpostin vakoileminen on patologista käytöstä, sen sijaan mustasukkaisuus toisen menemisestä yksin baariin on tiettyyn rajaan asti ihan normaalia. Tähän sopiva lääke on ensi alkuun se, että puolisot käyvät yhdessä baarissa yhteisten kavereidensa kanssa. Ehkä jossakin vaiheessa mustasukkainen puoliso sitten tajuaa, että puoliso ei yksinkään baariin mennessään tekisi muuta kuin joisi kaljaa kavereidensa kanssa jutellen.
- ja jos ongelma on sama joka parisuhteessa, niin vika on tod. näk. oman pään sisällä...
Näin. Tuo Sofialle kirjoittanut 25-vuotias nainen kuitenkin itsekin tajusi olevansa liian mustasukkainen. Hän myös tajusi vainoharhaisuutensa johtuvan 3 vuotta kestäneestä suhteesta, jonka aikana häntä petettiin jatkuvasti. Koska tuon suhteen päättymisestä on kulunut vasta yksi vuosi, traumat saattavat olla vielä varsin tuoreena muistissa. Mielestäni tuo 25-vuotias nainen oli ihan normaali, kun taas Sofia oli sekopäinen akka.
Vortac kirjoitti...
Ellilä: en vieläkään hyväksy tuon 'jokainen'-sanan käyttöä, se on yksinkertaisesti typerää ja ajattelematonta. ET _VOI_ käyttää tuota sanaa, koska et voi tietää, että nimenomaan JOKAINEN, ennenkuin olet tutkinut jokaikisen maailmankaikkeudessa elävän älyllisen (tai älyttömän) olennon (tai vastaavan kohteen) asiat perinpohjaisesti.
Paskanjauhantaa.
Et voi tietää, että -jokainen- mies on kokenut vaikeuksia noissa asioissa. "suurin osa" riittäisi tässäkin aivan hyvin - en ymmärrä, miksi -nimenomaan- valitset mieluummin tuollaisen sanan, joka pudottaa pohjan kaikelta mitä sanot, kun voisit käyttää totuudenmukaisia tapoja kirjoittaa.
"Suurin osa" ei ole riittävän vahva ilmaisu. Jokainen normaalit heteroseksuaaliset halut omaava mies on joskus kokenut vaikeuksia noissa asioissa 1 ja 2 jonkun naisen kohdalla. Yritäpä konstruoida jokin uskottava kertomus jostakusta miehestä, joka ei ole koskaan kokenut mitään vaikeuksia noissa asioissa. Huomaat, että se on mahdotonta.
No, ehkä tässä on kyse ego-puolustamisesta - että kun olet kerran virheen tehnyt, ja tyhmyyttäsi väärän sanan valinnut, niin nyt et halua myöntää sitä, jotta ihmiset pitäisivät sua kuitenkin fiksuna.
Myönnän ihan mielelläni tekemäni virheet, mutta mielestäni tämä ei ollut virhe.
Mutta ihmiset tekevät virheitä (huomaa, en sanonut, että JOKAINEN tekee..), ja on hyvä antaa itselleenkin anteeksi ja nöyrtyä totuuden puolelle sensijaan että antaa egolle vallan ja puolustelee virhettään älyllisellä masturbaatiolla loputtomiin.
Minun nähdäkseni sitä älyllistä masturbaatiota edustaa juuri tuollainen peruskoulutasoinen "et ole tutkinut jokaikisen maailmankaikkeudessa elävän olennon asioita perinpohjaisesti, joten et voi tietää mitään varmuudella"-huuhaalogiikka.
Ellilä vihdoinkin myönsi virheensä: "Paskanjauhantaa."
Noniin, alat vihdoinkin olemaan ymmärryksen lähteillä. On nimenomaan paskanjauhantaa käyttää valheellisia ja virheellisiä sanoja ja termejä. Sanaa 'jokainen' voi käyttää vain hyvin pienestä ja täysin (asian suhteen) tunnetusta ryhmästä. Sellaisenaan se jää ilmaan leijumaan liian kaikenkattavana sanana, joka pakottaa jokaikisen mukaan tanssiin, johon moni heistä ei itseasiassa ole edes suostuvainen.
