torstaina, kesäkuuta 25, 2009

Sukupuolisensitiivinen kasvatus

Swedish parents keep 2-year-old's gender secret
In an interview with newspaper Svenska Dagbladet in March, the parents were quoted saying their decision was rooted in the feminist philosophy that gender is a social construction.

The child's parents said so long as they keep Pop’s gender a secret, he or she will be able to avoid preconceived notions of how people should be treated if male or female.

“Child-rearing should not be about providing an opportunity to prove an ideological point, but about responding to each child’s needs as an individual,” Pinker tells The Local.

But Swedish gender equality consultant Kristina Henkel says Pop’s parents' experiment might have positive results.

“If the parents are doing this because they want to create a discussion with other adults about why gender is important, then I think they can make a point of it,” Henkel says in a telephone interview with The Local.

“I think that can make these kids stronger,” Henkel says.

Sukupuolisensitiivinen kasvatus
Mihin oikein pyritte?

Pitkällä tähtäimellä tasa-arvoiseen ja moninaisuutta hyväksyvään yhteiskuntaan.

Lyhyemmällä tähtäimellä siihen, että lapsi voisi ilmaista itseään niin kuin juuri hänelle luontevalta tuntuu ilman, että ulkomaailma tuomitsee häntä esimerkiksi sen vuoksi, että käytös on sukupuolelle epätyypillistä.

Eikö sukupuolen piilottaminen, häivyttäminen tai sukupuolettomuus ole vahingoksi lapselle?

Ehkä, mutta kysehän ei ole ollenkaan siitä. Ainakaan meidän tapauksessamme. Sukupuoli ei ole staattinen, pysyvä, vaan alati kulttuurissa muuttuva (osin sosiaalinen konstruktio). Se, minkälaista sukupuolta ilmaisevia lapsia kasvatamme, vaikuttaa aivan olennaisesti heidän mahdollisuuksiin aikuisina.

21 kommenttia:

asdfg kirjoitti...

On mielenkiintoista verrata keskimääräisen vasemmistoälykön suhtautumista uskonnollisten hörhöjen ja hippihörhöjen omituisiin kasvatusmetodeihin.

Saahan ne perinteiset roolit hylätä (esim. täällä usein mainitut ritarillisuus ja "kestä se kuin mies" -eetos) jos haluaa, mutta tuo tuskin on järkevin tapa lähestyä asiaa. Maailma on toisinaan aika kylmä paikka, ja lienee pienen lapsen kannalta parasta jos hänelle ei pyritä opettamaan täysin epärealistisia käsityksiä ympäristön odotuksista. Se nimittäin kyllä aiheuttaa sopeutumisvaikeuksia ja hämmennystä. Kyllä sitä kapinoimaan ehtii sitten vanhempanakin jos haluaa.

Toivottavasti tämän sukupuolisensitiivisesti kasvatetun lapsen tuleva omaehtoinen sopeutuminen ympäröivän maailman menoon sujuu mahdollisimman pehmeästi.

Anonyymi kirjoitti...

Pidän itseäni aika vasemmistolaisena älykkönä ja tuo ajatus lapsen kasvattamisesta sukupuolettomana on vähän kuin linnun kasvattaminen ilman siipiä.

Evoluutio nimittäin toimiin niin, että se ei tuhlaa resursseja esim. suuriin lihaksiin ilman, että se kehittää lihasten funktiota edistäviä muita ominaisuuksia, henkisäkin. Toisin sanoen on mahdotonta, että evoluutio olisi luonnut ulkoisilta ominaisuuksiltaan kaksi aika erilaista sukupuolta mutta jättänyt sitten hyödyntämättä erilaisuutta eli jättämällä kehittämättä työnjakoa edistäviä henkisiä ominaisuuksia populaatioiden tasolla (eli "keskimäärin"). Se on kuin kehittäisi siivet, mutta jättäisi kehittämättä lentämiseen tarvittavat aivot.

