- Valkoiset eliittifeministit
- Intersektionaaliset feministit
- Kevytfeministit
- Maalaisjärkifeministit
Valkoinen eliittifeministi on huolestunut eritoten naisvajeesta pörssiyhdistyksen hallituksissa. Toisena huolenaiheena on naisten vähyys johtajina.
Eliittifeministin huomio kiinnittyy eritoten valkoisten naisten akateemisen kerman ongelmiin, koska se on maailma. jonka eliittifeministi kokee ja näkee konkreettisesti ympärillään.
Intersektionaaliset feministit
Intersektionaaliset feministit muistuttavat, että valkoiset eliittifeministit ovat sortajia itsekin, osa patriarkaalista rakennetta, joka jättää rodullistetut yms. todella sorretut vähemmistöt ilman huomiota.
Unionin puheenjohtaja Katju Aro sanoo: ”Valkoisissa feministeissä, jotka ovat muodostaneet mielipiteensä 80- tai 90-luvulla, näkyy joskus haluttomuutta haastaa sitä, voisiko feminismillä olla jotain uutta annettavaa. Perinteinen tasa-arvofeminismi kamppailee intersektionaalisen feminismin kanssa.”Feministit puhuvat surutta miesten positiosta käsin, vaikka se ei ole korrektia. Feministit väittävät ratkaisevansa miesten tasa-arvo-ongelmat, vaikka feministeillä ei ole oikeutta varastaa miesten positiota.
Intersektionaalinen feministi miettii: ketkä ovat haavoittuvimmassa asemassa?
”Intersektionaalisuuteen kuuluu, että kuullaan kehoja eikä vain puhuta niiden yli. Minä voin mustana musliminaisena puhua omista kokemuksista itse, en tarvitse valkoista, keskiluokkaista naista käyttämään minun ääntäni. Mutta minä en voi ottaa positiota, että alan puhua vammaisten naisten puolesta. Minun positiostani se ei ole korrektia.”
Intersektionaalinen feminismi on feminismin vaikein laji. Niin vaikea, että edes Atlas Saarikoski ei kykene artikuloimaan oikein sen edellyttämällä retoriikalla.
Kevytfeministit
Kevytfeministit edustavat Hollywood-feminismiä, jossa innostavat iskulauseet, peukutukset ja feminismiä tsemppaavat julkkikset tukevat toisiaan.
Maalaisjärkifeministit
Maalaisjärkifeministehin kuuluu joukko arkijärkisiä naisia (kuten Ulla Appelsin), jotka kokevat olevansa jonkin sortin feministejä, mutta jotka pitävät feminismiin identifioitumista mahdottomana, koska feminismit ovat täynnä älyttömiä ja ristiriitaisia ideoita.
Maalaisjärkifeministiä potuttaa niin intersektionaalisten feministien pikkumaisuus kuin valkoisten eliittifeministien yläluokkaisuus.
Maalaisjärkifeministit haaveilevät järkevästä ja pragmaattisesta feminismistä, mutta maalaisjärkifeministejä tuskin edes pidetään feministeinä ollenkaan.
4 kommenttia:
Erityisesti pojat ja miehet kärsivät emotionaalisesta yksinäisyydestä
Yksinäisyys alkaa usein jo teini-ikäisenä. Joka toinen yksinäinen uskoo olevansa yksinäinen elämänsä loppuun asti.
Noin joka viides suomalainen kokee yksinäisyyttä joskus.
Pojilla ja miehillä emotionaalinen yksinäisyys on yleisempää kuin tytöillä ja naisilla. Emotionaalinen yksinäisyys tarkoittaa kokemusta läheisen ystävyyssuhteen puuttumisesta.
Molemmat sukupuolet ikään katsomatta kokevat yhtä paljon sosiaalista yksinäisyyttä eli puutetta verkostoista ja mukavista kaveriporukoista.