Et näemmä ole kykenevä joko ymmärtämään tai myöntämään virhettäsi, eli olet joko älytön tai älyttömän egoistinen. In either case, minun ei tee mieli koettaa keskustella tästä enempää, etenkään vastakommenttiesi jäädessä vielä nolommiksi kuin viestisi kaikessa valheellisuudessaan. Koetin lähinnä auttaa.. olisit voinut saavuttaa uskottavuuttasi takaisin pysymällä totuudessa, mutta olet toki vapaa jatkamaan valehtelua.
Samoin kuin minä olen vapaa huomauttamaan sellaisesta aina kun sitä näen.
Ellilä heitti lisää outoutta peliin: ""Suurin osa" ei ole riittävän vahva ilmaisu."
Riittävän vahva MIHIN TARKOITUKSEEN? Eihän tuon vahvempaa ilmaisua olekaan - ja heiveröinenkin totuus on tärkeämpää ja vakuuttavampaa kuin valheellinen vahvuus.
Suurin osa on ehkä ennemminkin liian maltillinen ilmaisu kiihkomieliselle luonteellesi, mutta ei pidä sitten ihmetellä, jos annat kiihkosi vääristää totuutta tuolla tavalla ja saat siitä vastareaktioita.
Ellilä kiukustui ja polki jalkaa: "Minun nähdäkseni sitä älyllistä masturbaatiota edustaa juuri tuollainen peruskoulutasoinen "et ole tutkinut jokaikisen maailmankaikkeudessa elävän olennon asioita perinpohjaisesti, joten et voi tietää mitään varmuudella"-huuhaalogiikka."
Jahas, vai ihan peruskoulutasoinen.
Totuus nyt vain on se, että jos käytät ylisanoja, myös vastaat sanoistasi. Minä en usko sinun tutkineen kaikkia älyllisiä olentoja kaikilla olemassaolon tasoilla koko maailmankaikkeuden laajuudelta, joten sanavalinnoiltasi putoaa silloin täysin pohja, ja on esim. meikäläistä loukkaavaa niputtaa minut miehiin, jotka haluaisivat panna tuota rumaa kotkaa, jota niin ihannoit. Jos kerran on olemassa yksi, joka ei häntä halua panna, niin varmasti on myös toinenkin, eli kaksi. Jne.. joten voidaan sanoa, että sana 'jokainen' on joka tapauksessa virheellisesti ja väärin sanottu, ja olet tuominnut itsesi valheellisuuteen ja uskottavuuden menetykseen moisia kiihkoilevia peruskoululaisia ylisanoja valitessasi.
Osoittaa aika isoa egoa ja naurettavaa mahtipontisuuden tavoittelua käyttää noin kaikenkattavia sanoja - olisi paljon aikuisempaa, ehkä jopa lukiolaisen tasolle asti pysyä vähän maltillisempana sekä pitäytyä totuudessa. Tavoittelet maailmankaikkeuksia ja sitten halveksut kun joku pistää sinut tilille tästä harhaisesta megalomaniasta.
No, en taida jaksaa vääntää kanssasi enempää, tee mitä tykkäät, mutta nyt olet varoitettu ja olen tehnyt siis velvollisuuteni.
- Vortac
No, sen verran toki tuli tuosta vielä mieleen, että sua selvästikin kiinnostaa päteminen, ideologian ajaminen, kiihkoilu ja semanttinen manipulointi enemmän kuin totuuden puolestapuhuminen, rehellisyys, aitous tai miesten oikeuksien parantaminen.
Siis politiikka ja ideologia pyhittää keinot - sillä ei ole väliä, mitä SANOT, vaan sillä, miten hurmiokkaalta se lukijalle kuulostaa! Siksi haluat VAHVOJA ilmaisuja TOTUUDENMUKAISTEN ilmaisujen sijasta.
No, tässä oli minun keittiö- tai geneerinen käyttöhuone-psykologinen antini tältä kertaa. Tulipahan vain mieleen tulkintana.
- Vortac
Ellilä: Mielestäni tuo 25-vuotias nainen oli ihan normaali, kun taas Sofia oli sekopäinen akka.
Noh, ainakaan omasta mielestään tuo 25v ei ollut normaali, vaan hän koki, että hänellä on ongelma.
Minusta vain on mielekkäämpää olettaa, etten tiedä ihan kaikkia ko. tapauksen nyansseja (ts. "ongelma viestinnässä"), kuin olettaa, että psykologian alan ammattilainen, jonka neuvoista suurin osa on kuitenkin ihan geneerisiä ja (siksi) toimivia, olisi erityisen "sekopäinen". Mutta, jokainen toki valitsee sen itselleen luontevan lähestymistavan.