Toisaalta, ihmisen sukupuoli on myös sosiaalinen konstruktio kuten mikä tahansa muukin inhimillinen ominaisuus, johon voidaan diskursiivisesti vaikuttaa. Kasvatuksen kannalta tästä tiedosta ei kuitenkaan ole paljoa iloa, sillä emme voi tietää mikä osa.

Siksi hyvät vanhemmat menevät näppituntumalla ja kasvattavat jokaista lasta kunnioittaen tämän henkilökohtaisia ominaisuuksia. Poikamainen tyttö tai tyttömäinen poika on yksilö, jota kuuluu kunnioittaa ihan siinä kuin niitä "perinteisempiäkin" luonteita.

Jos päättää etukäteen, ettei tue lasta esimerkiksi poikamaisten piirteiden tunkiessa esiin, se on huonoa kasvatusta. Mutta siitähän näissä blogin esimerkeissä ei välttämättä ole kyse. Mutta jos on, kyse on henkisestä väkivallasta.

fascia kirjoitti...

Humanistisilla aloilla, joihin myös sosiologia kuuluu, on pitkät perinteet hörhöilyssä.

Jorma kirjoitti...

"
Eikö sukupuolen piilottaminen, häivyttäminen tai sukupuolettomuus ole vahingoksi lapselle?

Ehkä, mutta kysehän ei ole ollenkaan siitä."

Just joo. Väliäkös sillä lapsella. Huostaanottoprosessi käyntiin vaan.

"että lapsi voisi ilmaista itseään niin kuin juuri hänelle luontevalta tuntuu ilman, että ulkomaailma tuomitsee häntä esimerkiksi sen vuoksi, että käytös on sukupuolelle epätyypillistä."

Entäs jos käytös onkin juuri sitä tyypillistä? Mitäs sitten?

Anonyymi kirjoitti...

Tuossa kasvatustyylissä NIMENOMAAN korostetaan lapsen yksilöllisiä ominaisuuksia jotka tulisi ottaa huomioon entistä paremmin eli se tarkoittaa siis sitä että stereotypiosta pyritään tietoisesti eroon yksilöllisyyttä korostaen. Hieno homma. Vaatii ajattelua ja pitkälle kehittynyttä tajua asioiden suhteen. Hassua on vain se, että tuo on nyt vasta julkisuudessa enemmän tapetilla vaikka moniakin lapsia on kasvatettu viimeisen 20-vuoden ajan noin.

Fairy

Jorma kirjoitti...

"yksilöllisyyttä korostaen"

Tätä on tehty iät ja ajat. Ei se ole mikään peruste valehdella lapselle ja pimittää häneltä olennaista tietoa. Täysin edesvastuutonta toimintaa. Lapset olisi syytä ottaa huostaan ja vanhemmille lätkäistä rangaista heitteillejätöstä.

fascia kirjoitti...

Tuossa kasvatuksessa ei ole kyse lasten edusta, vaan vanhempien vääristyneestä suhtautumisesta sukupuoliin. Valitettavasti pahimman vääristymän omaavat ovat harvoin kyvykkäitä näkemään ongelmaa omassa suhtautumissaan.

Tälläiseen puuttuminen viranomaisten kautta on todella vaikeaa, koska se vaatisi selkeämmän syyn ja esimerkiksi lapsen fyysistä pahoinpitelyä. Henkinen pahoinpitely ei ole rangaistavaa, ja tuskin tulee olemaan tulevaisuudessakaan.

ttr kirjoitti...

Aivan liian korkealentoista juttua minun ymmärrykselleni. Kannattaisiko unohtaa koko tasa-arvo?

Siitä huolimatta tätä on ihan hyvä blogi, koska välillä on käytännöllisempääkin juttua ja miesnäkökulmaa.

asdfg kirjoitti...

Nimimerkki Fairy:
"Tuossa kasvatustyylissä NIMENOMAAN korostetaan lapsen yksilöllisiä ominaisuuksia jotka tulisi ottaa huomioon entistä paremmin eli se tarkoittaa siis sitä että stereotypiosta pyritään tietoisesti eroon yksilöllisyyttä korostaen."

