keskiviikkona, toukokuuta 29, 2019

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

Kiuas-kustantamolta on ilmestynyt Roger F. Devlinin teos Seksuaaliutopia, joka aloittaa rohkealla lauseella: "Tämä teos kertoo naisellisten hyveiden taantumisesta." Maskuliinisuutta on tarkasteltu kriittisesti kymmenissä kirjoissa ja tutkimuksissa, mutta naisellisuuden kritiikki on harvinaista, koska se on poliittisesti epäkorrektia.




Devlin kertoo kirjassaan paljastavansa, "mitä todella tapahtuu kun seksi on vapautettu, ja miksi näin tapahtuu." Hän nojaa kirjassaan pariutumisen markkinanäkökulmaiseen tarkasteluun ja evoluutiopsykologiaan. Innoituksensa hän kertoo saaneensa samoista lähtökohdista, mistä internetin manosfääri on syntynyt. Manosfäärin ytimenä on mieskeskeinen tapa tarkastella sukupuolten välisiä suhteita, eli mitä miehet haluavat ja mikä on miesten etu. Se on näkökulma, joka puuttuu tyystin valtamediasta.

Päinvastoin kuin manosfäärissä yleensä, Devlin on sydämeltään konservatiivi, jonka mukaan ennen vanhaan sukupuolijärjestelmä oli nykyistä parempi. Paluuta vanhaan ei Devlinin mukaan kuitenkaan ole: on löydettävä uusi konservatiivinen ratkaisu. Devlinin yritys yhdistellä pariutumismarkkinoiden analyysi konservatiiviseen moraalipuheeseen on kunnianhimoinen, siinä missä manosfääri pitää vanhan sukupuolijärjestyksen palauttamista lähes toivottomana yrityksenä.

Devlinin konservatiivisten sukupuolitapojen hehkutus saattaa aiheuttaa feministeissä typertymistä, mutta "naisellisten paheiden suitsiminen" johtanee väistämättä feministiseen raivoon. Feminismin perusidea on miehisten paheiden tarkastelussa ja suitsimisessa, samalla kun feminiinisyyden negatiivisista puolista vaietaan. Naisten ikiaikainen oikeus uhriuteen on edelleen voimakas imperatiivi, jonka haastamisella on vaikea saada sulkia hattuun, koska herrasmies ei arvostele naiseutta.

Jos teosta tarkastellaan yhteiskunnan jatkuvuuden kannalta, tullaan väistämättä Suomessakin tuttuun syntyvyyden alenemiseen, jonka juurisyyn Devlin löytää feminismistä. Feministinen utopia tarjota naisille kaikki vaihtoehdot aina vapaasta seksistä työuriin johtaa väistämättä äitiyden arvostuksen rapautumiseen. Voidaan sanoa, että Devlin on monella tapaa oikeassa yhteiskunnan kestävyyden kannalta, mutta saako hän kannatusta ideoilleen? Ihmisten enemmistölle demografinen konkurssi ei ole oikea ongelma, eikä siitä saa ainakaan syyttää naisia.

Devlinin kirja pitää sisällään poliittisesti epäkorrektia puhetta, jota on ilo lukea ympäripyöreän hymistelyn tai feministisen miesten syyttelyn sijaan. Kirjan moraalisesta sanomasta ja sen tarjoamasta utopiasta voi pitää tai olla pitämättä, mutta pariutumisen analyysi ja feminiinisyyden vikojen ruodinta pitävät kuitenkin pääosin paikkansa. Kirjan runsas kritiikki feministejä kohtaan toi lähes kyyneleen silmään, etenkin kun feministejä kuvaava lause "naiset, jotka kadehtivat miehen roolia" piirtyi verkkokalvolle.

403 kommenttia:

1 – 200 / 403   Uudempi›   Uusin»
Anonyymi kirjoitti...

Päätoimittajalta: Setämies vs violettitukka

EU-vaalit. PS teki hyvän tuloksen, ja kasvatti ääniosuuttaan edellisestä. Mutta miten tulosta tulkitaan Suomen mediassa? Odotustenmukaisesti, tietenkin. Paljon juttua Vihreästä Aallosta, paljon juttuja Euroopan hajottajien ja ääriliikkeiden tappiosta kaikkialla Euroopassa.


On tietenkin totta, että vihreät pärjäsivät monessa paikassa hyvin, mutta se on vain osatotuus. Suuren maailman neutraalit lehdet toteavat melko ykskantaan: vihreät voittivat, mutta myös populistit voittivat.

Truth, the whole truth and nothing but the truth, sanotaan aina lakisarjoissa. Totuus, koko totuus eikä mitään muuta kuin totuus. Siinä olisi erinomainen ohjenuora osatotuusmedialle.

Vaalien alla puhuttiin paljon Venäjä-yhteyksistä, vihapuheesta, Euroopan hajottajista, vaalivaikuttamisesta ja sen sellaisesta.

Jonkin verran puhuttiin myös tasa-arvosta, vaikka kenelläkään ei tunnu olevan enää tarkkaa käsitystä siitä, mitä termillä tarkoitetaan. Onko eurovaaleissa eniten ääniä saaneen Eero Heinäluoman syrjääntyöntely komissaariasiassa tasa-arvoista? Entä onko vihreiden eduskuntaryhmän valtava naisenemmistö tasa-arvoinen? Vaikeaa sanoa, koska tasa-arvo-sana näyttää olevan uudelleenkoodattu. Sanalla on useita, keskenään ristiriitaisia merkityksiä. Tasa-arvo tarkoittaa suvaitsevaisissa piireissä nykyään samaa kuin naisenemmistö, naisdominanssi tai miessyrjintä.

Suomalaisten sanavarastoon juurrutetaan tällä hetkellä vihapuhe-sanaa. Ei ole enää tuohtuneita kansalaisia, on pelkkää vihapuhetta. Ikävä kyllä vihapuheen piiriin on saatella kaikenlainen kritiikki, joka kohdistuu poliittiseen järjestelmään. Ärsyttääkö ylikireä liikenteenvalvonta? Varo sanojasi, älä vihapuhu. Ottaako vallansiirto EU:lle päähän? Älä syyllisty vihapuheeseen.

Tässä tekstissä on paljon kursiivilla kirjoitettuja sanoja. Kursiivisanat ovat esimerkkejä siitä, miten ajattelua uudelleenkehystetään tarkkaan harkituilla sanavalinoilla.

Kehys tarkoittaa ajatusta, tapaa tulkita maailmaa. Se, joka haluaa muuttaa maailmaa, kehystää ihmisten mielet uudelleen. Näitä uusia kehyksiä nikkaroidaan median, ajatuspajojen, lobbareiden ja spin-doctorien pajoissa. Mitä korkeampi poliitikko, sen useampia uudelleenkehystyksiä hänen puheensa syvärakenteissa vilisee. Voinemme esimerkiksi luottaa siihen, ettei Jyrki Katainen puheesta lipsahda julkisesti puhuessaan ainoatakaan lausetta, jonka tarkoituksena ei olisi muuttaa ihmisten ajattelua. Ei ihmisten parhaaksi, vaan Kataisen omien viiteryhmien parhaaksi.

Uudelleenkehystäminen on tyypillisesti ammattilaisten suunnittelemaa ja jalkauttamaa. Uuteen ajatteluun tarvitaan uusi kieli. Näin toteaa Berkeleyn yliopistossa professorina toiminut kognitiotieteilijä George Lakoff kirjassaan Don’t think of an Elephant (suom: Älä ajattele elefanttia).

Äskettäin feministinen ajatuspaja laski liikkeelle ajatuksen siitä, että, että all-male-panel on huono asia. Idea levisi nopeasti, ja muutos tapahtui kuin taikaiskusta. Ajatusta miespaneelin käyttökelvottomuudesta ei kyseenalaisteta. Ehkä pitäisi, sillä muutoksella on ikävä sivuvaikutus: setämiehet (lue: kokeneet analyyttiset vanhemmat miehet) viskataan pihalle julkisesta keskustelusta, tilalle nostetaan kokemusasiantuntijoita (lue: läpipolitisoituneita violettitukkaisia tyttöjä).

Miksi all-male-panel- ja setämies-käsitteet ovat olemassa? Koska Suomessa on meneillään vallansiirto – valta siirtyy kovissa tieteissä ansioitumattomille naisille. Välineenä käytetään innovatiivisia uussanoja sekä viestin kuljettajaa, mediaa. Kuten Lakoff huomauttaa, uudesta kehyksestä ei ole hyötyä, ellei ole olemassa mekanismia sen välittämiseksi. Suomen johtavasta kehystenvälittäjän asemasta kilpailevat HS ja Yle.

Ladatun uussanan käyttämiseen haksahtava ihminen tekee tahtomattaan tilaa uudelle kehykselle. Jokainen kerta, kun käytät tosissasi sanoja ”vihapuhe”, ”metoo” tai ”arvopohja”, osallistut poliittiseen projektiin.

Anonyymi kirjoitti...

Nuoret transideologisen mielipiteenmuokkauksen kohteena

Oppi sukupuolen vaihdettavuudesta eli niin sanottu transaate on saanut julkisuudessa paljon myönteistä huomiota. Tämä on luonut nuorten parissa sosiaaliseen tartuntaan perustuvan joukkoliikkeen, jonka seurauksena erityisesti teini-ikäiset tytöt yhä lisääntyvässä määrin pyrkivät sukupuolenvaihdokseen. Uusi sukupuoliajattelu rohkaisee sukupuolisesti hämmentyneitä nuoria murrosikää jarruttavaan hoitoon, elinikäiseen vastakkaisen sukupuolen hormonien käyttöön ja sukupuolenkorjausleikkauksiin vetoamalla mytologiseen kertomukseen, että ihminen voi syntyä sukupuoleltaan väärään kehoon.

Nuorisopsykiatrit huolissaan

Koska lasten ja nuorten sukupuoli-identiteetti voi olla epävakaa jo kehityksen asettamien haasteiden takia, sukupuolikysymyksiin erikoistuneet nuorisopsykiatrit ovat huolissaan pyrkimyksistä ohjata kaikki nuoruusiässä äkillisesti sukupuoliahdistuneet nuoret fyysisiin hoitoihin, joiden vaikutukset voivat olla palautumattomia.

”Nuoruusikäisistä tutkimuksiin hakeutuvista osa on havahtunut identiteettikokemukseensa melko nopeasti ja osalla on huomattavia mielenterveyden häiriöitä. On voitava keskustella siitä, ettei kaikissa tilanteissa tarkoituksenmukaisin toimintamalli ole sukupuolen uudelleenmäärittelyn edellytysten arvioinnin käynnistäminen, ja huolehdittava, ettei synny automaattisesti fyysisiin hoitoihin johtavia hoitopolkuja kehitysikäisille.” (Kaltiala-Heino & Työläjärvi & Suomalainen 2018: 135.)

Hämmentävää tässä nuorisopsykiatrien lausumassa on se, että he joutuvat varovaisin sanankääntein puolustamaan oikeutta käydä avointa tieteellistä keskustelua lasten ja nuorten sukupuoliahdistuksen hoidon eri vaihtoehdoista. Transideologian luomassa paineessa he eivät voi pitää itsestään selvyytenä edes sitä, että olisi mahdollista käydä avointa keskustelua pyrittäessä määrittämään tarkoituksenmukaisinta toimintamallia lapsen sukupuoliahdistuksen hoitamiseksi.

Ideologinen mielipiteenmuokkaus

Englantilainen inklusiivisen kasvatuksen professori Michelle Moore (2018: 228) kritisoi transideologian pyrkimystä johdattaa sukupuoliahdistuneita lapsia ja nuoria käsitykseen, etteivät he voi elää tyydyttävää elämää altistamatta kehoaan kemialliseen ja kirurgiseen muokkaukseen. Mooren mukaan on järjenvastaista altistaa lapsi terveydelle vaarallisille lääketieteellisille toimenpiteille vain siksi, että lapsen mieltymykset ja käyttäytyminen ovat ristiriidassa vallitsevien sukupuolistereotypioiden kanssa.

Moore kiinnittää huomiota siihen, ettei ole olemassa asianmukaista lääketieteellistä todistusaineistoa siitä, että sosiaalinen, kemiallinen ja kirurginen muokkaus parantaisi lapsen sukupuolista hämmennystä. Ne lapset ja nuoret, joiden kehoa lääketieteellisesti muokataan transideologian oppien mukaisesti, ovat osa yhteiskunnallista muutosprojektia, joka on rakennettu arvausten ja olettamusten, ei tutkimustiedon varaan. Transideologian puolustamat sosiaaliset ja lääketieteelliset interventiot muuttavat terveen lapsen elinikäiseksi potilaaksi, joka on riippuvainen loputtomista lääkärikäynneistä, verikokeista ja jatkuvasta lääkeriippuvuudesta.

Anonyymi kirjoitti...

Naisten eteneminen uralla takkuaa enemmän kuin Yhdysvalloissa tai Virossa, vaikka Pohjoismaat julistavat tasa-arvoa -tutkija kertoo syyt

Ruotsalaistutkijan mukaan pohjoismainen hyvinvointivaltio hidastaa naisten etenemistä johtajiksi.
Naiset etenevät Pohjoismaissa johtajiksi harvemmin kuin Yhdysvalloissa tai Virossa.
Ruotsalainen tutkija Nima Sandaji kertoo EVAn analyysissa, mistä tämä johtuu.
Tutkijan mukaan vapaa markkinapolitiikka on suotuisampaa naisten etenemiselle kuin pohjoismainen hyvinvointimalli.

Naiset osallistuvat Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa hyvin työmarkkinoille, mutta he etenevät edelleen urillaan hitaasti.

Esimerkiksi Baltian maissa ja Yhdysvalloissa johtajatason tehtävissä työskentelee suhteellisesti selvästi enemmän naisia kuin Pohjoismaissa yleisesti.

Tiedot käyvät ilmi EVA Analyysista Lasikaton paradoksi, jossa EVAn johtaja Matti Apunen haastattelee ruotsalaista tutkijaa Nima Sanandajia.

Avokätiset tuet, korkeat verot
Sanandajin mukaan naisten hidas eteneminen Pohjoismaissa johtuu hyvinvointivaltion avokätisistä tuista, korkeista veroista ja julkisen sektorin heikoista työnteon kannustimista.

– Runsaat perhetuet johtavat siihen, että naiset työskentelevät keskimäärin miehiä vähemmän. Korkean verokiilan takia palveluita ei osteta yhtä paljon kodin ulkopuolelta kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Julkiset toimijat dominoivat hyvinvointipalveluita ja julkisella sektorilla kilpailu ja sitä kautta naisten palkkakehitys on heikompaa, filosofian tohtori ja kirjailija Sanandaji selittää.

Norjassa julkisomisteisten yhtiöiden ja pörssiyhtiöiden hallituksissa pitää olla vähintään 40 prosenttia naisia. Kiintiöillä ei ole ollut havaittavia vaikutuksia naisten uriin tai palkkatasa-arvoon.

Hallituspaikoilla luodaan tasa-arvoista vaikutelmaa
Sanandajin mukaa suuryritykset pyrkivät muokkaamaan naisten osuutta hallituksessa ja toimitusjohtajina tasa-arvoisemman vaikutelman luomiseksi.

Hänen mukaansa naisjohtajien osuus antaa yksinkertaisesti tarkemman ja laajemman käsityksen naisten taloudellisista vaikutusmahdollisuuksista.

Kaikkien yritysten johtajista naisia on Suomessa, 32 prosenttia. Se on toiseksi pienin osuus Pohjoismaissa. Ainoastaan Tanskassa osuus on pienempi. Luku on myös alhaisempi kuin Baltian maissa.

– Suomessa ja Tanskassa naisjohtajien osuus on OECD-maiden keskiarvoa pienempi. Ruotsi, joka on sallinut yksityisen sektorin kilpailun naisvaltaisella julkisella sektorilla, sijoittuu selvästi OECD-maiden keskiarvoa korkeammalle.

Sanandajin mukaan Pohjoismaiden tulisi luottaa sääntelyä enemmän markkinavoimiin naisten tasa-arvon edistämiseksi työmarkkinoilla. Esimerkiksi kotitalousvähennyksen laajentaminen voisi Sanandajin mukaan edistää naisten mahdollisuuksia keskittyä uriinsa.

– Vapaa markkinapolitiikka on siis suotuisampi naisten etenemiselle kuin pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli. Mikäli Pohjoismaissa harjoitettaisiin samanlaista politiikkaa, olen varma, että naisjohtajien osuus olisi yhtä suuri tai suurempi kuin Yhdysvalloissa.

Syrjinnällä ei pärjää kilpailussa
Sanandaji muistuttaa, että nykyaikaisten yritysten tärkein voimavara on yleensä sosiaalinen pääoma eli asiantuntevat ja ahkerat työntekijät.

– Jos Jos yksittäiset yritykset syrjivät ihmisiä sukupuolen tai kulttuuritaustan perusteella, ne eivät pärjää kilpailussa. Tämä kannattaa pitää mielessä, mikäli haluaa menestyä yksilönä ja samalla ymmärtää maailmaa.

Anonyymi kirjoitti...

Nuoret naiset aikovat pyytää selvästi pienempää palkkaa kuin nuoret miehet - katso, miten eri alojen opiskelijat vastasivat

Universumin selvityksessä eri alojen opiskelijat kertovat palkkatoiveistaan.
Nuorten naisten palkkaodotuksen ovat pienempiä kuin nuorten miesten.
Tämä ilmenee Universumin kyselystä.
Toiveet vaihtelevat aloittain.


Nuorten naisten ja nuorten miesten erot palkkaodotuksissa ovat kasvussa.

Tämä ilmenee tutkimusyritys Universumin kyselystä, johon vastasi lähes 13 000 korkeakouluopiskelijaa.

Kysely paljastaa, että vain kaupallisten alojen opiskelijoiden joukossa miesten ja naisten palkkaodotukset ovat lähentyneet.

Kaupallisia aloja opiskelevat miehet aikovat pyytää ensimmäisessä työpaikassaan keskimäärin 271 euroa korkeampaa palkkaa kuin naiset.

Tekniikan ja IT alojen opiskelijoiden joukossa palkkaerot sen sijaan kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna, mutta ovat silti pienemmät kuin kaupallisten alojen opiskelijoiden joukossa.

Tekniikan alalla ero on 195 euroa ja IT opiskelijoissa ero pomppasi 67 eurosta aina 213 euroon.

Tuloksista käy lisäksi ilmi, että suomalaiset eri alojen opiskelijat kaipaavat edelleen tulevalta uraltaan merkityksellisyyttä sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa.

Työn ominaisuuksista tärkeimmät olivat monipuoliset työtehtävät, kilpailukykyinen palkkaus sekä esimieheltä saatava tuki, luottamus ja koulutus. Kaupallisia ja teknisiä aloja opiskelevat arvostivat myös johtotehtäviin kehittymisen mahdollisuudet korkealle.

– Pohjoismaisessa vertailussa vain Tanska oli sellainen maa, jossa palkkaodotuksien erot pienenivät kaikkien alojen opiskelijoiden joukossa, Universumin Maajohtaja Mika Sallinen sanoo tiedotteessa.

– Tämä on ongelma: miten saadaan tytöt ja nuoret naiset pyytämään samaa palkkaa kuin pojat ja miehet.

Anonyymi kirjoitti...

Curt Lindströmiä ja 38 vuotta nuorempaa thaipuolisoa tuijotetaan Ruotsissa: ”Irstas äijä ja lumppu”

Leijonat MM-kultaan 1995 valmentanut Curt Lindström avautui Expressenissä ikävästä kohtelusta kotimaassaan Ruotsissa.
78-vuotias Curt Lindström asuu nykyisin valtaosan vuodesta Thaimaan Hua Hinissä, jossa hän omistaa talon. Lindström on jo kymmenen vuoden ajan pitänyt yhtä thaimaalaisen avopuolisonsa 40-vuotiaan Wannarotin kanssa.

Lindström kertoi Expressenille, että kun pariskunta vierailee Ruotsissa, he joutuvat ikävien katseiden kohteeksi ikäeronsa ja Wannarotin kansallisuuden vuoksi.

– Kun käymme lähikaupassa ja törmäämme samanlaisiin tuulipukuihin pukeutuneisiin herra ja rouva Erikssoniin, he kääntyvät karkuun ja meinaavat melkein kaatua säikähdyksestä. Sitä oikein tuntee, kuinka he ajattelevat, että ”onpa siinä helkkarin irstas äijä ja helkkarinmoinen lumppu”.

– Kukaan ei sano sitä suoraan, mutta näin tunnen ruotsalaisten ajattelevan. Meidän ikäeromme on heidän silmissään luvattoman suuri, Lindström sanoi.

Kaksi vuotta sitten Lindström kertoi Ilta-Sanomille, että hänen mielestään ikäerolla ei ole väliä.

– Usein ajatellaan, että miehellä ja naisella ei voi olla paria vuotta enempää ikäeroa. Me olemme kuitenkin molemmat aikuisia ihmisiä. Me tunnemme samalla tavalla ja elämme onnellisina yhdessä. Muulla ei mielestäni ole merkitystä, Lindström sanoi.

– Thaimaalaiset naiset sitä paitsi pitävät usein vanhemmista miehistä, en tosin tiedä miksi.

Lindström kertoi nyt Expressenille yrittäneensä saada puolisolleen oleskelulupaa Ruotsiin, jotta tämän ei tarvitsisi enää hakea viisumia kesälomareissuille. Ruotsin maahanmuuttoviranomainen on kuitenkin hylännyt jo monta hakemusta.

Se suututtaa Lindströmiä, joka tekee parhaillaan valitusta asiasta.

– Ruotsin maahanmuuttoviranomainen kontrolloi avoliittoamme. Se päättää, kuinka paljon saamme viettää aikaa yhdessä. Se on aivan hanurista, Lindström sanoi.

Lindström kävi MM-kisojen aikaan Suomessa ja kertoi Ilta-Sanomille, että kohtasi hotellissa työskennelleen Wannarotin aikoinaan sattumalta. Lindströmin mukaan tunteet syvenivät pikkuhiljaa rakkaudeksi.

– Rakastuin Waniin, koska hän on fantastinen. Meillä on niin hauskaa yhdessä. Olen melkein tuplasti hänen ikäisensä, mutta emme välitä siitä. Lisäksi hän tekee kaiken kotona, Lindström sanoo nauraen ja kertoo kaksikon viettävän aikaa muun muassa matkustelemalla Ruotsissa ja Euroopassa.

Expressenin tuoreessa jutussaan julkaisemasta kotialbumikuvasta selviää, että Lindströmillä liehuu kotinsa edessä kolme lippua: Thaimaan, Ruotsin ja Suomen. Ilta-Sanomille Lindström kertoi, miksi hän viihtyy Thaimaassa niin hyvin.

– Asun Thaimaassa ilmaston vuoksi. Soittelen usein tyttärilleni, ja he kertovat, kuinka Ruotsissa on sateista ja pimeää. Samaan aikaan istun shortseissa parvekkeellani ja nautin elämästä.

Lindström kertoi myös, että Hua Hinissä on turvallista asua.

– Tykkään moottoripyöräillä. Kun ajan pyörällä rantaan, voin jättää kypäräni pyörän viereen ja mennä uimaan rauhallisin mielin.

Anonyymi kirjoitti...

Yhdistetään laajeneva oppivelvollisuus ja sukupuolineutraali maanpuolustusvelvollisuus
Näiden kahden kansalaisvelvollisuuden yhdistämiseen ja sen kautta saatavien synergiaetujen hyödyntämiseen olisi nyt etsikkoaika.


YLI satatuhatta nuorta tai nuorta aikuista valmistui tänä keväänä joko lukiosta tai ammatillisista opinnoista. Määrä on niin suuri, että keskustelu oppivelvollisuuden jatkamisesta esimerkiksi toisen asteen koulutukseen on ymmärrettävää ja perusteltua.

Paitsi oppivelvollisuuden pidentämisestä myös suomalaisesta asevelvollisuudesta käytäneen kohta alkavalla hallituskaudella paljon keskusteluja. Saadaan ehkä jopa päätöksiäkin niiden molempien uudistamisesta tai ainakin kehittämisestä.

Näiden kahden kansalaisvelvollisuuden yhdistämiseen ja sen kautta saatavien synergiaetujen hyödyntämiseen olisi nyt etsikkoaika. Ikävuosiin 18–19 mahdollisesti laajeneva oppivelvollisuus limittyisi erinomaisesti nykyisen asevelvollisuuden uudistamiseksi ohjatuksi ja sukupuolineutraaliksi maanpuolustusvelvollisuudeksi.

Erityisesti nuorten syrjäytymisriskeihin sekä koko ikäluokan työelämävalmiuksien kehittämiseen saataisiin tällaisella nykyisten koulutus- ja asevelvollisuusjärjestelyjen kombinaatiolla uusia ja toimivia työkaluja ja toimintamalleja.

Vesa Huopana

sotatieteiden maisteri, majuri evp. sekä tuoreen ylioppilaan ja tulevan alokkaan isä, Helsinki

Anonyymi kirjoitti...

IL: Tuleva hallitus korvaamassa Hornetit täysimääräisesti – naisten asevelvollisuutta tai kaikille pakollista kansalaispalvelusta ei lehden mukaan mainita luonnoksessa

Tuleva hallitus aikoo korvata vanhentuvat hävittäjät täysimääräisesti, nostaa Puolustusvoimien henkilöstön määrää ja lisätä kertausharjoituksia, kertoo Iltalehti.

Lehti perustaa tietonsa haltuunsa saamaansa hallitusohjelman luonnokseen.

Lehden mukaan hankintasopimus uusista hävittäjistä solmitaan vuonna 2021. Tarkoitus olisi korvata kaikki 64 Hornet-hävittäjää "täysimääräisesti" eli kysymys uusien hävittäjien määrästä olisi ratkaistu. Päätöstä korvaavien koneiden merkistä ei ole vielä tehty.

Myös Merivoimille ollaan hankkimassa uusia aluksia. Laivue 2020 -hankintasopimusta koskeva päätös on ajoitettu hallituskauden alkuun.

Puolustusvoimien henkilöstön määrää olisi luonnoksen mukaan tarkoitus nostaa 100 tehtävällä hallituskauden aikana. Kertausharjoitusten määrä puolestaan nousisi noin 20 prosentilla nykytasosta seuraavan neljän vuoden aikana.

Lisäksi puututtaisiin kasvavien tilakustannusten ongelmiin. Lehden mukaan hallitus on aikeissa siirtää Puolustusvoimien kiinteistöt pois valtion kiinteistöjä hallinnoivan Senaatti-kiinteistöjen hallinnasta. Tilalle tulisi uusi liikelaitos. Uudistuksella pyritään hillitsemään vuokrakustannusten nousua.

Sen sijaan naisten asevelvollisuutta tai kaikille pakollista kansalaispalvelusta ei ohjelmaluonnoksesta lehden mukaan löydy.

SDP:n kanssa hallitusneuvotteluissa ovat mukana keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. Neuvotteluja vetävä Antti Rinne (sd.) sanoi viime viikolla, että hallitusohjelma on määrä julkistaa Helsingin Oodi-kirjastossa maanantaina.

Anonyymi kirjoitti...

Raiskauksen määritelmä muuttuu rikoslaissa merkittävästi - Rinteen hallitus laatii naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman

Rikoksen tekeminen sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta tulee rangaistuksen koventamisperusteeksi. Hallitus laatii naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman. Siihen kuuluu lähestymiskieltoon liittyvän lainsäädännön tiukentaminen siten, että uhrin oikeudet ja asema vahvistuvat.

Antti Rinteen (sd.) hallitus muuttaa raiskauksen määritelmää rikoslaissa.

Suomessa tehtiin viime vuonna kansalaisaloite ”Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi”.

Aloitteen allekirjoitti yli 50 000 ihmistä. Kansalaisaloitteen perustelutekstissä lukee seuraavasti: ”Rikoslain 20. luvun keskeinen tehtävä on suojata yksilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Vapaasta tahdosta annettu suostumus sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaaliseen tekoon on keskeinen yksilön seksuaalisen itsemääräämisoikeuden suojan kannalta. Voimassa oleva rikoslain raiskauksen määritelmä asettaa kuitenkin teon tunnusmerkistössä ensisijaiseksi väkivallan käytön tai sillä uhkaamisen.”

Iltalehden haltuunsa saama Rinteen hallituksen ohjelman luonnos paljastaa, että hallitus aikoo muuttaa rikoslain raiskausmääritelmän suostumuksen puutteeseen perustuvaksi.

Hallitus aloittaa useita mittavia lainsäädäntöhankkeita, joista yksi on seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus.

Hallitusohjelmassa lukee seuraavasti:

– Toteutetaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jossa lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Muutetaan rikoslain raiskausmääritelmä suostumuksen puutteeseen perustuvaksi oikeusturvasta huolehtien. Laajennetaan seksuaalirikosten uhrien tukikeskusten palvelutarjontaa ja valtakunnallista kattavuutta. Laaditaan Suomeen Lanzaroten sopimuksen kansallinen toimeenpanosuunnitelma yhteistyössä järjestöjen kanssa lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ehkäisemiseksi ja varmistetaan sen kohteeksi joutuneiden palvelut. Törkeimpien väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistavuutta arvioidaan niin, että rangaistukset ovat oikealla tasolla sekä suhteessa teon vahingollisuuteen että muista rikoksista langetettaviin rangaistuksiin. Erityisesti lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia korotetaan. Arvioidaan vaarallisimpien väkivaltarikollisten vapautumisen edellytyksiä perusteellisesti, Rinteen hallitukseen osallistuvat puolueet ovat päättäneet hallitusneuvotteluissa.

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma
Hallitus laatii naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman. Siihen kuuluu muun muassa lähestymiskieltoon liittyvän lainsäädännön tiukentaminen.

– Uudistetaan lähestymiskieltoon liittyvä lainsäädäntö turvaamaan paremmin uhrin oikeudet. Säädetään rikoslain 6 luvun 5 pykälän mukaiseksi koventamisperusteeksi rikoksen tekeminen sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta, hallitusohjelmassa on päätetty.

Hallitus mahdollistaa pakkoavioliittojen mitätöinnin ja selvittää, voidaan avioliittoon pakottaminen kriminalisoida.

Anonyymi kirjoitti...

Osmo Soininvaara: Nyt uhrattiin Itä-Suomen pojat

Antti Rinteen (sd.) hallitus aikoo palauttaa ruotsin kielen pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin.

Vihreiden konkaripoliitikko Osmo Soininvaara tyrmää Antti Rinteen (sd.) hallituksen suunnitelman palauttaa ruotsin kieli pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin.

– Minua kiukuttaa ruotsin kielen määrääminen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Seurauksena viisi prosenttia kokelaista reputtaa. Näin käy, opitaan kieltä kuinka hyvin tahansa, Soininvaara sanoo tviitissään.

Pakollisesta ruotsin tai suomen kielen yo-kokeesta luovuttiin vuonna 2005, vaikka toisen kotimaisen kielen opiskelu on lukiossa pakollista. Iltalehden haltuunsa saamaan hallitusohjelman luonnosversioon on kirjattu, että ”palautetaan toinen kotimainen kieli pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa.”

– Nyt uhrattiin Itä-Suomen pojat, jotka reputtavat muiden puolesta, Soininvaara sanoo.

Anonyymi kirjoitti...

Kommentti: Naisvoima jyllää Rinteen hallituksessa – jopa kaksi kolmasosaa ministerisalkuista on menossa naisille

Antti Rinne (sd) esittelee hallituksensa ministerien salkkujaon maanantaina. Naiset ovat nyt valttia, jopa kaksi kolmasosaa ministerisalkuista menee naisille, listaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
PUOLUEET ovat käyneet sunnuntaina tulevan hallituksen salkkujakoa läpi Säätytalolla. Salkkujen myötä selviää myös tulevan hallituksen ministerinimet, jotka tosin on jo pitkälti sovittu.

Naiset ovat valttia Antti Rinteen (sd) hallitusmaailmassa, aivan kuten hän etukäteen lupailikin.

Myös EU-komissaarin paikka menee naiselle, Rinne ilmoitti.

Harvaan paikkaan on muuten etukäteen ilmoitettu pätevyysvaatimukseksi naiseus, mutta seuraavan komissaarin osalta näin on: se takaa, että komissaari on todennäköisimmin Jutta Urpilainen (sd) tai toissijaisesti Miapetra Kumpula-Natri (sd), mutta EU-äänikuningas Eero Heinäluoma (sd) on ulkona – siis sukupuolensa takia.

SEURAAVAAN hallitukseen on tulossa suhteellisesti enemmän naisia kuin koskaan, jopa kaksi kolmasosaa ministerisalkuista on IS:n tietojen mukaan menossa naisille. Naisministereitä voi tulla hallitukseen 11–12.

Matti Vanhasen (kesk) kakkoshallituksessa 2007–2011 oli 12 naisministeriä, mutta ministereitä oli 20. Rinne tarkensi sunnuntai-iltana Säätytalolla, että uuteen hallitukseen tulee 19 ministeriä. IS:n tietojen mukaan Rkp on saamassa yhden sijaan kaksi salkkua.

Salkuista sovitaan nyt, mutta ministerinimet vahvistetaan alkavalla viikolla puolue-elinten omissa kokouksissa samalla, kun puolueet vahvistavat hallitukseen lähtönsä.

Säätytalon neuvottelutunnelmaa on loppumetreillä heikentänyt se, että hallitusohjelma vuodettiin kokonaisuudessaan Iltalehdelle ja puolueiden edustajat ovat nimettöminä uhitelleet saavutuksillaan, kuten keskusta ilmastopolitiikassa vihreiden suuntaan.

SDP:LLE TULEE seitsemän salkkua, pääministerin salkku menee luonnollisesti Antti Rinteelle.

Rinnettä puheenjohtajana tuurannut Sanna Marin (sd) saanee ympäristöministerin salkun, titteli saattaa olla ympäristö- ja ilmastoministeri.

Kolmas varma nimi on hallituksessa on Sdp:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero (sd), jolle sovitellaan kuntaministerin salkkua. Antti Lindtman (sd) nousee työministeriksi, jos Sdp salkun saa. Liikenneministerin pestiä kaavaillaan Ville Skinnarille (sd).

Eduskunnasta pudonnut Pilvi Torsti (sd) sen sijaan ei ole enää Sdp:n ministerilistoilla. IS uutisoi kaksi viikkoa sitten, että Torstia istutetaan hallitukseen, mutta IS:n tietojen mukaan asiasta syntyi Sdp:n sisällä uutisoinnin jälkeen mehevä riita: varsinkin kansanedustajat Tytti Tuppurainen (sd) ja Krista Kiuru (sd) vastustivat, että hallitukseen nousisi joku eduskuntaryhmän ulkopuolelta.

Nyt sekä Kiuru että Tuppurainen ovat todennäköisesti nousemassa hallitukseen. Sdp:lle tulee siis neljä naisministeriä ja kolme miestä. Tuppurainen saanee EU-ministerin salkun.

Anonyymi kirjoitti...

Lähteet: Näin ministerit jaetaan - vihreille ulko-, ympäristö- ja sisäministerisalkut, vasemmistoliitolle STM ja opetusministeriö

Lähteet: Näin ministerit jaetaan - vihreille ulko-, ympäristö- ja sisäministerisalkut, vasemmistoliitolle STM ja opetusministeriö
Tänään klo 21:34
Iltalehden tietojen mukaan RKP saikin väännettyä itselleen kaksi ministeripaikkaa.
Iltalehden hallitusneuvottelulähteistä saamien tietojen mukaan puolueet jakaisivat ministerisalkut seuraavasti:

SDP
Pääministeri, eurooppaministeri, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri, liikenneministeri,

sosiaali- ja terveysministeriön toinen ministeri, työministeri ja kuntaministeri.

Keskusta
Valtiovarainministeri, opetusministeriön toinen ministeri, puolustusministeri, elinkeinoministeri sekä maa- ja metsätalousministeri.

Vihreät
Ulkoministeri, ympäristöministeri ja sisäministeri.

Vasemmistoliitto
Sosiaali- ja terveysministeri, opetusministeri.

RKP
Oikeusministeri ja pohjoismainen yhteistyöministeri.

Anonyymi kirjoitti...

Ivan Puopolon kolumni: Vihapuhehysteria on paljon suurempi ongelma kuin itse vihapuhe

Sisäministeriö julkaisi muutama viikko sitten vihapuhetta käsittelevän raportin ”Sanat ovat tekoja”. Raportissa tehdään heti aluksi jako kahteen eri vihapuheen muotoon: rangaistavaan ja lailliseen.

Rangaistava vihapuhe on sitä, mistä tulee lain mukaan rangaistus. Useimmiten kyse on ihmisten uhkaamisesta, vainoamisesta, kunnian loukkaamisesta tai kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.

Tältä osin vihapuhe onkin täysin ymmärrettävä kokonaisuus. Jos puhuu lain vastaisia asioita, saa rangaistuksen.

Epäselvää sen sijaan on, mitä tarkoittaa ”laillinen vihapuhe”. Miten laillinen puhe voi olla ongelma? Joillekin ehkä on, joillekin muille ei. Sen päättävät ihmiset itse niin kuin kaiken muunkin laillisen toiminnan suhteen.

En ymmärrä ajatusta, joten katsotaanpa, mitä raportti sanoo.

”Vihapuhe on laajempi ilmiö kuin rangaistava vihapuhe, yhdenvertaisuuslaissa kielletty ihmisarvoa loukkaava puhe tai laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta kielletty seksuaalinen häirintä ja sukupuoleen perustuva häirintä.”

Kyllä, mitä se siis on?

”Vihapuhe on sanankäyttöä, jonka tarkoituksena on sulkea jokin ryhmä ulkopuolelle ja luoda kuva ryhmään kuuluvista ihmisistä epäilyttävinä, epäluotettavina, alempiarvoisina tai likaisina.”

Mutta tuollainen puhe on lähes aina kiihottamista kansanryhmää vastaan eli laitonta. Mitä on se laillinen puhe, josta halutaan eroon?

”Vihapuhe ei ole vastavuoroista, sen tarkoituksena ei ole pyrkiä totuuteen eikä perustella esitettyjä väitteitä.”

Mutta tämän määritelmän mukaan maailman kaikki kaunokirjallisuuskin on vihapuhetta. Samoin horoskoopit, homeopatia ja esimerkiksi Raamattu. Itse asiassa jäljelle jäisi vain ankarasti tieteen kriteereitä noudattava ilmaisu.

Ei kiitos. Olisiko jotain parempaa?

”Vihapuheessa vääristellään faktoja ja niitä esitetään valikoiden, käytetään retorisia tehokeinoja sekä luodaan viholliskuvia ja vahvistetaan me-muut –asetelmaa.”

Näyttäkää minulle poliitikko, joka ei käytä retorisia tehokeinoja tai vääristele faktoja. Hei, nyt tiedän! He ovat niitä, jotka eivät koskaan tule valituiksi.

Tarkan määritelmän perään kyseleminen ei ole näsäviisautta vaan pyrkimys välttyä mielivallalta. Kuten huomaamme, yritykset saada laillinen puhe kääntymään vihapuheeksi karahtavat kerta toisensa jälkeen kiville, koska laillinen puhe nauttii sananvapauden suojaa.

Tietenkin, se on sananvapauden pointti.

Anonyymi kirjoitti...

61 266 haluaa tyttöjen silpomisen kieltävän erillislain – uudelle hallitukselle riittävät nykyiset toimenpiteet

Vastoin monien odotuksia, ei uudessa hallitusohjelmassa ole mainintaa erillislain säätämisestä Suomeen tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kieltämiseksi.

Maanantaina julkaistu uusi hallitusohjelma ottaa asiaan kantaa vain toteamalla, että resurssit silpomisen vastaiseen työhön on turvattava. Oikeusministeriö kuittasi jo maaliskuussa erillislain vaatimukset sillä, että nykyinen lainsäädäntö on riittävä.

Silpomisen vastaista valistustyötä on Suomessa tehty 1990-luvulta alkaen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan sote-ammattilaiset kokevat aiheen edelleen hankalaksi ja ristiriitaiseksi.

Perinnettä harjoittavissa yhteisöissä tytön sukuelinten silpominen nähdään hyvänä asiana, kun suomalaisessa kulttuurissa silpominen on lapsen pahoinpitelyä, rikos ja ihmisoikeusloukkaus.

Suomessa asuu ministeriön arvion mukaan noin 10 000 silpomisen läpikäynyttä tyttöä tai naista. Lisäksi silpomisuhan alla elää jopa yli 3 000 tyttöä.

Yhteensä maailmassa elää noin 200 miljoonaa silvottua tyttöä ja naista.

Valistustyön tavoite on, että Suomessa asuvia ja oleskelevia tyttöjä ei silvota eikä lähetetä Suomesta ulkomaille silvottavaksi.

Suomen lainsäädännön mukaan silpomisesta tuomitaan pahoinpitelynä tai törkeänä pahoinpitelynä. Lisäksi rangaistavaksi määritellään myös pahoinpitelyn yllytys, avunanto ja valmistelu.

Törkeään pahoinpitelyyn liittyy myös yleinen ilmoittamisvelvollisuus viranomaiselle tai sille, johon uhka kohdistuu. Lapsensa silpomisen salliva vanhempi voi lain mukaan joutua vastuuseen laiminlyönnistä.

Valistustyö ja nykyinen lainsäädäntö eivät ole kaikkien kansalaisten mielestä riittäviä toimenpiteitä. Uuden hallitusohjelman julkistamispäivänä eduskunnan kansliaan jätettiin kansalaisaloite, jossa vaaditaan tyttöjen sukuelinten silpominen kieltämistä erillisellä lailla.

Kansalaisaloitteessa on 61 266 allekirjoitusta. Kansalaisaloitteen luovuttivat Suomen World Visionin ohjelmajohtaja Annette Gothóni ja asiantuntija Ujuni Ahmed sekä Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila.

Suomen World Vision on tukenut kansalaisten lakialoitetta Pelasta pimppi -kampanjallaan. Finlayson puolestaan keräsi allekirjoituksia myymälöissään.

Anonyymi kirjoitti...

3000 tyttöä uhkaa Suomessa sukuelinten silpominen - kansalaisaloite luovutettiin: ”Järkyttävää, ettei ole kielletty erillislailla”

Kansalaisaloite keräsi 61 266 allekirjoitusta.

Eduskunnan kansliaan luovutettiin maanantaina kansalaisaloite, jossa vaaditaan tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä erillisellä lailla.

Kansalaisaloite keräsi 61 266 allekirjoitusta. Aloitteen luovuttivat Suomen World Visionin ohjelmajohtaja Annette Gothóni ja asiantuntija Ujuni Ahmed sekä Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila.

– Jossain kohdassa oli jo sellainen olo, että päästäänkö ikinä tänne asti. Nyt tuntuu helpottuneelta, Kurttila tunnusti ojentaessaan aloitetta eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovedelle.

Tällä hetkellä silpominen katsotaan Suomen lainsäädännössä törkeäksi pahoinpitelyksi.

- Erillislaki olisi tärkeä tuki ennalta ehkäisevään työhön ja vanhempien asenteiden muuttamiseen. Kun silpominen on selkeästi laissa kielletty, eri viranomaisten on helpompi ottaa se puheeksi hyvissä ajoin, Annette Gothóni sanoo.

Kansalaisaloitteen etenemistä joudutaan luultavasti odottamaan eduskunnan syyskauteen, jolloin se menee täysistuntoon.

Pelko rasismin leimasta
Ujuni Ahmedilla on ylpeä olo kansalaisaloitteen luovuttamisen jälkeen.

– Samalla on onnistunut fiilis, mutta samalla on tunne siitä, että ehkä olisi pitänyt herätä aikaisemmin lakialoitteen tarpeeseen.

Ahmed sanoo, että kannatus yllätti. Nimiä tuli yli odotetun ja tukea tuli niin viranomaisilta kuin järjestöiltäkin.

– On hienoa, että monet haluavat suojella suomalaisia tyttöjä.

Työ ei kuitenkaan lopu tähän. Lain lisääminen on Ahmedin mielestä vielä nopea prosessi verrattuna vahvojen perinteiden murtamiseen. Ahmedin mukaan laki on työkalu, joka tuo asiaan vakavuutta. Se antaa kuvan, mitä pidämme yhteiskunnassa hyväksyttynä ja mitä emme.

– Niiden, jotka vielä ylläpitävät tätä, täytyy ymmärtää, että perinne on rikos Suomessa, vaikka he tarkoittaisivatkin hyvää. Työmme jatkuu kouluttamisella ja asiasta puhumisella.

Tietämättömyys onkin yksi ongelma, miksi lakia ei vielä ole. Ahmed nostaa esiin myös pelon.

– Monet asiantuntijat ja viranomaiset ovat sanoneet ääneen, että heillä on pelko kysyä silpomisesta, koska pelkäävät rasismin leimaa. Se on isoin ongelma, miksi silpomiseen ei ole puututtu tarpeeksi, Ahmed korostaa.

Maailmassa elää tällä hetkellä noin 200 miljoonaa silvottua tyttöä ja naista. Yli kolme miljoonaa tyttöä silvotaan edelleen vuosittain.

Silpomisväkivalta koskettaa myös suomalaisia tyttöjä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että Suomessa asuu noin 3000 tyttöä, jotka ovat vaarassa joutua silvotuiksi.

- On järkyttävää, että Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa naisten sukuelinten silpomista ei ole kielletty erillislailla. Kansalaisaloitteemme keräsi yli 60 00 nimeä, mikä on viesti päättäjille, että suomalaiset eivät hyväksy silpomista ja haluavat päivittää lainsäädäntömme 2000-luvulle. Kiitos jokaiselle allekirjoittaneelle. Pallo on nyt eduskunnalla, Jukka Kurttila sanoo.

Suomen World Visionilla on Pelasta pimppi -kampanja, joka kerää vuosittain varoja silpomisen vastaiseen työhön. Esimerkiksi presidentti Tarja Halonen tukee kampanjaa. Suomen World Vision tekee silpomisen vastaista työtä myös Keniassa ja Somaliassa.

Anonyymi kirjoitti...

HS:n tiedot: Näin Antti Rinne perusteli omilleen, miksi hän nosti yllätysnimi Timo Harakan työministeriksi
Timo Harakan nousu työministeriksi yllätti monet demaritkin. Antti Rinne perusteli valintaa omilleen ministereiden sukupuolijakaumalla ja Harakan onnistumisella puolueen valtiovarainvastaavana.


KUN Antti Rinne (sd) julkisti tiistaina puolueensa seitsemän tulevaa ministeriä, yksi nimi erottui joukosta.

Muut nimet olivat eläneet ennakkoarvailuissa vahvoina, mutta Timo Harakan, 56, nousu työministeriksi tuli yllätyksenä monille demareillekin.

LUE LISÄÄ: Tässä ovat Sdp:n seitsemän ministeriä – Jutta Urpilaisesta EU-komissaari

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin kieltäytymisen jälkeen paikkaa veikkailtiin Tuula Haataiselle tai Tarja Filatoville, mutta Rinne päätyi tarjoamaan sitä uusmaalaiselle toisen kauden kansanedustajalle.

HS:N tietojen mukaan Rinne perusteli tiistaina puoluevaltuuston kokouksessa omilleen Harakan valintaa muun muassa sukupuolella.

Koska selvillä oli neljä naisministeriä ja kaksi miestä, Rinne halusi mahdollisemman tasaisen sukupuolijakauman vuoksi nostaa työministeriksi miehen.

Lisäksi Rinne kehui Harakan onnistumista Sdp:n eduskuntaryhmän valiovarainvastaavana. Harakka muun johti Sdp:n viimeisimmän vaihtoehtobudjetin ja vero-ohjelman valmistelua.

HARAKAN ministeritie aukesi aivan loppusuoralla.

Rinne kertoi tiistaina tiedotustilaisuudessa keskustelleensa työministerin salkusta Lindtmanin kanssa, mutta tämä oli kieltäytynyt ministerinpestistä tiistain vastaisena yönä.

Harakka kertoi Rinteen tarjonneen hänelle työministerin tehtävää tiistaina aamulla lyhyellä tauolla kesken hallituspuolueiden Korpilammen seminaaria.

SALKUSTA on tulossa aiempaakin painavampi, sillä HS:n tietojen mukaan työministeristä tulee työ- ja elinkeinoministeriön ykkösministeri, joka vastaa myös ministeriön yleisjohdosta.

Aiemmin elinkeinoministeri on ollut ministeriön ykkösministeri.

Työministerin asema tulevassa hallituksessa on keskeinen, sillä hallitusohjelman tulopuoli nojaa vahvasti työllisyyttä nostavien toimenpiteiden valmisteluun.

Samasta syystä paikasta voi tulla myös tuulinen, jos työllisyys ei lähde kohenemaan hallituksen tavoittelemalla tavalla.

RINNE kuvasi ministerivalintoja tiistain tiedotustilaisuudessa vaikeiksi, sillä monet hyvät poliitikot piti jättää ulkopuolelle.

Rinteen ja Harakan lisäksi ministereiksi nousevat Sanna Marin, Ville Skinnari, Sirpa Paatero, Krista Kiuru ja Tytti Tuppurainen.

Anonyymi kirjoitti...

Juuri nyt: Tässä ovat vihreiden ministerit – hurjan tiukka äänetystulos ympäristöministeristä

Vihreät on julkistanut ministerinimensä.
Ulkoministeriksi tulee Pekka Haavisto, sisäministeriksi Maria Ohisalo ja ympäristö- ja ilmastoministeriksi Krista Mikkonen.

Valinnoissa ei tullut yllätyksiä.

Ympäristöministerin salkkua havitteli myös Oras Tynkkynen, joka ei päässyt eduskuntaan huhtikuun vaaleissa. Haaviston mukaan vihreät äänesti tästä salkusta ja Mikkonen voitti äänestyksen yhdellä äänellä, tuloksella 20-28. Muista salkuista ei Haaviston mukaan äänestetty.
Ohisalon mukaan sisäministerin salkku oli hänen toiveidensa mukainen. Ohisalo on yhteiskuntatieteiden tohtori ja köyhyystutkija.

Haavisto toimii vihreiden puheenjohtajana seuraavaan puoluekokoukseen asti, jolloin puolueen johtoon nousee Ohisalo. Mikkonen puolestaan on toiminut vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Haaviston mukaan vihreiden kokouksessa käytiin läpi hallitusohjelma luku luvulta. Joukossa oli myös kipukohtia, joista Haavisto mainitsi erikseen eläinsuojelulain. Tästä myös vasemmistoliitossa on ilmennyt pettymystä:

Anonyymi kirjoitti...

Näkökulma: Ovatko tasa-arvopuheet höpöhöpöä? Antti Rinne rikkoi lasikaton ja löi samalla useampia kärpäsiä yhdellä iskulla

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen valinnat ministereiksi ja EU-komissaariksi edistävät kiistattomasti sukupuolten välistä tasa-arvoa politiikassa, mutta kyseessä oli myös taitava peliliike, kirjoittaa Iltalehden Antti Halonen.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne hymyili silmin nähden tyytyväisenä puolueen lehdistötilaisuudessa, jossa julkistettiin tulevan pääministeripuolueen uudet nimitysesitykset ministereiksi ja EU-komissaariksi.

Rinne seisoi joukon keskellä ja nimitti sitä ”dreamteamiksi”. Sellainen se vaikuttaa Rinteelle myös olevan.

Kahdeksan ihmisen rivissä oli viisi naista ja vain kolme miestä. Rivissä pisti silmään myös se, että kolme heistä on kilpaillut Rinteen kanssa puolueen puheenjohtajuudesta ja ainakin yksi kilpailee mahdollisesti tulevaisuudessa.

Ex-puheenjohtajat Brysseliin
Antti Rinne itse syrjäytti istuvan puheenjohtajan Jutta Urpilaisen vuonna 2014. Tuolloin Urpilaisen valtiovarainministerin salkku siirtyi Rinteelle ja katkerasti hävinnyt Urpilainen kiiruhti ilmoittamaan, että jatkaa pelkkänä rivikansanedustajana. Ministerisalkku seuraajansa hallituksessa tuskin kiinnosti Urpilaista tälläkään kertaa.

Kun Rinne kiiruhti vuonna 2019 ilmoittamaan, että pääministerinä hän aikoo esittää Suomen EU-komissaariksi ensimmäistä kertaa naista, se palveli häntä monin tavoin. Rinne myönsi Iltalehden haastattelussa kaavailleensa tehtävään nopeasti Urpilaista, jos tämä suostuu. Toinen vaihtoehto olisi ollut europarlamentaarikko Mia-Petra Kumpula-Natri.

Naisen nimitys oli samalla tölväisy toista entistä puheenjohtajaa Eero Heinäluomaa kohtaan, joka oli europarlamenttivaalien äänikuningas. Heinäluoman tuki Rinteelle kun on ollut tiettävästi sangen ailahtelevaa.

Heinäluoma on Urpilaisen ohella toinen SDP:n entinen puheenjohtaja, joka on yhä aktiivinen päiväpolitiikassa. Nyt kumpikin heistä on lähdössä Brysseliin pois Rinteen tieltä kotimaan politiikasta. Sekös uudelle pääministerille käy mainiosti.

Haastajat remmiin
Tytti Tuppurainen ja Timo Harakka taas haastoivat Antti Rinteen, kun puolue valitsi itselleen puheenjohtajan vuoden 2017 Lahden puoluekokouksessa. Puheenjohtajavaali jäi kuitenkin vaisuksi ja Rinne valittiin ensimmäisellä kierroksella jatkokaudelle.

Nyt Rinne valitsi entiset kilpakumppaninsa ministereiksi. Harakka on saamassa työministerin salkun ja Tuppurainen Eurooppaministerin salkun.

SDP:n kannatus oli edellisen hallituksen lopputaipaleella vielä reilusti yli 20 prosentissa. Kun se lähti sulamaan kohti 17,7 prosenttia, monet veikkasivat, että Sanna Marin tai Antti Lindtman lähtisivät haastamaan Rinteen.

Rinne olisi halunnut sekä Marinin että Lindtmanin ministereikseen. Lindtman kuitenkin kieltäytyi, mikä tasoitti tietä Harakalle. Marinista on tulossa liikenne- ja viestintäministeri. Lindtman ja Marin ovat puolueessa näkyviä hahmoja, joten siinä mielessä heitä olisi voinut olla vaikea sivuuttaa salkkujaosta.

Rinteellä saattoi kuitenkin olla myös taka-ajatuksena, että hän haluaa sitouttaa entiset ja mahdolliset tulevat haastajansa johtamaansa hallitukseen.

Ukkopuolueen maineesta eroon
Antti Rinne on toistellut, että hänen mielestään komissaarinimityksessä on aika rikkoa lasikatto. Urpilainen on ensimmäinen nainen, jota Suomi aikoo esittää EU-komissaarin tehtävään. Edelliset viisi ovat olleet miehiä. Rinne on muistanut korostaa sukupuolten välistä tasa-arvoa myös ministerivalinnoissa.

Anonyymi kirjoitti...

Kirja-arvio: Sinua on petetty – tasa-arvo ei olekaan toteutunut - Tuleva sisäministeri Maria Ohisalo sanoo toipuvansa kiltin tytön syndroomasta

Arno Kotro, Maria Ohisalo (toim.): Sinua on petetty - Kirjoituksia sukupuolten tasa-arvosta (Into 2019)

Kirjan nimellä "Sinua on petetty" halutaan sanoa, että tasa-arvo ei Suomessa ole vieläkään toteutunut vaikka niin usein väitetään. Kirjan nimi on suora kommentti Juha Sipilän hallituksen ohjelmalle, jossa todettiin, että "naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia".

Kirjassa on runsaasti esimerkkejä tasa-arvon toteutumattomuudesta. Edelleen puhutaan naisurheilusta eikä urheilusta, tyttöjä ohjataan hoiva-ammatteihin ja palkat ovat naisilla huonompia. Poikia puolestaan ymmärretään edelleen "pojat ovat poikia" -puheella. Miehiä puolestaan syrjitään huoltajuuskiistoissa ja esimerkiksi armeija on pakollinen vain miehille.

Kirjassa on kymmenkunta puheenvuoroa tasa-arvosta. Näkemykset ovat moninaisia ja osin keskenään ristiriitaisia. Yhteistä kaikille artikkeleille on sen toteaminen, että tasa-arvoon on vielä matkaa.

Sukupuolettomat puutarhatontut
Minulle uutismaisin artikkeli oli vammaisia naisia käsittelevä Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen näkemys siitä, kuinka vammaisuus kietoutuu sukupuoleen ja on siten moniperusteista. Hän kutsuu vammaisia naisia "sukupuolettomiksi puutarhatontuiksi", sillä vammaisia naisia ei koskaan ole hänen mielestään nähty sukupuolensa edustajina.

Vammaisten naisten voimaannuttaminen on ollut pitkä ja vaikea projekti mutta tekemistä olisi edelleen jo lainsäädännöstä lähtien. Esimerkiksi sairaaloissa tai laitoksissa tapahtuva vammaisen tahdonvastainen yhdyntä käsitellään oikeudessa seksuaalisena hyväksikäyttönä eikä raiskauksena, kirjassa kerrotaan.

Pojat ovat poikia ja jäävät jälkeen
Anna Moring tuo esille, että kouluissa "pojat ovat poikia"-mentaliteetti johtaa siihen, että pojat jäävät tytöistä jälkeen koulunkäynnissä. Pojilta kun ei odoteta samaa kuin tytöiltä. Pojilta ei edellytetä itsehillintää tai kaunista käytöstä eli asioita, joilla nyky-yhteiskunnassa pärjätään.

"Pojat pääsevät helpommalla, ja juuri siksi he jäävät tytöistä jälkeen. Me tarvitsemme yhteiskunnan, joka ei ajattele, että pojat ovat poikia", Moring kirjoittaa ja on varmasti oikeassa.

Nauru on vallankäyttöä
Saara Särmän artikkelissa puhutaan nauravista ja naurettavista feministeistä normeja purkamassa. Nauru ja vitsit ovat merkittäviä asioita ihmisten kommunikaatiossa. Perinteisesti osa ihmisistä on käyttänyt toisten naurunalaiseksi tekemistä oman valtansa pönkittämiseen. Nauru on siten myös vallankäyttöä ja alistamista.

Särmä suosii eräänlaista positiivista naurua, jolla feminisitit voivat tuoda asioitaan esille helposti. Hieno esimerkki on "All male panel"-tematiikkaa, jossa vain miehistä koostuneet paneelit on tehty nykyisin naurunalaisiksi. Ennen itsestäänselvänä pidetyt miespaneelit ovat kampanjan myötä muuttuneet eräänlaisiksi menneen maailman symboleiksi... ja hyvä niin.

"Ei saa hankalan ja huumorintajuttoman feministin leimaa, kun aina joskus jaksaa naureskella setien huonoille läpille."

Anonyymi kirjoitti...

Vasemmistoliitto jakoi toisen ministeripaikkansa

Ministerit ovat Li Andersson, Aino-Kaisa Pekonen ja Hanna Sarkkinen.

Vasemmistoliitto sai hallitusneuvotteluissa opetusministerin ja sosiaali- ja terveysministerin paikan. Puolueen jäsenäänestyksen jälkeen puoluevaltuusto päätti keskiviikkoiltana yksimielisesti hallitukseen osallistumisesta.

Opetusministeriksi tulee Li Andersson.

Sosiaali- ja terveysministeriksi tulee ensin kahdeksi vuodeksi Aino-Kaisa Pekonen ja hänen jälkeensä kahdeksi vuodeksi Hanna Sarkkinen.

Näytä kuva Twitterissä

Anonyymi kirjoitti...

Pakkoruotsin yo-paluusta nousi äläkkä - opetusministeriksi nouseva Li Andersson rauhoittelee: ”Ei voi tehdä liian nopeita muutoksia”

Torstaina nimitettävä opetusministeri Li Andersson painottaa, ettei mitään äkkinäisiä uudistuksia tehdä.

Vasemmistoliiton ministerisalkkujen haltijat selvisivät keskiviikkona. Opetusministeriksi nousee vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja sosiaali- ja terveysministerin salkun jakavat Aino-Kaisa Pekonen sekä Hanna Sarkkinen. Molemmat toimivat ministerinä kaksi vuotta.

Andersson kuvaa opetusministerin tehtävää unelmapestikseen.

– Näen, että opetusministerin salkku on Suomessa painavin salkku, mikä tässä hallituksessa on, Andersson sanoo Iltalehdelle.

Torstaina nimitettävä hallitus pyrkii palauttamaan ruotsin pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa. Suunnitelma on saanut muun muassa Suomen Lukiolaisten Liiton huolestumaan. Liitto vastustaa aikeita, koska sen mukaan pakollinen koe lisää lukiolaisten paineita kirjoituksissa.

Uusi opetusministeri rauhoittelee uudistuksesta syntynyttä kohua.

– Linjauksia, joita on tehty, pitää tarkastella kaikessa rauhassa, Andersson sanoo.

Andersson muistuttaa, että ylioppilastutkinnon rakennetta muutettiin vasta viime hallituskaudella eli nyt ylioppilaskirjoituksissa on kirjoitettava vähintään viisi ainetta aiemman neljän sijaan.

– Hallituksen tahtotila eli toisen kotimaisen palauttaminen on selkeästi ilmaistu ohjelmassa, mutta koulutuspolitiikan kohdalla ei voida tehdä myöskään liian nopeita muutoksia liian lyhyessä ajassa. Kyllä siinä pitää myöskin antaa tehdyille uudistuksille aikaa ja katsoa, miten ne toimivat ja vaikuttavat opiskelijoiden tasa-arvoon.

”Ei äkkimuutoksia”
Etenkin itä- ja pohjoissuomalaiset keskustan edustajat ovat vastustaneet pakollisen ruotsin ottamista mukaan yo-kirjoituksiin. Kuopiolaiset rehtorit ovat esittäneet Savon Sanomissa huolensa poikien pärjäämisestä ja reputtamisriskistä, jos ruotsista tulee pakollinen yo-kokeessa.

– Minua kiukuttaa ruotsin kielen määrääminen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Seurauksena viisi prosenttia kokelaista reputtaa. Näin käy, opitaan kieltä kuinka hyvin tahansa. Nyt uhrattiin Itä-Suomen pojat, jotka reputtavat muiden puolesta, kirjoittaa puolestaan pitkän linjan vihreä poliitikko Osmo Soininvaara Twitterissä.

Gaussin käyrän mukaan viisi prosenttia ylioppilaskokelaista ei pääse läpi kunkin aineen kokeesta ja viisi prosenttia saa parhaan arvosanan. Loput sijoittuvat tähän väliin.

Kuinka kauan itäsuomalaiset pojat saavat olla rauhassa pakollisen ruotsin palauttamisen suhteen?

– Mäkin olen saanut sähköposteja lukiolaisilta, jotka opiskelevat vaikkapa toista vuotta ja ovat huolissaan siitä, miten mä tämän hoidan, kun en ole valinnut riittävästi ruotsin kursseja. Heille mä sanon, että olkaa huoleti ja rauhassa. Koulutuspoliittiset uudistukset vievät aikaa ja tällaisia nopeita äkkimuutoksia ei kannata tehdä, Andersson sanoo.

Pitkä valmistelu
Yksi torstaina nimitettävän hallituksen keskeisimmistä tavoitteista on oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen ja toisen asteen maksuttomuus. Nykyisin oppivelvollisuus päättyy, kun peruskoulu on suoritettu tai viimeistään 17-vuotiaana.

Hallitusohjelmassa on varattu oppivelvollisuuden pidentämiseen ja toisen asteen maksuttomuuteen 107 miljoonaa euroa vuodelle 2023.

Viittaako tämä siihen, että aikaisintaan vuonna 2023 pidempi oppivelvollisuus voisi tulla voimaan?

– Se viittaa varmaan juurikin siihen. Se on niin iso reformi, että valmistelutyö vie aikaa ja sitä kannattaa tehdä huolella, Andersson sanoo.

Hän painottaa, että opetusvelvollisuuden pidentämisellä pyritään nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja koulutusasteen nostamiseen.

– Perusasteen varassa olevat eivät kovin hyvin työmarkkinoilla pärjää. Pitää tehdä isoja muutoksia, jotka vievät korkeamman osaamistason suuntaan, Andersson perustelee oppivelvollisuuden pidentämistä.

Anonyymi kirjoitti...

Sukupuoltaan korjaava kieltäytyi siviilipalveluksesta ja tuomittiin pantarangaistukseen – hovioikeus sovelsi vanhaa lakia ja hylkäsi syytteen

Helsingin hovioikeus on hylännyt parikymppisen syytetyn syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä ja vapauttanut hänet rangaistuksesta.

Syytetty oli Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa viime vuoden helmikuun alkupuolella tuomittu 173 päivän vankeuteen, joka vankeusrangaistuksen sijasta oli määrätty samanpituisena valvontarangaistuksena.

Syytetty oli siviilipalveluksesta kieltäytyessään kesäkuussa 2017 ollut mies. Hän oli kieltäytynyt siviilipalveluksesta vakaumuksensa perusteella.

Hovioikeudelle osoittamassaan valituksessa hän vetosi myös siihen, että on korjaamassa sukupuoltaan naiseksi. Käräjätuomion jälkeen helmikuussa 2018 Helsingin hovioikeus oli hylännyt toisen henkilön syytteen tapauksessa, jossa tämä oli niin ikään vedonnut vakaumukseensa. Siinä hovioikeus katsoi, ettei syytetyn pasifistista vakaumusta ollut perusteita asettaa eriarvoiseen asemaan Jehovan todistajien vakaumukseen nähden.

"Lainsäädäntö ollut syrjivä"
Torstain ratkaisussaan hovioikeus totesi, että syytetty oli vedonnut oikeudelle valituksessaan vakaumukseensa.

– Tämän lisäksi (syytetty) on tuonut esiin siviilipalveluksesta kieltäytymisen perusteena myös sukupuolen korjauksen, oikeus toteaa.

Hovioikeus arvioi, että väestötietojärjestelmässä syytetty oli tapahtuma-aikaan ollut edelleen mies. Vasta nimenmuutokseen perustuvaa ilmoitusta sukupuolen korjaamisesta ei voida oikeuden mukaan pitää vapauttavana perusteena siviilipalveluksesta kieltäytymisestä.

– (Syytetty) on miehenä ollut velvollinen suorittamaan siiilipalveluksen. Sillä seikalla, että hän on myöhemmin ilmoittanut vaihtavansa sukupuolensa naiseksi, ei ole merkitystä asiaa ratkaistaessa. Ainakin väestötietojärjestelmän kannalta sukupuolen korjaus on kesken.

Toisaalta syytetty oli tämän vuoden helmikuussa vapautettu kokonaan velvollisuudesta suorittaa siviilipalvelus.

Hovioikeus totesi myös, että huhtikuun alusta voimaan tulleen lain mukaan Jehovan todistajat eivät ole vapautettuja asevelvollisuudesta. Lainmuutoksella ei kuitenkaan ole oikeuden mukaan tässä tapauksessa merkitystä, koska lainsäädäntö on ollut syrjivä syytetyn kieltäytyessä siviilipalveluksesta ja asiassa tulee soveltaa lievemmän lain periaatetta.

Hovioikeus päätyi näin soveltamaan asiassa tekoajan lakia, joka on syytetylle lievempi kuin nykyinen. Näin ollen hovioikeus hylkäsi syytteen ja vapautti syytetyn rangaistuksesta ja rikosuhrimaksusta.

Anonyymi kirjoitti...

Näin uusi liikenneministeri Sanna Marin vastasi Ylen vaalikoneessa – vaati mm. polttomoottoreita koskevaa kieltoa

Tuleva liikenneministeri, sosialidemokraatti Sanna Marin painotti useammassa vaalikonevastauksessaan yksityisautoilun vähentämistä.
”Seuraavalla hallituskaudella tulee laatia aikataulu ja suunnitelma uusien myytävien polttomoottoriautojen kieltämiseksi henkilöliikenteessä ja biopolttoaineisiin siirtymiseksi raskaassa liikenteessä”.

”Aikataulullisesti puhumme ennemmin vuoden 2030 jälkeisestä ajasta kuin lähivuosista. Esimerkiksi Ranska ja Iso-Britannia ovat kieltämässä uusien polttomoottoriautojen myynnin vuonna 2040, Ruotsi ja Hollanti vuonna 2030 ja Norja jo vuonna 2025”.

Näin kirjoittaa tuleva liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin Ylen eduskuntavaalikoneen vapaissa vastauksissa.

Liikenteen päästöjä Marin vähentäisi samaisen vaalikoneen mukaan muun muassa vähentämällä yksityisautoilua:

”Liikenteen päästöjä voidaan pienentää muun muassa toimivalla yhdyskuntasuunnittelulla, joka vähentää liikkumisen tarvetta ja tukee siirtymää yksityisautoilusta joukko- ja kevyeen liikenteeseen sekä investoimalla nopeisiin raideliikenneyhteyksiin”.

”Ruuhkia voidaan helpottaa sillä, että yhä useampi ihminen valitsee joukkoliikenteen yksityisautoilun sijaan”.

Anonyymi kirjoitti...

Näin uusi ministeri Krista Kiuru sanoi vasta 1.2.2019 – Kansanedustaja: ”Nyt on näytön paikka, hoitajamitoitus heti”

Oppositiopuolue perussuomalaisten hoiva-asioihin keskittynyt kansanedustaja Arja Juvonen nostaa esiin vain neljän kuukauden takaisen lausunnon sdp:n Krista Kiurulta. Kiuru on tänään nousemassa Antti Rinteen (sd) hallituksen perhe- ja peruspalveluministeriksi. Viime eduskuntakaudella hän johti eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa.
Juvonen muistuttaa blogissaan Kiurun sanoneen vasta neljä kuukautta sitten, että kirjaus hoitajamitoituksesta saataisiin lakiin hyvinkin nopeasti ja pienellä muutoksella. Kiuru sanoi, että vain yksi uusi virke lakiin riittäisi.

”Olen tutustunut aiheeseen – vanhuspalvelulain 20 pykälän ensimmäisen momentin loppuun sopisi yksittäinen virke, jossa tämä jopa yksittäisellä lauseella saattaisi saada tämän vähimmäismitoituksen kuntoon”, tuolloin oppositiota edustanut Kiuru sanoi helmikuussa eduskunnassa.

”Tässä on kyse muutaman tunnin työstä”, Kiuru sanoi viitaten sosiaali- ja terveysvaliokunnan työmäärään asiassa.

Kiuru myönsi, että myös valmistelutyötä tarvittaisiin ennen valiokuntavaihetta, mutta antoi ymmärtää, että pohjatyötä on aiempina vuosina tehty jo paljon. Sdp yritti vuonna 2011 saada hoitajamitoituksen lakiin.

Helmikuussa vanhustenhoidon tilanne oli noussut voimalla julkiseen keskusteluun. Lakiin kirjattua hoitajamitoitusta kannattivat kaikki eduskuntapuolueet lukuun ottamatta kokoomusta. Näin ollen kaikki Rinteen hallitukseen tulevat puolueet eli sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp ovat sanoneet kannattavansa asiaa. Hallitukseen tulevista puolueista vain keskusta oli edellisessä Juha Sipilän (kesk) hallituksessa.

”Hallituksella on nyt siis näytön paikka viedä maaliin oppositiossa [ajamiaan] asioita”, Arja Juvonen kirjoittaa blogissaan.

Juvonen on huolestunut sosiaali- ja terveysministeriksi nousevan Aino-Kaisa Pekosen (vas) kommenteista koskien hoitajamitoitusta ja hoitotakuuta. Sosiaali- ja terveysministeriössä ykkösministeri on sosiaali- ja terveysministeri ja kakkossalkku on peruspalveluministerillä.

”Toivon, että voidaan nämä uudistukset viedä eteenpäin. Varmasti on niin, että tässä tarvitaan siirtymäaikoja. Mutta uskon, että hyvässä hengessä ja hyvällä tahdolla mennään”, Pekonen sanoi Iltalehdelle.

Nyt on tärkeintä, että ei puhuta siirtymäajoista hoitajamitoituksen korjaamiseksi, vaan hommat hoidetaan heti. Vanhukset, heidän hoitajansa ja omaisensa eivät odota vaan elävät vanhustenhoidon arkea joka ikinen päivä, ilta ja yö. Olen ollut viimeksi yövuorossa vanhustenhoidossa eli niin sanotusti ’hätähälyytettynä’ pari viikkoa sitten eli tunnen hoitajapulan tilanteen konkreettisesti”, Juvonen kirjoittaa.

Anonyymi kirjoitti...

Näkökulma: Nyt tasa-arvon perään itkevät miehet, teitä on odotettu – uudessa hallituksessa ei ole ”naisten ylivaltaa” eikä tasa-arvo ole edelleenkään valmis

Uusi hallitus täyttää määrälliset tasa-arvon määritelmät, mutta senkin salkkujako on sukupuolittunut, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Joonas Lehtonen.
Yksitoista miestä. 15 miestä. 14 miestä. 16 miestä. 14 miestä. Ja niin edelleen.

Suomessa ehti olla 13 pelkkien miesten muodostamaa hallitusta – nykytermein all male panelia – ennen kuin Miina Sillanpää (sd) nimettiin joulukuussa 1926 ensimmäisenä naisena Väinö Tannerin (sd) hallitukseen.

Valonpilkahdus oli vaisu, sillä seuraavaa naispuolista ministeriä saatiinkin odottaa lähes 20 vuotta. Sen jälkeen naisia oli hallituksessa silloin tällöin, kunnes 1970-luvulta lähtien oli tapana ottaa mukaan yksi tai kaksi kiintiönaista ”naisten asioita” hoitamaan.

Ensimmäisen kerran ministereistä yli 40 prosenttia oli naisia vasta vuonna 2003, kun Anneli Jäätteenmäen (kesk) hallituksessa oli miehiä ja naisia tasan yhtä monta. Sen jälkeen on nähty jopa neljä naisenemmistöistä hallitusta, mukaan lukien tänään nimitetty Rinne I.

Ja sekös joitakin nyt järkyttää.

Antti Rinteen (sd) hallituksessa on 11 naista ja kahdeksan miestä. Aivan ennätyslukemiin se ei yllä, sillä Matti Vanhasen (kesk) toisessa hallituksessa naisia oli vieläkin enemmän: 20 ministeristä 12 oli naisia.

Silti monet – etupäässä miehet – ovat ministerinimitysten jälkeen rientäneet sosiaaliseen mediaan pöyristymään salkkujaosta. Sovinnaisuuden nimissä jotkut ovat kohdistaneet kritiikkinsä Ylen keskiviikkoisen uutislähetyksen muotoiluun, jossa Rinteen hallitusta kutsuttiin ”historian tasa-arvoisimmaksi”.

Yksi arvovaltaisimmista ylilyönneistä nähtiin, kun tänään väistyneen hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok) yhtyi ministerikokoonpanon kritisointiin Twitterissä.

– Tasa-arvo on tasa-arvoa, ei toisen ylivaltaa, hän päivitteli.

Virolainen edisti ministerinä maailmalla hienosti Suomen ulkopoliittisia tavoitteita tyttöjen ja naisten aseman parantamisesta, mutta kommentti jättää perinnöksi paskan maun. Ajattelematon viserrys onkin toivottavasti vain surullinen oppositiopolitikoinnin yritelmä, koska ex-ministeri tuntee varmasti Suomen tasa-arvolain. Siinäkin mainitaan nimittäin määritelmä, jonka mukaan elin on tasa-arvoinen, kun sen jäsenistä on sekä miehiä että naisia vähintään 40 prosenttia.

Rinteen hallituksessa on miehiä 42 prosenttia. Se sopii määritelmään. Sipilän hallituksessa naisten osuus oli sen aloittaessa alle 36 prosenttia. Se ei sopinut määritelmään.

Missä olivat tasa-arvon tilasta huolestuneet miehet silloin?

Sitä paitsi Yle oli oikeilla jäljillä sanoessaan, että uusi hallitus on kaikkien aikojen tasa-arvoisin – sillä kun voidaan viitata muuhunkin kuin sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Nais- ja mieslukujen tuijottelu on toivottavasti vain välivaihe matkalla aikaan, jona poliittiset elimet vastaavat koostumukseltaan kaikin muinkin tavoin koko edustamaansa kansaa.

Rinteen hallituksessa on tasa-arvoisesti miehiä ja naisia, mutta siinä on myös aiempaa laaja-alaisemmin 1980-, 70- 60- ja 50-luvuilla syntyneitä henkilöitä. Hallituksessa istuvat myös muun muassa lähihoitaja, biologi, teatteritaiteen maisteri, yhteiskuntatieteiden tohtori ja maanviljelijä. Ihmiskirjo on hieno.

Ja ei, ketään ei valittu hallitukseen yksinomaan sukupuolensa, ikänsä tai koulutuksensa perusteella. Kaikkinainen pätevyys tehtävään on tietysti ministerivalintojen ykköskriteeri. Valintojen typistäminen esimerkiksi juuri sukupuolikysymyksiksi on lyhytnäköistä ja usein naisten pätevyyttä vähättelevää – vai miksei ikinä sanota, että mies sai paikan sukupuolensa perusteella?

Anonyymi kirjoitti...

Jo riittää miesten hilluminen! Feministit Säde ja Sandra ja siskokatras paljastavat rintansa helsinkiläisellä uimarannalla

”On siistiä tehdä se yhdessä. Kaunis mielenilmaus. Voimauttava.”
Jo riittää miesten rinnat paljaina hilluminen.

Kaksi nauravaista ja vankkumattoman rentoa feministiä, Säde Vallarén, 30, ja Sandra Marins, 28, aikovat tehdä Flash Mobin helteisessä Helsingissä.

Flash Mob on määritelmän mukaan tapahtuma, jossa joukko ihmisiä kerääntyy julkiselle paikalle ja tekee etukäteen sovittuna ajankohtana jotain odottamatonta.

Tosin Säde ja Sandra eivät aio tehdä mitään odottamatonta. Päinvastoin. Odotusta on, sillä he ovat auliisti ja innokkaasti kertoneet Flash Mobistaan.

Helsingin poliisikin on jo ehtinyt julkisuudessa kommentoida tulevansa suhtautumaan Säteen ja Sandran Flash Mobiin lähtökohtaisesti neutraalisti.

Puhelumme alkaa sekavasti, koska Säde vastaa vanhalla sukunimellään ja samassa taukotilassa on kolmaskin nainen, joka on vielä kovaäänisempi kuin feministit Säde ja Sandra.

Uutta sukunimeä ei aina muista, koska se on uusi. Vanhalla sukunimellään Säde on vuosien varrella kertonut Helsingin Sanomille Mensan jäsenyydestään ja Aamulehdelle raiskauskokemuksesta.

Sandra pitää Pillubingo-nimistä ”internetin naishauskinta blogia”. Omassa Pin the Fucks Up -blogissaan Säde testasi taannoin erilaisia Tinder-profiileita, joista tulevan Flash Mobin teemaan istui parhaiten Tissi-Ellu -niminen hahmo.

Se oli varsin suosittu, paitsi naisten keskuudessa.

Mistä Flash Mobissa on kysymys?

– Ha-ha-ha.

Vaikea sanoa, kumpi nauraa. Puhelu on kaiuttimessa. Sandran ja Säteen äänet ovat kuin kaksi marjaa, ja kaiuttimessa kaikuu. Kolmas nainen on onneksi poistunut taukotilasta.

– Ollaan siis järjestämässä lauantaille sellaista Tissit Flash Mobia. Tarkoitus on riisua paidat rannalla ja olla vaan.

–  Hah-hah-haa.

Joo.

– Tapaamme kello 12 Hietaniemen rannassa. Tämä on rauhallinen, kaunis mielenilmaus. Voimauttava. Yhteisöllisyyden tunnetta lisäävä.

– Koska se saattaa olla monelle täysin uusi tilanne ja rohkea teko osallistujilta, niin on siistiä tehdä se yhdessä.

Tämäkö siis liittyi jotenkin jääkiekon MM-kisoihin?

– Höh-höh-höö.

– Se oli sellainen triggeröivä (laukaiseva) juttu. Saimme idean viime kesänä, kun Hanna Tamminen -niminen henkilö oli heitetty pois uimarannalta, kun hän oli ollut yläosattomissa. Siitä oli silloin lehdissäkin.
Lue lisää: Häkeltynyt uimavalvoja käski rinnat paljaana uineen Hannan pukemaan paidan – luova ratkaisu ei kelvannut: Poliisi paikalle
– Tuli ajatus, että pitäisi järjestää Flash Mob, jossa olemme kaikki yläosattomissa ja meitä olisi vaikeampi poistaa. Laissahan ei ole mitään perusteita poistaa.

– Se vähän unohtui, kun oli talvi välissä ja talvella on vähän vaikea mennä yläosattomissa. Mutta nyt kun lätkän MM-kisoissa paljon miehiä riehui ilman paitaa kaduilla ja altaissa, muistui mieleen, että naiset poistetaan rannoiltakin, mutta miehet saavat hillua jopa lehtien kansissa ilman paitaa.

