Devlin kertoo kirjassaan paljastavansa, "mitä todella tapahtuu kun seksi on vapautettu, ja miksi näin tapahtuu." Hän nojaa kirjassaan pariutumisen markkinanäkökulmaiseen tarkasteluun ja evoluutiopsykologiaan. Innoituksensa hän kertoo saaneensa samoista lähtökohdista, mistä internetin manosfääri on syntynyt. Manosfäärin ytimenä on mieskeskeinen tapa tarkastella sukupuolten välisiä suhteita, eli mitä miehet haluavat ja mikä on miesten etu. Se on näkökulma, joka puuttuu tyystin valtamediasta.
Päinvastoin kuin manosfäärissä yleensä, Devlin on sydämeltään konservatiivi, jonka mukaan ennen vanhaan sukupuolijärjestelmä oli nykyistä parempi. Paluuta vanhaan ei Devlinin mukaan kuitenkaan ole: on löydettävä uusi konservatiivinen ratkaisu. Devlinin yritys yhdistellä pariutumismarkkinoiden analyysi konservatiiviseen moraalipuheeseen on kunnianhimoinen, siinä missä manosfääri pitää vanhan sukupuolijärjestyksen palauttamista lähes toivottomana yrityksenä.
Devlinin konservatiivisten sukupuolitapojen hehkutus saattaa aiheuttaa feministeissä typertymistä, mutta "naisellisten paheiden suitsiminen" johtanee väistämättä feministiseen raivoon. Feminismin perusidea on miehisten paheiden tarkastelussa ja suitsimisessa, samalla kun feminiinisyyden negatiivisista puolista vaietaan. Naisten ikiaikainen oikeus uhriuteen on edelleen voimakas imperatiivi, jonka haastamisella on vaikea saada sulkia hattuun, koska herrasmies ei arvostele naiseutta.
Jos teosta tarkastellaan yhteiskunnan jatkuvuuden kannalta, tullaan väistämättä Suomessakin tuttuun syntyvyyden alenemiseen, jonka juurisyyn Devlin löytää feminismistä. Feministinen utopia tarjota naisille kaikki vaihtoehdot aina vapaasta seksistä työuriin johtaa väistämättä äitiyden arvostuksen rapautumiseen. Voidaan sanoa, että Devlin on monella tapaa oikeassa yhteiskunnan kestävyyden kannalta, mutta saako hän kannatusta ideoilleen? Ihmisten enemmistölle demografinen konkurssi ei ole oikea ongelma, eikä siitä saa ainakaan syyttää naisia.
Devlinin kirja pitää sisällään poliittisesti epäkorrektia puhetta, jota on ilo lukea ympäripyöreän hymistelyn tai feministisen miesten syyttelyn sijaan. Kirjan moraalisesta sanomasta ja sen tarjoamasta utopiasta voi pitää tai olla pitämättä, mutta pariutumisen analyysi ja feminiinisyyden vikojen ruodinta pitävät kuitenkin pääosin paikkansa. Kirjan runsas kritiikki feministejä kohtaan toi lähes kyyneleen silmään, etenkin kun feministejä kuvaava lause "naiset, jotka kadehtivat miehen roolia" piirtyi verkkokalvolle.
965 kommenttia:
«Vanhin ‹Vanhempi 601 – 800 / 965 Uudempi› Uusin»”Pelkääkö Pirkka-Pekka Petelius valtakunnansyyttäjää?” – Anteeksipyyntö jakaa mielipiteitä
Peteliuksen anteeksipyyntö saamelaisilta jakaa mielipiteitä.
Vihreiden kansanedustajan Pirkka-Pekka Peteliuksen anteeksipyyntö saamelaisilta kirvoittaa kommentteja muilta kansanedustajilta.
”Arvostan tällaista suoraselkäisyyttä ihan valtavasti! Poliitikolle hyvä ominaisuus on pystyä arvioimaan myös omaa toimintaa kriittisesti”, kommentoi Peteliuksen puoluetoveri Jenni Pitko Twitterissä.
Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi kiittää Peteliusta.
”Vaikka näistä saamelaisia rienaavista sketseistä on aikaa, niin myöhäistä ei ole pyytää niitä anteeksi. Ne ovat olleet rakentamassa saamelaisiin liittyviä haitallisia stereotypioita, jotka näkyvät keskustelussa vieläkin”, Näkkäläjärvi tviittaa.
Sen sijaan keskustan ja perussuomalaisten leirissä ollaan toista mieltä. Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnän mielestä anteeksipyyntö vain yhdelle ryhmälle näyttää pahalta.
”Kiitoksia Pirkka-Pekka Petelius anteeksipyynnöstäsi saamelaisille. En nyt yritä olla ilkeä, mutta miksi vain saamelaisille? Miksi et samalla pyytänyt anteeksi myös romaneilta?” Kärnä kysyy.
”Milloin Petelius pyytää anteeksi homoilta kappaletta Tra-La-La? James Potkukelkka myös karikatyyri kehitysvammaisesta. Useissa sketseissä pukeuduttu myös naiseksi ja loukattu transihmisiä. Listaa voi jatkaa loputtomiin. Oikeasti. Pitääkö oman aikansa huumoria pyytää anteeksi?” Kärnä jatkaa.
Petelius on myöhemmin ilmoittanut olevansa valmis keskustelemaan myös muiden vähemmistöjen kanssa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila ei myöskään näe tarvetta anteeksipyynnölle.
”Kuinka heikko itsetunto tai vahva miellyttämisen tunne tarvitaan tähän noloon anteeksipyyntökulttuuriin? Pelkääkö Petelius vihapuhepoliisia ja valtakunnansyyttäjää?” Junnila tviittaa.
Junnila viittaa keskusteluun, joka on herännyt kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) kirjoittaman pamfletin esitutkinnasta. Valtakunnansyyttäjä määräsi esitutkinnan vuodelta 2004 olevasta kirjoituksesta. Tämä on herättänyt huolen siitä, käykö samoin kaikille muillekin vanhoille kirjoituksille tai muille julkistuksille.
Kirjailija Veijo Baltzarin kanssa törkeästä ihmiskaupasta epäilty nainen on entinen SDP:n kansanedustajaehdokas ja aktiivi – puolue poisti nimen verkkosivuilta, kun MTV kysyi asiasta
Törkeästä ihmiskaupasta epäillyn Veijo Baltzarin, 77, kanssa samaan aikaan vangittu kolmekymppinen nainen on SDP:n entinen kansanedustajaehdokas ja puolueaktiivi. Myös häntä epäillään törkeästä ihmiskaupasta.
Kaksikko vangittiin torstaina Helsingin käräjäoikeudessa todennäköisin syin rikoksesta epäiltynä.
Vangitsemisvaatimuksissa epäillyn rikoksen, eli törkeän ihmiskaupan, tapahtuma-ajaksi on kerrottu kummankin epäillyn osalta 1.1.2016–30.9.2019. Tekopaikoiksi on merkitty Helsinki ja Tammisaari.
Ehdolla useissa vaaleissa
MTV Uutisten tietojen mukaan Baltzarin kanssa samaan aikaan vangittu kolmekymppinen nainen on ollut aktiivisesti mukana SDP:n toiminnassa 2010-luvulla.
Nainen on muun muassa ollut puolueen kansanedustajaehdokkaana vuonna 2015. Sen lisäksi nainen on ollut ehdoilla kuntavaaleissa vuonna 2012 ja 2017. Lisäksi nainen on toiminut SDP:n piirihallituksessa.
Niin ikään hän on ollut SDP:n puoluevaltuuston varajäsenenä. Asia kävi ilmi SDP:n verkkosivuilta vielä tänä aamuna. MTV Uutisten tiedusteltua asiasta naisen nimi poistettiin sivuilta.
SDP:n piiritoimistolta kerrotaan, ettei nainen ole tätä nykyä kyseisessä tehtävässä.
Jäi pois politiikasta
Viime kevään eduskuntavaalien alla nainen kertoi sosiaalisessa mediassa, ettei osallistu vaaleihin.
Nainen kertoi pitävänsä taukoa politiikasta, sillä hänen kotipaikkansa oli muuttunut ja hän halusi keskittyä työhönsä kulttuuriyhdistyksessä.
Päivityksessään nainen kertoi pyrkineensä omassa politiikassaan edistämään ”kulttuuripoliittisia arvoja”, henkisiä ja inhimillisiä arvoja sekä monikulttuurisuutta.
Nainen oli huolissaan siitä, ettei politiikassa enää oteta huomioon kulttuurivaikuttajien yhteiskunnallisia näkemyksiä ja arveli, että voi saavuttaa työssään samoja tuloksia, joita olisi politiikassakin tavoitellut.
Poikkeavaa pukeutumista ja massiivinen poliisioperaatio
Iltalehti kertoi tänään, että Veijo Baltzarin tontilla oli tiistaina aamupäivällä näyttävä poliisioperaatio. Lehden mukaan tontilla on silminnäkijöiden mukaan liikkunut aiemmin nuoria naisia erikoisissa asuissa.
Naiset ovat herättäneet huomiota, koska heidän asunsa ovat olleet ”pitkiä ja vanhanaikaisia”, 1800-luvun tyylisiä ja ”mystisiä”.
Kyse ei Iltalehden lähteen mukaan kuitenkaan ole ollut romanien kansanpuvuista. Tämä on täsmennetty, sillä Baltzar on tunnettu romanivaikuttaja.
Iltalehden mukaan nuoret naiset ovat puhuneet keskenään vierasta kieltä ja vältelleet ihmiskontakteja.
MTV Uutiset ei ole tavoittanut Baltzarin ja kolmekymppisen naisen epäillyn rikoksen tutkinnanjohtajaa kommentoimaan tapausta. Tiedossa ei ole, liittyvätkö Baltzarin tontilla nähdyt naiset nyt julki tulleeseen rikosepäilyyn.
AIKUISVIIHDE-PODCASTIEN SUOSIO KASVAA: "SE ON PALJON INTIIMIMPÄÄ"
Audiopornon suosio on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti ja startup-yritykset, kuten Quinn ja Dipsea, ovat tuoneet pornon podcasteihin.
Quinn on ilmainen, YouTuben kaltainen verkkosivusto, johon käyttäjät tuottavat ja lataavat omia äänityksiään. Quinnin tavoitteena on tuottaa seksikästä sisältöä vastaamaan erilaisia mieltymyksiä. Jotkut fantasiat, kuten ei-suostumuksellinen seksi, ovat aiheena kiellettyjä, mutta valikoimasta löytyy perinteisten eroottisten tarinoiden ohella laaja valikoima ASMR:ää ja erilaisia aksentteja. Sivuston käyttäjämäärät ovat jatkuvassa kasvussa ja sillä on kuuntelijoita jo 200 maasta.
– Meillä on kaikkea. Saatat löytää itsesi tutkailemasta sisältöä, jollaista et koskaan ajatellut tutkivasi. Ja se on yksi tavoitteistamme, selittää sivuston perustaja Caroline Spiegel New York Postissa.
Dipsean perustaja ja toimitusjohtaja Gina Gutierrez uskoo, että eroottisten tarinoiden kuuntelemisella on etunsa visuaaliseen aikuisviihteeseen nähden.
– Se voi auttaa kuulijaa saamaan yhteyden omaan seksuaalisuuteen ilman, että kaikkea tarvitsee läjäyttää silmien eteen tyyliin: "Tällaiset ne kehot ovat, tässä ovat nämä ihmiset ja tällaisessa huoneessa he ovat". Se on paljon hienovaraisempaa. Se on paljon intiimimpää.
Samoilla linjoilla on nimettömänä pysyttelevä Quinnin käyttäjä. 25-vuotias nainen sanoo, että audiporno tuntuu vähemmän “ällöttävältä” kuin perinteiset aikuisviihdesivut. Se on myös opettanut hänet puhumaan tuhmia.
– Se, mitä et saa visuaalisesta pornosta, on verbaalinen puoli. Quinn on auttanut minua oppimaan käyttämään sanoja ja pyytämään sitä, mitä haluan.
Lähde: New York Post
VOIKO OLLA TOTTA? NUORI NEITO ALKOI SOKERIDEITTAILLA KESKI-IKÄISTÄ PARISKUNTAA JA MUUTTI NÄIDEN LUO: "TÄMÄ ON ENSIMMÄINEN PARISUHTEENI"
Gabrielle Reese oli vasta 18-vuotias, kun hän tapasi itseään huomattavasti vanhemman pariskunnan sokerideittailuun tarkoitetulla sivulla. Pian Garbrielle lensi Idahosta Utahiin tapaamaan Jacob Boswellia ja Megan Muirheadia, joille hän menetti neitsyytensä.
- Menetin neitsyyteni ensimmäisenä viikonloppuna. Emme koskaan suunnitelleet sitä, mutta olimme kaikki avoimia ajatukselle... Koska olen biseksuaali, se, että menetin neitsyyteni miehelle ja naiselle, antoi minun kokea seksuaalisuuteni kaikki eri kolkat, Gabrielle kertaa.
Nyt kolmikko on ollut parisuhteessa kolme vuotta. Nykyään 21-vuotias Gabrielle työskentelee graafisena suunnittelijana ja asuu Jacobin, 46, ja Meganin, 44, luona Salt Lake Cityssä. Vaikka hän myöntää, että suhteessa esiintyy ajoittain mustasukkaisuutta, ei hän usko ongelmien olevan sen kummoisempia, kuin muissakaan suhteissa.
- Tämä on ensimmäinen parisuhteeni. Muutin heidän luokseen ensimmäisen tapaamisen jälkeen ja suoraan yhteiseen makuuhuoneeseen. Se on vaatinut mukautumista. Tuntuihan se toisinaan oudolta, mutta luulen, että jokaisen ensimmäinen suhde tuntuu välillä oudolta. Samalla se jotenkin vain toimii, hän selittää.
JOTKUT OUDOKSUVAT
Gabrielle ei koskaan ollut kiinnostunut omaikäisistä pojista. Hän tapasi sanoa vanhemmilleen, että jonakin päivänä hän menisi naimisiin jonkun heidän ikäisensä kanssa. Toden totta, Jacobilla ja Gabriellen isällä on vain vuosi ikäeroa.
- Perheeni tietää, kuinka onnellinen olen nykyään ja he ovat oppineet hyväksymään suhteemme, Gabrielle sanoo.
Gabrielle tietää, etteivät kaikki ymmärrä heidän suhdettaan. Hän kuitenkin vakuuttaa, ettei kyse ole pelkästä seksistä, vaan kolmikko elää sitoutuneessa suhteessa, jossa kaikki osapuolet todella rakastavat toisiaan. Jonain päivänä Gabrielle toivoo voivansa avioitua ja perustaa perheen rakkaittensa kanssa.
- Tiedän, että haluan lapsia. En tiedä missä vaiheessa se tapahtuu, mutta luulen, että me kaikki pitäisimme siitä. On selvää, ettei meille ole olemassa laillista keinoa avioitua, mutta seremonian järjestäminen jossain vaiheessa olisi mukavaa.
Lähde: Mirror
Teknologiavaikuttaja Taneli Tikka on boikotoinut miespaneeleita jo neljä vuotta: “Tuntui hölmöltä olla juttelemassa pelkkien äijien kanssa”
Sannikka&Ukkolassa kohtasivat mies, joka vastustaa miespaneeleita ja nainen, joka ei halua olla kiintiökukkanen.
All male paneleita eivät boikotoi enää pelkästään naiset, vaan yhä useammin myös miehet kieltäytyvät puhumasta tilaisuuksissa, joissa vieressä istuu vain miehiä.
Yksi ensimmäisistä julkisista miespaneeliboikotoijista on ollut teknologiavaikuttaja Taneli Tikka. Hän ei ole neljään vuoteen osallistunut puhujana paneeleihin, joissa ei ole mukana naisia.
– Tuntui hölmöltä olla juttelemassa pelkkien äijien kanssa sellaisia asioita, jotka koskevat laajempaa joukkoa ihmisiä.
Tikan mielestä tasa-arvoon täytyy kiinnittää huomiota erityisesti hänen edustamallaan teknologia- ja sijoitusalalla, koska siellä naisia on huomattavasti vähemmän kuin miehiä.
– Kokomiespaneeleita syntyy silloin, kun jengi on laiskaa ja tekee lepsun suorituksen. Sain itse 15 vuotta sitten rahakkaan sopimuksen erään tilaisuuden järjestämisestä. Soitin sinne omat kaverit puhumaan, kaikki miehiä. Se oli maailman helpointa.
Tikka keskusteli paneelien naiskiintiöistä Sannikka&Ukkola:n lähetyksessa viestintäkouluttaja Katleena Kortesuon kanssa.
Kortesuo vastustaa paneelien naiskiintiöitä: hän ei halua osallistua paneeleihin, joihin hänet kutsutaan sukupuolen takia.
– Haluan, että minut kutsutaan paikalle osaamiseni takia. Eihän sukupuoli lisää moniarvoisuutta millään tavalla eikä ihminen aina samaistu oman sukupuolensa edustajaan.
Kortesuon mielestä paneeleissa täytyy olla mahdollisimman päteviä ihmisiä ja mielellään sellaisia, joilla on mahdollisimman laajat verkostot ja sitä kautta laaja ymmärrys monenlaisesta ajattelusta.
Tikan mielestä naisten poissaolo on teknologia-alalla vielä niin näkyvää, että pelkkä pätevyys ei riitä.
Nainen puhujana voi olla Tikan mielestä tärkeä roolimalli nuorille.
– Tarvitaan esikuvia. Teknologia on nykyään niin tärkeää, että sitä ei kannata jättää vain yhdelle sukupuolelle.
Voisiko naisillakin olla ”jonkinlainen palvelusvelvollisuus”, kysyy puolustusministeri Kaikkonen – selvitys asevelvollisuuden tulevaisuudesta lähdössä liikkeelle
Puolustusministeri Antti Kaikkonen haluaa kaventaa tasa-arvoeroa maanpuolustuksessa. ”Yhä useampi nuori nainen ja mies kokee, ettei ole ihan reilua, että vain toisella sukupuolella on velvollisuus ja toinen voi itse valita sen.”
UUDET kasvot eivät tuoneet piristysruisketta. Niin voi sanoa, kun keskustan puheenjohtajavaihdoksesta on kulunut runsaat pari kuukautta, ja puolueen tuki laahaa gallupeissa yhä runsaassa 12 prosentissa. Siis historiallisen alhaisissa lukemissa.
Elinkeinoministeri Katri Kulmunille puheenjohtajakisan hävinnyt puolustusministeri Antti Kaikkonen ei silti aio synkistellä. Hän haluaa uskoa, että tuloksia tulee ajan kanssa ja keskustan politiikalle on yhä tilausta suomalaisten keskuudessa.
”Merkittävää tässä on se, että puheenjohtajavaihdoksen myötä keskustan kannatuksen lasku on pysähtynyt, se on tietenkin ensimmäinen askel kohti parempaa”, Kaikkonen sanoo.
Keskustan tarve vakuutella äänestäjiään näkyy ja tuntuu silti politiikan arjessa. Kansanedustajat ovat pitkin alkukautta nokitelleet esimerkiksi ilmastoa ja metsiä koskevista teemoista hallituskumppaninsa vihreiden kanssa. Puolue on saanut kipuilla myös muun muassa aktiivimallia purettaessa, hyväksyttiinhän malli keskustajohtoisessa Juha Sipilän hallituksessa.
Onko hallitus keskustalle turhan kivulias paikka?
”Ensi sijassa hoidetaan isänmaan asioita ja toissijaisesti mietitään sitä kannatusasiaa”, Kaikkonen sanoo.
Hän nostaa esiin hallitusaseman hyviä puolia: Tällä kertaa keskusta ei ole kaiken vastuun kantava pääministeripuolue kuten viime hallituksessa. Kakkospuolueena se on hiukan enemmän suojassa ja sen puheenjohtaja voi puhua myös puolueen asioista.
KESKUSTAN omaa agendaa onkin tuotu viime aikoina esiin näkyvästi. Niin Kaikkonen kuin Kulmunikin ovat kertoneet omaa hallinnonalaansa koskevista alueellistamisselvityksistä. Aluepolitiikka on keskustan perinteisiä lempilapsia.
Kaikkonen ilmoitti vastikään aloittavansa koko puolustushallintoa ja sen 13 000 työpaikkaa koskevan selvityksen, jossa katsotaan, voisiko työtehtäviä sijoittaa entistä hajautetummin. Tarkoituksena on lisätä paikasta riippumattoman työn ja etätyön mahdollisuuksia, ei niinkään siirtää kokonaisia yksiköitä.
Arvostelua tuli oitis julkisuudessa esimerkiksi siitä, että puolustushallinto on jo pääosin sijoitettu maakuntiin. Puolustusvoimista sanottiin esimerkiksi Iltalehdelle, ettei hajauttamiselle ole tarvetta. Vain kymmenen prosenttia työpaikoista on Helsingissä. Työpaikkajoustoissa ollaan valtionhallinnon kärjessä.
Selvitys näyttää helposti lähtevän enemmän kannatusalhosta kärsivän keskustan kuin puolustushallinnon tarpeesta. Kaikkonen muistuttaa, että työ perustuu hallitusohjelmaan, ja uskoo, että sekä työntekijöille että työnantajalle voidaan löytää vielä hyötyjä.
”Mutta eihän se nyt mikään salaisuus ole, että keskusta on puolue, joka korostaa, että eri puolella Suomea pitää olla elämisen edellytyksiä. Ja toki nämä ajatukset hyvin sen kanssa yksiin sopivat.”
KAIKKONEN on nyt istunut puolustusministeriössä puolisen vuotta. Ministeriöstä ei ole kuulunut suuria mutinoita, pikemminkin päinvastoin. Tunnelma on rentoutunut edellisen ministerin kauteen verrattuna, vaikka töitä paiskitaan samaa tahtia, ministeriöstä kerrotaan.
Tarja Halosen kulttuurineuvokseksi nimittämä Veijo Baltzar pyrki eduskuntaan useasti - tukijoina muun muassa Antti Rinne ja Paavo Lipponen
Antti Rinne (sd) ja Paavo Lipponen (sd) olivat vahvasti tukemassa Veijo Baltzarin vaalikampanjaa vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.
Törkeästä ihmiskaupasta epäilty Veijo Baltzar on palkittu kulttuurivaikuttaja, jolla on ollut myös yhteiskunnallisia pyrkimyksiä.
Baltzar yritti eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa SDP:n Uudenmaan listalta. Baltzarin vaalislogan oli ”Tunneälyä ja ihmisenä olemisen arvoa”.
Hän sai 170 ääntä.
Baltzarilla oli vaaleissa vahva tukijajoukko. Siihen kuuluivat pääministeri, silloinen valtiovarainministeri Antti Rinne, entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd), entinen kansanedustaja ja euroedustaja Liisa Jaakonsaari, entinen kansanedustaja ja suurlähettiläs Ralf Friberg (sd) ja näyttelijä Seela Sella.
– Veijo Baltzar on suuri suomalainen ja eurooppalainen kulttuuripersoona. Monipuolisten kirjallisten ja taiteellisten ansioidensa ohella hän on dynaaminen toimija. Baltzar on yksi harvoista suomalaisista, joilla on kantavuutta Euroopan kulttuurielämässä, erityisesti monikulttuurisuuden edistäjänä, Lipponen luonnehti Baltzaria tämän kampanjasivuilla.
Rinne puhui samassa yhteydessä siitä, että kulttuuria ei hyödynnetä riittävästi ennaltaehkäisevänä ja voimauttavana tekijänä, elämänlaadun mittarina.
– Monikulttuurinen yhteiskunta vaatii meitä kaikkia kasvamaan asenteissa, ja kulttuuri ja luovuus ovat siinä keskeisimmässä asemassa. On suuri etu, että meillä on riveissämme kulttuurin ja luovuuden moniottelija, kulttuurineuvos, kirjailija, näytelmäkirjailija, runoilija, teatteriohjaaja, kuvataiteilija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Veijo Baltzar, joka nostaa ennakkoluulottomasti ja rohkeasti arvokysymykset ja luovuuden esiin, Rinne luonnehti ehdokas Baltzaria.
Vuoden 1995 vaaleissa Baltzar yritti eduskuntaan vihreiden listalta.
"Olemme järkyttyneinä ottaneet vastaan tiedot”
SDP:llä on takanaan raskas vuosi. Kansanedustaja Hussein al-Taeesta syntyi huhtikuussa valtaisa kohu heti hänen kansanedustajaksi valintansa jälkeen. Kohu liittyi hänen vanhoihin, vähemmistöjä ja tiettyjä kansanryhmiä, kuten juutalaisia loukanneisiin Facebook-kirjoituksiinsa. Al-Taee jäi kiinni myös valehtelusta, joka koski näitä kirjoituksia.
Syksyllä SDP:n Helsingin kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein jäi kiinni valehtelusta. Hän väitti Twitterissä poistaneensa rasistin kuljettamastaan taksista, mutta se ei pitänyt paikkaansa. Aikaisemmin syksyllä Hussein aiheutti kohun sanomalla, että kaikki perussuomalaisia äänestävät ovat rasisteja.
Ja nyt tapaus Baltzar.
– Olemme järkyttyneinä ottaneet vastaa tiedot poliisin epäilystä. Kuulostaa todella kauhealta. Toivomme, että virkavalta selvittää asian mahdollisimman pian ja asiaan tulee selko, SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm kommentoi Iltalehdelle perjantaina.
Minkälaisia vaikutuksia tällä on SDP:n kannalta, kun tuoreessa muistissa on ”Husu” Husseinin ja Al-taeen tapaukset?
– Sen mitä lehtitietojen perusteella tiedän, niin nyt kyse on erittäin vakavasta rikoksesta. On tosi valitettavaa puoleen kannalta.
– Olemme aina toivottaneet samankaltaisesti ajattelevat ihmiset tervetulleiksi mukaan puolueen toimintaan ja toivomme, että kaikilla on niin sanotusti asiat kunnossa ja että he pyrkivät toimimaan meidän arvojen mukaisesti omassa henkilökohtaisessa elämässään.
Puoluesihteeri Rönnholm sanoo miettineensä kovasti, mitä ehdokkaiden taustojen osalta voisi tehdä lisää, ettei kohuja tulisi.
HS: Nuoret naiset kertovat Veijo Baltzarin kultista, jossa ”kaikki pyöri miehen palvomisen ympärillä”
Helsingin Sanomien mukaan Veijo Baltzar on vuosien ajan houkutellut teatteriyhteisöönsä tyttöjä ja nuoria naisia.
Helsingin Sanomat kertoo, että Veijo Baltzar, 77, on vuosien ajan houkutellut teatteriyhteisöönsä tyttöjä ja nuoria naisia. Osa heistä on muuttanut Baltzarin kotiin asumaan. HS:n mukaan Baltzar on manipuloinut, kontrolloinut ja lähennellyt tyttöjä.