Kasvatuksessa on tasapainoisen yksilöllisyyden kehittämisen lisäksi toinenkin puoli, eli se ns. sosialisaatio. Se tarkoittaa aina jonkin tasoista mukautumista yhteiskunnan normeihin. Siinä ei ole mitään pahaa eikä tuomittavaa, vaikka jotkin normit ovatkin joillekin yksilöille vaikeita, mahdottomia tai vahingollisia tavoiteltavia (luontaisen temperamentin hallinta, tietty seksuaalinen suuntautuminen, oman sukupuolen likimitalliset tyypilliset piirteet...).

Lapsi joka ei syystä tai toisesta osaa tavallisissa tilanteissa käyttäytyä muiden odottamalla/hyväksymällä tavalla joutuu oppimaan kantapään kautta. On hyvä, että poika-/tyttölapsi oppii mitä poika-/tyttöporukoissa odotetaan, jonka jälkeen odotuksia vastaan voi tietoisesti kapinoida haluamansa verran. Ymmärtämätön, autoritäärinen tai väkivaltainen muottiin pakottaminen sitten aivan erikseen.

Koska uskon, että ihmiseläin on ensisijaisesti biologinen olento, ja ihmiseläimen erityisominaisuudet kanavoituvat eri tavoin eri ns. kulttuureissa, minun on vaikea uskoa että sukupuolisensitiivisellä kasvatuksella aiheutetaan lapselle mitään peruuttamatonta vahinkoa. Kunhan vain hänen sosiaalisia kykyjään rampautetaan häivyttämällä hänen tulevasta varhaisesta identiteetistään kiinnekohta, jonka lähes koko muu sosiaalinen yhteisö tunnustaa. Kyllä se sukupuoli sieltä lopulta esiin aina tulee, ja kaikilla meillähän varmaan oli lapsuudessa se yksi kaveri, jonka vanhemmat olivat tosi outoja ja tartuttivat sitä parhaansa mukaan lapsiinsakin.

"Vaatii ajattelua ja pitkälle kehittynyttä tajua asioiden suhteen."

Vanhempien perusteluissa kasvatusratkaisuilleen on näkyvissä ideologinen intomieli enemmän kuin lapsen persoonallisuuden kunnioitus. Useimpien ihan tavallisten vanhempien kasvatustavoissa esiintyy aivan yleisesti pyrkimystä lapsen yksilöllisen persoonan huomioimiseen ilman mitään gender-trotskilaista teoreettista viitekehystäkin.

Itse olen muuten hiljainen vässykkä ja nörttineutri, en siis mikään maskuliinisuuden kiteytymä. Ei minusta olisi palloa potkimaan. Silti tämä ylenpalttinen sukupuolisensitiivisyys on mielestäni hieman naurettavaa.

(Ja hauskana esimerkkinä marginaalin sosiaalisista hankaluuksista, jopa jotkut tiedostavat feministit (kröhöm) tykkäävät pilkata epämaskuliinisia miehiä.)

Anonyymi kirjoitti...

Naisten yläosaton uiminen sytytti kiivaan rintakeskustelun Ruotsissa

Anonyymi kirjoitti...

Avovaimo vangittiin Lappeenrannan puukotuksesta

Anonyymi kirjoitti...

9 ways to keep your marriage healthy

Rtms kirjoitti...

Hieman päälle kaksivuotiaan pojan isänä omaan ensi käden kosketuksen kaksivuotiaan lapsen kasvattamiseen. Meidän vekaralle on ihan tajunnan alkuhämärästä asti ostettu yhtä lailla mollamaijaa kuin traktoria ja käytännössä siinä käy näin:

Isä: Katsos mitä isi löysi, sehän on sun mollamaija. (ojentaa pojalle nuken)

Poika: Molla! Aijai! (halaa nukkea velvollisuudentuntoisesti muutaman sekunnin)

Isä: Mollamaija on tiedätkö sun kaveri.