– Siitä tuli ajatus mennä rannalle, johon se kuuluukin.

Anonyymi kirjoitti...

Sitä parempaa akateemista väkivaltaa ÅA:ssa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d65c9e9d-99a1-40a6-a08d-1b7be5df3489

Harmi, ettei juttu kerro, mikä tiedekunta.

Anonyymi kirjoitti...

Failure to find a sexual partner is now a DISABILITY says World Health Organisation | UK | News | Express.co.uk

Everybody has a girlfriend - YouTube

Anonyymi kirjoitti...

Brazil: Couple Stabs Nine-Year-Old Boy To Death After Makeshift Gender Reassignment Surgery |

Rhuan Maycon, 9, was stabbed to death on May 31st by his mother, Rosana da Silva Candido, 27, and lesbian partner Kacyla Damasceno Pessao, 28.

The boy was stabbed to death as he slept after suffering for a year after a botched gender reassignment surgery.

According to Brazil’s Child Protective Services, the boy had a“kind of a sex-change surgery. After removing the penis, they sewed the mutilated region and improvised a version of a female genital organ, making a cut in the groin”

The surgery had apparently been performed with no medical supervision after Rhuan’s mother had decided to turn her son into a girl.



Anonyymi kirjoitti...

26-vuotiaan mallin ja 54-vuotiaan ex-lapsitähden suhde kuohuttaa – 152-senttistä miestä väitetään sugar daddyksi

Anonyymi kirjoitti...

JARETH SYNTYI TYTTÖNÄ - KORJASI AIKUISENA SUKUPUOLENSA JA PITÄÄ NYT ITSEÄÄN ALIENINA!

Jareth Nebula -nimeä käyttävä henkilö Seattlesta, Yhdysvalloista kävi läpi sukupuolenkorjausprosessin viitisen vuotta sitten. Muutoin hän on kuin kuka tahansa kolmekymppinen, mutta Jareth kertoo olevansa sukupuoleton henkilö. Hän kokee elävänsä alienin, muukalaisen, elämää.

Jareth kertoo allthatsinteresting-verkkojulkaisussa, että vieraantuminen sukupuolesta ja siihen liittyvästä identiteetistä on käynyt luonnostaan.

- En tunne olevani ihminen. Sitä on hyvin vaikea selittää.... en koe, että olisin mies, nainen tai jotain siltä väliltä. Elän ihmisen kehossa ja minut nähdään ihmisenä, mutta olen muukalainen ihmisten joukossa.

Katukuvassa Jareth näyttää manga-hahmolta. Räikeisiin väreihin, lävistyksiin ja hurjaan meikkiin mieltynyt alien on tasapainossa identiteettikriisiensä jälkeen.

- Perheeni mielestä olen transmies, sillä he eivät ymmärrä, mitä sukupuolettomuus on. Onneksi minulla on netissä ystäviä, jotka tukevat ja ymmärtävät. Kaikki eivät tietenkään käsitä, mitä olen. Se on minulle ihan ok. Ymmärryksen sijaan tarvitsen hyväksyntää.

Jareth kärsii Ehlers-Danlosin syndroomasta (EDS), joka aiheuttaa sidekudosten rakennevikoja sekä ihon venymistä. EDS tyypillisesti myös heikentää verenkierron, lihaksiston, keuhkojen ja suoliston toimintaa.

Anonyymi kirjoitti...

Ulla Appelsinin kommentti: Mitä Suomelle on tapahtunut – saako naista enää kutsua prinsessaksi?

Kuvitellaanko, että naiset kestävät huumoria, vertauksia ja kritiikkiä heikommin kuin miehet, kysyy Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin.
Hiljattain päätöksen sai monen fanittama kulttisarja Game of Thrones. Siinä yksi fiktiivisistä sankareista on lohikäärmekuningatar Daenerys Targaryen. Hän on urhea ja voimakas hahmo, joka nousee omiensa keskuudessa ihailluksi johtajaksi. IS:n toimittajalle tuli mieleen, että Targaryenia, tuota palvottua jääprinsessamaista naista, voisi verrata Maria Ohisaloon, joka pian valitaan vihreiden johtoon. Niinpä hän kirjoitti aiheesta. Kirjoituksen voi lukea tästä linkistä. Kirjoituksessa toimittaja, lukenut ja sivistynyt mies, hehkuttaa, että Ohisalo on rohkea, yhteiskuntatieteiden tohtori ja kovan lapsuuden elänyt köyhyystutkija. Kuulostaako kehuvalta?

Väärin. Monet poliitikot ja feministit ovat menneet kyseisestä kirjoituksesta – mitä ilmeisemmin sitä lukematta – suunniltaan, sillä jääprinsessaksi kutsuminen katsotaan suuren luokan loukkaukseksi ja naisten alistamisen symboliksi. Vihreiden tuore kansanedustaja Iiris Suomela paheksui syvästi seksismiä, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson lyttäsi kirjoituksen ja vaati pidättäytymistä asiakysymyksissä, kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen kiiruhti muistuttamaan, että Ohisalo on tohtori ja tutkija (no niinhän siellä lukee), ei mikään prinsessa.

Keskiaikaisen ritarin lailla monet miehet ovat karauttaneet ratsullaan paikalle tarjoamaan kirjoituksen takia tukea. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ryntäsi toivottamaan Ohisalolle ja Anderssonille ”voimaa”.

Saahan sitä tietysti olla mielipidekirjoituksesta mieltä. Tätä vain on tullut viime aikoina pohdittua: missä vaiheessa ihailtavan vahvoihin suomalaisiin naisiin on alettu suhtautua pelkkinä herkkinä ja hetkenä minä hyvänsä hajoavina uhreina?

Kyse on sentään kansasta, jossa naiset ovat jo yli sadan vuoden ajan osallistuneet yhteiskunnalliseen päätöksentekoon täysin vaalioikeuksin. Maasta, jonka kotirintaman naiset pitivät pystyssä, niittivät yksin viljat ja kasvattivat orpolapset, kun miehet olivat sodassa – josta moni ei palannut. Yhteiskunnasta, jossa naiset ovat nykyisin täysillä työelämässä ja monilla merkittävillä johtopaikoilla. Naisista, joista suurin osa ainakin oman kokemukseni mukaan ymmärtää huumoria ja osaa myös laskea leikkiä itsestään. Ja nyt ollaan tilanteessa, jossa huipulle noussutta suomalaista naista ei saa (huomio, ei siis edes kehuen) kutsua tv-sarjan mukaan rohkeaksi prinsessaksi ilman, että herättää vaikuttajien suosimassa Twitterissä valtavan ammattiloukkaantujien armeijan. Mitä on tapahtunut?

Taatusti Suomestakin löytyy joitakin miehiä, jotka saattavat suhtautua menestyviin naisiin halveksuvasti. Mistä maasta ei löytyisi? On meillä taatusti myös joitakin naisia, jotka suhtautuvat miehiin vihamielisesti. Mutta totuus on, että suurin osa – tarkennetaan vielä: ylivoimaisesti suurin osa – suomalaisista naisista ja miehistä arvostaa toisiaan niin ihmisinä kuin ammatillisestikin.

Maailmalla ei taida olla toista maata, joka olisi niin monessa suhteessa niin tasa-arvoinen kuin Suomi. Siksi kummastuttaa, miksi joillakin tahoilla tuntuu olevan halu vääntää musta valkoiseksi: ikään kuin Suomessa olisi jotain valtavaa naisvihaa. Ei ole. Ja ikään kuin todella moni keski-ikäinen suomalaismies olisi sovinistisetä, joka haluaisi estää naisia menestymästä. Ei halua.

Anonyymi kirjoitti...

Emma Kari: ”Ei hätää veljet, olette edelleen enemmistö”

– Aina kun syrjintään puututaan tai tasa-arvoa edistetään, alkaa internet kohista, että nyt tasa-arvo on kyllä mennyt liian pitkälle. Vihreissä on liikaa naiskansanedustajia. Hallituksessa on liikaa naisministereitä. Vihreistä kansanedustajista kirjoitetaan herkkuina ja vihreästä ministeristä prinsessana, vihreiden eduskuntaryhmän tuore puheenjohtaja Emma Kari hämmästeli eduskunnassa hallitusohjelmasta käydyssä tiedonantokeskustelussa.

– Naisten pätevyyttä vähättelevät ja naisten määrää kauhistelevat kirjoitukset kertovat, miksi feminismiä tarvitaan, Kari jatkoi ryhmäpuheenvuorossaan ja viittasi muun muassa viime päivien keskusteluun mediassa ja sosiaalisessa mediassa.

Karin mukaan tämän mölinän keskellä unohtuu helposti, että kansanedustajien enemmistö on edelleen miehiä, kuten on ollut koko eduskunnan 112-vuotisen historian ajan. Samoin vaaleissa eduskuntaan nousseiden uusien
kansanedustajien enemmistö on miehiä.

– Eli ei hätää veljet, olette edelleen enemmistö, Kari piikitteli.

Hän sanoi, ettei hallitusohjelma väitä, että tasa-arvo on valmis.

– Vuosien hidastelun jälkeen perhevapaat uudistetaan. Perusteettomia palkkaeroja ja raskaussyrjintää ehkäistään. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututaan ja turvakotipaikkoja lisätään. Raiskausmääritelmä muutetaan suostumuksen puutteeseen perustuvaksi. Translakia korjataan ja asevelvollisuuden uudistamista selvitetään.

Kari painotti myös, että toisin kuin viime kaudella ministerien sukupuolijakauma vastaa tasa-arvolain henkeä.

– Samalla ihmiskaupan uhreja autetaan, perheen yhdistämistä helpotetaan ja kiintiöpakolaisten määrä nostetaan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty onkin todennut, että tämä hallitusohjelma on ihmisoikeusmyönteisin naismuistiin.

Anonyymi kirjoitti...

Näin poliisi näkee yläosattomat naiset ja miehet – nakuilun rangaistavuus tiivistyy yhteen sanaan

1980-luvulla yläosattomia auringonottajia näkyi nykyistä enemmän.
SE, missä naisten yläosattomuus on sallittua, on tilannekohtainen ja tulkinnanvarainen asia.

Ainakaan Helsingissä rajoja ei ole koeteltu. Poliisille ei ole tullut ilmoituksia yläosatta kaupungilla esiintyvistä naisista, eivätkä poliisipartiot ole törmänneet ilmiöön, kertoo ylikomisario Ari Taipale Helsingin poliisista.

Taipale viittaa rikoslain mainitaan sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta käytöksestä. Käytös on rangaistavaa, jos se herättää pahennusta, Taipale selittää.

– Pahennusta herättävä on vähän sellainen liukuva, paikkaan ja alueeseenkin sidottu. Veikkaisin, että Pohjois-Pohjanmaalla näkemykset auringonotosta yläosattomissa myös uimarannalla ovat tiukempia kuin täällä, Taipale sanoo.

– Poliisipartio sen tulkinnan viime kädessä tekee.

Onko yläosattomuus sallittua esimerkiksi keskustan puistossa, missä ihmiset ottavat aurinkoa?

– Jos siitä joku soittaa poliisille, se on jo merkki siitä, että ainakin joku on pitänyt sitä sopimattomana.

Partio todennäköisesti kehottaisi naista pukeutumaan. Hänelle voisi antaa myös huomautuksen tai jopa sakkoja.

Taipaleen mukaan Helsingin poliisin ei kuitenkaan ole tarvinnut sakottaa naisia siksi, että he kulkevat ylävartalo paljaana.

MISSÄ mies sitten saa olla paidatta?

Taipaleen mukaan sääntö on sama: paljasta pintaa ei sallita silloin, kun se herättää pahennusta.

Käytännössä miesten paljaat ylävartalot eivät pahennusta herätä. Kaupungilla kulkee paidattomia miehiä, mutta heistä ei ole ilmoitettu poliisille eivätkä poliisipartiot ole heidän paidattomuuteensa puuttuneet. Siihen on totuttu.

Tilan haltija saa linjata, mikä tulkitaan sopivaksi. Ravintolan terassilla henkilökunta voi pyytää miestä pukemaan paidan päälleen tai poistumaan.

VIELÄ 1980-luvulla auringon ottaminen yläosattomissa oli iso trendi, Etelä-Euroopassa vielä suurempi kuin Suomessa.

Turun yliopiston kulttuurihistorian professorin Susanna Paasosen mukaan kyse oli tuolloin pikemminkin seksuaalisesta vapautumisesta, kun viime viikonlopun Tissiflashmob-mielenilmauksessa oikeutta yläosattomuuteen vaadittiin tasa-arvon vuoksi.

Muualla Euroopassa yläosattomuuden ongelmallisuus kaupunkitilassa näkyy esimerkiksi siinä, että sitä käytetään tehokeinona mielenosoituksissa. Näin on tehty esimerkiksi Ukrainassa, Italiassa ja Ranskassa.


Agraari-Suomessa alastomuus ei ollut erityinen tabu maalla järven rannalla, mutta kaupungissa säännöt olivat Paasosen mukaan silloinkin toiset.

SOSIAALISEN median palveluissa alastomuus luokitellaan samanlaiseksi loukkaavaksi sisällöksi kuin väkivalta. Facebookissa ja Instagramissa naisten rintoja saa näyttää vain, kun kyseessä on rintasyöpä tai rintaruokinta.

– Minua ihmetyttää se, mitä pidetään loukkaavana sisältönä. Naisten nännejä jaksetaan kytätä ihan valtavasti, mutta vihapuhetta ei välttämättä tunnisteta, Paasonen sanoo.

Paasosen mielestä kaiken alastomuuden ja seksuaalisuuden ymmärtäminen loukkaavana on omituinen tapa lähestyä ihmiselle niin tärkeää asiaa.

Alastomuuden herättämästä pahennuksesta päättää lopulta poliisi, mutta kuka määrää sen, mikä loukkaa keskimääräistä sosiaalisen median käyttäjää?

Anonyymi kirjoitti...

Tutkija: Isis-vaimot eivät ole mitään kotirouvia, myös suomalaiset voineet osallistua julmuuksiin – ”Tällainen on mahdollista”

Terrorismitutkija Juha Saarinen ei vaikuta yllättyneeltä kuullessaan norjalaislehti Verdens Gangin keräämistä tiedoista, joiden mukaan äärijärjestö Isisiin liittyneet naiset olisivat kotitöiden lisäksi osallistuneet julmuuksiin miestaistelijoiden tavoin.
VG:n toimittaja haastatteli Irakissa järjestön orjuuttamiksi joutuneita jesidinaisia, jotka kertoivat Isisin naisjäsenten kohdelleen orjia jopa miehiä julmemmin, saaneen taistelukoulutusta ja osallistuneen esimerkiksi pommivöiden valmistamiseen. Yksi haastatelluista naisista kertoi todistaneensa, kuinka Isisiin kuulunut nainen teloitti ampumalla joukon noituudesta syytettyjä naisvankeja.

– Isisin alaisuuteen matkustaneet naiset ovat keskimäärin ja useimmiten olleet aktiivisia tämän ryhmän toiminnan edistämisessä siinä missä miehetkin. Poikkeuksia tietysti löytyy, sillä Isis on hallinnut todella suurta maa-aluetta, jonka sisään mahtuu monenlaista arkea, Juha Saarinen sanoo.

Isisin naisten tiedetään osallistuneen aseellisiin yhteenottoihin ainakin kesällä 2016 Mosulin takaisin valtaamisen yhteydessä. Suoria viitteitä naisten osallistumisesta Isisin julmuuksiin on kuitenkin vähän. Naisia ei esimerkiksi olla nähty järjestön julmissa propagandavideoissa, joissa teloituksia tekivät miesten lisäksi lapset.

Saarisen mukaan naisilla vaikuttaa sen sijaan olleen todistettavasti merkittävä rooli uusien jäsenten rekrytoimisessa länsimaista. Pääosin sosiaalisessa mediassa tapahtuva toiminta on ollut mahdollista myös kotoa käsin.

– Naiset ovat olleet aktiivisia monilla eri tavoin ja monessa eri roolissa. Osalle se aktiivisuus on rajoittunut enimmäkseen sosiaaliseen mediaan, kun taas toiset ovat olleet aktiivisia myös yhteiskunnissa kotien ulkopuolella, esimerkiksi sairaanhoitajina tai moraalipoliisin jäseninä.

Koillis-Syyriassa sijaitsevassa al-Holin leirissä odottaa myös ryhmä Suomesta lähteneitä naisia lapsineen. Ylen haastattelussa naiset eivät nähneet toiminnassaan mitään väärää, ja toivoivat voivansa palata takaisin Suomeen.

Saarinen varoittaa, että myös suomalaisten joukossa on naisia, jotka ovat toimineet aktiivisesti Isisin hyväksi.

– Monissa eri tutkimuksissa on dokumentoitu toisiin naisiin kohdistuvaa vertaisrekrytointia, joita naiset ovat harjoittaneet. Tästä ilmiöstä on todistusaineistoa myös Suomen tapauksissa.

Eli on olemassa näyttöä siitä että Suomesta tulleet naiset pyrkisivät rekrytoimaan suomalaisia naisia Isisin riveihin?

– Tällaisesta toiminnasta on olemassa viitteitä ja ihan selkeitä todisteita.

Onko viitteitä siitä että Suomesta Isisin hallitsemille alueille matkustaneet naiset olisivat saaneet taistelukoulutusta tai jopa surmanneet ihmisiä?

– Suomesta lähteneitä naisia on määrällisesti aika vähän, ja on ollut aika vaikea selvittää, mitä nämä henkilöt ovat konfliktialueella tehneet. Aika harva on kertonut tuollaisista kokemuksista sosiaalisessa mediassa.

– Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei minkäänlaista koulutusta tai kokemusta olisi saatu, mutta siitä ei ole selkeää todistusaineistoa. Tällainen on kyllä mahdollista.

Isisin Irakin ja Syyrian ”kalifaattiin” matkusti väkeä sekä Länsi-Euroopasta että muualta maailmasta. Saarisen mukaan länsieurooppalaisesta kulttuurista tuleville naisille aktiivinen osallistuminen esimerkiksi rekrytointityöhön oli luontevampaa kuin perinteisistä yhteiskunnasta tulleille.

– Kodin ulkopuoliseen aktivismiin vaikuttaa se, kuinka mies suhtautuu naisen rooliin. Länsimaiset naiset ovat kääntäneet selkänsä länsimaisille arvoille, mutta se individualistinen lähtökohta ja halu osallistua itse on edelleen hyvin voimakas.

Anonyymi kirjoitti...

Lesbonaisten tapa ottaa "vaillinaiset" rakennekynnet hämmentää monia - härski syy käy järkeen

Monien Pride-manikyyrissä jätetään rakennekynnet ottamatta tiettyihin sormiin.

Kun rakennekynnet laitetaan, ne usein laitetaan jokaiseen kynteen. Nyt sosiaalisessa mediassa kuitenkin leviää kuvia, joissa kahdesta sormesta rakennekynnet puuttuvat. Kuvat hämmentävät etenkin heteroja, kun taas lesbonaiset ymmärtänevät nopeasti, mistä on kyse.

Kesäkuu on virallinen Pride-kuukausi, ja tämän seksuaali- ja sukupuolivähemmistön juhlan kunniaksi monet ovat ottaneet erityisen Pride-manikyyrin. Manikyyrissä on jätetty rakennekynnet laittamatta toisen käden etu- ja keskisormeen. Syynä on se, että pitkät rakennekynnet estävät naisen sormettamisen. Lyhyillä kynsillä homma hoituu ilman, että paikat vaurioituvat.

Kommenteissa monilta tämä on jäänyt tajuamatta, ja monet luulevat, että osa rakennekynsistä on mennyt rikki.

Anonyymi kirjoitti...

Maria Ohisaloa kutsuttiin ”jääprinsessaksi”, somessa hermostuttiin ja Alexander Stubb kertoi turtuneensa nimittelyyn – Mitä poliitikoista voi sanoa?
Viime päivien puheenaihe on ollut se, mitä nimityksiä poliitikoista voi käyttää.


”Toki on vihreiden etu, että jääprinsessa [Maria] Ohisalo haastaa vasemmistoliiton Jeanne d’Arcin Li Anderssonin.”

Tämä viime lauantaina Ilta-Sanomissa julkaistu lause on aiheuttanut monta päivää jatkuneen kuuman poliittisen keskustelun, jota on jatkettu niin sosiaalisessa mediassa kuin tänään Ilta-Sanomissakin päätoimittaja Ulla Appelsinin kommentilla.

Keskustelun ytimessä on ollut yksi kysymys.

Mitä poliitikoista voi oikein sanoa?

Tai tarkemmin: Mihin asioihin poliitikkojen arvostelussa, kuvailussa ja kommentoinnissa on politiikan journalismissa järkevää keskittyä?

Pitääkö asiaa harkita uudestaan, kun kyseessä onkin esimerkiksi nuori naispoliitikko eikä vanha miespoliitikko?

Mitä kaikkea kommentointia poliitikkojen pitää sietää?

Onko poliitikkojen arvostelu ja poliitikkoihin kohdistettu sanankäyttö muuttunut rankemmaksi viime vuosina?

Keskustelun alkuna toimi siis Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittajan Seppo Varjuksen kommentti vihreiden tulevasta puheenjohtajasta Maria Ohisalosta.

Jutun otsikossa Ohisaloa kutsutaan ”vihreiden jääprinsessaksi”. Sama kuvailu toistuu yhden kerran jutussa: lauseessa, jossa hänen kerrotaan haastavan ”vasemmistoliiton Jeanne d’Arcin Li Anderssonin”.

Jääprinsessaviittaus tullee jutun alusta, jossa Ohisaloa verrataan Game of Thrones -sarjan Daenerys Targaryeniin (Emilia Clarke).

Daenerys ei tosin ole Game of Thronesissa jääprinsessa, vaan lohikäärmekuningatar. Hänen voimaelementtinsä ei ole jää, vaan tuli. Jään kanssa on paljon enemmän tekemistä esimerkiksi Yövartion johtajalla, jäämuurin varjelijalla Jon Nietoksella (Kit Harington), ja vieläkin enemmän sarjan myyttisellä pahiksella Yön kuninkaalla (Vladimir Furdik).

Ilta-Sanomien tekstissä Daenerysta (tai tätä näyttelevää Clarkea) kuvaillaan kalmanvaaleaksi, ulkopuoliseksi ja urheaksi. Sitten kuvaillaan Ohisaloa:

”Maria Ohisalo on Suomen sisäministeri. Ohisalo on kalmanvaalea. Hallitustason politiikassa hän on ulkopuolinen, vasta huhtikuussa ensi kertaa kansanedustajaksi valittu. Ohisalo on rohkea, kun aikoo asettua raivon, pilkan ja loanheiton kohteeksi.”

Ilmeisesti Ohisalon ja Daeneryksen asema jääprinsessana tulee siis heidän ”kalmanvaaleasta” ulkoisesta olemuksestaan. Prinsessan asemaa tekstissä selitetään sillä, että Ohisalo kruunataan vihreiden puheenjohtajaksi, koska vastaehdokkaita ei ole. Daenerys-vertauksen nimissä oikeampi termi olisi toki kuningatar.

Pian Ilta-Sanomien kommentin julkaisun jälkeen monet suomalaiset poliitikot ja yhteiskunnalliset kommentaattorit yli puoluerajojen hermostuivat ja ottivat aiheeseen näkyvästi kantaa.

Kommentoijat olivat sitä mieltä, että Ohisalon kuvaaminen ”jääprinsessaksi” oli epäonnistunut vertaus, joka keskittyi Ohisalon ulkoisen olemuksen arviointiin.

Esimerkiksi vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin, kokoomuksen kansanedustajan Sanni Grahn-Laasosen, kokoomuksen kansanedustajan Elina Lepomäen, Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen ja Helsingin apulaispormestarin Nasima Razmyarin kommentit aiheesta keräsivät yhteensä tuhansia tykkäyksiä.

Ohisalo itse ei ottanut keskusteluun kantaa muuten kuin kiittämällä muun muassa Lepomäkeä ja Razmyaria kommenteistaan.

Anonyymi kirjoitti...

Hallitus kaavailee: Äitiys- ja isyysvapaat pidentyy viiteen kuukauteen

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen kaavailema perhevapaauudistus on tuomassa toteutuessaan pidennystä nykyisiin äitiys- ja isyysvapaisiin.

Samalla ansiosidonnaisten vanhempainvapaiden yhteenlaskettu kesto on kasvamassa useammalla kuukaudella. Vanhemmat voisivat siis hoitaa lasta kotihoidon tukea paremmalla, palkkaan sidotulla korvauksella aiempaa pidempään.

– Hallitusohjelman kirjaus velvoittaa käytännössä tavoittelemaan vähintään 5+5+5-mallia, sanoo perhevapaista Säätytalolla neuvottelemassa ollut kansanedustaja Heli Järvinen (vihr.).

Malli 5+5+5 tarkoittaa, että äidille ja isälle tulisi molemmille viiden kuukauden kiintiö, jota ei voi luovuttaa toiselle vanhemmalle. Loput viisi kuukautta vapaista vanhemmat voisivat jakaa haluamallaan tavalla keskenään.

Keskustassa lasketaan, että perheiden vapaasti valittava osuus on nykymallin pohjalta tarkasteltuna enemmän kuin viisi. Lähteen mukaan jakson pituus pyöristyy kuuteen, jotta hallitusohjelman perusperiaatteet toteutuvat eivätkä äitien käytettävissä olevat vapaat vähenny nykyisestä. Näin katsottuna malli olisi muotoa 5+5+6.

Käytännössä perhevapaauudistuksessa ollaankin nyt STT:n eri paikoista saamien tietojen mukaan lähtemässä liikkeelle näistä lähtökohdista.

– Näillä lähdetään liikkeelle ja katsotaan sitten (tarkemmin), kun neuvotteluja viedään eteenpäin, sanoo uudistusta vetämään lähtevä sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.).

– Itse pidän 5+5+ mahdollisesti 6 -mallia ihan hyvänä askeleena. Olen itse kannattanut 6+6+6 mallia aikaisemmin, kuten myös oma puolueeni, mutta tietysti taloudelliset raamit varmastikin asettavat omat haasteensa. Mutta siitä lähdetään, että järjestelmä paranee ja perheet voivat jatkossakin itse päättää ja tehdä valintoja perhevapaiden käyttämisestä.

Nykyisin ansiosidonnaiset vanhempainvapaat jakautuvat niin, että äidille on korvamerkitty 105 arkipäivän eli noin 4,2 kuukauden äitiysvapaa ja isälle on tarjolla 54 arkipäivän eli noin 2,2 kuukauden mittainen isyysvapaa. Tämän lisäksi perheiden käytettävissä on 158 arkipäivän eli noin kuuden kuukauden vanhempainvapaa, mistä vanhemmat voivat sopia vapaasti.

Arkipäiviä ovat Kelan mukaan päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.

Anonyymi kirjoitti...


Jesidiorjat väittävät norjalaislehdelle: Isis-vaimot kiduttivat ja tappoivat


Eurooppalaiset Isis-vaimot ovat kertoneet vain laittaneensa ruokaa ja hoitaneensa lapsia. Vaimojen jesidiorjat kertovat kuitenkin päinvastaista tarinaa arjesta Isisin kalifaatissa.

Norjalainen Verdens Gang -lehti on haastatellut Isisin vankeina olleita jesidinaisia Pohjois-Irakin kurdialueilla. Jesidinaisten kertomukset ovat jyrkässä ristiriidassa eurooppalaisten Isis-vaimojen tarinoiden kanssa.

Syyriassa sijaitsevalta al-Holin leiriltä kotiinpaluuta halajavat Isis-vaimot sanovat hoitaneensa vain kotia ja lapsia. He eivät kertomansa mukaan osallistuneet taisteluihin, väkivaltaan ja kidutuksiin. Jesidinaiset väittävät nyt kuitenkin norjalaislehdelle naisten osallistuneen raakuuksiin.

Naiset tekivät pommivöitä
Yksi VG:n haastattelema jesidinainen on 30-vuotias Sozan. Hänellä on viisi lasta. Sozan oli Isisin vankina kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta. Hänet myytiin mieheltä miehelle, kylästä kylään. Lopuksi hän päätyi Raqqaan korkea-arvoisen Isis-komentajan orjaksi.

Muistot eivät jätä Sozania koskaan rauhaan. Yksi pahimmista mieleen syöpyneistä on muisto Isisin pääkaupungista Syyrian Raqqasta, kun järjestö oli vahvimmillaan.

– 25 noituudesta syytettyä naista sidottiin paaluihin. Sitten ulkomaiset Isis-naiset teloittivat naiset ampumalla päähän. Näin sen kaiken omin silmin, Sozan sanoi VG:lle.

Sozanin mukaan Raqqassa oli paljon Euroopasta ja muualta maailmasta tulleita Isis-naisia.

– He olivat aktiivisia. He saivat asekoulusta ja tekivät pommivöitä itsemurhapommittajille. Näin myös, kuinka he aktiivisesti puhelimitse ja internetin avulla yrittivät värvätä lisää jäseniä kotimaistaan, Sozan sanoi.

Sozanin mukaan Isis-vaimot valehtelevat sanoessaan olleensa kotona laittamassa ruokaa.

– He valehtelevat. Me olimme heidän orjiaan. Laitoimme ruokaa ja teimme kaikki kotityöt. Monesti palatessaan kotiin aseharjoituksista, he vaativat meitä hieromaan itseään.

Sozanin mukaan Isis-vaimot pahoinpitelivät myös orjia. He olivat väkivaltaisia.

– He pitivät meitä vangittuina ja kiduttivat meitä. Monet olivat julmempia meitä kohtaan kuin aviomiehet. He vihasivat meitä.

Al-Holin leirillä suomalaisiakin
Ylen mukaan al-Holin pakolaisleirillä elää kaikkiaan yli 70 000 ihmistä, joista noin 20 000 on vartioidussa Isis-taistelijoiden omaisten leirissä.

Leirillä on 11 suomalaista naista ja 33 lasta. He haluavat nyt myös palata kotimaahansa takaisin Isisin tappion jälkeen.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on vaatinut, että valtio toisi Syyriaan lähteneiden ISIS-naisten lapset takaisin Suomeen ”vaikka väkisin”.

Anonyymi kirjoitti...

Viikonloppuna alkanut jääprinsessa-kohu huipentui toimittajan ja kansanedustajan väittelyyn aamu-tv:ssä – tässä keskustelun parhaat palat giffeinä
Kolumnista alkunsa saanut keskustelu istutti osapuolet tänään Ylen Aamu-tv:n studioon. Keskustelu pysyi rakentavana vaikka aivan täysin ei toista ymmärretty.


Poliitikkojen ulkonäön arvostelua tai edes siihen vertauskuvallisesti viittaamista ”jääprinsessan” muodossa koskeva keskustelu on saanut poikkeuksellisen suuret mittasuhteet, joista kerroimme eilen.

Mutta lyhyesti: Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Seppo Varjus kirjoitti kolumnin, jossa kutsui vihreiden uutta sisäministeriä Maria Ohisaloa jääprinsessaksi, yrittäen viitata Games of Thrones -sarjan ”kalmanvalkeaan lohikäärmekuningattareen”. Viittaus on sinänsä oikea – sekä Danerys Targaryen että Ohisalo ovat molemmat vaaleita naisia määräävissä asemissa (toinen Westerosin hallitsija tai lähes sellainen, toinen vihreiden puheenjohtaja, tai lähes sellainen ainakin kunnes puolueen kesäkuun puoluekokous koittaa), mutta toisaalta rinnastus on väärä, sillä kyseisen lohikäärmekuningattaren elementti on pikemminkin tuli, mutta ei siitä sen enempää.

Varsinkin vihreiden tuore kansanedustaja Iiris Suomela on tiukasti asettunut vastustamaan Ohisalon, tai oikeastaan kenenkään naispoliitikon kuvailua sukupuoleen tai ulkonäköön liittyvillä termeillä.

Tänä aamuna varsinkin somessa kiehuttanut saaga koki eräänlaisen lihaksi muuttumisen kun Suomela ja taloustoimittaja Matti Virtanen istuivat Ylen Aamu-tv:ssä puhumassa aiheesta. Koko keskustelun näet täältä.

Toimittaja Virtanen asettui puolustamaan kollegaansa ja sanoi alkuperäisen kolumnin kirjoittaneen Varjuksen tyylilajin olevan sellainen, että hän liiottelee usein, absurdiuteen asti. Pitäisikö tällainen tyylilaji siis kokonaan kieltää, Virtanen kysyi Suomelalta.

Suomela vastasi: ”Absurdius kohtelee naisia, miehiä ja sit varsinkin vähemmistöjä tosi eri tavoin. Et mulle huumori on todella ok, mut pitää huomata sit ne hetket joissa huumori kohtelee eri ihmisiä eri tavoin ja vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin.”

Vaikka Virtanen on varovasti samaa mieltä Suomelan kanssa siitä, että naispoliitikkoja kohdellaan mediassa eri tavalla kuin miespoliitikkoja, hän peräänkuuluttaa poliitikon paksua nahkaa. Kaikesta ei voi loukkaantua.

Suomela kiistää olevansa loukkaantunut tai että kyse olisi hänen omista tunteistaan.

”Kyse ei oo siitä miltä musta tuntuu, vaan kyse on siitä, että miltä tää näyttää varsinkin nuorille tytöille, millasen kuvan tää antaa siitä, että onks naisille tilaa politiikassa ja työelämässä asiantuntijoina, tekijöinä, kokeneina ammattilaisina, vai prinsessoina. Sehän tässä on se ongelma.”

Virtanen nyökkäilee ja hymähtelee.

Seuraavaksi toimittaja nostaa Varjuksen miespoliitikoista tekemät eläinvertaukset esiin. Miksi jääprinsessa-sana nostettiin pöydälle kun edes kissoja ei nosteta tässä keskustelussa pöydälle?

Virtanen ei sitä oikein ymmärrä.

”Mun mielestä eläinvertaukset on ihan normaalia puhetta ja ihmisille tulee usein poliitikoista mieleen erilaisia eläimiä ja sitä paitsi poliitikot on usein nimitelly myös toimittajia eläimiks, esimerkiks sopuleiks.” 57.05

Virtanen jatkoi vetoamalla lisäksi sananvapauteen. Miksei jotakin mielleyhtymää saisi sanoa äänen jos sellainen tulee? Suomela vastaa prinsessan, misun ja herkun olevan sukupuolittuneita termejä, ei eläimiä. Suomelalle olisi aivan ok, jos häntä sanottaisiin esimerkiksi koalaksi.

Sen lisäksi Suomela näkee jääprinsessoista puhumisen liittyvän jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien polkemiseen.

Anonyymi kirjoitti...

Akavan Sture Fjäderiltä suorat sanat hallituksen perhevapaamallista: ”Isien ja äitien pitäisi olla töissä eikä pitää omia tarhojaan”

Fjäderin mukaan kotihoidon tukea pitäisi rajoittaa rajusti tai se pitäisi poistaa kokonaan.
AKAVAN puheenjohtaja Sture Fjäder lyttää Antti Rinteen (sd) hallituksen perhevapaakirjauksen, jonka mukaan kotihoidon tuki jatkuu nykymuotoisena.

Etuuden maksaminen päättyy siis jatkossakin viimeistään, kun perheen nuorin lapsi täyttää kolme vuotta.

– Kotihoidon tukea pitäisi rajoittaa rajusti tai se pitäisi poistaa kokonaan, Fjäder sanoo IS:lle.

Kyse ei ole uudesta avauksesta, sillä Akava väläytti kotihoidon tuen lakkauttamista jo 2016.

Fjäder nosti perhevapaauudistuksen ja kotihoidon tuen esiin, kun IS kysyi, minkälaisia työllisyyslääkkeitä Akavalla on alkusyksyn budjettiriiheen.

– Kaikkien isien ja äitien pitäisi olla töissä eikä hoitaa itse varhaiskasvatusta tai pitää omia tarhojaan, kyllä se vain näin on ja uskallan sen sanoa, koska se on meidän linja, Fjäder paaluttaa.

– Jos me halutaan pitää työllisyysaste korkeana ja säilyttää pohjoismainen hyvinvointimalli, niin kaikkien pitää olla töissä ja käyttää yhteiskunnan palveluita, eikä olla itse poissa työelämästä kolme tai kuusi vuotta, ei siinä ole mitään järkeä, koska et saa eläkettä etkä muitakaan ansiosidonnaisia järjestelmiä sinä aikana, Fjäder lisää.

EK pitää Akavan tavoin hallitusohjelman kirjausta perhevapaista ”torsona”. EK:n mallissa kotihoidon tukea saisi puolentoista vuoden ajan, eikä siis nykykäytännön mukaisesti kolmen vuoden ajan.

Perhevapaauudistus puhutti keskiviikkona myös eduskuntaa.

– Hallituksen malli heikentää työllisyyttä, lisää kustannuksia eikä korjaa naisten työmarkkina-asemaa, Sanni Grahn-Laasonen (kok) kritisoi.

– Perhevapaauudistus tehdään nimenomaan perheiden ja lasten ehdoilla, Markus Lohi (kesk) kiitteli.

Oppositiolla ei ollut yhtenäistä linjaa, sillä kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset pitivät hyvänä asiana äitien aseman turvaamista uudistuksessa.

Salin vasemmalla laidalla taas kiiteltiin isille kiintiöityjen ansiosidonnaisten vapaiden pidentämistä yli neljään kuukauteen.

– Hallitus tekee perhevapaauudistuksen, joka lisää perhevapaiden käytön joustoa ja tasa-arvoa: lisätään isien kuukausia lyhentämättä äitien käytössä olevia ansiosidonnaisia kuukausia. Haluaako kokoomus lyhentää äidille mahdollisia ansiosidonnaisia kuukausia? Hanna Sarkkinen (vas) kysyi.

Paavo Arhinmäki (vas) mainitsi, että kokoomuksen hallituskaudella perhevapaauudistus jäi kokonaan tekemättä.

Anonyymi kirjoitti...

EK tyrmää perhe­vapaa­uudistuksen: ”Työkykyisiä ihmisiä kannustetaan olemaan poissa töistä”

Elinkeinoelämän keskusliitto EK tyrmää hallituksen kaavaileman uudistuksen, joka toisi toteutuessaan pidennyksiä perhevapaisiin.
Hallituksen kaavailuissa sekä äidille ja isälle olisi tulossa viisi kuukautta vapaata ja tämän lisäksi vapaasti jaettavaa ansiosidonnaista vanhempainvapaata 5–6 kuukautta.

EK:n Sosiaali-, terveys- ja työvoimapolitiikan johtavan asiantuntijan Vesa Rantahalvarin mukaan uusi malli heikentäisi työllisyyttä ja pakottaisi kiristämään verotusta.

– Malli ei paranna millään tavalla miesten ja naisten tasa-arvoa työmarkkinoilla ja heikentää työllisyyttä, Rantahalvari kommentoi STT:lle.

EK arvostelee hallitusta myös siitä, että hallitus tuntuu unohtaneen työmarkkinajärjestöt perheuudistusta valmistellessaan.

– Haiskahtaa vahvasti siltä, että hallitus on etukäteen päättänyt mitä se tekee ja valmistelu järjestöjen kanssa on muodollisuus, Rantahalvari toteaa.

– Ei kuulosta hyvältä, että samat ihmiset ensin sanovat, että asiat on valmisteltava kolmikantaisesti ja myöhemmin samat ihmiset sanovat, että me kerromme lopputuloksen, mihin päädytään.

Rantahalvarin karkean arvion mukaan hallituksen nyt kaavaileman perhevapaauudistuksen kokonaiskustannuksen nousevat yli 100 miljoonaan euroon, mutta hallitusohjelmassa uudistukseen on varattu 25 miljoonaa. Maksumiehiksi uudistuksessa joutuvat hänen mukaansa palkansaajat ja työnantajat.

– Ratkaisu tarkoittaa sitä, että palkansaajien verotus kiristyy ja työnantajien työn verotus kiristyy.

EK arvostelee kaavailtua uudistusta myös siitä, että se lisää poissaoloja työstä.

– Kun valtakunnan tila on nyt se mikä on, emme oikein ymmärrä sitä, minkä takia työkykyisiä ja -ikäisiä ihmisiä kannustetaan olemaan pois töistä enemmän kuin nyt.

SAK: Järjestöille jää vielä paljon päätettävää
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK suhtautuu kaavailtuun perheuudistukseen huomattavasti EK:ta positiivisemmin.

– Näyttää, että hallitus haluaa selkeästi panostaa perheisiin, SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz arvioi STT:lle.

Glantzin mukaan uudistus todennäköisesti lisäisi isien perhevapaiden käyttöä, mikä puolestaan edistäisi tasa-arvoa hoivavastuun jakautumisessa.

– Tässä on kuitenkin tulossa isille huomattava korotus, jos isille kiintiöidään 5 kuukautta vapaata, kun se nyt on suunnilleen 2,2 kuukautta. Se on huomattava tasa-arvon puolesta tehtävä ele.

Huonona Glantz pitää kuitenkin, sitä, että uudiuksessa ei ole mukana kotihoidon tukea.

SAK ei jaa EK:n näkemystä siitä, että hallitus olisi ohittanut järjestöt päätöksenteossa.

– Emme ole niin skeptisellä linjalla kuin EK, Glantz toteaa.

– EK on puhunut perhevapaataantumuksesta ja siitä, että ei kyseessä minkäänlainen uudistus. Mutta uudistusta voi tehdä muillakin tavoilla kuin leikkaamalla.

Glantz muistuttaa, että esimerkiksi vanhempainvapaan kuukausijakoa ei ole hallitusohjelmassa lyöty mitenkään lukkoon.

– Siellä on paljon asioita vielä neuvottelupöydässä päätettäväksi, muun muassa joustavuuden lisääminen. Se riippuu tietysti neuvotteluosapuolista, joten siinä mielessä toivoisin, että EK ei vielä täysin hylkäisi uudistusta.

Anonyymi kirjoitti...

Miten raiskausmääritelmän muutos suostumusperusteiseksi vaikuttaisi? Professorit vastaavat

Rikosoikeuden professorit kannattavat raiskausmääritelmän muuttamista suostumusta painottavaan suuntaan. Puhtaasti suostumukseen perustuvan mallin ongelmana on, että suostumuksen puute on vaikeaa todistaa oikeudessa.

Raiskauslainsäädännön muutosta ajava Suostumus 2018 -kansalaisaloite luovutettiin tänään eduskunnalle.

Yli 55 000 allekirjoitusta keränneen aloitteen tavoitteena on muuttaa raiskauksen määritelmä suostumukseen perustuvaksi nykyisen väkivaltaa tai sen uhkaa painottavan määritelmän sijaan.

Suostumukseen perustuva määritelmä on kirjattu myös uuteen hallitusohjelmaan, jossa on määrä tehdä kokonaisuudistus seksuaalirikoksia koskevaan lainsäädäntöön.

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus on samalla koventamassa seksuaalirikosten tuomioita, lisäämässä turvakotien määrää ja käynnistämässä ohjelman naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi.

Kansalaisaloitetta vetänyt ja sittemmin eduskuntaan ensimmäiselle kaudelleen noussut Iiris Suomela (vihr) sanoo aloitteen tavoitteeksi jokaisen itsemääräämisoikeuden ja koskemattomuuden turvaamisen.

– Tärkeintä on, että jatkossa tunnistetaan nykyistä määritelmää paremmin se, että jos ei ole suostuvainen seksiin, kyse ei ole seksistä vaan raiskauksesta, Suomela sanoo.

Uuden määritelmä tulisi Suomelan mukaan ohjata rikostutkintaa siihen suuntaan, että jatkossa epäillyltä kysytään ensimmäiseksi oliko seksiin suostumusta, ja mistä tekijä on suostumuksen päätellyt.

– Katse tulisi ensimmäiseksi suunnata epäiltyyn tekijään eikä uhriin.

Suomelan mukaan lopullinen tavoite on, että raiskausten määrä vähenee.

Miten raiskauksen määritelmän muuttaminen suostumusperusteiseksi vaikuttaisi?

– Tuomioiden määrään tuskin tulisi kovin merkittävää lisäystä, koska nykyiset näyttöongelmat säilyisivät oikeudessa, sanoo Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen.

Näyttöongelmat liittyvät siihen, että raiskauksissa ei yleensä ole silminnäkijöitä, joten oikeudessa on usein uhrin sana tekijän sanaa vastaan.

– Oikeusprosessi menisi niin, että syyttäjän pitäisi näyttää toteen, että suostumusta ei ollut. Sen todistaminen on todella vaikeaa sana vastaan sana -tilanteessa.

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta pitää hyvänä, että lakimuutoksen myötä raiskauksista voitaisiin tuomita, vaikka teko ei sisällä väkivaltaa, ja ilman, että uhrin on täytynyt varsinaisesti vastustella tekoa.

– Raiskaukseksi laskettaisiin sitten tilanteet, missä ei ole ollut suoraa pakottamista, mutta on ollut selvää, ettei uhri ole halunnut sukupuoliyhteyttä.

Nykyisessä lainsäädännössä raiskauksen määritelmä edellyttää väkivaltaa, sen uhkaa tai esimerkiksi pelosta tai päihtymyksestä johtuvaa tiedottomuutta tai avutonta tilaa.

Vaikka uhri kieltäisi tekijää, nykyisen lain puitteissa ei olisi kyse raiskauksesta, jos tekoon ei ole liittynyt pakottamista.

– Periaatteellisesti kyse on tärkeästä muutoksesta, vaikka pakottamiseksi nykyäänkin lasketaan melko vähäinen voimankäyttö.

Nuotio huomauttaa Tolvasen tavoin, että näyttöongelmat eivät uudistuksen myötä kuitenkaan poistuisi.

Näyttökysymyksissä ongelmana on hänen mukaansa sana vastaan sana -tilanteiden lisäksi se, että Suomen laissa ole kirjauksia näytön arvioinnista.

– Esimerkiksi Englannissa suostumusperusteinen määritelmä on toteutettu niin, että lakia on täydennetty näytön arviointia koskevilla säännöillä.

Vaikka raiskausmääritelmän muutos tuomioihin jäisi vähäiseksi, se vaikuttaisi ihmisten asenteisiin, professori Tolvanen uskoo.

– Pitkällä aikavälillä vaikutus saattaisi olla varsin merkittäväkin. Viesti yhteiskuntaan olisi, että ihmisillä on itsemääräämisoikeus, ja sitä on kunnioitettava, Tolvanen toteaa.

Määritelmän muutos saattaisi myös alentaa uhrien kynnystä ilmoittaa raiskauksista poliisille, Tolvanen arvioi.

Anonyymi kirjoitti...

Vihreiden Iiris Suomela kokee puhemies-termin sukupuolittuneeksi – Rouva puhemies Riitta Uosukainen vastaa: ”En yhtään siinä kärsinyt”

Uuden kansanedustajan käyttämä puheenjohtaja-termi ei saa kannatusta entisiltä puhemiehiltä.
Entiset rouva puhemiehet eivät pidä puhemies-termin muuttamista tarpeellisena. Tuore kansanedustaja Iiris Suomela (vihr.) kutsui ensimmäisessä eduskunnassa pitämässään puheenvuorossa puhemiestä puheenjohtajaksi.

Suomela kertoi syyksi sen, että kokee puhemies-termin olevan sukupuolittunut.

Suomen ensimmäinen rouva puhemies, valtioneuvos Riitta Uosukainen kertoo Ilta-Sanomille, että puhemies-termin käytöstä oli puhetta silloinkin, kun hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi vuonna 1994. Uosukainen toimi eduskunnan puhemiehenä lähes yhtäjaksoisesti 1994–2003.

– Silloin olin sitä mieltä kuin olen nytkin, että tämä traditio saa minun mielestäni jatkua.

– Minä olen sitä mieltä, että tämä on traditionaalinen ja historiallinen nimike, joka ei osoita sukupuolta, vaan on tämän perinteen mukainen nimitys, Uosukainen kertoo.

Entinen rouva puhemies huomauttaa, että puheenjohtajia on satamäärin, mutta eduskunnan puhemiehiä on vain yksi. Tästäkin syystä puhemies-termiä ei pitäisi hänen mukaansa lähteä muuttamaan.

Kokoomuksen presidenttiehdokkaana vuonna 2000 ollut Uosukainen muistelee, että jopa vuoden 1996 kolmen naisen puhemiehistössä vallitsi syvä yhteisymmärrys siitä, että asiasta ”ei tarvitsisi nostaa kissaa pöydälle”. Vuonna 1996 Uosukaisen lisäksi puhemiehistössä istuivat 1. varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila sekä jo edesmennyt 2. varapuhemies Kerttu Törnqvist (sd.).

– Oli erikoista, että oli kolme naista puhemiehistössä. Siinä oli minun mielestäni asiaa. Naisia valittiin ja se oli minusta oikein.

– Mutta ei tuo nimike minusta ollut sellainen, että olisin siitä mitenkään välittänyt muuten kuin puolustamalla vanhaa traditiota. Enkä yhtään siinä kärsinyt, Uosukainen toteaa.

UOSUKAISEN puhemiehistössäkin istunut Sirkka-Liisa Anttila on samaa mieltä. Anttilan mukaan eduskunnan puhemies on nimikkeenä instituutio, jota ei pitäisi mennä muuttamaan.

– Kaikkea ei tarvitse romuttaa.

– Pitää olla jotain sellaista, joka on historiaa ja jota kunnioitetaan, Anttila toteaa.

Anttila toteaa, että nuorella ihmisellä, kuten Suomelalla, on ymmärrettävästi sellaisia ajatuksia, että kaikessa pitäisi siirtyä neutraaliin suuntaan. Tässä ei Anttilan mukaan kuitenkaan huomioida historiaa.

Entinen 1. varapuhemies muistuttaa, että normaalien puhuttelukäytäntöjen mukaan eduskunnassa puhutaan aina herra tai rouva puhemiehestä, jolloin tulee hyvin ilmi, onko kyseessä mies vai nainen.

– Voidaan sanoa rouva puhemies aivan yhtä hyvin, ja silloin tiedetään, mistä on kysymys, Anttila päättää.

Anttila oli eduskunnan 1. varapuhemiehenä vuosina 1995–1996, 1999–2003 ja 2006–2007. Pitkäaikainen keskustan kansanedustaja ei ollut ehdolla kevään eduskuntavaaleissa.

Puhemies-termistä, sekä muista -mies -loppuisista termeistä käytiin keskustelua vuonna 2017, kun Aamulehti ilmoitti luopuvansa sukupuolisidonnaisista titteleistä. Silloinen eduskunnan puhemies Maria Lohela ilmoitti välittömästi olevansa jatkossakin puhemies, eikä puheenjohtaja.

Anonyymi kirjoitti...

Tänään tv:ssä: Ghanalainen mies tekeytyy naiseksi ja huijaa suomalaista miestä - ”Ällöttävä”

Ghanalaishuijari esiintyy netissä Vida-nimisenä naisena.

Sana "asiakas" toistuu illan Sakawa-dokumentissa useasti. Yksi sellainen löytyy myös Suomesta.

Tarkempi ilmaisu asiakkaalle olisi tosin petoksen uhri. Dokumettiprojektissa TV1:llä matkustetaan Ghanaan, jossa nähdään, kuinka nettihuijarit käytännössä toimivat. Suomalainen miesasiakaskin tuntee todennäköisesti Vidan, eikä suinkaan häneksi tekeytyvää nuorta miestä. Puhelimen äänenmuunnin saa miehen kuulostamaan naiselta, joka on tässäkin tapauksessa rahan eikä lainkaan rakkauden kipeä.

Belgialaisdokumentissa huijari keskustelee suomalaismiehestä kollegansa, siis toisen rikollisen, kanssa.

– Hän haluaa seksiä, tietysti, mitä muutakaan. Eikä se koskaan kysy, mitä minulle kuuluu, vaan mitä minun pillulleni kuuluu.

Miehet naurat yhdessä.

– Valkoiset on todella ällöttäviä, kollega kuittaa.

Ällöttävyyksistä huolimatta "Vida" jatkaa suomalaisen huijaamista siitä yksinkertaisesta syystä, että se kannattaa.

– Tyyppi maksaa 50–100 dollaria kerralla. Viimeksi se lähetti rahaa neljä päivää sitten, Vidana esiintyvä mies kertoo.

Sakawa tänään TV1:llä kello 19.00.

Anonyymi kirjoitti...

Perussuomalaiset on Suomen politiikan Facebook-jättiläinen – salaisina aseinaan vihaiset naamat ja Sebastian Tynkkynen

Tuore tutkimus valottaa tunnereaktioiden käyttöä poliittisissa päivityksissä.
Puolueiden ja niiden kärkipoliitikkojen Facebook-päivityksiin reagoidaan eniten sydämellä, mutta tehokkaimmin leviävät viestit ovat paljon vihaisia reaktioita keränneitä.
Perussuomalaisten päivityksiä jaetaan ja kommentoidaan selvästi eniten kaikista puolueista.
Tutkija näkee vihassa poliittisena voimana sekä hyvää että huonoa.

Suomalaisen tyypillinen Facebook-selailuhetki voisi edetä vaikkapa näin: ystävän lomakuvalle sydän, meemille naurava naama.

Sitten poliittisille kannanotoille raivoa ja suuttumusta.

Vihaiset reaktiot pyörittävät suomalaista poliittista viestintää sosiaalisessa mediassa, tiivistää yhteiskuntatieteiden tohtori, vapaa tutkija Aleksi Knuutila. Hän tutkii politiikkaa ja algoritmeja osana Vaalivahti-hanketta ja on kirjoittanut aiheesta esimerkiksi Politiikasta-verkkojulkaisussa.

Perinteisen peukun ohella Facebook tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden reagoida päivityksiin viidellä tunnereaktiolla, joiden suomalaiset nimet ovat ”ihastu”, ”haha”, ”vau”, ”surullinen” ja ”vihainen”. Ne ovat myös politiikkaa seuraavien ahkerassa käytössä.

Tunteet kuuluvat asiapitoiseen politiikkaankin, mutta koska ihmisen tunteiden kirjo on nettinappuloita mutkikkaampi, täytyy myös tulkinnat eri reaktioiden lähettämistä viesteistä tehdä huolella.

– Yksi emoji voi sisältää monia erilaisia reaktioita, Knuutila toteaa.

Pilkkaava haha
Knuutila tutki eduskuntapuolueiden ja niiden kymmenien kärkipoliitikoiden viestintää Facebookissa ennen huhtikuun eduskuntavaaleja. Tutkimus kattoi reilun kahden vuoden ajanjakson ja yli 13 000 Facebook-päivitystä.

Kaikkein vähiten poliittisiin päivityksiin reagoitiin vau-reaktiolla. Sen sijaan kyynelellä varustettua surunaamaa jaettiin poliitikoille jo ahkerammin.

Hallituspuolueet keräsivät surureaktioita vain vähän. Tutkimusjakson ”kyynelten kuningattareksi” osoittautui Emma Kari (vihr): hän valtasi puolet eniten surureaktioita keränneiden päivitysten top 10 -listan paikoista sekä listan kärkikolmikon poikia, avohakkuita ja turvapaikkapolitiikkaa käsitelleillä päivityksillään.

– Luin sen empaattisena reaktiona. Kyse oli usein henkilökohtaisista tarinoista esimerkiksi siitä, miten hallituspolitiikka vaikuttaa jonkun yksittäisen ihmisen elämään, Knuutila pohtii.

Päinvastaista viestiä haluttiin puolestaan välittää usein haha-reaktiolla. Tämä nauru näyttäytyi tutkijalle pilkkamaisena nauruna, joten reaktiota käytettiin lähinnä viestin vastustuksen rekisteröintiin.

– Kun tarkastelin kaikkein eniten haha-reaktiota saaneita viestejä, oli valtaosa niistä sellaisia, joita ei ollut ollenkaan tarkoitettu hauskoiksi: esimerkiksi Juha Sipilän (kesk) juttuja EU-areenoilta ja Petteri Orpon (kok) kehuja Suomen talouden kasvusta, Knuutila kertoo.

Juuri tutkimuksen aikaisten hallituspuolueiden, keskustan ja kokoomuksen, saamista reaktioista lähes puolet oli haha-reaktioita.

Anonyymi kirjoitti...

Keskustelu Kuopion tissiflashmobista käy jopa ylikierroksilla: "Kyllä on järkyttävää, kun pitää alastomuutta tuoda yleisille rannoille"

Kuopion Väinölänniemen uimarannalla ensi lauantaina järjestettävä tissiflashmob-tapahtuma on saanut aikaan vilkkaan ja jopa ylikierroksilla käyvän keskustelun Savon Sanomien Facebook-sivuilla.

Kaikkiaan kommentteja oli tullut jo 79 kappaletta alkuiltapäivästä torstaina.

Erään naisen postaus on saanut monella muulla niskakarvat koholle. Nainen haukkuu tapahtuman ja pitää ilmiötä sairaana.

– Kyllä on järkyttävää, kun pitää alastomuutta tuoda yleisille rannoille, ei ole mitään rajaa...pitäkööt omat kemunsa muualla. Mutta tämä aika on yhtä itsensä esittelyä...sairasta ja vastenmielistä, nainen kirjoittaa ja on saanut viestiinsä noin 20 vastausta.

Eräs toinen nainen vastaa keskustelun aloittajalle näin:

– Mikä tässä tai feminismissä tai ylipäätään naisen kehon näkyvyydessä on mielestäsi sairasta? Mikä sinua näissä teemoissa niin provosoi? Eikö se ole ennemmin sairasta, että naisen keho on niin seksualisoitu, että tällainen tuntuu ihmisistä sairaalta?

Pääasiassa tissiflashmob on useissa viesteissä otettu huumorilla vastaan.

– Tietää, mistä lauantaina Savon miesväki löytyy, kirjoittaa eräs nainen hymyhymiöllä höystettynä.

Tästä on kyse
Tissiflashmobin innoittajana toimi tieto, jonka mukaan yläosattomissa ollut nainen ajettiin pois uimarannalta Hyvinkäällä. Paikalle oli tiedon mukaan hälytetty jopa poliisit.

Tissiflashmobin järjestäjien mukaan nykypukeutumisessa vallitsee kaksinaismoralismi, koska miehet saavat liikkua yläruumis paljaana julkisilla paikoilla, mutta naiset eivät.

Kuopion tapahtuma on jatkoa viime lauantaina Helsingissä järjestetylle vastaavalle tempaukselle.

Anonyymi kirjoitti...

Sveitsin naiset menevät perjantaina lakkoon tasa-arvon puolesta, mutta ilotalo lupaa pitää ovensa auki tavalliseen tapaan

Naiset menevät perjantaina lakkoon maassa, jossa tavallisesti lakkoillaan vain harvoin.
Vuonna 1971 uutiset säväyttivät kertomalla, että Sveitsin naiset saivat vasta tuolloin äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa. Sveitsin naisia myöhemmin Euroopassa vaaliuurnille pääsivät vain naiset pikkuisessa naapurimaassa Liechtensteinissa vuonna 1984.

Perjantaina sveitsiläisnaiset menevät lakkoon – taas. Edellisen kerran noin kolmesta ja puolesta miljoonasta sveitsittärestä puoli miljoonaa lakkoili vuonna 1991.

Sveitsiläiset naiset lakkoilevat, koska he ansaitsevat keskimäärin yli 17 prosenttia vähemmän kuin miehet. Kun verrataan samasta työstä saatavaa palkkaa, naisille maksetaan miltei kahdeksan prosenttia miehiä vähemmän.


Erityiseksi naislakon tekee se, että alppimaassa ei lakkoilla lähes koskaan.

Suurin este sveitsiläisnaisten tasa-arvoisuudelle on yhteiskuntajärjestelmä, jossa oletetaan naisen hoitavan perheen lapsia päätyönään. Kouluissa ei välttämättä ole järjestetty kouluruokailua, vaan lasten odotetaan menevän ruokatunnilla kotiin, jossa äidin pitäisi odottaa soppakattilan äärellä, ja jonne myös perheen isä tulee syömään.

Varsinkin pienissä kylissä noudetaan naapureidenkin lapset syömään ja kierrätetään keittiövuoroa.

Sveitsiläisnaiset käyvät tämän takia usein osa-aikatöissä, mikä estää uranousun.

Miesten oikeudesta osallistua lakkomarsseihin ei ole yksimielisyyttä
Lakkopäivä pamautetaan käyntiin kattilakonserteilla. Naiset uivat vaaleanpunaiset kissamyssyt päässään ja marssivat kaduilla violettien julisteiden alla. Viimeisetkin naiset lähtevät töistä puoli neljään mennessä. Sen jälkeen naisten työ on ilmaista, koska heille maksetaan samasta työstä alempaa palkkaa.

Kouluissa ei järjestetä naislakkopäivänä kokeita, jotta myös koululaiset pääsevät kadulle tukemaan opettajiaan, jotka ovat usein naisia.

Tempauksissa haastatellaan miespoliitikkoja kysymyksillä, joilla usein piinataan naisia: "Onko komeus auttanut poliitikon urallasi?" ja "Miten olet yhdistänyt lastenhoidon ja uran?".

Naislakkokeskustelussa osa naisista arvosteli lakon järjestämistä. Heidän mielestään naiset itse ovat osasyyllisiä siihen, ettei naisia ole enempää työelämässä. Työhönottotoimiston nainen sanoi, ettei pysty palkkaamaan enempää naisia vaikka haluaisi, koska tarjokkaita ei ole.

Lakkojärjestelijät kiistelevät siitäkin, pitääkö miehiä päästää lakkomarsseihin, vai olisiko heidät suljettava pois, etteivät nämä ottaisi naislakossakin pomon paikkaa.

"Meidän naisemme eivät lakkoile"
Miehet tietysti kysyvät, kuinka totaalilakkoon naiset oikein menevät, mitenkäs tiskaus tai... Sen vuoksi geneveläinen ilotalo ilmoitti julisteessaan: "Meidän naisemme eivät lakkoile vaan palvelevat teitä perjantainakin".

Perinteisimmissä kantoneissa on käynyt aviomiehen kunnialle, jos vaimo käy töissä. Kun 90-luvulla kysyin keskisuuren yrityksen johtajalta, mitä hänen vaimonsa tekee työkseen, tämä vastasi vaimon olevan osa-aikatöissä sihteerinä. "Mutta ei hänen tarvitsisi rahan takia töihin mennä", mies lisäsi kiireesti.

Anonyymi kirjoitti...

IS paljastaa: Ylen toimittajaa epäillään Aku Louhimiehen törkeästä kunnianloukkauksesta

Rikosepäily liittyy Ylessä esitettyihin väitteisiin, joissa kyseenalaistettiin elokuvaohjaaja Aku Louhimiehen toimia.
IS:n tietojen mukaan Ylessä työskennellyttä toimittajaa Sara Rigatellia epäillään elokuvaohjaaja Aku Louhimiehen törkeästä kunnianloukkauksesta.

IS:n tietojen mukaan esitutkintakynnys ylittyi kuluvan kevään aikana.

Louhimies toimitti Helsingin poliisille jo viime viime vuoden lopulla tutkintapyynnön, jossa hän pyysi poliisia selvittämään Rigatellin sekä Ylen vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen toimia.

Louhimies päätyi tekemään tutkintapyynnön tiettävästi sen jälkeen, kun Rigatelli oli lähestynyt BBC:tä sekä kertonut Louhimiehen ohjaustavoista ja Ylen jutun aiheuttamasta kohusta. Rigatellin yhteydenoton jälkeen Louhimiehen pesti BBC:n tilaamassa tv-sarjassa päättyi.

IS:n tietojen mukaan Jokista ei ainakaan toistaiseksi epäillä rikoksesta. IS:n tietojen mukaan poliisissa pohditaan kuitenkin sitä, onko Jokista vastaan syytä aloittaa esitutkinta päätoimittajarikkomuksesta.

TUTKINTAPYYNTÖ liittyy Rigatellin Ylessä viime vuoden maaliskuussa julkaistuun artikkeliin, jossa kritisoitiin Louhimiehen työskentelyä. Useat naisnäyttelijät kertoivat joutuneensa alistetuiksi ja nöyryytetyiksi Louhimiehen ohjaamissa kuvauksissa.

Louhimiehen mukaan kaikki artikkelissa esitetyt väitteet eivät kuitenkaan pitäneet paikkaansa. Louhimies yritti saada artikkeliin oikaisua, mutta Louhimiehen käsityksen mukaan virheitä ei korjattu. Siitä Louhimiehen poliisille jättämässä tutkintapyynnössä on nimenomaisesti kyse.

Louhimies kritisoi Rigatellin jutussa esitettyjä väitteitä torakoiden toukkien asettamisesta näyttelijä Pihla Viitalan vaatteiden alle sekä lapsinäyttelijän itkettämisestä Käsky-elokuvan kuvauksissa IS:lle jo viime vuoden toukokuussa.

– Elokuvassa oli mukana hyönteisvastaava, eivätkä ne edes olleet torakoita, eikä niitä laitettu iholle. Niiden oli tarkoitus näkyä kuvissa, Louhimies sanoi torakoista.

– Olen itse neljän lapsen isä. Tiedät, että tuollaiset syytökset osuvat pahasti, Louhimies sanoi lapsen itkettämisväitteistä.

YLEN artikkelissa kerrottiin lisäksi, että Louhimies pakotti samaisen elokuvan kuvauksissa Viitalan syömään ruokaa, johon tämä oli oksentanut. Louhimies kiisti väitteen IS:n haastattelussa.

– Tämäkin olisi ollut helppo tarkistaa. Katsoimme kaikki materiaalit Käskystä läpi. Kukaan ei ole syönyt oksennusta, kukaan ei ole oksentanut eikä sellaista ole vaadittu, Louhimies sanoi IS:lle.

IS:N tietojen mukaan Louhimies on hankkinut kirjallisia lausuntoja useilta henkilöiltä, joita kukaan Ylestä ei ole lähestynyt, vaikka Yle väittää kuulleensa heitä tarkistaessaan Louhimiehen oikaisuvaatimuksia Rigatellin juttuun.

– Oikaisuvaatimus käsiteltiin erittäin perusteellisesti, kohta kohdalta. Yle muun muassa kuuli useita Louhimiehen nimeämiä lisätodistajia. Mitkään lisätarkastukset eivät kuitenkaan osoittaneet jutussa esitettyjä kirjauksia virheellisiksi, Jokinen sanoi viime vuoden lokakuussa julkaistussa tiedotteessa.

IS:n tietojen mukaan poliisi kuuli Louhimiestä käynnissä olevan rikostutkinnan tiimoilta noin kuukausi sitten.

IS tavoitti Louhimiehen torstai-iltana puhelimitse Ruotsista.

– Tässä vaiheessa en halua kommentoida sen enempää kuin, että annetaan poliisille ja syyttäjälle työrauha. Viranomaiset saavat tehdä työnsä rauhassa, Louhimies sanoo.

IS:n tietojen mukaan Rigatellia ei ole vielä kuultu. IS ei tavoittanut Rigatellia torstain aikana.

Jokinen kommentoi asiaa IS:lle sähköpostitse Ylen viestintäpäällikön välityksellä.

– Minulla ei ole asiaan mitään uutta kommentoitavaa. Aiemmin syksyllä julkisuudessakin kertomamme asiat pätevät edelleen. Juttu pitää ja kyseessä on ollut normaalia uutistoimintaa. Jos viranomaiset haluavat tutkia asiaa, niin se on heidän päätös ja osallistumme siihen normaaliin viranomaisprosessiin, mikäli meitä lähestytään, Jokinen viestittää.

Poliisitutkinta saattaa kestää vielä useita kuukausia.

Anonyymi kirjoitti...

Isoisä auttoi, kun Kerttu Haapasalmi, 23, tuli ulos kaapista – tällaisia ennakkoluuloja lesbot joutuvat kohtaamaan
Lähihoitajaksi opiskeleva Kerttu Haapasalmi puhuu kehitysvammaisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta.


Perjantaina tamperelaista opiskelijaa Kerttu Haapasalmea, 23, jännittää. Tänään selviää, miten hän pärjää Miss Gay Finland -kilpailussa.

Kilpailu liittyy Pirkanmaan Pride-viikkoon, jota vietetään tällä viikolla. Helsingissä kulkue on juhannuksen jälkeen.

Kaikki kilpailijat ovat seksuaalivähemmistön edustajia, silti jokainen on erilainen persoona. Tämän Kerttu Haapasalmi on oppinut itse vuosien aikana.

– Kun tulin kaapista ulos, ajattelin itsekin tosi vääristyneesti, että kaikkien lesbojen tulee olla niin sanotusti rekkalesboja. Pitää olla lyhyet hiukset, maskuliiniset vaatteet ja niin sanotusti äijä. 23-vuotiaana olen tajunnut, että jokainen saa olla juuri sen näköinen kuin haluaa.

Välillä Haapasalmi haluaa itse pukeutua kukkamekkoon, tänään taas shortseihin.

Isoisän kanssa sateenkaarimessussa
Kerttu Haapasalmi kielsi pitkään homoseksuaalisuuden itseltään. Hän huomasi yläasteella, että pitää tytöistä. Rippikoulukesänä hän sanoi asiasta ääneen.

– Myöhemmin selvisi, että kaikki muut jo tiesivät. He vain odottivat, koska uskallan sanoa asian ääneen.

Vanhemmat ottivat asian hyvin, vaikka Haapasalmi kertoi asian huutaen. Häntä lämmittää erityisesti isoisän reaktio.

– Edesmennyt isoisäni tuli prideille ja kävimme sateenkaarimessussa. Se oli tajuttoman tärkeää. Pappa oli yli 80-vuotias ja tuli heiluttamaan sateenkaarilippua. Jälkikäteen olen tajunnut, kuinka arvokas ele se oli.

Ensimmäinen Pride-marssi oli tärkeä. Välittävä ja rakastava ilmapiiri teki vaikutuksen, oli tärkeä saada olla oma itsensä.

"Pelko johtuu tietämättömyydestä"
Sukupuolivähemmistöihin liittyy paljon ennakkoluuloja.

– Minua on kiusattu yläasteella siitä, että olen lesbo. Jotkut ovat sanoneet, että älä nyt vaan minua rupea iskemään. Veikkaan, että pelko johtuu tietämättömyydestä.

Haapasalmi muistuttaa, etteivät homoseksuaalit koko ajan mieti iskemistä tai seksiä, kuten eivät heterotkaan.

Kerttu Haapasalmi sanoo, että välillä tuntuu, että lesbot pääsevät helpommalla kuin homot.

– Sanotaan, että on ihan ok olla lesbo, mutta homoja en siedä. Se on kurjaa. Miten se menee sillä tavalla?

Haapasalmen kokemuksen mukaan henkilön oma sukupuoli voi vaikuttaa asenteisiin. Naiset saattavat pitää homoja kivoina poikakavereina, joiden kanssa voi shoppailla. Tämäkin on kuitenkin yksi stereotyyppi.

Anonyymi kirjoitti...

Vihreiden Iiris Suomela: "Sukupuolittuneita termejä, joilla pyritään painamaan naisia alaspäin"
Perussuomalaisten Jani Mäkelä vihreiden Iiris Suomelalle: "Kerro jokin asia jonka osaat, valittamisen ohella? Ikä ja sukupuoli eivät ole osaamista"


Ennen kuin edes varsinainen eduskuntatyö on päässyt kunnolla alkamaan, ensimmäiselle kaudelle valittu, Vihreiden tuore 25-vuotias kansanedustaja Iiris Suomela paljastaa heti alkumetreillä punavihervasemmiston todelliset aikeet.

Oikeaoppisen radikaalifeministin kiihkeydellä ja uhriutumisella Iiris Suomela pyrkii ponnekkaasti ajamaan Setan "sateenkaarisanastoa" ja Vihreiden naisten "sukupuolisanastoa" apuna käyttäen yhteisiä vaatimuksia poistaa "syrjiviä sukupuolittuneita termejä" kielenkäytöstä ja "asenteista". Pienessä mielessä muhii unelma: pakottaa uustermien käyttö normatiiviseksi ja ujuttaa ne lainsäädäntöön.

Jo heti ensimmäisessä puheenvuorossaan keskiviikkona eduskunnassa vihreiden Iiris Suomela kutsuu istuntosalissa puhetta johtanutta eduskunnan 2. varapuhemiestä, Juho Eerolaa (ps.) puhemiehen sijasta ”puheenjohtajaksi”.

Suomela kertoo syyksi sen, että kokee puhemies-termin olevan sukupuolittunut. Myös toinen uusi kansanedustaja, Eveliina Heinäluoma (sd.) nimittää Eerolaa puhemiehen sijasta ”puheenjohtajaksi".

Molemmat ovat niiden 41:n eduskuntaan valitun sateenkaarikansanedustajan joukossa, jotka ovat allekirjoituksellaan sitoutuneet toimimaan Setan painostamana erilaisten seksuaalisten vääristymien normalisoinnin puolesta - mutta myös ajamaan Setan tavoitteita osaksi tulevaa hallitusohjelmaa.

Ihan jokaisen on oltava juuri nyt selvillä siitä, mistä tässä kaikessa monien uusien, mutta myös vanhempien kansanedustajien esille nostamassa "sukupuolittuneiden termien" poistamishysteriassa on perimmiltään kysymys.

Kun eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkoi, Seta julkaisi välittömästi sen tavoitteita kannattavien "ehdokasvinkit ja -ohjeet äänestämiseen". Mukaan kampanjoimaan se sai houkuteltua vaalipäivään mennessä 506 ehdokasta eri puolueista.

Tässä kohtaa on hyvä palauttaa lisäksi mieleen kahden vuoden takainen Aamulehden "uusi linjaus" poistaa sukupuolittuneet termit pyrkimällä "kohti neutraalia kielenkäyttöä". Ensi töikseen Aamulehti luopui sukupuolisidonnaisista titteleistä. "Puhemies" sai sukupuolineutraalimman muodon "puheenjohtaja".

Myös Yle puntaroi tuolloin sukupuolittuneista termeistä luopumista.

Vihreiden uusi kansanedustaja markkinoi itseään "vastavoimana taantumukselle" ja paheksuu voimakkaasti seksismiä, mitä hän oli näkevinään eduskunnassa heti ensimmäisestä päivästä lähtien, mutta josta "ei vain tahdota puhua julkisesti".

Seksismi nähdään sukupuolten välisiä eroja, eriarvoisuutta ja erottelua korostavana katsantokantana. Radikaalifeministit vaativat, että "naisen paikkaa" tai sukupuolta määrittävät "sortorakenteet" on purettava. On kuitenkin huomattava, että sateenkaari- ja gender-aktivistisia radikaaliperiaatteita kannattavat kansanedustajat(kin) puhuvat aina kauniisti kaikkien ihmisten yhtäläisestä arvosta yksilöinä - "sukupuolten välisestä tasa-arvosta" - vaikka todellisuudessa heidän näkemyksensä ovat aggressiivista vallankumousta ajavaa, kaikkien perinteisten instituutioiden ja normien täydelliseen purkamiseen tähtäävää.

Aivan kuten kasvatustieteen professori ja kasvatuksen teorian ja tradition professorina Jyväskylän yliopistossa toimiva Tapio Puolimatka toteaa:

"Sukupuoli-ideologiaa edistävän liikkeen valtapyrkimyksiä on vaikea tunnistaa ja vastustaa, koska se toimii instituutioiden sisällä, vetoaa suvaitsevuuteen ja ihmisoikeuksiin. Se käyttää pehmeitä, organisaatioiden sisällä eteneviä, epämuodollisia strategioita. Näillä menetelmillä se on onnistunut muuttamaan suurten maailmanorganisaatioiden johtavia periaatteita ja tavoitteita oman ideologiansa suuntaisiksi."

Anonyymi kirjoitti...

Miehisessä insinöörikulttuurissa masennusta pidetään heikkoutena - niinpä siitä vaietaan

”Työtahti oli hurja, kun asiakkaalla pantiin yhteen kahta suurta yhtiötä.”

Etelä-Suomessa asuva Elsa kärsi lievästä masennuksesta erittäin vaikean selkä­sairauden yhteydessä. Sairastuessaan hän työskenteli koodarina eräässä suuressa it-yhtiössä.

”Työtahti oli hurja, kun asiakkaalla pantiin yhteen kahta suurta yhtiötä”, hän kertoo.

Istumista oli erittäin paljon. Elsa asui kaukana asiakkaasta, joten työsuhteen alussa oli sovittu etätyöstä. Lopulta kuitenkin autolla ajamista tuli selvästi enemmän kuin piti.

ELSAN TYÖPAIKALLA tahti oli vain liian kova.

”Vasta viime aikoina on alettu puhua siitä, miten vaarallista istumatyö todella on”, Elsa sanoo.

Alakuloinen mieli alkoi ilmaantua selkäkipujen seuralaiseksi. ”Kun piti venyä loputtomasti, aloin sinnitellä töissä kipeänäkin.”

”Kun syö vahvoja kipulääkkeitä, nukkuu huonosti, tulee sumu eikä mistään saa enää kiinni”, hän muistelee.

”Masennus ja fyysinen kipu kulkevat käsi kädessä. Masennus voi johtaa siihen, ettei jaksa liikkua eikä pitää huolta ja silloin kroppa menee rikki.”

TEKNIIKAN akateemisten Tekin työsuhdeneuvontaan tulee vuosittain parikymmentä yhteydenottoa masennuksen ja muiden mielenterveysongelmien takia.

”Trendi on kasvava. Asiantuntijat ovat hyvin kuormittuneita työssään, koska työväline on oma pää. Monilla aloilla on käynnissä pitkä nousukausi, töitä on paljon eikä yrityksissä välttämättä ole rekrytoitu lisää työntekijöitä”, Tekin asiamies Sirkku Pohja kertoo.

Monilla aloilla kuten suunnittelu- ja konsulttialalla työvoimaa ei edes ole mistä palkata.

”Silloin 37,5 tunnin työaika viikossa ei riitä töiden tekemiseen ja ihmisiltä vaaditaan venymistä”, Pohja sanoo.

Teknisillä aloilla mielenterveys­ongelmien taustalla on usein se, että monet ylemmät toimihenkilöt kokevat ikään kuin omistavansa työnsä.

”On tärkeää tehdä hyvää tulosta ja kun on myös kiire, ihminen kuormittuu helposti liikaa.”

TEKNIIKAN asiantuntijoiden työkulttuuri on hyvin miehistä. Miehiseen kulttuuriin kuuluu yhä pitää masennusta heikkoutena. Siksi moni tekniikan töissä masennusoireista kärsivä erehtyy peittelemään oireitaan.

”Jotkut tunnistavat oireet hyvin ajoissa, mutta heitäkin on, jotka kaatuvat suorilta jaloilta ennen kuin ottavat yhteyttä”, Pohja kertoo.

”Kun on kiire töissä, on usein vaikea tunnistaa oireita arjessa tai oireita vähätellään.”

Asiantuntijakin tarvitsee vertaistukea työssään, mutta teknisillä aloilla on tyypillistä, että työntekijä on yrityksensä ainoa erityis­asiantuntija tehtävässään.

Anonyymi kirjoitti...

Missä kulkee harmittoman flirtin ja seksuaalisen häirinnän raja? Uutuuskirja ohjeistaa, kuinka puutut häirintätilanteisiin työpaikalla

Seksuaalinen häirintä voi työpaikoilla alkaa härskistä huumorista, mutta pahimmillaan se voi olla alaisen kiristämistä ja johtaa työkyvyn menettämiseen. Laki velvoittaa esimiehiä puuttumaan häiriökäyttäytymiseen.
Anniskeluravintolan tarjoilija hakee tyhjiä laseja humaltuneelta pöytäseurueelta. Astioita kerätessä hän saa kuulla ulkonäköään koskevia kommentteja, ja hipoopa yksi käsi reittäkin. Tilanne on ahdistava ja epämiellyttävä. Häirinnän hän jättää kuitenkin omaan arvoonsa, onhan se alalla tyypillistä. Sitä paitsi työsuhde on määräaikainen, eikä alan kokemusta ole ehtinyt vielä tarttua – mitä, jos työpaikka menee alta negatiivisen asiakaspalautteen vuoksi? Asiakas on aina oikeassa.

Tilanne on tyyppiesimerkki työpaikkahäirinnästä. Sitä, kuinka työntekijä tai vaikka esimies voi tällaisiin tilanteisiin puuttua, käsitellään Minea Pyykösen ja Mikko Pyykösen uutuuskirjassa Seksuaalinen häirintä työpaikalla (2019).

– MeToo -kampanja nosti seksuaalisen häirinnän eri muodot esiin vuonna 2017. Tuolloin aiheesta alettiin tehdä tutkimusta ja järjeistöt laativat ohjeistuksia häirintään puuttumiseen. Kuitenkin esimerkiksi vain kolmasosa kunnista pon laatinut seksuaaliseen häirintään puuttumisohjeet työpaikoille, mikä on uskomattoman vähän. Teoksellamme pyrimmekin tuomaan aihetta näkyväksi työpaikoilla ja ohjeistamaan työyhteisöjen eri osapuolia puuttumaan häirintään, Minea Pyykönen kertoo.