Mitä terapiaan tulee, niin tuskinpa siitä kenellekään on minkäänlaista haittaa - esim. kerta kuussa, puolen vuoden ajan, pohtimassa omaa elämää ja oman itsen kehitystä on varmaan ihan terveellistä ja vapauttavaa kenelle vain.
Se täytyy sanoa, että en kyllä minäkään ihan hahmota, miksi juuri ko. jutun tytsy olisi erityisen kipeästi ammattiavun tarpeessa, mutta tässä saattaa sitten näkyä myös se ammattilaisen "sokea piste", ts. terapia näyttäytyy vakioratkaisuna, jota tarjotaan joka ongelmaan. Ehkäpä kirjeessä oli tosiaan jotain häiritsevää, tai sitten vain tuollaista työtä tekevästä psykologista (jolla on siis vain yksi ainoa, hyvin rajoitettu kontakti apua pyytävään asiakkaaseensa) alkaa tuntua siltä, että asiakkaille pitäisi voida tarjota enemmänkin tukea kuin mihin hän lehden palstalta käsin pysyty. Kun ehdottaa terapiaa, asiakas saattaa ehkä yrittää itsehoitoa enemmän tosissaan (eikä esim. vain tyydy selittelmään että "kun minä nyt olen tällainen") - ja jos hän tosiaan hakeutuu ammattilaisen puheille, hänellä on hyvä tilaisuus saada kunnollinen arvio siitä, onko hänellä ehkä oikeasti tarvetta jatkoterapiaan...
Vortac kirjoitti...
Ellilä heitti lisää outoutta peliin: ""Suurin osa" ei ole riittävän vahva ilmaisu."
Riittävän vahva MIHIN TARKOITUKSEEN? Eihän tuon vahvempaa ilmaisua olekaan - ja heiveröinenkin totuus on tärkeämpää ja vakuuttavampaa kuin valheellinen vahvuus.
Normaali ihminen tajuaa, että "suurin osa" voi olla joissakin yhteyksissä liian lievä ilmaisu. Esimerkiksi olisi helvetin hölmöä sanoa "suurin osa suomalaisista osaa lukea ja kirjoittaa", koska tuon lauseen perusteella joku ulkomaalainen voisi luulla Suomen väestön lukutaitoisuusasteen olevan esim. vain 70%. On huomattavasti järkevämpää sanoa, että kaikki suomalaiset ovat lukutaitoisia.
Normaali ihminen tajuaa, että ilmaisuun "kaikki suomalaiset" ei tässä tapauksessa kuitenkaan todellisuudessa sisälly älyllisesti vaikeavammaisia tai koulusta koko lapsuutensa ajan lintsanneita mustalaisia. "Jokainen suomalainen osaa lukea ja kirjoittaa" on oletusarvo. Poikkeukset ovat hämmästyttäviä, omituisia tapauksia.
Sama koskee aseksuaalisuutta, josta täällä puhuttiin äskettäin. "Jokainen yli 13-vuotias poika vetää käteen vähintään pari kertaa viikossa, mikäli ei saa pillua" on järkevä yleistys. Aseksuaalinen poika, joka ei harrasta seksiä eikä vedä käteen edes kerran viikossa, on omituinen poikkeus. Siksi "suurin osa yli 13-vuotiaista pojista vetää käteen vähintään pari kertaa viikossa, mikäli ei saa pillua" olisi liian lievä ilmaisu, koska joku tuon arvion kuullut, poikien/miesten seksuaalisuutta tajuamaton tyttö/nainen voisi luulla sen "suurimman osan" tarkoittavan esim. vain 70 prosenttia teini-ikäisistä pojista.
Vortac kirjoitti...
on esim. meikäläistä loukkaavaa niputtaa minut miehiin, jotka haluaisivat panna tuota rumaa kotkaa
Kyseinen nainen ei ole ruma kotka kenenkään hetero- tai biseksuaalisen miehen mielestä.
Vortac kirjoitti...
No, sen verran toki tuli tuosta vielä mieleen, että sua selvästikin kiinnostaa päteminen, ideologian ajaminen, kiihkoilu ja semanttinen manipulointi enemmän kuin totuuden puolestapuhuminen, rehellisyys, aitous tai miesten oikeuksien parantaminen.