Juttuun on haastateltu nimettömänä 18:aa nuorta naista tai tyttöä, ja selvitystyö on kestänyt yli vuoden ajan. HS:n artikkelissa nuoret naiset ja tytöt kertovat muun muassa Baltzarin kultista, jonka perustajaa piti palvoa.
Baltzar on vangittu Helsingin käräjäoikeudessa todennäköisin syin epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta.
Helsingin käräjäoikeudesta kerrottiin Iltalehdelle, että epäillyt teot sijoittuvat tammikuun alun 2016 ja vuoden 2019 syyskuun lopun väliin Helsingissä ja Tammisaaressa.
Iltalehti kertoi lisäksi perjantaina, että ihmiskaupasta epäilty Baltzar haki teatteriproduktioonsa näyttelijöitä nuorten tyttöjen demi.fi-palstalla.
Ihmiskaupasta epäilty Veijo Baltzar ympäröi lavalla itsensä nuorilla naisilla - näyttelijöiden hakuilmoituksia demi.fi-palstalla
Kirjailija Veijo Baltzarin Orli-mytologiaan pohjautuvan Pohjolan manaus -teatteriproduktion piti käynnistyä alkuvuodesta 2019. Produktio perui esityksen viime hetkellä.
”Kielletty rakkaus”. ”Hyvä ja paha kohtaavat”. Näillä iskulauseilla kulttuurineuvos Veijo Baltzarin ”primitiiviseen kansanoopperaproduktioon” Pohjolan manaukseen haettiin kaiken ikäisiä, kokoisia ja taitoisia esiintyjiä. Vuoden 2015 esityksessä Synti esiintyjät olivat lähinnä nuoria naisia. Ja Baltzar, nyt 77, itse.
Baltzar on vangittu todennäköisin syin epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta. Hän on kiistänyt syyllisyytensä.
Produktioon haettiin pääsääntöisesti nuoria, sukupuoleen, kulttuuriin tai uskontoon katsomatta. Aiempaa osaamista tai kokemusta ei vaadittu, vaan myönteinen ja avoin asenne sekä tahtotila ratkaisivat.
Pohjolan manauksen piti käynnistyä Aleksanterin teatterissa helmikuussa. Mutta eipä käynnistynyt. Aleksanterin teatterin toimitusjohtaja Simo Jokinen kertoo Iltalehdelle, että produktio oli vuokrannut salin, mutta perui sen viime hetkellä.
– Olemme vierailuteatteri. Vuokraamme teatterisalia eri tuotantoyhtiöille. He olivat varanneet meiltä päivän, jonka he peruivat kaikessa yksinkertaisuudessaan. Siitä enempää en tiedä, Jokinen sanoo.
”Paha ei saa palkkaansa”
Baltzarin teatteriorganisaatio haki esiintyjiä vielä tammikuussa. Ilmoituksia oli paitsi sosiaalisessa mediassa myös demi.fi-sivuston keskustelupalstalla. Ilmoituksessa teoksen kerrotaan pohjautuvan Baltzarin 1990-luvula luomaan Orli-mytologiaan. Se kertoo hakuilmoituksen mukaan ”Suuren auringon maan kansan koettelemuksista pahan viettelyssä”.
Vuoden 1995 Orli-oopperan tiedotteessa todetaan, että ”ihminen on unohtanut jumalat ja demonit, jotka kuitenkin tekevät elämästä elämisen arvoisen draaman” ja ”pahaa ei voi hävittää maailmasta ilman, että myös jumalat katoavat”. Orlin kansanoopperanäytelmää esitettiin Helsingin Finlandia-talolla muutaman vuoden ajan 1990-luvun puolivälissä.
– Orlissa hyvää ei palkita eikä paha saa palkkaansa. Orli-ylijumala on täällä sivupersoonoineen, henkiolentoineen, jumalineen ja demoneineen. Me kuljemme kohti Kalajien maata. Kalaja, ruhtinas, kerää ja etsii joukkoja jumalten viimeiseen taisteluun, joka on vielä tulevan näillä maallisilla rinteillä, tiedotteessa kerrotaan.
Veijo Baltzarin teatteriproduktioita on ihmetelty internetin keskustelupalstoilla. Hänellä on omat puolustajansa, mutta monet ovat kiinnittäneet huomiota nimenomaan siihen, että Baltzar on itse ollut esityksen keskiössä kauniiden nuorten naisten ympäröimänä.
Hovioikeus tuomitsi
1990-luvun lopulla kohistiin Baltzarin käytöksestä. Hän sai hovioikeudessa tuomion virkavelvollisuuden rikkomisesta. Kyseessä oli skandaali, jossa Teatterikorkeakoulussa tuolloin työskennellyt Baltzar olisi houkutellut nuoria naisia petikavereikseen Tampereen-matkalle Teatterikorkeakoulun suunnittelijan kanssa.
Kolme nuorta naista olivat käsittäneet, että he pääsevät kansainvälisen näyttelijätyön kurssille, mikäli osallistuvat matkalle Baltzarin autolla. Tampereella kävi ilmi, ettei naisille ollut omia hotellihuoneita, vaan matkatavarat oli kannettu Baltzarin ja suunnittelijan huoneisiin.
Naiset lähtivät saman tien takaisin Helsinkiin ja tekivät kaksikosta rikosilmoituksen. Helsingin käräjäoikeus vapautti heidät syytteistä, mutta hovioikeus tuomitsi. Hovioikeus tuomitsi kaksikon 30 päiväsakkoon. Oikeus katsoi Baltzarin ja toisen miehen menetelleen sopimattomalla tavalla.
Presidentti Halonen, ulkoministeri Haavisto ja muut poliitikot kommentoivat suhdettaan kulttia johtaneeseen Veijo Baltzariin
Ulkoministeri Pekka Haavisto sanoo olevansa järkyttynyt kulttuurineuvos Veijo Baltzarin toiminnasta kerrotuista tiedoista. Presidentti Tarja Halonen kertoo tuntevansa Baltzarin, koska tämä on ollut tunnettu romanikulttuurin edustaja.
ULKOMINISTERI Pekka Haavisto (vihr) on pahoillaan siitä, että hänen asemaansa on käytetty pönkittämään kulttuurineuvos Veijo Baltzarin yhteisön toimintaa.
”Tämä on todella, todella valitettavaa. Tietysti tällaiset tapaukset tekevät aina varovaisemmaksi siitä, mihin voi lähteä mukaan. Toivottavasti ne eivät kuitenkaan kyynistä kokonaan.”
Baltzar vangittiin torstaina törkeästä ihmiskaupasta epäiltynä. Helsingin Sanomat paljasti sunnuntaina laajassa artikkelissa, miten Baltzar on rakentanut teatteristaan lukioikäisiä ja nuorempia tyttöjä manipuloivan kultin.
”Nämä ovat aivan järkyttäviä uutisia. Kyse on kuitenkin henkilöstä, joka on pitkään toiminut yhtenä romanikulttuurin näkyvimpänä hahmona Suomessa. On järkyttävää ja tuomittavaa, jos teatteritoiminnassa on ollut tällaisia piirteitä.”
HELSINGIN SANOMIEN juttuun haastatellut naiset kertovat, että Baltzarin vaikutusvaltaisiin ystäviin viitattiin toistuvasti teatterissa ja yhteisössä.
Useammat haastatellut sanoivat HS:lle, että merkittävät poliitikot tekivät Baltzarista entistä suuremman auktoriteetin heidän silmissään.
Se lisäsi luottamusta Baltzaria kohtaan sekä uskoa siihen että Baltzar voi auttaa heitä eteenpäin urallaan. Toisaalta se lisäsi myös pelkoa siitä, mitä Baltzar voi heidän uralleen tehdä, jos hänet suututtaa.
Baltzar on saanut teatteria pyörittävän Drom-yhdistyksen ”strategisen ohjausryhmän” jäseniksi muun muassa entisen pääministerin Paavo Lipposen (sd), Haaviston, kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok) ja entisen europarlamentaarikon Liisa Jaakonsaaren (sd).
Drom on kertonut, että ohjausryhmään on kuulunut myös kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr).
Lisäksi Baltzarin toimintaa on tukenut presidentti Tarja Halonen. Halonen esimerkiksi myönsi Baltzarille vuonna 2011 arvostetun kulttuurineuvoksen arvonimen.
Lipponen ei vastannut HS:n kommenttipyyntöihin. Alanko-Kahiluoto kiistää Ilta-Sanomille kuuluneensa ohjausryhmään. Hän sanoo kuulleensa tiedon vuosi sitten ja vaatineensa nimensä poistamista ohjausryhmän jäsenistä.
PRESIDENTTI Halonen sanoo, ettei hän halua kommentoida millään lailla Baltzariin kohdistuvaa rikosepäilyä tai HS:n jutussa kerrottuja tietoja.
Halonen kertoo tuntevansa Baltzarin, koska tämä on ollut tunnettu romanikulttuurin edustaja. Halonen on toiminut romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana.
”Tiedän hänet, olen tavannut. Sillä tavalla tunnen. Mutta hän ei ole mikään henkilökohtainen tuttu.”
Halonen ottaa esille, että häneltä on kyselty Baltzarille myönnetystä kulttuurineuvoksen arvonimestä.
”Se on myönnetty normaaliin tapaan. Siinä on ollut hakemus, ja kun ei ole ollut mitään syytä kieltää sitä, niin kyllä se nimitetään. Enkä ole kuullut sellaisesta menettelystä, että niitä otettaisiin pois. Se on [Sauli] Niinistön asia, mutta en edes usko että sellaista menettelyä on”, Halonen sanoo.
”Ei minulla ole syytä lausua tästä mitään erityistä. Sama kuin kaikista näistä teollisuusneuvoksista, kulttuurineuvoksista, sosiaalineuvoksista ja kaikista muista. En nyt usko että he ovat erityisesti minun ansiotani tai minun vastuullani.”
Halonen on toiminut Baltzarin hankkeiden suojelijana. Hän kuitenkin kyseenalaistaa sen käsityksen, että hän olisi erityisesti tukenut Baltzarin toimintaa.
”Siis millä tavalla? Olen antanut ja annan edelleen tukea romanikulttuurille, samoin kuin saamelaiskulttuurille. Mutta sen pidemmälle en mene sanomaan kenestäkään mitään. Minulla ei ole ollut mitään kiinteämpää suhdetta häneen.”
HS kysyi Haloselta, eikö rikostuomio ole yleensä estänyt kulttuurineuvoksen arvonimen myöntämisen.
Tyhmä isi koirankoppiin -mainos suututti miehiä – Ari, 53: "Miksi suomalaista miestä saa lyödä kuin vierasta sikaa?"
Mainonnan eettinen neuvosto MEN on saanut useita lausuntopyyntöjä yksityishenkilöiltä autonvuokrauspalvelun Beelyn mainoskampanjasta.
Etenkin televisiossa esitetty mainos on koettu miehiä syrjivänä, alentavana, halventavana ja vähättelevänä.
Yksi kantelun tehneistä on espoolainen perheenisä Ari Ampuja, 53. Hän kokee mainoksen yksiselitteisesti rikkovan yhdenvertaisuuslakia.
– On täysin selvää, että mainoksen mies ei voisi olla tummaihoinen mies saati nainen, Ampuja sanoo.
– Miksi hän sitten voi olla tavallinen suomalainen mies? Miksi meitä saa nyky-yhteiskunnassa jatkuvasti lyödä kuin vierasta sikaa?
TV-mainoksessa auton ostanut isä on laitettu koirankoppiin. Isä kurkistaa koirankopista, kun lapset huutavat häntä nimeltä ja syöttävät hänelle koirankeksin.
Kuvan ulkopuolelta tuleva haastattelija kysyy: "Mitenkäs tässä nyt näin kävi?”.
Lapset vastaavat: "No kun isä osti uuden auton eikä meillä ole varaa lemmikkiin.”
Haastattelija jatkaa: "Olikos se fiksusti tehty?”.
Lapsi vastaa: "Ei, vaan tyhmästi!”.
Näiden kommenttien jälkeen isä nyökyttelee koirankeksi suussaan koirankopissa.
Seuraavaksi näytetään auton vieressä seisovaa perheen äitiä.
Äiti sanoo: "Tyhmä se on”, ja vilkaisee viereistä autoa. Lapset hokevat: "Tyhmä isi, tyhmä isi, tyhmä isi".
Mainos päättyy mainosääneen, joka toteaa: “Älä ole tyhmä isi, ole viisas isi. Älä osta autoa, vaan hanki se kiinteään kuukausihintaan".
Mainostajan eettiselle neuvostolle esittämän lausunnon mukaan "tyhmä isi" on koirankopissa, koska perheellä ei ole koiraa lasten leikkikaveriksi.
Mainonnan eettisen neuvoston antaman lausunnon mukaan kyseinen mainos on hyvän tavan vastainen. Perusteluissa syy ei kuitenkaan ole miehen rooli, vaan se, että lapset käyttäytyvät mainoksessa huonosti väheksyen vanhempien arvovaltaa.
Neuvosto paheksuu sitä, että tyhmä isi -mainoksen rallattelu oli mieleenpainuva ja sitä esitettiin laajasti.
Erityistä huomiota neuvosto kiinnittää siihen, että tarkasteltavana oleva mainos saattaa kannustaa lapsia käyttäytymään epäkohteliaasti toisia lapsia kohtaan. Lisäksi mainoksen voidaan katsoa väheksyvän vanhempien arvovaltaa ja arvostelukykyä.
MEN:in lausuntoon pettynyt Ari Ampuja ihmettelee, miksi hänen ja monien muiden asiasta kannelleiden mielestä miestä halventava sisältö sivuutetaan lausunnossa.
– Siihen ei edes oteta kantaa. Tämä kuvastaa mielestäni sitä vallalla olevaa asiantilaa Suomessa, että miehiä voidaan halveksua kostona naisiin entisaikoina kohdistuneesta sorrosta, Ampuja sanoo.
– Valkoisella heteromiehellä ei ole sukupuolensa edustajana ilmeisesti yhtään mitään suojaa.
Ari Ampujan mielestä miesten saamassa kohtelussa on räikeä ristiriita siihen verrattuna, kuinka herkästi esimerkiksi vähemmistön edustajien puolia ollaan valmiita pitämään.
Hän toivoo laajaa heräämistä sen suhteen, että miehetkin ansaitsevat kunnioitusta ja oikeuden olla oma itsensä. Kahden nuoren miehen isänä hänestä tuntuu kurjalta esimerkiksi se, kuinka toksisen maskuliinisuuden määre on hyväksytty kritiikittä.
– Miehisyys on siis myrkyllistä, mutta naiseus on oikein ja hyvää, Ampuja sanoo.
– Meistä halutaan tehdä feministien määrittelemiä nössöjä, vaikka naiset kuitenkin kaipaavat ja valitsevat kumppaneikseen meitä aivan tavallisia suomalaisia miehiä.
Feministinen aluepolitiikka on tervetullut uusi avaus
Jos yhteiskunnallinen ilmapiiri tukisi esimerkiksi miesten pitkiä perhevapaita myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, alueiden vetovoima voisi kasvaa.
TOIMITTAJA Jussi Lehmusvesi käsitteli kolumnissaan (HS 17.11.) keskustan opiskelijajärjestön avausta feministisestä aluepolitiikasta. ”Käytännössä feminismi ilmeisesti toteutuisi sillä, että maaseudun naiset ymmärtäisivät jäädä kotipaikkakunnilleen synnyttämään”, hän kirjoitti.
Kun Lehmusvesi redusoi maaseudun naiset synnyttäjiksi, se kertoo enemmän hänen omista näkemyksistään kuin keskustaopiskelijoiden feminismistä. En ole keskustalainen, mutta maaseudulle asettuneena toivotan tervetulleeksi avaukset feministisestä aluepolitiikasta.
Lukujen valossa parisuhteen kohtaanto-ongelma on tosiasia. Moni unelmoi lapsista ja perheestä. Useille parisuhde on myös tavoiteltava asia, koska elämä kumppanin kanssa voi olla monin tavoin rikkaampaa kuin yksin. Kohtaanto-ongelman takana on monia tekijöitä, mutta kaikilla lienee tavoitteena mahdollistaa onnellinen elämä mahdollisimman monelle.
Feministiset tavoitteet, kuten perhevapaiden tasainen jakautuminen, korostuvat haja-asutusalueilla. Jos yhteiskunnallinen ilmapiiri tukisi esimerkiksi miesten pitkiä perhevapaita myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, alueiden vetovoima voisi kasvaa.
Etäyhteydet mahdollistavat asiantuntijatyöt ja monenlaisen yrittäjyyden. Mitä monipuolisempi alueiden elinkeinorakenne on, sitä elinvoimaisempi ja monimuotoisempi alueiden Suomi on ja sitä vähemmän on tekijöitä, jotka pahentavat parisuhteiden kohtaanto-ongelmaa.
Avauksia feministisestä aluepolitiikasta tarvitaan, jotta asenteet muuttuisivat. En usko, että kyse on tavoitteesta tyhjentää feminismi merkityksistä, kuten Lehmusvesi tulkitsi, vaan halusta parantaa elämänlaatua.
Asenteita pitää muokata maaseudulla, mutta selvästi myös muualla. Helsingin Sanomat vakuuttaa juhlalehdessään tuntevansa myös muun Suomen. Toivottavasti vakuuttelu ei jää juhlalehteen, vaan toimittajat muistavat, että maaseudullakin kyse on rakkaudesta, ihmisistä ja elämäntarinoista.
Johannes Niemeläinen
Iitti
Ville Rannan pilapiirros: Seksuaalista väkivaltaa vastaan – sopivalla rajauksella!
Ville Rannan pilapiirros 26.11.2019
Yle kerää naisten kostofantasioita – tuottaja: Miesten vihafantasioita pidetty jo tarpeeksi esillä
”Käsittääkseni on osa naisten emansipoitumisliikettä, että kaikki ne genret, jotka ovat aiemmin liittyneet mieheen, halutaan myös käydä läpi.”
JAA katkeransuloiset ajatuksesi ja vapaudu kanssamme!
Yle pyytää verkkosivuillaan naisia lähettämään kertomuksia omista kostofantasioistaan ja vihan tunteistaan. Naisten toivotaan kertomaan kokemuksia siitä, minkälaista vääryyttä he ovat kokeneet elämänsä aikana.
Yle aikoo käyttää kertomuksia taustamateriaalina tulevassa Naisen kosto -sarjassa.
YLEN podcast-ohjelmasta vastaava tuottaja Juha-Pekka Hotinen kertoo IS:lle, että kyseessä on podcast-sarja. Sarjan tekijät ovat kehittäneet idean.
– Sarja kertoo nuorten naisten kostofantasioista ainakin saamani tilauksen perusteella.
Ensi keväällä Ylen Areena näyttää kymmenen ohjelman sarjan. Yksi jakso kestää 30 minuuttia.
Miksi naisen kostofantasioista halutaan tehdä erillinen sarja?
– Käsittääkseni on osa naisten emansipoitumisliikettä, että kaikki ne genret, jotka ovat aiemmin liittyneet mieheen, halutaan myös käydä läpi.
Yksi teemoista on Hotisen mukaan naisen viha.
Hän lisää, että ohjelmaa tekemässä on yksi väitöskirjatutkija, joka on tehnyt väitöskirjan naisen vihasta.
Miten naisen kosto -sarja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa?
– Uskoisin, että se edistää sitä, kun tällaiset asiat, niiden ilmaiseminen ja tutkiminen, tulevat myös naisten ulottuville.
Miten olisi käynyt sarjan, jossa kerätään miesten vihafantasioita?
– Eiköhän niitä asioita ole ihan tarpeeksi tässä mediailmastossa kuvattu ja pidetty esillä, Hotinen vastaa.
Ohjelmasarjan tunnus tuo mieleen elokuvan Kill Bill. Näyttelijä Uma Thurmanin tähdittämä elokuva käsittelee naisen väkivaltaisuutta.
DRAMATURGI Elli Salo kertoo, että sarjan tunnuksen on tehnyt Yle.
– Otettiin miekka pois kuvasta, koska emme käsittele murhia, tappoja emmekä sen kaltaisia kostoja.
Salon mielestä aggressio on jokapäiväinen ilmiö. Tulevan sarjan tarkoitus on tutkia ja pohtia erityisesti naisen aggressiota.
– Naisen aggressio on näkymätön ja vähän tukahdutettukin ilmiö. Tässä vallitsee yhteiskunnallinen hiljaisuus.
Salon mielestä kun aggressiosta ei puhuta, käy helposti niin, ettei naista nähdä kokonaisena ihmisenä.
– Onko hyvyyttä ja aggressiivisuutta kumpaakin.
SARJA on Salon mielestä tärkeä siksi, ettei naisilla itsellään ole välttämättä keinoja tunnistaa itsessään aggressiota.
– Tunteet saattavat purkautua, pahimmillaan väkivaltana. Mutta myös piilotettuna tukahdutettuna väkivaltana, jonka nainen helposti kääntää itseensä.
Aggressio voi kanavoitua naisen omaan ruumiiseen esimerkiksi itsetuhoisuutena.
Salon mukaan sarjan tyylilaji on tragikomedia. Hänen mielestään aggressiosta puhuminen menee helposti raskaaksi.
Huippukiva.fi tutki: Joka toinen nainen tyytyväinen seksinsä määrään
Aikuisten vapaa-ajan toimintaan erikoistunut verkkokauppa Huippukiva.fi on teettänyt tutkimuksen suomalaisten seksielämästä. Kyselystä, johon vastasi yli tuhat ihmistä, selviää, että 47 prosenttia naisista ei halua lisää seksiä. Eli noin puolet olisi tämän mukaan tyyyväisiä määrään.
Kun Huippukiva.fi kysyi, haluaisitko harrastaa enemmän seksiä, miehistä 64 prosenttia vastasi että kyllä.
Ammattiryhmissä kärkipaikalla lisäseksin haluamisessa ovat maanviljelijät (73 %), kun taas johtavassa asemassa olevat edustavat maltillisempaa linjaa (48%).
Eroa on myös eri seksuaalisuuksien välillä: heteroista enemmän seksiä haluaa 51 %, homoseksuaaleista peräti 72 %.
Kun kysyttiin mitkä syyt estävät harrastamasta seksiä kumppanin haluttomuus oli syynä 39 prosentissa tapauaksia, kumppanin puute tuli esiin kolmanneksessa vastauksia sekä ajan puute neljänneksessä. Ja kyllä: väsymyksen piikkiin se menee joka kolmannessa yrityskerrassa.
Erot naisten ja miesten välillä johtuvat Huippukivan Seksitohtorinakin tunnetun, seksologi Satu Söderströmin mukaan kasvatuksesta.
– Miehet ja naiset on lapsesta asti kasvatettu haluamaan seksiä eri tavoin ja eri syistä. Tytöt haluavat äidiksi ja pojat äijäksi. Pojat kasvatetaan siihen, että miehen tulee haluta aina, kun vain joku antaa. Naiset kasvatetaan olemaan siveitä, eikä seksiä ole oikein haluta. Seksin saaminen nuoruudessa salataankin, ettei tule helpon tytön mainetta. Miesten ihannevaimo on neitsyt, mutta seksiin kaivataan partneriksi pornotähteä.
Mediassa seksiä käsitellään Söderströmin mukaan tavattoman pinnallisesti.
– Naistenlehdet tarjoavat juttuja "miten tyydytät miehen" tai jotain pinnallista "tantrahömppää". Itse seksiin ei perehdytä naistenlehdissä, eikä myöskään miestenlehdissä. Pornoa on pidetty ja pidetään edelleen jossain määrin hyvänä keinona oppia seksiä, mutta sitä se ei ole. Pornossa useimmiten miehen orgasmi esitetään siemensyöksynä, vaikka siemensyöksy ei ole sidoksissa itse orgasmiin. Pornossa naisen orgasmi on epämääräistä voihkintaa ja hytkyntää.
Toinen ongelma Söderströmin mukaan on koulujen seksiopetuksessa, joka pohjautuu biologiaan.
– Nautintoa ei seksin yhteydessä kouluissa opeteta, vaikka Maailman seksuaaliterveysjärjestö julistaa seksuaalisen nautinnon olevan olennainen osa ihmisen kokonaishyvinvointia.
Tutkimuksen toteutti Huippukiva.fi:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely tehtiin internetpaneelissa 16.–17. lokakuuta ja siihen vastasi 1 113 ihmistä. Otos edustaa Suomen täysi-ikäistä väestöä. Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä.
Yhä nuoremmat miehet ovat tuhonneet erektionsa: ”Tavallinen seksi ei enää tunnu miltään”
Jos mies masturboi liian ankarasti pornon avulla, sillä voi olla ikäviä vaikutuksia seksuaaliterveyteen, lopullisesti.
Seksuaalielämän alkutaipaleella olevat nuoret miehet saattavat tietämättään tuhota erektionsa käyttämällä anabolisia steroideja.
Myös pornon katselun aikaansaama voimakas aivostimulaatio ja siihen yhdistyvä itsetyydytys voivat aiheuttaa erektio-ongelmia parisuhdeseksissä. Pornon vaikutuksesta erektio-ongelmiin on tämän jutun loppupäässä.
Seksuaalilääketieteen asiantuntija, erikoislääkäri Juhana Piha sanoo, että erektiohäiriöistä ja muista seksuaalihäiriöistä kärsivät varsin usein myös nuoret miehet.
– Yleensä ajatellaan, että tällaisia ongelmia ilmaantuu vasta keski-iässä. Kuitenkin esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön tutkimusten mukaan 27 prosenttia keski-iältään 24-vuotiaista nuorista miehistä kärsii joistain ”miesten vaivoista”. Yleisimmät niistä ovat liian nopea siemensyöksy, vaikeutunut siemensyöksy ja erektio-ongelmat.
Pihan mukaan erektio-ongelmien syy voi olla elimellinen, kuten hormonihäiriö, verenkiertohäiriö tai lääkkeen sivuvaikutus. Myös psyykkiset ongelmat, kuten suorituspaineet ja epäonnistumien pelko, vaikeuttavat erektion saamista.
Pihan vastaanotolle tulevien nuorten miespotilaiden keskuudessa erektiohäiriöiden syynä on noin puolessa tapauksissa jokin elimellinen tekijä.
– Moni nuori mies tulee vastaanotolleni saatuaan ensin yleislääkärin vastaanotolta tylyn ”mene kotiin kasvamaan” -vastauksen. Yleensä ajatellaan, että jos nuorella miehellä on erektio-ongelma, niin vika on korvien välissä. Elimelliset syyt on kuitenkin aina otettava vakavasti ja tutkittava kunnolla, Piha toteaa.
Tuhoisat steroidit
Yhdeksi jatkuvasti kasvavaksi seksuaaliterveydellisten ongelman aiheuttajaksi Juhana Piha nimeää anaboliset steroidit, joiden käyttö on yleistynyt.