Missä raja kulkee?
Seksuaalista häirintää voi harjoittaa niin asiakas kuin työkaveri tai esimies.


– Seksuaalinen häirintä voi työpaikalla lähteä liikkeelle viattomasta vitsinheitosta, joka jossakin vaiheessa menee överiksi. Tyypilliset puitteet seksuaaliselle häirinnälle tarjoavat myös työyhteisön juhlat tai muut tapahtumat joissa ollaan hieman enemmän vapaalla, erityisesti jos tarjolla on alkoholia. Toki pahimmillaan on niitäkin tapauksia, jossa esimies on kiristänyt alaistaan suhteeseen.

Missä harmittoman flirttailun ja seksuaalisen häirinnän raja sitten kulkee?

– Raja voi olla hiuksenhieno. Yleisesti voisi sanoa, että käytös on seksuaalista häirintää silloin, kun sitä jatkaa vaikka toinen osapuoli olisi ilmaissut, ettei käytöksestä pidä.

Mutta mitä, jos asiasta ei uskalla huomauttaa ääneen?

– Ideaalitilanne olisi se, että häiritseväksi koetusta käyttäytymisestä sanotaan suoraan. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu, sillä työntekijä voi pelätä esimerkiksi työpaikkansa menettämistä. Tässä häiritsevän osapuolen asemalla on suuri merkitys.

Aina seksuaalisessa häirinnässä ei ole kyse vain yksittäisestä tekijästä, vaan työpaikkakulttuurista.

– Työpaikalla voi olla kulttuuri, joka sallii esimerkiksi härskin vitsinheiton. Tätä kutsutaan työpaikan karnevalismiksi. Uusi työntekijä ei ole välttämättä tottunut tällaiseen ja voi kokea tilanteen hyvinkin ahdistavana.

Anonyymi kirjoitti...

Ylen hallintoneuvoston PS-kaksikko: Louhimiehen ajojahti meni överiksi

Jouko Jokinen: Hallintoneuvostolla ei ole mandaattia kommentoida journalismia.
YLEISRADION hallintoneuvoston jäsenet, perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Olli Immonen eivät ole yllättyneitä Ilta-Sanomien uutisesta, jonka mukaan Ylen toimittajaa epäillään törkeästä kunnianloukkauksesta.

Ilta-Sanomat kirjoitti, miten Ylessä työskennellyttä toimittaja Sara Rigatellia epäillään elokuvaohjaaja Aku Louhimiehen törkeästä kunnianloukkauksesta. Tapaus liittyy Ylen esittämiin väitteisiin Louhimiehen työskentelytavoista ohjaustilanteissa.

– Olimme jo viime vuoden lokakuussa sitä mieltä, että Louhimieheen kohdistuva jahtaaminen meni liian pitkälle ja että toimittaja Rigatellille olisi perusteltua antaa potkut, Ronkainen muistuttaa perjantaina lähetetyssä tiedotteessaan.

Immosen mielestä Ylen operatiivisen johdon, vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen etunenässä, olisi pitänyt ymmärtää vetää jarrusta.

– Jokisen olisi pitänyt miettiä, kuinka pitkälle yksittäisen ihmisen julkisessa jahtaamisessa voidaan tällaisten näyttöjen perusteella mennä.

IS kertoi aiemmin, miten Louhimies toimitti poliisille viime vuoden lopulla tutkintapyynnön, jossa hän pyysi selvittämään Rigatellin ja Jokisen toimia.

LOUHIMIES päätyi tekemään tutkintapyynnön tiettävästi sen jälkeen, kun Rigatelli oli lähestynyt BBC:tä ja kertonut Louhimiehen ohjaustavoista. Yhteydenoton jälkeen Louhimiehen pesti BBC:n tilaamassa tv-sarjassa päättyi.

Ronkainen ja Immonen eivät ymmärrä Ylen julkaisupäätöstä eivätkä tue Rigatellin myöhempää toimintaa.

– Ylen kohuartikkelin taustatyö olisi pitänyt tehdä huolella ja varmistaa tiedot useammasta lähteestä. Louhimiehelle olisi kuulunut lisäksi antaa oikeus oikaista mahdolliset virheelliset tiedot. Tätä oikeutta hän ei saanut.

– Moitittavaa on myös se, että toimittaja Rigatellin ollessa virkavapaalla, hän jatkoi Louhimiehen mustamaalaamista ja ajojahtia muun muassa ottamalla yhteyttä tuotantoyhtiöön, jossa Louhimies työskenteli, Ronkainen ja Immonen toteavat.

Kaksikko muistuttaa, että Yle on sitoutunut Journalistin ohjeisiin. Ohjeiden mukaan tuomioistuimien ratkaisuihin tai syyllisyyteen ei saa ottaa ennakolta kantaa.

Ylen päätoimittaja Jokinen sanoo IS:lle, ettei hän halua kommentoida asiaa sen tarkemmin.

– Tämä asia kuuluu Ylen toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Eihän hallintoneuvostolla ole minkäänlaista mandaattia kommentoida journalismia.

Anonyymi kirjoitti...

Vihreä turkulaispoliitikko suoltaa naisvihamielistä törkyä blogin kommenteissa: ”On se niin kuvottava, että en minä p****i vaikka sillä olisi suu teipattuna”

urun vihreitä edustava kuntapoliitikko, kulttuurilautakunnan varajäsen Mika Lamminpää kirjoitti tällä viikolla useita naisia halventavia kommentteja perussuomalaisen kuntapoliitikon blogin kommentteihin.


Tällä viikolla valtakunnallisena puheenaiheena on ollut nuorien naispoliitikkojen kohtelu mediassa. Keskustelun käynnisti vihreiden vastavalittu kansanedustaja Iiris Suomela, joka kirjoitti Twitterissä, kuinka naiskansanedustajiin kohdistuisi vähättelyä ja seksismiä.

Vihreät on muutenkin puolueena voimakkaasti profiloitunut kaikenlaisen seksuaalisen häirinnän ja väkivallan torjumiseen pyrkivässä toiminnassa.

Jo vuoden alussa vihreiden naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Emma Kari vaati seuraavaa hallitusta nostamaan tyttöihin ja naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän ja väkivallan torjunnan Suomen sisäisen turvallisuuden keskiöön.

Hämmentäviä naista alentavia kommentteja

Turun vihreitä edustava kuntapoliitikko, kulttuurilautakunnan varajäsen Mika Lamminpää on tällä viikolla mellastanut perussuomalaisten varavaltuutetun Outi Maran blogissa uusisuomi.fi –sivun blogialustalla.

Lamminpää on kirjoittanut Maran blogiin useita naisvihamielisiksi katsottavia kommentteja, jotka ovat aiheuttaneet hämmennystä.

Keskiviikkona Lamminpää kirjoittaa Laura-nimisestä naisesta, jota hän kuvailee tällä tavalla:

– Koska näissä prinsessapäiväkirjoissa näköjään halutaan puhua nimenomaan ulkonäöstä niin täytyy minunkin sitten sanoa, että olisihan se Laura ihan p****a, jos vain pitäisi suunsa kiinni.

”Lauran ajattelu oksettaa”

Blogin kommentoijat ihmettelevät Lamminpään naista alentavia kirjoituksia. Hänelle vihjataan, että mitäpä jos hän kertoisi samat naisvihamieliset ajatuksensa vihreille puoluesisarilleen.

Lamminpää vastaa:

– En minä sitä Iirikselle voi sanoa, sillä sehän on fiksu nainen. Ja kaunis kaiken lisäksi. Ei Laurankaan ulkonäkö ole ällöttävä, ainoastaan hänen ajattelunsa oksettaa. Myös hänen ”mestarinsa” ajattelu inhottaa jokaista tolkun ihmistä.

Yhä pimeämpää vihreää naisvihaa

Torstaina Lamminpää jatkoi mellastamistaan blogikommenteissa ja hän avasi laajemmin naisvihamielistä ajatteluaan.

– Koita nyt tyttö ryhdistäytyä. En minä Lauraa p****i vaikka sillä olisi suu teipattuna niin kuin siinä viime syksyn vaalimainoksessa. On se niin kuvottava ja ääliömäinen, Lamminpää kirjoittaa vastauksessaan blogin pitäjälle Maralle.

Useat blogin kommentoijat huomauttavat vihreälle turkulaispoliitikolle, että hän on julkaissut törkyä ja että kommentteja olisi syytä pyytää anteeksi.

– Jatkat törkeätä kirjoittelua ja nimittelet jatkuvasti. Kirjoittamasi kommentti oli alkuaan ketjuunkin tarpeeton. Törkeä ja öyhöttävä. Pyytäisit anteeksi ja menisit eteenpäin, eräs keskustelija kirjoittaa.

Anonyymi kirjoitti...

Jenni, 33, ei kaipaa parisuhdetta: ”Koen vaimon roolin vastenmielisenä”

Vaimon rooliin asettuminen ei sytytä Jenniä. Päinvastoin – hän kokee sen vastenmielisenä.
Kirjailija ja puhetaiteilija Jenni Janakka, 33, ei kaipaa pysyvää parisuhdetta, eikä sinkkuus ärsytä, ahdista tai pelota häntä.

Kaikki aiemmat suhteet ovat melkeinpä kaavamaisesti päättyneet viimeistään kolmen kuukauden jälkeen.

– Syyt ovat olleet tosi erilaisia. Joko minua on alkanut ahdistaa, tai sitten toinen osapuoli on jättänyt. Viime aikoina olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että erilaisten tilanteiden takana onkin ehkä sama asia.

Tällä hän tarkoittaa suppeaa roolia, joka naiselle tuntuu usein lankeavan.

– Minua pelottaa etenkin vaimon rooli. Koen sen vastenmielisenä, Jenni kirjoittaa myös blogissaan.

”Hallitus ei päästä lähtemään”
Janakalla on ollut elämässään paljon miespuolisia ystäviä, ja usein hän on istunut iltaa seurueessa ainoana naisena.

Näissä tilanteissa naisista, vaimoista, on usein puhuttu varsin yksipuolisesti: nalkuttajina, komentajina, kotiin odottajina.

– Jos miehiltä kysytään, niin sehän on vain läppää, ei mitenkään vakavaa. Tiedän ystäväpariskuntia, joille puhetapa on yhteinen. Mies kaipaa naista pistämään rajoja, nainen pitää siitä, ja se on osa heidän yhteistä kemiaansa. Se on tosi ok, Jenni aloittaa.

– Välillä tapa puhua naisista tuntuu minusta silti tosi ikävältä. Että on naisen tehtävä olla ilon esteenä, eikä mies voi lähteä juhlimaan, jos ”hallitus ei päästä lähtemään”. Tätä tarinaa me toistetaan, osittain vitsillä, mutta samalla se alkaa elää omaa elämäänsä.

Jenniä ei kiinnosta olla osa tätä tarinaa.

– En halua olla Uuno Turhapuron vaimo, Justiina tai Kotikadun Karin Luotola. En ole yhtään semmoinen kotihyysääjätyyppi, eikä minulla ole kiinnostusta olla odottamassa miestä kotiin.

Kapea rooli
Jenni tietää, että monia naisia tämä leffoista ja kirjoista opittu ikiaikainen roolimalli harmittaa. Eivät kaikki halua olla asemassa, jossa heiltä kysytään lupaa mihinkään.

– Tiedän myös tapauksia, joissa mies ei ole halunnut tehdä jotain, mutta välttääkseen tylsän miehen leimaa hän on kertonut syyksi, että nainen ei päästänyt, Jenni Janakka kuvailee blogissaan.

Toisaalta hän kokee, että miehet myös tavallaan tarvitsevat kotona kiltisti odottavaa vaimoaan.

– Eräs suhteeni on puhtaasti loppunut kerran siihen, kun kundi olisi kaivannut minusta tyyppiä, joka odottaa kotona. Se ei minulta onnistunut, Jenni toteaa.

Suomalaisten tavassa puhua vaimona olosta puuttuukin Janakan mukaan kokonaan aktiivinen, menevä ja kodin ulkopuolella toimelias vaimo.

– Nautin työstäni, haluan käydä kulttuuririennoissa ja harrastuksissa. Vaimon rooliin tuo ei kuitenkaan tunnu istuvan, ja se rajoittaa omaa kykyä ymmärtää itseään parisuhteessa.

– Sellaista tarinaa, jossa vaimo on aktiivinen toimija kodin ulkopuolella, ei ole kerrottu. Ei ole esimerkkiä tai mallia, joten on hankala hahmottaa, miten sellainen olisi edes mahdollista.

”Haluan olla itse pahanteossa”
Jenni Janakka myöntää, että kysymys vaimon roolista ei ole mustavalkoinen.

– Enemmänkin tämä on sellainen ”fifty shades of grey” -tyyppinen juttu, hän naurahtaa.

Siitä huolimatta hän haluaa herätellä sekä miehiä että naisia miettimään asiaa. Kapea kuva kotona kyttäävästä naisesta tuntuu kantavan vuodesta toiseen, eikä moni nainen halua sopia siihen muottiin.

– Minä en halua olla soittelemassa kenenkään perään, enkä muuten soita. En halua olla pitämässä ketään poissa pahanteosta, vaan haluan itse olla pahanteossa, Jenni kiteyttää blogissaan.

– Enkä halua olla nihkeä, en toiminnan este. Minä en halua olla vaatimassa toiselta huomiota – jos sitä ei tule, niin antaa olla. Ehkäpä syy on siis tämä ahdistukseni minulle sopimattomasta roolista.

Anonyymi kirjoitti...

Jääprinsessoja ja setämiehiä – tasa-arvokeskustelu on suurimmassa muutoksessa sitten kikkelikorttiajan
Tutkijat korostavat median ja poliitikkojen valtaa termien vakiinnuttamisessa.


Muistatko kikkelikortti-episodin? Entä kokovartaloministerin ja setämiehet?

Ainakin jääprinsessa-kohun moni suomalaisista tietää. Kysyimme tutkijoilta muun muassa setämiehen historiasta ja tasa-arvokeskustelun juurista, mutta ensin on hyvä taustoittaa lähihistoriassa kuohuttaneita termejä.

Toimittajien ja poliitikkojen käyttämät erinäiset nimitykset ovat tulleet arkipäiväiseksi jokapäiväisessä elämässä, mutta kaikista tuorein tapaus paikantuu viime viikon lopulla julkaistuun Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Seppo Varjuksen kommenttiin (siirryt toiseen palveluun).

Jutussa Suomen sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.) kuvailtiin jääprinsessaksi.

Myös esimerkiksi keskustan puheenjohtaja Juha Sipilää on kutsuttu aiemmin kauhuelokuvien alieniksi ja Suomen sfinksiksi.

Viikon alussa vihreiden tuore kansanedustaja Iiris Suomela ilmaisi ilonsa setämies-termin ilmestymisestä suomalaiseen sanakirjaan Ylen Aamu-tv:ssä.

Taas vuonna 2011 Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki kuvaili silloista pääministeriä Mari Kiviniemeä (kesk.) kokovartaloministeriksi. (siirryt toiseen palveluun)

Setämies-termiä kuvataan Kielitoimiston sanakirjassa kotona asuvaksi ja naimattomaksi veikkoseksi. Se käyttää sanasta seuraavaa esimerkkiä: "Setämies yritti iskeä nuoria naisia laivan baarissa. Nuorison hulinointia katsellessaan kolmikymppinenkin tuntee itsensä setämieheksi".

Taas prinsessan sanallista merkitystä sanakirja kuvailee muun muassa näin: "käyttäytyä kuin prinsessa ylhäisesti" ja "perheen pikku prinsessa".

Kokovartaloministeriä ei sanakirjasta löydy. Ainakaan vielä.

Käytetyt termit eivät vain sanoja
Helsingin yliopiston äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan professorin Liisa Tainion mukaan niin jääprinsessan kuin setämiehenkin yhteys henkilön ulkonäköön on olennainen.

– Tämä on mielestäni hyvin vastenmielinen piirre tällaisessa julkisessa keskustelussa. Huomio tulisi kiinnittää tekemisiin ja näkemyksiin, eikä henkilön ulkoiseen olemukseen.

Osa kansasta on ilmaissut ärtymyksensä nimittelykohujen suhteen. Eikö elämässä ole jotain tärkeämpiäkin asioita ajettavana?

Tampereen yliopiston sosiologin Harri Melinin mukaan Juha Sipilän sfinksimäisyydellä ja Maria Ohisalon prinsessamaisuudella on ero siinä, että toinen termeistä on sukupuolittunut ja toinen ei. Myös setämies-sanaa hän vierastaa.

– Jos joku kutsuu prinsessaksi, tiedetään kyllä, mihin halutaan viitata. Setämiehen rinnalla myös äijä ja vaari ovat taas omalta osaltaan sukupuoleen kohdistuvia termejä. Aina kun "äijät" alkavat tekemään jotain, alan huolestua, Melin sanoo.

Helsingin yliopiston apulaisprofessori Kristiina Brunila taas kertoo setämies-termin kehittyneen eräänlaisena vastaiskuna.

– Perinteinen tapa riisua nainen vallasta on ollut käydä ulkoisen olemuksen kimppuun. Ehkä yksi pyrkimys vastata tähän seksismiin on setämies-nimitys, jolla on haluttu sanallistaa joidenkin pääasiassa miesten tapaa käyttää valtaa puhumalla ja niin sanotusti paremmin tietämällä muiden puolesta.

Kuitenkin esimerkiksi äijää ja vaaria viljellään suomalaisessa arkikielessä alituiseen. Kysymys sukupuoleen kohdistuvien termien käytöstä liittyy siihen, missä kontekstissa niitä käytetään.

Myös Tampereen yliopiston mediatutkija Johanna Kantola viittaa siihen, että edellä mainitut sanat eivät ole vain kirjaimia vailla historiaa.

–Kysymys on siitä, että näitä termejä käyttämällä on mahdollista asettaa ihmisiä tiettyihin asemiin. Sanat ovat myös vallan ilmentymiä.

Kikkelikortti-episodi tärkeä vedenjakaja
Onko suomalainen tasa-arvokeskustelu sitten jonkinlaisessa mylleryksessä?

Sosiologi Harri Melin taustoittaa nykytilannetta palaamalla naisten äänioikeuden noin satavuotiseen historiaan. Hän mainitsee kaksi tärkeää vedenjakajaa: Tiedotusvälineiden nimeämä Kikkelikortti-episodi ja yhdysvaltalainen Me too -liike.

Anonyymi kirjoitti...

Miksi ihmeessä viisikymppinen osaava nainen ei saa kutsua edes työhaastatteluun? Asiantuntija latoo pöytään karut faktat

Kymmenet keski-ikäiset naiset kertoivat hiljattain Twitterissä vaikeuksistaan työllistyä. Järvenpään TE-palveluiden asiantuntijan Susanna Soikkelin kokemuksen mukaan korkeakoulutetut naiset kohtaavat ilmiön miehiä aikaisemmin.

Suomalainen työelämä ja ikäsyrjintä ovat olleet pinnalla viime aikoina yhteisöpalvelu Twitterissä. Keskustelu alkoi, kun viidenkympin ylittänyt työnhakija kertoi omista kokemuksistaan:

Pian kävi ilmi, ettei keskustelun aloittaja ollut kokemustensa kanssaan yksin. Työttömiä, keski-ikäisenä irtisanottuja naisia oli useita. Alasta riippumatta heitä yhdisti se, ettei naisia kutsuttu viidenkympin jälkeen edes työhaastatteluun.

Myös TE-palveluiden asiantuntija Susanna Soikkeli otti osaa keskusteluun. Me Naisille hän kertoo, että Twitterissä esiin nostettu ilmiö näkyy myös TE-palveluiden arjessa.

– Meillä on todella paljon korkeasti koulutettuja ja ammattitaitoisia työnhakijoita, jotka eivät työllisty, vaikka kielitaito, osaaminen, ulkoinen habitus ja hakemukset ovat enemmän kuin kunnossa. Hirveän usein he ovat nimenomaan naisia, kertoo Soikkeli.

Koskee ilmiö vain naisia?
Ilmiö näyttää koskettavan nimenomaan naisia. Twitter-keskusteluunkin osallistui viisikymppisiä miehiä, joita naisten kokemukset ällistyttivät. Miehet kertoivat, että heitä värvätään töihin parhaimmillaan ilman hakuprosessiakin.

Sukupuolen tutkimuksen alumni Katariina Hyvärinen toteaa, että ilmiön voi huomata myös katsomalla pörssiyhtiöiden johtajia ja arvostettuja poliitikkoja.

– Johtajan paikalla istuu todella usein keski-ikäinen mies. Miehillä ikä ja kokemus nähdään vakuuttavina tekijöinä, mutta naisen kohdalla näin ei ole. Tästä kertovat myös tilastot ja aiheesta noussut keskustelu, Hyvärinen sanoo.

Keskusteluun osallistuneet pohtivat myös sitä, onko nainen koskaan sopivan ikäinen työelämään.

Hyvärinenkin tunnistaa ajatuksen.

– On hurjaa, että työnantajat kuvittelevat tietävänsä naisten elämästä enemmän kuin he itse. Ollaan tietävinään, milloin nainen hankkii lapsia ja milloin hän on niin vanha, ettei pysy perässä. Tämä on todellinen ongelma.

Liian itsevarma ja pelottava työelämään
Mistä viisikymppiseten naisten heikentyneet työllistymismahdollisuudet oikein johtuvat? Keskustelun edetessä vastausta yritettiin tiedustella useilta yrityksiltä – tuloksetta.

Osa keskustelijoista epäili, että keski-ikäiset naiset ovat mittavan työkokemuksensa takia liian itsevarmoja ja pelottavia. Osa taas pohti, onko työkokemusta kerryttäneiden palkkatoiveet liian korkealla.

Hälyttävää on, jos nämä seikat muodostuvat ongelmaksi vain naishakijoiden kohdalla. Työelämässä miesten palkkatoiveet ovat nimittäin usein naiskollegaa korkeammat – naisen euro on edelleen 84 senttiä.

Osa keskusteluun osallistuneista miehistä kuitenkin muistutti, että ikäsyrjintää tapahtuu myös miesten kohdalla. Moni koki, että keski-ikäinen on harvoin haluttua työvoimaa sukupuolestaan riippumatta.

Susanna Soikkeli vahvistaa, että sama ongelma koskee kaikkia keski-ikäisiä. Hän kuitenkin lisää, että naisten kohdalla työllistymisongelmat alkavat miehiä aikaisemmin.

– Naiset kohtaavat ilmiön jo viisikymppisinä, kun miehet taas lähempänä kuuttakymppiä. Ongelma on kuitenkin todellinen sukupuolesta riippumatta.

Maksaako kokemus liikaa?
Keski-ikäisten työllistymisongelmien syyksi on esitetty myös työkokemuksen ja iän aiheuttamia kustannuksia työnantajalle.

Myös Soikkeli vahvistaa havainnon: kokenut ammattilainen maksaa työnantajalle usein vastavalmistunutta kollegaansa enemmän. Hän kertoo myös TE-palveluiden reagoineen tähän ongelmaan.

– Kokeneempi työntekijä on työnantajalle kalliimpi, joten maksamme osan heidän palkastaan palkkatuen avulla. Sitä kautta saamme keski-ikäisiä työllistymään. On ikävää, ettei ammattitaito ja kokemus paina vaakakupissa tarpeeksi.

Anonyymi kirjoitti...

Abortin puolustaminen on elämän suojelua, sanoo feministi Minja Koskela – "Oikeuden rajoittaminen tuntuu siltä kuin joku potkisi munasarjoille"
Koskela toivoo, että aborttikeskustelussa muistettaisiin faktat ja se, että mahdollisuus lailliseen aborttiin säästää henkiä.


Yhdysvaltojen Alabamassa säädettiin toukokuussa laki, jonka mukaan raskautta ei saisi keskeyttää edes raiskauksen tai insestin vuoksi. Laki, joka ei vielä ole tullut voimaan, on Yhdysvaltojen tiukin.

Moni osavaltio on myös kiristänyt aborttilakejaan, niin että raskauden keskeyttäminen on laitonta esimerkiksi kuuden raskausviikon jälkeen.

Näin siitäkin huolimatta, että liittovaltiotasolla abortin kieltäminen on laitonta.

Tutkija, feministi Minja Koskelan mielestä Yhdysvaltain kiristyvästä aborttilainsäädännöstä pitääkin välittää Suomessa asti.

– Yhdysvalloissa keskustelu on selvästi tapetilla, mutta jos katsotaan vuotta 2018, niin pelkästään silloin on käyty aborttikamppailuja myös Puolassa, Irlannissa ja Argentiinassa, Koskela sanoo.

Mistä kyse?
Koskelan mukaan aborttien vastainen kehitys tuntuu olevan maailmanlaajuinen ilmiö.

– Näen, että se liittyy enemmän konservatiiviseen, oikeistopopulistiseen aaltoon joka meitä jollain tavalla järisyttää ja tuo uudestaan pinnalle sellaisia keskusteluita, joiden kuvittelisi olevan kuopattu vuonna 2019.

Viime viikolla uutisointiin, että Norja kiristää aborttilainsäädäntöään. Lakia päätettiin kiristää monisikiöraskauksien osittaisten keskeyttämisten osalta.

Samoin uutisointiin kahden liiallista abortti-informaatiota jakaneen berliiniläislääkärin saamista 2 000 euron sakoista. Sakkotuomio johtuu siitä, että Saksassa on yhä voimassa abortin mainostamisen kieltävä laki. Kieltoa rikkovat lääkärit voivat saada sakot tai jopa kaksi vuotta vankeutta.

Kroatiassa, jossa abortti on lain mukaan sallittu, abortin saaminen on yhä vaikeampaa lääkärien kieltäytyessä aborttien tekemisestä. Italiassa abortin saaminen on tietyissä osissa maata käytännössä mahdotonta.

Toki Euroopasta löytyy myös maita, joissa suunta on toinen.

Irlanti päätti laillistaa abortin viime vuonna. Aiemmin abortti oli sallittu ainoastaan silloin, jos raskaavana oleva nainen oli välittömässä hengenvaarassa.

Kuka ja mitä?
Esikoistietokirjansa Ennen kaikkea feministi juuri julkaissut Koskela keskustelee sosiaalisessa mediassa aktiivisesti feminismistä ja tasa-arvosta sekä kirjoittaa feminististä Bluestocking-blogia.

Blogissaan Koskela kirjoittaa Alabaman kiristyneestä aborttilainsäädännöstä näin: "Alabamassa 25 valkoista, hyvätuloista miestä teki päätöksen, josta kärsivät etupäässä rodullistetut, pienituloiset naiset. Näin abortista – joka on keskeinen osa globaalia seksuaaliterveyttä – ollaan tekemässä luksustuotetta, johon on mahdollisuus vain varakkailla."

Tätä et ehkä tiennyt
Koskela sanoo aborttikysymysten raivostuttavan ja koskettavan – ihan fyysisesti.

– Tuntuu, että aina kun tulee joku kamppailu missä tahansa maassa, viimeisimpänä tämä keskustelu Yhdysvaltain Alabamassa, niin se tuntuu siltä, kuin joku potkisi munasarjoille.

Siksi kirjoittaminen abortista esikoiskirjaan ei ollut Koskelalle kevyttä, päinvastoin.

– Luvun kirjoittaminen oli tosi raskasta, koska jouduin penkomaan sitä puhetta abortin vastustamisesta ja törmäämään kaikkiin niihin epäloogisuuksiin, joita se puhe sisältää, Koskela sanoo.

Kirjaansa varten Koskela kävi läpi lainsäädäntöä Suomessa ja maailmalla. Se, että abortin vastaisten puheiden lukeminen tuntui raskaalta ei yllättänyt häntä. Keskustelun ajankohtaisuus sen sijaan yllätti hieman.

– Konkretisoitui se, miten framilla tämä kysymys jälleen kerran on, vaikka luulisi, että tämä on käyty jo monta kertaa.

Mikä on Koskelan mielestä tärkeintä?
– Toivoisin, että keskustelussa ryhdyttäisiin kuuntelemaan faktoja ja ymmärrettäisiin, että abortin puolustaminen on elämän suojelua, koska se säästää ihmishenkiä.

Anonyymi kirjoitti...

Väistyvä komentaja: Realismia asevelvollisuuden uudistamiseen

Jarmo Lindberg viittaa selvitykseen, jonka mukaan kansalaispalvelukselle ei nähty tarpeita.

Puolustusvoimain väistyvä komentaja, kenraali Jarmo Lindberg perään kuuluttaa realismia asevelvollisuuden uudistamiseen ja kansalaispalveluskeskusteluun. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi eilen Lännen Median haastattelussa hallituksen selvittävän kansalaispalveluksen tarvetta. Työ nojaa hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hallituskauden alussa asetetaan ”laajapohjainen parlamentaarinen komitea selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä”.

Lindberg muistuttaa, että kansalaispalveluksesta tehtiin vastikään virkamiesselvitys, josta ilmeni, että valtaosa ministeriöistä ei näe sellaiselle tarvetta.

– Selvityksessä eri hallinonalat eli ministeriöt ilmoittivat, ettei heillä ole siihen tarpeita, he eivät oikein kykene hahmottamaan, miten se toteutettaisiin eikä heillä ole resursseja, Lindberg kommentoi asiaa Verkkouutisille.

Lindberg huomauttaa, että kyseessä oli toki ”nopea virkamiesselvitys”, mutta:

– Tämän virkamiesselvityksen perusteella tuntuu kyllä siltä, että jos siinä ei oikeastaan löydetty juuri mitään, niin mitä uutta voisi tulla esiin laajemmassa selvityksessä? Joka tapauksessa on hyvä, että tehdään analyysiä ennen kuin ryhdytään tekemään mitään päätöksiä, summaa Lindberg.

Lindberg kertoo jo parin viime vuoden ajan peräänkuuluttaneen kansalaispalvelusta koskevassa keskustelussa konkretiaa: mitä se voisi olla ja kuka sitä järjestäisi?

– Koska puolustusvoimat ei ole se, joka sen järjestää. Jos kyse on pelastustöistä, lääkinnällisistä tehtävistä tai mitä tämä sitten voisikaan olla, siitä vastaavat kyseiset hallinnonalat ja ministeriöt. Olen perään kuuluttanut myös resursseja asian järjestämiseen, koska tämähän ei ole halpa asia, jos pakolla kymmenille tuhansille suomalaisille nuorille tämä määrätään palvelukseksi.

Lindbergin mielestä puolustusvoimat ei ole myöskään se taho, joka rahoittaisi kansalaispalvelusta:

– Puolustusvoimat vastaa sotilaallisista tehtävistä emmekä ole se taho, joka jatkossa järjestäisi kansalaispalveluksen eri muotoja, jos sellaisia halutaan. Se ei meille kuulu enkä myöskään usko, että sitä meidän järjestettäväksi halutaan.

Anonyymi kirjoitti...

Keskustaryhmä: ISIS-naisia ei voi tuoda Suomeen

Keskustan hallintovaliokuntaryhmän jäsenet eivät hyväksy ns. ISIS -naisten tuomista takaisin Suomeen.

– Nämä naiset ovat lähteneet vapaaehtoisesti ISIS:n kalifaattiin ja osallistuneet mahdollisesti hirmutekoihin siellä. Keskustan hallintovaliokuntaryhmä ei hyväksy, että näitä naisia lähdettäisiin tuomaan takaisin Suomeen. He muodostaisivat tänne päästessään mahdollisen turvallisuusuhan, emmekä voi hyväksyä tällaisen riskin ottamista. Suomen valtion ei tule mielestämme hakea näitä naisia takaisin, Juha Pylväs, Mikko Kärnä, Hanna Huttunen ja Joonas Könttä toteavat.

Syyriassa al-Holin leirillä olevien lasten osalta hallintovaliokuntaryhmä toteaa, että toimintaa heidän suhteensa on myös harkittava tarkkaan.

– YK:n sopimusten mukaisesti lapsia ja vanhempia ei voida erottaa tahdonvastaisesti toisistaan. Olemme valmiita harkitsemaan pienten lasten hakemista Suomeen, mikäli heidän äitinsä tämän hyväksyvät. Sen sijaan vanhempia lapsia, jotka ovat mahdollisesti radikalisoituneet, emme halua tuoda Suomeen.

– Mikäli lapset palaavat vanhempineen Suomeen omilla keinoillaan, emme voi perustuslain nojalla estää Suomen kansalaisia palaamasta. Mikäli näin kuitenkin tapahtuu, on turvallisuustekijät huomioitava tarkkaan, Pylväs, Kärnä, Huttunen ja Könttä sanovat.

Anonyymi kirjoitti...

Analyysi: Naiset marssivat politiikan huipulle – murtuvatko hyvä veli -verkostot?
Tätä ei ole ennen Suomessa koettu: enemmistö hallituspuolueista on naisen komennossa.


Kun Antti Rinteen hallitus aloitti työnsä, huomio kiinnittyi siihen, että enemmistö ministereistä on naisia. 19:stä ministerin salkusta 11 on nyt naisen hoidossa.

Kun Vihreät valitsi puolueensa puheenjohtajaksi Maria Ohisalon, muuttui toinen poliittisen elämän naisistumista koskeva tilasto. Viidestä hallituspuolueesta kolmea johtaa nyt nainen.

Nuo puolueet ovat vasemmistoliitto (pj. Li Andersson), RKP (pj. Anna-Maja Henriksson) ja vihreät (pj. Maria Ohisalo).

Sipilän hallitus oli selvästi miesvaltaisempi kuin Rinteen hallitus
Ei ole ihme, että Rinteen hallituksessa on enemmän naisia kuin miehiä, sillä koalitiossa ovat mukana eduskunnan naisvaltaisimmat ryhmät.

Sekä vihreiden että SDP:n kansanedustajista selvä enemmistö on naisia. Vihreiden eduskuntaryhmässä naisemmistö on huikea: 20 kansanedustajasta peräti 17 on naisia. Vasemmistoliitolla on yhtä monta nais- kuin miespuolista kansanedustajaa.

Keskustan ja RKP:n eduskuntaryhmissä sukupuolijakauma on perinteisempi. Miespuolisia kansanedustajia on kummassakin selvästi enemmän kuin naisia.

Rinteen viisikkohallituksen sukupuoliprofiili eroaa selvästi Juha Sipilän kolmen ässän kokoonpanon profiilista. Sipilän hallitus oli alusta loppuun kolmen miespuolisen puoluejohtajan eli trion komennossa. Myös selvä enemmistö Sipilän hallituksen jäsenistä oli miehiä.

Jo joka toista eduskuntapuoluetta johtaa nainen
Nyt oppositiossa olevista puolueista yhdellä on nainen johtajanaan. Sari Essayah luotsaa kristillisdemokraatteja. Neljää kahdeksasta eduskuntapuolueesta johtaa siis nainen.

Tämä tieto ei kuvaa kuitenkaan aivan tarkkaan tilannetta eduskunnassa. Harry Harkimon edustama Liike Nyt ei ole vertailussa mukana, koska se ei ole rekisteröitynyt puolueeksi.

Naisilla on enemmistö myös neljän eduskuntapuolueen hallituksessa. Nuo puolueet ovat kokoomus, RKP, vihreät, ja vasemmistoliitto.

Vahva miesenemmistö on enää perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien puoluehallituksissa. Perussuomalaisten puoluehallituksessa on 8 miestä ja 4 naista. Kristillisdemokraattien hallituksessa miehiä on 13 ja naisia 9.

Kevään eduskuntavaalit vahvistivat selvästi naisten asemaa eduskunnassa. Arkadianmäellä on nyt 92 naispuolista kansanedustajaa. Se on enemmän kuin milloinkaan ennen.

Sukupuolten välinen tasa-arvo on edennyt Suomen poliittisessa elämässä siis varsin pitkälle. Miehillä on kuitenkin yhä hienoinen enemmistö eduskunnassa.

Naispuolinen puoluejohtaja ei ole Suomessa enää outo lintu
Puolueiden johtopaikoista on vuosi vuodelta kisaamassa enemmän naisehdokkaita. Millään puolueella ei ole enää pulaa varteenotettavista naispuolisista johtajakandidaateista.

Perussuomalaiset on jäsenkunnaltaan hyvin miesvaltainen puolue. Siitä huolimatta europarlamentaarikko Laura Huhtasaari olisi vahvin ehdokas puolueen johtajaksi, jos Jussi Halla-aho päättäisi vetäytyä tehtävästä.

Perussuomalaisten vahvin nouseva kyky on myös nainen, uusmaalainen kansanedustaja Riikka Purra (siirryt toiseen palveluun). Hän työskenteli aiemmin puolueensa poliittisena suunnittelijana. Purraa pidetään Jussi Halla-ahon oikeana kätenä

Vaikka keskustan kansanedustajista kaksi kolmasosaa on miehiä, monet puolueen valovoimaisimmista politiikoista ovat naisia. Jollei tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko olisi kieltäytynyt puheenjohtajakilpaan ryhtymisestä, hänestä todennäköisesti tulisi Juha Sipilä seuraaja.

Saarikon kilvasta pidättäytyminen ei kuitenkaan merkitse, etteikö keskustan seuraava puheenjohtaja voisi olla nainen. Ehdolle tehtävään ja Antti Kaikkosen haastajaksi saattaa ilmaantua useita naisia ennen syksyn puoluekokousta. Olisi yllätys, ellei ainakin elinkeinoministeri Katri Kulmuni paikkaa tavoittelisi.

Keskustan uusista kansanedustajista tulevaisuuden nimeksi noussee kansanedustaja Eeva Kalli.

Anonyymi kirjoitti...

Lissu, 27, saa seksiä aina halutessaan: ”Todella vanhanaikaista sanoa, että nainen on halpa, jos harrastaa paljon seksiä eri miesten kanssa”

Onko suuri seksikumppaneiden määrä miinus vai plussa? 27-vuotias Lissu on kyllästynyt vanhanaikaisiin asenteisiin.

Saako nainen haluta paljon seksiä ja vain seksiä? Ei, sanoi 36-vuotias Virpi jutussamme viime kesänä. Hän ei ole kysynyt aina seksikumppaninsa nimeä. Samaa mieltä on Iltalehden kyselyyn vastannut 27-vuotias Lissu-nimimerkillä kirjoittava nainen. Hänellä on takana kahdeksan vuotta kestänyt parisuhde, jossa tarpeet eivät kohdanneet.

– Lopulta läheisyys ja seksi miehen puolelta päättyi täysin. Aloin hakea sitä muualta, koska koen olevani täysi luonnollinen ja inhimillinen halutessani seksiä ja läheisyyttä. Lopulta erosimme, Lissu kertoo.

Hyvää ja turvallista seksiä varattujen miesten kanssa
Ennen pitkää suhdettaan ja sen jälkeen Lissu kertoo harrastaneensa hämmästyttävän paljon seksiä varattujen miesten kanssa.

– En tietoisesti vaan niin, että asian laita on minulle myöhemmin selvinnyt. Jokainen näistä miehistä on ollut tyytymätön parisuhteensa tilaan ja seksin määrään, mutta eivät ole uskaltaneet puhua asiasta tai tehdä muutosta.

Lissun mielestä seksi varattujen miesten kanssa on ollut hyvää ja turvallista, sillä hän on tiennyt, etteivät miehet jää roikkumaan häneen vaan tyydyttävät ainoastaan hänen seksuaaliset halunsa.

– Välillä ihastumisia on tapahtunut ja mies on ollut jättämässä vaimoaan vuokseni, jolloin olen ahdistunut ja laittanut välit kylmiksi. Usein nämä miehet ovat kaivanneet myös juttuseuraa ja helppoa olemista, jota kanssani on aina ollut, koska en vaadi heiltä mitään, enkä ole kyttäämässä heidän menojaan.

Ei aikaa oikeaan seurusteluun
Lissu kertoo olevansa 27-vuotias ja laskeneensa, että hänellä on ollut vähintään sata seksikumppania. Seksikumppanit ovat löytyneet harrastuksista, baarista, työpaikalta ja Tinderistä.

– Olen todella tyytyväinen tilanteeseen, jossa saan seksiä aina kun vain kysyn, enkä ole kenellekään siitä velvollinen. Teen vuorotyötä, minulla on lapsi ja harrastan paljon, joten oikeaan seurusteluun minulla ei ole edes aikaa. Mielestäni on todella vanhanaikaista sanoa, että nainen on halpa, jos harrastaa paljon seksiä eri miesten kanssa.

Seksi on Lissun mielestä henkilökohtainen asia, eikä se näy ulospäin, kuinka paljon seksiä harrastaa ja kenen kanssa.

– Minusta on upeaa jakaa intiimejä hetkiä eri miesten kanssa, jos se on molemmille osapuolille ok, eikä kehenkään satu. Tällä hetkellä tapailen viittä eri miestä ja saan seksiä juuri silloin kun haluan, joten miksi sitoutua vain yhteen?

Vaimon rooli ei kiinnosta
Myös 33-vuotias puhetaiteilija ja kirjailija Jenni Janakka kirjoitti hiljattain blogissaan siitä, ettei vaimon rooli kiinnosta häntä.

”Vaimo on nihkeä, huumorintajuton, miehensä vastuulliseen toimintaan pakottava ja kaikesta suuttuva kurjimus”, Janakka analysoi vaimon roolia lapsena ja nuorena näkemissään tarinoissa.

Janakka kertoo blogissaan myös, kuinka hän on ollut monta kertaa miesporukassa ainoana naisena ja kuunnellut miesten puhetta omista naisistaan.

”Se tapa, miten siitä omasta naisesta puhutaan, ei ole järin kaunista. Käytetään paljon sanoja kuten vaatii, odottaa, nalkuttaa ja komentaa”, Janakka kirjoittaa.

”Saavutettu nainen on nihkeä, hidaste ja moraalinvartija”, Janakka jatkaa.

Myös bloggaajat Alexa Dagmar ja Linda Juhola kysyivät Nonsense-podcastissaan sinkkumies Migikseltä hiljattain, onko vaikeasti tavoiteltava nainen viehättävämpi kuin nainen, joka kertoo avoimesti tunteistaan.

– Jos joku on vaikeasti tavoiteltava, joku siinä vetää puoleensa, Migis vastasi, mutta kertoi muuttaneensa mielensä kokemuksen karttuessa.

Anonyymi kirjoitti...

Maria Veitola tuki Hussein al-Taeen vaalikampanjaa 3 500 eurolla - kysyi mahdollisista luurangoista kaapissa

Mediapersoona Maria Veitola tuki SDP:n kansanedustajan Hussein al-Taeen vaalikampanjaa 3 500 eurolla.

Vaalirahoitusilmoituksen mukaan al-Taeen vaalikampanjan kulut ja rahoitus olivat yhteensä 39 492,61 euroa, josta omien varojen osuus on 4 595,21 euroa.

Al-Taeen vaalikampanjan rahoituksesta 27 038 euroa tuli yksityishenkilöiltä ja 6 098 euroa yrityksiltä. Puolueyhdistyksiltä tuli 1 048,40 euroa ja muilta tahoilta 713 euroa.

Suurimmat ja samalla ainoat vähintään 1 500 euroa lahjoittaneet olivat Veitola ja toimittaja-yrittäjä Paula Salovaara.

Veitola tuki al-Taeen kampanjaa 3 500 eurolla ja Fazerin omistajasukuun kuuluva Salovaara 3 000 eurolla.

Veitola kysyi luurangoista
Veitola kertoi asiasta huhtikuussa Instagramissa.

– Ennen kun tein päätöksen Husseinin julkisesta tukemisesta, kysyin häneltä, mitä luurankoja hänellä on kaapissaan ja onko hänen mennessä tai nykyisessä elämässä jotain, mistä minun olisi syytä tietää, Veitola kirjoitti.

Veitolan mukaan al-Taeen sosiaalisessa mediassa julkaistut rasistiset kirjoitukset tulivat myös hänelle yllätyksenä.

– Selvää lienee, etten missään nimessä hyväksy yhdenkään yksilön tai ihmisryhmän sortoa tai syrjintää.

Al-Taee sai eduskuntavaaleissa 4 246 ääntä ja tuli valituksi. Al-Taeen tukijoukko oli nimekäs, sillä siihen kuului Veitolan lisäksi muun muassa presidentti Tarja Halonen ja entinen pääministeri Paavo Lipponen.

Sosiaalisessa mediassa julkaistuista kirjoituksista nousseen kohun jälkeen al-Taee joutui sairaalahoitoon huhtikuun lopussa ja on ollut sairauslomalla siitä lähtien.

Anonyymi kirjoitti...

Anna Kontula: Kommunismi on vanha vapausaate

Vasemmistoliiton kansanedustajan mukaan aatteet eivät tapa.

Vasemmistoliiton Anna Kontulaa kutsuttiin kommunistiksi vihreiden ja vasemmistoliiton eroja pohtivassa Twitter-keskustelussa. Kontula vastaa keskustelussa muun muassa, että ”kommunismi on vanha vapausaate”. Kansanedustajan kommentit ovat herättäneet runsaasti keskustelua.

– Vaikea tätä on uskoa, mutta kai se on pakko. Onkohan Anna Kontula koskaan käynyt Virossa, Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski esimerkiksi toteaa.

Kontulan mukaan Virossa käynti ei liity mihinkään.

– Olen. Mutta en ole siellä koskaan erityisemmin tutustunut kommunismiin – etkä todennäköisesti sinäkään, hän vastaaa Saarikoskelle.

– Anna, minulta harvoin loppuvat sanat, mutta nyt niin kävi. Tanssit ihmisten haudalla. Olen surullinen sinun ja puolueesi puolesta, Saarikoski toteaa takaisin.

Anna Kontula sanoo myös, että Virossa tai Neuvostoliitossa ”ei koskaan eletty kommunismissa (oman määritelmän mukaan)”.

– Noin yleisesti, yhteiskunnat ovat niin monimutkaisia, että ne väistämättä sisältävät aina monien eri aatteiden mukaan toimivia mekanismeja. Puhtaita aatevaltioita ei ole olemassa.

Saska Saarikoski syyttää tämän olevan saivartelua.

– Virossa ei eletty kommunismissa, mutta murhaajat olivat kommunisteja ja murhasivat, jotta sinne kommunismiin olisi päästy. Nyt Anna Kontula voi sanoa, että ne eivät olleet Oikeita Kommunisteja, mutta ihan saman voi sanoa natsien Einsatzgruppeneistakin, hän jatkaa.

Anna Kontula vastaa, että ”Suomessa kansanmurhaajat lienevät olleen ihan oikeita isänmaallisia kristittyjä, ja murhasivat julkilausutusti aatteidensa tähden”.

– Se ei tarkoita, että isänmaallisuus tai kristinusko olisivat näiden rikosten pointti. Yhtäläisten kriteerien käyttäminen ei ole ”saivartelua”, hän toteaa.

Eräs kommentoija sanoo Kontulan vapausväitteeseen, että ”kommunismi vapautti ihmiset muun muassa omistamisen taakasta, vapaudesta, valinnoista ja aika monet hengittämisestä – vieläpä ennenaikaisesti”.

– Kommunismi aatteena on vastuussa näistä yhtä vähän kuin kapitalismi aatteena tai kristinusko olisivat vastuussa Suomen vuoden 1918 kansanmurhasta. Ihmiset, järjestelmät ja luonto voivat tappaa. Aatteet eivät tapa ketään, Anna Kontula vastaa.

Häneltä kysytään myös, miten kommunismi ei ole aatteena vastuussa esimerkiksi tuotantovälineiden yksityisomistuksen loppumisesta.

– Aatteet sinällään eivät ole vastuussa. Mutta totta on, että kommunismin ydinalueelle kuuluu tuotantovälineiden yhteisomistus. Tuotantovälineiden valtio-omisteisuus ei taas kuulu, Kontula toteaa.

Hänen mukaansa kommunismi alkoi aikanaan saada kannatusta, koska ihmiset kokivat tehdastyönsä hedelmien päätyvän kapitalismissa pääosin muille kuin heille itselleen.

– Marx selittää tämän logiikan varsin seikkaperäisesti Pääomassa.

Kontulalta kysytään myös, onko kommunismi noussut yhdessäkään maassa vallitsevaksi aatteeksi ilman sotaa tai vallankumousta.

– Ajattelet nyt kommunismia kansallisvaltiokehikosta – semmoistakin on, mutta se on melko tuore eikä missään tapauksessa määrittävä tekijä kommunismin aatehistoriassa. (En muuten äkkiseltään muista, että mikään puhdas aate olisi missään noussut demokraattisesti valtiosäännöksi.), hän vastaa.

Anna Kontula avaa ajatteluaan aatteista toteamalla, ettei fasismikaan tapa ketään, vaan monet fasistit ovat sen sijaan tappaneet.

– Mutta fasismi eroaa kommunismista siinä, että se on olemuksellisesti kansallisvaltioon kiinnittyvä aate, joten sitä on hieman perustellumpaa tarkastella tässä kontekstissa.

Hänen mukaansa kaikki aatteet ovat teoriaa ja käytännössä puhtaita aatteita ei ole olemassakaan.

Anonyymi kirjoitti...

Näin Hollannissa: Eindhovenin yliopisto palkkaa 1,5 vuoden ajan virkoihin vain naisia – Aalto-yliopistossakin tunnistetaan tarve lisätä tasa-arvoa
Suomen suurin teknillisen alan yliopistokouluttaja pyrkii löytämään lisää naishakijoita, mutta valinnassa naisia ei suosita.


Hollantilainen Eindhovenin teknillinen yliopisto on päättänyt palkata seuraavien 1,5 vuoden ajan vakituisiin virkoihin vain naisia.

Tavoitteena on lisätä sukupuolten tasa-arvoa yliopiston henkilöstön suhteen.

Yliopiston rehtori Frank Baaijens kertoo yliopiston tiedotteessa, että he ovat pyrkineet lisäämään naisten määrää vuosien ajan, mutta edistys on ollut hidasta.

Hän huomauttaa, että monipuolinen työyhteisö toimii paremmin kuin sellainen, jossa on edustettuina vain yhden ryhmän edustajia. Syntyy parempia strategioita ja luovempia ideoita ja innovaatioita tulee nopeammin, Baaijens perustelee.

Mies voidaan palkata vakituiseen virkaan, jos sopivaa naista ei puolen vuoden sisällä löydy.

Ohjelma jatkuu myöhemminkin
Ohjelma naistyöntekijöiden määrän lisäämiseksi jatkuu viisi vuotta. 1,5 vuoden ajan kaikkiin virkoihin pyritään valitsemaan nainen. Sen jälkeen arvioidaan, minkä verran viroista varataan seuraavina vuosina pelkästään naisille.

Yliopisto arvioi, että viiden vuoden aikana avoimeksi tulee noin 150 virkaa.

Tavoitteena on, että uusista apulaisprofessoreista ainakin puolet on naisia. Uusista professoreista ja yliassistenteista naisia tulisi olla vähintään 35 prosenttia.

Yliopistoon palkattaville naisille annetaan ylimääräinen 100 000 euron tutkimusapuraha.

Yliopisto kertoo varmistaneensa, että ohjelma on sopusoinnussa EU-säännösten kanssa. Ne sallivat aliedustetuille ryhmille kohdennetun rekrytoinnin, yliopisto sanoo.

Ohjelma kantaa Nobel-palkitun (siirryt toiseen palveluun) kemistin Irène Curien (1897–1935) nimeä. Marie Curien tytär ajoi aktiivisesti naisten oikeuksia koulutuksessa ja tutkimuksessa.

Aalto-yliopistokin etsii keinoja
– Tarve lisätä sukupuolten välistä tasa-arvoa erityisesti teknillisillä aloilla tunnistetaan myös Aalto-yliopistossa, kertoo henkilöstöjohtaja Riitta Silvennoinen Ylelle sähköpostitse.

Suomen suurin teknillisen alan yliopistokouluttaja pyrkii parantamaan tasa-arvoa sekä lyhyellä tähtäimellä henkilöstön rekrytointiprosessissa että pitkällä aikavälillä sitä kautta, että tyttöjä kannustetaan (siirryt toiseen palveluun) opiskelemaan teknistä alaa.

Yliopisto on muun muassa pyrkinyt löytämään avoimiin virkoihin naishakijoita ns. suorahaun keinoin eli etsimällä ehdokkaita ilman, että työpaikasta ilmoitetaan julkisesti.

– Valintakriteerit ovat kuitenkin samat kaikille hakijoille, Silvennoinen sanoo.

Aalto-yliopisto pyrkii lisäämään tasa-arvoa myös siten, että työntekijöiden valintaan osallistuvat ihmiset tehdään tietoisiksi tiedostamattomista ennakko-oletuksistaan. Naistutkijoita puolestaan kannustetaan pysymään alalla muun muassa mentoroinnin avulla.

Silvennoisen mukaan virkoihin valittujen naisten määrä on kääntynyt viime vuosina selvään kasvuun.

Anonyymi kirjoitti...

”Kotona, tehtaalla, Tinderissä”
Nuorten sinkkumiesten kansoittaman Uudenkaupungin kaduilla on hiljaista, mutta Tinder laulaa.


Oikeenlaista kemiaa.

Se on virallinen iskulause kaupungissa, jossa sataa naimatonta 20–39-vuotiasta naista kohden on 148 naimatonta miestä." Kaupungissa, jossa asuu yhteensä hieman alle 16 000 asukasta, ja joka tunnetaan erityisesti autotehtaastaan.

Tämä sinkkumiesten runsaudensarvi on Varsinais-Suomen rannikolta löytyvä Uusikaupunki.

Keskellä kaunista kesäpäivää kaupungin ytimessä seisoo mies, jolla on vakavaa asiaa: 20–29-vuotiaat miehet voivat täällä huonosti.

– Osa heistä ei koe elämäänsä merkitykselliseksi, sanoo kaupunginjohtaja Atso Vainio, 54.

Tarkemmin sanottuna noin 18 prosenttia nuorista miehistä kokee, että elämällä on merkitystä vain vähän tai ei yhtään. Tilanne selviää kaupungin teettämästä laajasta asukaskyselystä, jonka tulokset julkaistiin toukokuun lopulla.

– Tärkeää on nyt se, että meillä on ongelma, mutta tiedämme, mikä se on, Vainio sanoo puistonpenkillä.

Vielä hänellä ei ole vastausta siihen, miten nuorten miesten tilannetta voidaan kohentaa.

– Meidän johtopäätöksemme on, että nuoret miehet voivat huonosti, koska he eivät löydä tästä ympäristöstä seurustelukumppania, ja se heikentää todelle paljon heidän elämänlaatuaan, Vainio sanoo.

Hän pohtii, mahtaako naisilla olla sama tilanne suurissa kaupungeissa, joissa nuoria miehiä on usein vähemmän kuin samanikäisiä naisia.

Jos näin on, kyseessä on Vainion mielestä laaja yhteiskunnallinen ongelma.

Kova asukastavoite
Mutta miksi Uudessakaupungissa sitten on niin paljon nuoria miehiä ja verraten vähän naisia?

Eräs sukupuolijakaumaa vinouttava asia on kaupunginjohtaja Vainion mukaan se, että nuoret naiset lähtevät usein opiskelemaan muualle ja nuoret miehet jäävät töihin Uudenkaupungin alueelle. Täällä on tarjolla etenkin teollisuusalan työpaikkoja, jotka ovat perinteisesti miesvaltaisia.

Entä kaupungin Oikeenlaista kemiaa -iskulause? Sen ympärille kuvattiin talvella jopa video, jonka avulla asukkaita kannustettiin vastaamaan kyselyyn, jossa kysyttiin erittäin henkilökohtaisiakin kysymyksiä.

Oikeenlaista kemiaa liittyy kaupungin strategiaan, jonka tähtäimessä on, että vuonna 2030 Uudessakaupungissa on 20 300 asukasta. Tavoite on kova, sillä monet seutukaupungit kamppailevat näivettymisen kourissa. Uudenkaupungin asukasmäärän pitäisi kasvaa yli 4 000 ihmisellä.

Virallisesti iskulause korostaa kuulemma asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä.

Vainion mukaan väestötavoitteeseen pääseminen ei ole helppoa, muttei mahdotontakaan.

– Emme voi elää elämää kenenkään puolesta, eikä meidän pidä yrittääkään, mutta me voimme mahdollistaa asioita, Vainio sanoo.

Hänen mukaansa kaupungin sukupuolijakaumaa auttaisi tasaamaan se, että alueelle syntyisi lisää työpaikkoja. Lisäksi naisia kiinnostavien opiskelumahdollisuuksien saamisesta alueelle voisi olla hyötyä.

"Laiha tarjonta”
Kaupunginjohtaja Vainio vinkkaa soittamaan sinkkuasioissa autotehtaalle ja jatkaa matkaansa. Hetken kuluttua puhelimeni kuitenkin pirahtaa. Soittaja on Vainio.

Hän kertoo törmänneensä nuoreen mieheen, joka on valmis vastaamaan kysymyksiini sinkkujen tilanteesta. Käännyn kannoillani ja harpon lähistöllä olevaan Rauhanpuistoon. Sieltä löydän Vainion ja 32-vuotiaan Casper Santasen.

Nappasiko kaupunginjohtaja ensimmäistä vastaan tulevaa miestä hihasta vai miten tämä tapahtui? Kaksikon mukaan he ovat entuudestaan tuttuja. Jaloissa pyörii Santasen neljän kuukauden ikäinen koiranpentu Pablo.

Vainio jatkaa jälleen matkaansa, ja istun Santasen kanssa puistonpenkille lehtipuiden oksistojen jättämään aurinkoiseen rakoon. Pian selviää, että Pablo-koiralla on myös emäntä. Itse asiassa Santanen on seurustellut jo yhdeksän vuotta.

Miehellä kuitenkin on näkemys sinkkumiesten kurimuksesta. Omanikäisiä naisia ei juuri katukuvassa näy.

– Kyllä sen on huomannut. Jos olisin itse sinkku, niin aika laiha tarjonta tavallaan olisi.

Anonyymi kirjoitti...

HS: Touko Aalto avautuu sairauskierteestään ja syyttää puoluetovereitaan selkäänpuukottamisesta

Entinen vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kertoo Helsingin Sanomille avoimesti sairauskierteestään ja vertaa politiikan raadollisuutta Game of Thrones -sarjaan.

Eduskunnasta pudonnut vihreiden entinen puheenjohtaja Touko Aalto avautuu Helsingin Sanomien haastattelussa sairauskierteestään. Rankasta koulukiusaamisesta kärsinyt Aalto sai paniikkihäiriödiagnoosin vuonna 2008, eli samana vuonna kun hänet valittiin Jyväskylän kaupunginvaltuustoon. Seuraavana vuonna hän sai ensimmäisen burnoutin.

– Oli tärkeää saada diagnoosi ja selvyys. Mutta jälkikäteen virhe oli se, että en kuntouttanut sitä vammaa, vaan menin niin täysillä siihen politiikkaan, Aalto pohtii HS:lle.

Burnout toistui huonon tuloksen tuoneena eurovaalivuonna 2014, mutta kolme vuotta myöhemmin kuntavaaleissa Aalto oli Jyväskylän suurin ääniharava 2 317 äänellä. Vihreät nousi Jyväskylän suurimmaksi puolueeksi ja Aalto puheenjohtajaksi.

Tuore puheenjohtaja oli pian otsikoissa avioerostaan ja rinnakkaissuhteestaan. Tukholmalaisella homoklubilla Aalto läimi miestä takapuolelle, ja tilanteesta otetut kuvat aiheuttivat kohun.

Aalto jäi syyskuussa sairauslomalle uupumuksen ja masennuksen vuoksi. Hän pitää tilanteeseensa osasyyllisinä sekä mediaa että kollegoitaan. Heille ja politiikan raadollisuudelle hän löytää vastineet Game of Thrones -sarjasta.

– Pystyisin nimeämään kaikille sen sarjan keskeisille valtaa käyttäville hahmoille vastineet todellisuudesta, hän toteaa.

Anonyymi kirjoitti...

Voisiko Krista Kosonen olla huolissaan myös hijabiin pakkopuetuista pikkutytöistä – tunnettu näyttelijä huolestui tyttärensä prinsessaleikeistä

Sukupuolineutraaliuskeskustelussa saavutettiin uusi järjettömyyden aste, kun näyttelijä Krista Kosonen järkyttyi kolmivuotiaan tyttärensä itsepäisestä sukupuolineutraalittomuudesta, ja kääntyi ongelmineen oikeusministeriön puoleen.

Feministinä tunnetun näyttelijän Krista Kososen 20.6. Helsingin Sanomissa julkaistu haastattelu kertoo, että Kosonen oli hämmentynyt oman tyttärensä prinsessaleikeistä.
Haastattelussa hän kertoo ottaneensa asian puheeksi oikeusministeriössä, kun hän oli siellä vihapuheaiheisen työprojektinsa vuoksi käymässä­, ja paikalla oli tasa-arvoasioihin keskittynyttä virkamieskuntaa. Kosonen kysyi vierailullaan, miten prinsessuuteen tulisi suhtautua.
Helsingin Sanomat kertoo, että Kososen kolmivuotiaalla tyttärellä oli menossa tyypillinen prinsessavaihe, jossa lapsi pukeutuu pinkkeihin mekkoihin ja kertoo olevansa kaunis ja ihana prinsessa.
Haastattelussa Kosonen myös kertoo, että hän oli yrittänyt muistuttaa, että tytär on kaunis aina, muutenkin kuin tietyissä vaatteissa. Tähän Kososen tytär oli vastannut huutamalla ei.
Kosonen sai oikeusministeriön työntekijältä maalaisjärkisen neuvon: Älä yritä puskea lasta väkisin toiseen suuntaan.
HELI-MARIA WIIK

Anonyymi kirjoitti...

IL: Sinisen tulevaisuuden entiselle puo­lue­sih­tee­ril­le Matti Torviselle kovaa kritiikkiä puo­lue­to­ve­reil­ta –  "Äärimmäinen narsisti"

Sinisen tulevaisuuden entinen puoluesihteeri, rovaniemeläinen Matti Torvinen saa puoluetovereiltaan kovaa kritiikkiä Iltalehden torstaina julkaisemassa lehtiartikkelissa.

Jutussa useat puolueen vaikuttajat kertovat syitä siihen, miksei sinisten kannatus lähtenyt nousuun puolueen perustamisen jälkeen.

Monet Iltalehden haastattelemista sinisistä on yhä mukana puolueen toiminnassa, ja he avautuvat asiasta jutussa nimettöminä. Vain puolueen entinen puheenjohtaja Simon Elo esiintyy jutussa nimellään.


Jutussa sinisten heikkoa menestystä puoluekentällä perustellaan muun muassa sillä, ettei perussuomalaisista irtautuneen puolueen jäsenistö näkynyt julkisuudessa. Moni sininen olisi myös kaivannut Timo Soinia näkyvämmin julkisuuteen puheenjohtaja Sampo Terhon rinnalle puolueen alkuhetkillä.

– Eduskuntaryhmän perustaminen sekä kannattajakorttien kerääminen vei rajallisen porukan aikaa ja tarmoa, Simon Elo kertoo Iltalehdelle.

Eräs sininen vaikuttaja kertoo puolueen alamäen alkaneen lopullisesti, kun Sininen tulevaisuus sai puoluesihteerikseen kansanedustaja Matti Torvisen. Rovaniemeläinen lupalakimies valittiin puoluesihteeriksi Tampereen puoluekokouksessa vuonna 2017. Sinisten korkean tason vaikuttaja täystyrmää Torvisen jutussa jyrkin sanoin.

– Äärimmäinen narsisti, joka toimi koko ajan puolueen etua vastaan, nimettömänä pysyneen sinisen kerrotaan sanoneen.

Kyseinen sininen kertoo myös Torvisen nettivideoiden olleen monelle puolueen edustajalle kova pala. Jutussa tuodaan esille muun muassa video, jossa paidattomana esiintynyt Torvinen makasi sängyllä ja haukkui kokoomuksen puheenjohtajaa Petteri Orpoa.

– Jos kuka tahansa muu olisi valittu puoluesihteeriksi, sinisten tie olisi ollut erilainen. Matin ymmärrys ei aina riittänyt valtakunnanpolitiikkaan.

Iltalehden jutun mukaan Torvisen ja puolueen muiden jäsenten välit tulehtuivat lopulta niin pahasti, että puolueen johtoryhmä päätyi pitämään kokouksiaan ilman puoluesihteeriä.

Lapin Kansa tavoitti Matti Torvisen puhelimitse torstai-iltana, mutta hän ei halunnut kommentoida Iltalehden jutussa esitettyjä nimettömiä väitteitä. Sen sijaan hän ihmettelee lehden toimintatapoja.

– Tämä juttu vain kertoo Iltalehden journalismin tasosta. Iltalehti ei ole ollut asian tiimoilta minuun missään yhteydessä. Keksitty juttu, Torvinen kertoo Lapin Kansalle.

Anonyymi kirjoitti...

Onnellisesti sinkku
Yhä useampi kolmekymppinen nainen haluaa elää ilman parisuhdetta. Sanna, 34, on yksi heistä.


Sanna Manninen, 34, asuu Porvoossa kolmen lapsensa kanssa. Yksi lapsista on sijoitettuna tuttuun perheeseen. Sannalla on takanaan useita parisuhteita, joista viimeisin päättyi seitsemän vuotta sitten, eikä hän kaipaa uutta parisuhdetta.

– Viimeisimmän suhteen jälkeen menetin uskoni miehiin lopullisesti. Monet parisuhteistani ovat olleet epätasapainoisia ja osa jopa väkivaltaisia.

Sanna kokee ajautuneensa vääränlaisiin suhteisiin rikkinäisen lapsuutensa takia, vaikka on aina pyrkinyt välttelemään draamaa.

– Viimeisimmän suhteen jälkeen päätin, että nyt riitti. En kaipaa parisuhteiden draamaa arkeeni, minulla on ihan tarpeeksi tekemistä näiden lasten kanssa, Sanna naurahtaa.

Sinkkuilmiö yleistynyt
Väestöliiton tutkimusprofessori, Osmo Kontula, kertoo, että vaikka sinkkuus on yleistynyt, harva haluaa elää loppuikänsä yksin.

– Kyseessä on usein olosuhteista johtuva tilanne, esimerkiksi nuoret aikuiset saattavat kokea, etteivät kaipaa suhdetta. Myöhemmin tilanne saattaa muuttua, Kontula kertoo.

Tilastojen mukaan alle 50-vuotiaista naisista vain kaksi prosenttia kokee, että ei halua minkäänlaista parisuhdetta elämäänsä. Tilanne muuttuu 50–60-vuotiaana – tällöin määrä kasvaa kymmeneen prosenttiin ja 70-vuotiaana 20 prosenttiin. Miehillä luku on kaksi prosenttia iästä riippumatta.

Sinkkuuden syyt vaihtelevat
– Voi olla, että sopivaa kumppania ei vain ole löytynyt, tai ei muutenkaan kaipaa läheisyyttä. Itsetunto saattaa olla huono, jolloin on usein vaikeaa päästä toinen lähelleen. Joskus oma elämäntilanne saattaa myös tuntua väärältä, kertoo Väestöliiton parisuhdetutkija Heli Vaaranen.

Joskus syynä voivat olla myös ikävät kokemukset parisuhteista, kuten Sannan tapauksessa.

– Jos poltamme näppimme, sen jälkeen varomme koskemasta kuumaan hellaan. Tämän jälkeen on luonnollista vetäytyä joksikin aikaa parisuhteista. Vaikeiden kokemusten jälkeen luotto siihen, että joskus voisi löytyä hyvä parisuhde, on heikko. Vaaranen lisää.

Negatiiviset ajatukset parisuhteista
Ennen kuin Sanna teki päätöksen yksin elämisestä, hän haaveili tavallisesta parisuhdearjesta.

– Kaipasin sitä, että voisin jakaa jonkun kanssa elämäni. Halusin myös, että minulla olisi joku rinnalla tukemassa ja auttamassa lasten kanssa. Nykyään minulla on parisuhteista todella negatiiviset ajatukset.

Sanna kertoo nähneensä läheltä, miten hyvätkin parisuhteet muuttuvat ennemmin tai myöhemmin huonoiksi.

– Lähi- ja tuttavapiirin suhteita seuranneena useimmiten käy niin, että eletään vaaleanpunaisissa pilvilinnoissa vähän aikaa. Jonkin ajan kuluttua kiukutellaan pienimmistäkin asioista ja tulee muita ongelmia. Sitten sieltä pilvilinnoista tullaan ryminällä alas.

Onko Sanna nähnyt yhtään parisuhdetta, jonka kestämiseen hän uskoo? Hetken miettimisen jälkeen hän vastaa:

– Eräällä sukulaisella vaikuttaa tällä hetkellä olevan hyvä tilanne – hän meni juuri naimisiin ja sai lapsen. Arki vaikuttaa tasapainoiselta ja pariskunta onnellisilta. Hänelläkin kuitenkin kesti löytää tämä nykyinen puoliso – entiset puolisot eivät mitään varsinaisia ruusuja olleet. Hyvää suhdetta en kuitenkaan usko löytäväni, enkä kaipaakaan sitä, Sanna pohtii.

Anonyymi kirjoitti...

Matti Torvisen vastine

Matti Torvisen vastine painetussa Iltalehdessä 20.6.2019 sivulla 6 julkaistuun juttuun.

Olin erittäin suosittu jäsenten keskuudessa.

Toimittaja Parkkosen ja hänen ”lähteensä” väite äärimmäisestä narsismista viittaa enemmänkin laajaan henkilöjulkisuuteeni, jota sain eduskunnassa kuin itse tieteelliseen käsitteeseen narsisti, moraalisesti tai lääketieteellisesti. Väite narsismista on sinällään äärimmäisen loukkaava, ja kun sen esittää nimetön ”taho”, sen voi jokainen jättää omaan arvoonsa. Kyse on kateudesta ja kertojan huonosta itsetunnosta. Jouduin voimakkaan julkisuuden kohteeksi, en puoluesihteerin tehtävän vuoksi vaan siksi, että minulle lakimiehenä ja yrittäjänä lankesivat isot ja merkittävät valiokunnat. Sain osallistua jokaisessa vaiheessa sotesta tai valtion varojen käytöstä käytyihin julkisiin keskusteluihin. Ne toivat laajaa näkyvyyttä. Puolueen avustajat ministeriöissä olivat niin heikosti koulutettuja, että heidän toimiensa paikkailu joutui usein myös julkisuuden valokeilaan toimestani. Siellä myös syntyi hiertymiä, joita nyt paikataan nimettöminä. Puolueen sisäisissä suosiokyselyissä olin aina kakkonen Terhon jälkeen, muut jäivät eri tasolle, hyvin kauas. Porukka ei koskaan kritisoinut minua, vaan kutsui maakuntaan. Kiersin satoja paikkakuntia ja tilaisuuksia, aina riemuiten otettiin vastaan. Minua ei ole koskaan erotettu työvaliokunnasta, jota Parkkonen kutsuu johtoryhmäksi.

Matti Torvinen

auktorisoitu lakimies eli al, varatuomari

Anonyymi kirjoitti...

”Voiko kaksi miestä 43v. ja 46v. olla pari tuntia keskenaan mökillä?” – Vauva.fin legendaariset keskustelut nyt podcastina

Paina playta ja anna absurdin keskusteluketjun viihdyttää ja kiihdyttää.

Terrrrrvetuloa Vauva.fi:n Aihe on vapaa - palstan toiselle tuotantokaudelle. Tässä podcastissa on tehty ääniksi legendaarisen palstan legendaarisimmat keskustelut tiiviiksi paketiksi moderoituna. Tämän jakson aiheena on keskustelunaloitus: "Voiko kaksi miestä 43v. ja 46v. olla pari tuntia keskenään mökillä? Kaupassa pitäisi käydä, mutta miehet eivät halua lähteä mukaan."

Kuuntele Aihe Vapaa -podcastit Suplassa tai klikkaa playeria yllä

"Riskitekijöitä, jos miehet jättää kahdestaan mökille ovat esimerkiksi moottorisaha, vene, kaikkia asiat missä on moottori, kaikki asiat missä on renkaat, pyörä tai pyörät, ampiaispesä, kusiaispesä, kalastusvälineet (varsinkin verkot), katolle johtavat tikapuut ja katto, maalit ja tämä koskee sekä urheilulajien maaleja sekä maalaamiseen tarkoitettuja, aseet kuten ilma-aseet, kirves, puukko, viikate, lapio, kuokka, tikat ja tikkataulu jonka pystyy maaleilla maalaamaan myös vartaloon, korkeat puut, köysi tai narut, Elmu-kelmu, folio, keinu, riippumatto, puhelin, tietokone ja toimiva nettiyhteys..."

Anonyymi kirjoitti...

Suhde presidenttiin teki Monica Lewinskystä nettikiusatun – Miten "maailman tunnetuin harjoittelija" pääsi jaloilleen?
Ylen ulkomaantoimituksen kesäsarjassa kurkistetaan, mitä kansainvälisen julkisuuden unohtamille ihmisille kuuluu.


– Olen pahoillani, että sinä jäit niin yksin.

Nämä #metoo-liikkeen yhden johtohenkilön sanat saivat Monica Lewinskyn purskahtamaan itkuun 20 vuotta sen jälkeen, kun hänen ja presidentti Bill Clintonin suhteesta tuli koko maailmaa puhuttanut uutispommi.

Lewinskystä tuli julkkis yhdessä yössä, kun suhde paljastui tammikuussa 1998. 24-vuotias nainen joutui valtaisan ryöpytyksen kohteeksi, ja hän koki jääneensä yksin kantamaan häpeää. Lewinskyn mukaan häntä eivät aikoinaan tukeneet edes feministit.

Jos suhde olisi paljastunut #metoo-aikakaudella, suhtautuminen presidentin ja Valkoisen talon nuoren harjoittelijan suhteeseen olisi todennäköisesti saanut erilaisen sävyn.

"Ensimmäinen nettikiusauksen uhri"
Suhteesta paisui iso uutinen, koska sen avulla Clinton oli mahdollista saada syytteeseen. Molemmat olivat kiistäneet suhteen ja erikoissyyttäjä Kenneth Starr halusi Clintonin tuomiolle valehtelusta.

Starr uhkasi Lewinskyä pitkällä vankeudella, jos tämä ei todista. 24-vuotias nainen joutui paljastamaan yksityiskohtia myöten intiimin kanssakäymisensä presidentin kanssa.

Internet oli tuolloin aloittelemassa voittokulkuaan, ja suhteen yksityiskohdat levisivät koko maailman silmien eteen, kun Starr latasi raporttinsa verkkoon. Niille, joilla ei vielä nettiä ollut, raportti oli tarjolla painetuissa lehdissä.

Lewinsky sanoo olleensa ensimmäinen ihminen, jonka maine tuhottiin internetissä täydellisesti ja maailmanlaajuisesti.

Nuori nainen joutui kokemaan, millaista on joutua tuntemattomuudesta ajan kuumimman uutisen sekä siihen liittyvien huhujen, paljastusten, pilkan ja sutkautusten kohteeksi.

Seksileikeissä käytetty Clintonin sikari ja tahriintunut sininen mekko tulivat kaikille tutuiksi. Lewinskyä kuvailtiin bimboksi, viettelijäksi, stalkkeriksi ja paljon pahemmaksikin.

Myös krääsää tuli kauppoihin. Esimerkiksi Kiinassa alettiin myydä Clinton- ja Lewinsky-kondomeja. The Cut -lehti laski vuonna 2015, että Monica Lewinsky mainitaan nimeltä vähintään 128 laulussa, joukossa muun muassa Beyoncén ja Eminemin esittämät kappaleet.

Clinton välttyi syytteiltä ja jatkoi presidenttinä. Lewinsky joutui taistelemaan, jottei nujertuisi ivasanojen ja hyljeksinnän edessä.

"Maailman nöyryytetyin ihminen"
Lewinsky on jälkikäteen kertonut, että hän koki skandaalin jälkeen olleensa maailman nöyryytetyin ihminen ja hautoneensa jopa ajatuksia itsemurhasta – vaikkei koskaan sitä yrittänytkään.

Lewinsky sanoi aikoinaan, että hänen ja Clintonin suhde perustui molemminpuoliseen yhteisymmärrykseen. Jos suhteessa oli hyväksikäyttöä, se tuli vasta jälkeenpäin, kun Clintonin sisäpiiri yritti saattaa hänet huonoon valoon ja tämän vastustajat käyttivät häntä pelinappulana, hän katsoi.

Aluksi äiti ei päästänyt tytärtään silmistään, todennäköisesti juuri itsemurhan pelon takia, Lewinsky kertoo kirjoituksessaan Vanity Fair -lehdessä.

Vähitellen Lewinsky alkoi kuitenkin yrittää rakentaa uutta elämää.

Vuonna 1999 hän julkaisi oman versionsa tapahtumista, Monica's Story eli Monican tarina -kirjan, jonka kirjoittajana oli Andrew Morton.

Lewinsky yritti hankkia elantonsa asustebisneksessä ja eri mediaprojekteissa. Pian hän kuitenkin päätti pitää matalaa profiilia välttääkseen syytökset yrityksistä hyötyä maineestaan.

Lewinsky muutti Lontooseen ja suoritti maisterintutkinnon sosiaalipsykologiasta. Hän oli vuosikymmenen lähes tyystin poissa julkisuudesta.

Anonyymi kirjoitti...

"Kyllä hän hoksaa ajan kanssa", totesi eduskunnan varapuhemies, kun Iiris Suomela "kapinoi pikkuisen lapsellisesti" sukupuolittunutta kieltä vastaan – aiheesta puhuttiin salissa jo yli 100 vuotta sitten

Sukupuolittunut kieli on tänä päivänä trendikäs puheenaihe muun muassa politiikassa. Harva kuitenkaan tietää, että asiasta puhuttiin jo Suomen eduskunnan ensimmäisessä täysistunnossa reilut 100 vuotta sitten.

Uudet kansanedustajat, vihreiden Iiris Suomela ja SDP:n Eveliina Heinäluoma herättivät huomiota eduskunnassa pitämissään puheenvuoroissa viime viikolla.

Naiset viittasivat perussuomalaisten Juho Eerolaan puheenjohtajana puhemiehen sijasta. Eerola johti puhetta istuntosalissa eduskunnan toisena varapuhemiehenä.

"Pikkuisen lapsellista"
Suomela kommentoi asiaa Ilta-Sanomille. Hänen osaltaan kyse oli protestista. Heinäluoma kertoi tehneensä inhimillisen virheen.

Eerola puolestaan kommentoi lehdelle, ettei "oikein tykkää tuollaisesta kapinoinnista", viitaten Suomelan sanavalintaan.

– Liittyi se pukeutumiseen tai sanavalintoihin, se on pikkuisen lapsellista, hän sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa.

Eerola arvioi, että Suomela "hoksaa" asian "ajan kanssa".

"Tahtoisin tehdä pienen huomautuksen"
Keskustelu sukupuolittuneesta kielestä on jatkunut jo jonkin aikaa.

Harva tietää, että asiaan puututtiin jo Suomen eduskunnan ensimmäisessä täysistunnossa torstaina 23. toukokuuta 1907.

Tuolloin tuoreeltaan eduskunnan puhemieheksi valittu Pehr Evind Svinhufvud ilmoitti, että päiväjärjestyksen ensimmäisenä asiana on valita kansanedustajien joukosta neljä miestä, jotka "määrätään yhdessä puhemiesten kanssa tekemään ehdotusta ohjesääntömääräyksiksi".

Kansanedustaja Santeri Nuorteva otti asiakseen huomauttaa puhemiestä, joka oli ilmoituksessaan unohtanut, että paikalla on myös naisia. Naiset olivat juuri saaneet eduskuntauudistuksen yhteydessä äänioikeuden ja myös oikeuden asettua ehdolle vaaleissa.

– Tahtoisin tehdä pienen huomautuksen herra puhemiehen käyttämän sanamuodon johdosta, hän kun puhui neljästä "miehestä". Minusta olisi sopivinta, jo ensimmäisenä päivänä suostua yhteisestä puhetavasta, koska joukossamme on naisiakin, jotka myöskin voivat tulla valituiksi, Nuorteva sanoi.

"Tietysti on oikeinta..."
Puhemies vastasi Nuortevalle, ettei tarkoittanut ilmaisullaan pelkästään miehiä.

– Herra Nuortevan huomautuksen johdosta saan lausua, että tulin käyttäneeksi sanaa "mies", vaikka tarkoitin "edusmiestä", sillä edusmiessana tarkoittaa sekä mies että naisedustajia.

Hän kuitenkin vielä täsmensi kommenttiaan:

– Tietysti on oikeinta käyttää sanaa "edustaja".

Yli 100 vuotta sitten pidetystä istunnosta tehdyn pöytäkirjan perusteella istunto jatkui tämän jälkeen mukinoitta.

Ja tänä päivänä edusmiesten sijaan puhutaan kansanedustajista.

Kenties seuraavan 100 vuoden sisään on hoksattu, että puhemiehestä voi puhua myös puheenjohtajana.

Anonyymi kirjoitti...