Näin kerrotaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean julkaiseman SIC! -lehden tuoreessa numerossa, jossa käsitellään erityisesti psyyken lääkitystä.
Artikkelissa Lääkkeitä yksinäisyyteen todetaan, että yksinäisyys on jo alakouluikäisillä suhteellisen pysyvä kokemus ja tunne yksinäisyydestä vakiintuu yläkouluun siirtymisen jälkeen.
Yksinäinen lapsesta asti
Kahdeksannelta yhdeksännelle luokalle siirryttäessä yksinäisyys on jo käytännössä muuttumatonta eli yksinäiset säilyvät yksinäisinä.
SIC! -lehden mukaan suomalaisista 40 - 60-vuotiaista aikuisista yksinäisistä noin joka kolmas kertoi olleensa yksinäisiä lapsuudesta saakka. Joka toinen kertoi yksinäisyytensä alkaneen viimeistään nuoruudessa.
Joka toinen yksinäisistä ihmisistä uskoo olevansa yksinäinen lopun elämäänsä.
Yksinäisyyteen liittyy muita korkeampi sairastuvuus ja kuolleisuus.
Artikkelissa todetaan, että ihminen on paras helpotus yksinäisyyteen. Sosiaaliset verkostot ja läheisyyden synnyttämä luonnollinen oksitosiini nostetaan yksinäisyyden parhaaksi hoidoksi.
"Menin tekemään työtäni, siitä tuli tasa-arvokysymys" – Jalkapalloasiantuntija Marianne Miettinen ihmettelee kohua
Toisia ihastutti, toisia ärsytti. Marianne Miettisen kommentointi keskiviikkoisesta Ranska–Albania-ottelusta ei jäänyt tällä viikolla huomaamatta. Kokenut valmentaja osasi odottaa keskustelua. Kohu yllätti silti hänetkin.
Somessa syntyi äläkkä, kun kommentoit jalkapallon EM-kisoja suorassa tv-lähetyksessä. "Miksi joku nainen on äänessä kesken pelin? Kommentaattorit studioon. Todella ärsyttävää", kirjoitettiin muun muassa Yle Urheilun Facebook-tilin kommenttiketjussa. Mitä itse ajattelit tällaisesta reaktiosta?
– Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä.
– Alun perin oli tarkoitus, että olisin ollut vain kisastudiossa. Pelipäivänä [urheilutoimittaja] Matti Härkönen otti yhteyttä ja kysyi, voisinko olla hänen kanssaan selostuskopissa. Sanoin, että sopiihan se.
– Tiedostin, että se voi aiheuttaa keskustelua, mutta tällainen kohu on ollut totta kai hämmentävä. Menin vain tekemään työtäni, nyt tästä on tullut iso tasa-arvokysymys. Olen kuitenkin ollut mielelläni kaatamassa raja-aitoja ja hajottamassa lasikattoa, siinä mielessä, että tulevaisuudessa tämä ei olisi enää ihmeellistä.
Millaista henkilökohtaista palautetta olet saanut?
– Se palaute, jota olen saanut henkilökohtaisesti, on ollut positiivista. Sitä on tullut niin ei-jalkapalloihmisiltä kuin jalkapalloihmisiltäkin.
– Isoin juttu on ollut se, että ne negatiiviset kommentit, mitä on ollut, ovat kohdistuneet muihin asioihin kuin asiantuntemukseeni. Sitä ei ole lähdetty kiistämään. Siitä olen kaikkein eniten iloinen.
Studiossa on nähty muun muassa jalkapallolegenda Jari Litmasen kaltaisia suuruuksia. Miltä näin näkyvä tehtävä tuntui?
– Olen ollut kommentaattorina naisten peleissä, se oli sillä tavalla tuttua. Mutta totta kai – olisin hölmö, jos en myöntäisi, että jännitti.
– Tiesin, että olisin eri tavalla tarkkailun alaisena kuin miehet. Olen kuitenkin tottunut siihen, että saan tehdä työtä sen eteen, että arvostus tulee.