– Osa nuorista miehistä on aloittanut hormonien käytön jopa alle 18-vuotiaana. He eivät tiedä tai ymmärrä, että pistämällä itseensä anabolisia steroideja tai vaikka tavallistakin testosteronia, he tuhoavat omaa testosteronituotantoaan jopa pysyvästi.
– Kun mies vanhenee ja viisastuu, tai hormonikuuri ja punttisalillla käyminen syystä tai toisesta loppuu, elimistön oma testosteronituotanto voi olla nollissa. Sillä on väistämättömiä vaikutuksia seksuaalitoimintoihin ja hedelmällisyyteen, Piha jatkaa.
Hän kertoo, että steroidien käytön osalta kyseessä ei ole enää marginaaliryhmän ongelma. Jopa kuusi prosenttia tavallisista kuntosalikävijöistä on kokeillut niitä.
Steroidit aiheuttavat voimakasta riippuvuutta ja niistä vieroittautuminen on tuskallista. Ruotsissa on perustettu jopa vieroitusklinikoita, joissa miehiä autetaan steroideista eroon.
– Suomessa tällaisia ei ole ja teen vieroitushoitoja yksin, vaikka moniammatillista apua kaivattaisiin kipeästi, Piha toteaa.
Ärtynyt ja väsynyt
Juhana Pihan mukaan testosteroni-sanaan liitetään usein vain seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat, vaikka yleisimmin sen puutoksesta kielii yleinen vetämättömyys ja se, että mies ei saa mitään aikaiseksi työssä tai kotona.
– Muita yleisiä oireita ovat muun muassa mielialan mataluus, ärtyneisyys, hikoilun lisääntyminen, unihäiriöt ja lihasvoiman heikentyminen.
Piha sanoo, että testosteronivaje ja sen hoitoperiaatteet tunnetaan huonosti lääkäreiden keskuudessa. Siksi monet miehet, joiden testosteronitaso on alentunut, jäävät asianmukaisesti hoitamatta tai sitten heitä hoidetaan esimerkiksi masennuslääkkeillä.
– Vaikka testosteronin puute liittyy usein ikääntymiseen, voi vajausta esiintyä nuorillakin. Heillä sitä voi aiheuttaa muun muassa elintapojen kerryttämä huomattava ylipaino.
Tutkimus: Nettipornon haittoja nuoriin liioitellaan – Aikuisten tuomitseva asenne suurempi ongelma kuin porno
Nuoret osaavat erottaa pornon tarjoamat mallit oikean elämän seksistä.
Mediatutkija Sanna Spišák teki kymmenvuotiaana siihenastisen elämänsä kiinnostavimman löydön. Vanhempien kirjahyllyn ylimmillä hyllyillä, lasten käsien ulottumattomissa, oli eroottisia kirjoja.
Tyttö ymmärsi heti löytäneensä oven salattuun aikuisten maailmaan. Samalla hän ymmärsi, ettei näitä kirjoja ollut tarkoitettu lapsen silmille.
– Lapsiin liitetään ajatus, että he ovat seksuaalisesti täysin tietämättömiä. Se ei pidä paikkansa. Jo hyvin pienet lapset ovat eri tavoin tietoisia seksuaalisuudestaan.
Spišák haluaa omalla lapsuusmuistollaan herättää ajattelemaan miten kukin meistä itse on lapsena tai nuorena tutustunut seksuaalisuuteen. Uteliaasti vai pelokkaasti? Entä miten aikuiset ovat reagoineet, jos ovat saaneet asian tietoonsa? Tuomiten vai ymmärtäen? Nämä lapsuuskokemukset vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme muun muassa pornoon.
Nykyään kenenkään ei tarvitse kiipeillä kirjahyllyssä saadakseen käsiinsä seksuaalista materiaalia. Nettipornoa on iästä riippumatta tarjolla loputtomiin, ja sekös kasvattajia huolestuttaa. Pornon vahingollisuudesta varoitellaan nuoria kotona, koulussa ja mediassa.
Sanna Spišák on itsekin varoitellut nuoria pornon haitoista miettimättä sen kummemmin, mihin varoitukset perustuvat. Aihe alkoi kiinnostaa häntä niin paljon, että hän teki siitä väitöskirjan Turun yliopistoon (väitöskirja luettavissa englanniksi täällä)(siirryt toiseen palveluun).
Tutkimustulos yllätti tutkijan täysin.
– Suomalaiset nuoret osaavat suhtautua nettipornoon kriittisesti ja he ymmärtävät, ettei porno ole sama asia kuin oikea seksi. Porno ymmärretään viihteeksi, josta puuttuvat oikean elämän tunteet ja läheisyys.
Pornolla pelottelu toimii huonosti
Pornon katsomista enemmän nuoria hämmentääkin aikuisten tapa puhua siitä tuomiten ja riskeistä varoitellen. Ongelmia korostava puhe voi luoda esimerkiksi väärän mielikuvan siitä, että pornosta kiihottuminen olisi kieroutunutta. Näitä väärinkäsityksiä sitten oiotaan erilaisissa nuorten neuvontapalveluissa.
– Kysymyksissä kuuluu huoli siitä, että olenko tehnyt itselleni jotain pysyvää haittaa kun olen katsonut pornoa, Spišák sanoo.
Nuorten kysymyksiin vastataan muun muassa Väestöliiton nettisivuilla.Nuorten asiantuntija, seksuaalikasvattaja Sari Hälinen pitää hienona, että suomalaisnuoret osaavat olla mediakriittisiä nettipornon kuluttajia. Hän muistuttaa, että pornon katsominen on yleistynyt myös aikuisilla ja sitä katsovat kaikki sukupuolesta riippumatta.
– Tämä on asia jota ei voi sivuuttaa. Ei voi ajatella, että ”ei mun mukula, ei mun nuori”. Tutkimusten mukaan suurin osa näkee pornografiaa ensimmäisen kerran 12–14-vuotiaana.
Riskipuheen huonot puolet esiin nostava väitöstutkimus pakottaa kasvattajat katsomaan peiliin. Kun puhe keskittyy haittoihin ja vaaroihin, ei nuori uskalla kertoa pornon katsomisestaan silloinkaan, jos on nähnyt jotain hämmentävää tai itselleen vahingollista.
Veijo Baltzarin haukuttu teos löytyy Youtubesta: ”Näkyy olevan teatterissa paljon tytyjä”
Muun muassa Kauko Röyhkän teilaama Baltzarin Surujen kitara -teos on saanut tyrmääviä arvioita.
Iltalehti uutisoi aiemmin kuinka kirjailija-muusikko Kauko Röyhkä teilasi Veijo Baltzarin teatterissa kuvatun Surujen kitara -teoksen.
Video löytyy Youtubesta.
Video on osa Baltzarin Synti-nimisestä musikaalista. Kyseisessä kohtauksessa Baltzar kävelee ympäri lavaa ja kohtaa nuoria naisia.
Lopulta hän tarttuu erästä näyttelijää kädestä.
– Anna anteeksi, nainen pyytää Baltzarin näyttelemältä Tciko-hahmolta.
Tuon kohtauksen jälkeen alkaa lauluesitys Johnny Guitar (Surujen kitara). Pian tikapuihin nojaileva Baltzar aloittaa epävireisen laulun.
Kanerva ihmetteli
Näytelmää on esitetty vuonna 2016 Helsingin Aleksanterin teatterissa.
Kansanedustaja Ilkka Kanerva kertoi Helsingin Sanomille nähneensä näytelmän. Kanervan mukaan näytelmä oli erikoinen, sillä siinä nuoret naiset tavoittelivat Baltzarin näyttelemän roolihahmon suosiota.
– Otin joidenkin ystävien kanssa puheeksi sen, ettei tämä nyt tunnu oikein kovin sopivalta, Kanerva sanoi Helsingin Sanomille.
Kauko Röyhkä lyttäsi Facebook-sivullaan kyseisen esityksen täysin.
– Totaalista hevonpaskaa, jolla ei ole taiteen tai romanikulttuurin kanssa mitään tekemistä.
Video on kerännyt Youtubessa jonkin verran kommentteja, jotka tukevat Röyhkän näkemystä.
– Kyllä näkyy olevan teatterissa paljon tytyjä... mihis pojat jäi?, eräs kommentoija ihmettelee.
Tällä hetkellä Baltzar on pidätettynä epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta. Vuosien ajan hänen johtamansa luovan kulttuurin yhdistys Drom ry on saanut satojen tuhansien eurojen edestä avustuksia opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Taiteen edistämiskeskukselta.
Lisäksi Drom ry:tä ovat rahoittaneet useat muut tahot, kuten Helsingin kaupunki ja RAY.
Vuonna 2011 presidentti Tarja Halonen myönsi Veijo Baltzarille kulttuurineuvoksen arvonimen.
Sdp-pääministerit Lipponen ja Rinne hehkuttavat törkeästä ihmiskaupasta epäiltyä puoluetoveriaan Veijo Baltzaria vaalivideolla: ”Suuri suomalainen kulttuuripersoona, yhteiskunnallinen vaikuttaja”
Veijo Baltzaria aiemmin maasta taivaaseen ylistäneillä Suomen eturivin poliitikoilla on viime päivinä ollut niukasti sanottavaa vanhasta ystävästään. Baltzarille kulttuurineuvoksen palkinnon jakaneella presidentti Tarja Halosella ei omasta mielestään ole syytä lausua mitään erityistä, eikä ex-pääministeri Paavo Lipposellakaan. Nykyinen pääministeri Antti Rinne on sentään järkyttynyt ja kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto on äärimmäisen pahoillaan.
Törkeästä ihmiskaupasta epäillyllä kulttuurivaikuttajalla Veijo Baltzarilla on läheiset yhteydet valtakunnan eturivin poliitikkoihin, erityisesti oman puolueensa sdp:n johtohahmoihin. Baltzar oli myös itse ehdolla eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa. Tukenaan hänellä oli tuolloin muun muassa Paavo Lipponen ja Antti Rinne, molemmat sdp:n pääministereitä 2000-luvulla.
Helsingin käräjäoikeus vangitsi Baltzarin viime viikolla todennäköisin syin epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta. Baltzarin ohella törkeästä ihmiskaupasta epäillään myös 36-vuotiasta naista.
Ihmiskauppa on kansainvälisoikeudellinen rikos, johon voi liittyä turvattomassa asemassa olevan henkilön hyväksikäyttöä ja ihmisarvon loukkaamista. Törkeäksi teon voi tehdä esimerkiksi väkivallan käyttö tai rikoksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.
Lipponen: Baltzarilla monipuolisia ansioita
Veijo Baltzarin vuoden 2015 vaalivideo on edelleen nähtävissä Youtube-palvelussa. Vaalimainoksessa Baltzaria ylistää ensin Lipponen. Baltzar ja Lipponen ovat tunnetusti olleet ystäviä jo vuosikymmenien ajan.
– Veijo Baltzar on suuri suomalainen ja eurooppalainen kulttuuripersoona. Monipuolisten kirjallisten ja taiteellisten ansioidensa ohella hän on dynaaminen toimija, mistä osoituksena Minna Canthin talon pelastaminen kulttuurille Kuopiossa. Baltzar on yksi harvoista suomalaisista joilla on kantavuutta Euroopan kulttuurielämässä, erityisesti monikulttuurisuuden edistäjänä, Lipposen kirjoituksessa todetaan.
Jaakonsaari: Baltzar on loistava tyyppi
Vuoden 2015 vaalivideolla Baltzaria puffaa seuraavaksi Rinne, joka toimi tuolloin valtiovarainministerin tehtävässä. Rinne muistaa erikseen mainita, että Baltzarin eduskuntaehdokkuus erityisesti tukee sdp:n sivistys- ja kulttuuriosaamista.
– Sosialidemokraatit ovat aina olleet sivistys- ja kulttuuripuolue. Meille on etu, että näissä eduskuntavaaleissa meillä on riveissämme kulttuurin ja luovuuden moniottelija kulttuurineuvos, kirjailija, näytelmäkirjailija, runoilija, teatteriohjaaja, kuvataiteilija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Veijo Baltzar, joka nostaa ennakkoluulottomasti ja rohkeasti arvokysymykset ja luovuuden esiin, Rinne luettelee korulauseitaan.
Tukea löytyy myös sdp:n pitkäaikaiselta europarlamentaarikolta Liisa Jaakonsaarelta.
– Tunnen Veijo Baltzarin pitkältä aikaa hänen kirjoistaan ja taideteoksistaan. Olen aina ihaillut hänen historiantajuaan, tiettyä energisyyttä ja sitä että hän jaksaa inspiroida muita ihmisiä. Hän on loistava tyyppi!
Halonen palkitsi kulttuurineuvoksen arvonimellä
Baltzarin pitkäaikaisten tukijoiden joukkoon kuuluu myös sdp-taustainen presidentti Tarja Halonen, joka vuonna 2011 jopa palkitsi Baltzarin kulttuurineuvoksen arvonimellä. Halosen tiedossa oli ennen palkinnon myöntämistä, että Baltzarilla oli jo tuolloin taustallaan rikostuomiot törkeästä petoksen yrityksestä sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta. Halonen ei kuitenkaan epäröinyt jakaa palkintoa.
Helsingin Sanomien haastattelussa Halonen vetoaa huonoon muistiinsa sekä vastaa ympäripyöreästi kysymykseen, miksi Baltzarin rikostuomiot eivät vaikuttaneet arvonimen myöntämiseen.
HS-gallup: PS 22.4, Kok 17.3, SDP 15.2
Pääministeripuolueen kannatus laski lokakuusta 1,8 prosenttiyksikköä.
Helsingin Sanomat julkisti keskiviikkoiltana puoluekannatusmittauksen eduskuntavaalikannatuksesta. Kantar TNS:n tutkimusaineisto kerättiin 24.10.–21.11.2019 puhelinhaastattelemalla 2 314 henkilöä.
Kannatusta saivat seuraavat puolueet (muutos edellisestä vastaavasta mittauksesta):
PS 22,4 (+1,9)
Kok 17,3 (+0,3)
SDP 15,2 (-1,8)
Vihreät 13,1 (-0,8)
Kesk 11,7 (-0,5)
Vas 7,9 (-0,3)
KD 3,8 (+0,5)
RKP 4,3 (-)
Muut 2,7 (+0,4)
LN 1,6 (+0,3)
Baltzar tupsahti politiikkaan ulkopuolelta ja keräsi joukon nimekkäitä demaritukijoita – epäilty naisrikoskumppani oli vuosia sdp-aktiivi
Törkeästä ihmiskaupasta vangitulla Veijo Baltzarilla riitti ystäviä Helsingin Hakaniemessä.
IHMISKAUPASTA epäillyllä Veijo Baltzarilla oli lämpimät suhteet lukuisiin eturivin suomalaispoliitikkoihin yli puoluerajojen.
Erityisen paljon ystäviä Baltzarilla vaikuttaa olleen Sdp:ssä, jonka ehdokkaana hän oli itsekin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.
Politiikka kiinnosti Baltzaria jo nuoruudessa, ja ehdolla hän oli ensimmäisen kerran jo vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. Suomen ensimmäinen romanitaustainen ehdokas pyrki tuolloin tehtävään Liberaalisen kansanpuolueen riveistä.
Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa Baltzar oli ehdolla vihreiden listoilla.
Vuonna 2015 hän oli ehdolla eduskuntavaaleissa Sdp:n riveissä Uudenmaan vaalipiirissä. Vuonna 2014–2015 Uudenmaan sosiaalidemokraattien toiminnanjohtajana toiminut Tapani Eskola muistelee, että Baltzar tuli listalle loppumetreillä. Hänen valintaansa puolsivat kulttuuritausta ja ikä.
– Nimen tiesin, mutta en muuten tuntenut häntä. Mielestäni hän tuli mukaan aktiivitoiminnan ulkopuolelta, Eskola sanoo IS:lle.
Baltzarin kampanjassa pisti silmään hänen aktiivinen tukijoukkonsa, joka oli Eskolan mukaan naisvoittoinen, suurimmaksi osaksi todennäköisesti ”Dromin porukkaa”.
Eskola ei muista, että kampanjaporukassa olisi ollut mukana näkyviä demaritukijoita.
– En sillä tavalla tunnistanut joukosta ketään. Ja tunnen aika laajasti Uudeltamaalta aktiiveja.
Vuoden 2015 vaaleissa Baltzarin tukijoiksi ilmoittautuivat muun muassa Sdp-konkarit Paavo Lipponen ja Liisa Jaakonsaari sekä puolueen puheenjohtaja Antti Rinne.
Ex-pääministeri Lipponen ja entinen euroedustaja Jaakonsaari kuuluivat myös Baltzarin Drom-teatterin strategiseen ohjausryhmään.
Baltzar ei jäänyt Uudenmaan sosiaalidemokraattien toimintaan vaalien jälkeen. Nykyinen toiminnanjohtaja Lea Väänänen kertoo IS:lle, ettei Baltzaria ole näkynyt toiminnassa mukana missään roolissa.
Baltzarin epäilty rikoskumppani oli aktiivinen politiikassa
Veijo Baltzarin lisäksi törkeästä ihmiskaupasta vangittuna on 36-vuotias nainen, joka on työskennellyt Baltzarin Drom-yhdistyksen toiminnanjohtajana.
On vaikea arvioida, kuinka kauan nainen on tehnyt yhteistyötä Baltzarin kanssa. Nainen oli kuitenkin jo vuonna 2010 järjestelemässä Baltzarille professorin arvonimeä.
Tämän lisäksi nainen on ollut aktiivisesti mukana Sdp:n toiminnassa, ollut ehdolla kunnallisvaaleissa 2012 ja toiminut muun muassa piirijärjestön hallituksessa.
Vielä maaliskuussa Sdp:n paikallisjärjestö kertoi verkkosivullaan naisen toimivan puoluevaltuuston varajäsenenä, mutta sittemmin mainita on poistettu. Nainen pyysi eroa 2018 tehtävistään ja kertoi syyksi muuton toiselle paikkakunnalle.
Nainen oli Baltzarin tapaan Sdp:n ehdokkaana vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Kampanjansa aikana hän julkaisi sosiaalisessa mediassa kuvia monien nimekkäiden demarien, muun muassa Antti Rinteen kanssa.
Verkkosivullaan nainen kertoi Rinteen myös tukeneen häntä sanoen hänen olevan ”esimerkillinen, vakuuttava ja vahva nuorten puolestapuhuja”.
Kuntavaalikampanjassa näkyviin tukijoihin kuului myös Maria Guzenina, joka kerrotaan luonnehtivan naista seuraavasti: ”älykäs, kielitaitoinen ja ahkera ihmisten asioiden hoitaja, jota tarvitaan Helsingin valtuustossa”. IS ei tavoittanut Guzeninaa kommentoimaan yhteyksiään naiseen.
Naisella on vaalivideoihin keskittyvä kanava Youtubessa. Videoissa hän muun muassa käyskentelee avojaloin nurmikolla pitkässä mekossa ja hiukset hulmuten.
IS LISTASI demarivaikuttajia, jotka ovat olleet tukemassa Baltzaria tai tekemisissä hänen kanssaan.
Maustetytöt jäi Emma-ehdokaslistan ulkopuolelle rasistisen termin vuoksi – se ei ole ihme, sillä suomalaisilla on aina ollut kehno lukutaito popmusiikin suhteen
Rumban mukaan Maustetytöt ei ole Emma-gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi, koska raadin kesken syntyi kiistaa, onko yhtye rasistinen.
RUMBA uutisoi tänään, että Maustetytöt ei olisi ehdolla ensi helmikuussa järjestettävässä Emma-gaalassa. Raati oli päättänyt ehdokaslistoista maanantaina 25. marraskuuta.
Raadin kesken oli syntynyt Rumban mukaan kiistaa Vuoden tulokas -kategorian suhteen. Yhden raatilaisen mielestä Maustetyttöjä ei voi asettaa ehdolle, koska siinä tapauksessa Emma-raati tulisi normalisoineeksi rasismia.
Tämä kommentti liittyy siihen, että varhaisessa versiossa Maustetyttöjen Tein kai lottorivini väärin -kappaleesta käytettiin neekeri-sanaa. Yhtye ehti esittää kappaletta keikoilla keväällä 2018, mutta sitten sanoitusta muutettiin.
Kun levytetyssä versiossa lauletaan ”Sudanin pienistä pojista”, demoversiossa kyseinen kohta oli ”Sudanin neekeripoikia”.
On selvää, että n-sanan käyttö poplyriikassa on hyvin kyseenalaista termiin liittyvän vallankäytön ja etniseen taustaan perustuvan sorron vuoksi. Termi on rasistinen.
Ja tässä kohtaa tullaan siihen ikuisuuskysymykseen, että mikä on sallittua taiteen piirissä.
VUONNA 2013 Emma-gaalan kriitikkoraadilla ei ollut ainakaan mitään ongelmaa palkita yhtyettä, joka lauloi näin: ”Sä Lostarin vessassa narkkasit nyt sul on H-I-V / Ja neekerin kullia himoitsit nyt sul on H-I-V.”
Teemu Bergmanin yhtye Pää Kii sai kriitikko-Emman. Lainaus on peräisin kappaleesta Ees jotain positiivista, joka on ilmeisen satiirinen.
Laulujen puhuja ei ole tietenkään yhtä kuin kappaleen tekijä, vaikka nämä menevät usein kuuntelijoilta sekaisin. Laulujen puhuja voi olla kuvitteellinen rooli, ihan mitä tahansa rasistisesta juntista vaikka laulavaan ikkunaremontteja tekevään krokotiiliin. Samaan tapaan kirjallisuudessa kirjoittaja voi kirjoittaa ihan muita hahmoja kuin itsensä ja monesti eri mielipiteistä kuin omistaan. Kun teos julkaistaan, loppu on pitkälti kiinni ihmisten tekemistä tulkinnoista ja lukutaidosta.
Vexi Salmi tarkoitti Irwin Goodmanin kammottavan Mutakuono ja lakupelle -kappaleen rasismin kritiikiksi, mutta ihan niin siinä ei käynyt.
Suomalaisilla on kieltämättä vähän kehno historia kappaleiden lukutaidon kanssa. Murheellisten laulujen maa.
MUISTAN, että ilmestyessään Pää Kii -yhtyeen kappaleen kuunteleminen oli omille korville vähän liikaa juuri siksi, että kappale olisi omittavissa rasistisiin tarkoituksiin.
Maustetytöt valittiin tänä vuonna Soundi-lehden vuoden tulokkaaksi. Kuten kirjoitin lokakuisessa levyarviossa, kokonaisessa vuosikymmenessä harvoin on samanlaista ilmiötä kuin Maustetytöt.
Levy on myynyt hyvin ja yhtye tekee loppuunmyytyjä keikkoja toisensa perään.
On siis iso yllätys ja sitä kautta uutinen kotimaisen popmusiikin kannalta, että yhtye ei ole Emma-gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi tai tällä tietoa missään muussakaan kategoriassa, ellei yhtyettä sitten aseta ehdolle kriitikkoraati. Se on eri raati kuin se, joka päättää muista Emma-ehdokkuuksista.
SE, ETTÄ Rumban mukaan Maustetytöt jätettiin asettamatta ehdolle kappaleen vanhan sanoituksen vuoksi, on hyvin kiinnostava tapaus taiteen ja siihen liittyvän ilmaisunvapauden kannalta.
Cheekin sanoitusten misogynia on ollut Emma-raadille esimerkiksi täysin ok.
On myös kovin ihmeellistä, miksi Emma-gaalassa tarvitsee olla yhä tänä päivänä sukupuolittuneita ”miessolisti” ja ”naissolisti”-kategorioita, sehän on suorastaan syrjivää ja ulossulkevaa.
Emma-gaalan ehdokaslistat julkistetaan 12. joulukuuta.
Päättäjät puhuvat vain lapsiperheistä, vaikka sinkkujen määrä räjähtää: Näillä 10 paikkakunnalla puolet talouksista on yhden hengen ruokakuntia
Kaupunkien sinkkuja, maanviljelijöitä ja leskiä ei yhdistä juuri mikään.
Turkulainen Ina Virtanen on ainoa lapsi. Hän syntyi Porissa ja muutti opiskelemaan ja töihin Turkuun. Kolmekymppinen Virtanen on asunut yksin kymmenen vuotta.
– Viihdyn yksin, mutta toisaalta olen hyvin sosiaalinen. Vietän paljon aikaa kotini ulkopuolella. Mutta kun tulen kotiin, nautin siitä, että saan olla yksin omassa rauhassa, Virtanen sanoo.
Virtanen puuhailee vaaleassa kodissaan. Hän näyttää arvostavan sitä, että tavarat löytyvät samasta paikasta, mihin ne on laitettu.
– Oma tupa, oma lupa: hyvä puoli on se, että siisteys säilyy.
Kolmekymppisen Virtasen ystävät ovat alkaneet seurustella ja moni on muuttanut yhteen miesystävänsä kanssa. Hän uskoo, että apua kuitenkin löytyy, mikäli sattuisi esimerkiksi murtamaan jalkansa tai sairastumaan äkillisesti.
– Omiin vanhempiin voi turvautua ja minulla on laajat ystäväverkostot täällä Turussa.
Jo 44 prosenttia yhden hengen kotitalouksia
Yksinasumista käsitellään psykologisena ilmiönä, vaikka taustalla ovat väestön vaurastuminen ja kaupunkiin muutto. Ihmisillä on yksinkertaisesti nykyään varaa asua yksin.
Muutos etenee vauhdilla. Vuonna 2018 Suomessa oli 1,2 miljoonaa yhden hengen taloutta. Se on 44 prosenttia kotitalouksista. Vuonna 1985 yhden hengen ruokakuntia oli 28 prosenttia.
Määrällisesti sinkkutalouksia on eniten Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Viime vuonna yhden hengen talouksia oli Helsingissä 163 000, Tampereella 66 000 ja Turussa 55 740.
Sama kehitys on nähtävissä myös muissa korkean elintason maissa. Ruotsissa ja Alankomaissa yksinasuvien määrä on kasvanut Suomeakin nopeammin. Ruotsissa sinkkutalouksia on jo yli puolet.
Turussa jo yli puolet kotitalouksista on yhden hengen ruokakuntia. Tällaisia paikkakuntia oli viime vuonna Suomessa kymmenen.
Listan kärjessä on yhtä lailla suuria kaupunkeja (Turku ja Tampere) ja pieniä kuntia (Kuhmoinen ja Sysmä). Suurilla paikkakunnilla asuvilla sinkuilla ja maaseutujen poikamiehillä on kuitenkin hyvin vähän yhteistä.
Eniten kasvaa yksinasuvien vanhempien naisten osuus. Naiset elävät pitempään kuin miehet. Jo nyt yli 75-vuotiaista naisista 75 prosenttia elää yksin.