Lukion ruotsin ei kuulu olla pakkopullaa

Uu­des­sa hal­li­tu­soh­jel­mas­sa on tii­vis ja pe­rus­te­le­ma­ton kir­jaus, jon­ka mu­kaan toi­nen ko­ti­mai­nen kie­li pa­lau­te­taan pa­kol­li­sek­si ai­neek­si yli­op­pi­las­tut­kin­nos­sa.

Pa­kol­li­ses­ta ruot­sin kie­len yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­ses­ta luo­vut­tiin vuon­na 2005. Ja syys­tä.

Kiel­ten opis­ke­lu ai­heut­taa useil­le nuo­ril­le vai­keuk­sia jo ny­kyi­sil­lä mää­ril­lä.

Jos ruot­sin kir­joi­tus yli­op­pi­las­ko­keis­sa tu­lee pa­kol­li­sek­si, pel­kään pa­hoin, et­tä se kar­sii pois lah­jak­kai­ta opis­ke­li­joi­ta, joil­le kie­let ovat ol­leet kom­pas­tus­ki­viä kou­lus­sa.

MINÄ olin op­pi­las, joka luki hi­ki­pääs­sä kie­liä ja ramp­pa­si tu­ki­o­pe­tuk­ses­sa, jot­ta pää­si­si kurs­sit läpi.

Sil­ti­kään en pääs­syt. Ruot­sis­ta sain mak­si­mi­mää­rän hy­lät­ty­jä, ja eng­lan­nis­ta kes­ki­ar­vo oli kai­kes­ta työs­tä huo­li­mat­ta kuu­si.

Jos ruot­sin kie­li oli­si ol­lut pa­kol­li­nen kir­joit­taa, mi­nus­ta ei oli­si tul­lut yli­op­pi­las­ta – kah­ta ai­net­ta ei voi saa­da kom­pen­saa­ti­o­pis­teil­lä läpi, vaik­ka kaik­ki muut kir­joi­te­tut ai­neet oli­si­vat ar­vo­sa­noil­taan hy­viä.

Kaik­ki op­pi­laat ei­vät ole hy­viä kie­lis­sä, ei­kä kai­kil­le toi­mi pe­rin­tei­nen kiel­te­no­pe­tus.

PA­KOT­TA­MI­NEN on usein huo­no rat­kai­su.

Ruot­sin kir­joit­ta­mis­ta pi­täi­si läh­teä miet­ti­mään taus­to­jen kaut­ta – mik­si lu­ki­o­lai­set ei­vät ha­lua kir­joit­taa ruot­sin kiel­tä va­paa­eh­toi­ses­ti?

Jos ope­tus on yh­tä um­meh­tu­nut­ta kuin luok­kail­ma si­säil­ma­on­gel­mai­ses­sa kou­lus­sa, on täy­sin luon­nol­lis­ta, et­tei opis­ke­li­ja ha­lua haas­ka­ta ai­kaan­sa sen kir­joit­ta­mi­seen.

In­nos­ta­va, laa­du­kas ja mie­le­käs ruot­sin opet­ta­mi­nen voi­si saa­da lu­ki­o­lai­set kir­joit­ta­maan ruot­sin va­paa­eh­toi­ses­ti.

Ope­tus­tyy­lei­hin­sä kan­gis­tu­neet opet­ta­jat, joil­la on vir­ka, mut­tei iloa teh­dä työ­tä, saa­vat ke­nen ta­han­sa opis­ke­li­jan in­non lä­säh­tä­mään.

Lu­kio on tii­vis pa­ket­ti, ja lu­ki­o­lai­set ovat ky­se­lyi­den mu­kaan uu­pu­neem­pia kuin kos­kaan ai­em­min.

Hal­li­tu­soh­jel­man ta­voi­te pis­tää miet­ti­mään, mis­tä ruot­sin kie­len pa­kol­li­nen kir­joit­ta­mi­nen oli­si pois.

Ny­kyi­sin jo­kai­sen lu­ki­o­lai­sen on opis­kel­ta­va ai­na­kin vii­si kurs­sia ruot­sia, mut­ta pel­käs­tään nii­den poh­jal­ta on haas­ta­vaa suo­riu­tua yli­op­pi­las­ko­kees­ta hy­vin.

JAT­KOA aja­tel­len huo­nos­ti kir­joi­tet­tu ruot­si ei li­sää ruot­sin kie­len tai­toa mer­kit­tä­väs­ti.

Lu­ki­os­sa ruot­sin li­sä­kurs­sit ovat joko taak­ka­na mui­den opin­to­jen pääl­lä tai pois opis­ke­li­jaa ai­dos­ti kiin­nos­ta­vien ai­nei­den kurs­seis­ta.

Bi­o­lo­gi­an opis­ke­lus­ta haa­vei­le­van on huo­mat­ta­vas­ti vii­saam­paa lu­kea li­sä­kurs­se­ja bi­o­lo­gi­aa kuin ruot­sia.

Kor­ke­a­kou­lu­jen haku-uu­dis­tuk­ses­sa yli­op­pi­la­sar­vo­sa­noil­la on en­tis­tä suu­rem­pi mer­ki­tys – on tär­ke­ää, et­tä opis­ke­li­ja suo­riu­tuu kir­joi­tuk­sis­ta hy­vin.

Suo­riu­tu­mis­ta ei hel­po­ta, et­tä jo mo­nil­le haas­ta­vien ma­te­ma­tii­kan tai eng­lan­nin li­säk­si on kir­joi­tet­ta­va myös ruot­si.

Lu­kio-opis­ke­lun vah­vuus on, et­tä opin­not voi rää­tä­löi­dä omien mie­len­kiin­to­jen­sa mu­kaan. Pa­kol­li­sen ai­neen li­sää­mi­nen yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­siin so­tii tätä vas­taan.

PA­KOT­TA­MI­NEN on van­ha­kan­tais­ta ja ta­ka­pa­juis­ta ajat­te­lua, sil­lä to­del­li­nen mo­ti­vaa­tio ja halu läh­tee ai­van täy­sin muu­al­ta.

Päät­tä­jien pi­täi­si ot­taa pää pois pen­saas­ta ja läh­teä tut­ki­maan ruot­sin kie­len kiin­nos­ta­mat­to­muu­den al­ku­juu­ria.

Siel­tä löy­tyy rat­kai­su – ja se ei ole pa­kot­ta­mi­nen.

Anonyymi kirjoitti...

Syntyvyys laskee Suomessa nopeammin kuin koskaan, mutta onko se ilmaston kannalta hyvä vai huono uutinen? – "V-sanasta" tuli ilmastokeskustelun suurin tabu
Väestönkasvu on ilmastonmuutoksen perimmäinen syy, mutta sitä ei mainita edes kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.


Madonluvut, synkkä ja dramaattinen.

Näin kuvasivat suomalaismedioiden otsikot uusinta väestöennustetta (siirryt toiseen palveluun) viime syksynä.

Tilastokeskuksen ennuste pudotti poliitikoille pommin: syntyvyys on laskenut nälkävuosien tasolle.

Suomalaisnainen synnytti ennusteen mukaan viime vuonna enää 1,43 lasta. Se on reilusti alle sen, mitä vielä neljä vuotta sitten ennustettiin.

Vielä reilummin se alittaa niin sanotun luonnollisen uusiutumisluvun, joka naisten olisi synnytettävä, jotta väkimäärä ei laskisi.

Syntyvyys on ollut laskussa koko 2010-luvun, mutta vuoden 2015 ennusteessa käyrä osoitti kuitenkin ylöspäin.

Väkiluvun piti nousta yli kuuteen miljoonaan 2060-luvulla. Uuden arvion mukaan väestö kääntyy sen sijaan laskuun vuonna 2035.

Väestöennuste laaditaan joka kolmas vuosi. Se on tärkein pitkän aikavälin ennuste, jonka varaan yhteiskuntaa suunnitellaan.

Väestön määrän lasku herättää päättäjissä huolta, ja syystä. Kun työikäisten määrä pienenee suhteessa vanhusten ja lasten määrään, yhteiskunta ei pyöri enää samoilla oletuksilla kuin ennen.

Yhä pienempi joukko työikäisiä maksaa jatkossa vanhusten palvelut ja eläkkeet.

Mutta kumman pitäisi huolestuttaa enemmän, huoltosuhteen vai ilmaston lämpenemisen?

Kun väestöpyramidin pohja kapenee, myös päästöjen määrä laskee, ja päinvastoin.

Helsingin yliopiston dosentti Ulla Lehmijoki nostaa esiin kuuluisan, jääkiekkomailaa muistuttavan kuvion. Siinä maapallon lämpötila kulkee ensin vaakasuorana viivana, kunnes se ampaisee 1800-luvun alkupuolella lähes suoraan ylöspäin.

Samanlainen kuvio piirtyy myös väestönkasvusta. Mailan lapa alkaa kasvaa ylöspäin väestökäyrällä samoina vuosina kuin maapallon lämpöasteet alkavat nousta.

Tutkijat ovat laskeneet, että väestö ja päästöt nousevat yhä samassa tahdissa: yhden prosentin lisäys väestössä tarkoittaa yhden prosentin lisäystä päästöissä.

– Väestönkasvu on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Se on eräs päästökasvun keskeisin syy, Lehmijoki sanoo.

Erityisen keskeinen se on rikkaissa länsimaissa.

Lundin yliopisto kohahdutti kaksi vuotta sitten tutkimuksella, jossa listattiin eri elämänvalintojen vaikutusta hiilijalanjälkeen.

Ylivoimaisesti tehokkain keinoista oli tehdä vähemmän lapsia.

Rikkaassa maassa yhden lapsen hankkimatta jättäminen säästää vuodessa noin 58,6 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Toiseksi tehokkain keino, autosta luopuminen, säästää 2,4 tonnia, laskettiin tutkimuksessa.

Ruotsalaistutkimus on kuitenkin poikkeus: väestönkasvusta ei ilmastokeskustelussa juuri puhuta.

Se ei ole lainkaan asialistalla esimerkiksi kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

Maailman merkittävin ilmastoraportti, hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC esitteli viime syksynä joukon rajujakin keinoja rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen, mutta väestönkasvu – ei suoraan sanaakaan.

Siitä vaikenee pääosin myös media.

Ilmastonmuutoksesta kirjoittava amerikkalaistoimittaja David Roberts jopa kertoo tehneensä tietoisen valinnan.

– En koskaan kirjoita väestönkasvusta, enkä tee niin todennäköisesti tulevaisuudessakaan. On suuri riski astua moraaliseen maamiinaan ilman, että voittaa mitään, hän kirjoittaa uutissivusto Voxissa julkaistussa artikkelissaan.

Robertsilla on syy: keskustelu väestönkasvun rajoittamisesta tarjoaa suoraa polttoainetta rasistisille ja muukalaisvihamielisille kannoille.

– Väestönkasvun ongelmaan voi puuttua myös ilman riskiä, joka sisältyy siitä puhumiseen, hän esittää.

Anonyymi kirjoitti...

Miehelle 6 926 ja naiselle 6 647 e/kk – Palkkaerot ja kohuttu vilppilista kertovat osaltaan, kuinka tutkijanaiset jäävät yhä miesten varjoon

Suomen yliopisto-opiskelijoista jo yli puolet on naisia, mutta professoreista heitä on vain noin kolmannes. Yliopistojemme rehtoreista vain kaksi on naisia, yksitoista miehiä. Åbo Akademihin on valittu naisrehtori, joka ei ole vielä aloittanut virassaan.

Naisten osuus yliopistojen professorikunnasta nousee noin prosentin vuosivauhtia. Hidasta kehitystä kohti tasa-arvoisempaa tiedemaailmaa on siis havaittavissa. Tämä näkyy Professoriliiton vuoden 2018 tilastoista.

– Tämän vuosikymmenen aikana naisten osuus yliopistojen professorikunnasta on noussut 24,5 prosentista 31,8 prosenttiin, Professoriliiton toiminnanjohtaja Tarja Niemelä kertoo.

Sisätautien emeritusprofessori Kimmo Kontula ottaa kantaa tiedemaailman miesvaltaan Lääketieteellisen aikakauskirjan Duodecimin maaliskuun numerossa. Hän kirjoittaa muun muassa siitä, että miehet tuntuvat saavan sukupuolensa ansiosta etumatkaa naisiin nähden erityisesti akateemisen uransa alku- ja keskivaiheilla.

– Tämä aihe nousee jatkuvasti esille tieteen huippulehdissä, Kontula sanoo.

Kontulan mukaan ”näyttää löytyvän tutkimukseen perustuvaa tietoa” siitä, että miehillä on naisia kovempi pyrkimys edetä urallaan ja korostaa osaamistaan. Miehet esimerkiksi viittaavat omiin töihinsä useammin kuin naiset, ja miehet käyttävät naisia hanakammin puheenvuoroja tieteellisissä kokouksissa.

Kun Science-lehti äskettäin listasi kymmenen kärjessä -listan niistä tutkijoista, joiden tieteelliset artikkelit oli jouduttu peruuttamaan niiden sisältämien, jopa vilpiksi epäiltyjen virheiden vuoksi, koko kymmenikkö oli miehiä.

– Miehet voivat olla hieman naisia aggressiivisempia tieteen kentällä kuten niin monessa muussakin asiassa. On kuitenkin mahdollista, että vain jäävuoren huippu pilkottaa ja että valtaosa miespuolisista tutkijoista käyttäytyy aivan korrektisti, Kontula sanoo.

Miesvaltaisuus professorikunnassa on kiistaton, toteaa Helsingin yliopiston vararehtori Tom Böhling. Hänestä on kuitenkin hyvä tiedostaa, että sukupuolijakauma vaihtelee aloittain.

– Yliopistoissa löytyy nykyisin myös aloja, jossa valtaosa professoreista on naisia. Osittain kyse on siis yhteiskunnallisesta sukupuolittumisesta, johon pitäisi puuttua jo ennen yliopistouraa, Böhling sanoo.

Naisprofessoreita on paljon etenkin kasvatustieteissä ja humanistisissa tieteissä.

Helsingin yliopistossa miespuolisia professoreita oli vuoden 2018 lopussa 68 prosenttia ja naisia 32 prosenttia. Böhlingiä ilahduttaa kuitenkin se, että nykyisin käytössä olevan vakinaistamispolun apulaisprofessoreista jo 43 prosenttia on naisia.

Vakinaistamispolulla tarkoitetaan, että henkilö päätyy tiettyjen välivaiheiden kautta vakinaiseksi professoriksi. Nykyiset apulaisprofessuurit sijoittuvat hierarkkisesti yliopistonlehtorin tai yliopistotutkijan ja varsinaisen professorin väliin.

Böhlingin mukaan yliopistoissa ollaan menossa suurin harppauksin kohti tasa-arvoa.

Suurin syy tiedemaailman epätasa-arvolle on yhteiskuntamme ylläpitämä sukupuolijärjestelmä. Lapsia aletaan jo esikoulussa kasvattaa ja myöhemmin kouluttaa kapea-alaisiin sukupuolikategorioihin.

Näin sanoo sukupuolten tasa-arvoa korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa tutkinut apulaisprofessori Kristiina Brunila Helsingin yliopistosta. Hänen professuuriaan ollaan juuri vakiinnuttamassa.

– Sukupuolijärjestelmän myötä opetetaan ja opitaan se, millainen on ”oikeanlainen” tyttö ja poika ja nainen ja mies. Suomessa ollaan tässä hyvin vanhoillisia, Brunila sanoo.

Anonyymi kirjoitti...

”He eivät ole äitejä, vaan hirviöitä” - Isisin uhreja auttava lääkäri vaatii, että al-Holin leirin lapset erotetaan äideistään

– Kun lapset täyttävät kymmenen, heistä tulee jo Isisin silmissä aikuisia, ruotsalaislääkäri Nemam Ghafouri sanoo Iltalehden haastattelussa.

Syyrian al-Holin pakolaisleirillä Isisin uhreja auttava ruotsalaislääkäri Nemam Ghafouri haluaa, että Isis-taistelijoiden lapset erotetaan äideistään ja lapsia autetaan palaamaan kotimaihinsa. Hän huomauttaa, että taistelijoiden vaimot eivät ole vain uhreja, vaan moni on osallistunut Isisin toimintaan.

Ghafouri on tavannut lukuisia Isis-taistelijoiden vaimoja al-Holissa. Ghafouri sanoo, ettei ole löytänyt yhtään naista, joka kertoisi tuntevansa katumusta siitä, että lähti kalifaattiin.

– Lapset täytyy ottaa heiltä pois. Jos he ovat suomalaisia, tuoda Suomeen, jos he ovat ruotsalaisia, sitten Ruotsiin, jotta he saisivat uuden mahdollisuuden parempaan elämään. Muuten vain leikimme tikittävän pommin kanssa. Kun lapset täyttävät kymmenen, heistä tulee jo Isisin silmissä aikuisia, Ghafouri sanoo Iltalehdelle.

Kymmeniä suomalaisia
Suomen uusi hallitus pohtii parhaillaan linjausta siihen, auttaako se al-Holin leirillä olevia suomalaisia naisia ja heidän lapsiaan palaamaan Suomeen. Ylen mukaan al-Holin leirillä on 11 suomalaista äitiä ja 33 lasta. Suojelupoliisi vahvistaa, että tämänhetkisten tietojen valossa suuruusluokka on oikea.

Ruotsi auttoi toukokuun lopussa seitsemän orpoa ruotsalaislasta pois al-Holista. Suomen edellinen hallitus linjasi, että suomalaisia lapsia voidaan auttaa paluussa, mutta lapsia ei ole vielä autettu.

Pohjoismaat ovat Ghafourin mielestä ”vain istuneet ja pyöritelleet peukaloitaan vuosia tämän asian suhteen”, vaikka jo pitkään on ollut tiedossa, että paluukysymys tulee vastaan jossain vaiheessa.

– Ei heidän voida antaa jatkaa aivopesua. He eivät ole äitejä, vaan hirviöitä. Jos he olisivat oikeita äitejä, he asettaisivat lapsen edun ensimmäiseksi, mutta sitä he eivät tee. Heidän ideologiansa on niin vahva, että se menee kaiken edelle, Ghafouri katsoo.

– Monet näistä äideistä uskovat, että Isisin kalifaatti jatkuu heidän lastensa kautta ja islam tulee koko maailmaan. He korostavat, ettei ole mitään, mikä voisi ottaa heiltä pois heidän uskonsa, Ghafouri kertoo kohtaamisistaan äitien kanssa al-Holissa.

Hän ei puhu nimenomaisesti suomalaisista, mutta muistuttaa, että nyt al-Holin leirillä olevat naiset olivat kalifaatissa sen romahtamiseen saakka. Ghafourin mukaan ei voida ajatella, että lapsen etu olisi tällaisessa tilanteessa olla äitinsä kanssa.

Edellisen hallituksen sisäministeri Kai Mykkänen (kok) toi esille, ettei Suomella ole lastensuojelun toimivaltaa Syyriassa, minkä vuoksi lapsia ei voida määrätä huostaan otettaviksi väkisin ilman vanhempien lupaa. Sama tilanne on Ruotsilla.

Anonyymi kirjoitti...

BRITTINAINEN RAHOITTI LAKIOPINTOJA FETISSIVIDEOILLA - LOPULTA RYHTYI TÄYSIPÄIVÄISESTI AIKUISVIIHDEALALLE - KUVAT!

Kun birminghamilaisella Ella Hughesilla oli vaikeuksia maksaa lakiopintonsa. Pitkät luennot viitenä päivänä viikossa tekivät osa-aikatyön löytämisestä vaikeaa. Joku ehdotti Ellalle, että tämä voisi tehdä alusvaatemallin töitä. Hän tajusi, että fetissi-sivustoilla oli mahdollisuus vieläkin suurempiin tienesteihin.

- Olin silloin muutenkin kiinnostunut bondagesta, joten ajattelin, että miksen ottaisi siitä myös maksua... Minua piiskattiin kahdeksan tuntia päivässä ja ansaitsin 400 puntaa, hän sanoo.

Ellan videot kiinnittivät nopeasti pornotuottajien huomion ja pian hänelle alkoi sadella tarjouksia.

- Aluksi ajattelin, etttä en helvetissä. Sitten nukuin yön yli ja tutustuin videoihin. Muistan niitä katsellessani ajatelleeni: "Haluan tehdä sen. ”

- Ensimmäinen kohtaus oli todellinen ahaa-elämys. Rakastin sitä. Se oli elämäni paras 20-minuuttinen. En osannut odottaa sellaista. Tajusin, että tätä minä halusin tehdä elääkseni.

RAHAA, RAHAA
Ellan ensimmäinen video keräsi neljä miljoonaa katsojaa ja hänen tililleen alkoi virrata rahaa. Menestyksellä oli kuitenkin varjopuolensa. Kiusaaminen alkoi. Kun koulun henkilökunta totesi, että "laki ja aikuisviihde eivät sovi yhteen", Ella päätti lähteä yliopistosta ja suorittaa tutkinnon loppuun avoimen yliopiston kautta. Nykyään Ella on alansa palkittu tähti, joka ei haikaile entiseen elämäänsä.

- En halua palata lain pariin. Koen, että olen löytänyt oman polkuni ja olen enemmän kuin iloinen siitä, että elämästäni tuli juuri tällainen, hän vakuuttaa.

Lähde: The Sun

Anonyymi kirjoitti...

Poliisi epäilee: Nainen valehteli Tinder-raiskauksesta Kangasalla – motiivina ”ajattelemattomuus, kosto ja hyvityksen hakeminen” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Anonyymi kirjoitti...

Perätön raiskausilmoitus ”Nikistä”: Kangasalan Tinder-treffit tapahtuivat oikeasti, mutta mitä niillä tehtiin? ”Voisi jopa sanoa, että kosto”

Perätön raiskausilmoitus sai poliisin tekemään turhaa esitutkintaa päiväkaupalla.
Raiskausta koskenut esitutkinta muuttui asianomistajan rikosepäilyksi, kun poliisi selvitti, että seksuaalirikosta ei ollutkaan tapahtunut.
Ilmoittaja on myöntänyt poliisille, että häntä ei raiskattu Kangasalla huhtikuussa.
Poliisi korostaa, että ”Niki” -nimellä etsityillä henkilöillä ei ole osuutta minkäänlaiseen rikokseen kyseisessä jutussa.

Sisä-Suomen poliisi käänsi Kangasalla ilmoitetun raiskaustutkinnan päälaelleen, kun selvittelyn aikana kävi ilmi, että seksuaalirikosta ei tapahtunutkaan.

Poliisi epäilee nyt alkuperäistä asianomistajaa perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä. Väitetty raiskaus ilmoitettiin tapahtuneeksi 19. huhtikuuta, ja poliisi muun muassa alkoi etsiä väitettyä tekijää tuntomerkeillä ja etunimellä ”Niki”.

– Esitutkinnan aikana ilmeni muussa tutkimuksessa sellaista, että kaikki ei pidä paikkaansa ja asianomistaja ei ole kertonut kaikkea, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Antti Uusipaikka kertoo.

– Kun näistä päästiin kysymään ihan suoraan, henkilö myönsi, että tällaista rikosta ei ole tapahtunut.

Poliisi julkaisi asiasta erillisen tiedotteen nimenomaan aikaisemman vihjepyynnön vuoksi. Turhassa raiskaustutkinnassa löytyi henkilöitä, jotka olisivat voineet olla väitetyn seksuaalirikoksen tekijöitä. Poliisi haluaa puhdistaa heidän maineensa. Rikoskomisario Uusipaikan mukaan he todennäköisesti joutuivat kärsimään tutkinnasta.

– Jos tämä teko olisi tapahtunut, saimme selvitettyä sopivia "tekijöitä". Mutta he eivät sinänsä auttaneet perättömän lausuman selviämiseen.

”Siinä on mennyt monia työtunteja”
Tutkinnassa selvisi, että osapuolet todella olivat kohdanneet deittisovelluksen välityksellä ja tavanneet. Raiskausta ei kuitenkaan ollut, ja tutkinnassa jäi hämärän peittoon, kuka toinen osapuoli oli. Perätöntä lausumaa koskevassa tutkinnassa ei siis ole tällä hetkellä asianomistajaa.

– On ollut tällaiset Tinder-perusteiset treffit. Mutta seksuaalirikosta ei lopulta tapahtunut, Uusipaikka sanoo.

Poliisi suhtautuu perättömiin ilmoituksiin ankarasti. Rikoskomisario muistuttaa, että poliisille valehtelu asianomistajana on rangaistavaa, ja tuomioistuimet ovat antaneet siitä myös tuomioita. Jos sepittämistä jatkaa vielä oikeussalissa, rikosnimike kiristyy perättömäksi lausumaksi tuomioistuimessa ja voi johtaa aina kolmen vuoden vankeustuomioon.

Kangasalan tapauksessa poliisi teki runsaasti turhaa työtä.

– Tuollainen väitetty rikos on vakava. Totta kai poliisi keskittää siihen voimavaroja, jotta saataisiin selvitettyä sitä. Kyllä siinä on mennyt monia työtunteja.

Perhe ja suhteet saavat ihmiset vihoihinsa
Uusipaikan näkemyksen mukaan ilmoittajan toiminnassa oli sekä hyötymispyrkimyksiä että silkkaa hölmöyttä. Jokin alkoi hiertää raiskausilmoittajaa niin, että hän vei valheellisen juttunsa poliisille.

– Varmaan suurin syy oli ajattelemattomuus siitä, mitä tällaisella voi saada aikaiseksi. Mutta mitä itse tuossa peilasin, niin kyllä siinä joku hyvityksen hakeminen oli toisena pontimena. Voisi jopa sanoa, että kosto.

Parisuhteet, perhe ja seurusteluelämä ovat tyypillisesti sellaisia elämänalueita, jotka saavat ihmiset niin suunniltaan, että poliisi otetaan välikappaleeksi. Uusipaikka ei ota kantaa perättömien raiskausilmoitusten määrään, mutta sanoo, että yleisellä tasolla vääriä ilmoituksia tulee toistuvasti.

Anonyymi kirjoitti...

Analyysi: Politiikan toimittaja ja Twitter-ässä Timo Haapala suututti Suomen tutkijat, ja riita jatkui koko juhannuksen – mutta hänellä oli myös pointti
Juhannuksen voi viettää rentoutumalla mökillä. Twitterissä ei rentouduttu.


Juhannus tuli ja meni, mutta Ilta-Sanomien meritoitunut politiikan erikoistoimittaja, moottoriturpa Timo Haapala pysyy.

Lauantaina Haapala kirjoitti Twitterissä seuraavasti:

Virtuaalinen juhannusmyrsky oli valmis.

Kaikki alkoi Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professorin Anu Koivusen kolumnista Suomen Kuvalehdessä.

Koivunen kirjoitti, että Ilta-Sanomat on viimeaikaisissa pääkirjoituksissaan asemoinut itsensä oppositioon suhteessa uuteen hallitukseen.

Kolumnin sosiaalisessa mediassa näkyvä otsikko on ”Ilta-Sanomat valittelee hallituspolitiikan ideologisoitumista – ja asemoi samalla itsensä oppositioon”.

Itse kolumnissa ei sanota juuri muuta kuin että vastakkainasettelut ovat journalismille kiistaton käyttövoima ja että tämä voi ideologisoida lehdistöä uudelleen.

Kirjoitus sai joukon toimittajia varpailleen. Erityisen lujille se näytti ottavan Haapalalla.

Haapala siis halusi, että viestimien käyttämien asiantuntijoiden ideologiset taustat pitäisi saada päivänvaloon.

Haapalaa komppasi MTV:n uutisten politiikan toimittaja ja siten Haapalan entinen alainen Vesa Kallionpää, jolla on trauma ”marxlähtöisestä tiedotusteoriasta”.

Tällä Kallionpää viittaa todennäköisesti Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokseen, jossa merkittävä osa suomalaisista toimittajista on jossakin vaiheessa opiskellut. Tiedotusopin laitoksella on vanhastaan maine vasemmistolaisena instituutiona, sillä laitosta johti professori Kaarle Nordenstreng, joka muun työnsä ohessa toimi Neuvostoliitto-vetoisessa journalistijärjestö IOJ:ssä puheenjohtajana.

Helsingin yliopiston työelämäprofessori ja entinen vihreä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri tuli väliin sanomaan, että jos tutkimus sinänsä leimataan pelkäksi mielipiteeksi, peli on menetetty.

Sitten Haapala iski takaisin: ”Suurelta osin peli on jo menetetty: toimittajilla on sentään jo selkärangassa jonkin sortin avuton pyyntö objektiivisuutta kohtaan, tutkijoilla, dosenteilla yms. ei ole, vaan hävyttömästi yhdistelevät asiat näkemystensä mukaan.”

Haapalan twiitti sai tutkijat hermostumaan.

Vastausten ja päivittelyjen määrä on aiheen epäseksikkyyden ja suomalaisen Twitterin pienuuden huomioon ottaen valtava. Tiivimmän vastauksen tarjosi Helsingin yliopiston taloustieteen professori Hannu Vartiainen:

Anonyymi kirjoitti...

Nyt femakot yrittävät Suomessakin saada määriteltyä tällaista raiskaukseksi:

Tinder-treffeillä karmaiseva seuraus: intialaismies pidätettiin –kielteinen vastaus kosintaan poiki raiskaussyytteen - Viihde - Ilta-Sanomat

Anonyymi kirjoitti...

Äiti laiminlöi poikansa hammas­hoidon: alle 4-vuotiaan suusta paljastui karmea yllätys – joutuu maksamaan lapselleen 4 400 euron korvaukset - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Pipoa ja farkkuja tarvinnut nainen meni pakkaspäivänä Tampereen Stockmannin sovituskoppiin – sitten iski tuhoisa pissahätä - Tampereen seutu - Ilta-Sanomat

Anonyymi kirjoitti...

Työllisyys parani erityisesti miesten parissa – miehiä silti työttöminä enemmän kuin naisia
Työllisyysasteen kausivaihtelusta siivottu trendiluku oli toukokuussa 72,6 prosenttia.


Työllisiä oli tämän vuoden toukokuussa 32 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin samaan aikaan, käy ilmi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun). Samaan aikaan työttömiä oli 249 000, eli 12 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendiluku oli 72,6 prosenttia ja työttömyysasteen 6,6 prosenttia.

Työllisten määrä toukokuussa oli noin 2,6 miljoonaa. Työllisten määrän havaittu kasvu on 34 000:n virhemarginaalia pienempi.

Työllisten määrä kasvoi miesten parissa enemmän kuin naisten. Työttömiä miehiä oli 133 000 ja naisia 116 000.

Työllisyysasteen trendi on hieman noussut ja työttömyysasteen trendi on pysynyt ennallaan viime kuukausina. Trendiluvuista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, joten ne ovat keskenään vertailukelpoisia.

Työttömyys ja työllisyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo Tilastokeskuksen mukaan lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän vuoksi tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Kausitasoittamaton 15–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden toukokuusta 1,4 prosenttiyksikköä 74,3 prosenttiin ja naisten työllisyysaste 0,2 prosenttiyksikköä 71,8 prosenttiin.

Kausitasoittamaton työttömyysaste oli toukokuussa 8,8 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin.

15–24-vuotiaita nuoria oli toukokuussa yhteensä 614 000, joista työllisiä oli 280 000 ja työttömiä 117 000. Työvoimaan kuuluvien nuorten määrä oli näin ollen hieman alle 400 000.

Anonyymi kirjoitti...

Myös pojille on taattava tie jatko-opintoihin - Mielipide | HS.fi

Peruskoululaisten matematiikan taidot murenemassa - Kotimaa | HS.fi

Peruskoulun päättävillä heikko laskupää - perustaidot hukassa | Yle Uutiset | yle.fi

Anonyymi kirjoitti...

Naisopettajat antavat pojille huonompia arvosanoja | Tekniikkatalous

Läksyt tekijäänsä neuvovat - Karvi.fi

Anonyymi kirjoitti...

Huippuvalmentaja vaati suuria mullistuksia naisten jalkapalloon – entiseltä Helmarit-vahdilta täystyrmäys: "Jalkapallo on jalkapalloa"
Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen luottovahteihin lukeutunut Minna Meriluoto ei ymmärrä vaatimusta "sääntöhelpotuksista" naisille.


"Ei ole olemassa mitään selkeää syytä sille, miksi naiset pelaavat isolla kentällä ja isoihin maaleihin"

Väitteen voisi helposti ohittaa ainuttakaan naisten jalkapallo-ottelua katsoneen väsyneenä provokaationa. Hämmentävän siitä tekee kuitenkin, että kyseessä on Chelsean naisten päävalmentaja Emma Hayesin mielipide.

Hayesin, joka luotsaa Englannin verrattain kovatasoisessa WSL:ssä pelaavaa joukkuetta, jossa pelaavat maailman huippunimistä muun muassa Norjan Maren Mjelde, Skotlannin Erin Cuthbert, Englannin Fran Kirby ja Uuden-Seelannin Ali Riley. Hayes oli myös monien suosikki Englannin naisten päävalmentajaksi ennen kuin lopulta Phil Neville sai pestin, koska Hayesilla oli kokemusta naisten valmentamisesta menestyksekkäästi.

The Timesin kolumnistina MM-kisojen aikana toimiva Hayes ilmeisesti aavisti tulevan kohun väitteistään, sillä hän painotti vielä erikseen otsikossa (siirryt toiseen palveluun), että pienempien maalien ja pienemmän kentän vaatiminen ei ole seksististä. Mielipidettään Hayes perusteli naisten fyysisiin ominaisuuksiin ja ennen kaikkea pituuteen vedoten. Huippuluotsi nosti esimerkiksi aitajuoksun, jossa miesten ja naisten erot on huomioitu aitojen mitassa – naisten aidat ovat miesten aitoja lyhyempiä.

Edelleen väitteensä tueksi Heyes esitti tilastoja, joiden mukaan Englannin naisten pääsarjassa tehdään keskimäärin enemmän maaleja boksin ulkopuolelta kuin Valioliigassa, vaikka kudit eivät samalla voimalla lähdekään. Englannin pääsarjan pronssimitalistien valmentaja uskoi lisäksi, että pienempi kenttä parantaisi naisten pelin laatua.

Ei liene yllätys, että kirjoitus kirvoitti keskustelua. Redditissa kirjoitusta kommentoitiin ensimmäisten tuntien aikana yli 1600 kertaa, ja myös lajiväki heräsi.

Yksi kantaa ottaneista on Yhdysvaltain monivuotinen tähtimaalivahti Hope Solo, jolle ison maalin peittäminen huippuvuosina ei ollut ongelma. Sittemmin Solo on tullut itsekin tunnetuksi kärkkäistä kommenteistaan.

– Jos maalin peittäminen olisi todella naisille ongelma, voisimme keskustella siitä. On seksististä olettaa, että naiset tarvitsevat myönnytyksiä, Solo tylytti ja muistutti, että hänen edeltäjänsä ovat taistelleet saadakseen pelata isolla kentällä.

Fyysisiin ominaisuuksiin on sen sijaan vedottu esimerkiksi silloin, kun jalkapallo oli vielä naisilta kielletty – lääkäreiden mukaan laji kun oli naisille vaarallinen. Niin vaarallinen, että se kiellettiin kymmeniksi vuosiksi.

Myös Suomen naisten maajoukkueessa torjunut entinen maalivahti Minna Meriluoto on samoilla linjoilla Solon kanssa.

–Väite tuntuu ihmeelliseltä. Nytkin kisoissa on nähty, että maalivahdit yltävät ylänurkkiinkin. Lyhyempi maalivahti voi kompensoida pituutta sijoittumisella ja räjähtävyydellä. Mielestäni maalit ovat juuri oikean kokoiset, vaikka ne ovat samankokoiset myös kaksimetriselle miehelle, Meriluoto tykittää.

Meriluodon mukaan pelaajien kesken aiheesta ei ole koskaan edes keskusteltu. Myös ajatus pienemmästä kentästä kuulostaa Yle Urheilun asiantuntijan mielestä oudolta.

– En näe siihen mitään syytä. MM-kisoissa on nähty, että pelaajien fysiikka, tekniikka ja juoksuvoima ovat niin hyviä, että kenttä on juuri sopivan kokoinen ja peli näyttää hyvältä. Jalkapallo on jalkapalloa eikä siihen tarvitse tehdä naisille ja miehille muutoksia, Meriluoto päättää.

Anonyymi kirjoitti...

Ylen kysely: Suomalaiset tyrmäävät yhä naisten asevelvollisuuden – "Tämä on tasa-arvokeskustelun sokea piste"
Selvä enemmistö suomalaisista pitäisi asevelvollisuuslain entisellään. Iso osa nuorista olisi kuitenkin valmis muutoksiin.


Suomalaisten selvä enemmistö kannattaa nykyisen kaltaista asevelvollisuutta, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Siinä 68 prosenttia oli sitä mieltä, että asevelvollisuuslakia ei ole tarpeen muuttaa.

Vastaajia pyydettiin kertomaan, mikä kuvastaa parhaiten heidän näkemystään asevelvollisuudesta. 28 prosenttia vastaajista kannatti mallia, jossa naistenkin pitäisi suorittaa jonkinlainen asevelvollisuuteen rinnastettava kansalaispalvelus. Vain 4 prosenttia oli sitä mieltä, että asevelvollisuuden pitäisi koskea myös naisia.

Mitä nuorempiin ikäluokkiin mennään, sitä pienemmäksi kutistuu nykymallisen asevelvollisuuden kannattajien joukko. 15–24-vuotiaista 41 prosenttia kannattaa naisten kansalaispalvelusta ja 8 prosenttia naisten asevelvollisuutta.

Asepalveluksen uudistamista ajavan Asepalvelus 2020 -kampanjan perustaja Milja Suihkon mielestä nuorten vastaukset kertovat siitä, miten heille sukupuoli ei enää määritä ihmisen paikkaa yhteiskunnassa.

– Vain yhteen sukupuolista kohdistuva valtiollinen pakko ei ole millään lailla enää meidän maailmassa perusteltavissa, hän sanoo.

Vaasalainen Fanny Kesti hakeutui varusmiespalvelukseen, koska oli kiinnostunut ilmailusta. Jos hän olisi saanut valita asepalveluksen ja kansalaispalveluksen välillä, hän olisi hakeutunut armeijaan joka tapauksessa.

Jääkäriprikaatissa Rovaniemellä palveleva nuori alikersantti pitää ehdotusta kansalaispalveluksesta tasa-arvon näkökulmasta "ihan hyvänä". Toisaalta nykyinenkin järjestelmä toimii hänestä hyvin, ainakin asepalveluksesta motivoituneille naisille. Naisten pakollista asevelvollisuutta hän ei kannata.

– Jos kansalaispalvelus tulee, siellä pitäisi ehdottomasti olla samat vaihtoehdot sekä miehille että naisille.

Puolustusministeri: "Suurempiakin tasa-arvo-ongelmia on"
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) esitti ennen juhannusta, että naisten kansalaispalveluksesta tehtäisiin selvitys. Yhtenä vaihtoehtona hän pitää 2–3 kuukauden palvelusta, joka täydentäisi nykyistä järjestelmää.

Kaikkosen mukaan yhteiskunnassa "on varmasti suurempiakin tasa-arvo-ongelmia" kuin vain miehiä koskeva pakollinen palvelus. Nykyjärjestelmä ei silti ole täysin yhdenvertainen kaikille, minkä vuoksi vaihtoehtoja kannattaa selvittää.

– Se olisi yksi peruste sille, että molemmat sukupuolet osallistuisivat myös maanpuolustukseen ja yhteiskunnan kehittämiseen tällä tavoin. Katsotaan, löytyykö sille toteuttamiskelpoista mallia vai ei. Vielä sitä on ennenaikaista sanoa, Kaikkonen sanoo kansalaispalveluksesta.

Hän sanoo aikovansa laittaa syksyllä liikkeelle selvityksen asevelvollisuuden kehitystarpeista. Jos selvitys päätyy isoihin muutosehdotuksiin, niiden toteuttaminen jää puolustusministerin mukaan seuraavalle hallituskaudelle.

Ajatushautomo ehdotti sukupuolineutraalia kansalaispalvelusta
Suomessa on tullut julkisuuteen viime vuosina monia ehdotuksia asepalveluksen uudistamiseksi. Milja Suihkon perustama Asepalvelus 2020 ajaa "tasa-arvoista ja rankaisematonta asepalvelusta", mutta ei esitä mitään tiettyä mallia sen toteuttamiseksi.

Entisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin ajatushautomo Bank of Ideas on ehdottanut Suomeen järjestelmää, jossa kansalaispalvelus koskisi sekä miehiä että naisia. Sen voisi suorittaa asepalveluksena tai uudenlaisena varautumispalveluksena, joka korvaisi siviilipalveluksen.

– Varautumispalveluksen tehtävät voisivat liittyä esimerkiksi ympäristönsuojeluun, väestönsuojeluun tai sosiaali- ja terveyspalveluihin, luettelee ajatushautomon puheenjohtaja Kaisa-Maria Tölli.

Anonyymi kirjoitti...

Tytöt ahdistuvat onnellisten saarella, pojat oireilevat Päijät-Hämeessä – Nuorten mielenterveydessä on alueellisia eroja
Asiantuntijoiden mukaan eroja selittää mielenterveyspalveluiden tarjonta ja ehkä myös ahdistus-sanan erilaiset tulkinnat.


Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina. Tämä näkyy muun muassa poissaoloina koulusta ja opintojen keskeytymisinä. Ongelmat eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan mielenterveydessä on sukupuolten ja alueiden välisiä eroja.

Eniten ahdistuneita tyttöjä on Ahvenanmaalla. Poikien ahdistus taas on yleisintä Päijät-Hämeessä. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Sotkanet-palvelusta (siirryt toiseen palveluun), jonka tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2017.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) nuorisopsykiatrian linjajohtajan Klaus Rannan mukaan mielenterveysongelmien taustalla on usein monia syitä, minkä vuoksi erojen selittäminen on hankalaa. Joitakin yleisiä trendejä on kuitenkin tunnistettu.

Ahdistuksen määrä kasvaa, kun nuoret siirtyvät peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Tytöt kärsivät keskimäärin poikia enemmän ahdistuksesta ja masennuksesta. Masennus ja ahdistus ovat yleisempiä myös vähemmistöjen keskuudessa.

– Epävarmuus omasta identiteetistä ja tulevaisuuden näkymistä voivat synnyttää mielenterveyden ongelmia. Mitä enemmän koetaan, että ollaan samalla viivalla muiden kanssa ja voidaan suunnitella omaa tulevaisuutta, sitä vähemmän on ahdistusta, Ranta sanoo.

Tytöt raportoivat enemmän
Tutkimuksessa kerätyn aineiston määrä vaikuttaa tiedon luotettavuuteen. Mitä pienempi otos on, sitä varovaisempi pitää olla yleistysten kanssa. THL:n kyselyssä nuoret arvioivat itse ahdistusoireitaan.

Rannan mukaan nuoret saavat usein vaikutteita toisiltaan ja he ovat aikuisia herkempiä vastaamaan samalla tavalla kuin muut lähiyhteisönsä nuoret. Kansainvälisissä tutkimuksissa tytöt raportoivat säännöllisesti poikia enemmän masennuksesta ja ahdistuksesta.

– Poikien voi olla vaikea tunnistaa tai sanallistaa pahaa oloaan, mutta poikien pahoinvointi voi ilmetä muilla tavoin esimerkiksi käyttäytymisessä, Ranta sanoo.

Resurssien puute vaikuttaa
Nuorten mielenterveyden alueellisia eroja voivat osaltaan selittää myös erot mielenterveyspalveluiden saatavuudessa. Joillain alueilla nuorten on vaikea saada matalan kynnyksen hoitoa, jolloin oireisiin ei päästä puuttumaan ajoissa. Hoitoon pääsyn odottaminen voi pahentaa nuorten vointia entisestään.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on selvittänyt opiskeluhuollon tilaa yleissivistävässä koulutuksessa. Arviointiryhmä toteaa raportin tiivistelmässä (siirryt toiseen palveluun), että nuorten psyykkinen oireilu on lisääntynyt ja että kouluihin tarvittaisiin enemmän lääkäreitä ja psykologeja.

Terveydenedistämisaktiivisuuden tulkintakehys, eli TEAviisari (siirryt toiseen palveluun), kuvaa kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Koko maan osalta sekä lukion että toisen asteen terveyspalveluissa on parantamisen varaa. TEAviisarin mukaan henkilöstön määrässä ja osaamisessa on puutteita muun muassa Lapissa ja Päijät-Hämeessä.

Lahtelainen räppäri Miro Kuokkanen kertoo avoimesti omista masennusoireistaan Ylen haastattelussa. Hän joutui odottamaan useita vuosia ennen kuin pääsi terapeutin vastaanotolle.

Luvut yllättivät lääkärin
Ahvenanmaalla yli 30 prosenttia ammattikoulua käyvistä tytöistä kertoo kärsivänsä joko kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuksesta. Koko maan keskiarvo on noin 18 prosenttia. Lukiota käyvistä tytöistä ahdistuksesta kärsii 25 prosenttia.

Ahvenanmaan terveydenhuollon johtavan lääkärin Olli-Pekka Lehtosen mukaan havainto on yllättävä, sillä ahvenanmaalaiset voivat keskimäärin paremmin kuin muut suomalaiset.

– Tämä on erittäin huolestuttava tieto. Yksi mahdollinen selitys voi olla, että sanaa ahdistus käytetään eri tavoin suomen ja ruotsin kielissä. Ruotsinkielinen voi sanoa, että tämä päivä on ahdistava, vaikka hän ei tarkoita sillä yleistä ahdistusta, Lehtonen sanoo.

Anonyymi kirjoitti...

Riita ”Isis-naisista” repesi uudelleen – Jihadismin tutkija: ”Tässä viattomuuden moraaliset rajat hämärtyvät”

Väittely terroristijärjestö Isisin toiminnassa mukana olleiden, nyt Lähi-idän konfliktialueen leireillä olevien suomalaisten tuomisesta Suomeen on saanut uusia kierroksia keskiviikkona.
Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo linjasi yksiselitteisesti, ettei Suomen pidä auttaa niin sanottuja Isis-vaimoja palaamaan.

”En tunne mitään sympatiaa niitä kohtaan, jotka ovat vapaaehtoisesti lähteneet Suomesta palvelemaan terroristijärjestöä. Lasten kohdalla pitää harkita tapauskohtaisesti”, Orpo tviittasi.

”Lapsi ei ole voinut kohtaloonsa vaikuttaa. Pieniä lapsia on pyrittävä auttamaan, mutta se on vaikeaa, sillä viranomaisten toimivaltuudet Syyriassa ovat rajalliset. Ilman vanhemman lupaa lasta ei voi tuoda takaisin. Siksi tarvitaan tapauskohtaisia toimia”, hän jatkoi.

Toisen oppositiopuolueen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi aihetta paljon suorasanaisemmin. Hän kysyy, haluaako Suomi olla ”turvasatama, josta voi lähteä leikkaamaan kurkkuja ulkomaille, ja jonne voi aina palata jäähdyttelemään, kun bileet ovat ohitse”.

”Lapsia käytetään keskustelussa keppihevosena, mutta arveluni on, että juuri naiset ovat ne, jotka Suomeen halutaan takaisin. Kyse on suvaitsevaisesta trippailusta ja itsetehostuksesta”, Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.

Halla-aho pitää selvänä, että jos lapset käydään hakemassa leiriltä, äidit tulevat mukana.

”Jos äidit tulevat Suomeen, heitä ei tulla syyttämään tai tuomitsemaan rikoksista sen enempää kuin tänne jo aiemmin palanneita Isis-taistelijoita tai näiden morsiamia. Lasten huostaanotolle ei löydetä perusteita.”

Hallituspuolue vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Paavo Arhinmäen mukaan on selvää, että Suomen pitää kaikissa tilanteissa toimia oikeusvaltioperiaatteiden mukaan.

”Suomi ei voi valita, milloin toimimme lakien mukaan ja milloin ei”, hän toteaa Twitterissä.

Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen on samaa mieltä.

”Oikeusvaltiossa viranomainen ei voi valita, milloin lakia sovelletaan. Kaikkein vähiten on varaa valita silloin, kun kysymys on perus- ja ihmisoikeuksista”, hän huomauttaa.

”Tässä viattomuuden moraaliset rajat hämärtyvät”

Jihadismin tutkija Juha Saarinen huomauttaa, ettei kyseessä ole millään tapaa yksiselitteinen asia tai ilmiö. Hän korostaa, että kun keskustellaan lapsisotilaista tai terroristisissa järjestöissä toimivista lapsista, puhutaan moniulotteisesta ja monimutkaisesta ilmiöstä, jota ei tulisi yksinkertaistaa. Saarinen toteaa, että myös lapset voivat tehdä julmuuksia osana aseellisten ryhmien toimintaa.

”On ilmiön ymmärtämisen kannalta todella ongelmallista luoda harhakuvaa siitä, että kaikki konfliktialueelle vanhempiensa mukana päätyneet lapset ovat viattomia/syyttömiä. Lapset eivät ole moraalisesti vastuussa siitä että he ovat päätyneet konfliktialueelle tai Isisin vaikutusvallan alaisuuteen. Joissain tapauksissa jopa Isisin riveihin. Tässä moraalinen vastuu on täysin niillä, jotka veivät lapset konfliktialueelle sekä Isisillä itsellään”, hän kirjoittaa laajassa tviittiketjussa.

Saarisen mukaan ”lapsi”-termin alaisuuteen mahtuu kuitenkin tuhansia pelkästään länsimaista tulleita alaikäisiä.

”Osa heistä on osallistunut Isisin aseelliseen toimintaan. Osa muunlaiseen toimintaan. Jotkut ovat jopa teloittaneet vankeja. Tässä viattomuuden moraaliset rajat hämärtyvät. Etenkin sellaisissa tapauksissa, joissa rikosoikeudellisen vastuun ikä ylittyy. Lapseus (ja nuoruus) ylipäätään ovat kulttuurisidonnaisia käsitteitä. Mikä on lapsi länsimaissa ei välttämättä ole tätä Irakissa, Syyriassa (tai Isisin kalifaatissa). Moraalisesti tai laillisesti.”

Anonyymi kirjoitti...

Jostain Iiris Suomelakin suuttuu
Iiris Suomela haluaisi puhua verotuksesta, mutta lipsuu toistuvasti puhumaan tasa-arvosta.


Kun Iiris Suomela astuu sisään, hän näyttää vihaiselta. Vaiko sittenkin surulliselta? Joka tapauksessa, se leveä hymy, jonka Suomela ottaa kuvissa kasvoilleen, ei ole siellä nyt.

Aikaa Suomelalla on vähän ja tekemistä paljon. Suomela, 24, on kansanedustaja, Tampereen valtuuston varapuheenjohtaja, Tampereen yliopiston hallituksen jäsen ja opiskelija. Vihreiden varapuheenjohtajan paikka jäi juuri saamatta, mutta heti haastattelun jälkeen hänet valittiin valiokuntavastaavaksi valtiovarainvaliokuntaan.

Siksi eri asioiden samanaikainen tekeminen on pakollista.

Haastattelun aikana suuhun katoaa smoothie (viher), leipä (avokado) ja cappuccino (soijamaidolla). Jossain kohtaa avokadoa tipahtaa hameelle. Ajoittainen ruoka suussa puhuminen on nyt välttämätöntä, sillä muuten Suomela ei ehtisi puoli kymmeneksi seuraavaan paikkaan.

Suomela on viime vuosina profiloitunut voimakkaasti feministiksi ja vähemmistöihin ja tasa-arvoon liittyvien epäkohtien esille nostajaksi. Viimeksi Suomela kutsuttiin Ylen aamu-tv:hen puhumaan siitä, saako sisäministeriä sanoa jääprinsessaksi.

Vaikka Suomela on vasta valittu kansanedustajaksi, hänelle on lankeamassa rooli sukupuolten tasa-arvon kommentaattorina.

Mutta hän haluaisi olla niin paljon muutakin.

Ohjelmassa Suomela sanoi, että olisi kiva jos häneltä kysyttäisiin vaihteeksi vaikka verotuksesta. Ei aina vaan tasa-arvosta, feminismistä ja seksismistä.

Aivan totta, verotuksesta media ei häneltä ole hirveästi kysellyt. Mutta haastattelun aikana huomaan, ettei se ehkä ole yksin median vika.

Aamu-tv:n keskustelusta Suomela itse nosti omiin tviitteihinsä seuraavan sitaatin, jota myös moni muu jakoi sosiaalisen median kanavissaan.

Suomela sanoo ihmettelevänsä sitä loukkaantumisesta käytävää keskustelua, joka pääsee valloilleen heti, kun kuka hyvänsä nostaa esimerkkejä seksismistä politiikassa ja mediassa.

Harvoin missään muussa kuin naisia ja seksuaalisuutta koskevissa aihepiireissä kritiikin ajatellaan johtuvan siitä, että kriitikko olisi henkilökohtaisesti loukkaantunut.

”Voisin yhtä lailla kysyä Petteri Orpolta, että loukkaako häntä tämän hallituksen veropolitiikka. Jos verrataan tällaisiin substanssikysymyksiin, olisi aivan absurdia, että henkilökohtaisesti loukkaannuttaisiin. Se nähdään systeemaattisena haluna muuttaa maailmaa.”

Siis: Jos Petteri Orpo kritisoi Antti Rinteen veropolitiikkaa, kaikki tuntuvat ymmärtävän että Orpon poliittisena tavoitteena on muuttaa veropolitiikkaa, ja sitä myötä tehdä Suomea mielestään paremmaksi.

Mutta kun Suomela kritisoi tasa-arvopolitiikkaa, ihmisten on tuskastuttavan vaikea ymmärtää, että Suomelan poliittisena tavoitteena on muuttaa tasa-arvopolitiikkaa, ja sitä myötä tehdä Suomea mielestään paremmaksi.

Moni luulee että hänen tavoitteenaan on vain loukkaantua.

ON kuitenkin eräs asia, joka loukkaa myös Suomelaa, ja se on nuorten ilmastoahdistuksen vähättely. Hänen oma ilmastoahdistuksensa oli aikoinaan syy siihen, miksi Suomela kiinnostui politiikasta.

”Kun on joskus pelännyt ilmastonmuutosta samalla intensiteetillä kuin pimeää, tuntuu oikeasti pahalta kun toiset tulee ja nauraa sille pelolle.”

Bentley kirjoitti...

Amazing post with lots of informative and useful and amazing content. Well written and done!! Thanks for sharing keep posting.

Anonyymi kirjoitti...

Hämmentääkö HLBTIQ+ ja muu sateenkaarisanasto? Seta kertoo, miksi oikeilla termeillä on väliä

Suomen kielessä pitkän kirjainrimpsun voi korvata puhumalla sateenkaari-ihmisistä.

Cisnormi, kruisailu, butch, panseksuaalisuus… Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyy paljon terminologiaa, joka ei välttämättä aukene tasa-arvoasioihin vihkiytymättömille. Vähemmistöjen oikeuksia puolustava ihmisoikeusjärjestö Seta ylläpitää nettisivuillaan sateenkaarisanastoa, minne on kerätty yhteensä 76 termiä.

Yksi termeistä on kirjainyhdistelmä, jolla viitataan erilaisiin heteronormista poikkeaviin ihmisiin. Se on totuttu näkemään muodossa HLBT, mutta nyky-ymmärryksen valossa perään on lisätty muitakin kirjaimia. Setan sateenkaarisanastossa se on muodossa HLBTIQ, ja kirjaimet tulevat sanoista homot, lesbot, biseksuaalit, transsukupuoliset, intersukupuoliset ja queer-ihmiset. Sanaston mukaan queer on ”identiteetti, joka tarkoittaa, ettei ihminen halua määrittää omaa seksuaalista suuntautumistaan tai sukupuoltaan”. Intersukupuolisilla puolestaan viitataan ihmisiin, joiden kehossa sukupuolitetut piirteet, kuten kromosomit tai sukuelimet, eivät ole yksiselitteisesti vain miehelle tai naiselle tyypilliset. HLBT-yhdistelmä alkoi nousta käyttöön 1990-luvulla, kun alettiin ymmärtää, että pelkkä homoihin viittaaminen jättää monia vähemmistöjä termin ulkopuolelle.

Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo sanoo, että varsinaista yhtä oikeaoppista kirjainyhdistelmää ei ole. Kyse on siitä, mitä ryhmiä halutaan sisällyttää mukaan.

- Kirjaimia on tullut lisää sitä mukaa, kun eri ihmisryhmät ovat nostaneet päätään ja tulleet näkyvämmiksi, Tarjamo kertoo Voice.fi:lle.

Kirjainlyhennettä näkee myös muodossa HLBTIQA, jossa A viittaa aseksuaaleihin. Tarjamo kertoo, että kirjainten perään saatetaan myös lisätä plussan tai tähden merkki symboloimaan kaikkia niitä vähemmistön edustajia, jotka eivät kuulu kirjainten edustamiin ryhmiin. Kenties pisin kirjainyhdistelmä on käytössä Kanadassa, LGBTQQIP2SAA. Tuossa lyhenteessä toinen Q tulee sanasta "questioning" (seksuaalista suuntautumistaan tai sukupuoli-identiteettiään pohtiva henkilö), P sanasta "panseksuaali" (henkilö, joka tuntee seksuaalista vetoa kaikkiin sukupuoliin), toinen A sanasta "ally" (sateenkaariyhteisön liittolainen, joka identifioi itsensä heteroksi), ja 2S tulee termistä "two-spirit", jolla viitataan joidenkin alkuperäisasukkaiden sukupuolivähemmistöihin.

Suomen kielessä kirjainrimpsun voi kiertää puhumalla sateenkaari-ihmisistä tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että kirjainlyhenne edustaa ihmisiä, jotka kokevat kuuluvansa jollain tavoin heteronormin ulkopuolelle.

Sanoilla on väliä
Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo ymmärtää, että pitkä kirjainjono saattaa hämmentää.

- Jos ei jatkuvasti seuraa tätä tematiikkaa, voi tulla yllätyksenä, että kirjainmäärä on kasvanut, Tarjamo sanoo.

Kuten kirjainlyhennettä on aikojen saatossa päivitetty, myös koko sateenkaarisanastoa pidetään ajan tasalla sitä mukaa, kun ymmärretään lisää sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Kerttu Tarjamo kertoo, että Setan sateenkaarisanastoa täsmennetään lähes vuosittain. Hänen mielestään ei ole lainkaan yhdentekevää, millä käsitteillä sateenkaari-ihmisistä puhutaan.

- Sillä on merkitystä, koska näillä sanoilla tehdään ihmisiä ja heidän kokemuksiaan näkyväksi. On merkitystä, käyttääkö vanhaa kieltä, jonka osa voi kokea loukkaavaksi vai kieltä, jonka ihminen kokee omakseen, Tarjamo kertoo.

Esimerkiksi vanhentuneesta termistä Tarjamo ottaa transseksuaalisuus-sanan. Edelleen monet käyttävät sanaa puhuessaan transsukupuolisuudesta, eli siitä, että ihmisen sukupuoli-identiteetti ei vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta.

Anonyymi kirjoitti...

Nyt tuli Antti Rinteeltä selkeä kanta ”Isis-naisiin”: ”Tässä tilanteessa emme harkitse mitään evakuointitoimenpiteitä”

Terroristijärjestö Isisin toiminnassa mukana olleiden, nyt Lähi-idän konfliktialueen leireillä olevien suomalaisten mahdollinen tuominen tai tuleminen Suomeen nousi pääaiheeksi eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Pääministeri Antti Rinteeltä (sd) kysyttiin suoraan, aikooko Suomi tuoda näitä ihmisiä pois leireiltä.
”Tässä tilanteessa emme harkitse mitään evakuointitoimenpiteitä, ne eivät sovellu tähän laisinkaan”, Rinne vastasi.

Pääministeri, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ja sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) korostivat kaikki, että asia on vaikea, koska sen käsittelyssä pitää pystyä yhdistämään Suomea velvoittavat sopimukset ja toisaalta se, että Suomessa on turvallista elää.

”Nyt haetaan ratkaisua, joka tulee tyydyttämään suomalaisia moraalisesti ja eettisesti mutta myös turvallisuuden osalta. Arviointeja täytyy toteuttaa yksilökohtaisesti, kun näitä päätöksiä tullaan tekemään. Yhtäkään heitä ei voi estää tulemasta Suomeen, jos he päättävät lähteä sieltä leireiltä”, Antti Rinne sanoi.

Pekka Haavisto huomautti leireillä olevien suomalaisten lähteneen alueelle kaikkien annettujen ohjeiden kuten matkustusohjeiden vastaisesti tukemaan Isisin kalifaattia.

”Siellä leireissä on naisia ja lapsia, ainakin noin 10 000. Siellä on myös pieniä lapsia. Hallitus selvittää tietysti tällaisten ihmisten kohdalla, mitä apua mahdollisesti tarvitaan. Mikäli he hakeutuvat Suomen konsulaattiin, suomalaisina he saavat tietysti palata kotimaahan.”

Maria Ohisalo lisäsi, että myös lapsen oikeudet velvoittavat Suomea.

”Hallitus paraikaa kerää tietoa mahdollisimman monilta asiantuntijoilta. Se tiedetään, että olot siellä ovat vankilanomaiset. ”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio huomautti, ettei yksikään Euroopan maa ei ole pyrkinyt auttamaan leireillä olevia kansalaisiaan palaamaan.

”Myöskään Suomen ei pidä ryhtyä auttamaan terroristien paluussa. Perussuomalaiset esittävät, että muutamme kansalaisuuslakia niin, että Suomen kansalaisuuden saaminen vaikeutuu ja että kaksoiskansalaisuus voidaan perua, jos esimerkiksi käy ilmi, että kaksoiskansalainen liittyy terroristijärjestöön. Ennen kaikkea islamistien oleskelu Suomessa ja pääsy Suomeen tulee estää harjoittamalla tiukempaa maahanmuuttopolitiikka.”

Tavio linjasi myös, että leireillä olevat lapset tulee ottaa huostaan, jos he palaavat Suomeen.

Antti Rinne korosti vastauksessaan, että asiassa pitää pystyä yhdistämään ihmisoikeudet, kansainväliset sopimukset ja Suomessa asuvien ihmisten turvallisuus.

”Lähtökohta on se, että ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti.”

Samalla pääministeri painotti, että kukaan ei tällä hetkellä tiedä, ovatko kaikki leireillä olevat syyllistyneet rangaistaviin tekoihin.

”Riski siihen, että jotakin sellaista on tapahtunut, on olemassa. On todennäköistä, että ainakin osa on syyllistynyt rangaistaviin tekoihin. Ainakaan hallituksella ei kuitenkaan ole tietoa siitä, miten nämä ihmiset ovat osallistuneet Isisin toimintaan tai mihinkään muuhunkaan toimintaan. Tiedämme, että nämä ihmiset ovat lähteneet tuolle alueelle ennen kuin sinne lähtemisestä tehtiin rikoslaissa rangaistava teko. Täytyy selvittää, kuinka pitkälle ihmiset ovat jihadistisessa toiminnassa menneet mukaan ja se vaikuttaa siihen, kuinka heihin suhtaudutaan sitten, kun he ovat Suomen lainkäytön piirissä. Tämä koskettaa Suomessa kaikkia, jotka ovat Suomen rikoslain alaisia, eli 15-vuotiaista lähtien, sitten kun he ovat Suomen lainkäytön piirissä.”

Anonyymi kirjoitti...

Tutkijat: Polttopallo on epäeettinen sorron väline

Perinteinen koulujen liikuntalaji rohkaisee etsimään heikompia ja dominoimaan heitä.

Polttopallo on koulusta tuttu urheilulaji, jossa yritetään osua pallolla muihin pelaajiin. Viimeksi osumalta välttynyt voittaa. Suomessa polttopalloa pelataan useissakin sarjoissa.

National Post kertoo Vancouverissa pidetystä humanististen tieteiden ja yhteiskuntatieteiden vuosikongressista. Kolmen kasvatustutkijan siellä pitämän esitelmän mukaan polttopallo ei ole vain haitallista lapsien kehittymiselle ystävällisiksi ja mukaviksi, vaan se vahingoittaa koko prosessia.

Brittiläisen Kolumbian yliopiston pedagogiikan professori Joy Butlerin vetämien tutkijoiden mukaan polttopallo on tällä tavalla sorron väline. Polttopallo haittaa heidän esitelmänsä mukaan opiskelijoiden saamista kriittisiin ja demokraattisiin käytäntöihin. Pelit muodostuvat kouluissa julmaksi initiaatioseremoniaksi brutaaliin maailmaan.

Polttopallon salatut piirteet ovat tutkijoiden mukaan marginalisointi, voimattomuus ja heikompina yksilöinä pidettyjen avuttomuus, joka osoitetaan voimakkaampien väkivallan ja dominoinnin kautta. myös hyväksikäyttö ja kulttuurinen dominointi mainitaan.

– Vaikka monet fyysiset kasvattajat ymmärtävät tärkeän roolinsa opiskelijoiden auttamisessa kehittämään tukevia, tasa-arvoisia, tuottavia suhteita ja kriittistä tietoisuutta, heidän käytäntönsä ei aina heijasta tätä agendaa. Katsomme että tämä jännite tulee terävästi näkyville, kun koululaisten yleisesti annetaan pelata polttopalloa, tutkijat arvostelevat.

Anonyymi kirjoitti...

Sateenkaariväen ympärille syntynyt Querelle-festivaali jättänyt palkkioita maksamatta, artistit ymmällään: "Jotain mennyt pahasti pieleen"
Festivaalin järjestäjä yrittää paraikaa löytää rahoitusta, jotta palkkiot voitaisiin maksaa.


Tänä keväänä ensimmäistä kertaa Helsingissä järjestetty seksuaalivähemmistöjen festivaali Querelle on taloudellisissa vaikeuksissa.

Kaksi kuukautta tapahtuman järjestämisen jälkeen osa artisteista ei ole vieläkään saanut maksuja esiintymisistään.

Muun muassa drag-taiteilija Marko Vainio ei ole saanut esiintymispalkkiotaan.

– Kyllä tässä joku on pahasti mennyt pieleen. Jos kassassa olisi rahaa, niin kyllä ne laskut olisi maksettu, Vainio sanoo.

Järjestäjä myöntää, että kassa on tyhjä
Queer-, homo-, trans- ja drag-kulttuurien ympärille järjestetyn festivaalin järjestäjä Jaakko Parkkari myöntää, että kaikkia palkkoja ei ole pystytty maksamaan. Festivaali jäi Parkkarin mukaan noin tuhannella henkilöllä kävijätavoitteestaan.

– Ensimmäinen vuosi on aina vaikea, sillä kaikki perustuu olettamuksiin. On vaikea arvioida, kuinka paljon tulee ihmisiä ja kuinka paljon saadaan apurahoja ja sponsoreita.

Parkkari myöntää, että kassa on nyt tyhjä. Juuri tänään hän kertoo olleensa neuvottelemassa festivaaleille lisää rahoitusta, jotta kaikki laskut saataisiin maksettua ja seuraavaa vuotta päästäisiin suunnittelemaan.

– Pyrimme nyt laajapohjaisesti löytämään apurahoja, yhteistyökumppaneita ja yksityistä rahaa. Selvitystyö on kesken.

"Kutsuvieraat eivät saaneet ilmaisia juomia ja ruokia"
Querelle-festivaali järjestettiin huhtikuun lopussa Vallilan konepaja-alueella sijaitsevalla yli satavuotiaalla The Train Factorylla.

Esiintyjänä festivaaleilla olleen Marko Vainion mukaan paikalla oli paljon vapaalipulla sisään tulleita. Vainio sanoo jo silloin ihmetelleensä, miten festivaali voi olla kannattava.

Parkkari kiistää nämä väitteet.

– Artisteilla ja osalla henkilökuntaa oli rannekkeessa saldo, joilla sai lämpimän aterian ja muutaman juoman. Lisäksi oli jonkin verran kutsuvieraita, että mahdollisimman moni pääsi tutustumaan tapahtumaan varsinkin näin ensimmäisenä vuotena, mutta ei näissä kutsuvierasrannekkeissa ollut mitään ilmaisia juomia tai ruokia.

– Se menee aina juuri näin, että kun tulee tappiollisia vuosia, huhut lähtevät liikkeelle rikkinäisen puhelimen tavoin. Mutta ei tuo pidä paikkaansa, Parkkari sanoo.

Festivaalille toivottu jatkoa
Tappiota lukuun ottamatta tapahtuma onnistui Parkkarin mukaan muutoin hyvin.

– Se sai paljon hyvää palautetta, ja sille on toivottu jatkoa.

– Tämä on kovin ikävä tilanne artisteille. Mutta kaikkemme tehdään, että pääsemme kuiville ja kaikki saavat sen minkä kuuluu, Parkkari sanoo.

Hänen mukaansa Querellen konsepti on ainutlaatuinen.

– Tulevaisuus sinänsä näyttää lupaavalta, kunhan tästä kuopasta päästään ylös. Uskon, että tämä voisi olla ihan järkevää liiketoimintaa sen jälkeen.

Anonyymi kirjoitti...

Ruotsissa valittiin maan ensimmäinen tummaihoinen puoluejohtaja – jopa hallituksen kohtalo on nyt maahanmuuttokriittisen Nyamko Sabunin käsissä

Burundilaislähtöinen Sabuni haikailee porvaripuolueiden yhteistyön perään, mahdollisesti hallituksen koossa pysymisen kustannuksella.

Ruotsin liberaalipuolue on hurrannut uudeksi puheenjohtajakseen maan entisen tasa-arvo- ja integraatioministerin Nyamko Sabunin.

Sabunilla ei ollut lopulta vastaehdokkaita puheenjohtajavaalissa kahden muun ehdokkaan luovuttua kisasta. Liberaalien edellinen puheenjohtaja Jan Björklund luopui paikastaan 12 vuoden jälkeen puolueen sisäisten erimielisyyksien vuoksi.

50-vuotias Sabuni on Ruotsin historian ensimmäinen tummaihoinen puoluejohtaja. Hän on syntynyt Itä-Afrikan Burundissa, jossa hänen poliittisesti aktiivinen isänsä oli maanpaossa nykyisestä Kongosta.

Sabunin isä on kristitty ja äiti muslimi. Ruotsiin perhe saapui turvapaikanhakijoina vuonna 1981.

Sabuni valittiin edustajaksi Ruotsin valtiopäiville vuonna 2002. Tämän jälkeen hän on toiminut muun muassa integraatio- ja tasa-arvoministerinä Fredrik Reinfeldtin hallituksessa vuosina 2006–2013. Hän oli myös ministerin tehtävässä historian ensimmäinen tummaihoinen ruotsalainen.

Vuodesta 2013 lähtien Sabuni on työskennellyt vastuullisuusjohtajana konsulttiyritys ÅF Pöyryllä.

Maahanmuuttokritiikkiä
Poliittiselta näkemykseltään Sabuni on oman kuvauksensa mukaan liberaali, muttei feministi. Hän on puhunut voimakkaasti muun muassa kunniaväkivaltaa, alaikäisten hijabin käyttöä ja sukupuolielinten silpomista vastaan.

Sabuni on sanonut haluavansa rajoittaa maahanmuuttoa Ruotsiin. Erotuksena puolueensa valtavirrasta hän on kertonut myös olevansa valmis yhteistyöhön maahanmuuttokriittisten ruotsidemokraattien kanssa.

Sabuni kiristäisi muun muassa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden karkotuksia sekä perheenyhdistämisiä koskevia säännöksiä. Hänen tavoitteenaan on myös toimivampi kotouttamispolitiikka, joka perustuisi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kunnioittamiseen.

– Monikulttuurisuus ei ole tavoiteltava asia, Sabuni tiivisti kantansa Expressenin haastattelussa kuun alussa.

Tukipuolue
Liberaalit on tällä hetkellä Ruotsissa vallassa olevan Stefan Löfvenin punavihreän vähemmistöhallituksen tukipuolue. Sabuni on kuitenkin puhunut lämmöllä perinteisestä allianssiyhteistyöstä, jota liberaalipuolue on tehnyt porvaripuolueiden kanssa.

Tuore puoluejohtaja on sanonut kunnioittavansa puolueiden tammikuussa tekemää sopimusta, mutta hallituksen kohtaloa seurataan Ruotsissa nyt mielenkiinnolla. Hallituksen tukemisen hylätessään liberaalipuolue voisi Sabunin johdolla vaikka kaataa Löfvenin hallituksen.

Puolueen odotukset ovat uuden puheenjohtajan suhteen korkealla. Liberaalit jakaantuivat pahoin viimesyksyisten hallitustunnusteluiden aikana. Viimeisimmissä gallupeissa puolue on valahtanut alle 4 prosentin kannatuksen, joka on Ruotsissa äänikynnys valtiopäiville pääsemiseksi.

Anonyymi kirjoitti...

Törsäsikö Meghan miljoonia kotinsa remonttiin? Nämä seikat kuohuttavat valtavia summia veronmaksajien rahoja nielevässä taloprojektissa

Prinssi Harryn ja herttuatar Meghanin maalaiskodin hintalappu kuohuttaa Britanniassa.
PRINSSI Harryn ja herttuatar Meghanin asumiskuviot joutuivat Britanniassa suurennuslasin alle, kun useat brittimediat julkaisivat tiistaina selvityksiä monarkian tilinpäätöksestä. Asiakirjat sisälsivät yksityiskohtaista tietoa Sussexin herttuaparin kodin remontista, jonka kustannukset ovat nousseet varsin suuriksi.

Uusimpien tietojen mukaan Windsorissa sijaitsevan Frogmore Cottagen remonttiin on käytetty yli 2,4 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Britit pöyristyivät paljastuksesta ja asia on herättänyt saarivaltiossa kiivasta keskustelua.

Eniten ihmetystä on herättänyt se, miten kustannukset ovat päässeet nousemaan tähtitieteellisiin lukemiin. Alun perin nimittäin luultiin, että kuningatar Elisabetin lahjoittama talo kaipaa vain pientä pintaremonttia. Nyt brittilehti The Telegraph kertoo oman arvionsa siitä, miksi Harryn ja Meghanin maalaiskotiin on humahtanut miljoona poikineen.

AMERIKKALAISKIRJAILIJA Helen Kirwan-Taylor uskoo herttuatar Meghanin olevan talon uuden, modernimman ilmeen takana. Kirwan-Taylor kirjoittaa lehden kolumnissa ymmärtävänsä hyvin, kuinka vaatimattomalta ja vanhanaikaiselta historiallisen talon varustelu on Los Angelesissa syntyneestä Meghanista luultavasti tuntunut.

– Meghan kärsii niin sanotusta ”amerikkalaisen vaimon syndroomasta”, kirjailija luonnehtii.

Kirwan-Taylor uskoo herttuattaren ihastuneen ikihyviksi ajatukseen somasta vanhasta talosta, jossa hän ja Harry voisivat kasvattaa lapsensa. Todellisuus ei kuitenkaan vastannut Meghanin maalaisunelmaa, vaan talo olikin vanha ja huoneet paljon pienempiä kuin mihin hän oli Amerikassa tottunut.

– Amerikassa on yleistä, että aviopareilla on erilliset kylpyhuoneet ja vaatehuoneet. Britanniassa arkkitehtia pitää muistuttaa, että omistat muutakin kuin kaksi kenkäparia, hän kuvailee.

Frogmore Cottage koostui aiemmin viidestä pienemmästä kodista, joissa asui hovin henkilökuntaa. Se on alun perin 1680-luvulta ja ollut kuninkaallisten omistuksessa vuodesta 1792.

KIRJAILIJA sanoo järkyttyneensä itse aikoinaan pahanpäiväisesti siitä, kuinka ahtaasti britit asuvat. Hän uskoo saman tapahtuneen myös Frogmore Cottageen muuttaneelle Meghanille.

– Olen varma, että Meghanin kiinnostus yksityiskohtiin on syy talon remontin hintalappuun. Maalaistalon hurmaavat piirteet tuntuvat nopeasti vanhanaikaisilta. Kattoparrut haittaavat Manolo Blahnikin korkokengissä kävelevää naista. Talon pimeys on varmasti omiaan peittelemään pölykerrosta, mutta ei sovi Los Angelesin auringossa kasvaneelle Meghanille.

– Älkää kertoko Harrylle, mutta amerikkalainen vaimo muuttaa muutakin kuin kodin sisustuksen. Sunnuntaipäivällinen vaihtuu nopeasti proteiinipirtelöihin ja lenkkeilyyn, kirjailija myhäilee.

Anonyymi kirjoitti...

Onko ihmiskunnalla vapaa tahto? Ei siltä näytä: toimia ohjaavat eläimiltä tutut luonnonlait, kuten kisa naaraista ja reviireistä
Essee: Ilman vapaata tahtoa on mahdoton saada kuriin väestönkasvua, joka on maailman ydinongelma, kirjoittaa Eero Paloheimo.


”Ihmiskunnan käyttäytyminen planeetalla isossa mittakaavassa on lähempänä gorillaperheitten meininkiä kuin pikkukylän hyvätapaisten naapureiden keskinäistä kanssakäymistä”, kirjoittaa Eero Paloheimo Kanava-lehden numerossa 4/2019.

Suomen Kuvalehti julkaisee kirjoituksen kokonaisuudessaan.


YKSI filosofian perustava kiista koskee ihmisen vapaata tahtoa. Fysikalismin mukaan koko elimistömme, aivot ja hermot mukaan luettuina, muodostuu alkeishiukkasista ja niiden liikkeistä, eikä taustalla ole muuta. Tietoisuutemme ja itsetietoisuutemme ovat vain aineen liikettä. Kvanttifysiikka tuo valintoihimme mukaan sattuman, mutta ei ”tahtoa”, joka olisi aineen taustalla oleva itsenäinen voima, jokaisen yksilön ei-aineellinen kyky ja turva.

Tahdoksi kutsumamme ilmiö on pohjimmiltaan myös ainetta ja energiaa – joka fyysikkojen mukaan on sama asia – kuten ajattelu ja tunteetkin. Kysymys on eettinen, koska ääritapauksessa se oikeuttaa voidaan väittämään, ettei ihmisyksilö ole itse vastuussa teoistaan, vaan niitä ohjaavat puolueettomat luonnonlait ja kansalainen on näitä seuraileva automaatti.

Tahdon, kuten ajattelun ja tunteidenkin perimmäisellä olemuksella on siis toistaiseksi kiistelty luonne, mutta vain akateemisesti. Käytännössä, kaiken kokemamme perusteella ja voidaksemme ylipäänsä toimia järjellisesti, meidän ei pidä ajatella tahtoa aineellisena tapahtumana.

Ihmissuhteet, lainkuuliaisuus, moraali, henkilöhistorian merkitys, lojaliteetti, tulevaisuuden suunnitelmat, yhteiskunnat ja kaikki päätöksemme pyyhkiytyvät olemattomiin, jos katsoisimme itsemme syyntakeettomiksi tekemisiimme. Näin ei menetelläkään. Yksilön saavutuksia ja erehdyksiä pidetään nykyään kaikissa kulttuureissa hänen omina ratkaisuinaan. Palkinnot ja rangaistukset ovat kaikkialla arkipäivää, yksilö katsotaan vastuulliseksi teoistaan.

Muiden elävien olentojen kohdalla ollaan eri kannalla. Onko männyllä tahtoa? Tai saniaisella? Mitkä voimat ohjaavat valaan, elefantin tai gorillan tekemisiä?

Eläimet eivät näennäisesti aina ole itsekkäitä. Emot puolustavat poikasiaan, urokset perhettään ja lähisukulaisemme gorillat tappelevat toisen klaanin kanssa kuten Jukolan veljekset Toukolan poikien kanssa. Ei niillä ole lajin sisäpiirissä lainsäädäntöä. Tässä suhteessa kehittyneimmätkin eläimet ovat luonnonlakien armoilla. Ei ole gorillakunnan tai norsukunnan yhteistä säännöstöä, jolla luontaisia viettejä, kuten keskinäistä kilpailua tai poikasten puolustamista vaimennettaisiin tai niihin velvoitettaisiin.

Anonyymi kirjoitti...

HS-gallup: Yli puolet suomalaista tyrmää ruotsin kielen paluun pakolliseksi yo-kirjoituksissa

Yli puolet suomalaisista vastustaa ruotsin kielen palauttamista pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa, käy ilmi Helsingin Sanomien gallupista.

Vastaajista 61 prosenttia vastustaa uuden hallituksen tavoitetta palauttaa toinen kotimainen kieli pakolliseksi aineeksi. Vajaa kolmannes eli 31 prosenttia oli pakollisuuden kannalla.

Perussuomalaisten kannattajista yli 70 prosenttia vastustaa pakollisuutta. Keskustaa äänestävistä 41 prosenttia ja SDP:tä äänestävistä 38 prosenttia palauttaisi ruotsin pakolliseksi aineeksi.

Toinen kotimainen kieli on yhä lukion pakollinen aine, mutta sen kirjoittaminen on ollut vapaaehtoista vuodesta 2005.