Poika: Joo. (pudottaa nuken lattialle, etsii jotain) Kato isi, traktori! (liittää traktorin perään kuorma-auton ja lastaa molemmat pienillä kivillä) Vruum!

Uskoisin, että kyllä tuosta vielä mies kasvaa. Myöhemmin sitten, jos joku feministikasvattaja saa päähänsä yrittää pakottaa poikaa johonkin kieroutuneeseen ideologiaan pohjautuvaan sukupuolimuottiin, niin saa varautua yhteenottoon isin kanssa.

MikkoAP kirjoitti...

"(Ja hauskana esimerkkinä marginaalin sosiaalisista hankaluuksista, jopa jotkut tiedostavat feministit (kröhöm) tykkäävät pilkata epämaskuliinisia miehiä.)"

JOTKUT?????

Ebe kirjoitti...

Kaiken tuon ajattelun pohjalla on jokin olettamus ettei vanhemmat saisi puuttua/sekaantua lapsen "luonnolliseen" kehitykseen, tajuamatta että tällöin lapsi vain hakee arvonsa jostain muualta, kuten vaikka televisiosta.

MikkoAP kirjoitti...

"Kaiken tuon ajattelun pohjalla on jokin olettamus ettei vanhemmat saisi puuttua/sekaantua lapsen "luonnolliseen" kehitykseen, tajuamatta että tällöin lapsi vain hakee arvonsa jostain muualta, kuten vaikka televisiosta."

Ihminen on "luonnostaan" eläimellinen, itsekäs ja tyhmä. Kasvatus on juuri tätä "luonnontilan" välttämistä. Amerikan ja Brittien yksinhuoltajaäitien "kasvattamista" katujen teiniterroristeista voi nähdä, millaiseksi ihminen tulee luonnostaan.

Anonyymi kirjoitti...

Hoitajien "huonot" palkat:

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2009/06/26/katso-mita-hoitaja-tienaa-nyt/200915180/12?pos=0

Anonyymi kirjoitti...

Itse tunnen erään viisivuotiaan lesbovanhempien tyttären, joka on kasvatettu varsin sukupuolisensitiivisesti. Lapsi on kuitenkin innoissaan prinsessoista ja lempiväri on vaaleanpunainen ja kaikki hörhelöt ja söpöt eläimet kiinnostavat. Vanhemmat ovat sopeutuneet tähän, sillä olisi suorastaan väkivaltaista kieltää lapselta jotain voimatta perustella sitä lapselle järkevästi. Lapselle kun "sukupuolisensitiivisyys" on yhtä hepreaa kuin vaikkapa "kapitalismi".

Anonyymi kirjoitti...

^^Ohhoh, näyttäisi siltä, että hoitoala kannattaisi sittenkin, aiemmin olen ollut siinä uskossa, että palkat ovat niin heikot, ettei alanvaihto kiinnosta, mutta hoitajillahan on huomattavasti paremmat palkat kuin korkeamminkin koulutetuilla naisilla.

Anonyymi kirjoitti...

Lisäys edelliseen: hoitajilla on siis huomattavasti paremmat palkat kuin *monilla* korkeammin koulutetuilla naisilla.

Jukka kirjoitti...

Huostaanotto on selvä ratkaisu tuolle kaksi-vuotaalle.

Voin kuvitella että tuo lapsi ei saa leikkiä pihalla muiden kanssa. Ainakaan hänelle ei ole kerrottu itselleenkään onko poika, tyttö vai koira, jotta ei voisi kertoa naapureille.

Kesällä hän ei saa leikkiä munasillaan yai pimppasillaan ulkona ettei sosiaalinen konstruktio vaan näy.

Mieleen tulee kaikki ihmiskunnan hienoimmat ja verisimmät kokeilut (Kambodja Khieu Samphanin tohtorinväitöskirjan koekenttänä, Natsi-Saksan eugeniikkaohjelma, Neuvostoliitto, Kiina, Suomen monikulttuurikokeilu).