Suomalaiset sinkut eivät juuri muistuta amerikkalaisen Sinkkuelämä tv-sarjan räväkkää naisporukkaa. Sex in the City -sarjan päähenkilöt shoppaavat kuin viimeistä päivää ja etsivät sitä oikeaa Manhattanilla.
Poikamiehillä syrjäytymisvaara
Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo oli mukana tekemässä Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle tutkimusta yksinasumisesta.Se valmistui vuosi sitten. Tutkimuksessa selvisi, että sinkut jäävät muita todennäköisemmin toimeentulotuen varaan.
– Kahdelle ihmiselle riittää yksi televisio, sähkölasku ja yleensä autokin, Hiilamo sanoo.
Yksineläminen näyttää olevan suurempi riski miehille.
– Miehillä tilanne on se, ettei löydetä kumppania ja ollaan syrjäytymisvaarassa keski-iässä. Naisilla kumppani kuolee ja elämän viimeiset vuodet eletään yksin, Hiilamo sanoo.
Pian raportin tekemisen jälkeen hallitus hajosi, eikä aiheeseen ole sen jälkeen palattu. Ennen vaaleja puhuttiin lapsiperheiden, opiskelijoiden ja eläkeläisten toimeentulosta.
Varmaa on, että poliittiset päätökset vaikuttavat siihen, miten ihmiset asuvat. Yksi esimerkki tästä on asumistuki.
– Meillä on monia sosiaaliturvan piirteitä, jotka kannustavat asumaan yksin. 18-vuotias voi yhteiskunnan tuella muuttaa asumaan yksin, Hiilamo sanoo.
Analyysi: Puolueet voisivat tarjota sinkuille, maaseutujen poikamiehille ja leskille muutakin kuin iloisen veronmaksajan roolia
Eliniän vallankumous on räjäyttänyt yksineläjien määrän.
Suomalainen elää harvinaisen pitkän elämän. Siihen voi kuulua useita vaiheita, joissa asutaan omin päin: opiskeluaikana, eron sattuessa tai viimeistään leskenä.
Suomi kuuluu vauraiden ja terveiden kansakuntien joukkoon. Naisen eliniänodote on noussut 84 vuoteen. Satavuotias ei ole enää mikään harvinaisuus. Vielä sotien aikaan ihmiset saattoivat odottaa elävänsä viisikymppisiksi.
Kun miehet kuolevat alle kahdeksankymppisinä, ei ole ihme, että Suomi on täynnä yksinasuvia naisia. Suurin osa yli 75-vuotiaista naisista asuu yksin.
Suomalaisilla on varaa asua yksin. Siihen kannustavat myös sosiaalituet. Opiskelijoiden asumistuki muuttui 2017 ympärivuotiseksi. Jo sitä ennen soluasuntojen kysyntä oli lopahtanut.
Nyt opiskelijat asuvat yksiöissä, koska se on mahdollista. Vanhoja rapistuvia soluasuntoja puretaan ja muutetaan yksiöiksi.
Kaukomatkoilla suomalainen katselee ihaillen perheyhteisöjä. Mummot, sedät, tädit, enot ja lapsenlapset asuvat lähekkäin ja huolehtivat toisistaan. Niin tehdään, koska perhe on köyhissä maissa ainoa turva? Muuta sosiaaliturvaa ei ole.
Suomessa ihminen valitsee bussissa mieluiten penkin, jonka viereinen paikka on tyhjä. Omiin tossuihin tuijottamisessa ei ole mitään kummallista.
Maajussille etsitään tv-ohjelmassa morsianta. Naiset lähtivät kaupunkiin töihin ja opiskelemaan. Kaupungeissa miehet ja naiset opiskelevat eri aloja: tekniikan opinnot vetävät eniten miehiä, naiset hakeutuvat yhä hoitoalalle.
Päättäjiltä perhekoon muutos on kuitenkin jäänyt huomaamatta. Vaalien alla puhutaan lapsiperheistä, vanhuksista ja opiskelijoista. Yksinasuvat unohtuvat, koska he eivät pidä itsestään ääntä. He eivät käytä päiväkoteja, peruskouluja, eivätkä leikkipuistoja.
Perhe ei enää välttämättä koostu kahdesta aikuisesta ja lapsesta. Näin voisi toki päätellä, kun katsoo, miten meille myydään perheautoja, omakotitaloja ja perhepizzoja.
Silti moni yksinasuva on aivan tyytyväinen elämäänsä.
Kommunikaatio on kokenut vallankumouksen. Älypuhelimen ja verkon kautta samanhenkisiä ihmisiä voi löytää toiselta puolelta maailmaa. Lapset hankitaan entistä myöhemmin, jos ollenkaan.
Yksinasuvilla on myös ongelmia. Köyhyyteen ajautuvat useimmiten yli 75-vuotiaat yksinasuvat naiset. Vuonna 2016 joka neljäs iäkäs nainen oli pienituloinen. Naisten eläkkeitä pienentää se, että palkatta jäänyt lastenhoito ei kerrytä eläketuloa.
Boris Johnson: ”Yksinhuoltajaäitien lapset ovat kieroon kasvaneita äpäriä”
Britannian pääministerin kolumni vuodelta 1995 on noussut uudelleen julkisuuteen.
Konservatiivipoliitikko ja Britannian pääministeri Boris Johnson on myrskynsilmässä yli 20 vuotta vanhan kirjoituksensa takia. Vuonna 1995 julkaistussa kolumnissaan Johnson käsittelee avioliittoa, perhe-elämää ja sukupuolirooleja.
Kolumnista kirjoittavat muun muassa Independent, Huffington Post ja Metro.
Johnsonin mielestä perhe-elämän rakenteen muuttuminen Britanniassa on ongelmallista. Erityisen haitallista on yksinhuoltajaäitien määrän lisääntyminen, jota Johnson pitää ”vastenmielisenä”.
– On törkeää, että naimisissa olevat parit joutuvat kustantamaan sen, että jotkut naiset lisääntyvät ilman miestä, Johnson kirjoitti viitaten yksinhuoltajaäideille maksettaviin tukiin.
Pääministerin mukaan yksinhuoltajaäitien lapset ovat erilaisia kuin kahden aikuisen perheessä kasvaneet lapset.
– Aggressiivisia, huonotapaisia ja kieroon kasvaneita äpäriä, Johnson summaa kirjoituksessaan.
Velttoja miehiä
Kirjoituksessaan Johnson syyttää myös miehiä, jotka eivät osaa ottaa rooliaan ”perheen päänä”.
”Moderneja brittimiehiä” Johnson haukkuu ”veltoiksi”, työväenluokkaisia ”juoponretkuiksi”. Tällaisten miesten kanssa brittinaiset eivät halua pariutua ja perustaa perhettä.
Tämä taas johtaa siihen, että Britannian veronmaksajat maksavat yksinhuoltajien elämisen.
Johnsonin mielestä sosiaaliturvaa tulisikin leikata, jotta naimattomat naiset pelästyisivät eivätkä tekisi lapsia.
Kirjoitus julkaistiin konservatiivisessa The Spectator -lehdessä, jonka päätoimittajana Johnson työskenteli vuosina 1999—2005.
Kolumnin kirjoittamisen aikaan Johnson työskenteli Daily Telegraph -lehdessä.
Työväenpuolue on jo haukkunut kirjoitusta naisvihamieliseksi, Johnson tai hänen puolueensa ei ole kirjoitusta kommentoinut.
Naistenmies
Johnsonilla itsellään on maine naistenmiehenä. Hän on ollut kaksi kertaa naimisissa, mutta molempia avioliittoja ovat varjostaneet pettämishuhut.
Johnsonilla on ollut avioliiton ulkopuolisia suhteita muun muassa työkavereidensa kanssa.
Toisen vaimonsa Marina Wheelerin kanssa Johnsonilla on neljä lasta. Johnsonilla on myös ainakin yksi lehtolapsi.
Lisäksi eräs Johnsonin entisistä alaisista kertoi olleensa aikoinaan raskaana Johnsonille, mutta saaneensa keskenmenon.
Nykyisin Johnson seurustelee yli 20 vuotta nuoremman Carrie Symmondsin kanssa. He asuvat yhdessä pääministerin asunnossa Downing Streetillä Lontoossa.
Johnsonin konservatiivipuolue on ennakkosuosikki joulukuussa pidettävissä parlamenttivaaleissa. Tuoreiden kyselyjen mukaan konservatiivit saisivat 12. päivä pidettävissä vaaleissa 68 paikan enemmistön parlamentin alahuoneeseen.
Jos konservatiivit voittavat vaalit, brexit toteutuu hyvin todennäköisesti ensi vuoden alussa.
Công ty dịch thuật Bình Dương 123 Lê Trọng Tấn Dĩ An, Bình Dương là công ty cung cấp dịch vụ dịch thuật hàng đầu trong số những công ty dịch thuật chuyên cung cấp dịch vụ dịch thuật chuyên nghiệp tại Bình Dương. Trải qua hơn 10 năm tồn tại và phát triển tới nay chúng tôi tự hào vì cung cấp dịch vụ dịch thuật cho hơn 100.000 khách hàng, với hơn 500.000 bản dịch thuộc mọi ngôn ngữ, chuyên ngành.Hiện tại công ty chúng tôi đang cung cấp các dịch vụ dịch thuật, dịch vụ phiên dịch, dịch công chứng uy tín, đảm bảo cho mọi cá nhân và tổ chức trong và ngoài nước. Ngoài những nỗ lực về đảm bảo tính chính xác và hoàn hảo của bản dịch, Công ty chúng tôi luôn chú trọng đến việc quản lý dự án chuyên dụng và tối ưu dịch vụ khách hàng.
Các giám đốc dự án của chúng tôi có thể tiếp cận được vào tất cả các nguồn lực làm việc đảm bảo dự án của khách hàng được quản lý theo đúng tiêu chuẩn, tiến độ và thời gian đã đề ra.
chúng tôi mặc định rằng mỗi khách hàng của mình đều là những đối tác quan trọng và quý khách hàng luôn được quan tâm ở mức tối đa. Hãy liên hệ ngay với chúng tôi khi bạn có dự án cần dịch thuật
Chi tiết liên hệ:
Liên hệ Công ty dịch thuật Bình Dương
Địa chỉ: 123 Lê Trọng Tấn, Dĩ An, Bình Dương
Hotline: Mr. Khương CEO: 0947.688.883 – Mr. Hùng 0963 918438
Blokkisormi heiluu paremmissakin piireissä.
https://twitter.com/KoomikkoKivi/status/1200035890397171713
Jussi Halla-aho uskoo, että perussuomalaisten kannatushuippu on vielä edessä: ”Vaikka valkoinen hetero olisi kuinka paha, hänellä on kuitenkin äänioikeus edelleen”
”Perinteisen jakolinjan kysymykset ovat ihmisten mielissä menettäneet merkitystään”, Halla-aho sanoo HS:n haastattelussa. ”Näkisin, että vihreät ja perussuomalaiset ovat ainoat puolueet, jotka ovat tunnistaneet uuden jakolinjan ja pystyneet asemoitumaan sille.”
HELSINGIN SANOMIEN tuore puoluekannatusgallup kertoo, että perussuomalaiset on entistä selvemmin suosituin puolue 22,4 prosentin kannatuksellaan.
Mihin asti perussuomalaisten käyrä oikein nousee? Tätä mietitään otsa rypyssä kaikissa puolueissa, ja sitä miettii myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
Nyt hän kertoo ajatuksiaan perussuomalaisten kannatuksen syistä ja puolueen asemoitumisesta puoluekentässä.
”Luulen, että puoluekannatuksemme alkaa lähestyä sitä tasoa, joka on meidän ajamamme politiikan ja linjauksiemme kannatus väestön keskuudessa”, Halla-aho sanoo.
”En usko, että me olemme siellä vielä, emmekä me välttämättä sinne koskaan pääsekään, koska mekin olemme epätäydellisiä ihmisiä. Mutta tämä on se suuri kuva, jonka minä näen.”
PERUSSUOMALAISTEN suosio alkoi kasvaa vuosi sitten joulukuussa. Kuntohuippu ei osunut huhtikuun eduskuntavaaleihin: puolue jäi kakkoseksi sosiaalidemokraattien jälkeen, ja Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne muodosti hallituksen, johon perussuomalaisilla ei ollut asiaa.
Halla-ahon mukaan perussuomalaisten vaalimenestys sai liian yksinkertaisia selityksiä, kuten Oulussa ilmi tulleet seksuaalirikosepäilyt. Hän uskoo suurimman nousupiikin johtuneen siitä, että perussuomalaiset pääsivät vaalien ansiosta suoraan kontaktiin äänestäjien kanssa ilman median suodatusta.
Paneeleista ja vaaliohjelmista tuli Halla-aholle valtavasti palautetta. Suuri merkitys oli sillä, että puheenjohtaja itse onnistui esiintymisissään.
”Moni toi esiin sen, että heidän käsityksensä perussuomalaisista muuttui kokonaan. Siinä kohdassa tapahtui paljon siirtymää. Kynnys kannattaa perussuomalaisia selvästi madaltui, ja moni tuli sen kynnyksen yli.”
Eikä kynnyksen yli ole menty takaisin. Päinvastoin: vuoto muista puolueista perussuomalaisiin on vaalien jälkeen vain kiihtynyt.
PERUSSUOMALAISET, kuten muutkin puolueet, analysoivat huolellisesti mielipidetiedustelujen tausta-aineistot. Halla-ahon mukaan niistä näkee, että 65 vuotta täyttäneet ovat puolueen kannalta ”hyvin vaikea” äänestäjäryhmä.
”Kun ihmiset ovat äänestäneet yli 40 vuotta jotakin puoluetta, he eivät hevillä muuta puoluekantaansa. Se ei niinkään liity politiikkaamme vaan siihen, että vanhemmilla ikäluokilla on hyvin fiksattu äänestyskäyttäytyminen ja he toisaalta uskovat lujimmin perinteiseen mediaan, joka ei yleensä käsittele meitä kovin mairittelevasti.”
Sen sijaan parhaassa työiässä olevien keskuudessa perussuomalaiset on suurin puolue. Nuorten aikuisten ryhmässä ykköseksi perussuomalaisten edelle kiilaa vihreät.
Perussuomalaiset ja vihreät ovat puolueita, jotka eivät noudata perinteistä oikeisto–vasemmisto-jakolinjaa. Perussuomalaiset on nyt suurin työväenpuolue mutta samalla myös suurin yrittäjäpuolue, mikä on Halla-ahon mielestä täysin ainutlaatuista Suomen poliittisella kartalla.
”Perinteisen jakolinjan kysymykset ovat ihmisten mielissä menettäneet merkitystään. Näkisin, että vihreät ja perussuomalaiset ovat ainoat puolueet, jotka ovat tunnistaneet uuden jakolinjan ja pystyneet asemoitumaan sille.”
Vihreät ja perussuomalaiset eivät nojaa ideologioihin ja aatteisiin vaan identiteetteihin, kuten elämäntapaan, sukupuoleen ja kansallisuuteen. Halla-ahon mielestä kyse on silti pohjimmiltaan uusista asioista ja ongelmista, joita vihreät ja perussuomalaiset kykenevät käsittelemään uskottavammin kuin muut puolueet.
Vasemmistonaiset kokoustaa, uusii johtonsa ja keskustelee oikeistopopulismista
Viikonlopun seminaarissa pohditaan miten äärioikeiston nousu vaikuttaa sukupuolten tasa-arvoon.
Vasemmistonaisten kerran kolmessa vuodessa pidettävä valtakunnallinen kokous pidetään Helsingissä 30.11.-1.12. Kokouksessa valitaan Vasemmistonaisten puhenainen, varapuhenaiset sekä järjestön hallituksen eli Valtikan jäsenet tulevalle kolmivuotiskaudelle.
Puhenaisen paikasta kisaa kaksi ensimmäisen kauden kansanedustajaa: helsinkiläinen Veronika Honkasalo ja keravalainen Pia Lohikoski.
Yhdeksän vuotta puheenjohtajana toiminut Saila Ruuth ilmoitti syyskuussa ettei hae neljättä kautta.
Henkilövalintojen lisäksi kokouksessa hyväksytään Vasemmistonaisten politiikkaa ohjaava naispoliittinen asiakirja.
Naiserityisyydelle on tarvetta
– Kokoukseen on tulossa noin 100 osallistujaa ja paljon uusia kasvoja on ilmaissut kiinnostuksensa Vasemmistonaisissa toimimiseen, kertoo Silla Kakkola, Vasemmistoliiton naispoliittinen asiantuntija.
Hänen mielestään Vasemmistonaisille ja naiserityiselle toiminnalle on tarve niin kauan kuin yhteiskunnassa on epätasa-arvoisia valtarakenteita.
Kakkola on tyytyväinen siihen, että Vasemmistoliiton tuoreessa tavoiteohjelmassa mainitaan feministisen politiikan tekeminen heti toisessa lauseessa.
– Feministisen politiikan kirjaaminen tavoiteohjelmaan on jo vuosia ollut Vasemmistonaisten tavoite. Feminististä politiikkaa puolueessa on tehty tähänkin asti ja tehdään jatkossa yhä enemmän.
Äärioikeisto ja konservatismi uhka tasa-arvolle
Vasemmistonaisten kokouksen ohjelmaan kuuluu myös seminaari eli feminaari otsikolla Naisten oikeudet äärioikeistolaistuvassa Euroopassa.
Sen avaa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen ja tervehdyksensä esittää myös opetusministeri Li Andersson.
Sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola Tampereen yliopistosta alustaa aiheesta ”Oikeistopopulismin vaikutukset sukupuolten tasa-arvon edistämiseen Euroopassa”.
”Europarlamentissa on hyvinkin äärioikeistolaisia ryhmiä, jotka suhtautuvat kielteisesti sukupuolten tasa-arvoon ja feminismiin. Tällä voi olla merkitystä naisten ja miesten toiminnalle politiikassa ja varsinkin tasa-arvon edistämiselle”, totesi viisivuotista tutkimushanketta aiheesta vetävä Kantola viime keväänä eurovaalien alla Ylen haastattelussa.
ANUKSELLA AURINGONOTTAMINEN ON HIPSTERIEN UUSIN TERVEYSTRENDI – JOSH BROLIN YRITTI SAMAA: EIHÄN SIINÄ HYVIN KÄYNYT
Hah! Brolin ei taida arvostaa huuhaauskomuksia.
Internetissä leviää kuvia ja videoita siitä, kuinka new age -hipit ja -hipsterit ottavat anuksillaan aurinkoa. He väittävät lataavansa näin jonkinlaisia sisäisiä akkujaan. Aurinkovoimalla uuteen nousuun?
Marvelin Thanosta ja Cablea näyttelevä Josh Brolin yritti samaa. Eikä siinä hyvin käynyt!
– Yritin tätä ”perineum sunningia”, josta olen kuullut niin paljon. Voin kertoa, ettei kannata tehdä sitä ainakaan niin kauan kuin minä tein. Ryppyreikäni on nyt palanut pahasti. Olin aikeissa lähteä shoppailemaan perheen kanssa koko päiväksi, mutta joudunkin vain hieromaan jäätä, aloe veraa ja palovammavoiteita sinne, koska olen niin kovissa kivuissa. En oikeasti tiedä kuka helvetin idiootti on tämän saatanan typerän paskan keksinyt, mutta haista silti maailman mahtavin vittu. Oikeasti.
#blackholefriday
”Miehen poika oli minua vuoden nuorempi” – Henna, Essi ja Anni paljastavat, mikä vanhemmissa miehissä viehättää
– Hassuja tilanteita tulee, kun mies alkaa puhumaan siitä, millaista oli joskus 80-luvulla tai 90-luvun alkupuolella. Itsellä ei ole tästä mitään tietoa, 23-vuotias Essi kertoo.
Rakkaus voi osua kohdalle täysin yllättäen. Tämän on sai todeta myös 23-vuotias Essi, jolle ystävän hääjuhlat päättyivät vuosia sitten romanttisten elokuvien tavoin.
Vuonna 2014 järjestettyjen häiden aikaan 18-vuotias Essi kiinnitti huomiota häntä vanhempaan, 38-vuotiaaseen mieheen.
– Minä olin kaasona, mies taas saattamassa morsianta alttarille. Meillä molemmilla heräsi ihastus, ja häiden jälkeen pidimme melko tiiviisti yhteyttä.
Koska pari asui eri kaupungeissa, oli näkeminen aluksi haastavaa. Yhteisaikaa onnistuttiin kuitenkin löytämään.
– Siinä sitten rakastuttiin. Mies jätti melko nopeasti kaiken edelliselle paikkakunnalleen ja muutti asumaan minun kanssani.
Pari on pitänyt yhtä jo viiden vuoden ajan. Yhteinen onni on täydentynyt myös perheenlisäyksellä.
Essin mukaan parin 20 vuoden ei juuri näy arjessa.
– Toisella on enemmän kokemusta ja tietoa takana. Hassuja tilanteita tulee, kun mies alkaa puhumaan siitä, millaista oli joskus 80-luvulla tai 90-luvun alkupuolella. Itsellä ei ole tästä mitään tietoa.
Essi kokee olonsa itseään vanhemman miehen kanssa turvalliseksi ja luottavaiseksi.
– Arki on paljon tasapainoisempaa kuin kahden impulsiivisen nuoren välillä.
Läheinen ihminen ei sulattanut suhdetta
Essi kertoo parin kokeneen aluksi ennakkoluuloja. Hän myöntää ikävien kommenttien vaikuttaneen häneen suhteen alkuvaiheessa.
– Minulla meni läheiseen ihmiseen joksikin aikaa välit poikki, sillä hän ei pystynyt sulattamaan ikäeroa. Lisäksi monelta täysin vieraalta on tullut kummeksuvia katseita ja suuresti ihmetteleviä kommentteja, kun ollaan yhdessä ulkona oltu.
Enää Essi ei kuitenkaan välitä.
– Aika äkkiä muiden mielipiteet oppi jättämään omaan arvoonsa. Tajusin, että elän elämää itseäni varten.
Essin mielestä iällä ei loppujen lopuksi ole väliä kahden täysi-ikäisen ihmisen rakastuessa toisiinsa.
– Jos jonkun kanssa homma kolahtaa, molemmat ovat valmiita ja välittävät, niin en näe syytä, miksi ei suhdetta voisi rakentaa. Nykyisin läheisimmät ihmiset ovat hyväksyneet suhteen ja mieheni.
”En haluaisi tapailla nuorempaa miestä”
Henna, 34, erosi tänä vuonna suhteesta itseään 24 vuotta vanhemmasta miehestä. Pari tapasi Himoksella juhannuksena 2010.
Henna lupautui yrittäjämiehelle työntekijäksi ja jäi sille tielle.
Vaikka parin rakkaus lopulta loppuikin, näkyi ikäero suhteessa vain vähän.
– Olihan se tietysti itselleni hassu tilanne, että yhtäkkiä olinkin suhteessa miehen kanssa, jonka vanhin poika oli minua vuoden nuorempi.
Henna kertoo parin saaneen kuulla lukuisia ikäviä kommentteja ikäerostaan.
– Minä olin kuulemma vain rahan perässä juokseva onnenonkija. Monesti myös sain kuulla olevani isäni kanssa liikkeellä. Ensin nämä kommentit satuttivat ja nolostuttivat. Ajan kuluessa nämä isäkommentit lähinnä huvittivat ja nolostuttivat vastapuolen, kun kerroimme asian todellisen laidan.
Henna aikoo myös jatkossa tapailla itseään vanhempia miehiä.
– Oman kokemukseni perusteella en haluaisi tapailla nuorempaa miestä, eli iällä on minulle väliä.
Alanam -
Alanam -
Alanam -
Alanam -
Alanam bence sizler de bunlara tek tek bakmalısınız.
Median ylilyönnit #metoo-kirjoittelussa johtivat suuriin korvauksiin Ruotsissa: Seksuaalisesta häirinnästä syytetty toimittaja saa kolmen vuoden palkan
TV4 joutuu maksamaan entiselle toimittajalleen Martin Timellille lähes kolmen vuoden palkkaa vastaavan korvaussumman.
RUOTSALAINEN tv-kanava TV4 joutuu maksamaan 8,9 miljoonaa kruunua (noin 840 000 euroa) seksuaalisesta häirinnästä syytetylle entiselle toimittajalleen Martin Timellille, kertoo Expressen.
Timell oli yksi viidestä, joka kanteli lehdistöasiamiehelle viime vuonna itseensä kohdistetuista syytöksistä.
Useassa lehdessä oli siteerattu uutista, jonka mukaan Martin Timellia epäiltiin raiskauksesta. Jutut perustuivat sille, että asianomistaja oli ilmoittanut rikoksesta poliisille.
Juttujen seurauksena TV4 lopetti Timellin viihdeohjelman syksyllä 2017, vaikka tämän sopimus oli solmittu vuoden 2020 loppuun asti.
Ensin TV4 vaati maaliskuussa Timellilta 10,7 miljoonaa kruunua. Kesäkuussa Timell vastasi vaatimalla entiseltä työnantajaltaan sopimusrikkomuksesta kolmen vuoden palkkaa vastaavaa kymmenen miljoonan kruunun korvaussummaa.
Tukholman kauppakamarin välitysinstituutin päätöksellä maksettava summa on reilun miljoonan alkuperäistä vaatimusta pienempi.
RUOTSIN lehdistöasiamies Ola Sigvardsson antoi Timellin tapauksesta viime vuoden kesäkuussa langettavan päätöksen sillä perusteella, että tällaisella epäilyllä ei ollut riittävän merkittävää yhteiskunnallista merkitystä suhteessa sen merkitykseen julkisuuden kohteena olevalle henkilölle. Kuka tahansa voi ilmoittaa rikoksesta poliisille, eikä se vielä tarkoita, että rikosta olisi tapahtunut.
Samaan tapaukseen liittyen langettava tuomio tuli myös jutusta, jossa pohdittiin Timellin parisuhteen tilaa erojuorujen kautta.
Lehdistöasiamiehen mukaan vain yhteiskunnalliselta merkitykseltään merkittävät henkilöt kuten poliitikot ovat sellaisia, jotka eivät nauti yksityisyydensuojaa yksityiselämänsä osalta, milloin yleinen etu vaatii yksityisyydensuojan rikkomista mediassa.
Yksittäinen viihdeohjelman vetäjä nauttii, lehdistöasiamies linjasi.
Naisten seksivälineisiin suhtaudutaan myönteisemmin kuin miesten, paljastaa tutkimus | Nainen.com
Tuore väitös: Opettajakoulutuksen valinta suosii miehiä ja vanhempia hakijoita
Soveltuvuuskokeen merkitys korostuu, kun opettajankoulutukseen tulee ensi vuonna kokonaan valtakunnallinen yhteisvalinta.
Vaikka korkeakoulutuksessa on jo pitkään mietitty ratkaisuja nuorimpien hakijoiden aseman parantamiseksi, opettajankouluttajat antoivat tutkimuksen mukaan korkeampia soveltuvuuskoepisteitä miehille ja iäkkäämmille hakijoille.