Kysely tehtiin Gallup Kanava -internetpaneelissa 14.–20. kesäkuuta, ja siihen vastasi noin 1 100 ihmistä.

Tutkimustulosten virhemarginaali on noin 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Anonyymi kirjoitti...

Maria Ohisalo joutui kovaan ryöpytykseen: ”Tässä ei auta itku markkinoilla - Hallituksen sisällä ei voi sooloilla”

Sekä hallituspuolue keskustasta että oppositiopuolue kokoomuksesta arvostellaan kovin sanoin sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) linjauksia pakolaispolitiikassa ja niin sanottujen Isis-naisten suhteen.
Ohisalo arvioi perjantaina hallituksen pakolaispolitiikassa tapahtuneen linjanmuutoksen, kun hallituksen EU-ministerivaliokunta päätti perjantaina, että Suomi voi ottaa vastaan kahdeksan turvapaikanhakijaa Italiaan rantautuneelta pelastusalukselta.

Pääministeri Antti Rinne (sd) linjasi myöhemmin lauantaina, ettei Suomen pakolaispolitiikkaan ole tulossa ”mitään erityistä muutosta”.

Lisäksi aikaisemmin perjantaina Ohisalo vihjasi, että ”Isis-naisten” evakuoinnit ovat yhä harkinnassa. Pääministeri Antti Rinteen (sd) eduskunnan kyselytunnilla torstaina tekemä linjaus on kuitenkin tiukka: Konsulipalvelulaki ei hänen mukaansa sovellu Isis-kysymykseen, eikä leireillä olevia lähdetä sen perusteella tuomaan Suomeen.

”Tässä tilanteessa emme harkitse mitään evakuointitoimenpiteitä, ne eivät sovellu tähän laisinkaan”, Rinne sanoi.

”Maria Ohisalolle tuli aikamoinen tenkkapoo. Silloin kun vihreät olivat oppositiossa niin riitti se, että erilaisista asioista puhuttiin kauniisti. Puhuttiin inhimillisyydestä tai ihmisoikeuksista. Nyt kun käsissä on ministerin salkku, vaikeista ja monimutkaisista asioista pitää olla valmis tekemään päätöksiä ja kantamaan niistä vastuuta”, kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz kommentoi Verkkouutisten BenTV-videoblogissa.

Keskustan kansanedustaja ja hallintovaliokunnan jäsen Mikko Kärnä puolestaan kehottaa vihreiden ministeri- ja eduskuntaryhmää lukemaan istuntotauon aikana hallitusohjelman sekä erityisesti sen pakolais- ja turvapaikkapolitiikkaa käsittelevän osion. Kärnä oli keskustan neuvottelija työryhmässä, jossa asiasta päätettiin.

”Vihreiden tulisi nyt sisäistää, mitä siellä hallitusohjelmassa oikein lukee. Suomen turvapaikka- ja pakolaispolitiikan linjaan ei ole tulossa muutosta, jos pieniä kiristyksiä ei nyt sitten lasketa. Tässä ei auta itku markkinoilla, vaikka linja ei kaikkia omia kannattajia välttämättä miellytäkään. Sama koskee al-Holin leirillä olevia isis-naisia. Hallitus ei ole noutamassa heitä Suomeen, vaikka sisäministeri yrittää asiaa edelleen pyöritellä. Hallituksen sisällä ei voi sooloilla”, Kärnä sanoo tiedotteessaan.

Kärnä hämmästeleekin erityisesti Ohisalon lausuntoa pakolaispolitiikan muuttumisesta ja huomauttaa, että Italiasta vastaanotettaviin pakolaisiin liittyvä toimenpide on kertaluontoinen.

”Hallitusohjelmassa on asetettu turvapaikkaprosesseille tavoiteajat, sitouduttu solmimaan uusia palautussopimuksia sekä toteuttamaan palautukset tehokkaasti. Samoin tehostetaan kielteisen päätöksen saaneiden valvontaa jalkapantaseurannalla ja laaditaan sekä toteutetaan laittoman maahantulon ja maassa oleskelun toimenpideohjelma. Näiden asioiden valmisteluvastuu on vihreiden ministereillä, eikä hallitusohjelmasta tulla poikkeamaan. ”

Aikaisemmin myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ihmetteli Ohisalon lausuntoa.

”Ohisalo ei selkeästikään ole vielä ehtinyt perehtyä riittävällä tavalla hallitusohjelman turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaan. Ei sieltä ole mitään linjamuutosta tulossa. Suomi on tähänkin saakka pyrkinyt yleiseurooppalaisiin ja yhteispohjoismaisiin ratkaisuihin näissä kysymyksissä, eikä tämä hallitus tee mitään poikkeusta. Nyt Italiasta vastaanotettavat turvapaikanhakijat ovat yksittäinen, maksimissaan kahdeksan hengen joukko, jonka otamme puheenjohtajakautemme takia. Mikään uusi linja tämä ei ole. Saapuneista jokainen, joka ei ole kansainvälisen suojelun tarpeessa, tullaan palauttamaan kotimaahansa”, hän totesi tiedotteessaan.

Anonyymi kirjoitti...

Kommentti: Suomessa takerrutaan vanhentuneisiin mielikuviin vaimoista – Isis-naisia ei pidä hakea kotiin

Keskustelu naispuolisten Isis-aktivistien kohtalosta on ollut Suomessa sukupuolittunutta ja naiivia, kirjoittavat terrorismitutkijat Antti Paronen ja Juha Saarinen.
Pääministeri Antti Rinteen mukaan hallitus on lähiaikoina ratkaisemassa mitä tehdä Syyriassa “Isis-leireillä” olevien naisten ja alaikäisten suhteen.

Vaikka Rinne lupasi päätöksen lähiaikoina, tilanteen vaikea ja moniulotteinen luonne pitkittää myös nykyisen hallituksen päätöksentekoprosessia asiassa. Tämän hallituksen aikana tähän tullaan kuitenkin saamaan pysyvämpi ratkaisu.

Kyseessä ei ole pelkästään oikeustieteellinen kysymys, vaan moniulotteinen ja vaikea ongelma, jonka ratkaisemisessa tulee ottaa huomioon sen inhimilliset, sosiaaliset, turvallisuuspoliittiset ja taloudelliset ulottuvuudet.

Keskustelua Suomessa on haitannut se, että tieto konfliktialueelle matkanneista, heidän motiiveistaan sekä toimistaan on ollut verrattain vähäistä, etenkin naisten osalta.

Merkittävä oire julkisessa keskustelussa on epäselvyys, miten viitata Isis-leireillä oleviin naisiin. Medioissa on suosittu ongelmallista termiä ”Isis-vaimo”, joka määrittää naisten motiiveja osallistua jihadistiseen liikehdintään ja rooleja Isisissä vaimouden ja äitiyden kautta.

Omassa viestinnässään Isis on korostanut naisten roolia vaimoina, kodinhoitajina ja seuraavan jihadistisukupolven kasvattajina. Ja vaikka naisten rooli ”kalifaatissa” ensisijaisesti rajoittuikin tähän, monet länsimaista tulleet naiset ovat kodeistansa ja nettikahviloista käsin virtuaalisesti rekrytoineet, radikalisoineet, levittäneet ryhmän sanomaa ja juhlistaneet sen hirmutekoja eri sosiaalisissa medioissa.

Osa on myös ottanut osaa Isisin toimintaan sen ulkopuolella. Jotkut ovat toimineet yhteiskunnan hyväksi eri tehtävissä, pieni vähemmistö on osallistunut aseelliseen toimintaan kalifaatin romahduksen käynnistyessä vuonna 2016. Naisilla on myös ollut roolinsa myös Irakin jesidi-väestön systemaattisessa tuhonnassa ja orjuuttamisessa.

Erilaiset roolit heijastavat naisten lisääntynyttä osallistumista jihadistiseen liikehdintään Isisin alaisuudessa. Aivan kuin miehiä, naisia ovat motivoineet poliittiset, ideologiset ja uskonnolliset tekijät henkilökohtaisten syiden lisäksi.

Motiivit saattavat vaihdella
Myös Suomesta lähteneiden naisten motiivit ovat olleet yksilöllisiä ja vaihtelevia. Mutta kuten sisäministeriön väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksessa 1/2018 todetaan: ”terroristijärjestön riveihin matkustaminen on indikaattori väkivaltaisesta radikalisoitumisesta, eli henkilö hyväksyy uskonnolla perustellun väkivallan käytön tietyissä olosuhteissa, vaikka ei itse suunnittelisikaan toteuttavansa väkivaltaista tekoa.”

Tämä on heijastunut osan toiminnasta konfliktialueella. He ovat esimerkiksi tuottaneet sisältöä Isisin viralliseen länsimaiselle yleisölle suunnattuun propagandaan. Naiset ovat olleet aktiivinen osa Isisin virtuaalista kalifaattia, jota järjestö on käyttänyt kasvattaakseen vetovoimaansa ja inspiroidakseen terrori-iskuja länsimaissa.

Tämä asettaa vähintään epäilyksenalaiseksi joidenkin naisten Ylen haastatteluissa esittämät väitteet siitä, että he olisivat olleet lähinnä kotona oleskelevia vaimoja ja äitejä ilman syvällisempää tietoa tai ymmärrystä Isisin väkivaltaisuuksista.

Anonyymi kirjoitti...

MERYL STREEP: ”NAISET VOIVAT OLLA AIKA V*TUN TOKSISIA” – STREEPISTÄ TERMI ”TOKSINEN MASKULIINISUUS” ON LOUKKAAVA MIEHIÄ KOHTAAN

Streep ei pidä ihmisten leimaamisesta.

Vastikään 70 vuotta täyttänyt näyttelijälegenda Meryl Streep on näkyvä naisten oikeuksien puolestapuhuja, mutta erästä termiä jota usein feministien suusta kuullaan, kolmen Oscarin voittaja kritisoi kärkkäästi. Termi on ”toksinen maskuliinisuus”, jonka Streep näkee loukkaavana miehiä kohtaan.

”Satutamme poikiamme kutsumalla jotakin toksiseksi maskuliinisuudeksi. Naiset voivat olla aika v*tun toksisia… Puhe on toksisista ihmisistä”, Streep totesi.

Streep oli mukana paneelikeskustelussa HBO:n Big Little Lies -sarjan tuoreen toisen kauden tiimoilta. ”Meillä on omat hyvät näkökulmamme ja meillä on omat huonot”, Streep jatkoi ja huomautti ettei toisten leimaaminen palvele ketään. ”Suora kommunikaatio ihmisten välillä. Olemme kaikki samassa veneessä. Meidän on saatava tämä toimimaan.”

Anonyymi kirjoitti...

Anter Yasa puolustaa homoseksuaalien muslimien oikeuksia: "Saudi-Arabiassa homoseksuaaleja ristiinnaulitaan – meidän pitää voida puhua näistä asioista"

Valtavirran muslimeilla homofobia on valitettavan yleistä, väittää Suomen sekulaarit maahanmuuttajat Ry:n puheenjohtaja Anter Yasa.

– Meidän pitäisi rakastaa toisiamme riippumatta uskonnosta tai uskonnollisista dogmista. Suomessakin homoseksuaalisuus on tabu. Täällä Pridessakin on muslimitaustaisia seksuaaliväestöjen edustajia. Olen sen vuoksi täällä, koska haluan tuoda heidän asioitaan esille, sanoo Yasa.

Homoseksuaalisuus Iranissa ja Saudi-Arabiassa johtaa kuolemaan.

– Nykypäivänäkin Iranissa homoseksuaalit hirtetään julkisesti ja nuoria jopa lapsia tuodaan hirttäjäisiä katsomaan. Saudi-Arabiassa homoseksuaaleja ristiinnaulitaan. Meidän pitää Suomessa voida puhua näistä asioista.

Suomeen pakolaisina saapuneita homoseksuaaleja syrjitään ja pahoinpidellään ja heitä on jopa raiskattu vastaanottokeskuksissa eivätkä uhrit uskalla puhua ja vaatia oikeuksiaan.

– Nämä asenteet pitää tuoda esille eikä niitä voida ohittaa poliittisen korrektiuden nimissä. Me voimme puhua uskonnollisista dogmista, kehottaa Yasa.

Yasan mukaan suomalaisten kanssa Lähi-Idästä tänne tulleet voivat näyttää tunteitaan, mutta oman väestön keskuudessa muslimiyhteisön jäsenet ovat yhä usein kaapissa.

– Suomi on maailmanlaajuisesti suvaitsevainen maa ja meillä on mahdollisuus viedä asioita eteenpäin. Näistä asioista pitää voida puhua, sanoo Yasa.

Anonyymi kirjoitti...

HS-gallup: PS 19.2, SDP 17.5, Kok 17.3

Vihreiden ja keskustan kannatus on tasoissa 13,1 prosentissa.

Perussuomalaiset jatkaa Suomen suosituimpana puolueena Helsingin Sanomien teettämän puoluekannatusmittauksen perusteella.

PS:n kannatus on 19,2 prosenttia eli prosenttiyksikön suurempi kuin kesäkuussa.

Pääministeripuolue SDP:n kannatus pysyi entisellään 17,5 prosentissa.

Kolmannella sijalla olevaa kokoomusta äänestäisi nyt 17,3 prosenttia äänestäjistä.

Vihreiden ja keskustan kannatus on 13,1 prosenttia kummallakin.

Kannatusta mitattiin prosenttiyksikköinä (muutos edellisestä vastaavasta mittauksesta):

PS 19,2 (+1,0)
SDP 17,5 (-)
Kok 17,3 (-0,2)
Kesk 13,1 (-0,1)
Vihr 13,1 (+0,9)
Vas 8,0 (-0,5)
Rkp 4,4 (-0,1)
Kd 3,7 (-0,2)
Muut 2,3
Liik 1,4 (-0,7)

TNS Kantarin toteuttaman tutkimuksen virhemarginaali on suurten puolueiden osalta 2,1 prosenttia suuntaansa.

Anonyymi kirjoitti...


Yli seitsemäsosalla 25–44-vuotiaista miehistä on maksu­häiriö, syksyllä tuleva korko­katto voi rikkoa ennätys­luvut
Kesäkuun lopussa yli 380 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä. Syksyllä kulutusluotoille on tulossa 20 prosentin korkokatto, joka Takuusäätiön mukaan voi vaikeuttaa uusien luottojen saamista.


USEAMMALLA kuin joka seitsemännellä 25–44-vuotiaista suomalaismiehistä on maksuhäiriö, kertoo luottotietoyhtiö Asiakastieto.

Yhtiön mukaan 25–44-vuotiaiden miesten ikäryhmässä maksuhäiriöisten osuus ylitti 15 prosenttia. Yleisimpiä häiriöt ovat 35–39-vuotiailla miehillä, joista 15,7 prosenttia oli saanut merkinnän kesäkuun loppuun mennessä. Samanikäisillä naisilla vastaava osuus oli 10,3 prosenttia.

Velkaongelmiin joutuneita auttavan Takuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkanen kertoo, että maksuhäiriömerkintöjen taustalla ovat tyypillisesti vähäinen koulutus, työelämän ulkopuolella oleminen ja yksin asuminen. Nämä tekijät kasautuvat tyypillisemmin miehille kuin naisille.

Markkanen huomauttaa kuitenkin, että sukupuolten väliset erot maksuhäiriöissä ovat jatkuvasti kaventuneet.

”Eroissa taustalla voi olla myös se, että miehet ovat perinteisesti ottaneet suurempia taloudellisia riskejä. Meidän asiakkaistamme suurin osa on naisia, eli he hakevat apua miehiä helpommin.”

KUN naisten ja miesten saamat merkinnät lasketaan yhteen, suhteellisesti eniten maksuhäiriöitä on 30–34-vuotiaiden ikäluokassa. Heistä 13,2 prosentilla on maksuhäiriömerkintä.

Nuorimmassa ikäluokassa eli alle 20-vuotiaiden keskuudessa maksuhäiriöisiä on sen sijaan selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Nyt 1,3 prosentilla nuorista on maksuhäiriömerkintä, kun vuosi sitten sellainen oli 1,7 prosentilla.

”Loivaa laskua näemme tilastoista muissakin alle 30-vuotiaiden ikäluokissa”, kertoo Asiakastiedon liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen tiedotteessa.

TILASTOT osoittavat, että maksuhäiriömerkinnän saaneiden suomalaisten määrä on kasvanut tasaisesti koko 2010-luvun ajan.

Alkuvuonna 2010 maksuhäiriön saaneita ihmisiä oli 310 500, kun taas tämän vuoden kesäkuun lopussa heitä oli Asiakastiedon mukaan jo 382 700. Se on jälleen uusi ennätys.

Usein maksuhäiriöiden taustalla ovat kulutusluotot ja niin sanotut pikalainat. Takuusäätiön Markkanen muistuttaa, että merkintöjä aiheuttavat usein myös sosiaali- ja terveydenhuollon laskut. ”Rahat eivät riitä peruselämiseen.”

TAKUUSÄÄTIÖN tekemien kyselyjen perusteella lainaa otetaan usein paitsi aikaisempien velkojen maksuun myös tavanomaisiin juokseviin kuluihin, kuten ruokaan.

”Syksyllä on uusi jännityksen paikka, kun kulutusluotoille tulee 20 prosentin korkokatto. On viitteitä siitä, että silloin luotonsaanti kiristyy. Meillä on jo pitkän aikaa näkynyt kehitys, että on myönnetty isoja lainoja ja maksuhäiriömerkintää on pystytty lykkäämään ottamalla aina uutta lainaa.”

Syksyllä voimaan tulevan korkokaton on tarkoitus suitsia erityisesti korkeakorkoisten pikavippien myöntämistä.

Maksuhäiriömerkinnän voi saada aikaisintaan kahden kuukauden mutta useimmiten puolen vuoden kuluttua laskun eräpäivästä.

Anonyymi kirjoitti...

Islanti muuttaa nimet sukupuolineutraaleiksi

Lakimuutokset hyväksyttiin Islannin parlamentissa yksimielisesti.

Islanti ottaa käyttöön sukupuolineutraalit etu- ja sukunimet, kertoo uutistoimisto TT. Muutos tehdään osana laajempaa, sukupuolia koskevaa lakiuudistusta.

Tähän asti islantilaisten sukunimet ovat määräytyneet toisen vanhemman etunimen ja henkilön sukupuolen mukaan. Miesten sukunimet päättyvät Islannissa poikaa tarkoittavaan -son-päätteeseen ja naisten nimet tytärtä merkitsevään -dottir-päätteeseen.

Toissa viikolla maan parlamentissa hyväksytyn lakimuutoksen myötä sukunimi voi jatkossa päättyä myös sukupuolesta riippumattomaan, lasta tarkoittavaan -bur-päätteeseen. Samalla myös islantilaiset etunimet muuttuvat sukupuolineutraaleiksi, eli henkilö voi valita nimensä vapaasti kaikkien nimien joukosta.

Laki koskee sekä vastasyntyneitä että aikuisia, jotka haluavat muuttaa omaa nimeään. Iceland Review -lehden mukaan nimenvaihto onnistuu 3–5 päivässä lain tultua voimaan.

Ei vastustusta
Uusi laki sallii myös henkilön juridisen sukupuolen muuttamisen ilman lääketieteellisiä hoitoja tai diagnooseja. Naisen tai miehen ohella henkilö voi jatkossa määrittää itsensä myös muunsukupuoliseksi, jolloin väestötietoihin tulee sukupuolen kohdalle merkintä ”X”.

Myös alaikäiset voivat uuden lain myötä muuttaa juridista sukupuoltaan tai nimeään vanhempiensa suostumuksella.

– Ihmisoikeuksien aito edistäminen vaatii poliittista rohkeutta ja tahtoa. Islanti nousee kansainvälisesti eturintamaan näiden lakien hyväksymisen myötä, maan vihreä vasemmisto -puoluetta edustava pääministeri Katrín Jakobsdóttir kommentoi Iceland Review’n mukaan.

Uusi sukupuoli- ja nimilainsäädäntö hyväksyttiin Islannin parlamentissa yksimielisesti. Kukaan maan 63 kansanedustajasta ei äänestänyt lakiehdotusta vastaan.

Anonyymi kirjoitti...

Pride jätti törkykasat päiväkausiksi Kaivopuistoon: ”Heillä meni siivous niin sanotusti päin prinkkalaa”
Helsinki Priden toiminnanjohtaja toivoo, että kaupunki osallistuisi aktiivisemmin tapahtuman järjestämiseen ja kuluihin.


LAUANTAINA Helsingissä järjestettyyn Pride-kulkueeseen ja Kaivopuistossa pidettyyn puistojuhlaan on arvioitu osallistuneen ainakin 80 000 ihmistä. Puistojuhlan koko on siis verrattavissa perinteiseen vappuun, jolloin kymmenettuhannet ihmiset korkkaavat kuohuviinipullonsa kevään kunniaksi Kaivopuistossa.

Pride-juhlassa ei ehkä avattu yhtä monta kuohuviinipulloa, mutta puisto oli juhlien jälkeen vielä maanantai-iltana roskien peitossa.

Yleensä kaupunki saa vapun jäljet siivottua seuraavana päivänä. Tämänvuotisen Priden jälkeen siivous on kuitenkin kestänyt pidempään.

VIIME vappuna Helsingin kaupunki tiedotti järjestäneensä keskustaan ja Kaivopuistoon tilapäisiä roskasäiliöitä ja -lavoja yhteensä 600 000 litran verran. Kaupunki jopa palkitsi kuohuviinipulloja keränneitä ihmisiä elokuvalipuilla.

Lauantaista puistojuhlaa varten Helsinki ei kuitenkaan järjestänyt yhtäkään ylimääräistä roskasäiliötä.

”Vappu eroaa Pridesta siten, että sillä ei ole virallista järjestäjää. Kun tapahtumalla on järjestäjä, niin järjestävä taho vastaa siivouksesta”, sanoo kaupungin puistovastaava Pekka Engblom.

”Kun löytyy järjestäjä, joka on anonut lupaa, ja on yhteyshenkilöt ja lupaehdot määriteltynä, kaupunki olettaa, että toimitaan lupaehtojen mukaisesti.”

KAUPUNKI teki tapahtuman jälkeisen loppukatselmuksen Kaivopuistossa maanantaina.

”Heillä on mennyt siivous niin sanotusti päin prinkkalaa. Siellä on myös rikottu nurmikkoa ajamalla trukeilla tai muilla raskailla ajoneuvoilla, kun on koottu esiintymislavoja”, Engblom sanoo.

Hänen mukaansa on valitettavan yleistä, että yksityiset tapahtumanjärjestäjät eivät huolehdi puhtaanapidon riittävistä resursseista.

Engblomin mukaan kaupunki velvoitti Priden järjestäjää eli Helsinki Pride -yhteisö ry:tä tapahtuman jälkeen siivoamaan Kaivopuiston tiistai-iltaan mennessä ja korjaamaan nurmikolle aiheutuneet vauriot.

Jos Priden järjestäjä ei noudata tapahtuman lupaehtoja, kuten jälkisiivousta, kaupunki veloittaa tekemänsä toimenpiteet järjestäjän maksamasta vakuudesta. Engblom ei osaa sanoa, kuinka suuren vakuuden Priden järjestäjät ovat maksaneet, mutta yleensä vakuudet ovat olleet 5 000–10 000 euroa.

HELSINKI PRIDE -yhteisön toiminnanjohtaja Aaro Horsma kertoi tiistaina puolenpäivän aikaan, että viimeiset roskat on nyt viety pois Kaivopuistosta.

Hänen mukaansa puistojuhlan siivoukseen oli tänä vuonna varauduttu palkkaamalla kaksi siivousyritystä vapaaehtoisten lisäksi.

”Olimme sopineet, että heidän työntekijänsä ovat siellä siivoamassa lauantaina ja sunnuntaina. Tavaramäärän takia jätesäkkejä oli kuitenkin jätetty puistoon odottamaan poisvientiä maanantaina. Linnut ja eläimet olivat sitten levitelleet niitä”, Horsma sanoo.

”Olisi selvästi pitänyt valvoa tarkemmin, että puisto on tyhjä ja tavarat on viety sunnuntain aikana.”

Horsma kiistää kuulleensa kaupungilta korvausvaateita vaurioitetusta nurmikosta. Hän toivoisi kaupungilta lisää apua paljon ihmisiä Helsinkiin tuovan tapahtuman järjestämiseen.

”On tosi surullista, jos kaupunki valittaa siivouksen jäljestä, koska me toivoisimme, että kaupunki sen sijaan osallistuisi aktiivisesti tapahtuman mahdollistamiseen, myös siivous- ja turvallisuuskuluihin.”

Anonyymi kirjoitti...

Rosanna Kulju lähti liikenteeseen ilman rintaliivejä – rakennusmiesten rasvainen käytös sai kiehumaan: ”En anna kenenkään kohdella minua niin”

Rosanna Kulju kertoo Instagram-tilillään, kuinka laittoi luun kurkkuun asiattomasti käyttäytyneille miehille.
Miss Helsinki -kilpailua järjestävä Rosanna Kulju julkaisi Instagramissa kuvan, jonka kuvatekstissä hän kertoo maanantaina sattuneesta välikohtauksesta.

Kävellessään työmaan ohi Kulju kirjoittaa kohdanneensa maanantaina kaksi rakennusmiestä. Toinen vihelteli hänen peräänsä ja toinen huuteli asioita, joita haluaisi tehdä Kuljulle päästäen naurahduksen lopuksi.

Kulju ei jäänyt tilanteessa sanattomaksi vaan kertoo päivityksessään kääntyneensä noin 40-vuotiaiden rakennusmiesten suuntaan.

– Eikö teille ole opetettu minkäänlaisia käytöstapoja – tällainen käyttäytyminen ei ole ok, Kulju kertoo sanoneensa miehille.

Miehet jäivät Kuljun kertoman mukaan tilanteessa sanattomiksi.

– Minä en hyväksy keneltäkään moista tekstiä ja en anna kenenkään kohdella minua niin epäkunnioittavasti ja ällöttävästi, Kulju kirjoittaa kuvatekstissään.

Kulju kertoo kävelleensä miesten ohi päällään pitkähihainen paita ilman rintaliivejä. Hän kertoo kuvatekstissään viihtyvänsä paremmin ilman rintaliivejä ja kertoo, ettei hänen asuvalintansa oikeuta epäkunnioittavaan käytökseen.

– Minun pitäisi pystyä vuonna 2019 kävelemään vaikka alasti jos haluaisin ilman, että saisin moisia kommentteja, kirjoittaa Kulju.

Rosanna kertoo suositulla Instagram-sivullaan, blogissaan ja Suplan podcastissaan kuulumisiaan avoimesti. Hänellä on esimerkiksi Instagramissa yli 51 000 seuraajaa.

Tekstissään Kulju toteaa, ettei kenenkään pitäisi joutua kokemaan paineita pukeutumisensa suhteen. Hän ei halua, että naisia esineellistetään tai syyllistetään vaatevalinnoistaan.

Lopuksi hän pyytää seuraajiaan kommentoimaan sydämen jos ovat samaa mieltä hänen kanssaan. Kommenttiketju täyttyi sydämistä ja tukevista kommenteista:

– Olen kanssasi samaa mieltä, että jokaisella tulee olla käytöstavat. Eihän meidän kuulu arvostella kenenkään pukeutumista.

– Upea olet kun käännyit ja arvostan sellaista isosti!

– Mitä h*lvettiä!? Ja joku voisi sanoa miehille, ettei ole kovin viehättävää käytöstä moinen vislaus ja huutelu!

Kuljun organisoima Miss Helsinki -kilpailu on kauneuskisa, jossa korostetaan henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tärkeyttä. Kilpailussa osallistujat ottavat osaa muun muassa urheilutapahtumiin. IS näytti viime syksynä suorana lähetyksenä, kun osallistujat juoksivat Cooperin testin.

Anonyymi kirjoitti...

Vihreät noussee lähivuosina suurimmaksi

Puolueiden kannattajien tausta­tietoja tutkiessa löytyy selvä trendi: vihreät on tulevaisuuden menestyspuolue, jonka tärkein haastaja on perus­suomalaiset.

Trendien jatkuessa nykyisellään Pekka Haavisto on todennäköinen presidentti, jos viisi vuotta ei ole liian lyhyt aika vihreän arvomurroksen läpilyömiseen.

Vielä seuraavissa vaaleissa eli 2023 perussuomalaiset ja kokoomus todennäköisesti jyräävät, ja Suomi saa sinimustan oikeistohallituksen. Mutta sitten vihreiden kannatuksen lisääntyminen alkaa näkyä politiikassa toden teolla.

Neljän viime vuoden aikana puolueiden kannattajien profiileissa on tapahtunut trendinomainen muutos: vihreät on noussut kokoomuksen ohi nuorten suosituimmaksi puolueeksi.

Joka vuosi äänestysikään tulee noin 60 000 uutta kansalaista – vaalikauden aikana Tampereen väkiluvun verran – ja äänestäjäkunnan vaihtumisesta hyötyy eniten vihreät.

Taloustutkimus teki pitkittäistutkimuksen puhelinhaastatteluidensa aineistoista vuosilta 2015 ja 2019. Molemmat aineistot on kerätty samana ajanjaksona, maalis-toukokuussa, ja niissä on yhteensä yli 10 000 vastaajaa.

Vuonna 2015 alle 25-­vuotiaista kokoomusta kannatti 22,1, vihreitä 20,1, keskustaa 18 ja perussuomalaisia 17,7 prosenttia.

Vuonna 2019 vastaavana aikana vihreitä kannatti peräti 34,6 prosenttia, kun kokoomus vajosi 15,7 prosenttiin. Kakkoseksi kiilasi perussuomalaiset 19,2 prosentillaan. Nuorimmassa ikäryhmässä keskusta romahti 9,4 prosenttiin.

Nuorten äänestäjien mieli­piteistä voi päätellä, että lähivuosina suurimman puolueen asemasta kamppailevat etenkin vihreät ja perussuomalaiset.

Markkina- ja mielipide­tutkimusten kysyntä perustuu paljolti siihen, että niiden avulla voidaan ennakoida tulevaisuutta. Ei välttämättä suoraan, mutta kyselyistä ja niiden taustatiedoista löytyvien hiljaisten signaalien avulla.

Kansainvälisissä arvotutkimuksissa on havaittu, että ihmisen arvot lujittuvat varhais­aikuisuudessa, suunnilleen 17–20 vuoden iässä, ja sen jälkeen ne muuttuvat varsin hitaasti.

Puolueiden kannattajaprofiilien vertailu osoittaa, että neljässä vuodessa tapahtuu kokonaiskuvassa varsin vähän muutoksia: kun äänestäjä on kerran arvonsa omaksunut ja samaistunut johonkin tiettyyn puolueeseen, yhteen tai muutamaan, hän eri helposti muuta käsityksiään.

Tämä koskee kuitenkin vain varttuneempia äänestäjiä. Nuorten keskuudessa muutokset voivat olla suuria, koska he eivät ole vielä ehtineet betonoida omia arvojaan.

Anonyymi kirjoitti...

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö ennustaa: Vihreät nousee suurimmaksi puolueeksi ja Pekka Haavistosta tulee seuraava presidentti

Tutkimuspäällikkö huomauttaa, että Pekka Haavisto on monessa mielipidetutkimuksessa nimetty Suomen suosituimmaksi poliitikoksi.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen ennustaa poliittisen kentän tulevaisuudennäkymät Maaseudun Tulevaisuuden yliö-kirjoituksessaan. Rahkosen mukaan vihreät nousee suurimmaksi puolueeksi lähivuosina ja Pekka Haavistosta tulee seuraava presidentti.

Ainoa este Rahkosen mukaan Pekka Haaviston nousemiseksi presidentiksi on, jos viisi vuotta on liian lyhyt aika vihreän arvomurroksen läpilyömiseen.

Vihreiden tärkeimmäksi haastajaksi nousee Rahkosen mukaan perussuomalaiset.

"Vielä seuraavissa vaaleissa eli 2023 perussuomalaiset ja kokoomus todennäköisesti jyräävät, ja Suomi saa sinimustan oikeistohallituksen. Mutta sitten vihreiden kannatuksen lisääntyminen alkaa näkyä politiikassa toden teolla", Rahkonen toteaa.

Neljän viime vuoden aikana puolueiden kannattajien profiileissa on tapahtunut trendinomainen muutos: vihreät on noussut kokoomuksen ohi nuorten suosituimmaksi puolueeksi.

Rahkosen mukaan vihreät hyötyvät eniten uusista äänestysikään tulevista kansalaisista. Joka vuosi 60 000 nuorta tulee äänestysikään.

Taloustutkimus teki pitkittäistutkimuksen puhelinhaastatteluidensa aineistoista vuosilta 2015 ja 2019. Molemmat aineistot on kerätty samana ajanjaksona, maalis–toukokuussa, ja niissä on yhteensä yli 10 000 vastaajaa.

Vuonna 2015 alle 25-­vuotiaista kokoomusta kannatti 22,1, vihreitä 20,1, keskustaa 18 ja perussuomalaisia 17,7 prosenttia.

Vuonna 2019 vastaavana aikana vihreitä kannatti peräti 34,6 prosenttia, kun kokoomuksen kannatus tippui 15,7 prosenttiin. Kakkoseksi nousi perussuomalaiset 19,2 prosentillaan. Nuorimmassa ikäryhmässä keskusta romahti 9,4 prosenttiin.

Rahkosen mukaan vihreät saattavat saavuttaa suurimman puolueen paikan vuonna 2023 tai viimeistään sitä seuraavissa vaaleissa.

Tutkimuspäällikön mukaan kuitenkin vihreitten suosi saattaisi laskea, mikäli Suomeen iskisi paha talouden taantuma tai muu kriisi, joka saisi nuoret huolestumaan taloudellisesta tulevaisuudestaan. Lisääntyvä taloudellinen pessimismi johtaisi todennäköisesti perussuomalaisten kannatuksen nousuun.

"Uskallan julkisesti ennustaa, että viiden vuoden päästä Suomen tasavallan presidenttinä on mitä suurimmalla todennäköisyydellä Pekka Haavisto", Rahkonen ennustaa.

Tutkimuspäällikkö korostaa, että presidenttiehdokkaita ei ole vielä nimetty ja vielä ei voida sanoa, asettuuko Haavisto ehdolle seuraavissa presidentinvaaleissa. Hän huomauttaa, että vihreän trendin vahvistuminen ei ainakaan heikennä Haaviston mahdollisuuksia nousta presidentiksi.

"Jo vuosia ennen kuin Sauli Niinistöstä tuli presidentti, hänen suosionsa pystyttiin ennakoimaan erilaisilla kyselyillä", Rahkonen muistelee.

Tutkimuspäällikkö nostaa kirjoituksessaan esille myös sen, että Pekka Haavisto on monessa mielipidetutkimuksessa nimetty Suomen suosituimmaksi poliitikoksi.

Jotkut ovat epäilleet, että Haaviston perhesuhteet saattaisivat haitata hänen toimintaansa presidenttinä.

Rahkonen huomauttaa, että kyselyiden mukaan tämä ei kuitenkaan olisi ongelma varsinkaan nuoremmille äänestäjille.

"Ja ainahan voi tilanteen vaatiessa edustaa maata ilman puolisoa; yksinhän Vladimir Putinkin saapuu huippukokouksiin", Rahkonen toteaa.

Anonyymi kirjoitti...

Isis-perheiden omaiset valmiit maksamaan matkat pois Syyrian leiriltä
Omaiset kirjoittavat HS:n mielipidesivuilla, että heidän sukulaisensa eivät tienneet, minne lähtivät


SYYRIAN al-Holin leirillä elävien suomalaisten naisten ja lasten omaiset arvostelevat Suomen hallitusta ja kertovat oman kantansa sukulaistensa tilanteeseen Helsingin Sanomiin kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa.

Nimettömänä pysyvien omaisten mukaan kalifaattiin liittyneet naiset houkuteltiin lähtemään Syyriaan monenlaisilla menetelmillä, eivätkä nämä tienneet, millainen totalitaristinen järjestelmä perillä odotti.

”He ovat lähteneet esimerkiksi auttamaan hädänalaisia tai elämään valtiossa, jossa muslimit eivät kohtaa uskontonsa vuoksi ennakkoluuloja ja syrjintää”, omaiset kirjoittavat. ”Kun todellinen tilanne paljastui, heillä ei ollut enää mahdollisuutta paeta Syyriasta.”

TÄLLÄ hetkellä leirillä on Ylen haastattelemien naisten mukaan 11 aikuista suomalaista naista ja 33 lasta. Helsingin Sanomat kertoi toukokuun lopulla seitsemästä suomalaisesta naisesta ja heidän motiiveistaan lähteä terroristijärjestö Isisin kalifaattiin.

Osa näistä naisista kuului radikaalipiiriin, joka koostui kantasuomalaisista islamiin kääntyneistä naisista. Piirissä puhuttiin muun muassa muslimien velvollisuudesta muuttaa ”epäuskovaisten maasta” ”islamin maahan”.

Moni HS:n haastattelemista naisista lähti leirille muslimimiehensä perässä tukemaan taistelijoita. Osa otti myös lapsensa mukaan. Eräs naisista piti kiivaskielistä Twitter-tiliä, jossa hän ylisti Isisin väkivaltaisuuksia.

Isis esitti itsensä vuosien ajan muslimien luvattuna maana. Se oli paikka, jossa maalliset lait oli kumottu ja hallinto perustui äärimmäiseen tulkintaan Koraanista ja sharia-laista.

Kalifaatti julistettiin lopulta kukistetuksi 23. maaliskuuta tänä vuonna, ja siitä asti naiset ja lapset ovat olleet suljettuina Itä-Syyriassa sijaitsevalle al-Holin leirille.

JULKISUUDESSA on käyty lähiaikoina keskustelua siitä, pitäisikö Suomen evakuoida kansalaisensa leiriltä tai tarjota heille konsulinkyytejä kotiin.

Pääministeri Antti Rinteen (sd) mukaan Suomi ei kuitenkaan suunnittele Isis-perheiden evakuointia.

”Lähtökohta on, että jokainen äärijärjestö Isisin riveihin lähtenyt henkilö pitää arvioida erikseen, jos he onnistuvat palaamaan Suomeen”, Rinne sanoi kesäkuun lopulla.

”Käytetäänkö veronmaksajien rahaa siihen, että verenhimoisen islamilaisen kultin kannattajat saadaan takaisin Suomeen?” kysyi perussuomalaisten ryhmänjohtaja Ville Tavio.

Leirillä asuvien omaiset kuitenkin mainitsevat kirjoituksessaan, että he ovat olleet koko ajan valmiita maksamaan sukulaistensa matkat pois alueelta, mutta leiriltä poistuminen ei ole mahdollista ilman Suomen viranomaisten apua.

OMAISET ovat pyytäneet apua useilta eri tahoilta, muun muassa tasavallan presidentiltä, lastensuojelulta ja ulkoministeriltä. He ovat tehneet asiasta myös kantelun oikeuskanslerille.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö huomautti kesäkuun lopulla, että naiset eivät ole voineet välttyä Isisin terroristisilta tarkoitusperiltä.

”Korostan, ettei tarkkaa tietoa ole, mutta nämä naiset ovat olleet hyvin pitkään siellä. Heidän on ollut mahdotonta välttyä tietämästä, mitä kaikkea Isis on operoinut niiden vuosien mittaan”, Niinistö sanoi Ilta-Sanomien mukaan.

Lasten tilanteen suhteen Suomi on Niinistön mukaan miettimässä yhteisiä ratkaisuja.

Omaiset korostavat, että leirillä olleiden teot pitäisi tutkia yksilöllisesti, ja se onnistuisi parhaiten Suomessa.

Anonyymi kirjoitti...

IS-kysely: Katri Kulmuni keskustan kentän suosikki Juha Sipilän seuraajaksi: ”Setämiehet voivat välillä huilata”

Keskustan syyskuun puheenjohtajavalinnasta voi odottaa tiukkaa kisaa Katri Kulmunin ja Antti Kaikkosen välillä.
Keskustan kentän suosikki seuraavaksi puolueen puheenjohtajaksi on Ilta-Sanomien kyselyssä elinkeinoministeri Katri Kulmuni.

Kulmunia tehtävään kannatti yhteensä 40,7 prosenttia vastanneista.

Kisasta voi kuitenkin odottaa tiukkaa, sillä toinen puheenjohtajakisassa mukana oleva ehdokas, puolustusministeri Antti Kaikkonen keräsi äänistä vain hieman vähemmän, 33 prosenttia.

IS lähetti kyselyn 708 keskustan keskeiselle kenttävaikuttajalle ja siihen vastasi 300 henkilöä.

KESKUSTAN nykyinen puheenjohtaja Juha Sipilä heitti hanskat tiskiin keskustan eduskuntavaalien rökäletappion jälkeen ja kertoi luopuvansa tehtävästä, minkä vuoksi puolue kokoontuu syyskuussa Kouvolaan ylimääräiseen puoluekokoukseen valitsemaan puolueelle uuden puheenjohtajan.

Kulmuni ja Kaikkonen ovat tähän mennessä ainoat kisaan ehdolle asettuneet.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä kertoo IS:lle harkitsevansa edelleen Sipilän seuraajaehdokkaaksi lähtöä. Lintilä keräsi IS:n kyselyssä 6,3 prosenttia kentän äänistä.

Sipilän jatkoa puheenjohtajana toivoi vain 8,7 prosenttia vastaajista.

KULMUNIN kannatuksen voi nähdä lähteneen keskustassa rakettimaiseen nousuun. Vielä alkuvuodesta hän sai IS:n kyselyssä vain 6,6 prosentin kannatuksen keskustan tulevaksi puheenjohtajaksi.

Tuolloin usea vastaaja kuvaili Kulmunia vielä liian kokemattomaksi poliitikoksi, jonka aika tulee vielä tulevaisuudessa. Näkemys keskustan tuoreesta elinkeinoministeristä vaikuttaa kuitenkin nopeasti muuttuneen.

Moni vastaaja näkee keskustan pystyvän uudistumaan juuri Kulmunin ja ”nuoren naisenergian” avulla . Häntä kuvaillaan sanoilla ”pätevä, uuden ajan puheenjohtaja, freesi, ryvettymätön, nuhteeton, raikas ja valovoimainen”.

– Etevä, osaava, kielitaitoinen ja ahkera nuori nainen, joka sai Lapin olosuhteissa verrattain valtaisan äänimäärän eli hänellä on paljon luottamusta jo valmiina, eräs vastaaja kuvailee.

KULMUNIN eduiksi mainitaankin kyselyssä nuori ikä ja kyky innostaa muut nuoret mukaan.

– Uutta reipasta johtajaa kaivataan. Setämiehet voi välillä huilata.

Lappilaisen Kulmunin nähdään toisaalta edustavan syrjäseutujen asiaa, toisaalta kelpaavan myös liberaalille kaupunkilaiselle. Osa uskoo hänen voivan toimia myös yhdistävänä tekijänä puolueen liberaalin ja konservatiivisen linjan välillä.

– Katri Kulmuni avaisi polkua uusien äänestäjien tavoittamiseen etenkin yliopistopaikkakunnilla, yksi vastaaja uskoo.

KAIKKOSEN eduiksi vastauksissa lasketaan tunnettuus, asiallisuus, maltillisuus sekä kokemus kansanedustajana ja keskustavaikuttajana toimimisesta.

– Hän on kuunteleva ja helposti lähestyttävä, mutta jämäkkä puheenjohtaja, joka kykenee ottamaan vastaan myös kritiikkiä ja huomioimaan sen toiminnan kehittämisessä, kuvailee keskustan Kontiolahden paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Jertta Harinen.

–  Kaikkonen on luotettava politiikan konkari, jolla on annettavaa puheenjohtajana. Hän on sovitteleva ja maltillinen, luontaisesti karismaattinen ja lahjakas puhuja, toinen kirjoittaa.

Eräs mainitsee Kaikkosen uusmaalaisuuden etuna, sillä keskustan kannatus on alueella pientä ja kasvun varaa olisi.

– Antti on etelän, ruuhka-Suomen ja Uudenmaan kasvatti. Hän tuntee ne haasteet, jotka täällä ovat kannatuksen kasvun tiellä.

– Puheenjohtajana hänellä olisi mahdollisuus panostaa puolueen kaupunkityöhön, toinen uskoo.

Toisaalta osa myöntää, että Kaikkosen aikaisempi tuomio luottamusaseman väärinkäytöstä mietityttää. Kaikkonen toimi 2009–2013 Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajana, kun säätiö antoi omien sääntöjensä vastaisesti vuosia vaalitukea keskustalle.

Anonyymi kirjoitti...

Kolmasosa keskustan kentästä toivoo edelleen Annika Saarikosta puolueen puheenjohtajaa ensi kesäkuussa

Syyskuussa valittavalla keskustan puheenjohtajalla on puoli vuotta aikaa saada kannatus nousuun, tai vuoden 2020 kesäkuussa on kovat paineet vaihtaa puheenjohtajaa.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk) suosio keskustan seuraavaksi puheenjohtajaksi ei ota laantuakseen, ja kolmasosa keskustan kentästä toivookin hänestä edelleen puolueen seuraavaa puheenjohtajaa ensi kesäkuun sääntömääräisessä puoluekokouksessa.

IS lähetti kyselyn 708 keskustan keskeiselle kenttävaikuttajalle ja siihen vastasi 300 henkilöä.

KESKUSTA kokoontuu syyskuussa valitsemaan itselleen uuden puheenjohtajan Juha Sipilän jättäessä tehtävänsä.

Saarikko on kuitenkin jättäytynyt puheenjohtajakisan ulkopuolelle elämäntilanteeseensa vedoten. Toista lastaan odottavalla Saarikolla on laskettu aika vain viikko syyskuun puoluekokouksen jälkeen.

Ehdolle ovat tähän mennessä asettuneet elinkeinoministeri Katri Kulmuni ja puolustusministeri Antti Kaikkonen.

Heistä Kulmunilla on tällä hetkellä selvä etumatka 40 prosentin kannatuksellaan.

ENSI kesän sääntömääräisessä puoluekokouksessa Vantaalla keskustalla on kuitenkin mahdollisuus pistää puoluejohto jälleen uusiksi.

IS kysyi keskustan kentältä, ketä he toivoisivat keskustan uudeksi puheenjohtajaksi, mikäli kisa järjestettäisiin uudelleen ensi kesäkuussa. Ykkössijalle nousi Saarikko 33,3 prosentilla.

Toisella ja kolmannella sijalla olivat Kulmuni 27 prosentilla ja Kaikkonen 21,7 prosentilla.

Saarikko ei toistaiseksi ole tahtonut vielä ottaa kantaa siihen, olisiko hän käytettävissä puheenjohtajaksi keskustan seuraavassa varsinaisessa puoluekokouksessa vuonna 2020.

OSA keskustalaisista myöntää olleensa pettyneitä siihen, ettei tämä lähtenyt syyskuussa kisaan mukaan.

Saarikon kannattajat toteavat hänellä olevan paitsi karismaa ja asiaosaamista, myös uskottavuutta puolueen ulkopuolella.

– Annikalla on laajin kannatus puolueessa ja sen ulkopuolella, joten hänellä olisi parhaat edellytykset tehtävän menestyksekkääseen hoitamiseen, sanoo Matti Leiviskä Keskustan Pyhännän paikallisyhdistyksestä.

– Hän on ihmisläheinen, kaukokatseinen ja jokaisen puolia pitävä. Hänellä on vakuuttava asenne, joka huokuu luottamusta ja uskottavuutta, toinen keskustalainen kuvailee.

VAIKKA puolueen sisältä on teroitettu Sipilän ilmoituksesta lähtien viestiä, jonka mukaan syyskuussa ei ole tarkoitus valita keskustalle pelkkää pätkäpuheenjohtajaa, voi puheenjohtajan nimi vielä muuttua, mikäli puolueen kannatus ei talven ja kevään aikana ota noustakseen.

– Syyskuussa valittavalla puheenjohtajalla on puoli vuotta aikaa saada puolueen uudistustyö hyvään vauhtiin, muussa tapauksessa kesällä 2020 on kovat paineet vaihtaa puheenjohtajaa, eräs vastaaja sanoo.

Osa vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, ettei puheenjohtajaa kannattaisi lähteä kesäkuussa enää vaihtamaan uudelleen, ainakaan jos valittu henkilö on hoitanut hyvin tehtävänsä.

Heidän mukaansa vajaa vuosi on liian lyhyt aika johtamistavan arviointiin.

– Puolue on kriisissä, ja nyt tarvitaan jatkuvuutta, eräs vastaaja sanoo.

– Kuka syyskuussa valitaankin, niin hän jatkakoon, jos ei totaalisesti ole tyrinyt ja kannatus vielä romahtanut.

Anonyymi kirjoitti...

Hallitus tekee muutoksia kiisteltyyn translakiin – sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen avaa lain uudistuksia: "Sukupuolen pitäisi olla ilmoitusasia"

Tasa-arvon edistäminen on ajankohtainen puheenaihe ja yksi tasa-arvoon liittyvä uudistamien koskee translakia. Nykylaki asettaa ehtoja sukupuolen korjaamiselle, mutta nyt on vaadittu, että sukupuolen pitäisi olla ilmoitusasia.

– Hallitusohjelmassa on selkeät kirjaukset siitä, että lähdemme uudistamaan translakia. Nämä asiat koskettavat hyvin henkilökohtaisesti monia ihmisiä, mutta toisaalta eivät ole keneltäkään pois. Itse olen sitä mieltä, että mitä parempi uudistus meillä on mahdollista saada aikaan translain osalta, sen parempi. Toivon, että voimme edetä tässä ripeästi. Eli mielestäni sukupuolen pitäisi olla ilmoitusasia, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoo.

Anonyymi kirjoitti...

Rantanen: Kuka kirjoitti vetoomuksen Isis-naisten hakemisen puolesta – ”omaiset” vai joku muu taho, joka haluaa painostaa päättäjiä tekemään suomalaisten turvallisuutta heikentäviä päätöksiä?

Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen ei lämpene Helsingin Sanomissa (4.6.2019) julkaistulle kannanotolle, jossa vaaditaan valtiota auttamaan suomalaisia Isis-naisia lapsineen pois Al-Holin vankileiriltä.


– Nyt on todellista tuubaa taas. Terroristiseen järjestöön osallistuneiden ”omaiset” kirjoittavat, että nämä henkilöt lähtivät, koska rasismi. Ja heidät on haettava, koska niin kuuluu tehdä? Lisäksi omaiset haluavat valittaa oikeuskanslerille opposition puheista eduskunnan kyselytunnilla. Buu, nyt pelottaa, Mari Rantanen kirjoittaa Facebookissa.

– Heitä (Isis-perheitä) ei kannata tuoda tänne rasismin pesään, sillä tällä logiikalla he radikalisoituvat entisestään. Täältä karmeasta maastahan he lähtivät. Heidän on hyvä olla siellä, minne he menivät ja jossa he eivät kohtaa rasismia eivätkä radikalisoidu.

Miksi mahdollinen toinen kotimaa ei nouda?

Rantanen painottaa, ettei Isis-naisia tai -lapsia tule kohdella yhtään enempää silkkihansikkain kuin muitakaan pulassa olevia suomalaisia ulkomailla.

– Miksi heidän mahdollinen toinen kotimaansa ei hae heitä?
Kuka tämän on kirjoittanut? ”Omaiset” vai joku muu taho, joka haluaa painostaa päättäjiä tekemään suomalaisten turvallisuutta heikentäviä päätöksiä? Rantanen kysyy.

Anonyymi kirjoitti...

Sanni kyllästyi Tinderiin ja alkoi etsiä Jodelista seksiseuraa vanhemmasta miehestä, sitten puhelimeen lävähti kuva – se oli menoa

Sanni päätyi treffeille, joilla oli kauaskantoiset seuraukset.
Sanni, 23, oli kaksi vuotta sitten loputtoman tylsistynyt seuranhakuun. Hän oli ollut kädenlämpöisillä treffeillä ja käynyt lukuisia mitään sanomattomia Tinder-keskusteluja.

– Olin svaippaillut Tinderissä useamman vuoden aika laiskasti ja ilman mitään toiveita tai tavoitteita saada sieltä mitään, etenkään parisuhdetta, hän kertoo.

– Ja no, olin ollut aika pitkään ilman seksiä.

Noihin aikoihin anonyymi sosiaalinen media Jodel oli lyönyt läpi korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Siellä kuka tahansa voi aloittaa keskustelun eri kanavilla enintään kymmenen kilometrin säteellä olevien ihmisten kanssa.

– Halusin seksiseuraksi itseäni vanhempaa, noin kolmekymppistä miestä, jolla on vahvat kädet ja tietää mitä tekee. Kirjoitin viestin läpällä, enkä vakavasti ajatellut, että siitä seuraisi jotain.

Pian viestin alle alkoi kuitenkin ilmestyä vastauksia.

ANONYYMIN seksiseuran hakeminen on tullut Jodelissa entistä näkyvämmäksi parin viime vuoden aikana, vaikka sitä on ollut iät ajat. On ollut lehtien henkilökohtaista -palstaa ja kyläjuhlia.

Väestöliiton johtava asiantuntija, psykoterapeutti Heli Vaaranen kertoo, että seksiseuran avoimeen etsimiseen liittyy jännitystä ja salaisuuksia, mutta myös häpeää. Varsinkin naisilla.

– Naisen seksuaaliseen aktiivisuuteen liittyy vieläkin stigma. Hän voi tulla raskaaksi, ja jos ei ole seikkailukumppanin yhteystietoja, riskin kantaa silloin nainen, hän sanoo.

Toisaalta Vaaranen liittää pohjoismaisiin naisiin tietynlaisen seksuaalisen rentouden.

– Kyllä siihen liittyy se ajatus, että naisellakin on oikeus nauttia seksuaalisuudestaan ja kokeilla sitä.

SANNIN viesti alkoi kantaa hedelmää: aloituksen alle ilmestyi vastauksia, jotka olivat Kik-messenger viestipalvelun nimimerkkejä. Näin anonyymi Jodel toimii: kun jonkun kanssa haluaa keskustella yksityisesti, pitää käyttää erityistä viestisovellusta.

– Oli tiistai-iltapäivä ja pakoilin luultavimmin opiskeluhommia. Silloin loin Kik-messenger nimimerkin ja kerroin sen ketjuun, Sanni kertaa.

Lähes välittömästi hän sai noin kolme viestiä. Avaukset olivat vihjailevia, eivät mitenkään erityisiä.

Mutta pian yhden tyypin viestit erottuivat muista. Sanni kiinnitti niihin heti huomiota.

– Sitä on vaikea selittää, mutta tuli tunne, että tää tyyppi haluaa mua jotenkin enemmän. Ja että on kiinnostuneempi aidosti musta kokonaisuutena.

Sanni alkoi viestittelyn anonyymin miehen kanssa. He vaihtoivat kuvia.

– Se laittoi kuvan rintakehästään, joka oli lihaksikas ja karvainen, hän muistelee.

Sanni vastasi kuvalla itsestään. Mies kysyi Sannilta, näkisivätkö he jo samana iltana, sillä hän pääsisi kymmeneltä töistä.

– Vähän säikähdin, että onpa nopeaa toimintaa, mutta suostuin.

SANNI meni puoli yhdentoista maissa osoitteeseen, jonka oli saanut anonyymistä viestipalvelusta. Ja vieläpä nimettömältä mieheltä, josta oli nähnyt vain rintakehän. Jos se todella edes kuului miehelle. Sanni mietti, mitä hän oikein oli tekemässä.

Sanni oli jo kääntymässä kannoillaan, kun mies saapui ja tervehti häntä.

– Tuli välittömästi sellainen olo, että tää ihminen ei halua mulle mitään pahaa. Mentiin asuntoon sisään, juteltiin vähän ja mentiin asiaan.

Yökyläily meni melko hyvin, sillä seuraavana päivänä kaksikko viestitteli ja sopi, että he näkisivät uudestaan pian.

– Ja hyvin nopeasti vietettiinkin jo lähes kaikki yöt kahdestaan, Sanni kertoo.

Anonyymi kirjoitti...

Ylen gallup: PS 19.7, Kok 16.8, SDP 16.1, Vihr 14.3

Keskustan kannatus painui 11,7 prosenttiin.

Yle Uutisten puoluekannatusmittauksen perusteella perussuomalaisilla on tällä hetkellä 19,7 prosentin kannatus.

Toisena on kokoomus, jonka kannatus on 16,8 prosenttia.

SDP on kolmantena 16,1 prosentin kannatuksella. Puolueen kannatus laski selvästi kuukauden takaisesta vastaavasta mittauksesta.

Vihreiden kannatus on 14,3 prosenttia ja keskustan 11,7 prosenttia.

Kannatusta saivat prosenttiyksikköinä (muutos vastaavaan edelliseen mittaukseen):

PS 19,7 (+0,2)

Kokoomus 16,8 (+0,1)

SDP 16,1 (-1,3)

Vihr 14,3 (+0,4)

Kesk 11,7 (-0,7)

Vas 8,8 (+1,0)

RKP 4,6 (+0,1)

KD 3,8 (+0,2)

Liik 1,7 (-)

Muut 2,5 (-)

Taloustutkimus toteutti kyselyn 5.6.2019–2.7.2019. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 2 446 henkilöä. Tulosten virhemarginaali on 1,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Anonyymi kirjoitti...

”Sanalla sanoen karmea gallup” – Keskustan puoluesihteeri: Mitä jos keskusta ei nousekaan?

Kannatuksen syväkierre”. Siinä sanapari, jolla keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kuvaa puolueensa kannatusta tuoreessa Yleisradion gallupissa.
Keskustan tulos Ylen mittauksessa on ennätyksellisen alhainen 11,7 prosenttia.

”Sanalla sanoen karmea gallup Keskustalle Ylellä tänään. Puolueella on kannatuksen syväkierre meneillään. Halusin kirjoittaa siitä ajatukseni avoimesti ylös”, puoluesihteeri Pirkkalainen kirjoittaa Facebook-tilillään.

Hän varoittaa, että keskusta ei nouse takaisin hetkessä.

”Pitäisi malttaa olla tuijottamatta kuukausittaisia gallupeja ja asettaa tähtäin riittävän pitkälle. Ensimmäinen tavoite on tietysti saada kannatuksen lasku loppumaan. Minusta riittävän hyvä saavutus on, jos loppuvuoteen mennessä saadaan käännettyä kurssi kohti nousua”, Pirkkalainen linjaa.

Hänestä on selvää, että ”ratkaisuhakuiselle Keskustalle on vaikeaa, kun kannatusnousussa ovat ääripäät, jotka taistelevat tilastaan poliittisen keskustan liepeillä”. Tällä hän viittaa gallup-johtaja perussuomalaisiin sekä vihreisiin, joka tuoreissa gallupeissa on joitakin prosenttiyksikköjä keskustaa suurempi.

”Toinen ääripää on vihreät. Hekin pyrkivät puhuttelemaan poliittista keskustaa. Harva muuten muistaa, että vielä viime lokakuussa heidän kannatuksensa oli 11,3 %. Tai että myös entinen hallituskumppanimme kokoomus on reilussa vuodessa menettänyt viitisen prosenttiyksikköä kannatuksestaan. Politiikan asetelma on rajussa muutosliikkeessä ja vaalien jälkeen kannatustrendit jonkun aikaa aina jatkuvat. Se ei silti anna tekosyytä jättää Keskustan osalta tekemättä reipasta itseanalyysiä”, Pirkkalainen katsoo.

”Nyt tekisi mieli kommentoida toisin päin – miettikääpä miten käy, jos Keskusta ei nousekaan täältä”

Hän toteaa, että on puoluesihteerinä kommentoinut turhan usein laskevia galluplukuja todeten, että keskusta nousee kyllä.

”Näin tosin uskon ja näin myös tulee jollakin aikavälillä tapahtumaan. Tänä aamuna kuitenkin pohdin hetken, että tekisi mieli kommentoida toisin päin. Että miettikääpä erityisesti myös puolueen ulkopuolella hetki, miten käy, jos Keskusta ei nousekaan täältä. Kuka silloin puolustaa perheitä? Kuka silloin puolustaa tasa-arvoista oikeutta samanlaisiin palveluihin, asuipa missä päin Suomea tahansa? Kuka silloin puolustaa suomalaista ruokaa, vai päätetäänkö poliittisesti, että Suomessa pysytään jatkossa hengissä syömättä”, Pirkkalainen kyselee.

Keskustan ex-ministeri Anu Vehviläinen kuvasi galluptulosta keskustan kannalta ”jäiseksi”.

”Tulos velvoittaa meitä aitoon analyysiin itsestämme ja Keskustasta sirpaloituneella puoluekartalla. Oma-arviointi on aina kirpaisevaa ja raskasta. Virheitä ei pidä kieltää, niistä on otettava opiksi”, Vehviläinen kirjoittaa.

Pirkkalaisen mukaan keskustan sisällä pelätään jostain syystä, että tilanneanalyysi eduskuntavaalien jälkeen jätettäisiin tekemättä.

”Ei jätetä. Työ on jo pitkällä ja aineksia saatu jäsenkyselyä myöten runsaasti. Voin rehellisesti todeta, että analyysin edistyminen on pitkälti minusta kiinni. Eduskuntavaalien jälkeen eurovaalit, hallitusneuvottelut ja puolueen talouden sopeuttaminen veivät minun kaiken ajan, myös energian. Analyysi tehdään kyllä”, hän vakuuttaa.

Keskustan alamäkeä selittänee osaltaan myös puheenjohtajanvaihdos, joka on pitkittynyt Juha Sipilän kevään ilmoituksesta syyskuun ylimääräiseen puoluekokoukseen, jossa Sipilän seuraaja valitaan. Pirkkalaisen mielestä puolueen uudistuminen tai kannatuksen nousu ei saa olla kiinni vain puheenjohtajasta.

”Teemme sekä puolueelle että valittavalle henkilölle karhunpalveluksen, jos jätämme kaiken (taas) vain yksille harteille. Kansanliike ei toimi minusta niin”, Pirkkalainen vetoaa laajan tuen puolesta.

Anonyymi kirjoitti...

Tissiflashmob tulee taas, seuraavaksi ehkä Rautatientorille? - ”Lopetamme vasta, kun naisten paljaat rinnat eivät enää herätä kummeksuntaa missään”

Feministiaktivistit Säde Vallaren ja Sandra Marins järjestävät uuden tapahtuman tulevana lauantaina.

”Voimaannuttava. Rauhallinen. Kaunis. Sisarellinen.”

Näillä sanoin Säde Vallaren ja Sandra Marins kuvailevat kesäkuun alussa Hietaniemen rannassa järjestettyä, Suomen ensimmäistä tissiflashmobia.

- Osallistujamäärä ylitti odotuksemme. Veteen käveli noin 40-50 ihmistä, mutta sen lisäksi rannalla oli iso joukko ihmisiä tukemassa meitä, Vallaren kiittelee.

Hän painottaa flashmobin olleen hyvin rauhallinen ja seesteinen. Tapahtumaa edeltäneistä viesteistä huolimatta häiriköt eivät pilanneet tunnelmaa.

- Minkäänlaisia huutelijoita tai trollaajia ei saapunut paikalle, vaikka kovasti niin lupasivatkin. Alussa rannalla päivysti muutamia virkavallan edustajia, mutta he eivät mielestäni keskustelleet kenenkään kanssa ja lähtivät melko pian pois.

- Tunnelma oli jollain tavalla ihan maaginen. Oli mieletöntä käsittää, miten laajasti erilaisia kokemuksia ihmiset saivat tapahtumasta, Marins lisää.

Käsi kädessä veteen
Myös tapahtuman konkreettinen toteutus – käsi kädessä veteen asteleminen oli harkittu ja perusteltu päätös.

- Se oli minun käsialaani. Takana oli ajatus siitä, että olemme kaikki yhdessä, teemme tämän yhdessä, Marins hymyilee.

Ainoan hätkähdyttävän hetken ryhmä koki kääntyessään takaisin kohti rantaa.

- Meitä vastassa oli aika iso joukko kuvaajia, niin yksityishenkilöitä kuin median edustajiakin. Se vähän häkellytti hetkeksi. Oli tosi voimaannuttava fiilis lähteä joukolla marssimaan kohti rantaa, pärskytimme vettä ja nauroimme, Vallaren muistelee.

Rannalle saapuneista tukijoukoista erityisesti yksi jäi Vallarenin mieleen.

- Hiljaisen oloinen mies kierteli ja kaarteli ympärillämme, mutta sitten hän lähestyi meitä ja kertoi että halusi tukea tapahtumaa. Hän vahti tavaroitamme ja laittoi vielä jälkikäteen kiitosta siitä, miten ylpeä hän meistä on, ja että teemme tärkeää työtä.

Eikö tasa-arvoa voi ajaa muilla keinoin?

Itse flashmobin jälkeen iso osa osallistujista jäi paikalle nauttimaan piknikistä, sekä keskustelemaan tempauksen pohjimmaisesta aatteesta.

- Tapahtuma oli todella monille suuri askel, todellinen itsensä ylittäminen. Saimme myös jälkikäteen paljon arvokasta palautetta. Se oli pääosin positiivista, mutta mukaan mahtui jokunen muutamia ”hyi miten sairasta”-viestikin.

Osa viestien lähettäjistä on myös hämmästellyt, että eikö tasa-arvoa voisi ajaa muilla keinoin. Marins kokee, että monien kanssa keskustelu on kuitenkin pysynyt hyvin asiallisena, ja vastapuoli on saatu ymmärtämään tapahtuman kallisarvoinen ideologia.

- Olemme painottaneet sitä, että toisenlainen tasa-arvotyö ei ole muualta pois. Tätä työtä voi tehdä monessa muodossa, ja kaikki on yhtä arvokasta.

Anonyymi kirjoitti...

Sanna Ukkola: Mitään ei saa enää sanoa -hokema ärsyttää monia, mutta siinä piilee myös totuuden siemen
Häpeärangaistus on äärimmäisen voimakas ase, kirjoittaa Sanna Ukkola blogissaan.


“Jos oma mielipide poikkeaa yleisesti hyväksytystä tai vallallaolevasta, kannattaa pitää suunsa kiinni”, toteaa Eppu Normaalin kitaristi Mikko “Pantse” Syrjä.

“Mies ei saa oikein sanoa enää mitään mielipidettä”, sanoo muusikko Kauko Röyhkä.

Kirjailija Leena Krohnin mukaan sananvapautta rajoitetaan myös liberaaliuden nimissä: tilanne on Krohnin mukaan pahempi kuin 70-luvulla.

Kirjailija Pirkko Saision mukaan Suomessa on edelleen valtavasti tabuja, joista ei voi keskustella sivistyneesti ja rauhallisesti.

Mitään ei saa enää sanoa -hokema ärsyttää ja herättää monessa vahvan reaktion: miten niin ei saa sanoa?

Siinähän te olette sanomassa – toljotatte meitä suoraan silmiin ison lehden värikuvahaastattelussa ja kehtaatte väittää, että ei saa muka sanoa. Ja olette saaneet sanoa – jo vuosikymmeniä. Ainoa ero on se, että nyt palaute on välitöntä: jos sanot jotain typerää, saat kuulla siitä nopean ja usein kärkkään reaktion.

Moni suomalainen on avannut ajatuksiaan sananvapauden rajoista mediassa – ja koska aihe kiinnostaa itseänikin, olen pyytänyt osaa heistä haastatteluun aiheesta. He ovat kieltäytyneet ymmärrettävästä syystä: he ovat saaneet osakseen läjän pilkkaa ja henkilökohtaisuuksiin menevää kuraa avautumisensa jälkeen.

He eivät enää jaksa jatkaa keskustelua – moni on kurkkuaan myöten täynnä eikä halua avata asiaa enempää. Äkkiä pois.

Ja näin tämä toimii. Sananvapaus kaventuu – vaikka sitä ei varsinaisesti kukaan ole kaventamassa. Kas, se käy itsesensuurin kautta.

Ja mitä sillä sitten tarkoitetaan, kun sanotaan, että tietyistä aiheista ei saa enää puhua? No, esimerkiksi sitä, että kirkon piirissä alkoi jumalaton älämölö, kun Teemu Laajasalo kutsui Jussi Halla-ahon (ps.) Kirkkopäiville puhumaan – niin, sananvapaudesta.

Tai sitä, että Veronika Honkasalo saa kuulla olevansa kommunisti ja viherhippi, jonka sananvapautta pitää rajoittaa hänen poliittisten näkemystensä takia.

Tai sitä, että Åbo Akademi peruu miesten tasa-arvokeskustelun pitämisen tiloissaan Alexander Bardin läsnäolon takia.

Tai sitä, että Pirkko Saisio saa kuulla olevansa äärioikeistolainen puolinatsi, kun hän arvostelee “punavihreää kuplaa”.

Kyllä, nämä ihmiset saavat puhua – mutta kuinka moni heistä enää jaksaa?

Sosiaalisessa mediassa häpäisystä on tullut uusi kontrollin muoto. Se johtaa siihen, että ihmiset alkavat varoa sanojaan ja tekojaan – sillä me olemme sosiaalisia eläimiä ja janoamme hyväksyntää.

Massiivinen negatiivinen palaute saa aikaan mielenterveysongelmia (siirryt toiseen palveluun), jopa itsemurhia.

Brittikirjailija Jon Ronson puhuu julkisen häpäisyn renessanssista – häpeärangaistus on äärimmäisen voimakas ase. Kun suuret ja rikkaat rikkovat sääntöjä, somesotilaat ilmestyvät paikalle ja nuijivat väärinajattelijat maanrakoon.

Ronson kuvaa kirjassaan Julkisesti häpäisty, kuinka valtavan addiktoivaa häpäisy on: kun joku julkkis tai vaikuttaja menee möläyttämään jotakin typerää tai sanoo “väärän mielipiteen”, joukko rankaisijoita säntää paikalle. He tarkkailevat jokaista sanaa, ymmärtävät tahallaan väärin. Ja heitä kannustaa joukkovoima ja ajatus siitä, että he ovat hyvän puolella.

Siihen jää koukkuun: tuntuu kummalliselta ja tyhjältä, jos ei ole ketään, jonka tekemisistä ja sanomisista voisi raivostua. Ja kun sellainen löytyy, hänet revitään kappaleiksi – ja jos hän vielä taipuu anteeksipyyntöön tai lokaa maineensa lopullisesti, huuma on valtava.

Jon Ronson tietää – hän oli itse yksi häpäisijöistä, kunnes tajusi, mitä oli tekemässä.

Anonyymi kirjoitti...

Transaktivistit maalittivat suvaitsevaisen naisbloggarin väärien sanavalintojen takia – menetti kumppaniyrityksen välittömästi

Bloggaaja Maria Nordinin Instagram-postaus, jossa hän pohtii transseksuaalisten henkilöiden hormonihoitojen sivuvaikutuksia, oli liikaa transaktivisteille. Nämä aloittivat äänekkään vyörytyksen ja painostamisen sosiaalisessa mediassa. Nordinin kaupallinen yhteistyökumppani BookBeat alistui välittömästi ja ilmoitti Twitterissä lopettavansa yhteistyön Nordinin kanssa. Tapaus on hämmentävä, sillä Nordinin kirjoitukset edustavat niin sanottua suvaitsevaista ajattelua.


Sosiaalisessa mediassa suuriin mittasuhteisiin paisunut tapahtumaketju sai alkunsa bloggaaja Maria Nordinin Instagram-päivityksestä, jossa hän pohtii pohtii transseksuaalisten henkilöiden hormonihoitojen haittavaikutuksia.

– Olemme erilaisia mutta silti jokainen olemme sisimmässämme samaa tietoisuutta. Ja niistä lukemattomista muodoista joilla tietoisuus ilmenee kannattaa iloita, olla kiitollinen ja juhlia! Muotoon samaistuminen, identiteettiin ripustautuminen on kuitenkin turhaa. Se mitä olet ulkoisesti ei ole kuin muodon ilmentymä, Nordin kirjoittaa.

Hän jatkaa:

– Lääkitys ja kehon muokkaaminen on vain oireen hoitamista. Ja silloin myös antaa oman voimansa ulkopuoliselle taholle. Syy identiteetin ristiriitoihin on pintaa syvemmällä ja se on tietoisuuden tarve kehittyä. Lääkkeillä, erityisesti hormonitoimintaan vaikuttavilla lääkkeillä on aina vakavia haittavaikutuksia ympäristölle ja terveydelle.

Transaktivistien pahanolon purkaus alkoi heti: ”Sortaja”
Nordin on arkkitehti, ahkera sosiaalisen median käyttäjä ja suosittu bloggaaja. Hänet tunnetaan myös muusikko Reino Nordinin puolisona. Monien toimiensa ohella Maria Nordin myös tekee kaupallista yhteistyötä äänikirjojen tilauspalvelun BookBeatin kanssa.

Nordinin Instagram-päivitys, jossa hän asiallisesti pohtii transseksuaalisten henkilöiden hormonihoitojen sivuvaikutuksia oli liikaa transaktivisteille, jotka aloittivat äänekkään vyörytyksen sosiaalisessa mediassa.

Nordinin Instagram- ja Facebook-sivuille sekä Twitter-tilille ilmestyi välittömästi useita kymmeniä kiukkuisia aktivistien viestejä, joissa loukkaantuneet transaktivistit vyöryttävät pahaa oloaan Nordinin päälle.

– Pride marsseja ja muita mielenosotuksia joudutaan järjestämään sun kaltasia ihmisiä vastaan. Sulla ei ole mitään asiaa ratsastaa ja markkinoida itseäs sateenkaarijutuilla kun olet itse sortaja. Vastenmielistä, sietäsit hävetä, nimimerkki nellihousu kirjoittaa.

Ylimielisen kommentin kirjoitti myös Seta-aktiivi Viima Lampinen:

-Olen saanut sen kuvan, Maria, että olet vastuuton lausunnoissasi. Tällä kertaa otit erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset kohteeksesi. Teit väärin. Lopeta. Et ole sukupuolen asiantuntija. Lopeta, Lampinen käskee.

Kumppania painostettiin
Transaktivistit aloittivat myös Nordinin yhteistyökumppanin BookBeat.fi:n painostamisen.

– Mitä aiotte tehdä Maria Nordinin postaukselle, joka on avoimen transvastainen? Tuetteko tällaista tekstiä, BookBeatilta kysytään.

-Kyseinen ig-postaus ei ole tehty yhteistyössä kanssamme. Se ei ole arvojemme mukainen eikä yhteistyömme ole jatkumassa, BookBeat.fi:n Twitter-tilin käyttäjä vastaa. Kommentti tyydyttää transaktivisteja, jotka kiittelevät vastauksesta.

Näin toimiessaan BookBeat siis taipui välittömästi transaktivistien painostuksen alla. BookBeat yksipuolisesti ilmoitti lopettavansa yhteistyön Nordinin kanssa. BookBeatin menettelyä ei voi pitää asianmukaisena monestakaan syystä.

Ensinnäkään BookBeat ei ottanut selvää mitä asiassa on tapahtunut, vaan nöyrtyi välittömästi painostuksen alla. Toiseksi BookBeat ei ehtinyt kuulla asiassa Nordinia itseään, mikä olisi ollut kohtuullista ja asianmukaista. Missään tapauksessa asianmukaisena ei voida pitää yhteistyösuhteen lopettamisesta ilmoittamista yksipuolisesti sosiaalisessa mediassa.

Anonyymi kirjoitti...

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

Milloin päädyin siihen käsitykseen, että seksuaalinen vapaus on tavoiteltava asia?

En muista. Muistan että saatoin nuoruudessani olla valtamedian tai populaarikulttuurin kanssa eri mieltä siitä, mikä on tavoiteltavaa seksuaalista vapautta, mutta silloinkin kritiikin kohteena olevia ilmiöitä saattoi tarkastella seksuaalinen vapaus mittatikkuna. Saatoin pitää inhoamaani seksuaalista rahvaanomaisuutta jonkinlaisena seksuaalisen vapauden vääristymänä, jolloin itse seksivallankumouksen ihanteesta ei tarvinnut luopua.

Olen siis tyypillinen 1968 syntyneen sukupolven edustaja: toisin kuin hulluna vuonna 1968 seksuaalisen vallankumouksen puolesta barrikadeille nousseet radikaalit, meidän ei tarvinnut taistella minkään puolesta. Seksuaalisen vapauden ihanne oli perintökalleus, jonka siunauksellisuutta ei voinut arvioida millään mittatikulla - se oli itsessään se mittatikku, jolla kaikkea seksuaalisuuteen liittyvää mitattiin. Seksuaalivallankumouksen arvot olivat filosofisesti sanottuna aksioomia, joista muut arvot voitiin johtaa, mutta joita itseään ei tarvinnut perustella.

Seksuaalisen vapauden ihanne alkoi ensimmäisen kerran epäilyttää minua 2010-luvulla, kun tutkimus toisensa jälkeen osoitti, että seksiä harrastetaan yhä vähemmän, ja omaan seksielämään ollaan enenevissä määrin tyytymättömiä, vaikka kaikilla seksuaalisen vapautuneisuuden mittareilla on menty eteenpäin.

Kumppanien määrä, seksiasentojen vaihtelevuus, yhden yön suhteet, erilaiset eroottiset kokeilut - kaikki indikaattorit osoittivat, että seksuaalinen vapautuminen oli edennyt. Mutta yhdyntöjen määrä oli laskussa, naiset saivat entistä harvemmin orgasmin kumppaninsa kanssa ja vain lisääntynyt itsetyydytys tuotti lohtua tyytymättömille. Tulokset olivat samansuuntaisia kaikissa länsimaissa, joissa kansallisesti edustavia seksikyselyitä tehtiin.

Seksuaalinen vapaus ei näyttänyt lunastavan lupauksiaan edes sen omilla liberaaleilla, hedonistisilla mittareillaan. Kun tabu oli murtunut, oli helppo kysyä, oliko seksuaalivallankumous siunauksellinen millään muullakaan mittarilla. Konservatiivi on erityisesti huolissaan lapsista, joista yhä useampi joutuu kasvamaan ilman isää

Ensimmäisiä seksuaalisen vallankumouksen moderneja kyseenalaistajia - erotuksena vanhoillisimmista kirkonmiehistä, jotka kyllä kauhistelivat jo alastomuuden yleistymistä medioissa 1960-luvulta alkaen - olivat kirjailija Timo Hännikäinen ja seksuaalisen markkina-arvon teoreetikko Henry Laasanen.

Hännikäisen kustantamo Kiuas julkaisi tänä keväänä F. Roger Devlinin teoksen

Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan Jarno Alanderin suomennoksena. Kirjaa on jo käsitellyt Henry Laasanen Oikean Median blogissaan.

Anonyymi kirjoitti...

Isis-naisia voi olla vaikea saada vastuuseen
On vaikeaa olla periaatteellinen, kun kyse on turvallisuudesta, kirjoittaa HS:n toimituspäällikkö Laura Saarikoski.


IRAKIN SODAN jälkeen eurooppa­laiset syyttivät amerikkalaisia räikeistä ihmis­oikeus­loukkauksista terrori­epäiltyjä kohtaan. Kuvat Abu Ghraibin vankilasta ja Guantánamon vankileiriltä paljastivat, että Yhdysvallat rikkoi omia periaatteitaan vastaan.

Nyt me eurooppalaiset painimme samankaltaisen ongelman kanssa. Äkkiä mekin huomaamme, kuinka vaikeaa on olla periaatteellinen, kun kyse on turvallisuudesta.

Suomalaiset naiset lapsineen al-Holin vankileirillä Syyriassa haluavat kotiin. Oikeusoppineiden mielestä lait velvoittavat, että hädänalaiset autetaan Suomeen. Miksi se sitten on niin vaikeaa?

KOSKA todisteiden kerääminen sota-alueelta Syyriasta on todella hankalaa. Kuka tietää ja todistaa, mitä naiset ovat kalifaatin vuosina tehneet?

Ylen haastattelema kurdilääkäri ­Nemam Ghafouri on kertonut al-Holin leirillä olevien Isis-naisten osallistuneen väkivaltaisuuksiin. HS:n tietojen mukaan kolme suomalaisnaista on ainakin levittänyt Isisin propagandaa verkossa.

Oikeusvaltio toimii kuitenkin niin, että todisteiden puuttuessa epäillyt on vapautettava. Esimerkiksi syytteet joukko­murhasta epäiltyjä irakilaisveljeksiä vastaan kaatuivat Pirkanmaan käräjäoikeudessa vuonna 2017, koska näyttö ei riittänyt: neljää todistajaa oli voitu kuulla vain nimettöminä.

On siis mahdollista, että naiset eivät joudu vastuuseen mistään.

Teoriassa Eurooppaan voidaan tietysti perustaa kansainvälinen rikostuomio­istuin tutkimaan tuhansia Isisin riveihin lähteneitä. Se veisi vuosia. Pantaisiinko Supo siihen asti seuraamaan naisia?

Siksi keskustavasemmistolainen hallitus on vaikean paikan edessä. Jos joku naisista syyllistyisi Suomessa johonkin, maahanmuuttajavastaiset voimat Suomessa vahvistuisivat entisestään.