"Tiesin, että olisin eri tavalla tarkkailun alaisena kuin miehet. Olen kuitenkin tottunut siihen, että saan tehdä työtä sen eteen, että arvostus tulee."
Naiset aina jotenkin onnistuvat antamaan sellaisen vaikutelman, että miehille arvostus tulee itsestään, kun taas naiset joutuvat työskentelmään sen eteen. Tämä käsitys on tietenkin väärä, sillä miesten kesken arvostusta ei tule jos sitä ei ansaitse. Miksi sitä arvostusta sitten pitäisi tulla miesten kanssa toimiville naisille, jos sitä ei ensin ansaitse?
Luulen eliittifeministien stressaantuvan nimenomaan tämän saman väärinkäsityksen vuoksi. He näkevät ympärillään vain menestyneitä miehiä (unohtaen samalla kätevästi kaikki yhteiskunnan pohjalla olevat miehet), ja luulevat näiden saaneen paikkansa ilman uhrauksia pääasiassa sukupuolensa vuoksi. Kun eliittifeministi sitten huomaa, että hän joutuu itseasiassa tekemään työtä kilpaillakseen miesten kanssa, niin ärtymystähän siitä seuraa. Kajahtanut feministi ilmeisesti pähkäilee, että miksi naisen pitäisi ansaita arvostuksensa, kun kerran miestenkään ei tarvitse...
Tänään tv:ssä: Nettikameratytöt ansaitsevat fetisseillä - karvaisia kainaloita, julkista piereskelyä ja sukkahousuleikkejä
Hyvät ja säännölliset tulot houkuttelevat nuoria brittinaisia nettikamerabisnekseen.
Carly, Sam, Charlie ja heidän kollegansa tähdittävät illan FriiD-dokumenttia Nettikameratytöt, jossa nähdään, kuinka nuoret brittinaiset ansaitsevat elantonsa nettikameran avulla. Isossa-Britanniassa on ainakin 10 000 nettikamerayrittäjää, jotka ansaitsevat hyvinkin 800 puntaa eli noin tuhat euroa viikossa. Suurempiin tuloihinkin voi yltää, kunhan vain on ahkera, kuten 21-vuotias Penny huomauttaa. Hän aloitti hommat neljä vuotta sitten vielä kotona asuessaan.
- Äitini tukee minua, isäni ei ehkä niinkään, Penny sanoo dokumentissa.
Isää häiritsee Pennyn nettisivuston seksuaalinen sisältö. Hän toteuttaa erilaisia fetissejä. Jos asiakas niin haluaa, Penny kiskoo päälleen 20 paria sukkahousuja, laulaa lastenlauluja, pursottaa päälleen erilaisia kastikkeita tai istuu ilmapalloja rikki.
Muunlaisiakin seksuaalisen mielenkiinnon kohteita Nettikameratytöissä esitellään.
- Alex haluaa katsella, kun ajelen säärikarvani, 30-vuotias Charlie kertoo kylpyhuoneessa.
- Yeah! Ajele minua varten, näkymättömissä pysyttelevä Alex kehottaa kesken työpäivän, juuri ennen kokouksen alkua.
Toisinaan tölkkipapuja päälleen kaatava Sam puolestaan panee asiakkaansa leikkimään koiraa, ja naispuolinen Alex murskaa platform-kengillään pikkuautoja. 29-vuotias kotiäiti myös sulkee pyynnöstä - ja maksua vastaan - leluautoja suuhunsa.
23-vuotias Carly saa lisätuloja teeskentelemällä joutuneensa jonkinlaiseen onnettomuuteen. Hän harkitsee parhaillaan uusien aluevaltausten tekemistä.
- Karvaiset kainalot, hassuja ilmeitä, kasvojen nuolemista, julkisesti piereskelyä, hän punnitsee vaihtoehtojaan dokumentissa.
Dokumentti on valmistunut vuonna 2013.
Lähetä kommentti