Iäkkäämmät ja kokeneemmat hakijat kykenevät antamaan itsestään valmiimman vaikutelman. Täten he kykenevät vakuuttamaan opettajankouluttajat selviytymisestään vaativassa ammatissa, Mankki arvioi.
Nuoremmat hakijat taas vaikuttavat tutkimuksen mukaan onnistuvan opettajankouluttajien vakuuttamisessa huomattavasti heikommin. Esimerkiksi 18–19-vuotiaiden riski joutua kokonaan soveltumattomaksi arvioiduksi oli yli kaksinkertainen iäkkäimpiin hakijoihin verrattuna.
SUOMESSA koulutusalat ovat sukupuolittuneet poikkeuksellisen voimakkaasti. Kasvatusaloilla miehiä on vain noin joka kuudes. HS kirjoitti ilmiöstä syyskuussa.
Miesten suosiminen voi Mankin mukaan johtua osittain siitä, että miehet erottautuvat naisvaltaisesta hakijajoukosta, minkä seurauksena he saavat korkeampia soveltuvuuskoepisteitä.
Toisaalta kun miesopettajien määrä erityisesti alemmilla koulutustasoilla on vähäinen, se saattaa Mankin mukaan ohjata opettajankouluttajia pyrkimykseen tukea mieshakijoiden valikoitumista opettajankoulutukseen.
”Mikäli miehiä kaivataan kouluun lisää, olisi piilokiintiöiden ylläpitämisen sijaan perustellumpaa pyrkiä purkamaan niitä esteitä, jotka vähentävät miesten halua hakeutua alalle”, hän toteaa.
PIILOKIINTIÖT ovat Mankin mukaan ongelmallisia, sillä ne heikentävät hakijoiden yhdenvertaista kohtelua. Hakijan menestys riippuu jonkin verran myös siitä, millaisiin valintakriteereihin häntä arvioiva opettajankouluttaja tukeutuu.
Hän peräänkuuluttaa menetelmällisesti ja sisällöllisesti hallitumpaa ja kontrolloidumpaa sovelluskoetta.
”Tällöin epäolennaisille kriteereille, kuten iälle tai sukupuolelle, ei jäisi arvioinnissa tilaa”, Mankki sanoo.
SOVELTUVUUSKOETTA on uudistettu Turun yliopistossa kansallisessa Ovet-hankkeessa rakennetun opettajan osaamisen mallin pohjalta.
Malli kuvaa valmiin opettajan tietoja ja taitoja. Niissä on myös osa-alueita, joiden avulla voidaan arvioida, millaisia ominaisuuksia opettajaksi opiskelevalla tulisi olla, kertoo Helsingin yliopiston varadekaani Anu Laine.
Laine toimii valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston ohjausryhmän puheenjohtajana.
Eri yliopistoilla on aiemminkin ollut yhteisiä arvioitavia asioita, esimerkiksi motivoituneisuus, mutta ne eivät Laineen mukaan ole perustuneet samoihin kriteereihin.
”Jokainen yliopisto on tulkinnut niitä omilla tavoillaan”, Laine kuvaa.
Hän pitää huomionarvoisena sitä, että osaamisen malli on kehitetty tutkimusperusteisesti, jolloin myös kriteerit pohjaavat tutkittuun tietoon.
MANKIN mielestä yhteinen soveltuvuuskoe antaa mahdollisuuksia tasapuolisen valinnan kehittämiseksi.
”Yhteinen soveltuvuuskoe kutsuu luokseen tasapuolista valintaa, joka perustuu yhdenmukaisiin kriteereihin. Ainakin mahdollisuuksia sen kehittämiseksi yhteistyössä on kuitenkin aiempaa enemmän.”
Kompetenssimallin siirtäminen opiskelijavalintakontekstiin ei kuitenkaan hänen mielestään ole aivan yksinkertaista, eikä se sinänsä poista piilokiintiöiden ongelmaa.
”Olennaista on, miten arvioitsijat lopulta osaavat tehtävänsä. Koulutuksen lisäksi heiltä vaaditaan myös omakohtaista reflektointia sekä omien sokeiden pisteiden tunnistamista.”
Heikentääkö testosteroni miesten kykyä tuntea empatiaa – näin tutkimus osoitti
Miehen sukuhormoni testosteroni ei vähennä empatiakykyä, kertoo Pennsylvanian yliopiston tutkimus. Tutkijoiden havainto kyseenalaistaa tunnetun tutkimuksen teorian, jonka mukaan autismin oireet johtuvat ylimiehistyneistä aivoista.
On tiedetty kauan, että autismia esiintyy enemmän miehillä kuin naisilla. Syytä ei ole ymmärretty.
Tuoreessa, laajassa tutkimuksessa annettiin testosteronia lähes 650 miehelle. Tämän jälkeen he tekivät empatiaa mittaavia tehtäviä. Tutkimustulokset eivät antaneet todisteita siihen, että testosteronin lisääminen heikentäisi empatiakykyä.
Tutkijoiden mukaan tutkittavien sukupuolella ei ole vaikutusta tuloksiin.
Asiasta kertoo Sciencedaily.com.
Paljonpuhuva kuva leviää somessa – tältä näyttää varuskunnan pahviroskis kasvisruokapäivän jälkeen
Tiedotuspäällikkö Max Arhippainen arvioi, että keskustelu kasvisruoasta on jo laantunut puolustusvoimien sisällä.
– Onko tässä ihmiset vain nirsoja, vai onko intin kasvisruoka paskaa?
Näin ihmettelee yksi kommentoijista internetin Reddit-palveluun ladatun kuvan alla. Torstaina palveluun lisätty ja siellä suosituimpien suomalaissisältöjen joukkoon noussut kuva esittää ”yksikön pahviroskista varuskunnassa kasvisruokapäivällisen jälkeen”.
Kuvan roskapönttö on niin täynnä tyhjiä pizzalaatikoita, että osa on lennellyt jäteastian ulkopuolellekin.
Tarkempaa paikkaa ei ole kuvan yhteydessä mainittu, mutta kommenteissa arvioidaan katoksen löytyvän mahdollisesti joko Niinisalon varuskunnasta Kankaanpäässä tai Jääkäriprikaatista Rovaniemellä.
– Tämä näky toistui koko vuoden ajan ollessani palveluksessa käytännössä joka viikko, kasvisruokapäivänä. Mitä ikinä sillä säästetäänkin, luonnosta rahaan, ei voi olla sen arvoista, että vähintään 200 pitsatilausta kilahtaa pitserioiden kassaan ja varusmiesten vyötärö levenee, kuvan lisännyt käyttäjä kirjoittaa sen alla.
Kritiikkiä ja kehuja
Armeijan ravintoasiat ovat olleet tapetilla Suomessa jo pidempään. Muutamat Reddit-kommentoijat ovat arvioineet puolustusvoimien kasvisruokaa kriittiseen sävyyn.
– Intin kasvisruoka varmasti ei pärjää millään mittapuulla edes kämäisimmän kebappilan kasvispizzalle. Oma kokemukseni 10 vuoden takaa, ja meillä näytti myös roskis samalta ainakin Haminassa ihan vaan metsäreissun jälkeen, eräs kirjoittaa.
Toisaalta armeijan kasvisruoka sekä kasvisruoan tarjoaminen laajemminkin keräävät Redditissä myös kehuja.
– Oman kokemuksen mukaan suurtalouksien vegevaihtoehdot on nykyään varsin siedettäviä, yksi kommentoijista toteaa.
– Minusta aikuisten ihmisten pitäisi pystyä syömään kerran viikossa kasvisruokaa, laukoo toinen.
– Tarjottu ruoka syödään mukisematta! Mikä on kun ei maittava ruoka kelpaa, pitsaa ja hampurilaisia pitäis vaan olla!
Ei puhuta enää
Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Max Arhippainen kertoo, ettei kasvisruoka hänen arvionsa mukaan enää juurikaan puhuta puolustusvoimissa.
– Ei oikeastaan. Ihmiset ovat tottuneet siihen, Arhippainen toteaa.
– Varmasti on yksittäisiä henkilöitä, jotka siitä puhuvat, mutta ei se mikään kovin laaja puheenaihe enää ole.
Arhippaisen mukaan armeijan kasvisruokailuun ei ole myöskään kaavailtu muutoksia. Puolustusvoimien varuskuntaravintoloita pyörittää Suomessa Leijona Catering Oy.
Kasvisruoka-aterioita on tarjottu varuskuntaravintoloissa säännöllisesti vuodesta 2016 lähtien, ja syksyllä 2018 puolustusvoimat ilmoitti lisäävänsä niiden määrää kahdella viikossa.
Puolustusvoimien tekemän selvityksen mukaan varuskuntaravintoloiden kasvisruoan proteiinimäärä jopa ylittää ravitsemussuositukset.
Vain pari päivää sitten eropaperit jättänyt pääministeri Antti Rinne lataa suorassa lähetyksessä: "Puhtaalla valehtelulla saattaa pärjätä politiikassa"
Vain päiviä sitten pääministerin tehtävästä eronnut Antti Rinne puhui kovin sanoin MTV Uutiset Liven haastattelussa julkisesta keskustelusta.
Politiikantoimittaja Alec Neihum kysyi Antti Rinteeltä MTV Uutiset Liven Linnan juhlien haastattelussa, miten Rinne kokee yhteiskunnallisen keskustelun tällä hetkellä.
– Sosiaalinen media on tällä hetkellä paikka, jossa ei tarvitse kantaa vastuuta riittävän paljon siitä, mitä siellä lausuu. Se on koventanut yhteiskunnan ilmapiiriä todella paljon, olen tosi pahoillani siitä, että puhtaalla valehtelulla näköjään saattaa pärjätä myös politiikassa, Rinne lataa.
– Mitä tarkoitat, Neihum kysyy tarkentavan kysymyksen.
– Tarkoitan sitä, että puhtaalla valehtelulla saattaa pärjätä myös politiikassa.
– Viittaako tämä johonkin suuntaan erityisesti?
– Sanon vain, että puhtaalla valehtelulla saattaa pärjätä politiikassa, Rinne lopettaa.
Tissikohauttaja avautuu rajusti veteraanien kohtelusta, some-kansalta hurja tylytys: ”Taisimme osua kansamme tiedostamattomaan kipupisteeseen”
Tissiaktivisti kokee blogissaan, että protestitempaus osui maaliinsa.
Linnan juhlien jatkoilla kehkeytyi tissikohu, jonka taustalla ovat feministit Säde Vallarén ja Sandra Marins. Kaksikko on aikaisemmin tullut tunnetuksi tissiflashmobistaan.
Aktiivinen somettaja, niin sanottu influencer, Vallarén päivitteli sometiliään Instagramissa tiuhaan pitkin itsenäisyyspäivää. Hän pohti aluksi itsenäisyyden merkitystä itselleen. Hän kertoi, ettei itsenäisyydellä ole erityistä merkitystä. Ainoaksi hyväksi perinteeksi hän mainitsi natsien vastustamisen.
Viitisen vuotta sitten hän muisteli olleensa laivalla, jossa bändi soitti diskossa Maamme-laulun.
– Maamme-laulu laivalla tuntui likaiselta, kaikki nousivat seisomaan. Helvetti soikoon, se oli ällöttävää. Helvetin natsit ja oikeistolaiset ovat vieneet isänmaallisuuden käsitteen samalla tavalla kuin Suomi-leijonan.
Myöhemmin Vallarén vastusti perinteensä mukaan natseja marssilla ja päätyi lopulta sanojensa mukaan kuokkimaan Linnan juhlien jatkoille, jossa ainakin kumppani Marinsin tissi vilahti suorassa lähetyksessä.
Tissinvilautuksesta uutisoitiin Iltalehdessä ja asia nousi Linnan juhlien luetuimpien uutisten joukkoon. Vallarénin Instagram-tilille syntyi kommenttien vyöry jatkoilta tehtyihin postauksiin.
Vallarén kirjoitti aamuyöllä myös runsaasti somekuohuntaa herättäneen tekstin veteraaneista ja siitä, kuinka heitä hänen mielestään huomioidaan vain kerran vuodessa – itsenäisyyspäivänä.
– Sotaveteraanit, mikä ihana tekosyy! Lopun vuotta voitte mädäntyä vaipoissanne, mutta kerran vuodessa pääsette naisvihan keppihevoseksi, kiitos kun taistelitte yms. Huomenna voitte taas mennä takaisin sinne laitokseen, missä kukaan ei teitä muista, Vallarén kirjoittaa.
– Teeskennellään yhdessä, että vanhukset kiinnostaa, hän päättää kirjoituksensa.
Iltalehti tavoitteli häntä kommentoimaan syntynyttä kohua, mutta toistaiseksi tuloksetta. Hänen sosiaalisen median kanaviinsa on tullut runsaasti kiivasta ja asiatonta palautetta kirjoituksesta.
”Ihmiskoe”
Sen sijaan Vallarén avautuu aiheesta blogissaan.
– Eilen juhlittiin itsenäistä Suomea ja tapahtui ainakin kolme asiaa. Natsit marssivat keskellä Helsinkiä luvan kanssa, tekivät natsitervehdyksiä ja kantoivat natsitunnuksia. Hurstin itsenäisyydenpäivän vastaanotto Hakaniemessä keräsi tuhat osanottajaa. Paikalle toivottiin päättäjiä, mutta heitä ei näkynyt. Linnan juhlien jatkoilla näkyi kaksi (2) tissiä. Mikähän näistä sai kansan raivoihinsa? Aivan oikein, tissi!
Vallarén vertaa tissin näyttämistä kadulla marssivaan äärioikeistoon.
– Ylen Instagram-postaukseen natsimarssista on tullut tällä hetkellä 15 kommenttia. Minun henkilökohtaiselle tililleni kahteen postaukseen sen sijaan oli tullut yhteensä yli 1500 kommenttia. Vertailkaapa näitä lukuja. Kommenteissa minua ja Sandraa kehotettiin tappamaan itsemme, meitä nimiteltiin törkeillä haukkumasanoilla ja tietenkin mukaan vedettiin veteraanit.
Vallarén kirjoittaa, että tapahtunut on erittäin mielenkiintoinen ihmiskoe.
– Tämä todistaa juuri sen pointin, minkä halusimmekin. Lisäksi se paljasti aivan uudenlaisia asioita, joita emme osanneet ennakoida. Kiinnostavin niistä on se, että taisimme tahtomattamme osua johonkin kansamme tiedostamattomaan kipupisteeseen.
Vallarén kertoo tietoisen tissiaktivismin vähentäneen jo reaktioita toivotusti, mutta nyt vihan määrä yllätti.
MOT: Sukupuolen korjaukseen haluavien nuorten tyttöjen määrä on kasvanut voimakkaasti – Nita, 27, katuu leikkausta
MOT-ohjelmassa tavataan maanantaina Nita, joka katuu sukupuolenkorjausleikkaustaan.
Maanantaina esitettävässä MOT-dokumentissa Ylellä pureudutaan korjausleikkauksiin haluavien tyttöjen määrän kasvuun.
Nuorten sukupuoli-identiteetin tutkimukset ovat viime aikoina moninkertaistuneet MOT-ohjelman tiedotteen mukaan. Kuudessa vuodessa lähetteiden määrä on nelinkertaistunut. Valtaosa lähetteiden saaneista ovat tytöiksi syntyneitä, jotka kokevat olevansa vastakkaista sukupuolta. Ilmiö on sama kaikissa länsimaissa.
Nuorten mielestä hoitoon pääseminen kestää liian kauan.
Nuorten vertaisryhmissä annetaan vinkkejä, mitä tutkimuksissa kannattaa sanoa, jotta saa transdiagnoosin. MOT tapasi nuoren, joka kertoo kokemastaan inhosta omaa naisen ruumistaan kohtaan. Hän ei löytänyt muuta ratkaisua kuin sen, että hän on poika.
Setan näkökulmasta Suomessa hoitoja pitäisi saada nykyistä aikaisemmin, ja viranomaisen pitääkin puuttua jos vanhemmat eivät tue nuorta. Setan mukaan hoitoja vastustavat vanhemmat voivat pyrkiä “eheyttämään” nuoren.
MOT kysyy, jos vanhemmat vastustavat nuoren halua korjata sukupuoltaan, ovatko he transfobisia vai välittäviä vanhempia?
Ohjelmassa tavataan myös 27-vuotiaan Nitan, joka katuu muutostaan naisesta mieheksi. Siitä, että ihminen katuu tai kokee mielenterveysongelmaisena saaneensa diagnoosin liian helposti, ei Nitan mukaan kuitenkaan saisi puhua.
Jotkut vanhemmat pelkäävät, että lapsi myöhemmin katuu peruuttamattomia hoitoja. Katujien määrää aletaan nyt vasta selvittämään.
MOT: En haluaisi olla tyttö, maanantaina 9.12.2019 Yle Areena klo 12.00 ja TV1 klo 20.00.
Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita
Jos Sanna Marin valitaan myös puolueensa puheenjohtajaksi, kaikkia Suomen hallituspuolueita johtaa nainen. Rkp:n Anna-Maja Henrikssonia, 55, lukuun ottamatta kaikkien hallituspuolueiden johtajat ovat kolmekymppisiä.
SANNA MARIN valittiin sunnuntai-iltana Sdp:n pääministeriehdokkaaksi. Hänet äänestetään todennäköisesti alkavalla viikolla Suomen pääministeriksi.
Sdp:n puheenjohtajana jatkaa vielä Antti Rinne, mutta Marin on kertonut pyrkivänsä tämän paikalle seuraavassa puoluekokouksessa.
Jos Marin valitaan myös puolueensa puheenjohtajaksi, kaikkia Suomen hallituspuolueita johtaa nainen.
34-vuotiaasta Marinista tulee Suomen historian nuorin pääministeri. Noin 75 prosenttia äänestysikäisistä suomalaisista on häntä vanhempia.
Rkp:n Anna-Maja Henrikssonia, 55, lukuun ottamatta kaikkien muidenkin hallituspuolueiden johtajat ovat kolmekymppisiä.
Tässä he ovat:
Pääministeriehdokas, liikenne ja viestintäministeri Sanna Marin, 34
Sanna Marin on toisen kauden kansanedustaja Tampereelta. Hän johti pitkään Tampereen kaupunginvaltuustoa ja tuli siellä tunnetuksi napakoista otteistaan puheenjohtajana, kun valtuusto käsitteli pikaraitiotien rakentamista 2016.
Hän on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri ja pitää järjestyksestä sekä yksityiselämässään että politiikassa. Marinille on olennaista, että hyviä hallintotapoja ja valtiosääntöön kirjoitettuja prosesseja noudatetaan.
Marin on profiloitunut erityisesti ympäristöasioissa. Hän kuuluu nuoreen punavihreään siipeen, joka lähestyy näkemyksiltään vihreitä ja vasemmistoliittoa.
HS kysyi tämän vuoden tammikuussa julkaistussa Lauantaivieras-haastattelussa, miksi Marin on demari. Näin hän vastasi:
”Olen vähävaraisesta perheestä eikä minulla olisi ollut edellytyksiä menestyä ja päästä eteenpäin, jos ei olisi vahvaa hyvinvointivaltiota ja suomalaista koulutusjärjestelmää. Olen sateenkaariperheestä, ja tämä vaikuttaa tietenkin siihen, että tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet ovat minulle tärkeitä.”
Keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni, 32
Torniosta kotoisin oleva Katri Kulmuni valittiin keskustan puheenjohtajaksi syyskuussa. Myös hän on toisen kauden kansanedustaja.
Hänen suurena haasteenaan on saada keskustan romahtanut kannatus nousuun.
Kulmuni on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän opiskeli kansainvälisiä suhteita Lapin yliopistossa.
Keskustalaiset kuvaavat Kulmunia älykkääksi poliitikoksi, joka on nopea oppimaan ja omaksumaan tietoa. Toisaalta häntä kuvaillaan myös poliitikoksi poikkeuksellisen epäsosiaaliseksi.
Kulmuni on imagoltaan samaan aikaan liberaali maailmankansalainen ja juureva maaseudun kasvatti, joka on tunteikkailla puheillaan erottautunut puoluekokouksissa ja tupailloissa.
Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo, 34
Helsinkiläinen Maria Ohisalo on ensimmäisen kauden kansanedustaja, joka valittiin vihreiden puheenjohtajaksi ilman vastaehdokasta kesäkuussa.
Ennen politiikkaan ryhtymistään Ohisalo toimi tutkijana asunnottomia auttavassa Y-säätiössä. Hänen sosiaalipolitiikan väitöskirjansa Murusia hyvinvointivaltion pohjalla: leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus hyväksyttiin Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2017.
Ohisalo on kertonut valinneensa sosiaalipolitiikan ja väitöskirjansa aiheen osittain oman köyhän taustansa takia. Hän vietti yksivuotissyntymäpäivänsä äitinsä kanssa turvakodissa.
Sanna Marinin tavoin Ohisalo kiittää suomalaista hyvinvointivaltiota siitä, että on itse noussut ”hyvinvoinnin notkelmasta”.
Analyysi: Sanna Marin ajattelee hyvin vasemmistolaisesti - näin hän vastasi vaalikoneeseen
Vaalien alla tuleva pääministeri Sanna Marin (sd) oli valmis kieltämään polttomoottoriautot ja ottamaan Suomeen rajattomasti turvapaikanhakijoita, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen
Sanna Marinin (sd) tällä viikolla nimitettävä hallitus jatkaa vanhalta pohjalta. Sunnuntain neuvotteluissa hallitusohjelmaan ei tehty yhtään muutosta.
Hallitusohjelma sitoo Marinia. Pääministerin pitää osata neuvotella ja sovitella eri näkökulmia yhteen, kuten hän itsekin totesi ehdokaspuheessaan sunnuntaina.
Marinin henkilökohtaista ajattelua voi tarkastella hyvin hänen vaalikonevastaustensa perusteella. Niistä piirtyy kuva hyvin vasemmistolaisesti ja vihreästi ajattelevasta poliitikosta, jolle tärkeitä arvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus.
Tämä kaikki on oleellista, sillä pääministeri Marin valitaan todennäköisesti ensi kesänä Sdp:n seuraavaksi puheenjohtajaksi.
Iltalehden vaalikoneessa Marin listasi tärkeimmiksi teemoikseen ihmisarvon kunnioittamisen, ilmastokysymyksen ratkaisemisen ja koulutuksen kunnianpalautuksen.
Talous- ja työllisyyspolitiikka loisti poissaolollaan.
Tämä näkyi myös sunnuntaina, kun Marin ja Lindtman pitivät ehdokaspuheensa Sdp:n puoluevaltuutetuille.
Lindtman puhui paljon taloudesta ja yritysten roolista.
– Uudenkin hallituksen onnistumisen avainehto on huolehtiminen hyvästä talouskehityksestä. Ajattelen tässä ensimmäisen sosialidemokraattisen pääministerin, Väinö Tannerin edelleenkin kestävää elämäntyötä. Menestyvä talous ja menestyvä yritystoiminta ovat välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan rakennustyölle.
– Pääministerin väistämätön rooli on tänäänkin huolehtia siitä, että hevoset ovat vankkurin edessä eikä toisinpäin. Mitkään hienot ja tarpeelliset lupaukset eivät tule toteutumaan, jos emme huolehdi pitkän ajan menestystekijöistämme: osaamisesta, sopimisesta ja kannattavasta yritystoiminnasta, Lindtman sanoi.
Lindtman linjasi, että pääministerin pitää olla suunnannäyttäjä ja linjanvartija.
– Siksi sanon, että meidän on oltava kiinnostuneita myös yritysten elinkelpoisuudesta ja menestyksestä. (--) Meidän pitää nähdä elinkeinoelämä ei vastustajana, vaan yhteistyökumppanina. Ja meidän on itse oltava aktiivisia erityisesti pienen yritystoiminnan asioissa. Sen olen vuosien aikana oppinut, että yrittäjyyden voimavara on suunnaton ja se voimavara kuuluu sopimusyhteiskunnan aarteisiin.
Marin ei omassa puheessaan maininnut yrityksiä tai puhunut taloudesta vaan keskittyi muihin teemoihin, kuten puhumaan hyvinvointivaltiosta, ilmastonmuutoksesta, hallituksen johtamisesta ja omasta johtamistavastaan.
Syntyi vaikutelma, että Marinia ei paljon kiinnosta, mistä raha hyvinvointivaltion pyörittämiseen tulee.
Iltalehden vaalikoneessa oli väittämä, jonka mukaan ”Suomen pitää seurata muiden Pohjoismaiden esimerkkiä ja asettaa aikaraja uusien polttomoottoriautojen kieltämiseksi.”
Sanna Marin oli asiasta täysin samaa mieltä
– Seuraavalla hallituskaudella tulee laatia aikataulu ja suunnitelma uusien myytävien polttomoottoriautojen kieltämiseksi henkilöliikenteessä ja biopolttoaineisiin siirtymiseksi raskaassa liikenteessä. Aikataulullisesti puhumme ennemmin vuoden 2030 jälkeisestä ajasta kuin lähivuosista, Marinin perustelut kuuluivat.
Vaikka Marin on profiloitunut ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, niin CO2-vaapaa ydinvoima ei hänen keinovalikoimaansa oikein istu.
Vaalikoneessa oli väite, jonka mukaan ”Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa myös viidennen ydinvoimalan jälkeen muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan.”
Marin oli asiasta eri mieltä. Hän myönsi, että ydinvoimalla on vielä seuraavien vuosikymmenten aikana keskeinen rooli Suomen sähköntuotannossa.
Porno. Kauheaa!
Sanna Spišák tutkii pornografiaan liittyviä kokemuksia ja kyseenalaistaa aikuisviihteen haittoja.
NUORTEN kuva seksistä vääristyy, kun he altistuvat pornolle.
Väärin!
Kyse on aikuisten luomasta mielikuvasta, johon ei ole kysytty nuorten mielipidettä, väittää tutkija Sanna Spišák. Hän on tutkinut aihetta väitöskirjassaan Porn and Norms.
Porno ei ole nettiajan keksintö, ja tässäkin ajassa sitä on myös muualla kuin verkossa. Nuoret mainitsevat muun muassa sarjakuvat ja podcastit.
Spišákin tutkimus käynnistyi SKS:n keräämästä pornomuisteluaineistosta. Se käsittää lähes 900 sivua erilaisia pornoon liittyviä lapsuuden ja nuoruuden muistoja. Muistelijoiden ikähaitari ulottuu heti sodan jälkeen nuoruuttaan eläneistä 1990-luvun lapsiin.
Lisää aineistoa löytyi järjestöiltä, jotka pitävät yllä nuorten nettineuvontapalveluja. Lisäksi Spišák järjesti erillisen nettikyselyn.
Aineiston läpikäynti yllätti tutkijan. Eivät nuoret kauhistelleet pornokuvastoa vaan aikuisia, jotka moralisoivat ja tuomitsevat.