TERRORISMINVASTAINEN taistelu on siitä pirullista, että hyviä vaihtoehtoja on vähän. Yhdysvallat rikkoi törkeästi ihmisoikeuksia. Se ei tarkoita, että Guantánamossa kidutetut olisivat vain uhreja.

Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen johtajan mukaan 123 Guantánamosta vapautettua oli syyllistynyt uusiin terroritekoihin kesään 2018 mennessä. The Washington Post -lehden mukaan 12 vapautettua on osallistunut uusiin iskuihin, joissa on kuollut amerikkalaisia.

Edes presidentti Barack Obama, joka halusi sulkea Guantánamon, ei lopulta kyennyt siihen. Riskit olivat liian suuret.

Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.

Anonyymi kirjoitti...

Hallituspuolueet käyvät imago­taistelua aivan kuin vaalit olisivat yhä käynnissä: keskusta kärsii ja haukkuu siksi vihreitä
Hallituspuolueet eivät voi pitkään hakata hallitusohjelmalla toisiaan päähän, kirjoittaa HS:n politiikantoimittaja Teemu Luukka.


KESKUSTAN hallitustaival ei ole alkanut suotuisissa merkeissä.

Yleisradion torstaina julkaiseman kannatusmittauksen mukaan keskustaa äänestäisi 11,7 prosenttia kansalaisista, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt.

HS:n alkuviikosta julkaisemassa mittauksessa keskustan kannatus oli 13,1, mutta sekin on vähemmän kuin kevään eduskuntavaalien 13,8 prosentin kannatus.

KESKUSTASSA ON osattu odottaa, että kannatus laskee edelleen, vaikka jo vaalitulos oli karmaiseva. Äänestäjät ovat ymmällään, eikä keskustassa ole tapahtunut mitään, mikä nostaisi puolueen suosiota.

Silti Ylen mittaustulos oli monelle keskustalaiselle järkytys, koska näin alas puolueen gallupkannatus ei ole vajonnut tiettävästi koskaan.

”Todella huono, aivan sysisurkea tulos. Totta kai se vetää mielen alaspäin ja otsan ryppyyn”, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoi Uudelle Suomelle torstaina.

Myös monet muut keskustalaiset kauhistelivat tulosta.

YLEN KYSELYN taustatietojen mukaan osa entisistä keskustan kannattajista on hämmennyksen vallassa, eivätkä he osaa sanoa, mitä puoluetta nyt kannattaisivat. Osa on siirtynyt perussuomalaisten kannattajiksi.

Monille kannattajille onkin varmasti vaikea asennoitua tilanteeseen, jossa puolueen hallituskumppaneita ovat Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto, jotka ovat neljä vuotta haukkuneet jokseenkin kaiken, mitä keskusta on tehnyt.

KESKUSTAN TILANNE on kieltämättä enemmän kuin hankala.

Puolueen kannatus laskee aikana, jolloin sillä ei ole suunnannäyttäjää. Keskusta etsii historiallisen vaalitappion jälkeen uutta linjaa, mutta sitä on vaikea tehdä, koska Juha Sipilän tilalle valitaan uusi puheenjohtaja vasta syyskuussa.

Siihen saakka puolue ajelehtii enemmän tai vähemmän tuuliajolla.

Ehdolla on kokenut ja pidetty Antti Kaikkonen sekä tuoreempi kasvo ja uutta toivoa herättävä Katri Kulmuni, mutta ei Annika Saarikko, joka olisi todennäköisesti kolmikosta suosituin.

KESKUSTA OTTI tietoisen riskin, kun se lähti hallitukseen.

Puolue näki, että hallituksessa se pystyy paremmin ajamaan suurimpien kaupunkien ulkopuolella sijaitsevan Suomen etuja.

Porvarihallituksessa keskusta näytti aivan yhtä oikeistolaiselta kuin kokoomuskin. Keskustan juuret ovat kuitenkin alkiolaisessa liikkeessä, jonka ytimessä olivat sosiaalinen oikeudenmukaisuus, edistyksellisyys, kansainvälisyys ja koulutus.

Nyt keskusta haluaa eroon kovan puolueen maineestaan, mutta se ei kykene välitilansa takia profiloitumaan kunnolla. Ylipäätään politiikan kenttää myös mediassa hallitsevat kovat puheet ja äärilaitojen äänet, jolloin keskitien kulkijana pitää olla aikaisempaa isompi megafoni.

KESKUSTA onnistui varsin hyvin hallitusneuvotteluissa, mutta se ei näy kannatuksessa. Esimerkiksi äveriäiden ja yrittäjien pitäisi olla kiitollisia siitä, ettei hallitus ota heiltä oikeastaan yhtään enempää kuin porvarihallituskaan.

Myöskin vihreiden suurimmat haaveet jäivät toteutumatta, kuten myös vasemmistopuolueiden toiveet uudistaa omaisuuden verotusta.

”Vallassa olisi sinipuna. Toki vahvalla kokoomuksen painotuksella. Ilman meitä kombo SDP+Kok+Vihr+RKP. Uskon meidän pitävän vihreät paremmin kurissa kuin kokoomus”, kirjoitti Kurvinen Twitterissä torstaina.

Anonyymi kirjoitti...

Vantaan Hiekkaharjussa on banderolli, joka revitään toistuvasti alas – Kärhämä jatkunut jo vuosia
Hiekkaharjun juna-aseman ohi matkustavien mieliä on jo vuosia kiihdyttänyt tai viihdyttänyt Aito avioliitto -yhdistyksen mainosplakaatti. Nyt banderolli on taas revitty alas.


”MIKÄÄN laki ei voi tehdä miehistä naisia tai naisista miehiä!” lukee monimetrisessä kyltissä, joka näkyy Vantaan Hiekkaharjun juna-asemalle.

Aseman vieressä olevan yksityistalon seinää on koristanut jo vuosia banderolli, joka on kiihdyttänyt ihmisten mieliä puolesta ja vastaan. Banderolli on Aito avioliitto -yhdistyksen kustantama, mutta yksityishenkilön omistaman talon seinässä.

FACEBOOKIN Vantaan Puskaradio -ryhmässä banderollin laillisuus on herättänyt keskustelua. Monet ovat miettineet, onko banderollin ripustaminen kiellettyä. Poliisin mukaan näin ei ole.

”Teksti ei täytä rikoksen tunnusmerkkejä. Sanoisin, että kyseessä on enemmänkin mielipiteen ilmaisu”, sanoo Helsingin poliisin rikoskomisario Pekka Hätönen.

Jos tekstissä hyökättäisiin suoraan tiettyä ihmisryhmää vastaan, asia olisi eri.

BANDEROLLI on revitty seinästä useaan otteeseen, viimeksi kesäkuun lopussa. Talon omistaja on tehnyt asiasta rikosilmoituksen poliisille.

Hänellä on varkaudesta myös video, jonka hän on luovuttanut poliisille. Poliisi tutkii asiaa näpistyksenä. Banderollin varastaminen on poliisin mukaan yksiselitteisesti rikos.

”Toisen omaisuutta ei tietenkään saa viedä, riippumatta siitä miellyttääkö kyltin teksti vai ei”, sanoo Itä-Vantaan poliisilaitoksen ylikomisario Jussi Huhtela.

HS EI tavoittanut talon omistajaa kommentoimaan kyltin varastamista.

Aito avioliitto ry:n toiminnanjohtaja Susanna Koivula kieltäytyi puhelinhaastattelusta, mutta kommentoi asiaa sähköpostitse.

”Näitä julisteita on varastettu jo useita kertoja ja niitä on myös rikottu. Viimeisimmässä tapauksessa tämä uusi, isompi juliste revittiin paikaltaan ja hylättiin Hiekkaharjun asemalle. Sen lisäksi postilaatikkoja on tärvelty iskulausein.”

KOIVULAN mukaan ilkityöt ja varkaudet kertovat siitä, että joillakin on haasteita kestää itselleen epämieluisia näkemyksiä.

”Kyltistä ei tarvitse pitää, mutta se ei anna oikeutta astella toisen kotipihalle ja varastaa tai vahingoittaa toisen omaisuutta”, Koivula sanoo.

Anonyymi kirjoitti...

Sooloseksi yleistyy Suomessa – "Orgasmin jälkeen ei enää ärsytä lähteä töihin"

”Tällä hetkellä sooloilen eniten aamulla, kun ärsyttää lähteä töihin, ja orgasmin jälkeen se ei enää niin ärsytäkään. Toiseksi eniten tyydytän itseäni, jos en saa unta. Rakas ei valitettavasti ole vieressäni, kuin vain joinakin aamuina ja iltoina niin sooloseksi on hyvä apu.”, kertoo 40-vuotias nainen Kaalimato.comin kyselyssä.

Suomalaisista 41 prosenttia harrastaa itsetyydytystä kerran viikossa tai useammin, kun Kaalimadon vuoden 2018 tutkimuksessa näin kertoi toimivansa 35 prosenttia suomalaisista. Innokkaimpia masturboijia ovat 18–24-vuotiaat suomalaiset, joista lähes puolet uppoutuu sooloseksin saloihin useamman kerran viikossa.

Suomalaiset ovat intoutuneet tänä vuonna itsetyydytyksestä yhä enemmän: viime vuoteen verrattuna vähintään kerran viikossa masturboivien osuus on kasvanut kuudella prosentilla. Sooloseksiin ryhdytään etenkin iltaisin rentoutumismielessä.

– Itsetyydytys on osa aktiivista seksielämää. Joillekin se on tapa kompensoida yhdyntöjä, ja osalle taas tapa tuottaa seksuaalista nautintoa itselleen yhdyntöjen ohella, kertoo Kaalimato.comin seksuaaliterapeutti Annukka Lavikainen.

Miehet ovat huomattavasti naisia aktiivisempia tyydyttämään itseään, sillä miehistä yli puolet (55 %) masturboi vähintään kerran viikossa, kun taas naisista näin toimii 27 prosenttia.

– Miesten seksuaalisuus on ollut huomattavasti pidempään hyväksyttyä ja se näkyy vielä tänäkin päivänä asenteissa, kasvatuksessa ja toiminnassa. Miehet aloittavat yleensä naisia nuorempana itsetyydytyksen ja he kokevat keskimäärin naisia enemmän seksuaalista halua, Lavikainen taustoittaa.

Kaalimato kysyi suomalaisilta, missä tilanteissa he tarttuvat sooloseksin iloihin. Suomalaisista 63 prosenttia harrastaa itsetyydytystä aina silloin, kun sattuu tekemään mieli ja yli neljännes (28 %) rentoutumismielessä sekä ollessaan pidempään erossa kumppanistaan (26 %). Sooloseksillä tylsyyttä vastaan taistelee 15 prosenttia suomalaisista ja joka kymmenes (10 %) purkaa paineita ollessaan stressaantunut. Suosituin ajankohta masturboida on iltaisin (37 %).

”Harrastan sooloseksiä parantaakseeni suhdetta omaan kehooni. Huonon itsetunnon takia suhde kehoon on huonontunut ja huomasin, että irtosuhteet eivät ole hyväksi henkiselle hyvinvoinnilleni. Keskityn siis sooloseksiin ja oman kehon rakastamiseen ja nautinnon tuottamiseen itselleni!”, kertoo nainen, 25.

”Harrastan sooloseksiä silloin, kun olen vihainen tai minua ärsyttää jokin asia. Kunnon itsetyydytyksen ja orgasmin jälkeen ei mikään asia maailmassa enää hetkauta. Kaikki on vain euforisen vaaleanpunaista.”, kuvailee nainen, 40.

”Itse harrastan itsetyydytystä noin pari kertaa viikossa piristykseksi. Yleensä auttanut mielialaan, kun on masentanut, ollut surullinen tms.”, sanoo mies, 29.

”Sooloseksiä ajaudun harjoittamaan 3 eri syystä: 1. Panetus 2. Stressin/ahdistuksen lievitys 3. Nukahtamisen helpottaminen.”, kuvailee mies, 30.

Sooloseksi ei vaikuta seksihalujen määrään 38 prosentilla suomalaisista. Yli viidennes (22 %) kokee seksihalujen kasvavan itsetyydytyksen ansiosta. Naiset (62 %) kokevat hieman miehiä (59 %) useammin masturboinnin lisäävän seksihaluja tai että sillä ei ole vaikutusta seksihaluihin. Eniten seksihalut kasvavat 18–34-vuotiailla (30 %).

Anonyymi kirjoitti...

Siniset ministerit kertovat, mitä heille kuuluu – kirjan kirjoittamista, opiskeluja, vapaaehtoistyötä, lomanviettoa ja uuden etsimistä
"Tulin, näin ja koitin." Entinen työministeri Jari Lindström vakuuttaa, ettei politiikka enää houkuta. Pirkko Mattila miettii Punaisen Ristin avustustyötä esimerkiksi Syyriassa. Soini jatkaa tykittelyä blogissaan: "Keskusta ei saa kannatusta sopeutumalla feministikurppien kuorolauluun."


Politiikka on armotonta. Sen saivat tuta sinisten kansanedustajat, joista yksikään ei uusinut valtakirjaansa Arkadianmäelle. Samalla Juha Sipilän (kesk.) hallituksen viisi sinisten ministeriä joutui uuteen elämäntilanteeseen. Mitä seuraavaksi?

Hallituksen vaihtumisesta on kulunut kuukausi. Lännen Media tavoitti yllättävän rentoja sinisiä ministereitä kesälaitumiltaan.

Entinen työministeri Jari Lindström kertoo, että hän kirjoittaa parhaillaan kirjaa.

– Pohdiskelen työllisyyteen liittyviä kysymyksiä. Mukana on myös ajatuksia kotikaupunkini Kouvolan poliittisesta kentästä, mutta toki kirjoitan myös eduskunnasta ja hallituksen työskentelystä. Tarkoitus on tuoda esille kertomuksia kulisseista. Moni näkee vain päätöksen, mutta ei sitä, mitä kaikkea on tapahtunut ennen sitä.

Kirja on jo hyvässä vauhdissa ja se julkaistaan ehkä tämän vuoden puolella.

– Kirjoitan joka päivä. Kannet on jo kuvattu.

Lindström on jo aiemmin kertonut, että hän ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi.

– Ongelma on, että tarvitsisin täydennyskoulutusta. En ole tehnyt päivääkään sitä työtä, johon olen kouluttautunut.

Kysymykseen, kutkuttaisiko politiikka vielä jossain vaiheessa, ex-ministeriltä tulee vastaus kuin kaupan hyllyltä.

– Ei houkuta. Tulin, näin ja koitin. Kyllä se oli siinä, hän tiivistää.

Lindström jatkaa, että hänellä on kahdeksan vuoden kokemus eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenenä sekä ministerinä työllisyyden hoidosta.

– Olisin valmis auttamaan, jos niin halutaan. Mietin, miten tätä kokemusta voisi hyödyntää, jotta 75 prosentin työllisyysaste saavutetaan.

Hän kertoo olevansa avoin uusille tehtäville, mutta jos työtä ilmaantuu, niin sen pitää olla varma työ.

– Kelalta tuli nopeasti päätös sopeutumisrahasta, mutta sitä voi hakea vain kerran.

Sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Pirkko Mattila kertoo viettävänsä kesälomaa, joka soljuu kotitöitä tehden.

Hän on hakenut kahta työtä, joista toinen oli Pelkosenniemen kunnanjohtajan virka. Hän ei tullut valituksi. Toinen haettu työ liittyy terveydenhuoltoalaan.

– Katselen nyt ympärilleni ihan rauhassa. Voisin olla kiinnostunut jatko-opiskeluista Oulun yliopistossa.

Mattilalla on filosofian maisterin paperit maantieteestä. Jatko-opiskelut liittyisivät aluemaantietoon.

– Toinen vaihtoehto on tehdä perusavustustyötä vaikkapa Syyriassa.

Mattila on kouluttautunut myös sairaanhoitajaksi, ja hän on työskennellyt aiemmin kenttäsairaalassa avustustyöntekijänä Haitin maanjäristysalueella. Punaisen Ristin koulutus kansainvälistä avustustyötä varten on niin ikään hankittuna.

Hän kertoo huomanneensa kesän aikana, että elämää on politiikan ulkopuolella.

– On selvää, että menneeseen ei voi jäädä kiinni.

Onko ovi auki politiikkaan?

– Ei hirveästi.

Edellisen hallituksen Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho viestittää, että hän viettää kaipaamaansa kesälomaa. Haastattelutkin ovat nyt lomalla.

Anonyymi kirjoitti...

Pääkirjoitus: Keskustapoliitikot voivottelevat surkeita kannatuslukujaan, mutta saavat syyttää itseään

Keskusta otti tietoisen riskin, kun se lähti vaalitappiosta huolimatta vallankiilto silmissään mukaan Rinteen (sd) hallitukseen, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Kreeta karvala.

”Sysisurkea tulos”, ”kannatuksen syväkierre”, ”karmea gallup”, muun muassa näillä sanoin keskustapoliitikot ja -vaikuttajat ovat viime päivinä luonnehtineet HS:n (13,1%) ja Ylen tuoreita gallupeja, joista jälkimmäisessä puolueen kannatus oli laskenut ennätyksellisen alhaalle 11, 7 prosenttiin.

Mikään yllätys ”sysisurkean” kannatuksen ei keskustapoliitikoille pitäisi olla, sillä puolue otti tietoisen riskin, kun se lähti eduskuntavaalien rökäletappiosta huolimatta mukaan Antti Rinteen (sd) punavihreään hallitukseen, varsinkin kun uusi hallitus näyttää äänestäjille lähes vastakohdalta edelliseen, keskustajohtoiseen porvarihallitukseen verrattuna.

Nyt puolueen kadonneet kannattajat näyttävät keskustapoliitikoille konkreettisesti sen, ettei vaalitappion jälkeen valtapoliittisin perustein hallitukseen menoa katsota suopeasti.

Kaikkiin suuntiin viime aikoina pyllistäneen keskustan surkeaa tilaa kuvaa perussuomalaisten vanha slogan: ”sitä saa, mitä tilaa”, eikä kanveesista varmaankaan ole helppoa nousta hetkessä, sillä keskustan kannatusta nakerretaan samaan aikaan sekä oppositiosta että hallituksen sisältä.

Perussuomalaiset kerää kasvavaa kannatustaan maaseudun pettyneiden keskustaäänestäjien laarista, kun taas hallituksessa vihreät on parkkeerannut taitavasti poliittisen keskustan parkkiruutuun ja rokottaa hallituskumppaniaan sen ydinkannattajia harmittavalla ympäristöpolitiikalla.

Yhtään helpommaksi keskustan taivalta ei tee sekään, että hallituspuolueet vaikuttavat riitaisilta, kun ne jatkuvasti laukovat keskenään ristiriitaisia kantoja julkisuuteen, mikä luo äänestäjille huonon kuvan Rinteen hallituksen yhteistyökyvystä.

Osan keskustan alamäestä voi hyvällä tahdolla laittaa sen piikkiin, että puolue joutuu olemaan vielä kaksi kuukautta eräänlaisessa välitilassa, ennen kuin uusi puheenjohtaja valitaan syyskuussa.

Toistaiseksi puheenjohtajakisaan ovat ilmoittautuneet elinkeinoministeri Katri Kulmuni ja puolustusministeri Antti Kaikkonen. Heistä toinen pääsee kuitenkin vasta syksyllä kunnolla rakentamaan keskustan uutta poliittista linjaa väistyvän Juha Sipilän jälkeen. Tosin ongelmana säilyy edelleenkin se, mikä on hallitusvastuuta kantavan puolueen erottuva linja, varsinkin kun lähes kaikki puolueet hakevat nykyisin kannatuksensa oikeisto–vasemmisto-linjan keskeltä.

Vaikka keskusta on perinteisesti korostanut olevansa koko Suomen asialla ja painottaa alkiolaisittain sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä edistystä, silti puolueen linja ja ääni eivät ole nykyisessä some-maailmassa erottuneet, ja siksi keskusta tarvitsee myös parempaa viestintää.

Jos kaikki menee keskustan pelikirjan mukaan, silloin puolue kykenee lähikuukausina maksimoimaan jännittävän tasaisen puheenjohtajakisan ja kiillottamaan samalla myös keskustan ryvettynyttä julkisuuskuvaa.

Anonyymi kirjoitti...

Tummaihoiseksi itsensä muuttanut Martina, 31, tavoittelee rintojen maailmanennätyskokoa – kauhistuneet tv-juontajat laittoivat kiperään testiin: ”Tuo tulee olemaan rinnoissasi”

Martinan vierailu Britannian aamutv:ssä sai somekeskustelun roihahtamaan.

Saksalaisen ex-lentoemännän ja nykyisen glamourmallin Martina Bigin, 31, hurjaa muodonmuutosta on seurattu jo useamman vuoden ajan kiinnostuksella. Alun perin hoikka blondi aloitti kauneusleikkaukset keväällä 2012. Hän korjautti tuolloin nenäänsä Barbie-ihannetta vastaavaksi. Pian Martina alkoi kuitenkin ihannoida afrikkalaisen naisen piirteitä ja muuttui tummaihoiseksi saatuaan vuonna 2017 lääkäriltään kiisteltyjä hormonipistoksia.

Nyt Martinan muodonmuutos on edennyt siihen pisteeseen, että hän tavoittelee maailman suurimpia rintoja. Hän vieraili vastikaan brittiläisessä aamutelevisiossa This Morning -ohjelmassa kertomassa haaveistaan. Tällä hetkellä S-kupin omaava nainen haluaa nimittäin kumpaankin rintaansa vielä 20 litraa lisätäytettä ennen kuin on tyytyväinen muotoihinsa.

Juontajat pakottivat Martinan käytännön kokeeseen ja iskivät tälle käteen lähes 20 litran vesiastiat kannettavaksi, jotta rintojen kokomuutos tulisi naiselle käytännönläheisemmäksi asiaksi.

– Näin paljon haluat kantaa mukanasi, älä satuta itseäsi. Tuo tulee olemaan rinnoissasi, miten oikein kannat kaiken? Huomautti juontaja Philip Schofield Martinalle.

– Treenaan sitä varten, Martina vastasi itsevarmasti.

Kun juontaja Holly Willoughby kysyi miten Martina aikoo pärjätä raskaiden implanttiensa kanssa vanhempana, kun kunto huononee, vastaus oli optimistinen.

– Sitten ehkä pienennän rintojani vähän, tähän kokoon. Siihen asti haluan ne vaan isommaksi, isommaksi ja isommaksi, Martina hymyili säteilevästi.

Ohjelmassa vierailu sai somekriitiikin roihahtamaan.

– Kirurgi, joka suorittaa nämä operaatiot tulisi pistää pois virasta. Selvästi tällä naisella on ongelmia!

– Miksi??? Hän tarvitsee ammattiapua, somessa kauhistellaan.

– Hän tarvitsee terapiaa, ei leikkauksia.

Kesäkuussa Martina kertoi The Sunille, että on käynyt läpi 26 operaatiota ja väitti tuolloin omaavansa Euroopan suurimmat rinnat.

– Olin yllättynyt, miten paljon rintakudokseni venyi. Jos tämä venyy yhtä hyvin jatkossa, pääsen tavoitteeseeni nopeammin kuin ajattelinkaan, hän kertoi lehdelle.

Hän tiedostaa tulevien operaatioiden vaarallisuuden, mutta luottaa lääkärinsä toimenpiteisiin. Kovin käytännölliset jättirinnat eivät tule olemaan - Martina joutuu jo nyt käyttämään kaksia rintaliivejä päällekkäin tukeakseen tarpeeksi hyvin S-kupin rintojaan.

Lähde: The Sun.

Anonyymi kirjoitti...

Vihreät ja keskusta nokittelevat toisiaan: riidan­aiheiden lista on pitkä – ”Se ei voi jatkua näin”

Vihreiden ex-puheenjohtaja Osmo Soininvaaran mielestä hallituskoalitio on harvinaisen hajanainen.
Hallituksella on yhteistä matkaa takanaan vain runsas kuukausi, mutta julkisesta keskustelusta voi helposti saada kuvan, että keskusta ja vihreät eivät kykene löytämään yhteistä säveltä edes kuuttikuolemien ehkäisyssä.

Vihreiden entinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara ennustaakin hallitukselle vielä vaikeita aikoja ja loppukautta.

– Tai eihän sitä kukaan tiedä kuinka monta viikkoa tätä on jäljellä, mutta maksimissaan neljä vuotta.

– Kyllä tässä hallituskoalitio on harvinaisen hajanainen, Soininvaara sanoo.

VIHREIDEN ja keskustan riidanaiheiden lista on pitkä.

Aktiivimallin purku, pakolaispolitiikan linjaukset, jalkapannat, turpeenkäyttö, sellutehdashankkeet ja hakkuut vain päällimmäisinä.

Viimeisin julkinen mittelö käytiin viikonloppuna maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan Anne Kalmarin (kesk) tuomitessa vihreiden puheenjohtajan, sisäministeri Maria Ohisalon puheet tuotantoeläinten kohtelusta.

KESKUSTAN ex-kansanedustajan Sirkka-Liisa Anttilan mukaan välien kiristyminen johtuu pitkälti puolueiden toimintakulttuurin eroista ja siitä, että vihreiden edustajat ovat antaneet julkisuuteen hallitusohjelman vastaisia kannanottoja.

– Se ei vahvista hallituksen uskottavuutta, sen takia se pitäisi saada lopetettua. Hallitus on joukkue ja uskottavuus syntyy yhdessä toimimisesta.

– Vihreiden täytyisi asettua samaan riviin, sillä yhteisesti sovittu hallitusohjelma sitoo jokaista puoluetta.

KESKUSTAN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kirjoitti Twitterissä, että keskusta osaa kuitenkin pitää vihreät paremmin kurissa kuin kokoomus.

Anttila uskoo, että kaikilla hallituksen osapuolilla on tahto yrittää yhdessä.

Hän jaksaa edelleen uskoa tilanteen rauhoittumiseen, kun hallitus saa käytyä keskustelua yhteisistä ”pöytätavoistaan”.

– Enkä minä ole ketään tuomitsemassa, vaan yritän ohjata lempeästi oikealle tielle.

– Tässä ollaan hallituspolitiikan opintien alussa. Ja silloin on tärkeää löytää yhteiset raiteet. Se ei voi jatkua näin, se on selvä.

SOININVAARAN mukaan hallituksen alkukankeudet olivat kuitenkin odotettavissa monestakin syystä.

– Kyllä se oli ennustettavissa, että näin tässä käy, koska nimenomaan ilmastonmuutoksen osalta puolueiden tavoitteet ovat niin erilaiset. Keskustan mukaan muu maailma saa hoitaa ongelman ja meillä on toisenlainen näkemys asiasta, Soininvaara sanoo.

Hän ihmettelee muun muassa keskustan näkemystä turpeen käytöstä.

– Samalla he ovat kovin vihaisia kivihiilen käytöstä, mutta ei turpeen, vaikka turve on paljon kivihiiltä pahempi polttoaine. Kyllä tässä on selvä tavoitteiden ristiriita.

PALJON on hänen mukaansa kuitenkin selitettävissä keskustan kannatuksen syöksykierteellä. Ylen viime viikon mittauksessa keskustan kannatus oli vajonnut ennätyksellisen alas 11,7 prosenttiin.

– Totta kai se johtaa siihen, että he ovat paniikissa. Eiväthän nämä agraaripuolueet muissa maissa kovin vahvoilla ole.

Soininvaaran mukaan taustaongelmana on se, että Suomessa ollaan kovaa vauhtia etenemässä kohti vahvempaa mielikuvapolitikointia.

HÄN mainitsee muun muassa vihreiden ja keskustan kiistelyn siitä, onko Suomen pakolaispoliittinen linja muuttunut vai ei.

– Ei siinä, onko se muuttunut vai eikö ole. Vaan siinä, pitäisikö sitä muuttaa vai pitää ennallaan. Siinä on ainoa oikea riidanaihe.

Soininvaara osaa kuitenkin odottaa kitkaa myös muiden puolueiden, kuten vihreiden ja sdp:n välillä.

Tuo riita tulee hänen mukaansa koskemaan ainakin työperäistä maahanmuuttoa ja saatavuusharkinnan poistoa, jota sdp vastustaa.

Anonyymi kirjoitti...

Varusmiesliitto esittää kaikille pakollista asevelvollisuutta: "Nykyinen malli koetaan epätasa-arvoiseksi"
12 000 alokasta astuu tänään palvelukseen. Yhdistys ehdottaa asepalvelusta, jota voidaan määrätä suorittamaan, jos koko ikäluokasta ei löydy tarpeeksi vapaaehtoisia.


Varusmiesliitto esittää, että Suomen asevelvollisuusjärjestelmää uudistetaan niin, että se kohtelee koko kumpaakin sukupuolta tasa-arvoisesti. Näin ehdotetaan yhdistyksen maanantaina julkaisemassa linjauksessa.

Tänään varusmiespalvelunsa aloittaa yli 12 000 asevelvollista.

Nykymuotoisen varusmiespalveluksen tilasta on keskusteltu viime aikoina kiivaasti. Tilalle on esitetty muun muassa kansalaispalvelusta, joka koskisi naisten lisäksi myös ahvenanmaalaisia ja Jehovan todistajia.

Nyt Varusmiesliitto on julkaissut oman linjauksensa nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän uudistamisesta: Asevelvollisuuden tulisi tulevaisuudessa koskea myös naisia.

Yhdistyksen puheenjohtajan Matias Pajulan mukaan nuorten vähentynyt maanpuolustustahto osoittaa omalta osaltaan, että asepalvelus koetaan epäoikeudenmukaiseksi.

Hän viittaa vuonna 2018 julkistettuun Maanpuolustustiedotuksen haastattelututkimukseen, jossa maanpuolustustahdon laskua havaittiin alle 25-vuotiailla vastaajilla.

– Uskomme, että lasku nuorten maanpuolustustahdossa viittaa omalta osaltaan siihen, että nykyinen asevelvollisuusmalli koetaan epätasa-arvoiseksi, Pajula sanoo.

Käsitteenä maanpuolustustahto on monitulkintainen ja poliittisesta tilanteesta riippuva.

Termiä on käytetty kansalaiskyselyiden ohella myös esimerkiksi armeijan päivärahan suuruuteen ja varuskuntien sijaintiin liittyvissä keskusteluissa.

"Naisia pidetään armeijassa edelleen normista poikkeavana"
Varusmiesliiton ehdotuksen mukaan palvelukseen valittaisiin halukkaat henkilöt koko ikäluokkaa koskevista kutsunnoista sukupuolesta riippumatta.

Pajula sanoo, että Varusmiesliiton ehdottamassa mallissa päädyttäisiin todennäköisesti siihen, että esimerkiksi Jehovan todistajia ei velvotettaisi palvelukseen.

– Mielestämme asevelvollisuuden tulisi koskea kaikkia. Jehovan todistajia ei välttämättä tarvitsisi kuitenkaan käskeä palvelukseen, kun halukkaita olisi paremmin tarjolla.

Jos hakijoita olisi vähemmän kuin vaadittava määrä, olisi puolustusvoimilla oikeus velvoittaa kansalaisia palvelukseen.

Ehdotuksessa esitetään myös, että palvelukseen astuville suoritettaisiin psyykkistä ja fyysistä vointia mittaavat testit jo kutsunnoissa.

– Kutsunnoissa suoritettavat testit varmistaisivat henkilön soveltuvuuden ja motivaation palvelukseen jo ennen sen aloittamista. Nykytilanteessa monet nuoret menevät suorittamaan palvelustaan vastentahtoisesti, jolloin tilanteesta ei hyödy yksilö tai yhteiskunta, Pajula kertoo.

Pajulan mukaan tasa-arvoisesti sukupuolia kohteleva asevelvollisuus parantaisi naisten asemaa armeijassa.

– Naisia pidetään armeijassa edelleen normista poikkeavana. Naissotilaiden määrän lisääntyminen parantaisi yleistä suhtautumista, Pajula sanoo.

Uudesta linjasta monia ehdotuksia
Ylen tuoreen kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista tyrmää naisten asevelvollisuuden. Kuitenkin 15–24-vuotiaista vastaajista 41 prosenttia kannattaa naisille jonkinlaista asevelvollisuuteen rinnastettavaa kansalaispalvelusta.

Varusmiesliitto suhtautuu kansalaispalvelukseen kuitenkin skeptisesti.

– En näe tarpeellisena, että koko ikäluokka velvoitetaan tehtäviin tietyksi aikajaksoksi. Mieluummin annettaisiin nuorten mennä eteenpäin työelämässä ja koulutuksessa, Pajula sanoo.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) esitti kesäkuussa, että naisten kansalaispalveluksesta tehtäisiin selvitys. Yhtenä mahdollisena vaihtoehtona hän pitää parin kuukauden mittaista palvelusta, joka täydentäisi nykyistä järjestelmää.

Puolustusministerin mukaan naisia ei kuitenkaan pitäisi velvoittaa miehille pakollisen palveluksen piiriin.

Anonyymi kirjoitti...

Reetta Rädyn kolumni: Onko liioittelua olla haluamatta lapsia ilmastokriisin takia?
Yksilön ympäristöteot kehystetään usein egoprojektina, toivottomuutena ja luopumisena. Tämä tulkinta on väärä, kirjoittaa Reetta Räty.


”En halua lapsia, koska ilmastonmuutos tekee elämästä maapallolla niin kauheaa.” Muistan, kun kuulin ensimmäisen kerran jonkun sanovan, ettei halua omia lapsia ilmastonmuutoksen takia. Puhe ei ollut vain siitä, että meitä on maapallolla liikaa, vaan myös siitä, että ilmastokriisin takia elämä muuttuu taisteluksi – jopa siinä määrin, ettei se ole elämisen arvoista.

Pidin ajatusta liioitteluna. Varmaan ajattelin, että no, nuori ihminen, mieltä ehtii muuttaa.

Tänä kesänä olen kuullut saman ajatuksen omalta lapselta, hänen ystäviltään, junassa vieressäni istuneelta naiselta, joka on nähnyt työssään, mitä ympäristökriisit ja niitä seuraavat konfliktit tekevät jo nyt elämälle.

Enää ajatus ei hätkäytä. Kun lukee – ei dystopioita, vaan tieteellisesti todistettua tietoa tulevaisuuden skenaarioista lämpenevällä maapallolla – saa kiinni tunteesta, joka saa ajattelemaan näin.

Sen sijaan, että leimaamme nuoret draamailijoiksi, pitäisi ymmärtää sitä eksistentiaalista ahdistusta ja pelkoa, jota ilmasto- ja ympäristökysymykset aiheuttavat niissä, joiden kohdalla skenaariot eivät sijaitse epämääräisessä ”tulevaisuudessa”, vaan omassa ja mahdollisten omien lasten elämässä.

Minusta on suuri tulkintavirhe leimata esimerkiksi vegaanit tai maata pitkin matkustajat yksilösuorittajiksi, jotka yrittävät kohottaa itsensä hyveellisiksi elämäntapajeesuksiksi. Puhutaan esimerkiksi identiteettipolitiikasta, jonka sanotaan peittävän alleen todelliset yhteiskunnalliset kysymykset ja kääntävän huomion yksilöön ja hänen tunteisiinsa. Voi tietenkin käydä niin, että jos toisilta lähtee työ ja toimeentulo, ja toiset puhuvat transihmisille sopivista vessakylteistä, viestit ovat epäsynkassa – ja tästä hyötyvät lähinnä Trump ja kaltaisensa. Mutta minusta ongelma ei ole vain identiteettipolitiikka, vaan se, että kaikki elämäntapavalinnat ja poliittinen toiminta leimataan lähinnä tunteelliseksi itseilmaisuksi. Tässä tulkinnassa kieltäydytään näkemästä sekä omien arvojen mukaisen elämän poliittiset motiivit että henkilökohtaisten valintojen rinnalla vaikuttava joukkovoima.

Tulkintojen ero on iso:

Voimme väittää, että nykyihminen käpertyy politiikassakin itseensä. Minä ja minun ruoka, väri, sukupuoli, seksuaalisuus, ahdistus, ja salitreeni.

Tai sitten voimme nähdä varsinkin nuorissa kansalaisuuden ja poliittisen toimijuuden uuden nousun. Ihminen, joka tunnistaa muutoksen tarpeen ja reagoi siihen muuttamalla omia elin- ja puhetapojaan, ei ole itsekeskeinen. Ei vegaaninen elämä – tai omasta lapsihaaveesta luopuminen – ihan niin yksinkertaista ole, että sen tekisi ihan vain pitääkseen yllä jotain egoprojektia. Ei ihmisellä ole iso kuva hukassa, vaan ihan poikkeuksellisen hyvin hallussa, jos hän politisoi sukupuolen, ruuan, liikkumisen, ja nyt myös lisääntymisen.

Lisäksi: onko tosiaan niin, että ne, jotka jaksavat puhua vaikkapa transihmisten oikeuksista tai kestävästä ruuantuotannosta, ovat täysin sokeita muille epäkohdille, kuten luokkakysymyksille?

Maailman kohtalonkysymykset eivät ratkea yksilöiden valinnoilla. On silti outoa leimata henkilökohtaiset valinnat ja niistä puhuminen hyvesignaloinniksi, jeesusteluksi tai vouhotukseksi. Vaikuttaminen – perinteinen ja uudempi - toimii niin, että oman toiminnan lisäksi yritetään vakuuttaa muita liittymään mukaan, kaikkien maiden proletaarit ja ympäristötuhoa pelkäävät, liittykää yhteen!

Itse en ole kovin toiveikas ilmastokriisin poliittisen ratkaisun suhteen. Itse asiassa mietin koko demokratian kestävyyttä, jos ja kun ympäristökriisejä ei onnistuta ratkaisemaan. Poikkeustilassa otetaan käyttöön autoritaariset keinot, on poikkeustilan syy sitten sota tai ilmastopakolaisuus. Tulee vielä ikävä aikoja, jolloin ärsyynnyttiin siitä, että jotkut halusivat olla osa ratkaisua ja kehtasivat kertoa siitä muillekin.

Anonyymi kirjoitti...

Varusmiesliitto ajaa pakollista asevelvollisuutta kaikille – "Otetaan sinne parhaiten soveltuvat henkilöt ja jätetään sukupuoli sivuun"

Varusmiespalvelus alkaa maanantaina yli 12 000 uudella alokkaalla. Joukossa on 1250 naista.

Varusmiesliitto ajaa pakollista asepalvelusta myös naisille. Liiton mukaan epätasa-arvoinen asevelvollisuus on jopa syy nuorten keskuudessa heikentyneelle maanpuolustustahdolle.

– Olemme nähneet asian niin, että nykyinen järjestelmä koetaan epätasa-arvoiseksi. Meidän mielestämme asevelvollisuutta pitää lähteä uudistamaan tasa-arvoisempaan suuntaan, jotta maanpuolustustahto saadaan pidettyä korkealla, Varusmiesliiton puheenjohtaja Matias Pajula sanoi Huomenta Suomessa.

Liiton mukaan kaikkia suomalaisia koskeva asevelvollisuus pitäisi ottaa käyttöön niin, että otetaan huomioon oma halukkuus ja motivaatio sekä henkiset ja fyysiset kyvyt. Palvelukseen otettaisiin edelleen sama määrä ihmisiä.

– Otetaan sinne parhaiten soveltuvat henkilöt ja jätetään sukupuoli sivuun, Pajula kommentoi.

Nykyjärjestelmällä vankka kannatus
Pajulan mukaan fyysisiä valmiuksia mittaavat testit pitäisi järjestää jo ennen palveluksen alkamista, jotta varusmiehet saadaan heti sijoitettua oikeaan tehtävään. Samalla saataisiin valikoitua parhaiten soveltuva 50 prosenttia jokaisesta ikäluokasta suorittamaan palvelusta.

Nykyinen järjestelmä on rakennettu sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeen täyttämiseksi. Nykymallilla on vankka kansalaisten kannatus, muistuttaa everstiluutnantti Ari Lehmuslehti Pääesikunnan koulutusosastolta.

– Aina, kun varusmiespalveluksen perustaa muutetaan, päätöksen pitää perustua faktoihin, eikä virheisiin ole varaa, Lehmuslehti sanoi.

Katso koko keskustelu naisten asepalveluksesta yllä olevalta videolta.

Kuntoon kiinnitetään huomiota
Puolustusvoimissa on käynnissä Koulutus 2020 -ohjelma, jolla uudistetaan varusmiespalvelusta vastaamaan nykypäivän tarpeita. Muun muassa kutsuntoja, palvelusvalintoja, koulutusmenetelmiä muokataan modernimmiksi.

Varusmiesliitossa ollaan tyytyväisiä Koulutus 2020 -ohjelmaan.

– On hyvä, että armeijan rankkuus pyritään jakamaan niin, ettei moni tipu matkasta heti alussa. Nousujohteisuus on hyvä asia, Varusmiesliiton puheenjohtaja Matias Pajula sanoi.

Kaikki palvelustaan suorittavat eivät ole samanlaisessa fyysisessä kunnossa. Everstiluutantti Lehmuslehden mukaan jokaiselle pyritään löytämään fyysisesti sopivan vaativa tehtävä.

– Meillä on yli 500 erilaista tehtävää. Valintajärjestelmää uudistetaan niin, että varmistetaan se, että jokainen nainen tai mies on oikeassa tehtävässä, Lehmuslehti kertoi.

Anonyymi kirjoitti...

Varusmiesliitto esittää kaikille pakollista asevelvollisuutta: ”Nykyjärjestelmä ei kuulu tähän päivään”

Varusmiesliiton puheenjohtajan mukaan moni nuori näkee epätasa-arvoisuuden ongelmana – ja tämä on liiton mukaan merkittävä syy maanpuolustusinnon laskemiseen.
VARUSMIESLIITTO esittää, että Suomen asevelvollisuusjärjestelmää uudistetaan niin, että se kohtelee koko kumpaakin sukupuolta tasa-arvoisesti. Yhdistys julkaisi asiasta linjauksen maanantaiaamuna.

Liitto esittää olevansa huolissaan, koska nuorten maanpuolustustahto on notkahtanut viimeisimmissä kyselyissä.

Varusmiesliiton puheenjohtajan Matias Pajulan mukaan yksi syy tälle on, että nykyisen kaltainen epätasa-arvoinen asevelvollisuus nähdään epäoikeudenmukaisena.

– Tasa-arvo koetaan äärimmäisen tärkeänä asiana yhteiskunnassa, mutta asepalvelus on enää ainoa lakiin kirjattu miehet ja naiset erotteleva asia, Pajula sanoo.

– Nykyjärjestelmä ei kuulu tähän päivään, ja sille ei ole muutaman kymmenen vuoden päästä enää oikeutusta.

VARUSMIESPALVELUKSEN aloittaa tänään yli 12 000 asevelvollista.

Varusmiesliiton linjaus ei kuitenkaan ehdota, että asevelvollisten määrää nostettaisiin. Sama määrä alokkaita puolestaan valikoituisi koko ikäluokasta.

– Meillä on paljon miehiä, jotka tulevat asepalvelukseen vastentahtoisesti. Minkälainen hyöty heistä on maanpuolustukselle? Meillä olisi koko ikäluokka käytettävissä, jolloin meillä olisi paljon motivoituneempia ihmisiä palveluksessa, Pajula esittää.

Pajulan mukaan puolustusvoimilla tulisi edelleen olla oikeus määrätä asepalvelukseen ihmisiä, mikäli vapaaehtoisia ja motivoituneita ihmisiä ei saada kasaan tarpeeksi.

Liiton kanta kuitenkin on, että linjauksen mukainen uudistus nostaisi varusmiesten motivoituneisuutta.

Uudistus voisi liiton mukaan jättää historiaan myös vastahakoisesti asevelvollisuuttaan B-luokassa suorittavat varusmiehet.

– Olisi paljon fiksumpaa, että meillä olisi sen sijaan motivoituneita A-luokan naisia. Maanpuolustuksen kannalta olisi parempi kouluttaa kaikista parhaiten hommaan soveltuvia henkilöitä.

ASEPALVELUKSEN nykyisestä mallista on käyty viime aikoina runsaasti keskustelua.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) viime vuoden lopulla julkaistusta kyselystä selvisi, että kansalaisten maanpuolustustahto ja kannatus nykymuotoiselle asevelvollisuudelle ovat laskeneet erityisesti nuoremmissa ikäluokissa.

Alle 25-vuotiaiden maanpuolustustahto on romahtanut niukasti alle 49 prosenttiin edeltävän vuoden 66 prosentista. Edellisen kerran maanpuolustustahto jäi kyselyssä alle 70 prosentin vuonna 1989.

Muutoksia asepalvelukseen onkin esitetty tänä vuonna jo aiemmin.

Elisabeth Rehn – Bank of Ideas -ajatushautomo julkaisi toukokuussa selvityksen, jonka mukaan nykymuotoinen asevelvollisuus tulisi korvata kansalaispalveluksella, johon velvoitettaisiin myös naiset, ahvenanmaalaiset ja Jehovan todistajat.

Itsenäisesti toteutettu selvitys ehdottaa, että kansalaispalveluksen voisi suorittaa asepalveluksena tai uudenlaisena varautumispalveluksena, joka korvaisi siviilipalveluksen.

PUOLUSTUSVOIMIEN komentaja Jarmo Lindberg sanoi tammikuisessa puheessaan maanpuolustuskurssin avajaisissa, että sekä naisia että miehiä koskeva ja valikointiin perustuva järjestelmä ei olisi yhdenvertaisuuden näkökulmasta ongelmaton.

– Kuinka valita ne henkilöt, jotka suorittavat palveluksen, syrjimättä ketään, Lindberg kysyi tuolloin puheessaan.

Lindbergin mukaan naisten velvoittaminen kutsuntoihin vaatisi muutoksia lainsäädäntöön ja samalla se lisäisi kuluja. Laskelmien mukaan naisikäluokan osallistuminen nykyisenkaltaisiin kutsuntoihin, joihin kuuluu ennakkolääkärintarkastus, aiheuttaisi yli 3,5 miljoonan euron lisämenot vuodessa.

Anonyymi kirjoitti...

Uudet naisalokkaat yhtä mieltä Varusmiesliiton kanssa: myös naisille pakollinen asevelvollisuus
Karjalan prikaatissa Vekarajärvellä varusmiespalvelukseen astuu ennätykselliset 77 naisalokasta.


Kouvolan Vekaranjärvellä Karjalan prikaatissa varusmiespalveluksensa on tänään aloittanut 1 950 alokasta. Heistä naisia on tällä kertaa poikkeuksellisen paljon, peräti 77. Aikaisempina vuosina naisalokkaita Karjalan prikaatissa on ollut 25–40.

Lohjalaiselle 19-vuotiaalle Meeri Nuutiselle armeijaan lähtö oli helppo päätös.

– Näin ensimmäisen kerran naisen armeijavaatteissa lapsena. Ihmettelin, että naisetkinko voivat mennä armeijaan. Se oli heti pienestä pitäen sellaista, mitä halusin tehdä.

Jääkäri Emilia Brummer arvioi, että suuri vaikutus naisten intoon hakeutua armeijaan on ollut naisalokkaiden lisääntynyt näkyvyys.

– Nykypäivänä sosiaalisesta mediasta näkee, että naisetkin voivat käydä armeijan. Lisäksi on ollut tv-sarja Naissotilaat. Näillä on varmasti vaikutusta siihen, että naiset kiinnostuvat ja hakeutuvat armeijaan.

Armeija pakolliseksi sukupuolesta riippumatta?
Varusmiesliitto on tänään maanantaina esittänyt, että Suomen asevelvollisuusjärjestelmää uudistetaan niin, että se kohtelee kaikkia sukupuolia tasa-arvoisesti.

Yhdistys ehdottaa, että varusmiespalvelukseen valittaisiin halukkaat henkilöt koko ikäluokkaa koskevista kutsunnoista sukupuolesta riippumatta.

– On hyvä, että naisille on vapaaehtoinen asepalvelus, mutta toisaalta en näe siinä mitään huonoa, jos se olisi pakollinen. Sen olen huomannut, ettei armeija ole jokaisen paikka. Täällä on rankkaa niin fyysisesti kuin henkisesti, jääkäri Emilia Brummer tuumaa.

Alokas Meeri Nuutisen kaveripiiristä osa on suoraan sanonut, etteivät he pystysi lähtemään armeijaan tai eivät edes haluaisi.

Vantaalainen 19-vuotias alokas Sanja Cronström pitää Varusmiesliiton ehdotusta kuitenkin hyvänä tasa-arvon kannalta.

– Jollakin voi kestää kauemmin sopeutua, mutta eiköhän jokainen pärjäisi armeijassa jotenkin. Toki ehkä minulla olisi erilainen kuva asiasta, jos en olisi itse hakenut tänne.

Helsinkiläinen 19-vuotias alokas Aino Ovaskainen kannattaa Varusmiesliiton tekemää linjausehdotusta.

– Mielestäni se olisi reilua, että kummallekin sukupuolelle armeija olisi joko pakollinen tai vapaaehtoinen. Tämä on pieni osa elämää, josta saa uusia kokemuksia.

Ylen tuoreen kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista tyrmää naisten asevelvollisuuden. Kuitenkin 15–24-vuotiaista vastaajista 41 prosenttia kannattaa naisille jonkinlaista asevelvollisuuteen rinnastettavaa kansalaispalvelusta.

Anonyymi kirjoitti...

Ministeri Maria Ohisalon avustajan Twitter-kommentti ikääntyvistä herätti hämmennystä – ei kuuntelisi ”60–70-vuotiaita”

Sisäministeri Maria Ohisalon eduskunta-avustaja Petra Laiti poisti Twitter-viestinsä ja pahoitteli sitä.

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) eduskunta-avustajan Petra Laitin Twitter-viesti iäkkäistä herätti hämmästystä.

Laiti kommentoi Twitter-viestillään viime perjantaina julkaistua Yleisradion toimittaja Sanna Ukkolan blogikirjoitusta.

Laiti poisti Twitter-viestinsä, mutta siitä tallennetun kuvakaappauksen perusteella siinä luki:

”Ukkolan esiin nostamat ’sananvapauden rajoittamisesta’ huolissaan olevat henkilöt Röyhkä, Krohn, Syrjä, Saisio, ovat 60–70-vuotiaita.

Kaikella kunnioituksella (Pantse Syrjää lukuunottamatta), se ei ole ikäluokka, jota minä kuuntelisin yhteiskunnallisen kehityksen tiimoilta.”

Laiti kertoi tajunneensa, että hän kertoi asian huonosti twiitissään.

”Se oli tyhmästi muotoiltu. Olen siitä pahoillani, koska siitä saa päinvastaisen kuvan mielipiteistäni”, Laiti kertoi.

Hän kertoo olevansa sitä mieltä, että kaikkia ikäryhmiä pitää kuunnella.

”Ymmärrän kyllä, minkä mielikuvan twiitistäni sai. En ole sitä mieltä.”

Laiti kertoo, että kyseessä oli pitkään viestiketjuun liittynyt yksittäinen viesti.

Laiti kommentoi toisen keskustelijan julkaisemaa kuvakaappausta omasta viestistään Twitterissä.

”Aika moni sanoi asiasta jotain, varsin painostavaan sävyyn, poistin twiitin ja totesin, että se oli typerästi sanottu”, hän kirjoitti.

Anonyymi kirjoitti...

Analyysi: Opiskelijat ovat sekä onnekkaita että onnettomia – psyykkiset ongelmat lisääntyneet ja erityisesti miehillä

Miksei opiskelijoilla ole oikeutta lepoon ja lomaan? Näin otsikoi yli 130 000 korkeakouluopiskelijan etuja ajava Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kannanottonsa viime viikolla.

Kannanotossa puhuttiin pääasiassa opiskelijaliikkeen kestoaiheesta eli toimeentulon riittävyydestä, mutta lomatoiveet kirvoittivat lopulta kiivaan keskustelun. Muutamissa medioissa on kummeksuttu lomatoiveita maassa, jossa koulutus on maksutonta ja opintotukea saa.

Viimeisenä padot aukaisi Helsingin Sanomien terävästi kirjoitettu kolumni, jossa satiirisesti kuvattiin opiskelijoiden asemaa.

Some-myrsky oli valmis. Pöyristymistä lietsoi entisestään Kauppalehden vastaavan päätoimittajan Arno Ahosniemen Twitter-kirjoitus "laiskanpulskeiden syöttöporsaiden sivaltamisesta", joka oli tarkoitettu kehuksi HS:n kolumnille.

Uhri vai syöttöporsas?
Ovatko opiskelijat jaksamisensa äärirajoilla kamppailevia uhreja vai yhteiskunnan varoilla eläviä syöttöporsaita? Eivät kumpiakaan.

YTHS:n neljän vuoden välein tekemän korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan psyykkisiä vaikeuksia oli 30 prosentilla vastanneista opiskelijoista. Tutkimus on tehty viimeksi vuonna 2016.

– Yleisimpinä ongelmina oli jatkuvan ylirasituksen kokeminen, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, tehtäviin keskittyminen sekä valvominen huolien takia. Mielenterveysseulan mukaan opiskelijoista 33 prosenttia koki runsaasti stressiä. Yleisimmin stressiä aiheutti esiintyminen ja vaikeus saada otetta opiskelusta, tutkimuksessa todetaan.

Noin 70 prosenttia vastanneista opiskelijoista ei kokenut psyykkisiä vaikeuksia, joten valtaosa opiskelijoista vaikuttaa voivan henkisesti hyvin. Suunta on kuitenkin huono.

– Psyykkiset ongelmat ovat yleistyneet opiskelijoilla 2000-luvulla ja erityisesti miehillä, tutkimus sanoo.

Aikataulu tiukempi
Opiskelijat painottavat ongelmien syinä esimerkiksi sitä, että tutkintojen suoritusaikataulua on tiukennettu ja opintorahan suuruus ei ole seurannut arjen kustannuksia.

Lisäksi työelämä vaikuttaa pirstoutuvan ja tulevaisuuden näkymät vaikuttavat olevan osalle synkkiä. Näin opiskelijaelämä on entistä kovempaa ja oman paikan löytäminen maailmasta voi arveluttaa.

Tuska maailman tilasta voi myös ahdistaa joitakin. Ainakin Aalto-yliopistolla on ollut keskusteluryhmä ilmastonmuutokseen liittyvistä ajatuksista ja tunteista.

Kaikilla suurta tuskaa ei kuitenkaan ole, ja opiskelijaelämä maistuu enemmistölle.

– Omat voimavarat ja mieliala ovat enemmistölle positiivisia asioita. Voimavaroja tuottavia asioita olivat ihmissuhteet ja seksuaalisuus, terveystutkimus kertoo.

Olisiko loma edes ratkaisu?
Syöttöporsaiksi moittiminen on liikaa, mutta opiskelijoiden asemaa ei voi kansainvälisesti vertailtuna pitää kovin kehnona Suomessa. Koulutuksen ilmaisuudesta voi monessa rikkaassakin maassa vain haaveilla. Sikäli on onnekasta olla opiskelija Suomessa.

Puheet yhteiskunnan maksamasta palkallisesta lomasta tuskin uppoavat päättäjiin, kun jo pelkän opintotuen korotuksen saamisessa riittää varmasti tekemistä.

Lyhyt loma ei edes ratkaisisi ongelmia ja pitkän loman antamiseen Suomella tuskin on varaa.

Hyödyllisempää olisi miettiä, miten itse opiskelusta saataisiin tarvittaessa joustavampaa? Entä onko tutkintojen sisältö kohdillaan? Jos opiskelija joutuu liian suuren urakan alle, oppimistulokset heikkenevät. Olisiko vähemmän joskus enemmän?

Heikot oppimistulokset olisivat haitaksi niin opiskelijalle kuin suuressa mittakaavassa koko maalle, joka elää osaamisesta.

Anonyymi kirjoitti...

Skandaali japanilaisyliopistossa: Testitulosten manipuloiminen suosi vuosia miehiä – Vilpin paljastumisen jälkeen naiset pärjäävät miehiä paremmin

Viime vuonna arvostetussa Tokion lääketieteellisessä yliopistossa kiehui kaikkien aikojen skandaali. Yliopiston virkailijat myönsivät, että he olivat vuosien ajan manipuloineet pääsykokeiden tuloksia mieshakijoiden eduksi.
Nyt kun Tokion lääketieteellisessä pääsykoetestit on uudistettu eikä kumpaakaan sukupuolta suosita, naiset ovat alkaneet pärjätä kokeissa miehiä aavistuksen paremmin, raportoi Quartz-lehti.

Lukuvuonna 2019 pääsykokeet läpäisi 20,2 prosenttia naishakijoista ja 19,8 prosenttia mieshakijoista. Edellisenä vuonna luvut olivat toisennäköiset: silloin testin läpäisi 2,9 prosenttia naisista ja 9 prosenttia miehistä. Sekä miesten että naisten osuuden huomattava kasvu johtuu lehden mukaan yleisistä uudistuksista pääsykokeessa.

Viranomaisen pojan manipuloitu testitulos paljasti vilppikierteen
Tokion lääketieteellisen yliopiston skandaali alkoi huhuista, joiden mukaan yliopisto oli manipuloinut opetusministeriön viranomaisen pojan testituloksia. Poika oli ollut pääsykokeissa jo kolmesti, mutta reputtanut joka kerta. Virkailijat antoivat pojalle 20 lisäpistettä, mikä auttoi hänet juuri ja juuri sisään yliopistoon.

Asiasta seurasi tutkinta, jossa huomattiin, että testituloksia oli manipuloitu järjestelmällisesti. Virkailijat alensivat kaikkien hakijoiden testituloksia 20 prosenttia ja antoivat tämän jälkeen mieshakijoille 20 lisäpistettä.

Näin naisilla piti olla poikkeuksellisen korkeat testitulokset läpäistäkseen karsintarajan, ja näin naisten määrä yliopistossa pysyi pienenä. Japanissa onkin vähemmän naislääkäreitä kuin missään OECD-maassa.

Testejä manipuloitu miesten eduksi jo vuodesta 2006
Yliopiston virkailijat myönsivät tutkimuksessa, että testitulosten manipuloiminen miehiä suosivaksi oli ollut käytössä vuodesta 2006 lähtien. Myös muiden japanilaisten yliopistojen on epäilty toimineen samalla tavalla.

Esimerkiksi vuoden 2019 pääsykoetulokset 78 koulussa eri puolilla Japania osoittaa, että naiset ovat alkaneet pärjätä paremmin. Tämä viittaa siihen, että pääsykoeprotokollaa on muutettu neutraalimmaksi.

Anonyymi kirjoitti...

Miesmallin kuvat Tinderiin ja kuvaukseen ilmoitus, että on lapsenraiskaaja. Mitä sanovatkaan naiset?:

Reddit Proves Hypergamous Women On Tinder Have No Moral Compass - YouTube

Anonyymi kirjoitti...

Miesmalli ei siis oikeasti ollut lastenraiskaaja, eikä kyseessä ollut hänen profiilinsa, vaan kyseessä oli sosiaalinen koe.

Anonyymi kirjoitti...

Amerikkalaisfestivaali hinnoitteli lippunsa ihonvärin mukaan – sitten somessa nousi meteli: ”Teistä tuli sellaisia rasisteja, joita väitätte vastustavanne”

Yhdysvalloissa järjestettävä Afrofuture-festivaali hinnoitteli lippunsa ihonvärin mukaan.
Detroitissa järjestettävä Afrofuture Fest joutui kohun keskelle hinnoiteltuaan festivaaliliput ihonvärin mukaan. Kohusta on ovat uutisoineet muun muassa New York Times ja Metro Times.

Festivaali hinnoitteli lippujensa hinnat niin, että tummaihoiset ja muut vähemmistön edustajat maksoivat niistä 20 dollaria. Valkoihoisille lippu puolestaan kustansi 40 dollaria.

Nyt festivaalin järjestäjät ovat kuitenkin muuttaneet hinnoitteluaan. Liput ovat nyt samanhintaisia kaikille ja maksavat 20 dollaria.

Puolet festivaalin tuotoista menee Afrofuture Youth -hyväntekeväisyysjärjestön toiminnan tukemiseen. Järjestö pyrkii parantamaan vähemmistöön kuuluvien nuorten asemaa ja elämänlaatua.

Festivaalin järjestäjä Adrienne Ayers kertoi New York Timesille, että lippujen hintoja muutettiin, sillä kohua seurasi uhkausten tulva. Uhkailu oli suurin syy siihen, että lipuista tehtiin samanhintaisia.

Aikaisemman hinnoittelun taustalla oli ajatus, että vähemmistön edustajien kynnys osallistua tapahtumaan olisi madaltunut.

Lehden haastattelema juristi Tiffany Ellisin mukaan ihonvärin mukaan toteutettu hinnoittelu olisi saattanut johtaa oikeusjuttuihin.

Detroitista kotoisin oleva räppäri Tiny Jag, oikealta nimeltään Jillian Graham peruutti esiintymisensä Afrofuture Festissä, sillä ei hyväksynyt aiempaa lippujen hinnoittelumallia.

– Isoäitini joutuisi maksamaan lipustaan tuplahinnan. En voi hyväksyä tällaista eriarvoistavaa lippuhinnoittelua, Tiny Jag sanoi.

Tiny Jag on nimennyt osan tuotannostaan Polly-nimisen isoäitinsä mukaan.

Myös sosiaalisessa mediassa on käyty vilkasta keskustelua asiasta.

Muun muassa Britanniassa tunnettu räppäri Zuby on julkaissut Twitterissä aihetta koskevan päivityksen.

– Festivaali veloittaa eri hinnat ihonvärin perusteella... Hyvin toimittu radikaalit intersektionalistit. Teistä on tullut juuri sellaisia rasisteja, joita väitätte vastustavanne, Zuby kirjoittaa julkaisussaan

Aihe on herättänyt tunteita myös meillä Suomessa.

– Detroitissa järjestettävässä Afrofuture Festissä lipun hinta riippuu ihonväristä: valkoisten liput maksavat kaksi kertaa niin paljon kuin muiden. Ja ei, tämä ei ole parodiaa, päivittää eräs suomalainen, joka jakoi Zubyn päivityksen Twitterissä.

Anonyymi kirjoitti...

Tutkimus paljasti: Miehet teeskentelevät orgasmeja enemmän kuin naiset | Nainen.com

Anonyymi kirjoitti...

Arvostelijoiden mielestä Wikipedia suhtautuu naisiin syrjivästi: Onko Wikipedia miesten linnake, jossa ei ole sijaa naisille?
Naisista on Wikipediassa paljon vähemmän henkilöartikkeleita kuin miehistä. Toisaalta arviolta vain joka kymmenes Wikipedian artikkeli on naisen kirjoittama.


Vuonna 2018 fysiikan Nobel-palkinto jaettiin kolmen tutkijan kesken. Donna Strickland oli heistä ainoana nainen. Hän oli myös palkituista ainoa, josta ei ollut artikkelia englanninkielisessä Wikipediassa.

Tämä ja useat muut tapaukset kertovat kriitikoiden mielestä, että Wikipedia sortaa naisia ja ylipäätään niitä, jotka eivät ole "heteroseksuaalisia valkoisia miehiä".

Toinen kiihkeää keskustelua nostattanut tapaus liittyy tummaihoiseen naistutkijaan Clarice Phelpsiin, joka oli mukana 117:nnen alkuaineen, tennessiinin, löytäneessä työryhmässä.

Moni kysyy, eikö tämän tasoisesta tutkijasta pitäisi olla artikkeli Wikipediassa?

Wikipedian mielestä Phelps ei välttämättä täytä sen merkittävyysvaatimuksia. Häntä koskeva artikkeli on nimittäin julkaistu ja poistettu netin julkisesta tietosanakirjasta peräti kolme kertaa, kertoo Wikipedia-keskustelusta kirjoittava chemistryworld.com.

Ainakin tällä erää Phelpsistä on artikkeli, mutta vain helpolla englannilla kirjoitetussa Simple English Wikipediassa.

Wikipedia sorsii naisia?
Arvostelijoiden mielestä Wikipedia suhtautuu naisiin ja erityisesti tiedenaisiin syrjivästi.

Todisteena he esittävät, että kaikista henkilöartikkeleista vain 18 prosenttia koskee naisia. Tieteentekijöiden kohdalla luku on vielä pienempi, 16 prosenttia.

Puolustajien mielestä Wikipedia vain heijastaa ympäröivää maailmaa.

Chemistry World nostaa esimerkiksi Lontoon Imperial Collegen tutkijan Jessica Waden tapauksen. Wade on kirjoittanut noin 600 wikiartikkelia naistutkijoista, tummaihoisia ja muita kansallisia ja seksuaalisia vähemmistöjä edustavista tutkijoista. Niistä kuusi on poistettu arvioinnin jälkeen.

Waden mukaan tärkeämpää kuin poistettujen määrä on kuitenkin se, että lähes jokainen näistä artikkeleista on otettu merkittävyystarkasteluun. Näin on hänen mukaansa käynyt erityisesti silloin, kun artikkelin käsittelemä naistutkija on edustanut jotain etnistä vähemmistöä.

Waden mielestä tällainen tarkastelu on tunkeilevaa ja alentavaa varsinkin "nettisivustolla, jolla on oma artikkelinsa lähes jokaisesta pop-kappaleesta ja avustajista elokuvissa, joista kukaan ei ole kuullutkaan, sekä joukkueurheilijoista, jotka eivät ole onnistuneet maalinteossa".

Naiset ovat monin tavoin alakynnessä
Women in Red on nimeltään vapaaehtoisprojekti, joka pyrkii lisäämään naisten osuutta Wikipedian biografioissa.

Sen mukaan yhdeksän kymmenestä wikiartikkeleita kirjoittavista on miehiä. Siksi väitteessä, jonka mukaan miehet torjuvat naisia aiheina, voi olla perääkin, projekti järkeilee.

Naiskirjoittajia voi todellisuudessa olla hieman Women in Redin arviota enemmän, mutta silti naisia ja miehiä kohdellaan artikkeleissa eri tavoin.

Naisia koskevissa jutuissa muistetaan esimerkiksi mainita, että kyseessä on nainen (esim. "woman" tai "female"). Miehistä ei samanlaista mainintaa ole. Samalla tavalla naisista muistetaan kertoa heidän perhesuhteistaan.

Naistutkijoita ei usein auta sekään, että he saavat julkaisujen määrää ja vaikuttavuutta mittaavan korkean niin sanotun h-indeksiluvun. Erään selvityksen mukaan naisfyysikoilla oli lähes viidenneksen pienempi mahdollisuus saada itsestään kertova wikiartikkeli kuin saman h-indeksin saaneella miehellä.

Anonyymi kirjoitti...


Pääkirjoitus: Kansalaispalvelus voisi auttaa naisia johtajiksi


Asevelvollisuuden kehittäminen kansalaispalveluksen suuntaan voisi tuoda nuorille naisille tasa-arvoa myös siten, että he pääsisivät tehokkaammin mukaan yhteiskunnalliseen verkostoitumiseen.
KESKUSTELU asepalveluksen uudistamisesta nousee nykyisin tiuhaan tahtiin pintaan Suomen julkisuudessa.

Tuoreimman keskustelun käynnisti Varusmiesliitto, joka esittää asevelvollisuusjärjestelmään tasa-arvouudistusta. Esityksen mukaan kutsunnat laajennettaisiin koskemaan koko ikäluokkaa eli siis sekä miehiä että naisia.

Palvelusta suorittamaan valittaisiin kummastakin sukupuolesta heidät, jotka olisivat soveltuvimpia henkisiltä ja fyysisiltä ominaisuuksiltaan. Yhtenä valintakriteerinä olisi oma halukkuus ja motivaatio.

Puolustusvoimilla säilyisi kuitenkin yhä oikeus määrätä, mikäli vapaaehtoisia ei kertyisi muuten riittävästi. Palvelukseen otettavien kokonaismäärää ei kasvatettaisi.

UUSI hallitus on niin ikään sitoutunut selvittämään asepalveluksen kehittämistä, mitä varten perustetaan laajapohjainen parlamentaarinen komitea. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) sanoi kesäkuussa Lännen median haastattelussa, että naisia ei pitäisi silti edelleenkään velvoittaa miesten rinnalla samanlaiseen palvelukseen.

– On hienoa, että meillä on järjestelmä, joka sallii naisten asepalveluksen niille, jotka sitä haluavat. Ehkä voisimme naisten osalta selvittää, olisiko nykyistä järjestelmää täydentävä 2–3 kuukauden kansalaispalvelus jossakin muodossa hyvä, Kaikkonen pohti.

Kesällä 2018 ilmestyi puolestaan Bank of Ideas -ajatushautomon puheenjohtajan Kaisa-Maria Töllin ja dosentti Tuomas Kurosen selvitys kansalaispalveluksesta.

Kirjoittajien mukaan kansalaispalvelus tukisi nykyistä paremmin kokonaisturvallisuutta eli yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista poikkeusoloissa. Ajatushautomo ehdotti, että kansalaispalveluksen voisi suorittaa joko asepalveluksena tai uudenlaisena varautumispalveluksena, joka korvaisi siviilipalveluksen.

ARVOSTELIJOIDEN mielestä kansalaispalvelus ja koko ikäluokkaan ulotettavat kutsunnat olisi kallis ja tarpeeton järjestelmä. Oikein toteutettuna sen hyödyt saattaisivat kuitenkin olla moninaiset.

Kansalaispalveluksen voisi toteuttaa esimerkiksi niin, että kaikki suorittaisivat lyhyen varautumispalvelun, johon sisältyisi koulutusta väestön- ja ympäristönsuojelusta, terveydenhuollosta sekä informaatio- ja kyberturvallisuudesta. Tämän jälkeen osa ikäluokasta siirtyisi kohti erimittaisia asepalveluksia.

Koko ikäluokan seulonta kutsunnoissa auttaisi ohjaamaan nykyistä paremmin avun piiriin heitä, joilla olisi terveydellisiä ongelmia.

Joillekin nuorille miehille kansalaispalvelus voisi olla asepalvelusta parempi tapa löytää itselleen suunta yhteiskunnassa ja välttyä syrjäytymiseltä. Nuorille naisille kansalaispalvelus toisi puolestaan uudenlaista tasa-arvoa siten, että he pääsisivät paremmin mukaan yhteiskunnalliseen verkostoitumiseen.

Armeija on paikka, jossa moni mies saa pohjan tulevalle johtajanroolilleen. Kansalaispalvelus saattaisi olla siten ratkaisu siihenkin, kuinka naisia saataisiin nousemaan nykyistä enemmän johtajapaikoille.

Anonyymi kirjoitti...

Hallituspuolueiden kannattajat uskovat Rinteen hallitukseen –paitsi keskustalaiset

Punavihreä akseli luottaa hallituksen kykyihin. Keskustalaiset ovat epäileviä.
Suomalaisista reilu kolmannes eli 35 prosenttia arvioi, että pääministeri Antti Rinteen (sd.) tuoreen hallituksen kyky hoitaa maan asioita on erittäin tai melko hyvä. Tämä käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

26 prosenttia kyselyyn vastanneista suhtautuu asiaan neutraalisti (ei hyvä eikä huono). 27 prosenttia epäilee maan hallituksen kyvykkyyttä jo lähtötilanteessa.

Luottamus Rinteen hallitukseen on alkumetreillä kuusi prosenttiyksikköä pienempi kuin usko Sipilän hallitukseen oli vuonna 2015 hallituskauden alussa.

Keskustalaiset epäileviä
Hallitus-oppositio-asetelma heijastuu arvioissa maan hallituksen kyvykkyydestä. Selvä enemmistö hallituspuolueiden kannattajista (65 prosenttia) arvioi hallituksen kyvyn hyväksi. Kahdeksan prosenttia oli epäuskoisia.

Oppositiopuolueiden kannattajista selvä enemmistö eli 60 prosenttia ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maan asioita on erittäin tai melko huono.

Puoluekannan mukaan vakuuttuneimpia hallituksen onnistumisesta ovat SDP:n tukijat (89 prosenttia). Vasemmistoliiton kannattajista 78 prosenttia luottaa hallituksen kykyihin ja vihreiden kannattajista 64 prosenttia.

Selkeän poikkeuksen hallituspuolueiden kannattajista muodostavat keskustan kannattajat. Heistä vain 38 prosenttia arvioi Rinteen hallituksen kyvyn hoitaa maan asioita hyväksi. Keskustan kannattajista 21 prosenttia on avoimen epäluuloisia.

Usko oppositioon
aiempaa parempi
Näkemykset opposition kyvystä tarjota vaihtoehtoja maan hallitukselle ovat käänteisiä arvioihin maan hallituksen kyvykkyydestä. 28 prosenttia uskoo opposition kykyyn tarjota vaihtoehtoja erittäin tai melko hyväksi. 32 prosenttia on epäilevällä kannalla. Neljä vuotta sitten opposition kykyyn luotti 22 prosenttia.

Oppositiopuolueiden kannattajien enemmistö eli 59 prosenttia luottaa opposition kykyyn tarjota vaihtoehtoja maan hallitukselle. Perussuomalaisten kannattajista kaksi kolmesta uskoo opposition kykyihin ja kokoomuksen kannattajista 55 prosenttia.

Hallituspuolueiden kannattajat eivät noteeraa oppositiota juuri miksikään. Keskustan kannattajien parissa ilmenee jonkin verran pelkoja, että oppositio saattaisi sittenkin onnistua.

Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 7.-13.6.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 003. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Anonyymi kirjoitti...

DISNEY POISTI TOY STORY 2:N SEKSUAALISTA HÄIRINTÄÄ KOSKEVAT VITSIT!

#MeToo-aallon jälkeen seksuaalisesti sävyttyneisiin vitseihin ei todellakaan suhtauduta yhtä kevyesti kuin aiemmin. Sen on huomannut myös viihdejätti Disney, joka on poistanut animaatioelokuva Toy Story 2:sta seksuaaliseen häirintään viittaavan kohtauksen. Alkuperäisessä versiossa vuodelta 1999 Paukku Pete-niminen nukke lupailee kauniille Barbie-siskoksille elokuvarooleja.

- Tiedättekö, olen varma, että saisin teille roolit Toy Story 3:ssa, Pete selittää tarttuen toista Barbieta kädestä.

WEINSTEIN-VIITTAUS
Kun Pete tajuaa kameran kuvaavan tilannetta, hän kiusaantuu ja kehottaa Barbieita olemaan häneen yhteydessä myöhemmin. Humoristiseksi tarkoitettu kohtaus tuo monille mieleen Hollywood-tuottaja Harvey Weinsteinin, jota lukuisat näyttelijättäret ovat syyttäneet seksuaalisesta ahdistelusta ja jopa raiskauksista.

Kun Disney julkaisi elokuvan uudelleen viime alkukesästä, oli kyseinen kohtaus oli poistettu vähin äänin. Yhtiö ei ole kommentoinut julkisesti kohtauksen poistoa.

Lähde: New York Post

Anonyymi kirjoitti...

Lahti: Nainen pahoinpiteli miehen hengiltä Aleksanterinkadulla - suuttui seksiehdotuksesta

Anonyymi kirjoitti...

TE: Kansanedustaja Iiris Suomelan väite mahdoton todistaa tai kumota – Alle 35-vuotiaat ovat ”vuosikymmenen häviäjiä”

Nuoret aikuiset ovat olleet talouskehityksen häviäjiä viimeksi kuluneella vuosikymmenellä, kertoo Talouselämä. Sen sijaan heidän tulojensa kehitystä tulevina vuosikymmeninä on mahdoton ennustaa ja verrata vanhempiin sukupolviin.
Kansanedustaja Iiris Suomela (vihr) kirjoitti maanantaina Twitterissä, että hänen sukupolvensa on ensimmäinen vanhempiaan köyhempi sukupolvi. Suomelan väitettä ei voi vahvistaa eikä täysin kumotakaan, selviää Talouselämän haastatellessa Suomen Pankin ekonomistia Annika Lindbladia.

Suomen Pankki varoitti vuonna 2016, että ”pitkään jatkunut taantuma uhkaa katkaista sukupolvesta toiseen jatkuneen elintason kasvun Suomessa”. Pankin analyysissä todettiin tuolloin muun muassa, että taloustilanne jättää pysyviä jälkiä kotitalouksien elintasoon monen kanavan kautta. Uusi Suomi kertoi tuolloin nuorten sukupolvien niin sanotusta tuloromahduksesta.

Suomelan väitteen todenperäisyyttä on silti Lindbladin mukaan vaikea arvioida – varsinkin jos tarkoitus on arvioida sukupolven tuloja vauvasta vaariin.

”Kukaan ei tiedä, mikä tilanne on edes 10 vuoden päästä,” Lindblad toteaa.

Suomen talouden kymmenen vuoden heikko kausi näkyy nuorten lompakoissa ja työllisyydessä. Pitkät työttömyyskaudet jättävät myös eläkkeisiin ja täten myöhempään tulotasoon pysyvän loven.

Tilastojen mukaan tulot ovat nousseet kaikissa ikäryhmissä, mutta nuoret ovat heikoimmilla. Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tilastoselvityksen mukaan nuorten aikuisten talous on heikentynyt monin tavoin vuoden 2008 jälkeen. ”Alle 35-vuotiaat ovat olleet 2010-luvun häviäjiä”, tiedotteessa todettiin.

Tämä ei silti tarkoita, että nuorten aikuisten ikäryhmä jäisi pysyvästi pienituloiseksi, Lindblad sanoo Talouselämälle. Hän huomauttaa, että Suomen Pankin vuoden 2016 analyysin julkaisemisen jälkeen taloustilanne on kohentunut ja työllisyysaste noussut.

"Tämän datan varassa ei ole syytä povata katastrofia tälle ikäryhmälle”, Lindblad toteaa.

Päivitys klo 13.21: Otsikkoa muokattu. Alkuperäisen otsikon mukaan Suomelan väite olisi saanut osittain tukea. Uusi muotoilu on, että väitettä ei voida todistaa eikä kumota.

Anonyymi kirjoitti...

Ilkka Ahtiaisen kommentti: Tutkimus antaa vihiä – onko Suomeen syntymässä naisten puolue?

Onko mahdollista, että joidenkin nykyisten eduskuntapuolueiden kannattajakunnat eriytyvät sukupuolen mukaan? Lauantaina julkaistu Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) teettämä puolueiden imagotutkimus antaa tästä viitteitä, ja todennäköisesti asialle saadaan vahvistusta, kun ensi viikolla SuomiAreenassa Porissa julkistetaan ensimmäiset tiedot kevään eduskuntavaalitutkimuksesta, kirjoittaa MTV Uutisten toimituspäällikkö Ilkka Ahtiainen.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa selvitettiin puolueiden imagoja äänestäjien keskuudessa. Vastaajille esitettiin kolme ominaisuutta ja pyydettiin arvioimaan, mihin puolueisiin ominaisuus omasta mielestä sopii. Valita sai niin monta puoluetta kuin halusi.

Ominaisuudet oli määritelty näin: 1) On kaltaiseni ihmisen asialla 2) Pitää pidemmällä tähtäyksellä lupauksensa 3) Taitava edistämään yhteiskunnan kokonaisedun kannalta toimivia ratkaisuja.

Keskustan kriisi näkyy tässäkin
Kiinnostaviksi osoittautuivat vastausjakaumat varsinkin ensimmäisen ominaisuuden suhteen. Sdp oli tämän imagomittarin ykkönen; 25 prosenttia valitsi Sdp:n. Sen perässä tulivat vihreät, 23 prosenttia, perussuomalaiset, 22, kokoomus, 20, ja vasemmistoliitto 19 prosenttia. Keskustan prosentti oli 15 – jälleen yksi osoitus puolueen perustavaa laatua olevasta kriisitilasta.

Aivan erityisen kiinnostaviksi tulokset muuttuvat, kun niitä tarkastelee sukupuolittain. Mittarin ykkönen Sdp on saanut tasan saman verran mainintoja sekä naisilta että miehiltä. Sama pätee vasemmistoliittoon.

Sen sijaan vihreillä jakauma on sukupuolen mukaan huomattavan epätasainen. Naisten osuus on selvästi korostunut. Niistä 23 prosentista, joiden mielestä vihreät ”on kaltaiseni ihmisen asialla”, noin kuusi kymmenestä oli naisia, neljä kymmenestä miehiä.

Miehet eivät tietenkään aina äänestä miehiä, eivätkä naiset naisia. Imagotutkimus ei myöskään kerro, mitä puoluetta vastaajat ovat äänestäneet. Imagotutkimuksen tuloksia vasten ei silti ole erityisen yllättävää, että vihreiden nykyisestä eduskuntaryhmästä 17 on naisia ja vain 3 miehiä.

Vihreät on naisistunut.

Tukea teesille on huhujen mukaan tulossa ensi viikolla, kun SuomiAreenassa julkaistaan ensimmäisiä tietoja eduskuntavaalitutkimuksesta. Vihreät tiettävästi sai valtavan äänipotin nuorilta naisilta.