Hassua, minulle tuli täsmälleen sama vaikutelma sinusta. Minun nähdäkseni sinä nimenomaan pyrit pätemään semanttisella manipuloinnilla esittämällä Asperger-syndroomaisille tyypillisiä idioottimaisia kommentteja tyyliin "eivät kaikki suomalaiset ole koskaan käyneet saunassa, koska joku Suomessa asuva somali ei ole ehkä koskaan kokeillut saunomista".
Hanki jotain lääkkeitä tuohon Asperger-syndroomaasi.
Anonyymi sanoi...
Noh, ainakaan omasta mielestään tuo 25v ei ollut normaali, vaan hän koki, että hänellä on ongelma.
Olen itse tässä jo monta kertaa todennut, että tuo 25-vuotias nainen tiedosti itse olevansa liian mustasukkainen. Se ei tarkoita, että hän olisi ollut psyykkisesti epänormaali. Hän reagoi aikaisempiin kolme vuotta hänen selän takanaan jatkuneisiin pettämisiin tavalla, joka on psykologisesti ihan ymmärrettävä.
Anonyymi sanoi...
Minusta vain on mielekkäämpää olettaa, etten tiedä ihan kaikkia ko. tapauksen nyansseja
Jos Sofia jättää julkaisemistaan lukijakirjeistä pois olennaista informaatiota, se on hänen vikansa. Ei meidän tarvitse ruveta arvuuttelemaan, mitä julkaisemmatta jätetyissä osissa on sanottu.
Anonyymi sanoi...
kuin olettaa, että psykologian alan ammattilainen, jonka neuvoista suurin osa on kuitenkin ihan geneerisiä ja (siksi) toimivia, olisi erityisen "sekopäinen".
Millä tavalla tuo Sofia on ammattilainen ja millä tavalla suurin osa hänen neuvoistaan on "geneerisiä ja (siksi) toimivia"?
Anonyymi sanoi...
Se täytyy sanoa, että en kyllä minäkään ihan hahmota, miksi juuri ko. jutun tytsy olisi erityisen kipeästi ammattiavun tarpeessa, mutta tässä saattaa sitten näkyä myös se ammattilaisen "sokea piste", ts. terapia näyttäytyy vakioratkaisuna, jota tarjotaan joka ongelmaan.
Niinpä. Tämä juuri tuli minulle mieleen. Hyvä, että sinäkin näit asian näin.
Ellilä: "Sama koskee aseksuaalisuutta, josta täällä puhuttiin äskettäin. "Jokainen yli 13-vuotias poika vetää käteen vähintään pari kertaa viikossa, mikäli ei saa pillua" on järkevä yleistys. Aseksuaalinen poika, joka ei harrasta seksiä eikä vedä käteen edes kerran viikossa, on omituinen poikkeus. Siksi "suurin osa yli 13-vuotiaista pojista vetää käteen vähintään pari kertaa viikossa, mikäli ei saa pillua" olisi liian lievä ilmaisu, koska joku tuon arvion kuullut, poikien/miesten seksuaalisuutta tajuamaton tyttö/nainen voisi luulla sen "suurimman osan" tarkoittavan esim. vain 70 prosenttia teini-ikäisistä pojista."
Minusta tuohon sopisi paljon paremmin "suurin osa" kuin "jokainen". Saat latoa pöytään aikamoisen pinkan todisteita ennen kuin uskon, että lähestulkoon jokainen yli 13-vuotias mies vetää vähintään pari kertaa viikossa käteen jatkuvasti, jos ei saa pillua. Miestenkin seksihalut vaikuttavat vaihtelevan sekä miesten välillä että yhdellä yksilöllä eri kausina. Toisinaan sama mies vetää käteen kolme kertaa päivässä, toisinaan voi tulla muutamankin viikon mittainen tauko, kun ei tapahdu mitään.
Ok, pohjaan tässä tietoni tietysti vain siihen, mitä olen saanut tietooni lähelläni pyörivistä miehistä. He eivät kuitenkaan sovi tuohon sinun tiukkaan "normaalin" määritelmääsi.
Arawn kirjoitteli:
"Minusta tuohon sopisi paljon paremmin "suurin osa" kuin "jokainen"."
Ei sovi. Jos esimerkiksi piirakka jaetaan neljään osaan tällaisissa suhteissa: 40+20+20+20, niin on selvää, että suurin osa on vain 40%, siis ei vaikka edes puolet.
"Saat latoa pöytään aikamoisen pinkan todisteita ennen kuin uskon, että lähestulkoon jokainen yli 13-vuotias mies vetää vähintään pari kertaa viikossa käteen jatkuvasti, jos ei saa pillua."