”Aineisto kertoo karua tarinaa siitä, miten yhä tänä päivänä aikuisilla on vaikeuksia käsitellä nuorten seksiin liittyviä kysymyksiä, ja ylipäätään lasten ja nuorten seksuaalisuutta”, Spišák hämmästelee.
Nuoret ihmettelevät pornon katseluun suhtautumisen sukupuolista jakoa.
”Tytöt ruotivat sitä, miten pornon katsomista pidetään luonnollisena osana poikien murrosikää, mutta tytöille sitä ei sallita.”
Sanna Spišákin mukaan kyse ei ole siitä, että porno suunnattaisiin ensisijaisesti miehille. Nykyisin pornoa tehdään monia eri kohderyhmiä ajatellen.
Naiset löytävät itselleen sopivia sisältöjä siinä missä miehetkin.
KUN pornon katselua ei pidetä suotavana, mutta sitä kuitenkin katsotaan, syntyy ristiriita. Ei ihme, sillä aikuistenkin kohdalla puhutaan edelleen, että pornon katselusta jää kiinni. Kuin isommastakin rikoksesta.
”Lapset ja nuoret kokevat asian ahdistavana. He miettivät, ovatko aiheuttaneet itselleen pysyvää haittaa pornoa katsoessaan. Eräs nuori kysyi, voiko hänestä tulla lääkäriä, kun hän on kiihottunut pornosta.”
Tytöt jopa pohtivat, ovatko he kasvaneet kieroon, kun porno kiihottaa, vaikka heidän ei pitäisi sitä edes katsoa. Poikien asenne on lähempänä sitä, että kaikkihan pornoa katsoo.
NUORET osaavat jo varhaisessa vaiheessa erottaa pornon ja seksin toisistaan.
”Nuoret poikkeuksetta korostivat tietävänsä, että porno ei ole totta vaan näyteltyä ja käsikirjoitettua. Oikea seksi taas on intiimiä läheisyyttä, joka jaetaan vain itselle erityisen henkilön kanssa.”
Keskeinen kysymys kuuluu, miten porno määritellään. Yritetty on, mutta Spišákin mukaan määritelmät poikkeavat toisistaan. Hän itse loi omansa nuorilta saamiensa kommenttien pohjalta.
Heille porno on amatöörimäisesti tai kaupallisesti tuotettua seksuaalista sisältöä, jossa pääosassa ovat suorat seksiaktit ja lähikuvat sukupuolielimistä.
VÄITÖSTYÖTÄ ohjasi suomalaisen pornotutkimuksen pioneeri, professori Susanna Paasonen. Aihe väitöskirjaan ei kuitenkaan löytynyt Paasosen kautta.
”Aihe on oikeastaan aika henkilökohtainen”, Spišák paljastaa.
Hän oli ennen tutkijauraansa mediakasvatuksen asiantuntijana Mannerheimin Lastensuojeluliitossa. Työnsä puolesta Spišák vastasi lasten ja nuorten mediankäyttöä koskeviin kysymyksiin. Yksi yleisimmistä liittyi seksuaalisten sisältöjen vaikutukseen.
Spišákin vastaus oli aina sama. Porno vaikuttaa haitallisesti alaikäisten seksuaaliseen kehitykseen. Sitten hän törmäsi netissä kommentiin: on jännää miten teillä aikuisilla on paljon mielipiteitä nuorten elämästä, mutta vaivautuuko teistä kukaan kysymään meiltä.
”Se oli minulle ammatillisesti herättävä toteamus”, Spišák sanoo.
Kommentti: ”Asiat ratkaisevat”, korostaa Sanna Marin – mutta hänen valintansa näytti, miten paljon merkitystä on pääministerin sukupuolella ja iällä
Millenniaalisukupolvi tietää, että naiset etenevät urallaan silloin, kun heitä ei määritellä sukupuolen kautta, kirjoittaa HS:n päätoimittaja Anu Ubaud.
”ASIAT ratkaisevat”, Sanna Marin on vastannut toistuvasti, kun toimittajat ovat kysyneet häneltä, miltä tuntuu olla nuori nainen vaativan pestin edessä. Ikä ja sukupuoli eivät ole olennaisia. Näin Marin vastasi myös sunnuntai-iltana, kun hänet oli valittu tiukassa äänestyksessä Sdp:n pääministeriehdokkaaksi. Silloin ratkesi, että hänestä on tulossa Suomen historian nuorin ja maailman nuorin istuva pääministeri. Ja maamme historian kolmas naispuolinen pääministeri.
Miksi Marinin sukupuoli ja ikä nousevat toistuvasti esiin, vaikkei hän itse halua niistä puhua? Onko tulevan pääministerin sukupuolella ja iällä väliä?
NÄYTTÄÄ olevan. Sunnuntai-iltana sosiaalinen media täyttyi onnitteluista, joissa nostettiin Marinia osaajana, nuorena ja naisena. Iloa oli yli puolue- ja kannatusrajojen. Sukupuolesta ja kolmekymppisyydestä tuli kansainvälinen puheenaihe, kun HS:n toimittajan Tuomas Niskakankaan twiitti levisi viraalihitiksi. Niskakankaan sosiaaliseen mediaan päivittämässä kuvassa olivat Marin ja neljän muun hallituspuolueen johtajat. Viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita. Uusi sukupolvi, kuvassa luki. Marinin valinta ylitti uutiskynnyksen myös kansainvälisesti. Otsikoissa olivat ikä ja sukupuoli.
Maailmassa, jossa nuorten naisten ja naisten valta ylipäänsä on harvinaista, sukupuolella ja iällä on väliä. Suomen kaltaista tasa-arvokehitystä on monessa maailmankolkassa vaikea edes kuvitella. Esimerkeillä on väliä. Niitä tahdotaan nähdä ja nostaa.
Olen kolme vuotta Marinia vanhempi, samanikäinen kuin sunnuntaisessa pääministeriehdokaskisassa toiseksi jäänyt Antti Lindtman. Kuulumme samaan 1980- ja 1990-luvuilla syntyneeseen millenniaalien sukupolveen. Äänestyksessä olivat vastakkain uuden polven poliitikot, ja myös Lindtmanin ikä nostettiin esiin.
Ymmärrän Marinia. En minäkään pidä sukupuolta tai ikää olennaisena työelämässä. En itseni enkä muiden. Ihmisten ja heidän näkemystensä luokittelu sukupolven tai sukupuolen kautta on typistävää ja usein vaivaannuttavaakin.
Me millenniaalipolven naiset elimme lapsuuden tai nuoruuden, jossa Tarja Halosesta tuli tasavallan presidentti. Aikuistumme maailmaan, jossa naisten määrä pörssiyhtiöiden hallituksissa on noussut viidentoista vuoden aikana alle kymmenestä prosentista liki kolmeenkymmeneen prosenttiin.
Tavoittelemme ja haluamme luoda työelämää, jossa sukupuolella ei ole väliä. Tiedämme, että naiset etenevät urallaan silloin, kun heitä ei määritellä sukupuolen kautta. Silloin, kun kolmekymppistä naista ei työhaastattelussa arvioida mahdollisia perhesuunnitelmia arvailemalla, vaan pätevyyden kautta.
Meistä monella on takanamme ainakin kahden sukupolven verran naisia kannustamassa. Äitejä ja isoäitejä, jotka ovat neuvoneet tienaamaan omat rahat ja olemaan taloudellisesti riippumattomia puolisosta. Äidit ja isät ovat hokeneet meille, että tytöistäkin voi tulla mitä tahansa.
Ruotsin #metoo-liikeettä käynnistämässä ollut toimittaja sai tuomion törkeästä kunnianloukkauksesta
Cissi Wallin syytti Aftonbladetin kolumnistia Fredrik Virtasta raiskauksesta.
TUKHOLMAN käräjäoikeus on tuominnut toimittaja ja mediapersoona Cissi Wallinin ehdolliseen vankeustuomioon törkeästä kunnianloukkauksesta.
Lisäksi Wallin tuomittiin maksamaan päiväsakkoja ja vahingonkorvauksia.
Tuomio annettiin kuudesta päivityksestä, jotka Wallin julkaisi Instagram- ja Facebook-tileillään vuosina 2017 ja 2018. Päivityksissä Wallin sanoi Aftonbladet-lehden kolumnistin Fredrik Virtasen raiskanneen hänet vuonna 2006.
Wallinin päivitykset levisivät nopeasti laajalle ja olivat käynnistämässä Ruotsin #metoo-liikettä. Tekstin jakoi esimerkiksi Solsidan-sarjasta tuttu tähtinäyttelijä Mia Skäringer Lázár, jolla on Instagramissa lähes 600 000 seuraajaa.
Naisten koskemattomuutta puolustava #metoo-liike levisi sen jälkeen Ruotsissa kaikille ammattialoille ja sai enemmän huomiota kuin ehkä missään muussa Euroopan maassa.
Wallinin oikeudenkäynti on osa liikkeen kiihkeimmän vaiheen jälkipuintia. Sen uskotaan olevan merkittävä ennakkotapaus sosiaalisen median käyttäjien vastuun määrittämisessä.
Virtanen on koko ajan kiistänyt syyllistyneensä raiskaukseen. Hän joutui kuitenkin jättämään työnsä Aftonbladetissa tapauksen vuoksi. Wallin teki asiasta rikosilmoituksen vuonna 2011, mutta poliisi lopetti tutkinnan todisteiden puuttuessa.
NYT ANNETTU tuomio ei ota suoraan kantaa siihen, ovatko Wallinin raiskaussyytökset totta. Sen sijaan oikeus punnitsi, oliko Wallinilla oikeus nimetä Virtanen näin raskaiden syytösten yhteydessä.
Wallinin puolustus vetosi sananvapauteen ja siihen, että päivitykset olivat osa merkittävää yhteiskunnallista liikettä ja että Virtasen piti valta-asemansa vuoksi kestää kritiikkiä. Wallin sanoi halunneensa päivityksellään suojella Virtasen mahdollisia tulevia uhreja.
Oikeus kuitenkin katsoi, että syytökset olivat niin vakavia ja koskivat niin vanhoja tapahtumia, että niiden julkaisua ei voitu perustella Virtasen väitetyllä valta-asemalla.
”Käräjäoikeus on ottanut huomioon miehen julkisen aseman ja naisen tavoitteen tietojen julkaisussa, mutta tullut silti siihen lopputulokseen, ettei miehen nimeäminen raiskaajaksi ollut puolusteltavissa”, tuomiossa lukee.
RUOTSISSA ehdollisen tuomion mitta on aina kaksi vuotta. Lisäksi Wallinin tulee maksaa Virtaselle vahingonkorvauksia 90 000 kruunua eli noin 9 000 euroa. Virtanen oli vaatinut huomattavasti suurempia korvauksia, mutta sanoi silti olevansa tyytyväinen tuomioon.
”Olen iloinen tuomiosta. Mahdollisesti elämäni voi nyt mennä eteenpäin kahden minun ja minun perheeni elämän pahimman vuoden jälkeen”, Virtanen sanoi Aftonbladetille. ”Mutta kohu jatkuu. Internet ei unohda.”
CISSI WALLIN toisti oikeudenkäynnissä, että hänen sosiaalisessa mediassa julkaisemansa tiedot olivat totta. Hän perusteli niiden julkaisemista hiljaisuuden kulttuurin murtamisella.
Oikeudessa Wallinin puolustus kuuli muun muassa Wallinin entistä kumppania, jonka kanssa Wallinilla oli suhde pian väitetyn raiskauksen jälkeen. Todistajan mukaan Wallin oli puhunut tapauksesta hänelle jo tuolloin. ”Se asia vaikutti häneen ja suhteeseemme toistuvasti”, todistaja sanoi Aftonbladetin mukaan.
Virtanen itse myönsi Aftonbladetin haastattelussa jo lokakuussa 2017, että hänen käytöksensä naisia kohtaan on ollut moitittavaa ja ”idioottimaista”. Hän sanoi huonon käytöksen liittyneen aikaan, jolloin hän käytti liikaa huumeita ja alkoholia.
”Käyttäydyin kuin moukka, mutta en ole huumannut tai raiskannut ketään”, hän sanoi tuolloin Aftonbladetille.
Paateron pikapaluu ministeriksi yllätti jopa puoluetoverit – ”Asiat näyttävät ulospäin erilaisilta”
Paateron ministerinpestiä kuvaillaan demareiden sisällä kunnianpalautukseksi.
Sirpa Paatero (sd) erosi 29. marraskuuta kunta- ja omistajaohjausministerin paikalta Posti-kohun vuoksi ja jäi pariksi viikoksi sairauslomalle.
Sunnuntaina Sdp ilmoitti – ennen kuin tasavallan presidentti oli edes ehtinyt myöntää Paaterolle eroa – Paateron nousevan kuntaministeriksi pian muodostettavassa Sanna Marinin (sd) hallituksessa.
Oppositio tarttui Paateron pikapaluuseen välittömästi, mutta Paateron ministerinpesti tuli yllätyksenä myös useille puoluetovereille.
– En osannut ennakoida sitä, Sdp:n eduskuntaryhmästä kommentoidaan.
– Yllätysveto, en usko, että hirveän moni tätä odotti, toinen demari toteaa.
– Sirpan lähtö ei ollut kaikista tyylikkäin, tässä oli kyse kunnianpalautuksesta hänelle, IS:lle kuvaillaan.
– Tässä painoi se, että hän on puoluevaltuuston puheenjohtaja isosta vaalipiiristä. Posti-kohussa hän joutui syntipukiksi, neljäs demariarvio kuuluu.
PAATERO antoi Posti-sotkussa haparoivia lausuntoja ja vaihtelevia selityksiä, eikä Paateron tilannetta auttanut Antti Rinteen (sd) toiminta.
Demareiden sisältä arvioidaan, että Rinne eskaloi Posti-kohun tilanteeseen, josta ei ollut enää paluuta, kun hän sanoi kyselytunnilla 28. marraskuuta Postin toimineen vastoin valtio-omistajan selkeää tahtotilaa ja siirtäneen 700 pakettilajittelijaa toisen työehtosopimuksen piiriin, vaikka Paatero oli Rinteen mukaan todennut, että ”tämä ei omistajalle käy”.
– Hänen olisi täytynyt pitää hyppysensä erossa. Rinteen kommentit kyselytunnilla johtivat Sirpan eroon, IS:lle kuvaillaan demareiden sisältä.
Paateron asema kävi sietämättömäksi, kun Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola tiedotti kyselytunnin jälkeisenä päivänä 29. marraskuuta, että Postin suunnitelmilla ja pakettilajittelun liikkeenluovutuksella Posti Palvelut Oy:hyn oli ollut omistajaohjauksen tuki.
Paatero oli itsekin ymmärtänyt kirjallisissa vastauksissaan Postin toimia ja uusia palkkamalleja. 29. elokuuta lähettämässään sähköpostiviestissä, jonka jakelussa Rinnekin oli, Paatero perusteli tes-siirtoa Postin vaikealla asemalla eikä sanonut siirrolle ei.
Rinne kertoi Paateron erosta pian Postin ulostulon jälkeen. Sdp:n eduskuntaryhmästä arvioidaan, että Rinteen toiminnasta syntyi sellainen kuva, että Paatero syöstiin ”viimeisenä tekona bussin alle”.
– Ehkä tässä (Paateron valitsemisessa kuntaministeriksi) otettiin takaisinpäin sitä, että se ei mennyt ihan oikein, Sdp:n eduskuntaryhmästä arvioidaan.
TOINEN huomiota herättävä asia Sdp:n ministerilistalla on se, että siitä ei löydy Rinteen nimeä. Rinne järjesteltiin eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi, Tuula Haatainen siirtyi työministeriksi ja Timo Harakka liikenne- ja viestintäministeriksi. Omistajaohjausasiat siirrettiin Tytti Tuppuraisen salkkuun.
Yksi Sdp:n kansanedustaja katsoo, että Paateron ministerinpaikka ja Rinteen valinta varapuhemieheksi voivat vaikuttaa politiikan yleiseen hyväksyttävyyteen ja jopa ihmisten uskoon demokratiaa kohtaan.
– Asiat näyttävät ulospäin erilaiselta kuin puolueen sisällä, edustaja sanoo.
Sisäisiin tunnelmiin vaikutti maanantaina edellisillan äänestys pääministeriehdokkaasta, jossa Marin voitti niukasti Antti Lindtmanin. Marinin tukijat olivat luonnollisesti hilpeämmällä tuulella kuin Lindtmanin tukijat.
Marinin tukijan mukaan Marin halusi siirtää Rinteen pois ministerivitjasta, jotta kokonaisuus ei näyttäisi ”oudolta”. Toinen demari kuvailee Rinteen siirtämistä puhemiehistöön Marinin tekemäksi ”isänmurhaksi”.
Termillä viitataan politiikassa siihen, että uusi johtaja ottaa etäisyyttä edeltäjäänsä.
Rinteen pääministerikausi sai murska-arvion: Vain 13 prosenttia suomalaisista tyytyväisiä työhön
Sdp:n Antti Rinne on keskustalaisten joukossa yhtä epäsuosittu kuin kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien keskuudessa.
VIIME VIIKOLLA eronpyynnön pääministerin tehtävästä jättänyt Antti Rinne (sd) jää historiaan lähivuosien epäsuosituimpana pääministerinä. Helsingin Sanomien tilaaman kyselytutkimuksen mukaan vain 13 prosenttia suomalaisista arvioi Rinteen pärjänneen tehtävässään erittäin tai melko hyvin. Selvä enemmistö antaa Rinteelle huonon arvosanan: 62 prosenttia suomalaista katsoo Rinteen hoitaneen pääministerin tehtävää erittäin tai melko huonosti.
Vielä elokuussa Rinne sai kansalaisilta huomattavasti myönteisemmän arvion: hyvän arvion antoi 28 prosenttia ja huonon arvion 29 prosenttia suomalaisista. Huonon arvosanan antaneiden osuus siis kaksinkertaistui vain muutamassa kuukaudessa.
Rinteen saama arvosana kansalaisilta on huonompi kuin hänen edeltäjillään. Tutkimusta on toteutettu nykymuotoisena säännöllisesti vuoden 2011 syksystä. Tässä välissä pääministereinä ovat ehtineet toimia Jyrki Katainen (kok), Alexander Stubb (kok) ja Juha Sipilä (kesk). Rinteen jälkeen heikoimman arvosanan sai Stubb keväällä 2015, hallituskautensa lopussa. Tuolloin 46 prosenttia suomalaisista katsoi Stubbin pärjänneen pääministerinä huonosti.
Rinne joutui eroamaan pääministerin tehtävästä, kun hallituskumppani keskusta kertoi menettäneensä luottamuksen häneen. Huomionarvoista tutkimuksessa onkin se, kuinka jyrkästi keskustan kannattajat arvioivat Rinteen työtä: kolme neljästä antoi Rinteelle huonon arvosanan. Rinne on keskustalaisten joukossa käytännössä yhtä epäsuosittu kuin kokoomuksen ja perussuomalaisten keskuudessa.
RINTEEN saamaan jyrkkään arvioon vaikuttaa osaltaan kyselyn ajankohta. Tutkimusyhtiö Kantar TNS kysyi kansalaisten arvioita hallituksen ja pääministerin työstä Helsingin Sanomien tilauksesta viime viikolla. Rinne jätti eronpyynnön presidentille tiistaina 3. joulukuuta.
Hallituskriisi vaikutti kyselyn toteutukseen. Koska prosessi uuden hallituksen muodostamiseksi lähti liikkeelle ripeästi, lopetettiin kyselyiden teko suunniteltua aiemmin, jotta kansalaisten arviot varmasti koskisivat eronnutta hallitusta. Tutkimus perustuu 505 haastatteluun, kun tavallisesti otos on ollut tuhat henkilöä. Tämän vuoksi tutkimuksen virhemarginaali on hivenen tavallista suurempi, 4,3 prosenttia tavanomaisen 3,1 sijasta.
MYÖS arviot koko hallituksen työstä olivat kielteisemmät kuin elokuussa.
Joulukuun kyselyssä vain 19 prosenttia suomalaisista antaa hallitukselle myönteisen arvosanan, kun elokuussa osuus oli 23 prosenttia. Kielteisen arvosanan antajien osuus kasvoi elokuun 26 prosentista joulukuun 45 prosenttiin.
Eronnut hallitus sai enemmälti tukea vain vasemmistoliittolaisilta ja sosialidemokraateilta. Vasemmistoliiton kannattajista jopa neljä viidestä ajatteli hallituksen onnistuneen vähintään melko hyvin. Sdp:n kannattajista tätä mieltä oli noin puolet.
Vihreät kysymys jakaa kahtia: 26 prosenttia pitää toimintaa hyvänä, 32 prosenttia huonona. Keskustan kannattajista hallituksen toimintaa pitää huonona 38 prosenttia ja hyvänä vain 17 prosenttia.
Perussuomalaisten ja kokoomuslaisten valtaenemmistöt antoivat hallitukselle heikon loppuarvosanan. Perussuomalaisista 29 prosenttia piti sen toimintaa erittäin ja 39 prosenttia melko huonona. Kokoomuslaisten antamat vastaavat arviot olivat 22 ja 46 prosenttia.
TUTKIMUKSESSA kysyttiin kansalaisten mielipidettä myös kahden keskeisen ministerin, valtiovarainministerinä toimineen Mika Lintilän (kesk) ja ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr), työstä. He olivat toimitusministeristöä, kun osa haastatteluista tehtiin.
Vanhemmat vastustivat 15-vuotiaan toivetta korjata sukupuoltaan – lapsi otettiin huostaan ja testosteronihoidot aloitettiin
Suomalaisvanhempien alaikäinen tytär huostaanotettiin sen jälkeen kun he kieltäytyivät antamasta lupaa hormonihoitojen aloittamiseen. Setan mukaan lastensuojelun tehtävänä on auttaa, jos lapsen tarpeet ovat vaarassa jäädä huomioimatta.
Suomalainen Niina näyttää videon, jossa hänen lapsensa Nea katsoo suoraan kameraan ja kertoo, että kyseessä on äänitesti: ”Tältä minä kuulostan käytettyäni testosteronia puoli vuotta”.
– Minä en voi katsoa sitä, sanoo isä Kari ja lähtee huoneesta.
Vanhemmat suhtautuivat kriittisesti lapsensa tahtoon päästä sukupuolen korjaamiseen tähtäävään hoitoon. Viranomaiset ottivat tämän huostaan vanhemmista tehdyn tutkintapyynnön jälkeen.
Täydellinen muutos
Nea huostaanotettiin ensimmäisen kerran viisitoistavuotiaana. Reilua vuotta myöhemmin hän oli aloittanut sukupuolen korjaamiseen kuuluvat hormonihoidot.
Haastatteluhetkellä vanhemmat eivät olleet tavanneet lastaan useaan kuukauteen.
– Hän kuulostaakin ihan erilaiselta, sanoo äiti videosta.
Heidän lapsensa ääni on madaltunut ja paino noussut testosteronin myötä. Karvankasvu on voimistunut.
– En haluaisi ylidramatisoida, mutta kun ääni, ulkonäkö ja persoonallisuus ovat muuttuneet, tuntuu kuin he olisivat tappaneet tyttäremme, isä toteaa.
Hormonihoitoa piti saada heti
Kaikki alkoi kaksi vuotta sitten, kun suomalaisperhe muutti ulkomaille.
Tuolloin 15-vuotias Nea kertoi olevansa poika ja syntyneensä väärään kehoon.
Hän sanoi haluavansa aloittaa hormonihoidon välittömästi ja leikkauttaa myöhemmin rintansa pois, kertoo äiti.
Vanhemmille tilanne tuli täysin shokkina. He olivat kyllä huomanneet, että Nea oli alkanut pukeutua eri tavalla.
– Jopa provokatiivisen naisellisen pukeutumisen tilalle oli tullut muutamassa kuukaudessa samanlainen maskuliinisempi tyyli kuin uusilla kavereillakin oli, sanoo äiti.
Äiti kertoo yrittäneensä rauhoitella lastaan. Murrosikään kuuluisi oman identiteetin etsiminen. Hän kertoo sanoneensa, ettei sukupuoli-identiteetin tutkiminen ja mahdollisten hoitojen läpikäynti ole helppo prosessi. Se vaatisi perusteellisia tutkimuksia, jotka veisivät aikaa.
– Hänhän oli vain viisitoistavuotias, emme voineet suostua siihen, että hänelle annetaan hormonihoitoja, sanoo Niina.
Äidin kertoman mukaan teini-ikäinen Nea suuttui ja totesi, etteivät vanhemmat tajunneet mitään.
Muutamaa viikkoa myöhemmin poliisi otti yhteyttä. Nean ystävä oli tehnyt rikosilmoituksen tämän vanhemmista.
– Totta kai tuntui pahalta, että oma tytär toimii näin, mutta meidän mielestämme pahinta oli se, että viranomaiset lähtivät tähän mukaan. Me olimme naiiveja ja uskoimme, että lääkärit ja viranomaiset toimisivat järkevästi. Se oli suuri virhe, sanoo Kari.
Kyseisessä EU-maassa lainsäädäntö on periaatteessa samanlainen kuin Suomessa. Nuorten pitää käydä läpi huolelliset tutkimukset. Hoitoja ei voi aloittaa ennen kuin kaksi lääkäriä on vahvistanut diagnoosin. Vanhempia kuullaan prosessissa.
Maria Ohisalo vaatii aktiivista muslimien rekrytoimista Poliisin riveihin - ehdottaa huntuja univormuihin
Sisäministerin mukaan muslimihuivin yhdistämistä poliisin virka-asuun ollaan jo selvittämässä.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoo Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä pitävänsä tärkeänä, että poliisissa olisi enemmän muslimeja.
Jutussa Ohisalo rinnastaa ruotsinkieliset ja muslimit yhteisen "vähemmistö"-termin alle, miettimättä ollenkaan voisiko näillä ryhmillä olla mitään eroa esimerkiksi sisäisen turvallisuuden kannalta.
Maria Ohisalo kertoo, että yksi käytännön ongelma ovat tällä hetkellä poliisiunivormut. Ohisalon mukaan sisäministeriön poliisiosasto on jo selvittämässä sitä, miten muslimihuivin voisi yhdistää poliisin virka-asuun.
"Olisi tärkeää, että poliisissa olisi enemmän ymmärrystä eri kulttuureista tänne tulevista ihmisistä, koska se auttaisi luomaan luottamuksellista suhdetta viranomaisen ja kansalaisten välille", Ohisalo sanoo HS:lle.
"Olen tavannut nuoria musliminaisia, jotka haluaisivat lähteä poliisiin, mutta huivi voi olla se este. Tähän on varmasti hyviä ratkaisuja."
Ohisalo ohittaa täysin sisäiseen turvallisuuteen liittyvät ilmeiset riskit.