Äijät persujen takana
Palataan vielä KAKS:n imagotutkimukseen. Siinä missä vihreät oli monille naisille "kaltaiseni ihmisen asialla", perussuomalaiset oli samaa miehille. 22 prosenttia kaikista vastaajista nimesi perussuomalaiset puolueeksi, joka on "kaltaiseni ihmisen asialla". Aivan kuin peilikuvana vihreille kuusi kymmenestä olikin nyt miehiä, neljä kymmenestä naisia.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei sentään ole yhtä miesvoittoinen kuin vihreiden naisvoittoinen. Ps:n 39 kansanedustajasta 28 on miehiä, 11 naisia.

Äänestystilastot osoittavat, että naisten kalastelu äänestäjiksi on kannattavampaa kuin miesten, koska naiset käyvät uurnilla miehiä aktiivisemmin. Kevään eduskuntavaaleissakin ero oli melkein kolme prosenttiyksikköä naisten eduksi (73,5-70,6).

Yksikään puolue ei kuitenkaan voi havitella tasavallan suosituimman puolueen asemaa, jollei kannattajia löydy runsaasti kummastakin sukupuolesta. Perussuomalaisilla ja varsinkin vihreillä riittää urakkaa muuttaa mielikuva puolueesta sellaiseksi, että se kelpaa äänestäjälle sukupuoleen katsomatta.

Kirjoittaja on MTV Uutisten toimituspäällikkö

Anonyymi kirjoitti...

Parittaja voi järjestää seksityöläisen Suomeen käymättä täällä itse – Asiantuntijat Ylelle: Lainsäädäntö vaikeuttaa hyväksikäytön valvontaa
Prostituutiossa liikkuu Suomessa vuosittain yli 100 miljoonaa euroa.


Joka päivä vähintään sadat ihmiset Suomessa myyvät seksiä, eikä se ole laitonta, mutta paritus on. Prostituutioon voi liittyä itsemääräämisoikeuden viemistä ja myös ihmiskauppaa.

Tilastokeskuksen viimeisimmän arvion mukaan Suomen seksikaupassa liikkuu vuosittain selvästi yli 100 miljoonaa euroa rahaa.

Tällä viikolla paljastui suomalaisten tekemäksi epäilty rikosvyyhti, johon liittyy muun muassa ihmiskaupan uhrien välittämistä. Kolmen epäillyn lasketaan hyötyneen toiminnastaan jopa 40 miljoonan euron verran vuodesta 2010 lähtien.

Yle kysyi kolmelta asiantuntijalta, miksi on niin haastavaa valvoa prostituutiossa tapahtuvaa riistoa.

Seksin myyjä vaikenee työoloistaan
Se, kuinka vapaaehtoisesti seksityöläiset ovat ammatissaan, vaihtelee suuresti. Mutta harva avautuu työoloistaan viranomaisille.

Seksikauppaa selvittänyt akatemiaprofessori Johanna Niemi Turun yliopistosta arvioi, että yksi pelkää syytteitä järjestyslain rikkomisesta, toinen pitää asiakkaisiin päin myönteistä julkisivua puolustaakseen tienestejään, ja kolmas voi pelätä uhkaavaa välistävetäjää.

– Järjestyslaista pitäisikin poistaa kadulla tapahtuvan oston ja myynnin kielto, jotta poliisin puheille menevää prostituoitua ei voitaisi epäillä rikoksesta. Ettei seksin myyjää lähtökohtaisesti rangaistaisi, jos hän rohkenee hakea apua.

Sivustoilla sekä rikollista että muunlaista toimintaa
Parittaminen on lain mukaan hyötymisrikos. Esimerkiksi asunnon vuokraaminen prostituoidun työtilaksi on hyötymistä seksin myymisestä. Samoin on nettisivuston ylläpito, jos sivustolla mainostetaan seksipalveluja.

Yhtenä ongelmana on se, että paritus on määritelty varsin laajasti eli kaikki toisen prostituutiosta hyötyminen on paritusta, Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen pohtii.

– Näin siinäkin tapauksessa, että kyseessä olisi ilman pakottamista toimivan myyjän ja esimerkiksi ilmoitussivuston ylläpitäjän välinen sopimus.

Parituspykälän laajuuden vuoksi kaikki yrittävät pitää toimintaansa piilossa, joskin eri syistä, Kauppinen kuvailee.

– Ilmoitusten julkaisemisen täyskielto on johtanut tilanteeseen, jossa valvottuja ja paremmin erilaista hyväksikäyttöä tunnistavia ilmoittelukanavia ei ole. Niinpä kaikki joutuvat toimimaan järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella.

Netti on helpottanut parittamista etätyönä
Moni prostituoitu tulee Suomeen ulkomailta, mutta vaikka taustalla toimisi parittaja, häntä ei täällä näy.

Näin arvioi rikosylikonstaapeli Kenneth Eriksson Helsingin poliisilaitokselta. Erikssonin mukaan hyväksikäyttötilanteiden erottaminen on vaikeaa, koska parittajat voivat ohjailla seksityöläisiä myös etäältä.

– On todella harvinaista, että prostituoidulla olisi parittaja mukanaan. Asunnot esimerkiksi vuokrataan tytöille netin kautta. Ja operaattorit vastaavat yhteydenottoihin tyttöjen puolesta. Sen takia poliisin voi olla mahdotonta sanoa, kuka on hyväksikäytetty ja kuka ei. Tyttö voi puhua englantia ja näyttää ulkoisesti olevan kunnossa. Silti joku taustapiru voi viedä hänen rahansa.

Europolin mukaan viikolla uutisoituun rikosvyyhtiin liittyvällä nettisivustolla mainostettiin ainakin Nigeriasta lähtöisin olevien ihmiskaupan uhrien seksipalveluja. Varsinainen epäilty paritus tapahtui Suomessa ja Ruotsissa.

Seksinostorikoksiin tarttuminen epämääräistä
Osa seksin myynnistä kytkeytyy Suomessakin ihmiskauppaan, ja seksin ostaminen parituksen tai ihmiskaupan kohteelta onkin kiellettyä. Mutta miten asiakas voi tietää seksityöläisen taustan? Ostotilanteiden kautta poliisin on haastavaa päästä väärinkäytösten jäljille.

Anonyymi kirjoitti...

Miksi vasemmistoa tai vihreitä ei nimitetellä populisteiksi?

Populismin elinkaarimalli on määritelty, itse käsite toimii parhaimmillaan solvauksena, kuten Juha Herkmanin kirjassa.

Kun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus oli asettunut vallan kahvaan, ammattiyhdistysliikkeet järjestivät Helsingissä suuren, yli 30 000 hengen mielenosoituksen. Voi että se oli valtamedioille lohduksi ja iloksi. Vaikka juuri hirviteltiin liki sataa vuotta aiemmin käytyä sisällissotaa, joukkokokouksen monista banderolleista eräässä luki ”Vallankumous”. Kumma ettei viestinnän professori Juha Herkman näe tuota populismin yhtenä ääri-ilmiönä.

Juuri tuolloin oppositio keksi uuden termin ”pakkolaki”. Eduskunnassa vähemmistöön äänestyksissä jäävä voi toki nimetä lait sitenkin, mutta eräänlaisia pakkolakeja ovat kaikki demokraattisen käytännönkin mukaan säädetyt lait. Se ”pakko” on kokijan silmissä.

Sipilän hallitus joutui todelliseen populistiseen ryöpytykseen. Noloa ”luotettavien” mahtimedioiden kannalta oli, että ne katsoivat tarpeelliseksi ryhtyä ilmiselvän populismin asiamiehiksi.

Yritä vain sietää, se kestää aikansa
Professori Herkman esittelee kirjassaan populismin elinkaarimallin, jonka hän lainaa vuonna 2003 Stewart & Mazzolenin julkaisemasta analyysista. Sen mukaan populismilla on ennustettavissa oleva vaikutusaika: ilmiön kello tikittää, mutta nopeammin kuin ydinsaasteen puolittuminen.

Ennusteen mukaan perustamisvaiheessa laatumediakin välittää politiikkakriittisyyttä, kapinavaiheessa samainen laatumedia on liikettä kohtaan kriittinen, kun taas vakiintumisvaiheessa sitä kohdellaan neutraalisti puolueena muiden puolueiden joukossa. Kun populistinen liike alkaa olla rapautumisvaiheessa, laatumedian ennustetaan lopettavan liikkeen käsittelyn.

Edellä mainittu ennuste antaa ns. laatumediasta varsin merkillisen kuvan. Se on vakiintumisvaiheessa liki opportunistinen, mutta hyökkää taas liikkeen kimppuun sopivasti sen kamppaillessa olemassa olostaan. Tuossa laatumedian käyttäytymismallissa yksi tärkeä tekijä jää huomiotta: median palveluksessa olevien toimittajien omat poliittiset intohimot eli agenda.

Journalistin silmissä kyse on populismista ja populismista. Vertailkaapa sitä, miten maireasti suomalainen valtamedia on suhtautunut Antti Rinteen (sd.) hallitukseen ja sen yksittäisiin ministereihin. Ministerit saavat myötämielistä julkisuutta kritiikittä. Ministerit lepertelevät niitä näitä.

Erityisesti huomio kiintyy kaikkeen siihen, mitä soten papitar ministeri Annika Saarikko (kesk.) nyt sanoo. Muistinmenetys? Muistelkaapa, miten Sipilän hallitusta mustamaalattiin sen alkuminuuteista lähtien. Ay-liike saa nyt nukkua öitään rauhassa.

Vastustajien populismi
Synnittömiksi itsensä tunteneet ovat ottaneet syytesanan ”populismi” työkalukseen. Oikeastaan termillä tarkoitetaan kaikkea sitä tyyliltään vastenmielistä suunsoittoa, jota vastapuolen edustajat päästelevät demagogiassaan. Silti hämmästyttävää on, miten harvoin tänä päivänä vasemmistoa tai vihreitä nimitetään asiantuntijapiireissä populisteiksi. Selitys on, että termi on soveltajansa mielessä vain vastenmielisyyttä ilmaiseva leimakirves.

Juha Herkman on viestinnän professori Helsingin Yliopistossa. Hänen kirjansa Populismin aika kustantaja on tamperelainen Vastapaino. Tampereen yliopisto ja sen tiedotusopin laitos tuovat mieleen vallattoman 1960-luvun loppupuolen ja Yleisradion. Yle ja Tampereen Yliopisto kouluttivat meitä tv- ja radiotoimittajiksi, opettajinamme olivat Tampereen yliopistoon professoreiksi pian siirtyvät Pertti Hemánus ja Kaarle Nordenstreng. He kylvivät otolliseen 1960-luvun kasvualustaan uusia, heidän kannaltaan oivallisia termejä.

Sanojen kultakausi eli silloin: objektiivisuus, indoktrinaatio
Noin 50 vuotta sitten termi populismi ei ollut käytössä. Silloin edellä mainitut oppineet käyttivät muun muassa termejä objektiivisuus ja indoktrinaatio. Kun niitä viljeli tiedotusopin parissa, tuli osoittaneeksi, että objektiivisuus oli omassa, vaan ei muiden hallinnassa.

Anonyymi kirjoitti...

Seksikauppa selvitti: Tämä seksikäs ele saa suomalaisten pään pyörälle – miehet kiinnittävät huomion eri paikkaan kuin naiset

Joka kolmas suomalainen arvioi säännöllisesti muiden ihmisten seksikyyttää, selviää seksikauppa Kaalimadon tekemästä tutkimuksesta. Suomalaisilta kysyttiin, mitä ominaisuuksia he pitävät seksikkäimpänä.

Lähes puolet suomalaisista liputtaa seksikkään katseen puolesta, mutta naisilla ja miehillä seksikkäimpien ominaisuuksien kärkikahinoissa kilpailevat varsin erilaiset asiat.

Kolme seksikkäintä ominaisuutta ihmisessä ovat suomalaisten mielestä katse (45%), hymy (39%) sekä luotettavuus (37%). Naisiin (51%) katse vetoaa selvästi paremmin kuin miehiin (38 %), mutta miehet (42 %) pitävät sen sijaan hymyä seksikkäimpänä ominaisuutena.

– Syy siihen, miksi hymy ja katse nousevat kaikilla ihmisillä seksikkäiden ominaisuuksien kärkeen, on hyvin luonnollinen. Hymystä välittyy ystävällisyyttä, empaattisuutta ja positiivista elämän asennetta, ja katseesta puolestaan läsnäoloa, yhteyttä ja turvallisuutta. Kaikki nämä asiat ovat tärkeäitä ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja siksi ne ovat yleismaailmallisesti vetovoimaa ja kiinnostusta herättäviä ominaisuuksia, Kaalimato.comin seksuaaliterapeutti Annukka Lavikainen sanoo.

Tutkimuksesta voi päätellä myös sen, mitkä ominaisuudet lisäävät vetvoimaa.

Suomalaisiin naisiin vetoaa erityisesti luotettavuus (44 %), läsnäolo (43 %), huumorintaju (41 %) ja itsevarmuus (37 %). Vajaa kolmannes naisista pitää myös uskollisuutta seksikkäänä ja yli neljännes kertoo syttyvänsä äänestä.

Suloisuutta piti vetovoimaisena ominaisuutena alle kymmenen prosenttia naisista. Miehiin suloisuus kuitenkin tepsii suuremmalla todennäköisyydellä. Yli kolmannes miehistä oli tätä mieltä.

– Naiset hakevat yleensä miehiä monimutkaisempia merkityksiä kiinnostuessaan toisesta henkilöstä, joten pelkät ulkoiset ominaisuudet eivät välttämättä riitä herättämään naisen kiinnostusta. Tutkimustulokset kertovat ennen kaikkea tämän hetkisestä arvomaailman muutoksesta, jossa parisuhdetta ylläpitävät syvemmät arvot, kuten pysyvyys ja luotettavuus, ovat yhä ihaillumpia ominaisuuksia toisessa ihmisessä. Nykypäivänä naiset tulevat myös toimeen omillaan, joten kumppaniehdokkaan varakkuus ei merkitse naisille samalla tavalla kuin joskus ennen, Lavikainen kertoo.

Tutkimukseen vastasi 1 000 iältään yli 18-vuotiasta suomalaista.

Anonyymi kirjoitti...

Miksi miehen vanhempien luona käynti on naiselle pakkopullaa? Naiset vastaavat

"Miksi miehen vanhempien luona käynti on pakkopullaa? Ja miksi siellä pitää olla se super-äiti?

Miehen vanhempien luona ollaan hymy perseessä ja suoritetaan. Sitten, jos mies menee sanomaan, että 'anna minun auttaa', tai vastaavasti ei ole 0,1 sekunnissa jotain pyydettyä tekemässä, siitä saa kuulla sitten kotimatkalla. Saa aistia sen kyynärpäähän nojaavan naisen kyrpiintymisen jo autossa tai kotona.

Mitä teillä on miesten vanhempia vastaan, miksi siellä käyminen aiheuttaa raivon? Useampi kaveri ihmettelee samaa. Pari on sanonut, että lapset ovat alkaneet näkemään heidän (miesten) vanhempia useammin eron myötä", kysyy nimimerkki Neljän lapsen isä, eroa miettimässä.

Näin naisraati vastasi
"Olen kuullut myös miesten suusta, että anoppilaan meno on kamalaa. Noh, itse en kuulu tähän sakkiin, minusta miehen vanhempien luona on kiva käydä, koska he ovat mukavia ihmisiä. Sinun kannattaisi keskustella vakavasti vaimosi kanssa tästä asiasta ja siitä, että se sinua vaivaa."
– 23, parisuhteessa

"En ymmärrä kysymystä. En ole koskaan kuullut kuvailemastasi tilanteesta, vaikeista anoppi-miniä-suhteista kylläkin. Ja kyllä, itsellä kokemusta myös kahdesta anopista, ihania molemmat. Olisiko äitisi ja vaimosi välillä sattunut jotakin, josta et tiedä? Hyväksyykö äiti vaimosi vai osoittaako hän kaikin (pienin) tavoin halveksivansa tätä, kuten monet miesten äidit kuuluvat tekevän. Neuvonani sanon: puhu vaimosi kanssa ja kysy, mikä mättää!"
– 35, avoliitossa

"Epälen sen johtuvan naisen epävarmuudesta. Kuvitellaan, että se anoppi arvioi koko ajan suhteen tilaa. Itselläni ei moista ongelmaa ole. Väleissä olen yhä eksienkin vanhempien kanssa."
– 45, naimisissa

"Itselläni on ihana anoppi ja muutenkaan en ymmärrä kysymystä. Olen kyllä kuullut, että anoppi voi ajaa vaimon epätoivoon siivousvaatimuksillaan, tuppaamalla yllättäen kylään, auttamalla 'hyväntahtoisesti' kaikessa... Ongelma on selvästi kysyjän vaimolla, kannattaa varmaan häneltä kysyä asiasta sen sijaan, että hakee vierailta vastausta netissä."
– 33, avoliitossa

Anonyymi kirjoitti...

"Puolet pakaroista paljastavat" asut nostattivat kohun - maajoukkuekäsipalloilija Inka veti omat johtopäätöksensä: "Ei minkäänlaisia urheilullisia perusteluita"

Norjan käsipalloliitto sai aikaan suuren kohun, kun se julkaisi Facebook-sivuillaan kuvan maan molemmista rantakäsipallomaajoukkueista peliasuissaan.

Naisten ja miesten maajoukkueet esiintyivät kuvassa vieretysten, mikä sai kuvaa tarkastelleet katsojat vertaamaan pelaajien peliasuja.

Naiset edustavat maataan niukoissa bikineissä, kun taas miehet pelaavat hihattomissa paidoissa ja shortseissa. Peliasut on määritellyt rantakäsipallon säännöissään kansainvälinen käsipalloliitto IHF.

Norjan liitto poisti kuvan Facebook-sivultaan. Kuva on nähtävissä täällä.

Norjalaislehti Aftenposten teki asiasta jutun, jossa se haastatteli Kristin Gulbraaria, jonka 13-vuotias tytär pelaa käsipalloa. Gulbraar ei voinut käsittää sitä, miksi naisten peliasu on bikinit.

– Päätöksen ovat tehneet todennäköisesti aikuiset miehet, joiden mielestä niitä on mukava katsoa.

– Miesten peliasu muistuttaa koripalloasuja, mutta naiset käyttävät bikineitä, joissa puolet pakaroista on paljaana, Gulbaar ämisteli.

”Pistää mietityttämään”
Suomessa rantakäsipalloa pelataan lajin hupimuotona kesäturnauksina, eikä turnauksissa ole käytössä vastaavanlaista kansainvälisen liiton määrittämää peliasukokonaisuutta.

HIFK:ssa käsipallon Suomen mestaruuden viime kaudella voittanut ja Suomen maajoukkuetta edustanut Inka Jäntti on hämmentynyt IHF:n peliasulinjauksesta.

– Ensimmäisen kerran asia nousi omien silmieni eteen, kun kaveriporukkani viestikeskusteluissa jaettiin kyseisestä asiasta tehtyjä lehtiartikkeleja. Pelikaverieni ja itseni yleinen olotila on ollut erittäin hämmentynyt, kun ei ole minkäänlaisia urheilullisia perusteluita, että asujen pitäisi poiketa millään tavalla, HIFK:n takapelaaja kertoo.

Rantakäsipallon peliasujen eroavuus ei löydä ymmärrystä Jäntiltä. Hän kokee, ettei asueroille ole järkevää selitystä tarjolla.

– Tottakai se ihmetyttää. Se myös pistää mietityttämään, millä perusteella tuo asia on päätetty. Tuosta voidaan vetää sitten johtopäätöksiä, että siellä ovat jotkut vanhat äijät olleet päättämässä, että ”tämähän on hyvä idea”. Minua harmittaa, että vielä nykyaikana joudumme keskustelemaan tällaisista eri sukupuolten peliasuihin liittyvistä valinnoista.

IHF vastustelee
Rantakäsipallon pukeutumissäännöt poikkeavat lähes täysin emälajistaan.

– Käsipallossa ei ole minkäänlaisia kansainvälisen liiton laatimia peliasujen eroavaisuuksia tai tyylimääräyksiä. Ainoastaan asuihin liittyvää värikoordinointia on, jotta joukkueet esimerkiksi erotetaan toisistaan televisiokuvissa, Jäntti valottaa.

Suomessa käsipallojoukkueilla on myös mahdollisuuksia vaikuttaa asuihinsa sekä niiden tyyliin.

– Vaikka en kuulu seura- tai maajoukkueessa kapteenistoon, olen ymmärtänyt, että esimerkiksi HIFK:ssa joukkueellamme on mielipidemahdollisuus peliasujemme valmistajan sekä itse asujen valintaan.

Euroopan rantakäsipallotoimikunnan puheenjohtaja Ole R. Jørstadin mukaan sääntöihin on yritetty saada muutosta.

– Norjan liitto on pyrkinyt jo pitkään muuttamaan rantakäsipallon pukeutumissääntöjä. Myös Euroopan käsipalloliitto on aiemmin tänä vuonna pyrkinyt samaan, Jørstad kertoi Aftenpostenille.

Kansainvälinen käsipalloliitto on kuitenkin torpannut mahdolliset muutokset.

Inka Jäntti miettii hieman, voisiko kansainvälinen liitto myös siirtää näillä tekosyillään säännön koskemaan myös joskus käsipalloa.

– En ole aiemmin pohtinut noin tuota, se on hyvä kysymys. Emme pelikaverieni kanssa ole kuitenkaan ryhtymässä pelkäämään, että niin voisi lajissa tulla tapahtumaan, Jäntti toteaa vakaasti.

deniz kirjoitti...

fake taxi


grup porno

Anonyymi kirjoitti...

YHTEISKUVAT! TÄSSÄ ON WILMA SCHLIZEWSKIN 29 VUOTTA NUOREMPI ARYAN-RAKAS – ”SÄNGYSSÄ HUOMAA, ETTÄ ON NUOREMPI MIES!”

Tatuointitaiteilija ja kestojulkkis Wilma Schlizewski, 61, osallistui uuden miesystävänsä Aryanin, 32, kanssa Pride-kulkueeseen Helsingissä.

Aryanille kulkue oli ensimmäinen, mutta Wilma juhli peräti 30:ttä kertaansa.

– Tyttäreni olivat vasta vauvoja, kun olin Pride-marssilla ensimmäistä kertaani. Priden sanoma on minulle todella tärkeä.

– Aryan osallistui hiljattain kuningattaren juhliin Amsterdamissa, joten halusin näyttää, että osaamme me suomalaisetkin juhlia.

Wilma ja Aryan vahvistavat nyt ensimmäistä kertaa, että elävät parisuhteessa.

– Olemme asuneet toukokuusta lähtien saman katon alla Virossa! Minulla ei kuitenkaan ole kiire ottaa uutta askelta, sillä olen ollut kolmesti naimisissa. Nyt vain kellumme, Wilma sanoo.

"OTTAKAA NUOREMPI MIES"
Rakastavaisten suhde sai alkunsa Intian Goalla, missä he tapasivat sattumalta kaupungilla.

– Aryanin lihaksikas vartalo teki heti vaikutuksen, kun hän tuli baarissa vastaan. Olin pinnallinen, mutta samalla tavalla miehetkin katsovat naisten vartaloita.

Wilma kehottaa naisia toimimaan samoin kuin hän.

– Kyllä sen huomaa sängyssä, että on nuorempi mies!

OPISKELUPAIKKA HAUSSA
Kemian ja matematiikan maisteriksi valmistunut Aryan on saanut jo työluvan Viroon. Hän on kiinnostunut kuitenkin vielä palaamaan koulun penkille.

– Aion hakea opiskelupaikkaa Viron ja Suomen yliopistoista, Aryan kertoo.

Urheilu on lähellä molempien sydäntä.

– Aryanista on tullut personal trainerini. Käymme yhdessä salilla, Wilma sanoo.

Anonyymi kirjoitti...

Vaaliselvitys: Miehet äänestävät aiempaa yleisemmin naisehdokkaita

Miehet äänestävät yhä yleisemmin eduskuntaan muita kuin miehiä. Sen sijaan yhä suurempi osa naisista äänestää samaa sukupuolta olevaa ehdokasta. Tulos ilmenee oikeusministeriön rahoittamasta, yliopistojen perustaman Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion (FNES) tutkimuksesta, jonka tuloksista osa julkaistiin maanantaina.

Vielä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 73 prosenttia miehistä äänesti samaa sukupuolta olevaa ehdokasta, mutta kevään eduskuntavaaleissa lukema oli 60 prosenttia. Naisista 63 prosenttia äänesti kevään vaaleissa samaa sukupuolta olevaa ehdokasta. Aiemmissa vaaleissa 2000-luvulla noin puolet naisista on äänestänyt toista naista.

Anonyymi kirjoitti...

"Opin nopeasti, mitä ghostaaminen tarkoittaa" – Emily, 34, turhautui Tinderiin ja valehteleviin miehiin: Päätyi lopulta kalliiseen ratkaisuun

Emily, 34, etsi elämänsä suurinta rakkautta vuosien ajan Tinderin avulla. Kun kova työ ei tuottanut tulosta, nainen päätyi pakastamaan munasolujaan, kertoo The Sun -lehti.

Aivan kuten moni muukin, myös Emily Hartridge haaveilee rakkaudentäyteisestä parisuhteesta ja perheen perustamisesta.

Tosirakkauden löytäminen osoittautui kuitenkin todella haastavaksi, vaikka sosiaalisen median luulisi tekevän erilaisine sovelluksineen uusiin ihmisiin tutustumisesta helppoa.

Karvaita pettymyksiä ja valheita
Emily käytti Tinderiä ja muita deittailuun tarkoitettuja sovelluksia useiden vuosien ajan, mikä herätti naisessa turhautuneisuutta ja pienoista katkeruuttakin.

– Opin nopeasti, mitä ghostaaminen tarkoittaa: ensin mies osoittaa orastavaa kiinnostusta ja sitten katoaa jälkeäkään jättämättä. Se oli turhauttavaa, mutta en suostunut lannistumaan, Emily kertaa deittailuaikaansa.

Nekin miehet, joita Emily tapasi kasvotusten, eivät vastanneet odotuksia: useat miehet valehtelivat pituutensa ja kuvat, joilla he "markkinoivat" itseään Tinderissä, eivät vastanneet todellisuutta.

Miehillä mielessä vain seksi

Harhaanjohtavien kuvien ja keskustelujen lisäksi vakavaa parisuhdetta etsinyt nainen oli tolkuttoman pettynyt siihen, että miehet olivat pääasiassa kiinnostuneita pääsemään hänen housuihinsa, eivät aloittamaan oikeaa parisuhdetta.

– Joulukuussa 2016 aloin keskustella Christianin kanssa. Ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin ajattelin, että olin tavannut kunnollisen miehen. Mutta vain muutama minuutti sen jälkeen, kun tapasimme kasvotusten pubissa, hän kouri takamustani. Olin niin järkyttynyt, että heitin viinit hänen päälleen ja ryntäsin pois, Emily muistelee.

Tuona iltana Emily luopui kaikista deittisovelluksista ja päätti törmätä unelmiensa prinssiin tosielämässä. Naisen oli kuitenkin hyväksyttävä tosiasiat: hän oli jo 32-vuotias sinkkunainen, jonka biologinen kello tikitti hurjaa vauhtia.

Kallis hinta oli tulla lapsihaaveiden tielle
Naisen mieliin alkoi hiljalleen hiipiä pelko siitä, ettei hän koskaan pysty tulemaan äidiksi. Asialle oli tehtävä jotain.

– Yksi kaverini oli ottanut selvää munasolujen pakastamisesta ja teoriassa se oli täydellinen ratkaisu ongelmaani, Emily kertaa.

Munasolujen pakastaminen osoittautui kalliiksi: minimissään koko prosessi maksaa 10 000 puntaa, mikä oli nuorelle naiselle liian kallista lystiä.

– Sitten äitini tarjoutui maksamaan koko prosessin kerrottuani siitä hänelle. Itkin onnesta. Olin todella shokissa, kun koetulokset paljastivat, että minun hedelmällisyysasteeni oli alhainen jo silloin, nainen muistelee viime vuonna aloitettuja hoitojaan.

Kova hintakaan ei takaa äitiyttä
Emilylle on käynyt luovuttamassa munasolujaan pakastettavaksi kaikkiaan kolme kertaa. Hormoniruiskeille ja munasolujen pakastamiselle tuli hintalapuksi lopulta hurjat 15 000 puntaa. Kova hinta ei kuitenkaan ole tae Emilyn suurimman haaveen täyttymisestä.

Emily on myös varautunut siihen, että hankkiutuisi yksin raskaaksi spermanluovutuksen avulla, mikäli hän ei onnistu löytämään rinnalleen sopivaa miestä. Tällä hetkellä hän seurustelee häntä muutaman vuoden nuoremman Jaken kanssa.

– En ole vielä valmis äidiksi, mutta koska aika ja paikka muka olisi oikea? Vaikka munasolujen pakastaminen ei tuokaan mitään takeita, on helpottavaa tietää, että ne ovat siellä, jos en pysty tulemaan raskaaksi luonnollisin keinoin, Emily pohtii.

Anonyymi kirjoitti...

Pakkoruotsin paluu yo-kirjoituksiin on hallituksen tavoite – Opetusministeri Andersson: "Ensin selvitetään, mihin se käytännössä johtaisi"
Voit keskustella ruotsin kielen opiskelusta jutun kommenttikentässä.


"Tehdään nopealla aikataululla ohjelma, joka vahvistaa koulussa toisen kotimaisen kielen oppimista. Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa."

Yllä oleva teksti on lainaus kesäkuussa julkaistusta hallitusohjelmasta. Syksyllä käynnistyy selvitys pakkoruotsin paluun seurauksista.

– Siinä selvitetään, mitä tarkoittaisi, jos toinen kotimainen palautuisi pakolliseksi kirjoitettavaksi ja miten se vaikuttaisi esimerkiksi koulutukselliseen tasa-arvoon, opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoo.

Anderssonin mukaan asiassa pitää ottaa huomioon edellisen hallituksen tekemä ylioppilastutkintorakenteen muutos. Siinä tutkinnon vaatimustasoa nostettiin niin, että jatkossa kirjoitettavia aineita on neljän sijaan viisi.

Uudistus koskee lukiolaisia, jotka aloittavat tutkinnon suorittamisen keväällä 2022, eli käytännössä syksyllä 2020 lukioon meneviä nuoria.

Tarkkaa aikataulua selvityksen kestolle ei ole määritelty. Andersson muistuttaa, että ylioppilaskirjoitusten lisäksi hallitus tahtoo toimenpideohjelman, jolla toisen kotimaisen opiskelusta tulee houkuttelevaa.

– Näen, että siinä pitää tarkastella myös perusopetusta, hän sanoo.

Mitä jos kielen opiskelu olisi niin kiinnostavaa, että pakkoa ei tarvittaisi?

"Kielten osaaminen kapenee huolestuttavasti"
Elinkeinoelämän keskusliiton koulutusjohtaja Riikka Heikinheimo toivoo, että ruotsin opetuksesta tulisi niin hyvää ja innostavaa, että aineen suosio kasvaisi luonnostaan.

Selvitys on hänen mielestään hyvä lähtökohta, mutta hän toivoo, että ruotsin lisäksi sitä tehtäisiin muistakin oppiaineista.

– Haluaisin laajemman keskustelun siitä, millä osaamisilla tulevaisuudessa pärjää. Monipuolinen kielitaito kuuluu siihen, mutta lisäksi tarvitaan matemaattisia taitoja, kemiaa, fysiikkaa ja taloustaitoja.

Pörssisäätiön teettämän kyselyn vastaajista liki 25 prosenttia vähentäisi ruotsin opetusta, jotta peruskouluissa voitaisiin sen sijaan opettaa taloustietoa.

Heikinheimon mukaan EK:n jäsenyritykset kaipaavat työntekijöiltään monipuolista kielitaitoa. Jokaisen pitäisi osata ainakin sujuvaa suomea, ruotsia ja englantia, ja lisäkielet olisivat niiden päälle tervetulleita.

– Nyt kielten osaaminen kapenee huolestuttavalla tavalla, Heikinheimo sanoo.

Suomessa on 22 000 työnantajayritystä, joilla on kansainvälistä toimintaa.

– Se on enemmän kuin koskaan ennen. Siksi tarvitaan kielitaitoa ja ymmärrystä muista kulttuureista.

Puhekoe mieluummin kuin pakko?
Lukiolaisten liitto on kritisoinut hallituksen tavoitetta palauttaa toisen kotimaisen kirjoittaminen pakolliseksi, ruotsinopettajien yhdistys puolestaan kiitellyt sitä.

Ruotsin ja venäjän lehtori Tiina Salomaa Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta toteaa, että kysymys on vaikea.

– Lukiouudistuksessa on lisätty opiskelijoiden mahdollisuuksia valita itse, mitä oppiaineita he kirjoittavat. Heidän näkökulmastaan uusi pakollinen aine tuntuu erikoiselta.

Lukiossa on jo nyt paljon pakollisia ruotsin kursseja. Niitä on käytävä viisi, kirjoitti aineen tai ei.

– Minusta pitää satsata siihen, että opiskelijat osaisivat puhua kieltä. Toivon, että ylioppilaskirjoituksiin tulisi suullinen osio, mielellään ruotsiin ensimmäisenä, Salomaa sanoo.

Salomaa luottaa siihen, että opiskelijat selviytyisivät ruotsin kirjoittamisesta kyllä, jos siitä tulisi pakollista. Hän ei niele puhetta siitä, että ruotsin pakollisuus syrjisi itäsuomalaisia poikia.

– Olen ihan varma, että siellä on paljon poikia, jotka ovat innostuneita ruotsista ja pystyvät kirjoittamaan sen siinä missä tytötkin, Salomaa toteaa.

dịch thuật miền trung kirjoitti...

Khoai Deo Hải Ninh tại TK 5, Quán Hàu, Quảng Ninh, Quảng Bình là Đặc Sản Quảng Bình nổi tiếng nhất. Khoai deo Hải Ninh, Quảng Bình, loại khoai Deo có nguồn nguyên liệu chính là khoai lang màu đỏ, được trồng trên những cát trắng của Xã Hải Ninh, Huyện Quảng Ninh, tỉnh Quảng Bình. Được xem là Khoai Deo Quảng Bình thượng hạng, khoai deo Hải Ninh nổi tiếng khắp ba miền bởi hương vị thơm ngon hảo hạng mà hiếm có loại khoai deo nào sánh bằng. Nguồn gốc khoai nguyên liệu tạo nên hương vị của khoai deo. Có lẽ chính cái nắng, cái gió từ tự nhiên đã tạo nên hương vị đặc biệt: bùi bùi, vị ngọt lắng sâu trong làm mê mẩn thực khách. Khoai Deo Hải Ninh, Quảng Bình là món quà tinh tế gửi tặng bạn hiền, tri kỷ, gửi gắm biết bao tình cảm chân thành của mảnh đất và con người miền nắng và gió Quảng Bình. Là một người con của vùng đất Hải Ninh, Quảng Ninh, Quảng Bình, Chúng tôi mong muốn được góp một phần nhỏ bé của mình vào việc quảng bá đặc sản quê hương đến mọi miền tổ quốc. Chúng tôi chuyên cung cấp sản phẩm Khoai Deo Hải Ninh với chất lượng vượt trội, được thu mua tận nơi sản xuất. Đảm bảo không sử dụng các chất có khả năng gây nguy hiểm cho sức khỏe con người.Chúng tôi mong muốn được phục vụ quý khách hàng trên toàn quốc một các tốt nhất. Nếu quý khách có nhu cầu mua sản phẩm giá sỉ, vui lòng liên hệ với Hotline để đươc tư vấn
Thông tin liên hệ Khoai deo Hải Ninh, Quảng Bình
Địa chỉ: Tiểu Khu 5, thị trấn Quán Hàu, Quảng Ninh, Quảng Bình
Hotline: 0979.453.416 (Ms Trúc)
Fanpage: https://www.facebook.com/khoaideongonquangbinh

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Hanson, että olit paikalla kun minulla oli vaikeaa – poikabändien fanittaminen pelastaa monien teinivuodet

Fanittaminen on monelle identiteetin ja seksuaalisuuden kannalta merkittävä osa elämää. Kaikki faniudet eivät kuitenkaan ole yhtä arvokkaita. Miksi poikabändien fanittaminen on pinnallista ja hävettävää, mutta jalkapallojoukkueen fanittaminen uskottavaa ja kehittävää? Toimittaja Iida Rauhalammi tunnustaa rakkautensa Hansonia kohtaan vuosien jälkeen.

Minulla on katu-uskottava musiikinkuuntelumenneisyys. Ensimmäinen omilla rahoilla ostettu CD-levyni oli Fugeesin The Score. Kotoa saatuun musiikkikasvatukseeni kuuluivat Bob Dylan, Neil Young ja Leonard Cohen.

Näistä olen aina puhunut mielelläni. Olen saanut arvostusta haluamissani piireissä, ja kanssafaneja on löytynyt mistä vain.

Se, mitä olen vuosiksi jättänyt kertomatta, on suurin identiteettini vaikuttanut bändi: Hanson.

Palasin tänä keväänä 22 vuoden jälkeen elämäni muuttaneen Middle of Nowhere -levyn äärelle ja tajusin, miten iso osa se on ollut elämääni. Edelleen I Will Come To You itkettää minua.

En tiedä, olenko kokenut Hansoneiden jälkeen musiikin parissa mitään niin puhdasta tunnetta.

En ainakaan ole enää kuunnellut musiikkia samalla intensiteetillä sängyllä maaten, täysin pimeässä huoneessa, syvästi omiin tunteisiini uppoutuneena.

Hansoneiden kohdalla kyse oli toki jostain muustakin kuin musiikista.

Yhtyeen “keskimmäinen jäsen” Taylor Hanson oli ensirakkauteni. Samanlaisia perhosia vatsassa tunsin myöhemmin poikaystävien ja ihastusten kanssa.

En ollut luokan suosituin tyttö enkä se jota haettiin tanssimaan hitaita. Koin kuplivaa kihelmöintiä musiikkivideoiden ja kuvien kautta.

Rakastin kaikkea Taylorissa. Hänen ääntään, hänen rentoa mutta sopivasti nöyrää olemustaan, hänen pitkiä hiuksiaan, sitä, että hän näytti vähän tytöltä.

Hänen hymyään, sitä, miten jalat maassa hän oli, vaikka hän oli selkeästi kolmesta veljeksestä ihanin, hänen itsevarmuuttaan, hänen suljettuja silmiään, kun hän lauloi herkistä asioista, sitä, miten suloiselta hän näytti lapsuuskuvissaan. Sitä hetkeä, kun hän katsoi suoraan kameraan ikään kuin minua, hänen täydellistä tapaansa käsitellä koskettimia, hänen jokaista punaista paitaansa, hänen liikkeitään, hänen henkäyksiään, hänen nimeään, hänen symmetrisiä kasvojaan, ja sitä, miltä kuvittelin hänen ihonsa tuntuvan.

Vuodet Hanson-fanina olivat selkeitä. Vapaa-ajan vietolla oli tietty suunta.

Tein kouluesitelmiä, kirjoitin aineita ja piirsin kuvia. Ajattelin Tayloria iltaisin viimeisenä ja aamulla ensimmäisenä. En tiedä, miten olisin selvinnyt teiniyden aiheuttamista epävarmuuksista ilman häntä.

Olin onnellinen. Kuvittelin meidät suutelemassa olohuoneessamme. Näin kirkkaana mielessäni, miten esittelisin hänelle kotikaupunkiani Poria.

Ja myös petyin katkerasti. Löysin netistä Hansoneiden fanisivuja ja pääsin niiden kautta lukemaan joidenkin yhdysvaltalaisten tyttöjen kirjoituksia siitä, miten he olivat tavanneet veljekset ja jopa viettäneet aikaa heidän kanssaan. Mustasukkaisuus sumensi silmiäni.

En voinut ymmärtää, miksi minun piti olla syntynyt Suomeen. Kirjoitin Taylorille kirjeen, jossa yritin kääntää suomalaisuuteni vahvuudekseni, todella suomalaisella tavalla! Kirjoitin nimittäin: “I understand if you are not interested in me, because I’m from Finland.” Et varmaan ole kiinnostunut minusta, koska olen Suomesta.

Ajattelin Taylorin ymmärtävän minua niin syvällä tasolla, että hän väittäisi vastaan. En saanut vastausta, mutta ymmärsin senkin. Ajattelin, että Taylor vastaa, kun hän ehtii.

Elin muutaman vuoden niin, että kaiken ajatteluni lähtökohtana oli Hanson.

Anonyymi kirjoitti...


Moni luulee olevansa porvari, mutta on tutkijan mukaan väärässä


Valtio-opin professorin mukaan kevään vaalit osoittivat vanhojen yleispuolueiden ongelmat.
Suomalaisilla on toisinaan harhaanjohtavia käsityksiä omasta poliittisesta suuntautumisestaan, sanoo Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund.

Grönlundin mukaan tutkimuksessa on käynyt ilmi, että moni suomalainen asettaa itsensä vasemmisto-oikeisto-asteikolla porvariksi, mutta samaan aikaan vastaa mielipidekysymyksiin demareiden linjan mukaisesti.

– He luulevat olevansa porvareita, mutta käytännössä he vastaavat (kyllä) tällaisiin kysymyksiin kuin, että tuloeroja on tasattava ja että meillä pitää olla lapsilisät ja vanhustenhoito ja sosiaaliturva, Grönlund sanoi Suomi-Areenassa.

Grönlundin mukaan tämä harhaluulo on ongelma erityisesti Sdp:lle, jonka olisi pystyttävä viestimään linjastaan paremmin.

– Miten Suomessa nämä poliittiset mielikuvat ovat siirtyneet tavallaan erilaiselle uralle kuin Ruotsissa, jossa nämä asiat osataan yhdistää äänestäjien keskuudessa paremmin vasemmistopuolueisiin? Grönlund pohti.

Politiikassa menestytään yksinkertaisilla viesteillä
Grönlund keskusteli kevään eduskuntavaalituloksesta yhdessä sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) kanssa Suomi-Areenassa tiistaina.

Grönlundin mukaan vaaleissa näkyi vanhojen yleispuolueiden ongelmat, sillä tämän päivän politiikassa menestytään yksinkertaisilla, uskottavilla viesteillä. Hän arvioi, että erityisesti kokoomus on kahden suuren haasteen välissä. Puolueesta vuotaa kannattajia sekä vihreiden että perussuomalaisten suuntaan.

– Siinä on puolueen vaikea asennoitua, että mihin menee – kumpaa virtaa alkaa tukkia, Grönlund pohti.

Sisäministeri Ohisalo totesi, että politiikassa viesteistä tulee monesti mustavalkoisia.

– Haluan tutkijataustaisena tuoda politiikkaan myös sitä, että kyse ei ole yksinkertaisista asioista, Ohisalo sanoi.

Demokratiaa vaalien välissä
Keskustelussa nousi esiin myös eriarvoisuus ja äänestysaktiivisuus. Keskustelun juontanut Helsingin yliopiston valtio-opin professori Hanna Wass huomautti, että tuoreiden lukujen perusteella on saatu rohkaisevaa tietoa esimerkiksi nuorten äänestysaktiivisuudesta.

RKP:n Henriksson kuitenkin korosti, että nuorten osallistumisen eteen on tehtävä vielä töitä.

– Ylipäänsä yhteiskuntakeskustelussa on mietittävä, millä tavalla me toimimme niin, että nuoret kokevat, että he ovat tärkeitä ja että heidän äänensä myös kantaa, Henriksson sanoi.

Ohisalo toivoo, että Suomessa pidetään kuitenkin kiinni perinteisestä vaalijärjestelmästä, jossa äänestäjä antaa äänensä paperisella vaalilipulla, eikä siirryttäisi sähköiseen äänestämiseen nuorten äänestysaktiivisuuden nostamiseksi.

– Se (suomalainen vaalijärjestelmä) on yksi maailman parhaimpia ja luotettavimpia järjestelmiä. Siihen ei helpolla pääse vieraiden valtioiden vaikutusyritykset väliin, Ohisalo sanoi.

Ohisalo toisti keskustelun aikana moneen kertaan, että eriarvoisuuden torjunnassa tärkeintä on koulutus. Hän toivoo, että demokratiasta ja tavoista osallistua kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen kerrottaisiin laajasti.

Ohisalo muistutti, että demokratiassa ei ole kyse vain siitä, että kansalaiset käyvät muutaman vuoden välein äänestämässä, vaan demokratia on aktiivista toimintaa joka päivä.
STT

Anonyymi kirjoitti...

Miksi ihmeessä naiset juovat siideriä ja miehet olutta? Asiantuntija antaa vastauksen mysteeriin

Perinteet ja mainonta määrittelevät sen, mielletäänkö juoma feminiiniseksi vai maskuliiniseksi, sanoo THL:n erikoistutkija Janne Härkönen.

Tämä juttu on osa Miksi-juttusarjaa, jossa asiantuntija vastaa lyhyesti yhteen omaa alaansa koskevaan kysymykseen.

THL:N erikoistutkija Janne Härkönen:

”Tiedetään, että ainakin koko 2000-luvun ajan siideri on ollut suositumpaa naisten kuin miesten keskuudessa. Alkoholimäärässä mitattuna siideri ei ole kuitenkaan naisten ykkösjuoma. Edellä ovat viini ja keskiolut.

Olut on ollut miesten suosituin alkoholijuoma jo 1980-luvun puolivälistä alkaen, jolloin se syrjäytti tislatut alkoholijuomat ykköspaikalta.

Oluen ja siiderin kulutusta koskevien sukupuolierojen syitä ei ole tietääkseni tutkittu. Todennäköisesti taustalla piilee samoja tekijöitä kuin muussakin ruokakulttuurissa. Perinteet ja mainonta määrittelevät sen, mielletäänkö juoma feminiiniseksi vai maskuliiniseksi

Siiderin määrittyminen naisten juomaksi ei ole maailmanlaajuinen ilmiö. Esimerkiksi Australiassa siiderin kulutus on kasvanut viime vuosina, mutta suurempi osa juojista on miehiä.

Niin Suomessa kuin Australiassakin sukupuolta tärkeämpi siiderin kulutusta määrittelevä tekijä on ikä. Kyseessä on nuorten aikuisten juoma. Suomessa sekä alle 30-vuotiaiden miesten että naisten siiderinkulutus on kaksinkertainen verrattuna tätä vanhempiin.

Oluen suosio miesten ykkösjuomana pysyy vahvana vuodesta toiseen. Myös siideri on todennäköisesti jatkossakin yksi alle 30-vuotiaiden naisten suosituimmista juomista.

Nähtäväksi tosin jää, miten päivittäistavarakaupoissa nykyään myytävät tislatusta alkoholista valmistetut juomasekoitukset muuttavat asetelmaa.”

Anonyymi kirjoitti...

Koodarinainen kertoo: "Minulla ei ole koskaan ole ollut naiskollegaa" – vähemmistöt poistuvat teknologia-alalta

"Isoin järkytys on ollut se, että kun vähemmistöt kertovat kohtaamastaan syrjinnästä Suomessa, kokemuksen todellisuutta vähätellään ja epäillään", Pauliina Solanne toteaa.

Ohjelmistokehittäjänä kyberturvallisuuden pelillistämisstartupissa HoxHuntissa Helsingissä työskentelevä Pauliina Solanne on omakohtaisesti kokenut naisten ja vähemmistöjen määrien vähäisyyden teknologiayrityksissä.

Vaikka Solanne on työskennellyt jo useassa it-alan yrityksessä, hänellä ei ole koskaan ollut naiskollegaa koodaajatiimissä.

Allen Instituten hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan voi kestää jopa sata vuotta ennen kuin voimakkaasti vääristyneet opiskelijajakaumat tietotekniikan alalla tasaantuvat. Naisten vähäisyyttä aiheuttaa ennen kaikkea esikuvien, mentorien ja kollegoiden niukkuus.

Vaikka naisia ja vähemmistöjä saataisiin teknologia-alalle, he usein nopeasti poistuvat sieltä torjuvan yrityskulttuurin vuoksi.

"Tutkimusten mukaan syyt liittyvät monimuotoisuuden ja mukaanottamisen kulttuurin puuttumiseen sekä koodarin uran alkuvaiheen haastavuuteen. Toivoisin alalle enemmän empatiaa”, sanoo Solanne.

Uraloikka Australiassa
Solanne opiskeli ensin viestintää ja työskenteli konsulttina sekä viestintäjohtajana. Uranvaihtoon hän sai kimmokkeen General Assemblyn koodauksen alanvaihto-ohjelmassa Australian Melbournessa.

"Osallistujat olivat rekkakuskeja, asianajajia, miehiä, naisia ja nuoria sekä vanhoja”, hän kertoo.

Yllätys oli että alalle voi päästä muitakin reittiä kuin alan korkeakoulututkinnon kautta.

Koodauksesta Solanne viehättyi erityisesti siksi, että saa ratkaista arvoituksia ja tehdä työtä, jossa tarvitaan syvällistä loogista päättelykykyä.

"En ollut nähnyt Suomessa julkisuudessa yhtään naispuolista koodausta ammatikseen harjoittavaa henkilöä. Roolimallit puuttuivat täysin. Haluan olla murtamassa uskomuksia siitä, millainen on peruskoodari”, hän sanoo.

Itseään on vaikea kuvitella sellaiseen, missä ei voi nähdä oman kaltaisia.

"Naisia kyllä kannustetaan kokeilemaan koodausta, mutta alan ammateista ja työssä etenemisestä sekä kehittymisestä tunnutaan vaikenevan täysin."

Solanne on joutunut urakoimaan saadakseni itselleen rakennettua verkoston vastaavaa työtä tekevistä naisista.

Vähemmistöihin kuuluvien koodareiden esiin tuominen on Solanteen mielestä tärkeää, sillä se tekee alasta vähemmän mystistä ja helpommin lähestyttävää. Pienillä asioilla voi olla yllättävän suuri merkitys.

"Teknologia-aloilla tunnutaan jopa työhakemuksissa painotettavan videopeliharrastuksia ja saunomista sekä olutkulttuuria. Se vetää puoleensa samanlaisia ihmisiä."

Muuttamalla kulttuuria, asenteita ja rooleja saadaan naisia ja vähemmistöjä alalle ja varmistetaan että heillä on töissä hyvä ja turvallinen olla.

"Pienten tyttöjenkin tulisi kokea, ettei koodaamisen harrastaminen riipu sukupuolesta."

Anonyymi kirjoitti...

Tiina petti miestään ja tuli raskaaksi: Pekka kasvatti poikaa 12 vuotta omanaan – nyt Tiina kertoo miten kaikki tapahtui ja paljastui

Tiina eli 12 vuotta karmeaa kaksoiselämää. Hän tiesi koko ajan, että poika ei ole hänen miehensä, vaan nuoruuden yhden illan hairahduksen.

Tiina oli 18 vuotta, kun hän seurusteli nuoruuden poikaystävänsä kanssa. Kutsutaan miestä vaikka Pekaksi. Myös Tiinan nimi on muutettu.

– Elettiin 1980-luvun puoltaväliä.

Oli suurin piirtein pääsiäisen aika, kun Tiina lähti tyttöjen kanssa ulos juhlimaan.

– Lähdettiin kundien kanssa jatkoille. Yksi asia johti toiseen. Ei se sen ihmeellisempi tarina ollut.

Vasta neljännellä kuulla Tiina huomasi olevansa raskaana. Hän tajusi heti, että lapsi voi olla joko Pekan tai baarijatkojen kundin.

– En silloin tiennyt kumman se on. Eihän sitä silloin 18–19-vuotiaana miettinyt, kenen kanssa on ollut.

”Miehen suku näki ukin piirteitä”
Kuukaudet kuluivat ja synnytys läheni. Tiinaa jännitti hirveästi, että minkä näköinen tyyppi sieltä syntyy.

Poikalapsesta Tiina tunnisti heti, että se ei ole Pekan vaan baarikundin.

– Ihan kuin se tyyppi olisi tuotu viereen. Kukaan muu ei huomannut mitään. Kaikki olivat, että sillä on isän silmät.

Miehen suvulle lasta esiteltäessä Tiinaa nauratti. Suku näki lapsessa muun muassa tämän niin sanotun ukin piirteitä.

Mies katosi ulkomaille
Tiina ja Pekka elivät yhdessä 12 vuotta. He menivät ennen lapsen syntymää naimisiin, joten Pekasta tuli avioliittolain perusteella automaattisesti isä.

Pekan ja pojan suhde oli läheinen. Yhdessä he kävivät muun muassa pojan harrastuksissa.

– Ajattelin, että en halua sitä koskaan rikkoa. Uskottelin että hyvinhän tämä menee. Välillä se oli tosi kurjaa sen takia, kun tiesin sen joka päivä. Erilaisissa tapauksissa asia tuli ilmi. Esimerkiksi sukulaisissa poikaa vertailtiin kaikkiin ukkeihin ja mummoihin.

Salaisuuden paljastumiseen johti miehen oma petollisuus. Eräänä iltana mies katosi.

– Hän sanoi lähtevänsä käymään kiskalla, eikä koskaan palannut.

Pekka oli matkustanut ulkomaille uuden rakkaansa kanssa. Kotiin tultuaan hän paljasti kaiken. Seurasi riita, jonka yhteydessä Tiina pudotti pommin.

– Se oli minun keinoni lyödä takaisin. Sehän oli kamala keino. Huusin, että et ole tuon lapsen isä.

Anonyymi kirjoitti...

Kyselytutkimus: Näitä asioita suomalaiset vihaavat – tulokset osoittavat kansan jakautumisen

Silti kaksi kolmesta suomalaisesta ei osaa nimetä, ketkä herättävät kiukkua. Identiteettiryhmissä näkyy tutkijan mukaan jakautuminen.
SUOMALAISET vihaavat eniten puhelinmyyjiä, pikavippien tarjoajia ja rasisteja, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Sen sijaan maahanmuuttajia suomalaiset inhoavat huomattavasti rasisteja vähemmän.

Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkija-tohtori Markus Kaakisen mukaan tuloksesta on näkyvissä suomalaisten jakautuminen erilaisiin identiteettiryhmiin ja ryhmien välinen vastakkainasettelu. Toisaalta myös yhdistäviä tekijöitä on, kuten melko negatiivinen suhtautuminen politiikkoihin.

Tekirin teettämä ja Kantarin toteuttama kyselytutkimus osoittaa myös, että yksittäisistä henkilöistä kiukuttavin on entinen pääministeri Juha Sipilä ennen nykyistä pääministeri Antti Rinnettä ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa.

Muutenkin kymmenen eniten kiukuttanutta tai vihastuttanutta ovat kaikki poliitikkoja. Ainoana ulkomaalaisena listalle mahtuu Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump.

Politiikan ulkopuolella ylimmäksi yltää juontaja, kolumnisti ja toimittaja Tuomas Enbuske.

Toisaalta jopa kaksi kolmesta vastaajasta ei osannut nimetä ketään vihansa kohteeksi.

– Jopa kaksi kolmesta suomalaisesta eivät pysty nimeämään ketään vihaa herättävää persoonaa. Se on mielestäni se suurin uutinen tässä ja todella myönteinen asia sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta, Tekirin johtaja Eero Rämö pohtii.

Sukupuolten välillä on suuria eroja. Henkilöistä miehet vihaavat Rinnettä naisia enemmän, kun taas naiset inhoavat enemmän Trumpia kuin miehet. Kaupunkilaiset ja akateemiset puolestaan vihaavat Halla-ahoa maaseudun asukkeja ja peruskoulutaustaisia enemmän. Työntekijät ärsyyntyvät eniten Sipilästä, johtavassa asemassa olevat Rinteestä.

Politiikkojen yliedustus kärjessä johtuu Rämön mukaan siitä, että keväiset vaalit nostivat poliittisia toimijoita pinnalle.

– Poliitikot olivat paljon pinnalla. He myös joutuvat ottamaan vahvasti kantaa asioihin, jotka eivät ilahduta suomalaisia. Monet muut julkisuuden ovat pinnalla ehkä positiivisemmassa valossa.

ERI ryhmistä naiset puolestaan vihaavat enemmän rasisteja ja sovinisteja, miehet vihervasemmistolaisia ja feministejä. Nuoret 15–29-vuotiaat vihaavat yli 65-vuotiaita enemmän muun muassa ovelta ovelle kauppiaita, konservatiiveja ja feministejä. Iäkkään kiukustuvat puolestaan nuoria helpommin populisteista.

Johtavassa asemassa inhotaan muita ryhmiä enemmän sovinisteja populisteja ja ay-johtajia. Työntekijöille herää keskimääräistä useammin kiukku muun muassa poliitikoista ja maahanmuuttajista. Työntekijät ovat muutenkin useassa tapauksessa vihaisempia kuin muut ammattiryhmät (johtava asema, alempi toimihenkilö, yrittäjä, opiskelija, eläkeläinen, muu).

Akateemisten ja peruskoulun varassa olevien ero muodostuu erityisen suureksi kun puhutaan sovinisteista, populisteista ja kansanedustajista. Kaksi ensimmäistä inhottaa akateemisia eniten koulutusryhmistä, kun taas peruskoulun varassa olevia sovinistit ja populistit eivät juuri vihastuta. Kansanedustajista puhuessa asetelma kääntyy päälaelleen.

Vähiten kaikki ryhmät yhteen niputettuna suomalaiset kiukustuvat filosofeista, tutkijoista, mökkinaapureista, urheilijoista ja portsareista.

Rämö kokee, että Suomessa on eri ryhmien eroista huolimatta melko hyvä koheesio.

– En näkisi, että erot ovat kovin suuret. Kiukku jakautuu aika tasaisesti, eikä yksittäinen ryhmä joudu erityisen vahvasti suuren vihan kohteeksi. Polarisaatio on paljon pienempää kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Anonyymi kirjoitti...

"Parikymppinen nainen on synnytysriski, viisikymppinen törmää ikärasismiin" – STTK:n Palolasta yhteiskunnan naisasenteet ovat vinksallaan

"Mikä ihme saa Pohjanmaalla syntyneen, kuusikymppisen härkämiehen – joka on vielä edellisen lisäksi koulutukseltaan merikapteeni – pohtimaan naisten asemaa yhteiskunnassa, työelämässä ja päätöksenteossa?" ihmettelee STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kommentissaan.

Kaikki tiedämme, että suomalainen nainen on maailman koulutetuin, osaavin ja monin tavoin hyvin tasa-arvoinen. Miksi ihmeessä tämä sama, kaikin tavoin taitava nainen törmää yhä edelleen läpi elämänsä tarpeettomaan vähättelyyn?

Nuori nainen on rekrytointitilanteessa työnantajan silmin katsoen usein ”synnytysriski”. Samaan aikaan me murehdimme Suomen kansan ikärakennetta ja aivan liian alhaisia syntyvyyslukuja, jotka uhkaavat hyvinvointivaltiomme rahoituspohjaa pitkällä aikavälillä.

Viisikymppisenä nainen törmää ikärasismiin ja työura jämähtää, vaikka hän on ahkera, osaava ja terve – nainen parhaassa iässä, ja aktiivista työuraa pitäisi olla vielä useita vuosia jäljellä.

Johtopäätökseni on, että työelämän ja yhteiskunnan asenneilmapiirissä on jotain pahasti vinksallaan.

Uskon useimpien tunnistavan naisten työelämän ja -uran etenemisen esteet. Valitettavan usein työ ja perhe asetetaan vastakkain, vaikka jokaisella pitäisi olla oikeus molempiin.

Suuri este naisten työelämän tasa-arvon ja uran edistymiselle ovat pitkät perhe- ja hoitovapaat, jotka kasautuvat edelleen pääsääntöisesti naisille.

Työelämä ja yhteiskunnallinen päätöksenteko eivät voi olla vain toisen sukupuolen asia
Mitä pidempään nainen on pois työelämästä, sitä todennäköisempää on, että urakehitys vaarantuu eikä palkka ja myöhemmin työeläke kartu toivotulla tavalla.

Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen molempien vanhempien kesken olisi selkeä edistysaskel naisten asemalle. Onnistuneella perhevapaauudistuksella tätä vinouma voidaan osaltaan korjata.

Työelämä ja yhteiskunnallinen päätöksenteko eivät voi olla vain toisen sukupuolen asia. Naisia on kannustettava hakeutumaan työelämässä avainpaikoille ja johtotehtäviin.

Edelleen myös yritysten johdon ja hallitusten sukupuolijakauma on hyvin miehinen. Hallitusten jäsenten osalta olen kannattanut ja kannatan edelleen kiintiöitä tilanteen korjaamiseksi, jos vapaaehtoisuuden pohjalta nimitysryhmissä ei naisia noteerata.

Onneksi politiikassa naisten osuus on vahvistunut myönteisellä tavalla. Tämä heijastuu myös vasta valitun eduskunnan ja uuden hallituksen kokoonpanoon. Toivottavasti tämä myös näkyy toteutettavassa politiikassa.

Sanotaan, että henkilökohtainen on yleistä, ja yleinen joskus henkilökohtaista. Vastaukseni alussa esittämääni kysymyksen on osin hyvin henkilökohtainen.

Olen kahden koulutetun nuoren naisen isä ja kahden pienen tytön isoisä. Haluan heidän tiensä olevan huomattavasti helpompi taivaltaa kuin aikaisempien ikäluokkien.

Anonyymi kirjoitti...

Ilkka Ahtiaisen analyysi: Vaalitutkimus paljastaa perussuomalaisten pärjäämisen salat ja vihreiden kannatuksen rajat – Sdp:n, kokoomuksen ja keskustan syytä olla huolissaan yhdestä asiasta

Viime kevään eduskuntavaalit olivat harvinaisen kiinnostavat, ja samaa voi sanoa Åbo Akademin ja Vaalitutkimuskonsortion tuoreista vaalitutkimuksista. Ne antavat selviä vastauksia kutkuttamaan jääneisiin kysymyksiin: mihin keskusta kadotti äänestäjänsä, ketkä äänestivät vaalivoittaja vihreitä, miksi perussuomalaiset pärjäsi niin hyvin. Vaalitutkimukset myös antavat osviittaa, miksi Sdp lopulta rimaa hipoen saavutti ykköspaikan, kirjottaa MTV Uutisten toimituspäällikkö Ilkka Ahtiainen.

Tällä viikolla on tullut julki kaksi eri eduskuntavaaleihin liittyvää tutkimusta: Kansallisen vaalitutkimuskonsortion Suomalainen äänestäjä sekä Åbo Akademin Voting and Public Opinion in Finland (Äänestäminen ja yleinen mielipide Suomessa). Ensin mainittu on kolmen yliopiston, Helsingin yliopiston,Tampereen yliopiston ja Åbo Akademin valtiotieteilijöiden perustama tutkimuselin.

Huhtikuun vaalien jälkeen on nyt ensi kertaa tarjolla syvällisempää tietoa siitä, miksi vaalit menivät niin kuin menivät.

Vanhemmat ikäluokat kolmikon turvana
Aloitetaan keskustasta. Vaikka viimeksi kuluneet neljä vuotta ovat olleet Suomelle hyvää aikaa, keskustalle hallitusvuodet olivat raskaat. Puolueen identiteetti hajosi niin pieniksi pirstaleiksi, että kysymys kuuluu, saadaanko palasia enää koskaan yhteen.

Keskusta on maakuntien puolue, ja maakuntien väki on keskimäärin konservatiivisempaa kuin suurten kaupunkien. Vaikuttaa siltä, että keskusta menetti yhteytensä tähän ydinjoukkoon. Suomalainen äänestäjä -vaalitutkimus osoittaa, että keskustan tukijoita lähti joukoittain perussuomalaisten taa – arvatenkin juuri konservatiiveja, jotka kypsyivät puolueen hapuiluun vuoden 2015 turvapaikkakaaoksessa.

Yhteensä äänestäjiä katosi yli 200 000, ja varsinkin nuorempien äänestäjäikäluokkien keskuudessa keskusta kutistui menninkäissarjaan.

18-24-vuotiaiden äänipotista keskusta onnistui keräämään vain 6,4 prosenttia, eikä osuus 25-34-vuotiaiden keskuudessa ollut paljon suurempi: 7,4 prosenttia.

Sama ongelma tosin vaivasi vaaleissa myös Sdp:tä ja kokoomusta, mutta verrattuna edellisiin vaaleihin keskusta menetti paljon enemmän nuorempien ikäluokkien äänestäjiä kuin kaksi muuta perinteistä suurta. Koko tämä kolmikko nojaa tukevasti vanhempien ikäluokkien suosioon, ja niiden suopeuden varaan ne voivat toki laskea myös seuraavissa ja sitä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Mutta entä 2030-luvulla?

Vihreät jyllää nuorimpien keskuudessa, mutta...
Yksi vaalien selkeitä voittajia oli vihreät. Puolueen kannatus kipusi 11,5 prosenttiin, ja se oli tukevasti viidenneksi suurin puolue hönkäillen jo keskustan niskassa.

Vaikka vihreiden kannatus nuorimmissa ikäluokissa on muihin nähden ylivoimaista, - se sai peräti 30,5 prosenttia 18-24-vuotiaiden äänistä – menestyksen yllä on synkkä pilvi. Vihreistä on hyvää vauhtia tulossa lähinnä nuorten naisten puolue. Kaksi kolmesta puolueen kannattajista oli naisia, ja kun ottaa huomioon suuren kannatuksen nuoremmissa ikäluokissa, voi päätellä, että äänipotti juuri nuorilta naisilta on ollut valtava. Sen näköinen on sitten eduskuntaryhmäkin: 17 naista, 3 miestä.

Vihreät tarvitsee väistämättä miesäänestäjiä; muussa tapauksessa kannatuksen kasvun rajat on pian nähty. Mutta millä ihmeellä saada suomalaiset miehet sankoin joukoin innostumaan hiilinieluista, tofusta ja irakilaisten miesten ihmisoikeuksista? Juuri tämäntyyppiset asiat ovat vaalitutkimuksen mukaan lähellä vihreiden kannattajien sydäntä.

Anonyymi kirjoitti...

Raati ruoti puheenjohtajatentin: Halla-aho vie mediaa ja puheenjohtajia kuin litran mittaa ja poissaolollaan loistanut Orpo osoitti itseluottamuksensa

Puolueiden puheenjohtajisto kohtasi toisensa puheenjohtajatentissä tiistai-iltana Porin SuomiAreenassa. Muutaman poliitikon esiintyminen kiinnitti valtiotieteen professorin ja politiikan kommentaattorin huomiot, vaikka uusia avauksia ei tentissä tehtykään ja ryhmä vaikutti "nahistelevalta, kärttyiseltä suvulta".

Uusi hallitus vakuutti puheenjohtajatentissä hyvää yhteishenkeä, vaikka yhteensovittamisen paineitakin on.

– Hallituksen sisällä on valtavia jännitteitä sen vuoksi, että se on niin vasemmistopainotteista. Li Andersonin (vas.) retoriikka ja asiasisällöt ovat hyvin vasemmistolaista, eikä Katri Kulmuni (kesk.) pystynyt eilen puolustamaan sitä, miksi keskusta on mukana hallituksessa, kommentoi valtiotieteen professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista.

Hän arvioi, että juuri keskustalle tärkeä maakuntauudistus oli puolueelle syy pyrkiä myös uuteen hallitukseen.

Kulmunin suoriutuminen tuli esiin myös kommentaattori Jussi Lähteen puheessa, kun hän kommentoi keskustelun sävyä.

– Uusia avauksia ei keskustelussa tullut, lähinnä keskustelu muistutti kärttyisän suvun keskinäistä nahistelua. Katri Kulmuni, jolla olisi ehkä eniten saavutettavaa ja joka on erittäin hyvä numeroissa ja asioissa ei tuossa närkästyspelissä pärjää, arvioi Lähde.

Medialla petrattavaa Halla-ahon kanssa
Kokoomuksen ja keskustan puheenjohtajien Petteri Orpon ja Juha Sipilän poissaoloa ihmeteltiin.

– Hienoa, että pääministeri Antti Rinne tuli paikalle, missä olivat Sipilä ja Orpo? Tässä on kyseessä kuitenkin näin tärkeä yhteiskunnallinen tapahtuma.

Kokoomuksen puoluekokous järjestetään ensi vuonna. Lähteen mukaan Orpon poissaolo osoitti sen, että puheenjohtaja ei ole asemastaan huolissaan.

– Tämä oli merkki itseluottamuksesta. Jos Orpo kokisi asemansa uhatuksi, hän olisi ollut täällä pitämässä siitä kaksin käsin kiinni.

Lähde nosti esiin myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon esiintymisen.

– Jussi Halla-aho vei eilen niin toimittajia kuin kollegoitaankin aivan kuin litran mittaa. Hän asettautuu koko ajan politiikan ulkopuoliseksi ja pitää yhteiskuntaopettajan miniluentoja, joilla hän pystyy välttämään kaikki poliittiset kannanotot asioihin. Niin kauan kun muut puheenjohtajat ja media eivät osaa tätä murtaa, perussuomalaisten taival on ihan samettista.

Anonyymi kirjoitti...

Kun lapsi oli 1,5-vuotias Markolle paljastui, ettei hän olekaan isä - ”Tenava ei enää muista minua, toivottavasti”

”Tutkimustilanteessa totesin tutkittavaa vaivanneen useita viikkoja unettomuuden, tuska- ja ahdistustilanteen sekä toivottomuuden, avuttomuuden. Hänellä totesin negatiivisia kognitioita ja mielialan muutoksia sekä muutoksia sosiaalisen käyttäytymisen alueella, eristymistä. Hänellä oli tyypillisesti traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) kuva, siitä aiheutui merkittävässä määrin kärsimystä ja sosiaalista sekä ammatillista haittaa. Kyseinen reaktiosairaus kestää tyypillisesti kuukausia, 6-12 kuukautta. Sen aikana ei voi realistisesti odottaa potilaan toimivan kaikilta osin järkevästi: potilas siirtää ratkaisuja, ei uskalla avata asioita, viikot, kuukaudet kuluvat vain arkirutiinien parissa, ja niiden avulla”, tammikuussa 2016 Markon tutkineen erikoislääkärin lausunto 20.1.2017.
...
Luotto oikeuslaitokseen meni
Puolisonsa toimintaan pettynyt mies teki loppuvuodesta 2016 myös rikosilmoituksen poliisille, jossa hän syytti ex-vaimoaan petoksesta. Poliisi teki asiassa tutkimattajättämispäätöksen.

”Asia perustuu ainoastaan X:n subjektiiviseen käsitykseen siitä, että häntä olisi petetty avioliiton aikana ja avioliiton päätyttyä hän epäilee, ettei hän olekaan yhteisen lapsen isä. Kyseessä on selkeä avioeroon ja sen selvittelyyn liittyvä siviilioikeudellinen asia. Tutkintapyynnön perusteella ei tule selville sellaista seikkaa, että asiassa olisi syytä epäillä petos rikoksen edellyttämää tunnusmerkistöä tahallisesta erehdyttämistarkoituksesta”, poliisi ratkaisussaan 2. maaliskuuta 2017.

Alkuvuodesta 2017 tapaus sai myös sivujuonteen, sillä ex-vaimon työnantaja alkoi epäillä häntä talousrikoksesta. Asia päätyi oikeuteen ja viime vuonna annettuun ehdolliseen vankeustuomioon sekä kymmenientuhansien eurojen korvausvelvollisuuteen.

Anonyymi kirjoitti...

Miley Cyrusin videolla esiintyy alaston, 172-kiloinen malli Angelina - puolustautuu nyt kritiikiltä

Angelina Duplisea ajautui väittelyyn brittijuontaja Piers Morganin kanssa siitä, tuleeko mediassa näyttää sairaalloisen lihavia ihmisiä positiivisessa valossa.

Miley Cyrusin Mother’s Daughter -kappaleeseen on julkaistu feminististä sanomaa heijasteleva video, jossa monenlaiset naiset ovat edustettuina. Yksi videolla esiintyvistä on 46-vuotias malli Angelina Duplisea. 172-kiloinen Duplisea nähdään videolla alastomana makaamassa divaanin päällä.

Angelina Duplisea oli vieraana brittiläisessä aamu-tv-ohjelmassa Good Morning Britain ja päätyi väittelemään ohjelman juontajan Piers Morganin kanssa. Morgan esitti oman näkökantansa naisen esiintymiseen musiikkivideolla ja kertoi olevansa sitä mieltä, että videolla ihannoidaan sairaalloista lihavuutta. Mies kertoi Duplisean painoindeksin olevan 64,6, ja sairaalloisen ylipainon rajana pidetään 40:n painoindeksiä. Malli ei usko, että videolla esiintyminen saa ketään ihannoimaan ylipainoa.

- Lihavia ihmisiä on olemassa, niin se vain on. Tuskin koskaan on ollut sellaista tilannetta, että joku näkee lihavan ihmisen ja sanoo, että ’haluan näyttää tuolta’, Duplisea sanoi.

Piers Morgan ei luovuttanut, vaan ihmetteli, onko oikein juhlistaa popvideossa painoa, joka lääketieteellisesti luokitellaan hyvin vaaralliseksi. Angelina Duplisea käänsi vastauksessaan katseen Piers Morganiin itseensä.

- Jos todella olisit huolissasi lihavista ihmisistä ja siitä, että he edustavat jotain pahaa, poistuisit itse tv:stä. Et ole varsinaisesti hoikka itsekään, Duplisea sanoi.

- En ole sairaalloisen lihava, puolustautui Morgan, jonka painoindeksi on miehen itse esittämien tietojen mukaan noin 29. Näin ollen miehen paino luokitellaan lieväksi lihavuudeksi.

- Olet silti lihava, väitti Duplisea.

Ei halua laihduttaa
Piers Morgan ilmaisi huolensa naisen terveydestä. Hän sanoi olevansa yhtä lailla huolissaan alipainoisista ihmisistä ja kertoi esimerkiksi kammoksuvansa ”luurankomaisia” malleja.

- Myös epäterveet ihmiset ansaitsevat tulla edustetuiksi mediassa, Angelina Duplisea vastasi.

Nainen myönsi, ettei ole täysin terve. Hänen mielestään hänen terveysvaivansa liittyvät kuitenkin enemmän hänen ikäänsä kuin painoonsa. Hän ei halua laihduttaa eikä kadu elämässä tekemiään valintoja.

Angelina Duplisean mielestä jokaisella on oikeus elää elämäänsä ilman, että heidän ulkonäköään ja tekemisiään jatkuvasti kommentoidaan. Piers Morgan näpäytti takaisin.

- Esiinnyt alastomana Miley Cyrusin videolla. Totta kai me puhumme silloin kehostasi. Sen takia teit sen, Morgan sanoi.

- Rehellisesti sanottuna tein sen, koska sain siitä rahaa, Duplisea vastasi.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Piers Morgan on ilmaissut vahvat mielipiteensä sairaalloisen ylipainon näkymisestä mediassa positiivisessa valossa. Mies otti aiheen käsittelyyn myös silloin, kun plusmalli Tess Holliday esiintyi Cosmopolitanin kannessa. Tuolloin Morgan julkaisi aiheesta Instagram-päivityksen sen lisäksi, että aihetta käsiteltiin aamu-tv:ssä.

”Samalla kun Britannia painii koko ajan pahenevan lihavuuskriisin kanssa, tässä on tuoreen Cosmopolitanin kansi. Ilmeisesti tämä pitäisi nähdä suurena askeleena kehopositiivisuuden kannalta. Mitä hevonkukkua. Kansikuva on ihan yhtä vaarallinen kuin nollakoon mallien juhlistaminen”, Morgan kirjoitti päivityksessään.

Anonyymi kirjoitti...

Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille
Maria Nordin julkaisi Pride-viikolla Instagram-tilillään päivityksen, jota pidettiin transfobisena. Se johti Nordinin mukaan yhden kaupallisen yhteistyön päättymiseen.


Mitä tapahtuu, jos Pride-viikolla julkaisee päivityksen, jossa puhuu nuorista, sukupuoliristiriidasta ja hormonitoimintaan vaikuttavasta lääkityksestä?

Bloggari ja arkkitehti Maria Nordin kokeili tätä, loukkasi joitain ja sai toiset puhumaan maalittamisesta.

Nordin julkaisi Instagram-tilillään päivityksen, joka suututti LGBTQ-yhteisön, nostatti kiivaan keskustelun kommenttipalstalla ja Twitterissä sekä johti Nordinin mukaan BookBeatin kanssa sovitun yhteistyökumppanuuden ennenaikaiseen päättymiseen.

Aktivistiryhmä vastasi päivitykseen Nordinin yhteistyökumppaneille osoitetulla kirjeellä. Nordin vastasi kommentteihin ja kirjeeseen julkaisemalla blogissaan vieraskynäkirjoituksen, joka herätti keskustelun maalittamisesta.

Tässä on Nordinin Instagram-päivitys, josta kaikki alkoi:

Ensi lukemalta on hiukan vaikea ymmärtää, mitä Nordinin Pride-viikolla julkaisema päivitys ylipäätään käsittelee.

Siinä puhutaan muodosta, tietoisuudesta, valosta ja identiteetistä.

Päivitys käsittelee sukupuoli-identiteettiä sekä kehon ja sosiaalisen sukupuolen välistä ristiriitaa.

Tekstin mukaan hormonitoimintaa muokkaavilla lääkkeillä on vakavia haittavaikutuksia ympäristölle ja terveydelle. Päivitys toteaa, että identiteettiin ripustautuminen on turhaa, eikä ”muodon ilmentymän” pitäisi rajoittaa yksilön olemusta.

Nordin kirjoittaa, että haluaisi välittää tämän viestin erityisesti fyysisen sukupuolensa kanssa ristiriitoja kokeville nuorille. Lopuksi hän kannustaa katsomaan Youtubesta aihetta käsittelevän selfhelp-kirjailija Eckhart Tollen videon ja lukemaan kirjan Läsnäolon voima, mikäli asia herättää tunteita.

Päivitys nostatti kiivaan keskustelun Instagramin kommenttipalstalla ja Twitterissä. Nordin poisti lopulta päivityksen kommenttimahdollisuuden Intagram-tililtään, mutta Twitterin puolella keskustelu jatkui. Kommentit kohdistuivat nyt myös Nordinin yhteistyökumppaneihin.

Keskustelun aikana äänikirjapalvelu BookBeat ilmoitti Twitterissä, että yhteistyö Nordinin kanssa päättyy. BookBeat ei halunnut kommentoida Helsingin Sanomille yhteistyön päättymisen syytä.

Mitä kriitikot sitten pitivät ongelmallisena Nordinin päivityksessä?

Noin viikko Nordinin Instagram-päivityksen jälkeen joukko aktivisteja julkaisi Facebookissa avoimen kirjeen sekä lähetti sen sähköpostilla Nordinin yhteistyökumppaneille. Kirjoittajiksi on ilmoitettu joukko yksityisiä sukupuolivähemmistöön kuuluvia ihmisiä ja heidän läheisiään.

Kirjeessä todetaan, että päivitys on ongelmallinen ja transfobinen ja sen katsotaan kohdistavan henkistä väkivaltaa erityisesti nuoriin transihmisiin. Kirjeen mukaan Nordinin kirjoituksen voi lukea kannustuksena tai painostuksena ”eheytykseen”.

Kirje kysyy Nordinin yhteistyökumppaneilta, ”olisiko yrityksenne kyseisen päivityksen vuoksi syytä harkita uudelleen kaupallisen yhteistyön tekemistä Nordinin kanssa”. Kirjeen lopussa on lista yrityksistä, joille viesti on lähetetty. Myös BookBeat on yritysten joukossa. BookBeat oli siis jo ennen kirjeen julkaisemista kertonut lopettaneensa yhteistyön Nordinin kanssa.

Kirjeen herättämän kovasanaisen keskustelun takia osa kirjeen allekirjoittajista halusi, että se poistetaan julkisesta jaosta Facebookissa. Sitä ei siis enää löydy FB:sta, mutta viestit yhteistyökumppaneille menivät perille.

Anonyymi kirjoitti...

Aivan tavalliset festarit, vain alkoholi ja päätähti puuttuvat: Saudi-Arabian ensimmäinen festivaali alkaa, vaikka Nicki Minaj peruutti
Saudi-Arabia pyrkii nostamaan profiiliaan järjestämällä musiikki- ja urheilutapahtumia. Torstaina alkaville ensimmäisille festivaaleille olisi päässyt pikaviisumilla länsimaistakin, mutta päätähti Nicki Minaj peruutti ihmisoikeussyistä.


PAIKALLA maailman kirkkaimpia musiikkitähtiä. Myynnissä ruokaa ja juomaa. Saavuthan ajoissa mahdollisen jonottamisen välttämiseksi. Nicki Minaj, Steve Aoki, Steve Payne.

Kaikkea tätä on Jeddah World Festivaliksi nimetty musiikkitapahtuma, joka alkaa Saudi-Arabian Jeddassa torstaina.

Paitsi että festivaalien pääesiintyjäksi ilmoitettu rap-artisti Nicki Minaj, 36, perui esiintymisensä Jeddassa vain viikko ennen h-hetkeä.