Tähän varmasti löytyy tilastokin, jostain seksivalistusvihkosesta meinaan. Mutta ihan lunttaamattakin uskon että Ellilä on ihan oikeassa nyt.
En ymmärrä miksi nainen (Arawn) lähtee haastelemaan aiheesta miesten runkkaaminen. Ei sillä etteikö Ellilällä menisi mutkat vähän liian helposti suoriksi välillä mutta kuitenkin.
Eternal: Meinaatko, etteivät miehet koskaan puhu naisten runkkaamisesta? :)
No harvoinpa siitä kyllä miesten kesken puhutaan. Miehet haluavat panna naisia eivätkä ole kiinnostuneita naisten itsetyydytyksestä. Miehet puhuvat usein keskenään naisten panemisesta, mutta eivät juuri koskaan naisten itsetyydytyksestä.
Arawn sanoi...
Saat latoa pöytään aikamoisen pinkan todisteita ennen kuin uskon, että lähestulkoon jokainen yli 13-vuotias mies vetää vähintään pari kertaa viikossa käteen jatkuvasti, jos ei saa pillua.
Väitän, että yli 90% ilman pillua olemaan joutuvista 13-50-vuotiaista miehistä vetää käteen vähintään pari kertaa viikossa.
Arawn sanoi...
Miestenkin seksihalut vaikuttavat vaihtelevan sekä miesten välillä että yhdellä yksilöllä eri kausina. Toisinaan sama mies vetää käteen kolme kertaa päivässä, toisinaan voi tulla muutamankin viikon mittainen tauko, kun ei tapahdu mitään.
En kyllä käsitä, miten kukaan terve 13-50-vuotias mies voisi olla useita viikkoja sekä ilman pillua että ilman käteenvetoa.
Armeijassa kyllä monet jätkät väittivät, että eivät olleet runkanneet edes kolmen viikon gineksen aikana. Tämä kuitenkin on poikkeustilanne. Armeijan fyysinen ja psyykkinen rasittavuus voi aiheuttaa burnoutia, joka ilmenee panettamisen vähentymisenä. Jopa testosteronitaso saattaa rasituksen vuoksi laskea poikkeuksellisen alas.
Arawn sanoi...
Ok, pohjaan tässä tietoni tietysti vain siihen, mitä olen saanut tietooni lähelläni pyörivistä miehistä. He eivät kuitenkaan sovi tuohon sinun tiukkaan "normaalin" määritelmääsi.
Olet keskustellut yllättävän monista intiimeistä asioista miespuolisten kavereidesi kanssa. Väität heidän jopa tilittäneen sinulle erektiohäiriöitään. Miten sinulle on muodostunut tuollaiset keskusteluvälit heidän kanssaan? Useimmat ihmiset nimittäin ovat hyvin haluttomia puhumaan vakavasti seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista vastakkaista sukupuolta olevan ihmisen kanssa. "Ai että kun mua panettaa aina"-tyylinen ronski läpänheitto seksistä on paljon helpompaa useimmille ihmisille kuin erektiohäiriöiden kaltaisista asioista puhuminen vakavasti.
Ellilä: "No harvoinpa siitä kyllä miesten kesken puhutaan."
En sanonutkaan, että puhuvatko miehet keskenään vaan että eivätkö miehet ylipäätään puhuta. Eihän tässäkään puhuta miesten runkkauksesta naisten kesken. :)
"Väitän, että yli 90% ilman pillua olemaan joutuvista 13-50-vuotiaista miehistä vetää käteen vähintään pari kertaa viikossa. "
Niin, huomasin. Valitettavasti väitteesi ei riitä saamaan minua vakuuttuneeksi asiasta.
"En kyllä käsitä, miten kukaan terve 13-50-vuotias mies voisi olla useita viikkoja sekä ilman pillua että ilman käteenvetoa."
En minäkään käsitä monia asioita maailmassa, mutta se ei tee niitä yhtään sen olemattomammiksi (joskaan ei sen enempää olevaisiksikaan, toki).
"Olet keskustellut yllättävän monista intiimeistä asioista miespuolisten kavereidesi kanssa. Väität heidän jopa tilittäneen sinulle erektiohäiriöitään. Miten sinulle on muodostunut tuollaiset keskusteluvälit heidän kanssaan? Useimmat ihmiset nimittäin ovat hyvin haluttomia puhumaan vakavasti seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista vastakkaista sukupuolta olevan ihmisen kanssa. "Ai että kun mua panettaa aina"-tyylinen ronski läpänheitto seksistä on paljon helpompaa useimmille ihmisille kuin erektiohäiriöiden kaltaisista asioista puhuminen vakavasti."