Ohisalo kertoo tehneensä ministerinä havaintoja ja sanoo huomanneensa poliisienkin ymmärtävän, ettei rikollisuuden torjunta ole "pelkkiä pyssyjä ja panssariautoja" vaan myös esimerkiksi päihdetyötä ja asuntopolitiikkaa.
Halla-aho ja Perussuomalaiset näkevät asian ilmeisen epäkohdan ja eivät kaipaa Suomeen islamilaisittain hunnutettuja islamisteja poliiseiksi.
"Etenkin keskustan on syytä miettiä asiaa hyvin tarkkaan. Haluatteko selitellä seuraavat kolme ja puoli vuotta äänestäjillenne sitä, että sisä-, ulko- ja ympäristöministeriötä hallitsevat vihreät romuttavat turvapaikkajärjestelmän, junailevat salaisilla operaatioilla isis-naisia Suomeen, rekrytoivat hunnutettuja islamisteja poliiseiksi ja tekevät teollisuuden ja maatalouden toimintaympäristön entistä tukalammaksi?", kommentoi Halla-aho Facebookissa.
Näkyvät islamilaiset uskonnolliset tunnukset kuten hunnut kertovat henkilön tunnustautuvan islamistiksi, poliittisen islamin kannattajaksi. Varsinkin jos henkilö väittää, ettei pysty tai saa työskennellä ilman huntua, kyse on yleensä jo radikaalista islamin tulkinnasta ja se kertoo kyseessä olevan myös poliittisen islamin kannattaja. Islamistien rekrytoiminen Poliisiin ja muihin luottamuksellisiin turvallisuustehtäviin on aivan ilmeinen turvallisuusriski.
Jos Suomen sisäministerinä toimiva henkilö ei ymmärrä asiaan liittyvää täysin ilmeistä turvallisuusriskiä, tilanne on turvallisuuden kannalta erittäin vakava.
”Tämä on feministihallitus, ei punamulta”
Professorin mukaan Sanna Marinin hallitus on all female panel.
Historiantutkija Martti Häikiön mukaan tulevan uuden pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen nimittäminen punamullaksi johtaa täysin harhaan.
Häikiö toteaa Facebookissa julkaisemassaan päivityksessä, että käsite punamultahallituksesta on peräisin vuodelta 1937 Aimo Cajanderin kolmannesta hallituksesta. Tuolloin SDP:llä oli 83 kansanedustajaa ja keskustan edeltäjällä maalaisliitolla 53 kansanedustajaa.
– Eli yhteensä enemmistö 136. Nyt näillä puolueilla on 40+31 eli vähemmistö 71, Martti Häikiö huomauttaa.
Hän pitää myös oleellisena termin syntymisen jälkeen tapahtunutta elinkeinorakenteen muutosta. Martti Häikiön mukaan ”1930-luvulla selvä enemmistö suomalaisista asui maaseudulla ja sai toimeentulonsa maataloudesta ja teollisuudesta, nyt vain murto-osa”.
– Tuolloin yleinen ulkomaali oli punamulta, nyt ei, Häikiö sanoo.
Hänen mukaansa ”oikeampi nimitys on feministihallitus, koska kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat nuoria naisia ja tunnustavat feminismiä”.
– All female panel eli yksipuolinen viisikko, ei tasa-arvoinen.
”Miksi haluan koko ajan uusia naisia?” – seksuaaliterapeutti vastaa
Seksi uuden kumppanin kanssa tuntuu usein jännittävältä.
”Miksi haluan koko ajan uusia naisia? Saman kanssa seksi ei kauaa kiinnosta.”
Tämä on yksi niistä kysymyksistä, jotka suomalaiset haluaisivat esittää seksuaaliterapeutille. Ainakin jos Kaalimato.comia on uskominen – se selvitti suomalaisia askarruttavia seksiasioita kyselyssään.
Kysymyksissä korostuivat seksuaaliseen haluttomuuteen ja muihin seksiongelmiin liittyvät teemat sekä kommunikointi oman kumppanin kanssa.
Miksi joku kaipaa koko ajan uutta kumppania?
– Seksi uuden kumppanin kanssa tuntuu usein jännittävältä ja siihen liittyy tiettyä ennakoimattomuutta. Kun ajan kanssa kumppani tulee tutummaksi, muuttuu tilanne väistämättä. Tietty uutuuden tunne laimenee ja eroottinen jännittyneisyys laskee. Jos suhde perustuu pelkästään seksiin, on sitä usein tässä kohdassa vaikea jatkaa, Kaalimadon seksuaaliterapeutti Annukka Lavikainen vastaisi.
Uuden jano voi sysätä myös uskottomuuteen. Silloin on usein kyse uskottoman kumppanin huonosta itsetunnosta, vaikka asiaa osataan harvoin tältä kannalta katsoa tai ajatella, parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow kertoi jutussamme. Huonon itsetunnon omaava henkilö on aina hyväksyntää vailla ja hakee sitä sen mukaisesti.
Puhu usein
Joskus uskottomuus juontaa juurensa henkilökohtaisesta kasvukriisistä, jonka keskellä avoimuus omalle kumppanille unohtuu – tai se ei pariskunnan keskinäisen dynamiikan takia onnistu. Toinen ei kuule kumppanin tarpeita tai ei osaa sanoittaa omia tunteitaan ja tarpeitaan.
Yksi seksuaaliterapeuteille ilmeisen usein osoitettava kysymys onkin se, kuinka omista haluista voi puhua entistä avoimemmin.
Keskustelu omista haluista lähtee Lavikaisen mukaan itsensä tuntemisesta. Mitä itse toivon ja haluan? Mistä nautin?
– Omista seksihaluistaan kannattaa kertoa kumppanilleen hellävaraisesti ja positiivisuuden kautta. Myönteistä palautetta kumppanille on hyvä antaa seksin aikana ja sen jälkeen. Negatiivisempi palaute ja niin sanotut parannusehdotukset kannattaa sen sijaan jättää kertaan, jolloin molemmat ovat vaatteet päällä, eikä kumpikaan ole esimerkiksi liian väsynyt tai stressaantunut, Lavikainen sanoo.
Omista seksihaluista kannattaa puhua usein, eikä vain silloin, kun seksissä on jotakin parannettavaa. Avoimempaa keskustelua ja asioiden sanoittamista voi ja kannattaa harjoitella.
Kehonrakentaja seurustelee seksinuken kanssa - "Haluan mennä naimisiin!"
Mies on seurustellut nukkensa kanssa kahdeksan kuukautta.
Kazakstanilainen kehonrakentaja ja näyttelijä Yuri Tolochko on niin rakastunut seksinukkeensa, että haluaa mennä sen kanssa naimisiin.
Tolochkolla on ollut suhde Margo-nimisen seksinukkensa kanssa nyt yli kahdeksan kuukautta. Mies on kertonut paikallisille medioille, että on saanut kumppaninsa takia paljon negatiivista palautetta.
- Kun jaoin meistä ensimmäisen kuvan maailmalle, olen saanut valtavasti kritiikkiä.
Tolochko on käyttänyt seksinukkeaan jopa kauneusleikkauslääkäreillä. Hän myös kertoo, että nukke on kuin oikea ihminen ja nauttii hyvästä ruoasta ja kiroilusta. Margo jopa työskentelee Tolochkon mukaan paikallisessa ravintolassa tarjoilijana.
- Hän ei pysty kävelemään töihin, joten vien hänet aina sinne. Hän ei osaa kokata, mutta tykkää hyvästä ruoasta.
Tolochko myös paljasti, kuinka nukke ja hän tapasivat ensimmäisen kerran.
- Toinen mies hyökkäsi Margon kimppuun ja menin suojelemaan häntä. Tästä meidän suhde sai alkunsa. Haluan mennä Margon kanssaan naimisiin!
Perinteiset sukupuoliroolit näkyvät koulutusvalinnoissa – Suomessa koulutus on poikkeuksellisen sukupuolittunutta
Sukupuolelleen epätyypillisen valinnan tehneet nuoret kohtaavat usein ennakkoluuloja ja vähättelyä jo valinnan tekovaiheessa sekä myöhemmin koulutuksessa ja työelämässä.
Koulutusvalinnat ovat Suomessa poikkeuksellisen sukupuolittuneita, selviää Nuorisotutkimusverkoston tutkimuksesta. Eniten perinteisiä sukupuolen mukaisia koulutusvalintoja tehdään silloin, kun nuoret siirtyvät peruskoulusta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.
Koulutusvalintatilanteissa nuoret etsivät omaa juttuaan pohtimalla, mikä ala vetää puoleensa ja mikä työntää luotaan pois. Ammattialojen vetovoimaisuus kytkeytyy usein käsityksiin ammatin edellyttämistä kyvyistä, valmiuksista ja taidoista. Kyvyt, valmiudet ja taidot liittyvät puolestaan varsin kyseenalaistamattomasti stereotyyppisesti feminiinisiksi tai maskuliinisiksi miellettyihin ominaisuuksiin.
Yksinkertaistavien stereotypioiden haastaminen vaatii jäsenneltyä tietoa ja ymmärrystä niin stereotypioista kuin koulutusvalintojen prosesseista. Sukupuolittuneet koulutusvalinnat ovat kytköksissä myös nuorten vapaa-ajantoimintaan, vanhempien koulutusvalintoihin ja ammatteihin sekä lähialueen koulutus- ja työllistymisvaihtoehtoihin.
Sukupuolelleen epätyypillisen valinnan tehneet nuoret kohtaavat usein ennakkoluuloja ja vähättelyä jo valinnan tekovaiheessa sekä myöhemmin koulutuksessa ja työelämässä.
Muusikko Mercedes Bentso kertoo avoimesti, kuinka joutui Veijo Baltzarin uhriksi 17-vuotiaana – "Hän kutsui rakkaaksi ja houkutteli peiton alle"
Muusikko Mercedes Bentso eli Linda-Maria Roine, 26, joutui kirjailija ja kulttuurineuvos Veijo Baltzarin, 77, uhriksi 17-vuotiaana.
Poliisi epäilee Baltzaria seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä ihmiskaupasta sekä pahoinpitelystä. Baltzar vangittiin marraskuussa.
Roine julkaisi aiemmin kirjan Ei koira muttei mieskään ja kappaleen Clare Quilty, joissa hän kertoi kokemuksistaan. Kirjassaan hän käytti Baltzarista peitenimeä.
Baltzarin toimet paljastuivat Helsingin Sanomien jutun myötä.
Nyt Roine kertoi kokemuksestaan MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa.
"Hän muodostui nopeasti isähahmoksi"
Roine osallistui Baltzarin Jumala on suuri -musiikkinäytelmän koekuvauksiin tammikuussa 2011 ja sai paikan näytelmään.
Aluksi hän ei osannut epäillä mitään, vaan uskoi Baltzarin olleen kuin isähahmo hänelle.
– Hän muodostui minulle nopeasti isähahmoksi. Kun meillä oli 50 vuoden ikäero, en ajatellutkaan, että se olisi muuta kuin isällistä huomiota, Roine kertaa tapahtumia.
– Hän kutsui [minua] rakkaaksi ja koin asemani erityiseksi siinä teatteriyhteisössä.
Ystävät yrittivät varoitella Baltzarista
Roine kertoo, että Baltzar yritti houkutella häntä alkuvaiheessa viikonlopuksi asunnolleen intensiivisemmän opetuksen varjolla, mutta Roine ei suostunut Baltzarin pyyntöön.
Hänen kaverinsa olivat varoitelleet Roinetta Baltzarin aiemmista nuoriin tyttöihin liittyvistä tuomioista, mutta Baltzar oli kiistanyt tiedot.
– Kysyin Veijolta asiasta, ja hän kertoi oman versionsa. Myöhemmin kävi ilmi, ettei se pitänyt paikkaansa.
Baltzar houkutteli Roineen peiton alle
Myöhemmin Roine päätyi Baltzarin asunnolle, jossa Baltzar lopulta pyysi Roinetta sänkyyn hänen kanssaan.
– Hän houkutteli minut peiton alle kanssaan ja rupesi kyselemään tungettelevia ja seksuaalisia kysymyksiä.
– Lähdin ja juoksin pois koko kartanosta enkä enää koskaan vastannut hänen soittoihinsa.
Roine kertoo, että Baltzar ja tämän avustajat yrittivät soitella Roineelle ja hänen äidilleen useita kertoja päivässä tapauksen jälkeen.
– Se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Olin niin naiivi ja hyväuskoinen, että kuvittelin, että hän olisi ollut joku isähahmo.
"Monelle on käynyt pahemmin"
Teatteriprojekti oli yhä kesken, mutta Roine ei enää palannut lavalle eikä vastannut soittoihin.
Roineen mukaan myös kolme hänen ystäväänsä lopetti teatteriesityksen kuullessaan, mitä kartanolla oli tapahtunut.
Muut naiset eivät halunneet samaan suihkuun – transsukupuolinen pudotettiin MM-kisoista rajun kiistan jälkeen
Australialaisen Hannah Mounceyn mukaan hänet jätettiin pois MM-kisoista, koska muut eivät halunneet hänen kanssaan samaan suihkuun.
Käsipallon naisten MM-kisat ovat parhaillaan käynnissä Japanissa. Australia oli kisojen heittopussi ja jäi koko turnauksen jumboksi.
Vaikka Australia oli turnauksen ylivoimaisesti surkein joukkue, herätti se ennen kisoja ja niiden aikana runsaasti kiinnostusta ympäri maailman. Kiinnostuksen kohde oli Hannah Mouncey, transnainen, joka auttoi Australiaa karsinnoissa etenemään kisoihin mutta joka pudotettiin kalkkiviivoilla kisakoneesta.
Nyt Mouncey on avautunut joukkueesta ulos jäämisestä kotimaansa mediassa. Mounceyn mukaan hänet pudotettiin joukkueesta, koska osa pelaajista ja joukkueen johto eivät halunneet, että Mouncey käyttäisi samaa pukukoppia ja suihkua kuin muut.
Selitykset ristissä
Australian käsipalloliiton virallinen selitys Mounceyn pudottamiselle liittyi pelillisiin seikkoihin.
– Hannah on harjoitusringissämme, joka on laajempi kuin 16 pelaajaa, jotka voimme ottaa MM-kisoihin. Harmillista kyllä, emme voi ottaa kaikkia omistautuneita pelaajia ryhmäämme, ja Hannah oli yksi useista pelaajista, jotka eivät tulleet valituksi näihin kisoihin, Australian käsipalloliitto muotoili Iltalehdelle lähettämässään viestissä ennen kisoja.
Nyt Mouncey itse on tarjonnut aivan toisenlaisen selityksen.
– Voin vahvistaa, että minut jätettiin pois MM-joukkueesta, koska ryhmä pelaajia, joita joukkueenjohtaja tuki, ei halunnut minun käyvän suihkussa tai käyttävän pukuhuoneita ennen otteluita tai niiden jälkeen. Tämä oli ainoa syy, jonka valmentaja minulle sanoi, Mouncey kertoo Star Observerille kirjoittamassaan tekstissä.
Mounceyn mukaan joukkueen valmentaja tiesi, että syy saisi negatiivisen vastaanoton, joten tämä sanoi pelaajalle suoraan, että viralliseksi syyksi kerrotaan, että Mouncey ei ole tarpeeksi hyvässä fyysisessä kunnossa.
Hyvästit maajoukkueelle?
Mouncey sai kertomansa mukaan myöhemmin vielä liiton sisältä vahvistuksen, että kisoista pois jääminen ei liittynyt pelillisiin asioihin.
– Sen perusteella, mitä minulle on kerrottu, niin käytännössä sinua ei valittu, koska sinusta ei pidetä, Mounceylle sanottiin liiton sisältä.
Mounceyn mukaan hänestä ei pidetä, koska tilanne suihkun ja pukuhuoneen suhteen eskaloitui, kun Mouncey vastasi muiden vaatimuksiin tiukasti.
– Sanoin joukkueenjohtajalle ja sen seurauksena niille pelaajille, mihin he tarkalleen ottaen voivat mennä, kun he yrittävät sanoa minulle, missä minun pitäisi vaihtaa vaatteet ja käydä suihkussa.
Mouncey arvelee, että koska hän puhuu asioista julkisesti, hänellä ei ole enää asiaa maajoukkueeseen. Australia jäi MM-kisojen kuuden joukkueen alkulohkossa viimeiseksi. Joukkue ei saanut MM-kisoissa yhtäkään pistettä ja hävisi ottelut maalierolla –129. Kuokkaan tuli pahasti myös sijoitusotteluissa: Kuuballe 25–45 ja Kiinalle 15–33.
– Minulla on vastuu paljon isommista asioista, ja meillä on toisiamme kohtaan isompi vastuu – emme saa tyytyä sekundaan, kun puhe on tasa-arvoisesta kohtelusta.
Hannah Mounceyn aiempi etunimi oli Callum, ja hän edusti vuosina 2013–15 Australian miesten maajoukkuetta yhteensä 22:ssa ottelussa.
Mouncey aloitti sukupuolen lääketieteellisen korjaamisen vuonna 2015. Mouncey oli leikkauksessa, minkä lisäksi hän sai hormonihoitoja ja sai juridisesti sukupuolensa korjatuksi toukokuussa 2016.
Tasa-arvovaltuutetulle yhteydenottoja Marinin hallituksen naisvaltaisuudesta – arvaatko, miten monta kyselyä tuli aiemmista hallituksista?
Pohjanmaan Kokoomusnaiset arvosteli aiemmin hallituksen sukupuolijakaumaa, mutta korjaili sittemmin sanomisiaan. Järjestö ei kuitenkaan ole yksi tasa-arvovaltuutetulta asiasta kysynyt, vaan yhteydenottajat ovat olleet kaikki miehiä.
TASA-ARVOVALTUUTETTU kertoo Twitterissä saaneensa useita yhteydenottoja, jotka koskevat Sanna Marinin (sd) hallituksen kokoonpanoa.
Marinin tiistaina nimitetyssä hallituksessa on 19 ministeriä, joista 12 on naisia ja 7 miehiä. Antti Rinteen (sd) eronneessa hallituksessa ministereistä 11 oli naisia ja 8 miehiä. Rinnettä edeltäneessä Juha Sipilän (kesk) hallituksen viimeisimmässä kokoonpanossa oli puolestaan 14 miestä ja 6 naista.
Tasa-arvolaissa todetaan, että ”jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.”
Tasa-arvovaltuutetun tulkinnan mukaan tämä ei kuitenkaan koske valtioneuvoston kokoonpanoa.
– Tasa-arvolain kiintiösäännös ei koske valtioneuvoston kokoonpanoa. Puolueet valitsevat itse omat ministeriehdokkaansa, Tasa-arvovaltuutettu kirjoittaa Twitterissä.
SANOMALEHTI Ilkka uutisoi tiistaina Pohjanmaan Kokoomusnaisten kannanotosta, jonka mukaan hallituksessa on liikaa naisministereitä. Kannanotossaan he toteavat, että sukupuolten tasa-arvon tulee toimia molempiin suuntiin.
– On siirrytty härkälaumasta huulipunahallitukseen, mutta onko sekään se paras vaihtoehto, kysyy puheenjohtaja Anna-Maija Renko kannanotossa.
Renko toteaa, ettei kuitenkaan kannata sukupuolikiintiötä ministerisalkkujen jakoon. Hän toivoo, että hallitus pystyttäisiin muodostamaan vapaaehtoisesti neuvottelemalla.
Ilta-Sanomat tiedusteli keskiviikkona Rengolta, onko hän tai Pohjanmaan Kokoomusnaiset olleet tasa-arvovaltuutettuun yhteydessä.
– Emme ole olleet yhteydessä tasa-arvovaltuutettuun enkä tiedä ketään, joka olisi ollut, Renko vastasi IS:lle tekstiviestitse.
”Aikaisempien hallitusten ministerien sukupuolijakaumasta ei ole yhteydenottoja”
IS kysyi tasa-arvovaltuutetulta asiasta sähköpostilla.
Näin tasa-arvovaltuutetun toimistosta vastattiin siihen, millaisia yhteydenottoja asiasta on tullut ja ketkä ovat niitä lähettäneet.
– Laadimme vastaukset yhdessä ylitarkastaja Minna Lundell-Kiurun kanssa, tiedottaja Päivi Ojanperä kertoo Ilta-Sanomille.
Kuinka monta yhteydenottoa tasa-arvovaltuutetulle on tullut nykyisen hallituksen ministerien sukupuolijakaumasta?
– Tasa-arvovaltuutetulle on tullut Suomen hallituksen ministerien sukupuolijakaumasta kolme yhteydenottoa, kaksi kappaletta kirjallisia yhteydenottoja ja yksi puhelu.
Ovatko yhteydenottajat olleet yksityishenkilöitä vai yhteisöjä? Onko heille jo vastattu? Jos ei, mitä vastataan?
– Yhteydenottajat ovat olleet yksityishenkilöitä (kaikki miehiä). Kirjallisiin tietopyyntöihin ei ole vielä vastattu, mutta niihin tullaan vastaamaan samalla tavalla kuin tasa-arvovaltuutettu vastasi jo Twitter-tilillään:
Tasa-arvolain kiintiösäännöstä ei sovelleta valtioneuvoston kokoonpanoon. Puolueet valitsevat itse omat ministeriehdokkaansa.
Mitä tasa-arvolain kohtaa asiaan sovelletaan?
Tissinärkästys! Linnan jatkojen vilautuksesta tuli poliisiasia
Ilmoittajan mielestä rinnan vilautukseen liittyy rikollinen toiminta.
Sandra Marinsin rinnanpaljastusasiassa on tehty rikosilmoitus.
Tutkintanimike on vielä epäselvä, eikä tiedossa ole, aloittaako poliisi esitutkinnan.
Feministiaktivisti Sandra Marinsin käytöksestä Linnan juhlien jatkotilaisuudessa on Iltalehden tietojen mukaan tehty rikosilmoitus.
Rikosilmoituksen käsittelee ja mahdollisesti tutkii Helsingin poliisilaitos. Poliisi kieltäytyi kommentoimasta asiaa keskiviikkona iltapäivällä.
Rikosilmoituksen jättäminen ei vielä tarkoita rikosepäilyä, vaan poliisin on ensin käsiteltävä ilmoitus ja päätettävä sen jälkeen, ylittyykö tutkintakynnys.
Tiedossa ei toistaiseksi ole, kuka rikosilmoituksen on tehnyt ja mistä väitetystä rikoksesta on kyse. Käytännössä kyseeseen tulee lähinnä sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen: Marins hankkiutui hotelli Kämpissä juhlaväen eturiviin tv-kameroiden nähtäville ja paljasti toisen rintansa varsin tietoisen ja harkitun näköisesti. Nainen poseerasi samalla kameralle.
Sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen edellyttää sitä, että teko aiheuttaa pahennusta. Jos mahdollinen tutkinta koskisi mainittua rikosta, poliisilla olisi edessään kiinnostavia juridisia kysymyksiä. Tutkinta saattaisi koskea esimerkiksi sitä, näkikö kukaan vilautusta aidosti paikan päällä, onko hotelli Kämp ylipäätään julkinen paikka ja voiko television välityksellä aiheutettu pahennus olla sukupuolisiveellisyyden julkista loukkaamista.
Rikoksesta tuomitaan sakkoa tai enintään puoli vuotta vankeutta.
Vilautus aiheutti laajaa arvostelua, ja se tulkittiin juhlallisen tilaisuuden arvon polkemiseksi. Paljaassa rinnassa voisi olla kyse jonkinlaisesta Suomen itsenäisyyspäivän herjaamisesta, mutta se ei ole rikos. Valtion kunniaa ei voi loukata.
Marins ja hänen ystävänsä Säde Vallarén ovat aiemminkin käyttäneet rintoja politiikan teon välineenä. Viime kesänä kaksikko järjesti Tissiflashmob-tapahtuman Hietaniemen uimarannalla Helsingissä. Tuolloin poliisi arvioi, että rintojen paljastelua tuli tarkastella yksittäistapauksena ja että rikos olisi voinut tulla kyseeseen, jos joku olisi loukkaantunut Tissiflashmobin aiheuttamista näkymistä.
Marins ja Vallarén haluavat puhua muun muassa kehopositiivisuuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta. Naiset vaativat rintojen esilläoloa koskevien tabujen purkamista.
Yle: Nyt puhuu Maustetyttöjen Emma-ehdokkuutta vastustanut Renaz Ebrahimi – näin hän perustelee kantaansa: ”Loukkasi vähemmistöjä”
YleX:n Renaz Ebrahami kertoo tuoreessa kirjoituksessaan vastustaneensa Maustetytöt-yhtyeen asettamista ehdolla Emma-gaalan Tulokas-kategoriassa.
Tänään torstaina julkistettiin ne muusikot ja musiikintekijät, jotka ovat ehdolla palkintojen saajaksi helmikuussa järjestettävässä Emma-gaalassa. Eniten ehdokkuuksia kahmi Jare Brandin ja VilleGallen rapduo JVG. Yhtye sai kaikkiaan kuusi ehdokkuutta.
Emma-gaala nousi ensimmäistä kertaa otsikoihin tänä vuonna kuitenkin jo kauan ennen ehdokkaiden julkistamista. Muutama viikko sitten Rumba-lehti uutisoi, että heidän tietojensa mukaan Maustetytöt-yhtye olisi jäämässä täysin ilman Emma-ehdokkuuksia. Maustetyttöjä on tituleerattu vuoden puhutuimmaksi poptulokkaaksi.
Maustetytöt-yhtyeeseen kuuluvat sisarukset Anna ja Kaisa Karjalainen. Rumban tietojen mukaan Maustetyttöjen jääminen ilman ehdokkuuksia juontaa juurensa kaksikon Tein kai lottorivini väärin -kappaleeseen. Kappaleen varhaisessa vaiheessa käytettiin sanaa ”neekeri”, joka sai yhden raadin jäsenistä vastustamaan yhtyeen ehdolle asettamista.
Tänään kerrottiin, että Maustetytöt on kuin onkin ehdolla Emma-gaalassa kriitikoiden valinta -kategoriassa. Samaan aikaan YleX:n toimittaja Renaz Ebrahami julkaisi Ylen sivuilla kirjoituksen, jossa hän kertoo olleensa se raadin jäsen, joka vastusti Maustetyttöjen Emma-ehdokkuutta.
– Vuonna 2019 huoneessa istui 24 hengen raadin joukossa yksi ruskea nainen. Minä aloitin keskustelun, mutta se ja äänestys käytiin koko tuomariston kesken. Keskustelu jatkui pitkään, koska useampi raatilainen halusi kommentoida asiaa. Lopulta äänestettiin tulokas-kategoriasta, ja Maustetytöt jäi ilman ehdokkuutta, Ebrahami kertoo kirjoituksessaan.