”Vaikka kuinka haluaisin tuoda show’ni Saudi-Arabiassa oleville faneilleni, uskon, että minun on tärkeää osoittaa tukeani naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksille ja ilmaisunvapaudelle”, Minaj kertoi heinäkuun 9. päivänä julkaisemassaan tiedotteessa.

MINAJIN vetäytyminen oli varmasti pettymys Jeddaan kokoontuvalle festivaaliväelle, mutta ehkä suurempi yllätys oli kuitenkin se, että Minaj oli ylipäätään aikeissa esiintyä Saudi-Arabian kaltaisessa maassa.

Roisisti sanoitettujen hittiensä lisäksi Minaj tunnetaan artistina vähäpukeisesta, naisellisia muotoja peittelemättä esittelevästä esiintymisestään ja vauhdikkaasta takapuolen heiluttelustaan.

Saudi-Arabia taas tunnetaan maana, joka rajoittaa naisten elämää ehkä eniten kaikista maailman valtioista.

Kuten yksi saudinainen asian sosiaalisessa mediassa The Guardianin mukaan tiivisti:

”Aikooko [Minaj] vain tulla pyörittämään takapuoltaan tänne? Kaikki hänen laulunsa ovat riettaita ja kertovat seksistä ja takamuksen heiluttamisesta, ja samaan aikaan meitä käsketään pukeutumaan abayaan. Mitä hittoa?”

Abaya on musliminaisten pitkä vaatekappale, joka peittää kasvoja, kämmeniä ja jalkateriä lukuun ottamatta koko kehon.

Saudi-Arabia on vasta hiljattain höllentänyt naisia koskevia lakejaan. Vuonna 2018 naiset saivat luvan hankkia ajokortin ja ajaa autoa. Vastapainoksi maassa tosin pidätettiin samoihin aikoihin useita naisten oikeuksia ajavia aktivisteja.

Kesällä 2019 Saudi-Arabia on väläyttänyt mahdollisuutta höllentää holhouslakia, jonka nojalla aikuisia naisia kohdellaan maassa monessa asiassa kuin lapsia. Naiset eivät esimerkiksi saa matkustaa ulkomaille ilman sukulaismiehen lupaa. Avioitumisasioissa naiset tosin tarvitsisivat edelleen miessukulaisen luvan.

Saudi-Arabia on nostanut naisten asemaa vapauttavat lakiuudistukset esiin sen jälkeen kun alkuvuonna 2019 useat saudinaiset pakenivat kotimaastaan ja hakivat turvapaikkaa ulkomailta.

Anonyymi kirjoitti...

Aftonbladet selvitti: Joukkoraiskaajat tulevat Euroopan ulkopuolelta

Joukkoraiskauksista annettujen tuomioiden määrä on Ruotsissa enemmän kuin kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Tuomion sai vuosina 2013-2017 yhteensä 112 poikaa ja miestä. Heistä 82 on syntynyt Euroopan ulkopuolella. Uhrien keski-ikä oli vain 15 vuotta ja he voivat tekojen jälkeen todella huonosti. Ruotsin suurin sanomalehti Aftonbladet julkaisi keskiviikkona poikkeuksellisesti uudestaan tärkeänä pitämänsä artikkelin.


Aftonbladetin selvitys tehtiin tutkimalla kaikki tuomioistuimen päätökset vuosilta 2013-2017, joissa raiskaukseen osallistui vähintään kaksi henkilöä. Tuomioita luettiin kaikkiaan 58 ja rikoksia oli yhteensä 56. Vuonna 2013 joukkoraiskauksista annettiin kuusi tuomiota ja vuonna 2017 tapauksia oli 14. Rikosten määrä on neljässä vuodessa siten yli kaksinkertaistunut.

Uhrit voivat todella huonosti
Tekijät olivat useimmiten nuoria ja tekohetkellä päihtyneitä. Suuntaus on selkeästi se, että rikolliset ja uhrit ovat yhä nuorempia. Joukkoraiskausten uhrien keski-ikä oli ainoastaan 15 vuotta ja useassa tapauksessa he tunsivat ainakin jollain tapaa vähintään yhden tekijöistä.

Monet raiskausten uhreista voivat erittäin huonosti tekojen jälkeen. Heitä on uhkailtu, he näkevät painajaisia ja he ovat saattaneet jopa tehdä itsemurhan.

Raiskaajat selittävät tyypillisesti olleensa tekohetkellä alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisina ja että kyse oli vapaaehtoisuudesta eikä raiskauksesta. Nuorilla rikollisilla ei juurikaan ole kestäviä suhteita vanhempiinsa tai yleensäkään täysi-ikäisiin. Heillä on myös huumeongelma ja heidät on usein heitetty ulos koulusta väkivaltaisen käytöksen takia.

Raiskaajat tulevat Euroopan ulkopuolelta
Selvityksessä todetaan, että raiskaajista valtaosa on alun perin lähtöisin muista kulttuureista Pohjoismaiden ulkopuolelta. Peräti 82 tekijää kaikkiaan 112 tuomitusta on syntynyt muualla kuin Euroopassa. Kansallisuudeltaan heistä 41 on ruotsalaisia, seuraavaksi yleisimmät rikollisten kansallisuudet ovat afgaanit, irakilaiset ja somalit.

Anonyymi kirjoitti...

Katse marginaaliin – Antu Soraisesta tuli Euroopassa anarkistilesbofeministi ja Suomessa tutkijatohtori – Pornoakatemian perustaminen synnytti kohun

Alakulttuurit kukkivat 1980-luvulla Euroopan suurissa kaupungeissa, ja samanmieliset nuoret löysivät toisensa. Amsterdamissa perustettiin lesboanarkistisia kommuuneja, ja sellaiseen päätyi asumaan myös porilainen teologian opiskelija Antu Sorainen.

– En ollut 18-vuotiaana Porissa varmaan ikinä nähnytkään lesboa tai kuullut sitä sanaa, mutta minulla ollut tunne sanallistui ulkomailla. En ole koskaan tuntenut olevani suomalainen lesbo, identiteettini on amsterdamilainen lesbo, Sorainen sanoo.

Euroopan vuosien jälkeen Sorainen palasi kuitenkin Suomeen ja Helsinkiin, missä hän oli mukana perustamassa ja pyörittämässä Naiskahvila Ekstaasia.

– Se oli hauskaa aikaa, taidetta ja anarkiaa. Teimme kaikkea, mitä nuoret nyt saattavat keksiä, Sorainen sanoo.

Jossain vaiheessa Sorainen havahtui siihen, ettei kukaan dokumentoinut ryhmän toimintaa, ja hän päätti koostaa taidetapahtumista ja muista aktiviteeteista kirjan. Kirjan toimittaminen sytytti Soraisessa ajatuksen siitä, että hänen pitää mennä takaisin yliopistoon mutta ei enää teologian pariin vaan kulttuuriantropologiaa opiskelemaan.

– Olin tajunnut, että myös omaa kulttuuria voi tarkastella ulkoapäin. Halusin arkistoida, analysoida, dokumentoida ja haastatella. En halunnut lähteä jonnekin muualle vieraaseen maahan tekemään antropologista tutkimusta, koin sen oikeastaan eettisesti vääränä.

Siihen aikaan seksipositiivisilla lesboilla oli sm-seksibuumi, joka meni Soraisen mukaan aika pitkällekin pimeiden voimien tutkiskeluun. Sorainen erkani ryhmästä, kun toiset halusivat lähteä tutkailemaan ihmisen pimeitä rikosten maailmaan asti. Anarkistiryhmässä eräiden johtohenkilöiden ajatuksena oli, että myös rikollisesti voi tietyin tavoin muuttaa yhteiskuntaa tai omaa elämää. Soraista häiritsi ajatus yksilöön kohdistuvasta väkivallasta.

– Erosin ryhmästä, kun pari tyyppiä halusi alkaa kolkata ihmisiä pankkiautomaatilla. He suuttuivat siitä, ja lähdin maanpakoon Inariin myymään bensaa. Siellä oli hyvää aikaa lukea yliopiston pääsykokeisiin, vaikka kyllä sieltäkin löytyi naiskommuuni, Sorainen kertoo.

Inarissa Sorainen kuuli, että eräät entiset tuttavat olivat Helsingissä toteuttaneet aseellisen ryöstön. Se taas johti Soraisen myöhemmin tutkimaan naisia ja rikollisuutta ja toisaalta lesboja ja rikoksia, sillä homoseksuaaliset teot jo itsessään katsottiin ennen rikoksiksi.

Alusta asti Sorainen luki myös oikeustiedettä muun muassa Amsterdamin yliopistossa. Opintojen yhdistelmä johti siihen, että Sorainen teki väitöskirjaansa Britanniassa, koska Suomessa kukaan ei osannut ohjata työtä, jossa yhdistyivät lesbotutkimus, antropologia ja kriminologia.

Samaan aikaan Suomessa muodostui pikkuhiljaa naistutkimuksen oppiaine, ja Soraista sysittiin antropologiasta sen pariin. Lopulta Sorainen oli Helsingin yliopistossa ensimmäinen naistutkimuksesta väitellyt.

Soraiselle oli aina selvää, että hänestä tulee tutkija, mutta tutkimuskohteiden seuraaminen on vaatinut itsevarmuutta ja rohkeutta. Joskus aiheita on vastustettu, mutta rahoitusta tutkimuksille on lopulta aina löytynyt.

– Väitöskirjan jälkeen perustimme Pornoakatemian, jossa tutkittiin pornoa queer-näkökulmasta. Siitä syntyi heti poliittinen kohu, koska Suomen Akatemia antoi rahaa tutkimukselle. Ilta-Sanomat teki isoja otsikoita, ja siitä tehtiin eduskuntakysely, Sorainen muistelee.

Anonyymi kirjoitti...

Ultraplusmalli Tess Hollidayn uimapukukuva aiheutti somemyrskyn: "Tuo ei ole terveellistä"

Nainen poseerasi rannalla ja jakoi kuvan Instagramissa.

Ultraplusmalli Tess Holliday, 34, on kehopositiivisuuden puolestapuhuja. Hänen viimeisin kuvansa on kuitenkin aiheuttanut melkoisen somekohun. Kuvassa nainen rentoutuu rannalla uimapuvussaan ja juo samalla mukista, katsoen kameraan.

Otos on kerännyt lyhyessä ajassa monia huolestuneita kommentteja. Ihmisten mielestä Holliday ei promoa kehopositiivisuutta vaan sairaalloista lihavuutta.

"Olen niin huolissani siitä, ettet kohta voi enää kävellä."

"Tämä on niin epäterveellistä ja olet hitaasti kuolemassa. Sinun sydämesi ei jaksa enää kovinkaan kauaa."

"Hän on lihonnut vielä entisestään. Todella epäterveellistä."

Toisaalta on myös ihmisiä, jotka ovat puolustaneet naista ja sanoneet, että hän saa olla juuri sellainen kuin on, kunhan hän itse on tyytyväinen itseensä.

"Rakas, älä missään nimessä välitä muiden kommenteista."

"Olet kaunis juuri sellaisena kuin olet."

Anonyymi kirjoitti...

Iiris Suomela: Naisten esiinmarssi vaaleissa pani eduskunnan uusiksi: ”Meitäkin oli pakko ottaa miehisiin valiokuntiin”

Eduskunnan nuorin kansanedustaja tunnistaa politiikasta edelleen naisten ja miesten aiheita.
VIHREIDEN tuore kansanedustaja Iiris Suomela on ollut mediamyllerryksessä valinnastaan alkaen. Hän itse kummastelee saamaansa mediahuomiota, mutta näkee siinä myös hyviä puolia.

– Toki se on myös hyvä, koska kun lähtee puolustamaan tasa-arvoa politiikassa, niin tavoitteena on herättää keskustelua.

– Nyt sitten ollaankin melkein kaksi kuukautta puhuttu nuorten, naisten ja vähemmistöjen asemasta tässä yhteiskunnassa ja politiikassa, Suomela toteaa tyytyväisenä.

Aikaisempina muutamana vuonna Suomela on edustanut Porissa ”kasvattajaseuraansa” vihreitä nuoria. Järjestön puheenjohtajana ollessaan häntä pysäyttelivät kaduilla lähinnä puolueaktiivit. Nyt uudessa roolissaan kansanedustajana ovat hihasta tulleet nykimään ”ihan tavalliset porilaisetkin”.

Sujuvasanaista keskustelijaa on totuttu näkemään erityisesti tilanteissa, joissa käsitellään tyypillisesti ”naisten aiheita”, kuten tasa-arvosta, feminismistä ja seksismistä. Vierailullaan Ylen aamu-tv:ssä kesäkuussa Suomela toivoi, että häneltä kysyttäisi hänen leipälajiensa lisäksi myös esimerkiksi verotuksesta.

PORIN SuomiAreenalla Suomela on ollut hyvin haluttu keskustelija. Hän osallistui viikon aikana yhteensä kuuteen eri paneeliin, joiden aiheet vaihtelivat ilmastosta ja tulevaisuudesta eläkkeisiin ja talouteen.

Rahasta ja taloudesta edustaja pääsee syksyllä keskustelemaan kyllä enemmänkin, sillä hän on puolueensa valiokuntavastaava valtiovarainvaliokunnassa.

– Yhdessä ministerien ja erityisavustajien kanssa tartutaan elokuun alussa talousarvioon.

– Kiinnostavia aikoja on elokuussa edessä.

TALOUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA mielletään usein miehekkäiksi aiheiksi. Suomelan mukaan tämä oli nähtävissä SuomiAreenallakin.

– Kun varhaiskasvatuksesta oli tilaisuus, niin lavalla oli pelkkiä naiskansanedustajia. Monesti kun puhutaan puolustuspolitiikasta, ja valitettavasti edelleen myös taloudesta, niin lavalla on sitten enemmän miehiä.

– Se on valitettavaa, koska totta kai lapset ja perheet, ja toisaalta myös puolustus ja talous ovat meidän kaikkien asioita, Suomela painottaa.

Eduskunnassa aiheiden jakautuminen näkyy Suomelan mukaan esimerkiksi valiokuntien sukupuolijakaumassa. Toisaalta nyt, kun eduskuntaan valittiin ennätysmäärä naisia, on tilanne Suomelan mukaan hieman parempi.

– Nyt ollaan poikkeuksellisen tasa-arvoisessa tilanteessa, koska naisia on eduskunnassa ennätysmäärä, joten meitäkin oli pakko ottaa niihin perinteisesti miehisiin valiokuntiin.

– Toisaalta meillä on noussut myös uusi nuori miessukupolvi, joka on kiinnostunut koulutuksesta ja kasvatuksesta ja tällaisista tyypillisemmin aikaisemmin naisille kuuluvista aiheista, edustaja iloitsee.

Anonyymi kirjoitti...

Presidentti Halonen PISA-eroista sukupuolten välillä: ”Joskus tuntuu, että tekevät tytöt mitä tahansa, ei se ole koskaan oikein kiva juttu”

Presidentti Tarja Halosen mukaan poikia tulee kannustaa nykyistä enemmän koulussa, mutta myös tyttöjä tulisi kiittää siitä, mitä he ovat saavuttaneet.
Presidentti Tarja Halosen mukaan Suomen 15-vuotiaiden osaamista kartoittavat PISA-tulokset kertovat siitä, että suunta, joka aikoinaan koulutuspolitiikassa otettiin, oli oikea.

– Kaikkia järjestelmiä pitää kehittää, kaikissa järjestelmissä on heikkoja kohtia, mutta myös vahvempia kohtia. Ja siinä mielessä sellainen pysyvä itsetyytyväisyys ei ole tietysti hyvästä.

Halonen osallistui tänään torstaina Porin Suomiareenalla Suomen oppimistuloksia ja koulutuspolitiikkaa käsittelevään keskusteluun ”PISA-tutkimuksen voima ja vaikutukset”.

Keskustelussa puhutti muun muassa poikien ja tyttöjen kasvaneet erot PISA-tuloksissa.

Suomalaiset pojat ovat pärjänneet tyttöjä huonommin etenkin tehtävissä, jotka arvioivat ongelmanratkaisua keskustelemalla. Tämän lisäksi tytöt ovat edellä myös muilla osa-alueilla.

Etenkin huoli poikien lukutaidosta on näkynyt jo vuodesta 2000 lähtien.

Halosen mukaan aiheesta keskustellessa tulisi kuitenkin varoa osoittamasta tyttöjä.

– Tyttöjä pitää kiittää siitä, mitä he ovat saavuttaneet, vaikka poikia pitää tukea että ne tsemppaisivat enemmän. Joskus aina tuntuu siltä, että tekevät tytöt mitä tahansa, ei se ole koskaan oikein kiva juttu. Anteeksi, Halonen kommentoi saaden aikaan naurua ja taputuksia yleisöstä.

Halonen myös muistuttaa, että kansainvälisessä vertailussa Suomi on edelleen huippuluokkaa esimerkiksi siinä, miten oppilaat osaavat soveltaa koulussa oppimaansa, mihin aikaan suomalaiset menevät kouluun, kuinka paljon he käyttävät aikaa opiskeluun koulussa ja sen jälkeen sekä siinä, mitä kaikki tämä maksaa yhteiskunnalle.

– Suomi on näiden huippumaiden joukossa, Halonen sanoo.

Anonyymi kirjoitti...

Presidentti Tarja Haloselle sanottiin, ettei hän ole ”kyllin hieno” – Nyt pröystäilyn aika on hänestä ohi: ”Minun on helppo kulkea vanhoissa vaatteissa”

Presidentti Tarja Halonen moittii Jussi Niinistön kukkakaalipirtelö-kommenttia ja kertoo, miten hän itse pyrkii elämään ekologisesti.

Presidentti Tarja Halonen osallistui Porin Suomi-areenassa kansalaisten hiilijalanjälkeä koskevaan keskusteluun. Hän nosti esille keskustelussa viime kauden puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) kommentin: ”Mikään armeija ei taistele linssikeiton ja kukkakaalipirtelön voimalla”.

Niinistö oli tuohtunut siitä, että varusmiehille ryhdyttiin tarjoilemaan kaksi kertaa viikossa kasvisruokaa, ja yhtenä päivänä viikossa kahdella aterialla ei ole ollenkaan lihaa tarjolla.

Presidentti Halonen moitti Niinistön kommenttia historiattomuudesta.

– Olen sitä miettinyt, joskus sitä ottaa ehkä sellaisen puolustuksen omalle mielipiteelleen, joka tuntuu helpolta ja vähän huumorintajuiseltakin huomaamatta, että nyt meni historiallisesti ihan pieleen. Ei varmasti oltu kukkakaalipirtelöllä, mutta kaalipirtelöllä kyllä, Halonen sanoi Iltalehdelle tilaisuuden jälkeen.

Halonen pitää valitettavana, että ekologisissa ajattelumalleissa on nähtävillä tällä hetkellä jakoa sukupuolten välillä.

– Nuoret naiset ovat yhä enemmän näiden ekologisten ajatusten puolella ja sitten keski-ikäiset miehet eivät suostu vaihtamaan kantaansa, vaikka uskon siihen, että heillä olisi elinikäisen oppimisen mahdollisuus ja osa näin on tehnytkin.

Anonyymi kirjoitti...

Sukupuoleen viittaavat sanat siivotaan virkakielestä Yhdysvaltain Berkeleyssä: "manhole" muuttuu "maintenance holeksi"
"Mieskeskeinen sanasto ei vastaa todellisuutta."


Yhdysvaltain Kaliforniassa sijaitseva Berkeleyn kaupunki on päättänyt tehdä suursiivouksen virkakieleen. Ongelmana ei tällä kertaa ole liiallinen virkakielisyys, vaan kielen sukupuolittuneisuus.

Kaupunginvaltuuston ilman vastaväitteitä hyväksymällä päätöksellä sanastosta tehdään sukupuolineutraali, kertoo uutiskanava CNN (siirryt toiseen palveluun).

– Mieskeskeinen sanasto ei vastaa todellisuuttamme, perustelee kaupunginvaltuutettu Rigel Robinson.

– Kielessä on voimaa. Tämä on pieni askel, mutta sillä on merkitystä Robinson painottaa.

Yksi vaihtoon menevistä sanoista on viemäri- tai huoltoaukkoa tarkoittava manhole. Miehen mentävä aukko on jatkossa maintenance hole eli huoltoaukko. Manpower eli miestyövoima on jatkossa kaikkien ihmisten työpanokseen viittaava human effort.

Naista tarkoittavan she-pronominin ja miestä tarkoittavan he-pronominin sijaan Berkeleyn virkahenkilöt käyttävät jatkossa sanaa they eli he.

San Franciscon kupeessa sijaitseva Berkeley tunnetaan varsinkin yliopistostaan.

Anonyymi kirjoitti...

Koiria rekisteröidään vuodessa lähes yhtä paljon kuin lapsia syntyy – Joskus hauva korvaa vauvan: ”Ei hankitakaan lasta, hankitaan koira”

Viime vuonna koiria rekisteröitiin Kennelliittoon lähes yhtä paljon kuin Suomeen syntyi lapsia. 2010-luvun syntyvyyden lasku historiallista alamäkeä, mutta koiria hankitaan taloustilanteesta riippumatta.
Koiranpennut alkavat olla jo niskan päällä, jos vertailee syntyvyyden kehitystä koirien rekisteröinteihin vuosien varrella. Asian nosti esiin Suomi-Areenalla Tilastokeskus yhdessä Kennelliiton kanssa tehdyllä julisteella, josta näkee, kuinka elävänä syntyneitä lapsia oli viime vuonna lähes yhtä paljon kuin ensirekisteröityjä koiranpentuja. Juliste kysyi kiperän kysymyksen: hauva vai vauva?

Vuonna 2018 elävänä syntyi 47 577 vauvaa. Kennelliittoon rekisteröitiin samana vuonna koiria 45 704 kappaletta. Myös koiranpennut ovat kokeneet laskuja, mutta rekisteröityjen koiranpentujen määrä on kuitenkin kasvanut vuodesta 1990, jolloin koiria rekisteröitiin 41 067 kappaletta.

Samaa ei voi sanoa vauvoista. Vuonna 1990 Suomeen syntyi Tilastokeskuksen mukaan 65 549 lasta, ja sen jälkeen vain vuonna 1992 syntyi tuota enemmän. Syntyvyys on ollut alamäessä jo pitkään, ja viime vuoden syntyvyys jäi historiallisen alhaiseksi.

Vaikuttaa siltä, että kohta koiranpentuja on enemmän kuin syntyneitä lapsia.

Vauvat syntyvät viiveellä
Syntyvyyden laskua selittävät perinteiset tekijät eivät ainakaan päde enää 2010-luvulla, pohtii Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.

”Syntyvyyden laskussa on tähän asti ollut selittävänä tekijänä lykkääminen. Ihmiset siirtävät lasten hankintaa vaikeina aikoina, esimerkiksi 90-luvun laman aikaan, myöhempään ikään. Vauvat syntyvät tavallaan viiveellä”, Rotkirch selittää.

2010-luku on kuitenkin toisenlainen Rotkirchin mukaan.

”Syntyvyys on laskenut kaikissa ikäluokissa. Toistaiseksi ei myöskään ole osviittaa siitä, että nyt tapahtuisi nimenomaan lykkäämistä. Kaikki viittaa siihen, että tämä 2010-luvun lasku on erilaista kuin ennen, ja sen seuraukset lopulliseen lapsilukuun tulevat olemaan suuremmat. Vaikuttaakin siltä, että lastensaanti-ihanteet ovat muuttuneet.”

Lapsiluku laskee, mutta koirien määrä ei. Ainakaan dramaattisesti, uskoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

”Eikä meillä ole rekistereitä edes kaikista Suomen koirista, kun on myös ulkomailta tuotuja rescue-koiria ja rekisteröimättömiä koiria. Viime vuonna koiria rekisteröitiin Suomessa lähes 46 000, mikä on aika paljon viiden ja puolen miljoonan ihmisen kansalta”, Lehkonen sanoo.

Väestöliiton tutkimusprofessori Rotkirch pitää koirien ja vauvojen yhteyttä mielenkiintoisena, mutta ei halua osoittaa koiria syyttävällä sormella.

”Yhteisen lemmikin hankinta voi johtaa myös lapsen hankintaan. Suomalaiset elävät verrattain pitkään avo- tai avioliitoissa ilman lapsia. Yhteinen lemmikki voi olla testi sille, toimiiko suhde. On myös tutkittu, että puolison viehättävyyttä nostaa se, jos hän pitää lemmikeistä.

Kuten lasten, myös koirien hankintaa selittävät tekijät voivat olla monimutkaisia. Taloustilanne vaikuttaa, mutta ristiriitaisesti. Esimerkiksi 1990-luvun alun lama sai suomalaiset hankkimaan koiria.

”Silloin syyksi veikattiin esimerkiksi sitä, että jos oli jäänyt työttömäksi, oli enemmän aikaa koiralle”, Kennelliiton Lehkonen kertoo.

Kuitenkin myös 2000-luvun nousukausi kasvatti koirien rekisteröintimääriä hurjasti. Vuonna 2000 koiria rekisteröitiin Kennelliittoon 33 433 kappaletta, ja viisi vuotta myöhemmin rekisteröintejä tehtiin jo yli 44 000 kertaa. Vuonna 2008 rekisteröinnit saavuttivat huipun, kun koiria rekisteröitiin 52 950 kappaletta.

Anonyymi kirjoitti...

”Iiris Suomelan ikäisillä on 50 prosenttia vanhempiaan isommat tulot”

Professorin mukaan nykynuoria ei saa millään vanhempiaan köyhemmiksi.

Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo tyrmää kansanedustaja Iiris Suomelan (vihr.) väitteet siitä, että 25-vuotiaan Suomelan oma sukupolvi jäisi vanhempiaan köyhemmäksi. Iiris Suomela on katsonut, että hänen sukupolvensa on ”ensimmäinen vanhempiaan köyhempi sukupolvi”.

Roope Uusitalo laskee Suomen Kuvalehden näkökulmatekstissään, että Iiris Suomelan vanhempien kohortti oli itse 25-vuotiaita keskimäärin vuonna 1989.

− Maailma oli silloin melko erilainen. Viro kuului vielä Neuvostoliittoon, Nokia vasta aloitteli matkapuhelintuotantoa, eikä Suomi ollut vielä voittanut yhtään jääkiekon maailmanmestaruutta. Tilastot tuolta ajalta ovat kuitenkin koko lailla vertailukelpoisia nykyisen datan kanssa, Roope Uusitalo kirjoittaa.

Hän viittaa Tilastokeskuksen tietoihin. Niiden mukaan vuonna 2017 kotitalouksilla, joiden paremmin tienaava puoliso oli 25−34-vuotias, oli käytettävissä keskimäärin 27 467 euroa kulutusyksikköä kohti.

Vuonna 1987 vastaava summa oli 18 316 euroa. Summa on vuoden 2017 euroissa, joten inflaation vaikutus on puhdistettu luvuista pois.

− Tämän laskelman mukaan Suomelan ikäluokka tienaa siis melkein 50 prosenttia enemmän kuin vanhempansa saman ikäisenä, Uusitalo sanoo.

Myös opiskelijaikäisten alle 24-vuotiaitten käytettävissä olevat tulot ovat hänen mukaansa kasvaneet 30 vuodessa reaalisesti noin 30 prosenttia. Tuloja voi Uusitalon mukaan mitata tilastojen perusteella eri tavoin ja kotitalouksia ryhmitellä monellakin tavalla.

− Nykynuoria ei silti tilastojen avulla saa millään vanhempiaan köyhemmiksi, hän huomauttaa.

Uusitalon mukaan nykynuortenkin lapset tulevat olemaan jälleen vanhempiaan varakkaampia, ellei mitään mullistavaa tapahdu.

Anonyymi kirjoitti...

Tunnettu seksikauppasivusto suljettiin – Sihteeriopisto teki paluun vain kuukautta myöhemmin

Poliisi uskoo, että uuden sivuston takana ovat eri henkilöt kuin alkuperäisen Sihteeriopiston. Uusi sivusto on rekisteröity Viroon.

SEKSIPALVELUJA välittävä nettisivusto Sihteeriopisto suljettiin keväällä. Hiljattain uutisoitiin, että sivusto liittyy jättimäiseen paritus- ja rahanpesuepäilyyn.

Nyt Sihteeriopisto-nimellä on auennut uusi vastaavanlainen sivusto uudessa osoitteessa. Sivusto käyttää samaa Sihteeriopisto-nimeä ja jäljittelee ulkoasultaan aiempaa sivustoa.

Alkuperäisen sivuston tavoin seksipalveluita tarjotaan kuvien ja tarkkojen palvelunkuvausten kera. Uudella sivustolla on vastaavalla tavalla jaoteltu ilmoitukset paikkakuntien mukaan.

Rikosylikomisario Mika Ihaksinen keskusrikospoliisista arvioi IS:lle, että joku hyödyntää nyt vanhaa ja tunnettua nimeä ja osittain myös sivuston tuttua ulkonäköä. Ihaksinen ei usko, että taustalla on samoja tahoja kuin suljetulla sivustolla.

– Minun käsittääkseni ne henkilöt ovat tällä hetkellä Espanjassa tutkintavankeudessa, Ihaksinen sanoo.

Sihteeriopisto liittyy IS:n tietojen mukaan jättimäiseen kansainväliseen paritus- ja rahanpesututkintaan, josta Krp ja Europol tiedottivat viime viikolla. Sivusto suljettiin 26. maaliskuuta samana päivänä, jolloin toteutettiin kansainvälinen Europolin ja Eurojustin tukema operaatio.

Miten Suomen tunnetuimman seksikauppasivuston sulkeminen on vaikuttanut Suomen seksikauppaan?

– Ei millään tavalla, Helsingin poliisin rikosylikonstaapeli Kenneth Eriksson sanoo.

Jos kauppa hiljeni hetkeksi, sitä kesti Erikssonin arvion mukaan alle viikon.

Sihteeriopisto oli Suomessa alansa tunnetuin sivusto, mutta vastaavia sivustoja oli muitakin. Sihteeriopistolla mainostaneet seksityöntekijät tunsivat vaihtoehdot ja kyse oli vain siitä, löytävätkö asiakkaat ne. Erikssonin mukaan vastaavia sivuja on yhteensä alle kymmenen.

– Niitä on jonkin verran, tarkkaa määrää on mahdotonta sanoa. 5–8 sivustoa on tällä hetkellä aktiivisia, Eriksson arvioi.

Ulkomailta käsin pyöritetyissä sivuista mikään ei ole noussut yhtä hallitsevaan asemaan kuin Sihteeriopisto oli. Erikssonin mukaan erityisesti Suomessa prostituutiota harjoitetaan eniten internetissä, eikä alalla ole tapahtunut viime aikoina minkäänlaista muutosta.

– Mainonta menee netin kautta tänä päivänä, eikä se miksikään siitä muutu.

SEKSI- ja erotiikka-alan asiantuntijajärjestö Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen kertoo kuulleensa uuden sivuston aukeamisesta vasta hiljattain, eikä ole ehtinyt tutustua sen sisältöön tai toimintaperiaatteisiin.

– En uskalla ottaa tähän mitään kantaa, kun en tiedä yhtään miten sivusto toimii. Kuka sitä pyörittää ja mistä käsin, Kauppinen sanoo.

Sihteeriopisto oli Kauppisen mukaan kaikkein tunnetuin ja selkein toimintaympäristö monille seksityöläisille. Hänen mukaansa sen etu oli väärinymmärrysten välttäminen. Toisin kuin tavallisilla deittisivuistoilla, Sihteeriopistossa kaikki tiesivät mistä on kyse.

– Kaikki sivuston käyttäjät tiesivät, että kyse on maksullisesta seksistä. Niin ostajat kuin myyjätkin, Kauppinen sanoo.

Kauppinen ei usko, että Sihteeriopiston sulkeutumisella oli suurta vaikutusta suomalaisten seksityöläisten arkeen, sillä he löysivät nopeasti uusia ilmoituskanavia. Ulkomaalaisille sivuston sulkeutuminen kuitenkin toi haasteita.

– Ulkomaalaisten on hankalampi operoida sellaisella alustalla, jossa ei oikein ihan tiedä miten toimia. Kielitaito on lisäksi yksi haaste, koska suurin osa muista sivustoista operoi suomen kielellä.

Anonyymi kirjoitti...

Parisuhde loppui Halla-ahon vuoksi, liian vihreitä sukulaisia ja sisällissota aina vain – Näin politiikka riitauttaa suomalaisia
260 lukijaa vastasi HS:n kyselyyn siitä, miten poliittiset erimielisyydet vaikuttavat ihmissuhteisiin. Riitoja synnyttävät erityisesti maahanmuutto ja ilmastonmuutos, mutta myös perinteinen vasemmisto–oikeisto-jako. Yhdessä perheessä on riidelty EU:sta aina kansanäänestyksestä 1994 lähtien.


VUOSI 2015 muistetaan siitä, kun Suomeen saapui ennätysmäiset lähes 32 500 turvapaikanhakijaa. Se aiheutti suurta päänvaivaa päättäjille, mutta sai myös monet kansalaiset kiihdyksiin ja käymään sanallisesti sukulaistensa ja ystäviensä kimppuun.

Poikkeuksellinen ihmistulva toi 60-vuotiaan miespuolisen opettajan mielestä mukanaan ”median aloittaman aivopesun”, joka on osaltaan tulehduttanut hänen suhteensa sekä lapsiinsa että ystäviinsä. Viestimissä rummutettiin hänen mielestään valheellista tarinaa, jonka mukaan rajojen auki pitäminen ja maahanmuutto olisivat jopa Suomen pelastus.

Mies ajautui voimakkaaseen sanaharkkaan ja välillä ilmiriitaan eri tavoin ajattelevien lastensa kanssa. Hän sanoo, että ystäväpiirissä ”suvaitsevaisto pitää minua natsina”, kun taas ”persukaverit pitävät minua sosialistina”.

”Meidät tavalliset suomalaiset on leimattu natseiksi ja rasisteiksi, jota emme ole ja emme ole koskaan olleet”, mies sanoo. Hän kertoo olevansa Sdp:n jäsen, jonka kannat maahanmuutosta ovat kuitenkin lähellä perussuomalaisten puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa.

MIES on yksi 260 lukijasta, jotka vastasivat Helsingin Sanomien kyselyyn siitä, miten poliittiset riidat vaikuttavat ihmissuhteisiin.

Britanniassa on kiinnitetty huomiota maan EU-eron vaikutukseen perhe- ja sukulaissuhteisiin. Yhdysvalloissa samaa on pohdittu presidentti Donald Trumpin valinnan jälkeen. HS:n verkkokyselyllä haluttiin selvittää, miten Suomen poliittiset kiistakysymykset näkyvät ihmisten välisessä kanssakäymisessä.

Kyselyssä monet kuvailivat, kuinka etenkin erimielisyys maahanmuutosta on aiheuttanut riitoja: rikkonut ystävyys- ja parisuhteita sekä tulehduttanut vanhempien ja lasten suhteita.

64-vuotias nainen paljasti, että maahanmuuttoon liittyvä riitely sai hänet eroamaan avopuolisostaan. Mies oli hänen mukaansa paljastunut ”rasistiseksi perussuomalaisten kannattajaksi, todelliseksi Halla-aho-faniksi”, vaikka tämä oli ensin yrittänyt piilottaa poliittiset ajatuksensa.

”Koska itse olen vasemmistoliiton jäsen, voitte arvata, että mielipide-eroja löytyi. Kumppanini onnistui alussa salaamaan minulta puoluekantansa ja poliittiset mielipiteensä kääntämällä keskustelun aina johonkin toiseen asiaan. Todellisuus valkeni muutettuamme yhteen. Vuoden 2015 eduskuntavaalien aikana mies ei enää pystynyt pitämään mielipiteitään piilossa”, nainen kertoi.

Monissa vastauksissa toistui vihreiden ja vasemmistolaisten sekä perussuomalaisten vastakkainasettelu. Maahanmuuttoa vastustava mies kertoi menettäneensä neljä ystäväänsä riitojen vuoksi. Toiset puolestaan kertoivat poistaneensa maahanmuuton vastustajia Facebook-ystävistään.

”Minut on blokattu Facebookissa ja muuallakin. Yksi entinen kaverini ei suostu tulemaan edes samaan ruokaravintolaan, jos minä olen siellä”, totesi 43-vuotias mies.

HS:N kysely ei ole tieteellinen eikä edustava katsaus kansan tuntoihin, mutta kertomukset ovat kiinnostavia esimerkkejä siitä, millaisista poliittisista kysymyksistä suomalaiset kertovat nykyään riitautuvansa.

Tässä artikkelissa lainataan vastauksia, joita lähettivät nimensä ja yhteystietonsa jättäneet lukijat.

Maahanmuuton lisäksi yleinen riidan aihe näyttää olevan suhtautuminen ilmastonmuutokseen. Siten vastaukset olivat kuin luonteva jatkumo kevään eduskuntavaaleille, joissa vihreät ja vasemmistopuolueet olivat usein täysin vastakkaista mieltä perussuomalaisten kannattajien ja ehdokkaiden kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Politiikassakin Veronika Honkasalolla on vahva tutkijan identiteetti

Veronika Honkasalolla on vahva tutkijan identiteetti. Myös politiikassa.
Veronika Honkasalolla on taustallaan viidentoista vuoden ura tutkijana. Hänet valittiin Helsingin valtuustoon vuonna 2012.

– Silloin jouduin miettimään mitä tutkijuudelle ja tutkijaidentiteetille tapahtuu, jos lähden politiikkaan. Mutta ajattelin että demokraattiset oikeudet ovat kaikilla ja on tärkeää, että vaikuttamisessa on mukana myös meitä.

Vuonna 2011 tehty väitöskirja käsitteli sukupuolten tasa-arvon ja monikulttuurisuuden väitettyä yhteensovittamattomuutta nuorisotyössä.

– Aihe joka yhä on erittäin ajankohtainen, hän huomauttaa.

– Tasa-arvon määrittely ei ole akateemisessa maailmassakaan yksiselitteistä. Se, että olen työkseni penkonut sitä perusteellisesti, antaa resursseja käydä siitä keskustelua. Tasa-arvo ei typisty numeroihin, että jos on tämän verran naisia tai miehiä, niin tasa-arvo on saavutettu.

Tutkijan tausta vaikuttaa myös siihen, että Honkasalo arvostaa tutkimus- ja faktapohjaista päätöksentekoa. Joskus tausta aiheuttaa outoja tulkintoja.

– Yhteiskuntatieteilijöiden näkökulma on usein hyvin kriittinen, ja välillä se tulkitaan joksikin mielensä pahoittamiseksi.

Tutkijuuden lisäksi Honkasalolle tärkeitä asioita on helsinkiläisyys ja äitiys.

– Äitiys ei sinänsä pätevöitä, mutta niin kauan kuin emme elä tasa-arvoisessa yhteiskunnassa, niin äitiys tuo esiin rakenteita. Se tuo niitä politiikan tekemisessä, mutta myös arjessa: esimerkiksi siinä miten palvelut toimivat.

Yhteys tavalliseen elämään
Uudella kansanedustajalla on paljon opittavaa ja Veronika Honkasalo on siitä innoissaan.

– Meiltä jäi koko alun perehdytys väliin, koska olimme hallitusneuvotteluissa. Minun täytyy nyt perehtyä niistä tehtyihin tallenteisiin.

Konkreettista opeteltavaa on muun muassa kirjallisten kysymysten, lakialoitteiden ja toimenpidealoitteiden tekeminen. Ja sitten on kaikki se, mitä ei kerrota perehdytyskoulutuksessa.

– Miten ylipäänsä ollaan siinä ihmeellisessä instituutiossa, jossa on aika helppo sosiaalistua niihin kabinetteihin ja toisiin poliitikoihin. Olla etääntymättä niistä kysymyksistä, joiden takia siellä ylipäänsä on, Honkasalo pohtii.

– Minulle on esimerkiksi tärkeää asua siellä missä asun. Joka ikinen päivä kun kävelen Puistolan asemalle, näen eriarvoisuuden merkit.

Anonyymi kirjoitti...

Kaiken kansan puolue

EDUSKUNTAVAALIEN jälkeen on puhuttu paljon polarisaatiosta. ”Politiikka jakaa ihmisiä uusilla tavoilla”, kirjoitti muun muassa Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola Helsingin Sanomien kolumnissaan heti vaalien jälkeen.

Viitteitä siitä antoi tutkimus, jossa vertailtiin kuntavaaliehdokkaiden kantoja Ylen vaalikoneessa vuosina 2015 ja 2017. Jyrkentyneet erot näkyivät erityisesti maahanmuutto- ja ympäristökysymyksissä.

Varsinainen vaalitutkimus ei ole vielä valmistunut, mutta oikeusministeriön tuoreesta Suomalainen äänestäjä -selvityksestä voi päätellä jo jotain.

Kaikkien äänestäjien keskuudessa vastakkainasettelu ei näyttäisi olevan niin jyrkkää kuin kommenteista voisi päätellä. Vasemmisto-oikeisto-akselilla selvä enemmistö sijoittuu edelleen keskustaoikeistoon. Molemmissa päissä on pientä kasvua, mutta ero ei ole erityisen huomattava edellisvuosiin verrattuna.



KESKIMÄÄRÄINEN äänestäjä on arvoiltaan jonkin verran liberaalimpi kuin neljä tai kahdeksan vuotta sitten.

Maahanmuutto- ja ympäristökysymyksissä perussuomalaisten vastinpariksi asemoidaan yleensä vihreät, mutta äänestäjien kesken erot ovat suurimmillaan perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajissa.

Vasemmistoliiton äänestäjät ovat entistä enemmän vasemmalla, perussuomalaisten kannattajat entistä enemmän oikealla. Lisäksi puheenjohtajalla on eniten merkitystä juuri näiden puolueiden kannattajille.



KOVANA kansanpuolueena esiintyvä perussuomalaiset on tosiasiassa nuorten, koulutettujen miesten puolue.

Vuonna 2015 se oli selvästi suosituin puolue vain peruskoulun käyneiden keskuudessa. Nyt se on neljännellä sijalla: edelle meni jopa kokoomus. Perussuomalaiset ei myöskään ole ”setämiesten”, vaan nimenomaan alle 55-vuotiaiden suosiossa. Ero miesten ja naisten välillä on räjähtänyt. Vuonna 2015 perussuomalaisia äänesti 20 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista. Nyt miehistä puoluetta äänesti 27, naisista 10 prosenttia.

Sukupuolieron kaventuminen näkyy sen sijaan eduskunnan historian naisvaltaisimmassa kokoonpanossa. Kevään vaaleissa nainen äänesti todennäköisemmin naisehdokasta kuin mies miestä.

Anonyymi kirjoitti...

Rakkausasiantuntijan neuvo miehille: ”Kissa pöydälle”

Tietokirjailija varoittaa narsisteista, mutta miten on tämän tosi-tv-psykologin itsensä kanssa?

Mies ei pidä tunteita kovinkaan merkityksellisinä. Tästä rakkausasiantuntijamme lähtee liikkeelle pohtiessaan mahdollisuuksia auttaa miehiä puhumaan. Muutos on ollut viime vuosikymmeninä dramaattinen, valtava. Tony Dunderfelt havainnoi:

”Nyt, historiallisesti katsottuna yhtäkkiä, häneltä (mieheltä) odotetaan herkkää vuorovaikutusta perheensä kanssa, avautumista omista tunteistaan sekä puhumista, vaikkei hänen mielestään ole mitään, mistä puhua. Mies on shokissa.”

Vastoin kuin monet miehet kokevat tunteet ja niiden ilmaisemisen turhiksi, Dundenfelt painottaa kaikkien tunnekokemusten olevan kuitenkin totta. Jos ihminen kokee ahdistusta, hän sitä todella kokee, eikä asiaa voida sivuuttaa vähemmän tärkeänä. Jos jotakin raivostuttaa, tuo tunne on todellisuutta, ja se on otettava joissakin tapauksissa suorastaan vakavasti. Tästä on syytä lähteä: tunteet ovat keskeinen osa meitä, olimmepa kuinka moderneja, järkiperäisiä tai tietokeskeisiä hyvänsä.

Jarruna uskonto, mutta keiden?
Kun tarkkaillaan ihmisen suhdetta seksuaalisuuteen, kristinuskolla on ollut länsimaissa suuri rooli käyttäytymisemme säätelyssä. Seksiin on suhtauduttu erittäin kielteisesti, toisaalta häiritsevän kaksinaismoraalisesti. On kehitelty rajoittavia ja ahdistavia sääntöjä, mutta toisaalta katsottu läpi sormien selvää synnintekoa.

Meitä lähinnä oleva kristinuskon muoto eli luterilaisuus on helppo vetää esimerkiksi kieltojen ja ahdistuksen kylvämisestä kautta aikojen, vaan vertailu jää tässäkin kirjassa tekemättä. Kun tarkastellaan muiden uskontokuntien ja niiden säätelemien yhteiskuntien suhdetta seksuaalisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon, kristinuskomme vie omassa vapautumisessaan kilpavoiton.

Asenne-erot ei maiden, maanosien ja uskontokuntien välillä ovat suorastaan hirveät. Meillä ei luulisi olevan tuossa kansainvälisessä vapautumisen kilvassa paljoakaan hävettävää. Jos tiukan muslimimaailman uskovaisille käännettäisiin ja jaettaisiin vaikkapa Kirkko ja Kaupunki –lehden numeroita, seurauksena voisi olla joukko kuolemantuomioita. Lehti ajoittain pursuaa maailmoja syleileviä multihybridejä seksuaalisuuden ilmentymiä.

Vuoropuhelun 30 sekunnin suositus
Rohkeus puhua parisuhteessa ei liene kuitenkaan synti, jollei kotia hallitse kivikautinen herratyranni. Dunderfelt suosittelee puhumattomuuteen tai toisen mielipiteen tyrmäämiseen vaihtoehtoa: Suurta Kuuntelevaa Korvaa (SuuKKo!). Kuulostaa vähän lepertelyltä, mutta asian ydin on ainakin puolen minuutin mittaisen suunvuoron antaminen toiselle ja kuuntelu.

Tuo 30 sekuntia on yleinen minimimitta sille ajalle, joka vaaditaan oman mielipiteen esittämiselle ja toiselle osapuolelle sen kuuntelemiselle. Päälle ei tule paasata ja eikä vaientaa kumppani omalla verbaalimelulla. Tuo puoliminuuttinen on usein kiihkeätäkin tilannetta rauhoittava, malttia ja harkintaa luova keskustelua rytmittävä elementti. Kuulostaa teoreettiselta, mutta saattaa olla hyödyksi. Kokeillaanpa.

Toinen kirjoittajan antama vinkki on ”Kissa pöydälle”. Se merkitsee, että esille otetaan syvemmät tuntemukset: ”Kerro enemmän”. Voit rohkaista toista osapuolta perustelemaan näkemyksiään paremmin. Ne auttavat selvittämään tuntemuksiamme, joille ei tarvitse aina tehdä yhtään mitään, ei itsessä eikä toisessa. ”Riittää, että ne tunnistaa ja että niiden kanssa oppii elämään. Jokainen tunne liukenee ja häviää omia aikojaan”, Dunderfelt lupaa ja oikeastaan kiertää itsensä omaan solmuun: häviävätkö tunteet todella kohti merkitsemättömyyttä?

Anonyymi kirjoitti...

Tänään tv:ssä: Japanilaisen Rikun voi vuokrata poikaystäväksi – Yui, 24, maksaa kahden tunnin treffeistä 120 euroa

Japanissa avioliitot, seksi ja seurustelu vähenevät. Rakkautta ja seksiä Japanissa -dokumentissa tutustutaan tähän ilmiöön.

Japanin viranomaisia huolettaa maan tulevaisuus: solmittujen avioliittojen määrän on laskenut 30 vuodessa lähes kolmasosan. Lisäksi neljäsosa maan 30-40 -vuotiaista on neitsyeitä, ja puolella väestöstä ei ole säännöllistä seksielämää. Tämän iltainen dokumentti, Rakkautta ja seksiä Japanissa, paneutuu tähän ongelmaan.

Japani on virtuaalipelien luvattu maa, joten onko syytä huolestua siitä, että digiviihdykkeet syrjäyttävät tosielämän suhteet? Dokumentissa tavataan myös japanilaisia nuoria aikuisia, jotka kokevat manga-sankarittaret lähes kiehtovampina kuin oikeat naiskontaktit.

Lisäksi Japani on maailman johtava pornoteollisuuden maa: siellä kuvataan vuosittain yli 30 000 pornoelokuvaa. Alalla on kuitenkin pulaa näyttelijöistä.

– Maailmassa on enää 2000 bengalintiikeriä. Meillä on sama tilanne: olemme uhanalainen laji, kertoo pornonäyttelijä Shimiken.

Onko riskinä, että filmattu seksi korvaa tosielämän seksielämän ja sitä kautta myös lisääntymisen ja perheen perustamisen?

Samalla kun sarjakuvanaiset vievät japanilaismiehien huomion, naiset ja miehet vieraantuvat toisistaan yhä enemmän. Viettelytaidot ovat vaarassa kadota, mutta onneksi Tokiossa voi osallistua rakkauskursseille tai hankkia poikaystävän vuokrafirmasta.

Taro perusti yrityksensä kolme vuotta sitten, ja firman liikevaihto on jatkuvassa kasvussa. Pari klikkausta sivustolla, ja kumppani kehiin.

– Uranainen ei ehkä ehdi etsiä seurustelukumppania, tai seurustelu on muuten vain katkolla. Sivuillamme on miesten profiileja, joista asiakas voi valita mieleisensä vuokraseuralaisen, mies esittelee yrityksensä toimintaideaa.

Dokumentissa päästään myös seuraamaan, kun vuokrapoikaystävä Riku lähtee keikalleen. Hän odottaa asiakastaan ostoskeskuksen edessä Shinjukun kaupunginosassa. 24-vuotias Yui ei ole koskaan seurustellut, mutta haluaa kokeilla, miltä tyttöystävänä oleminen tuntuu.

Pari ei tapaa ensimmäistä kertaa, mutta Yuita jännittää edelleen kovasti.

– Hermoiletko, kun edellisestä kerrasta on niin kauan? Tule tänne, Riku rohkaisee ja tarttuu Yuita kädestä.

Pian Riku ja Yui viettävät aikaa kirsikkapuistossa kuin kuka tahansa pariskunta: he syövät jäätelöä ja nappaavat yhteisselfien. Kiusallisuus on tilanteesta kaukana, sillä Riku on alansa ammattilainen.

– Saanko maistaa, mies kysyy ja haukkaa Yuin jäätelöstä palasen.

Aivan halvalla ajanvietto ei irtoa, sillä Yui maksaa kahden tunnin treffeistä 120 euroa. Vaikuttaa siltä, että Riku on Yuille myös eräänlainen rakkausmaailman mentori ja opas.

– Minulla ei ole kokemusta miehistä, joten kyselen Rikulta kaikenlaista. Vaikka kävelemme käsikkäin, juttelu on kaiken perusta, Yui kertoo.

Rakkautta ja seksiä Japanissa -dokumentti tänään TV2:lla klo 21.05.

Anonyymi kirjoitti...

Sari, 35, on harvinaisuus miesvaltaisessa moottoripyöräpoliisien jengissä: ”Usein hämmästellään, miten olen selvinnyt pääsykokeen fyysisestä osuudesta”

Itä-Suomen poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Sari Hukkanen, 35, on harvinainen tapaus ammatissaan. Suomessa on noin 150 moottoripyöräpoliisia. Heistä ainoastaan kolme on naisia. Se olikin yksi syistä, miksi Hukkanen hakeutui moottoripyörän pariin.

– Tykkään haasteista ja haluan rikkoa omia rajojani. Minua kiehtoi se tosiasia, että tällä alalla on niin vähän naisia ja pääsykoetta moottoripyöräpoliisin kurssille pidetään erittäin vaikeana. Sen lisäksi liikennevalvonta on aina ollut lähellä sydäntäni, Hukkanen sanoo.

Poliisiksi Sari Hukkanen valmistui vuonna 2009. Valmistumisen jälkeen muutama työvuosi vierähti rikostutkinnan puolella, mutta sitten avautui paikka liikennepoliisissa Itä-Suomen poliisilaitoksella. Nyt menossa on viides vuosi liikennepoliisin sektorilla eli entisessä liikkuvassa poliisissa.

– Olen aiemmalta koulutukseltani lähihoitaja, ja kun olin aikani ollut ambulanssissa ja tehnyt muun muassa poliisien ja pelastusviranomaisten kanssa töitä, aloin pohtia, millaista poliisin työ olisi. Siitä se ajatus lähti, enkä ole päivääkään katunut.

Moottoripyöräpoliisina toista kesää
Moottoripyöräpoliisikoulutukseen Hukkanen hakeutui vuonna 2017 ja pääsi ensimmäisellä yrittämällä sisään. Sitä voidaan pitää kovana saavutuksena, sillä kaikki miehetkään eivät läpäise pääsykokeiden fyysistä osuutta.

– Kokeen fyysisessä osuudessa moottoripyörä nostetaan kyljeltään maasta ylös ja asetetaan siitä keskituelle. Sen jälkeen pyörää on työnnettävä 460 metriä varusteet päällä. Aikaa on kolme minuuttia, kertoo koulutuksista vastaava ylikonstaapeli Kimmo Järvinen Poliisiammattikorkeakoulusta.

Järvisen mukaan tähän mennessä kymmenkunta naista on käynyt kokeessa, heistä kolme on läpäissyt sen. Hyvää fyysistä kuntoa edellytetään myös koulutuksen käytyään työelämässä.

– Kroppa joutuu koville ajossa. Kesällä rasitusta lisäävät helteet sekä 10–15 kiloa painavat varusteet, Järvinen sanoo.

Huolellinen valmistautuminen
Sari Hukkanen valmistautui valintakokeeseen huolellisesti. Liikunta on aina kuulunut iisalmelaislähtöisen, nykyisin Lapinlahdella asuvan Hukkasen elämään, mutta peruskuntoa piti silti nostaa.

Hiihto-, juoksu- ja pyörälenkkien lisäksi Hukkanen kävi kuntosalilla. Ratkaiseva etu sisäänpääseminen kannalta oli se, että Hukkanen oli ajanut moottoripyöräkortin aiemmin ja omisti moottoripyörän, jolla hän harjoitteli muun muassa pyörän työntämistä.

– Ajoin prätkäkortin juuri siksi, että haaveilin moottoripyöräpoliisina toimimisesta. Ennen valintakoetta olin ehtinyt ajaa omalla pyörällä kaksi kesää.

Urheilullisen elämäntavan lisäksi aktiivisena Hukkasen pitävät kaksi alakouluikäistä lasta.

– Vapaapäivät eivät todellakaan mene sohvalla makoillessa, hän sanoo ja nauraa.

Anonyymi kirjoitti...

Analyysi: Paniikissa pyörivä keskusta on Rinteen hallituksen heikoin lenkki
Keskustan on saatava nopeasti rivinsä järjestykseen tai Antti Rinteen (sd.) hallitukselle ei voi luvata pitkää ikää, arvioi politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.


Hallituspuolue keskusta on joutunut yli satavuotisen historiansa pahimpaan kriisiin. Eduskuntavaalien murskatappio ja kannatuksen mureneminen ovat aiheuttaneet keskustan riveissä paniikkia, ja keskustasta on tullut Antti Rinteen (sd.) hallituksen koliikkivauva.

Keskustan edustajat ovat olleet kesällä, hallituksen alkutaipaleella, vihreiden kimpussa muun muassa pakolaispolitiikasta, metsien hakkuista ja tuotantoeläinten kohtelusta.

Pääministeri Rinne on yrittänyt tasoitella keskustan ja vihreiden nokkapokkaa, mutta hallituksen kuherruskuukausi meni jo tappeluksi.

Pääministerin näkökulmasta huolestuttavaa on, että hallituskumppanit ovat löytäneet vihollisen toisistaan eivätkä oppositiosta.

Rauhoittaako uusi johto keskustan?
Keskustan kipuilun voi odottaa hieman rauhoittuvan, kun syyskuun alussa Kouvolassa kokoontuva ylimääräinen puoluekokous on valinnut Juha Sipilän (kesk.) tilalle uuden puoluejohtajan.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) kisaavat ennakkokyselyjen mukaan tasavahvasti puoluejohtajan paikasta. Kouvolassa valittavalla keskustajohtajalla on vajaa vuosi näytön aikaa, sillä sääntömääräinen puoluekokous on edessä jo ensi kesänä.

Keskustan johtajavalinnalla ei todennäköisesti ole välitöntä vaikutusta Rinteen hallituksen jatkomahdollisuuksiin. Sekä Kaikkonen että Kulmuni ovat sitoutuneet hallitusyhteistyöhön, mutta uuden puoluejohtajan on saatava nopeasti puolueväki yhtenäisenä hallituksen politiikan tueksi.

Omien kehumisessa mallia kokoomuksesta
Paras lääke puolueväen rauhoittamiseen olisi puolueen kannatussyöksyn pysäyttäminen. Hallituksen politiikasta pitäisi löytyä keskustan kannattajille mieluisia käytännön tuloksia.

Keskustan uuden johtajan on tehtävä myös iso, poliittinen suunnan valinta, jolla voi olla pitkäaikaistakin vaikutusta poliittisiin asetelmiin. Demarijohtajana Antti Rinne on puhunut koko 2020-luvun kestävästä hallitussuunnasta.

Hallituspuolueena voi menestyä vain puolustamalla täysillä hallituksen politiikkaa ja tukemalla hallituskumppaneita. Omien kehumisessa keskusta voisi ottaa mallia kokoomuksesta, joka on aina osannut kerätä hallitusvastuussa rusinat pullasta.

Keskustalle tilanne on outo ja uusi. Viime vuosikymmeninä keskusta on noussut kolme kertaa pääministeripuolueeksi opposition kautta. Vain Matti Vanhanen (kesk.) onnistui voittamaan vaalit pääministerinä keväällä 2007 ja silloinkin hallituspohja meni uusiksi.

Rinne tarvitsee keskustan ja vihreät
Antti Rinne otti hallituksen muodostajana valtavan riskin, kun hän valitsi kevään eduskuntavaaleissa murskatappion kärsineen keskustan mukaan hallitukseensa. Hallitusneuvotteluissa Rinne tuli ainakin puoliväliin keskustaa vastaan, mutta jatkossa joustavuudella on rajansa.

Pääministerinä Rinteeltä vaaditaan valtakunnansovittelijan hermoja, kun hän yrittää pitää sekä keskustan että vihreät tyytyväisinä. Vasemmistoliitto ja RKP ovat onnellisia jo hallituspaikasta.

Yksinkertainen päässälasku kertoo, että Rinteen keskustavasemmistolaisella hallituksella on eduskunnan enemmistön tuki vain, jos sekä keskustan että vihreiden eduskuntaryhmät tukevat hallituksen politiikkaa.

Vihreiden nousu muuttaa voimasuhteita
Tulevaisuuden politiikan valta-asetelmien kannalta ei ole vailla merkitystä, että vihreiden suosio näyttää olevan edelleen nousussa, mutta keskusta elää jälleen kerran vaaran vuosia.

Anonyymi kirjoitti...

Torsti tietää: Kuka piirsi 80-luvulla kohauttaneen kikkelikortin?

Kuka piirsi sen aikoinaan eduskunnan naisille lähetetyn kikkelikortin? Muistaakseni juttuun liittyi Reini ja joku muu. Onko tuo kortti säilötty jonnekin museoon? Sehän merkitsi kai jonkinlaista alkusoittoa me too -liikehdinnälle. Onko samalta taiteilijalta muuta tuotantoa?

– Posti tuo, posti vie

Niin sanottu kikkelikortti oli ranskalainen pornahtava huumorikortti. Se esitti naista, joka alasti ja hajareisin, rintaliivit laskuvarjonaan laskeutuu kymmenien jököttävien penisten päälle. Kortti oli signeerattu nimellä Schwietzer. Kortin oli julkaissut sittemmin toimintansa jo lopettanut Création Imago -studio.

Tikkaremmin piirrosasiantuntija ei tuntenut sen kummemmin studiota kuin taitelijaakaan, kunhan totesi sen edustavan ajalleen tyypillistä ranskalaista kevytseksismiä. Mistään merkkiteoksesta ei siis voida puhua.

Kortin historiallinen merkitys ei kuitenkaan ollut piirtäjässä vaan lähettäjissä. Kortin allekirjoittivat ”Tupolevin veljeksiksi” itseään kutsunut joukko työmarkkinavaikuttajia, eli entinen STTK:n puheenjohtaja, valtakunnansovittelija Jorma Reini, Liiketyönantajain Keskusliiton toimitusjohtaja Jarmo Pellikka, Palvelutyönantajien johtaja Stig-Erik Leiponen, Teknisten Liiton puheenjohtaja Tenho Olin, Erorahaston toimitusjohtaja Jarmo Tammenmaa ja Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mauri Moren.

Toimittaja Matti Pitkon mukaan kortin oli ostanut Tenho Olin käydessään Amsterdamissa.

Kortin vastaanottajana eivät kuitenkaan olleet eduskunnan naiset vaan tasa-arvoasiain neuvottelukunnan erikoistutkija Marianne Laxén.

”Palkkaerot poistettava, keskitytään olennaiseen”, porukka oli kirjoittanut korttiin terveisiksi.

Kortti oli lähetty Kalastajatorpalta pitkän aterian päätteeksi – Reinin mukaan konjakin ja kahvin nauttimisen yhteydessä. Korttien lähettely oli joukon tapa huvitella. Samassa tilaisuudessa Tupolevin veljekset lähettivät myös muita kortteja. Pääministeri Harri Holkerille lähti alastonta naista esittävä kortti, jossa oli teksti ”tahtoo keppiä ja porkkanaa”.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrottiin kortin päätyneen ministeriön arkiston kautta Kansallisarkistoon. Torsti yritti sitä sieltä löytää, mutta turhaan. Luultavimmin kortti on silti arkiston kätköissä.

Tästä kertoo sekin, että arkistosta löytyi myös laatikollinen Laxénin korttikohun myötä saamia muita, vähintään yhtä matalamielisiä kortteja.

Anonyymi kirjoitti...

Seksistisiksi väitetyillä lausunnoillaan kohauttanut Sofia Belórfin asianajaja kertoo nyt, mistä hänen maailmankuvansa kumpuaa – ”En näe siinä mitään pahaa, että mies elättää kotona olevaa vaimoa”

Asianajaja Paul Perovuo kertoo olevansa yhdeksänlapsisen perheen kasvatti.

Fitnessvalmentajana ja -vaikuttajana tunnettu Sofia Belórf vangittiin perjantaina Helsingin käräjäoikeudessa todennäköisin syin epäiltynä tuottamuksellisesta rahanpesusta. Hänen asianajajansa Paul Perovuo antoi medioille haastatteluja jo ennen käräjäoikeutta – ja miehen värikkäitä sanankäänteitä on jo ehditty ihmetellä sosiaalisessa mediassa.

Perovuon lausuntoja on väitetty seksistisiksi. Hän kommentoi esimerkiksi Sofia Belórfin mieheltään saamaa elatusta Iltalehdelle näin:

– Oletko parisuhteessa? Kumpi teistä elättää kumpaa? Ai teillä on kummallakin oma voipaketti jääkaapissa? Jos oletetaan sillä lailla, että sä et olisi töissä vaan olisit kotirouva. Ja sun miehesi elättäisi sua, niin syyllistyisitkö sä mielestäsi rikokseen? Sofian tilanne on juuri se, mitä äsken kuvasin. Hän on ollut kotirouvana ja ottanut vastaan mieheltään elatusta, niin kuin kunnon nainen mieheltä ottaa, Perovuo sanoi Iltalehdelle perjantaina.

Pitkän linjan asianajaja taustoittaa nyt Iltalehdelle ajatusmaailmaansa kommenttien takana.

– En ottanut asiaa esille seksistisistä syistä, vaan tähän asiaan liittyy se, että Sofia on saanut mieheltään lahjoja, Perovuo sanoo.

– Saatan muotoilla sanojani vähän ronskisti, jotta joku ajatus tulee havaituksi, hän jatkaa.

Perovuo toteaa olevansa arvoiltaan konservatiivinen.

– Olen kotoisin perheestä, jossa oli yhdeksän lasta. Äitini oli kotona ja isäni oli töissä ja elätti perheen. On selvää, että kun on yhdeksän lasta, jonkun on oltava kotona. Kun olin nuori mies ja solmin ensimmäisen avioliiton ja tuli kaksi lasta siihen, vaimoni oli kotona ja hoiti lapsia. Minä kävin töissä. Tämä on se maailmanjärjestys, joka on ollut olemassa silloin, kun arvoni ovat rakentuneet. En näe siinä mitään pahaa, että mies elättää kotona olevaa vaimoa, hän sanoo.

– Nykyajan tasa-arvoihmiset ja feministit rakentuvat tällaiselle ”kummallakin oma voipaketti jääkaapissa ja voin kulutuksesta pidetään kirjaa” -ajattelulle. Tämä nyt on ääriesimerkki, mutta pointtina se, että kaikki kulut jaetaan ja niistä pidetään kirjaa. Se on minulle vierasta.

Perovuo sanoo, että hänen maailmankuvassaan on aivan normaalia, että esimerkiksi hänen päämiehensä Sofia Belórf on saanut varakkaalta mieheltään lahjoja ja elatusta.

– Sofia on saanut kellon, pari laukkua, kenkiä, vaatteita... Sillä tavalla kuin rakastunut mies hemmottelee naista. Voi olla, että nämä ”voipaketti-tasa-arvoihmiset” pitävät minun maailmankuvaani itselleen sopimattomana. Sehän on ihan heidän ongelmansa, ei minun.

Anonyymi kirjoitti...

Tuore tutkimus vahvistaa: nuorison hyväksyntä LGBTQ-agendalle "hälyyttävässä" laskussa
Nuoria pidetään suvaitsevaisimpana sukupolvena. Siksi tämän LGBTQ-kyselyn tulokset ovat "hälyttäviä"


Ympäri Yhdysvaltoja on nähty, miten tarmokkaasti LGBTQ-agendaa on pyritty normalisoimaan nostamalla sitä otsikoihin jo vuosien ajan.

Oikea Media on uutisoinut Suomessa, miten aggressiivisesti - ja jopa valheilla - luonnottomuuden ja erilaisten perversioiden äänitorvena toimiva valtamedia markkinoi nyt transhullutusta ja sukupuolen vaihtamista.

Se on taipunut seksuaalisten vääristymien normalisointia ajavan, seksuaalivähemmistöjen lobbausjärjestön, SETA:n ideologis-poliittisten tavoitteiden painostuksen alle ja sen asenteelliset ja gender-ideologiaa ihannoivat tarinat sukupuoltaan "korjanneista" henkilöistä kaikessa järjettömyydessään ja harhaanjohtavuudessaan tähtäävät lasten ja nuorten mielten myrkyttämiseen - peruuttamattomiin vahinkoihin, kun lapset silvotaan loppuiäkseen ja perheet tuhoutuvat.

Monet saattavat hämmästyä kuullessaan, että kaikesta tästä lapsiin ja nuoriin kohdistetusta gender-ideologisesta aivopesusta huolimatta nuorista aikuisista on itse asiassa kasvamassa konservatiivisempia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä koskevissa asioissa.

Tämä selviää uudesta kyselystä, joka paljastaa, että 1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin välillä syntynyt sukupolvi (millenniaalit) näyttää ajattelevan ennemminkin perinteisesti.

Muun muassa amerikkalaiset konservatiiviset uutissivustot Western Journal, CBN News ja Christian Headlines uutisoivat "Accelerating Acceptance 2019" -kyselystä, jossa selvitetään vuosittain amerikkalaisten hyväksyntää ja suhtautumista LGBTQ- yhteisöön kuuluviin amerikkalaisiin.

Kysely on Harris Pollin suorittama tutkimus Gay & Lesbian Alliance Against Defamationille (GLAAD) ja sen tulokset julkaistiin Pride 2019:n aikana ja Stonewall-mellakoiden 50-vuotispäivänä.

Tämän vuoden raportissa - jota kutsutaan "Amerikan hyväksymisindeksiksi" - todettiin, että niiden 18–34-vuotiaiden amerikkalaisten määrä laski jyrkästi, joita raportissa kutsutaan LGBTQ-henkilöiden ”liittolaisiksi” heidän osoittamansa yleisen hyväksynnän perusteella.

Vain 45 prosenttia kaikista kyselyyn osallistuneista 18–34-vuotiaista "ei-LGBTQ -henkilöistä" luokiteltiin "liittolaisiksi". Tämä tarkoittaa jo toistamiseen laskua kahden vuoden aikana. Vuoden 2016 mielipidemittauksessa "liittolaisia" oli 63 prosenttia ja vuonna 2017 heidän määränsä laski jo 53 prosenttiin.

Naisten keskuudessa "liittolaisten" osuus hupeni vuoden 2016 65 prosentista ensin 64 prosenttiin vuonna 2017, ja sitten pitkällä harppauksella putosi 52 prosenttiin vuonna 2018.

Miesvastaajissa "liittolaisuus" väheni vieläkin enemmän. Vuoden 2016 kyselyssä "liittolaisia" oli 62 prosenttia vastaajista, mutta se mureni peräti 40 prosenttiin vuonna 2017 ja laski edelleen 35 prosenttiin vuonna 2018.

Anonyymi kirjoitti...

OLISIHAN SE PITÄNYT ARVATA: FACEBOOK URKKII MILLAISTA AIKUISVIIHDETTÄ KATSELET!

Facebook, Google ja Oracle tietävät, millaista pornoa katsot. Asia käy ilmi Microsoftin, Carnegie Mellon-korkeakoulun ja Pennsylvanian yliopiston yhteisestä tutkimuksesta.

Tutkijat tarkastelivat 22 484 aikuisviihdesivustoa käyttäen apunaan webXrayta, joka paljastaa, millaista tietoa sivustot välittävät kolmansille osapuolille.

- Tuloksemme osoittavat kävijäseurannan olevan endeemistä pornografisille verkkosivuille: 93% sivuista vuotaa käyttäjän tietoja kolmannelle osapuolelle, tutkijat paljastavat.

Tutkijat havaitsivat, että Googlella oli seurantatyökaluja peräti 74 prosentissa tutkituista verkkosivuista.

Oraclen kohdalla lukema oli 24 prosenttia ja Facebookilla kymmenen prosenttia.

Vaikka yksityinen selailu tarkoittaa, etteivät istunnot tallennu selaimen historiaan, ei sekään estä käyttäjän tietoja päätymästä kolmansille osapuolille. Tutkijoiden mukaan kolmannet osapuolet voivat tarkkailla aikuisviihdesivustolla vierailevan henkilön URL-osoitteita ja hyödyntää tietoja markkinoinnissa ja kuluttajaprofiilin luomisessa.

- Sen, että aikuisviihdesivustojen seurantajärjestelmä on samankaltainen kuin nettikaupoissa, pitäisi olla valtava varoitusmerkki, tutkijat painottavat.

Lähde: New York Post

Anonyymi kirjoitti...

Jalkapallon supertähti ryöpyttää miespelaajia: "Heidän ei tarvitse tehdä p****akaan enempää"

Jalkapallon MM-kisojen aikana ja niiden jälkeenkin Yhdysvaltojen Megan Rapinoe oli voimakkaasti äänessä, ottaen kantaa poliittiisin asioihin, käyden myös sanasotaa maan presidentin Donald Trumpin kanssa. Ruotsin paidassa MM-pronssia voittanut Nilla Fischer ihmettelee Expressenille, että miksi miehet ovat niin hiljaa tällaisina aikoina.

Fischer kuuluu siihen jalkapalloilijoiden joukkoon, jotka ovat kaikkein aktiivisemmin taistelleet tasa-arvon puolesta. Ruotsalainen antaa kritiikkiä miespelaajille.

– Meganin ei tarvitsisi varsinaisesti sanoa mitään. Hänellä on sopimuksensa ja seuraajansa, hän on turvassa. Joten kyse ei ole siitä. Miespelaajien ei tarvitse ottaa kantaa poliittisesti tai ylläpitää mitään erityistä sisältöä. Heidän ei tarvitse tehdä p*****kaan enempää, kuin julkaista mitä vain sosiaalisessa mediassa ja tykkäyksiä satelee. Klik, klik, klik, klik, Fischer sanoo.

– Jos olet miespelaaja ja sinulla on jo oma tavaramerkki, niin olet turvassa. Miksi sanoisit mitään? Sehän on mahdotonta, että yksikään piittaisi siitä, mitä heidän ympärillään tapahtuu, Fischer jatkaa.

Ruotsalaistähti toivoo urheilupersoonilta enemmän poliittista aktiivisuutta.

– Heidän pitäisi käyttää omia kanaviaan poliittisiin kannanottoihin enemmän kuin tekevät. Ihmiset kuuntelevat heitä. Siinä ei tarvitse olla kyse tasa-arvosta, vaan se voi olla jotain muutakin tärkeää maailmassa tapahtunutta, Fischer päättää.

Anonyymi kirjoitti...

Johanna, 42, on esiintynyt yli 150 pornoelokuvassa – kouluttautuu nyt uuteen ammattiin: ”Haluan jakaa kokemukseni”

Suomalaistaustainen pornotähti suuntaa nyt uudelle uralle, jossa hänen kokemuksestaan voi olla hyötyä.
Johanna Jussiniemi, 42, on suomalaistaustainen maailmalla mainetta niittänyt kaunis vaaleaverikkö – joka on esiintynyt urallaan yli 150 pornoelokuvassa. Hänet tunnetaankin huomattavasti paremmin ”taiteilijanimellään” Puma Swede.

Jussiniemen mukaan hänen uransa pornotähtenä alkaa nyt olla tiensä päässä, joten hän aikoo nyt kouluttautua seksuaalineuvojaksi.

– Haluan jakaa vuosien varrella kertyneen kokemukseni ja tietoni sukupuolesta, alastomuudesta ja pornosta, kertoi Jussiniemi Aftonbladetin haastattelussa.

Pornotähden mielestä asioista pitäisi puhua avoimemmin.

– Pornovideot ovat aina saatavilla ja ne eivät koskaan katoa. Nuoria ei voi kieltää katsomasta pornoa. Siksi vanhempien ja koulujen olisi keskusteltava heidän kanssa siitä, miten toimia. Meillä kaikilla on vastuu. Haluan kantaa vastuusta oman osani.

Puma Swedellä on sosiaalisessa mediassa yli miljoona seuraajaa. Nainen uskoo, että monet tarvitsevat hänen neuvojaan.

– Minun neuvoni on olla koskaan tekemättä mitään, mikä ei tunnu hyvältä. Voi olla vaikea asettaa rajoja, kun on nuori eikä ole kokemusta.

– Vaikka itse sanonkin, en usko, että tällaiseen tehtävään on parempaa henkilöä kuin minä. Minun täytyy vain istua koulun penkille ja hankkia teoreettista tietoa aiheesta, josta minulla on itselläni runsaasti kokemusta.

Jussiniemi syntyi syyskuussa 1976 pikkupaikkakunnalla Tumban taajamassa lähellä Tukholmaa, jonne hänen vanhempansa olivat muuttaneet Oulusta.

Hän on kuvaillut isän olleen tiukka ja dominoiva. Niin kutsutut tukkapöllyt ja luunapit tulivat lapsena tutuksi.

Äiti sen sijaan oli perheessä se kiltti osapuoli. Nuorella Johannalla oli myös paljon kavereita, joiden kanssa hän viihtyi suuren osan ajastaan, siitäkin huolimatta, että Ruotsissa asuvat suomenruotsalaiset saivat joskus osakseen pilkkaa.

Kouluaikoina Jussinniemi opiskeli aluksi graafista suunnittelua, mutta kyllästyi siihen nopeasti. Hän työskenteli nuorena kahviloissa ja toimistojen vastaanottovirkailijana. 90-luvulla laman aikaan työt olivat vähissä, ja Jussinniemi teki keikkoja valokuvamallina. Silloinen poikaystävä johdatti hänen pornon maailmaan. Aluksi hän ei halunnut tehdä pornoa, vaan glamourmallin töitä.

Vähitellen hän kuitenkin siirtyi urallaan elokuvien tekemisen pariin. Hän viihtyi kameran edessä ja siirtymä alkoi tuntua koko ajan luonnollisemmalta. Ja pornossa liikkuivat isommat rahat.

Jussinniemi kertoi Aftonbladetille tammikuussa 2018 näkevänsä, että oli Amerikan-uransa alkuvaiheilla juuri oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hän oli ”puhtoinen” ruotsalaisnainen, joka sopi hommaan.

Jussiniemestä on nyt julkaistu uunituore dokumentti Puma Swede: Mitt lov som porrstjärna, eli Puma Swede: Elämäni pornotähtenä.

Anonyymi kirjoitti...

Milla, 24, päätyi Tinderin kautta tapailemaan sugar daddyja: ”Tajusin, miten helppoa hommaa se oli” - Seksi & Parisuhde - Ilta-Sanomat

Pornon katsominen kiihottaa naisiakin, vahvistaa tutkimus | Nainen.com

Anonyymi kirjoitti...

Liisa Jaakonsaari al-Taeen kohusta: ”Ei mikään meriitti Sdp:lle” – muistuttaa, että puolueen uskottavuus ei kuitenkaan ole yhdestä ihmisestä kiinni

Sdp:n veteraanipoliitikko Liisa Jaakonsaari ei usko, että Hussein al-Taeen tapaus vie uskottavuutta koko puolueelta.
Sdp:n veteraanipoliitikko Liisa Jaakonsaari arvioi, että kansanedustaja Hussein al-Taeen (sd) tuleva ura riippuu tällä hetkellä vain siitä, kykeneekö hän rakentamaan uskottavuuttaan takaisin pitkään velloneen kohun jälkeen.

– Tämä on inhimillinen ja kaduttava asia tietysti hänen kohdallaan. Kaikki riippuu tietenkin sitten siitä, miten hän jaksaa itse ja millaisen roolin hän ottaa eduskunnassa. Hän rakentaa nyt omaa uskottavuuttaan uraansa, tekojensa ja osaamisensa kautta, Jaakonsaari sanoo.

AL-TAEE joutui huhtikuun lopulla sairaalahoitoon ja jäi vapun jälkeen sairauslomalle sen jälkeen, kun hänen vanhat sunnimuslimeja, homoja, somaleja ja juutalaisia herjaavat Facebook-kirjoituksensa tulivat eduskuntavaalien alla julkisuuteen.

Kohu hänen ympärillään jatkui välittömästi, kun hänen yli 2,5 kuukautta jatkunut sairauslomansa päättyi sunnuntaina.

Iltalehti kertoi maanantaina al-Taeen ilmoittaneen vääriä tietoja koulutuksestaan ja vähintään kaunistelleen ansioluetteloaan.

JAAKONSAARI ei kuitenkaan usko, että al-Taeen tapaus vie uskottavuutta koko puolueelta.

– Ei se mikään meriitti ole Sdp:lle. Mutta en siihen jaksa millään uskoa, että tällä olisi vaikutusta puolueen uskottavuuteen. Aina välillä on ollut näitä takaiskuja, mutta ne on aina kestetty. Yhdestä ihmisestä se ei ole koskaan kiinni, Jaakonsaari sanoo.

Jaakonsaari vetoaa myös ”luterilaisen kansan anteeksiantamukseen”, jotta al-Taee saisi mahdollisuuden vielä osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen.

Al-Taee on pyytänyt useaan otteeseen anteeksi vanhoja kirjoituksiaan sekä sitä, että valehteli asiassa niin entiselle työnantajalleen konfliktinratkaisujärjestö CMI:lle, medialle kuin omalle puolueelleen Sdp:lle.

JAAKONSAARI myös pohtii, että al-Taeen tapaus oli opetus yhdelle jos toisellekin poliitikolle, ja myöntää olevansa huolissaan tuoreen kansanedustajan jaksamisesta.

– Julkinen riepotus on varmasti kenelle tahansa rankkaa.

– Minua huolettaa myös se, miten hän oikein kestää tässä. Onhan tämä ollut vaikeaa, kun tulee koko ajan uusia uutisia, Jaakonsaari sanoo.

ERITYISEN valitettavana Jaakonsaari pitää kohua senkin vuoksi, että al-Taee nähtiin kannustavana mallina muille maahanmuuttajille.

Al-Taeen tukijoukkoihin kuuluivat muiden muassa presidentti Tarja Halonen, entinen pääministeri Paavo Lipponen sekä liuta muita julkisuuden henkilöitä.

– Hänen vaalitilaisuuksissaan oli todella kova ja kiva vauhti. Oli erittäin hieno asia, että hänestä tuli tällainen maahanmuuttajan menestystarina. Se oli kannustavaa ja innostavaa.

– Nyt sitten valitettavasti tuli näitä takaiskuja. Hänellä oli varmaan henkilökohtaisesti kahta kovempi juttu, että sitten tuli tällainen raaka pysähtyminen todellisuuteen, Jaakonsaari pohtii.

«Vanhin ‹Vanhempi   1 – 200 / 403   Uudempi› Uusin»