Taisin jo mainita, että tulen keskimäärin paremmin toimeen miesten kuin naisten kanssa... Mutta en minä tiedä, mistä se johtuu. :P Minulle vaan kerrotaan näitä juttuja! Olen joskus itsekin vähän ihmetellyt asiaa, mutta kaveri kuuntelee toisen ongelmia, jos toinen haluaa kertoa. Voihan olla niinkin, että ehkä naiselle herkemmin avaudutaan näistä kuin toidelle miehelle? En tiedä.
Ellilä:"En kyllä käsitä, miten kukaan terve 13-50-vuotias mies voisi olla useita viikkoja sekä ilman pillua että ilman käteenvetoa."
Armeijassa ei tule runkattua yleisestikään yhtä paljon kuin siviilissä vaikka jotkut siellä tekevätkin runkkailuistaan suuren numeron. Vertaisin runkkausta satunnaiseen tupakointiin; siitä tulee tietynlainen addiktio mutta jos sitä ei tee pitkiin aikoihin (varsinkin olosuhteiden pakosta, kuten armeijassa), sitä ei myöskään kaipaa. Simppeliä. Jos joku kokee itsensä koskettelun lähtökohtaisesti vieraaksi, hän ei saa sitäkään vertaa kiksejä toiminnasta kuin joku muu. Osin siis sen vierauden takia ja osin siksi että siitä ei ole tullut rutiinia. Ja toistaisin vielä, että en usko spermojen tulevan ulos 100% todennäköisyydellä unen aikana vaikka runkkaus lopetettaisiinkin.
Minusta näistä "herkistä" puheenaiheista saa varsin helposti tietoa vain elämällä ja pitämällä silmät auki. Esimerkiksi erektio-ongelmista saa kerättyä tietoa miehiltä, tällöin harvoin on kyse pitkistä keskusteluista vaan pikemminkin lyhyiden tokaisujen rekisteröimisestä. Kummallista kyllä, myös miespuoleisten ystävien kumppanit saattavat avautua erektio-ongelmista.
Ellilä kirjoitti...
"Väitän, että yli 90% ilman pillua olemaan joutuvista 13-50-vuotiaista miehistä vetää käteen vähintään pari kertaa viikossa."
...jota Arawn ei millään usko...
"Niin, huomasin. Valitettavasti väitteesi ei riitä saamaan minua vakuuttuneeksi asiasta."
...mutta joko saamme kuulla, miksei usko? Tai miksi välittää kuitenkin (omasta epäuskostaan) sen verran, ettei suostu kuulemaan nyt miesten sanaa, Ellilän tai minun? Hämmentävää.
nörttö: Ellilä ja sinä runkkailette ja/tai teillä on vähän runkuttelevia ystäviä paljon, joten ette suostu uskomaan vähänrunkkailevia miehiä olevan olemassa. Perustelin edellisessä postissa, kuinka tämä on mahdollista. Vähän/ei ollenkaan runkkailevia miehiä on olemassa, eivätkä he ole friikkejä. En tosin uskalla arvioida prosenttiosuuksia. 90 % miehistä on saattanut runkutella joitain yksinäisiä sinkkuvaiheitaan vaikkapa päivittäin, mutta 90 % miehistä ei välttämättä runkuttele AINA vähintään 3 kertaa viikossa ollessaan sinkkuja.
TN: Minähän uskon miesten sanaa. Olen ollut sikäli tekemisissä miesten kanssa, että asioista on tullut puhe. En oikein ymmärrä, miksi minun pitäisi ennemmin uskoa minulle suht tuntemattomia miehiä, sinua ja Ellilää, kuin miehiä, joiden kanssa olen paljon enemmän tekemisissä ja jotka tunnen paljon paremmin.
No sanokaas, Ilmari ja Arawn, paljonko se "normi" sitten on? Tulee aikas friikki olo, jos alatte väittämään jotain sellaista, ettei normaalit mutta seksielämättömät pojat ja miehet runkkaa päivittäin, hmm...
Minä en tiedä, mikä on normi. En tiedä, onko tässä jotain sellaista samanlaista kaavaa, jonka jakaa suurin osa miesväestöstä.
Lähetä kommentti