Ebrahami vahvistaa kirjoituksessaan, että kyse todella oli Maustetyttöjen Tein kai lottorivini väärin -kappaleesta ja siinä käytetystä rasistisesta termistä. Ebrahami ei myöskään ollut mielissään siitä, ettei yhtye hänen mukaansa koskaan pyytänyt asiaa anteeksi.
– Varsinaista anteeksipyyntöä ei kuultu. Sen sijaan bändi kertoi, kuinka pahalta tämä tuntui heistä. Iso osa suomalaisista unohti asian, mutta monien mielestä Maustetytöt loukkasi vähemmistöjä, eikä kantanut vastuutaan. Tästä aiheesta puhuimme Emma-raadin kesken, hän kirjoittaa.
Kirjoituksessaan Ebrahami paljastaa myös, että tuomariston jäsenet sopivat keskenään, että raadin välillä käyty keskustelu pysyisi suljettujen ovien sisäpuolella. Näin ei kuitenkaan lopulta käynyt ja kohu oli valmis, kun Rumba-lehti julkaisi sisäpiirilähteisiin nojaavan artikkelinsa.
– Eli sen sijaan, että nähtäisiin bändin käytöksen todella loukanneen monia, toimittajat päätyivät ihmettelemään, miksi tästä nyt nousi haloo. Onhan sitä ennenkin ollut ongelmallisia ehdokkaita ja voittajia. Vastaus siihen, miksi n-sanaan tartuttiin tällä kertaa, löytyy tosiaan tuomaristosta, Ebrahami täräyttää.
Maustetytöt julkaisi ensimmäisen Tein kai lottorivini väärin -singlensä helmikuussa 2019. Samana vuonna yhtye julkaisi esikoisalbuminsa Kaikki tiet vievät Peltolaan. Maustetytöt kertoivat IS:lle tänä syksynä, että heidän suosionsa tuli yllättäen ja äkkiä.
– Vuosi sitten kesällä meillä ei ollut keikkoja juuri lainkaan, Anna Karjalainen sano tuolloin.
– On yllättävää, että nyt on kysyntää ollut näin paljon. Tietysti on kivaa, että niin erilaiset yleisöt ovat tulleet kuuntelemaan meitä, niin nuoret kuin vanhatkin.
Asiantuntija ideoi deittisovelluksen, joka valitsee "geneettisesti parhaat" parit – kansa tyrmistyi: "Luulin, että toisen maailmansodan jälkeen tajusimme..."
George Churchin idea "geneettisesti täydellisistä" pariskunnista ei uponnut muihin.
Harvardin geeniasiantuntija George Churchilla on uusi idea. DNA-tutkija George haluaisi luoda deittisovelluksen, joka yhdistää ihmisiä heidän geeniensä perusteella.
Ajatuksena olisi välttää geneettisten sairauksien leviäminen, kertoo CBS.
– Sovellus ei kertoisi, kenen kanssa et sovi yhteen. Se kertoisi, kenen kanssa sovit, George kuvaili ideaansa.
Miehen mukaan sovelluksen avulla voitaisiin eliminoida lopulta jopa tuhansia sairauksia ja säästää jopa miljardeja dollareita niiden hoitokuluissa.
Sovellus, jota "vain rodunjalostusopin kannattaja voisi rakastaa"
Vaikka George ilmeisesti on liikkeellä puhtaasti terveysajatuksin, moni pitää hänen ideaansa "geneettisistä pariskunnista" karmeana.
Gizmodo-sivusto kuvasi ideaa "sovellukseksi, jota vain rodunjalostusopin kannattaja voisi rakastaa". Sivuston mukaan erityisen huolestuttavaa on, että sovelluksen pääpaino on nimenomaan lisääntymisessä.
Vice-sivuston toimittajan mukaan jokainen, joka ei ole "valkoinen, hetero tai mies" näkee kyllä heti, mihin idea voi johtaa.
"Luulin, että toisen maailmansodan jälkeen tajusimme, ettemme aio tehdä tätä..."
Tiedetoimittaja ja etiikan professori Elizabeth Yuko kuvaili ideaa "natsimaiseksi".
– Luulin, että toisen maailmansodan jälkeen tajusimme, ettemme aio tehdä tätä, Yuko ihmetteli The Daily Beastille.
Yuko huomauttaa, että esimerkiksi se, kuka sovelluksessa "pääsee lisääntymään", on täysin epäselvää.
– Kenet otetaan listalle? Mitä listaan ei haluta? Tämä luokittelee ihmiset hyväksyttäviin ja muihin, Yuko kommentoi.
Epäilyttävää rahoitusta
George on saanut tukea projekteihinsa myös pedofiliaskandaaleissa ryvettyneeltä ja sittemmin kuolleelta Jeffrey Epsteiniltä. George on myöhemmin pitänyt siteitään mieheen "valitettavina" ja todennut, ettei lahjoittajiaan "aina voi tuntea niin hyvin kuin haluaisi".
Amatööriporno kiinnostaa ihmisiä - Pornhub paljasti vuoden 2019 suosituimmat haut
Amatööriseksi näyttää kiinnostavan kansaa.
Pornhub on jälleen paljastanut kuluvan vuoden yleisimmät haut. Niiden perusteella näyttää siltä, että etenkin amatööriporno kiinnostaa. Se nousi nimittäin ykkössijalle tämän vuoden kategoriahauissa.
Toiselle sijalla nousivat tänä vuonna alien-aiheiset haut kolmannelle sen sijaan POV-videot, jotka on siis kuvattu kameralla, joka on usein nautintoa saavan miehen omassa kädessä.
Näiden lisäksi myös pukuaiheiset videot kiinnostivat. Yhdeksi suosituimmista hauista nousikin cosplay, jossa siis pukeudutaan useimmiten manga-, anime- tai sarjakuvahahmoksi.
Koko listauksen pääset katsomaan alta.
1. Amatööri
2. Alien
3. POV
4. Bella Delphine
5. Cosplay
6. Mature
7. Biseksuaalisuus
8. Apex Legends -hahmot
9. ASMR-videot
10. Dominoiva nainen videot
Pohjalainen: SDP:n edustajat yllättyivät kuntavaaliehdokkaan raiskaustuomiosta
Vaasassa kuntavaaliehdokkaana ollut mies sai tuomion törkeästä raiskauksesta, joka oli tapahtunut pari viikkoa ennen vaaleja.
Vaasassa SDP:n edustajat ovat tyrmistyneet kuultuaan puolueen kuntavaaliehdokkaan saamasta raiskaustuomiosta. Asiasta uutisoi Pohjalainen.
Iltalehti uutisoi aiemmin tällä viikolla, että Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi itsenäisyyspäivän alla kaksi vaasalaismiestä törkeästä raiskauksesta ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Tuomio liittyy Vaasassa maaliskuussa 2017 tapahtuneeseen rikokseen.
Miehet veivät kaupungilla kohtaamansa naisen toisen miehen asuntoon, jossa he raiskasivat uhrin vuoron perään.
Oikeus tuomitsi Philip Muisya Kimuyan ja John Marc Okellon kolmen ja puolen vuoden vankeusrangaistuksiin. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Toinen miehistä oli kunnallisvaaliehdokas
Okello oli Vaasassa sosiaalidemokraattien ehdokas kevään 2017 kuntavaaleissa. Pohjalaisen haastattelemat puolueen edustajat ovat kertoneet kuulleensa tuomiosta ja itse tapahtuneesta vasta tällä viikolla.
Kaupunginhallituksen ja Vaasan sosiaalidemokraattien kunnallisjärjestön puheenjohtaja Maria Tolppanen kommentoi Pohjalaiselle, ettei miestä olisi otettu ehdokkaaksi, jos tällaisesta olisi ollut tietoa.
– Ei meillä tuolloin ollut mitään tietoa tai huhua mistään raiskauksesta, johon joku ehdokas olisi ollut epäiltynä, kertoo Pohjalaiselle puolestaan kunnallisjärjestön puheenjohtajana aiemmin ollut Markku Ahonpää.
Pohjalaisen mukaan Okelloa esitti ehdokkaaksi Vaasan työväenyhdistys. Ehdokaslistat luovutettiin kaupungin keskusvaalilautakunnalle noin kuukautta ennen raiskauksen tekoaikaa.
Pohjalaisen haastattelema oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosaston neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen kertoo ehdokkuuden olevan peruuttamaton sen jälkeen, kun ehdokaslistat on jätetty ja hyväksytty. Esimerkiksi vangitseminen tai tuomio ei poista ehdokkuutta.
Väliotsikko
Ehdokkaiden saamat tuomiot ja syytteet ovat herättäneet keskustelua viime vuosina sekä kunta- eduskunta- että EU-vaalien yhteydessä.
Iltalehti uutisoi kevään eduskuntavaalien alla, että kaikkiaan 125 eduskuntaan pyrkivää on tuomittu rikoksista vuosina 2012–2019. Eniten rikostuomioita oli tähtiliikkeen, perussuomalaisten ja sinisten ehdokkailla.
Helsingin Sanomat puolestaan selvitti keväällä, että kymmenet eurovaaliehdokkaat ovat saaneet rikossyytteen edellisen 15 vuoden aikana. Eniten syytteitä oli tullut pahoinpitelyistä sekä törkeistä rattijuopumuksista ja huumausainerikoksista.
Kommentti: Minä aloitin keskustelun Maustetytöistä Emma-tuomaristossa – nyt selitän, mitä tarkoitan rasismin normalisoinnilla
Valkoisen musiikkitoimittajan voi olla vaikeaa ymmärtää, miltä tuntuu, kun n-sanan käyttäminen ei ole kunnon anteeksipyynnön arvoista, kirjoittaa YleX:n Renaz Ebrahimi.
Olin kaksi viikkoa sitten osana historiallista Emma-tuomarointia, jonka tulokset julkaistiin tänään. Maustetytöt jäi vaille tulokas-Emma ehdokkuutta, ja aiheesta nähty monenlaista kommenttia jo etukäteen.
Bändistä on puhuttu muutenkin tänä vuonna paljon, muun muassa tästä syystä:
Viime keväänä tämä silloin vielä melko tuntematon yhtye nousi hetkellisesti otsikoihin Tein kai lottorivini väärin -biisin takia.
Kappaleen demoversion kertosäkeessä käytettiin rasistista n-sanaa. Biisin lopulliseen versioon sana vaihdettiin, mutta tätä ennen sitä ehdittiin laulaa keikoilla.
Maustetytöt kommentoi asiaa julkisesti kertomalla, että he eivät tarkoittaneet pahaa. Anna Karjalainen kertoi olevansa on surullinen siitä, että sana loukkasi niin monia ihmisiä. Myös kappaleen sanoittaneelle Kaisa Karjalaiselle "tuli harmillinen olo."
– En todellakaan ole rasisti, Kaisa Karjalainen sanoi Iltalehdelle.
Varsinaista anteeksipyyntöä ei kuultu. Sen sijaan bändi kertoi, kuinka pahalta tämä tuntui heistä. Iso osa suomalaisista unohti asian, mutta monien mielestä Maustetytöt loukkasi vähemmistöjä, eikä kantanut vastuutaan.
Tästä aiheesta puhuimme Emma-raadin kesken.
Emma-ehdokkuuksista äänestettiin ja samalla tuomaristo sopi, että puhuisimme asiasta avoimesti tulosten julkistuksen jälkeen – mutta yksittäisiä kommentteja emme veisi raadin ulkopuolelle.
Toisin kävi.
Osa tuomareista ei kunnioittanut yhteistä sopimusta, vaan päätti vuotaa keskustelusta mehukkaita yksityiskohtia. Julkisuudessa lähti looppaamaan yksipuolinen näkökulma, jossa tuomariston yhteinen päätös julistettiin yksittäisen ihmisen ylireagoinniksi.
"Maustetyttöjen ehdokkuutta vastustanut jäsen aloitti aplodit, johon moni huoneessa yhtyi”, kirjoitti Rumban Jukka Hätinen "paljastusjutussaan”.
“Yhden henkilön virkaintoinen ratkaisu oli -- osoitus siitä heikkoitsetuntoisen identiteettipolitiikan piirteestä, jossa liipasinherkän puritanismin hunnun takana möyryää vain paha, väärämielinen maailma”, jatkoi Rumban Mikael Mattila analyysissaan.
“Cheekin sanoitusten misogynia on ollut Emma-raadille esimerkiksi täysin ok”, kirjoitti Helsingin Sanomille Arttu Seppänen.
Eli sen sijaan, että nähtäisiin bändin käytöksen todella loukanneen monia, toimittajat päätyivät ihmettelemään, miksi tästä nyt nousi haloo. Onhan sitä ennenkin ollut ongelmallisia ehdokkaita ja voittajia.
Vastaus siihen, miksi n-sanaan tartuttiin tällä kertaa, löytyy tosiaan tuomaristosta.
Vuonna 2019 huoneessa istui 24 hengen raadin joukossa yksi ruskea nainen. Minä aloitin keskustelun, mutta se ja äänestys käytiin koko tuomariston kesken.
Jännitin ennakkoon raadin tapaamista. Vaikka olen ollut Emma-raadissa aikaisemminkin, nyt tiesin, että aihe, josta haluan puhua, ei ole helppo. Ei ollut mitään takeita siitä, että minua kuunneltaisiin tai että puheenvuorollani olisi mitään vaikutusta.
Mutta kun yksi uskalsi avata suunsa, moni olikin samaa mieltä aiheesta.
Keskustelu jatkui pitkään, koska useampi raatilainen halusi kommentoida asiaa. Lopulta äänestettiin tulokas-kategoriasta, ja Maustetytöt jäi ilman ehdokkuutta.
Puhumme jatkuvasti siitä, että representaatiolla on väliä.
Emma-tuomarointi on todella konkreettinen esimerkki siitä, miten tämä toimii. Kuka saa istua päättäjien pöydässä jakamassa mediatilaa ja palkintoja?
Maailma saattaa muuttua nopeasti silloin kuin päättämässä ovat mukana myös he, joiden ääni on ennen jätetty ulkopuolelle. Esimerkiksi vuonna 2016 raatiin kutsuttiin vain kolme naista.
Älä ala naisinsinööriksi
Insinööriliitto julkaisee lehdessään kerran vuodessa palkkatilastoliitteen. Kuva miesten ja naisten mediaanipalkoista on kiinnostava, kirjoittaa kolumnissaan Virpi Salmi.
MIESPUOLINEN kaveri julkaisi Facebookissa seinälleni meemin. Siinä luki englanniksi kutakuinkin näin: Miehet tuppaavat valitsemaan paremmin palkattuja ammatteja, kuten lääkärin, insinöörin tai toimitusjohtajan työt. Naiset kiinnostuvat luontaisesti matalammin palkatuista tehtävistä, kuten naislääkärin, naisinsinöörin ja naistoimitusjohtajan töistä.
Olen kaveripiirissäni tunnettu tasa-arvovaahtoaja. Meemin tarkoituksena oli – luullakseni lempeästi – vinoilla vaahtoamisestani.
Meemiä kommentoi talouteen ja politiikkaan erikoistunut miestoimittaja. Hän siteerasi Talouselämä-lehden juttua vuodelta 2016: Uuden laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan sukupuolten välinen palkkojen epätasa-arvo on 17,6 prosenttia. Ero kuitenkin kutistuu lähes olemattomiin tarkasteltaessa palkkausta samoissa tehtävissä. Silloin palkkaero on vain 1,6 prosenttia.
Palkkatasa-arvosta keskusteleminen on nykyisin juuri tällaista. Se ei juuri kiinnosta ketään, paitsi väsyneenä läppänä, ja aina löytyy mies, joka osaa Googlen avulla osoittaa, ettei mitään ongelmaa ole olemassa.
NAISEN euro -käsite on käytössä niin kulunut, että se on kääntynyt itseään vastaan. Se lähinnä triggeröi muutaman naisvihamielisen keskustelijan meuhkaamaan keskustelupalstalle. Muut eivät viitsi juuri korvaansa lotkauttaa sille, että miehet tienaavat Suomessa keskimäärin vajaat parikymmentä prosenttia enemmän kuin naiset.
Kaikkihan tietävät palkkaeron johtuvan siitä, että miehet valitsevat tekniikan alat ja naiset menevät hoivatöihin julkiselle sektorille.
Jos taas ryhdytään puhumaan segregaatiosta eli siitä, miksi tasa-arvomaassa on maan tapana ajaa ihmiset ammatteihin sukupuolen mukaan, hyväntahtoisimmat keskustelijat käyttävät sanaa ”mysteeri”. Ei-niin-hyväntahtoiset pyrkivät osoittamaan, että biologia vie miehiä kilpailemaan tekniikkaan ja naisia tyytymään hoivaan, ja biologiallehan ei kukaan mitään voi.
Tärkeää on keinolla millä hyvänsä pyrkiä osoittamaan, ettei Suomessa ole rakenteellisia palkkatasa-arvo-ongelmia. Tämä on vapaa maa, naisten on ihan turha inistä, opiskelisivat insinööreiksi.
INSINÖÖRILIITTO julkaisee lehdessään kerran vuodessa palkkatilastoliitteen. Liittoon kuuluva insinööripuolisoni oli vilkaissut tilastoa ja säästänyt sen minulle varta vasten. Hän tietää, kuinka ilahduttaa puolisoaan.
Tänä vuonna palkkaliitteessä nimittäin julkaistiin ensimmäisen kerran kuva, jossa on ”naisten ja miesten mediaanipalkat asematason mukaan”.
Se onkin kiinnostavan näköinen pylväskokoelma. Miesinsinöörin mediaanipalkka on 4 090 euroa kuukaudessa, naisinsinöörin mediaanipalkka on 3 500 euroa. Mediaani on palkan keskikohta: puolet tienaavat enemmän ja puolet vähemmän. Äkkiseltään laskettuna naisinsinööri siis tienaa 86 prosenttia siitä mitä mies.
Luvut ovat raakalukuja, muistuttaa liiton työmarkkinatutkija Varpu Multisilta. Ennen kuin niitä voi tarkastella, pitää vakioida muutama muuttuja. Niitä ovat muun muassa koulutusala, asemataso, työnantaja, työsuhteen laatu ja matkustaminen.
Työmarkkinatutkimuksessa insinöörit itse ilmoittavat palkkansa ja asemansa eli sen, ovatko he asiantuntijoita vai erittäin vaativia asiantuntijoita, alempaa vai ylempää keskijohtoa.
”Miehet keskimäärin arvioivat oman asemansa korkeammaksi”, Multisilta sanoo.
Suuri brittilehti kävi ihastelemassa suomalaista tasa-arvoa – yksi epäkohta löytyi
Guardian raportoi Helsingissä Suomen tasa-arvosta.
Suomen uusi naisjohtoinen hallitus on kerännyt laajasti huomiota ympäri maailman. Tämän seurauksena britannialainen laatulehti Guardian lähetti toimittajansa Helsinkiin raportoimaan suomalaisesta tasa-arvosta.
Guardianin artikkelissa tuodaan esiin, että Suomi on jo pitkään ollut eurooppalainen edelläkävijä sukupuolten poliittisen tasa-arvon suhteen. Suomi antoi 1906 ensimmäisenä eurooppalaisena maana naisille äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden.
”Tämä hallitus tuntuu kuitenkin monille Suomessa ja sen ulkopuolella uudelta merkkipaalulta. Se merkitsee kypsymistä sukupolvelle, jolle sukupuolten tasa-arvo on ollut realismia, ei ideaali”, Guardian kirjoittaa.
Artikkelissa kerrotaan ihastelevaan sävyyn Suomen pitkistä vanhempainvapaista, tuetusta varhaiskasvatuksesta ja työelämän kohtuullisista vaatimuksista.
Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön johtaja Tanja Auvinen laittaa kuitenkin jäitä brittitoimittajan hattuun.
– Historiamme näyttää, että voimme olla ylpeitä saavutuksistamme, mutta mielestäni meidän pitää olla äänekkäitä ja vaatia aina parempaa. Meillä on vielä paljon töitä tehtävänä, Auvinen sanoo.
Artikkelissa todetaankin, että Suomessa perheväkivalta on tilastojen mukaan Euroopan kärkitasoa. Parannettavaa on myös vanhempainvapaiden jakautumisessa: miehet käyttävät vanhempainvapaista vain 10 prosenttia, mikä vaikuttaa naisten urakehitykseen, palkkatasoon ja eläkkeisiin. Suomessa miesten ja naisten palkkaero on 16 prosenttia, ja työmarkkinat lukeutuvat Euroopan jakautuneimpiin sukupuolen perusteella.
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara toteaakin Guardianille, että puolet hänen saamistaan valituksista liittyvät työelämään ja puolet raskauteen ja vanhempainvapaisiin.
– Osuus on ollut sama vuodesta toiseen, mikä ei ole kaikista mukavin asia maassa, jossa ei luulisi enää olevan tasa-arvo-ongelmia, Maarianvaara sanoo.
Yksi puuttuu feministihallitus-kuvista – ”vähän noloa”
RKP:n Anna-Maja Henrikssonia ei kansanedustajien mukaan näy meemeissä.
SDP:n Sanna Marinin noustua pääministeriksi verkossa on kiertänyt runsaasti meemejä viiden hallituspuolueen naispuheenjohtajista. Viime päivinä moni on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että kuviin on kerätty SDP:n Marinin lisäksi vain keskustan Katri Kulmuni, vasemmistoliiton Li Andersson ja vihreiden Maria Ohisalo. Viidennen hallituspuolueen puheenjohtajaa, RKP:n Anna-Maja Henrikssonia meemikuvissa ei näy.
– Aluksi näissä ”Suomen uusi feministihallitus” -meemeissä oli viisi puolueen puheenjohtajaa. Viime päivinä kiertäneissä on ollut vain neljä. Ymmärrän visuaalisesti koherentin viestinnän arvon, mutta onhan se tässä yhteydessä vähän noloa, että 55v. Henriksson ei mahdu kuviin, vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula tviittaa.
Hän on jakanut alla näkyvän kuvan, jossa neljää puheenjohtajaa verrataan Britannian pääministeri Boris Johnsoniin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpiin
Samaan kiinnitti huomiota myös kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.
– Minusta on mukavaa, jos Suomi tunnetaan maana, jossa naiset ovat vallassa. Mutta miksi näistä ja monista Suomessakin kiertävistä yhteiskuvista on jätetty Anna-Maja Henriksson pois, Vartiainen kysyy.
Viron sisäministeri solvasi Suomen uutta hallitusta: ”Myyjätyttösestä tulee pääministeri”
Mart Helme muistetaan kansainvälisen kohun nostattaneista Nato-kommentista.
Viron sisäministeri, oikeistopopulistisen ekren puheenjohtaja Mart Helme on kommentoinut TRE-radiokanavan keskusteluohjelmassa Suomen tuoretta hallitusta. Sdp:n johdolla koottu hallitus aiheuttaa Helmessä puistatusta. Asiasta kertoo Viron yleisradio ERR.
Helme muisteli haastattelussa, kuinka venäläinen vallankumousjohtaja Vladimir Lenin oli aikoinaan sanonut, että kuka tahansa keittiöpiika voi nousta ministeriksi.
– Nyt sitten näemme, kuinka yhdestä myyjätyttösestä tulee pääministeri ja jostain toisesta katuaktivistista ja kouluttamattomasta ihmisestä tulee hallituksen jäsen.
Helme nosti esille myös Suomen sisällissodan.
– Nyt voimme jossain määrin nähdä punaisten historiallisen koston valkoisille. Tarkoitan punaisia, jotka halusivat tuhota Suomen valtion jo sisällissodassa vuonna 1918. Nyt he ovat nousseet valtaan ja yrittävät tuhota valtion ja tehdä Suomesta jonkinlaisen europrovinssin, jota ehkä kutsutaan Suomen alueeksi tai Suomeksi.
ERR:n mukaan Helme kertoi ohjelmassa myös, että mitään niin järjenvastaista kuin parhaillaan, ei ole tapahtunut Suomessa satoihin vuosiin.
Epäilijät ovat kysyneet lesboäideiltä kyllästymiseen asti, mitä heidän lapsistaan tulee – nyt he voivat vastata: vaikka pääministeri
Sateenkaariväen keskuudessa Mariniin asetetaan paikoin nyt suuria odotuksia.
Tamperelaisen Sanna Marinin valinta pääministeriksi on ollut suuri asia tamperelaisille ja nuorille naisille. Mullistavaa se on ollut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Pääministerinä on kahden äidin kasvattama nainen, joka on vaatinut translain uudistamista esimerkiksi omassa blogissaan.
Erityisen tärkeä uutinen on ollut sukupuolentutkija Tuula Juvosen mukaan lesboäideille, jotka ovat saaneet lapsensa samoihin aikoihin, kun Sanna Marin syntyi eli 80-luvulla ja vielä 90-luvun alussakin. Silloinen keskusteluilmapiiri on jäänyt monelle mieleen.
– Lehtien mielipidekirjoitukset olivat täynnä kirjoittelua, joka nykyään määriteltäisiin vihapuheeksi. Aika oli äärettömän raskasta, sillä äidit joutuivat puolustautumaan ja vastaamaan epäilyihin: Mitähän näistä lapsista tulee? Isättömänä raukat kasvavat.
Marinin valinta oli Juvosen mukaan huojennuksen hetki. Tuli todiste siitä, että kahden äidin perheessä kasvaa täysipäisiä ihmisiä – esimerkiksi pääministeri.
Marinista tuli maailmallakin paikoin toivon pilkahdus
Suomen ulkopuolella Marinin vanhemmat ovat olleet uutiskärkenä esimerkiksi yhdysvaltalaisella Advocate-sivustolla Finland's New Prime Minister Sanna Marin, 34, Was Raised by Two Moms ja brittiläisellä Pink News -sivustolla Finland’s new prime minister – the world’s youngest leader – is the daughter of same-sex parents.
Donald Trumpin presidentiksi valitsemisen jälkeen lesbojen ja homojen yhdenvertaisuus on kokenut Yhdysvalloissa kovia kolauksia. Syrjimistä vähentäviä lakeja on purettu ja asema muuttunut hankalammaksi.
– Se, että jossain näkyy valon pilkahdus, on yhdysvaltalaiselle sateenkaariyhteisölle iso juttu, toteaa Juvonen.
Marin sai harteilleen monet toiveet
Sateenkaariväen keskuudessa Mariniin asetetaan paikoin nyt suuria odotuksia. Päällimmäisenä on translaki, mutta 40 kansalaisjärjestöä vaati jo toukokuussa uudelta hallitukselta konkreettisia toimia sateenkaari-ihmisten ihmisoikeuksien edistämiseksi.
Juvonen toppuuttelee paineiden kasaamista yksille harteille, sillä pääministerillä on monia asioita hoidettavanaan.
Juvosen mukaan on tärkeämpää ketkä istuvat eduskunnassa. Aiemmin eduskunnassa istui neljä sateenkaarikansanedustajaa ja tällä hetkellä kaksi. Pekka Haavisto (vihr.) on ministerinä kiireinen. Sebastian Tynkkysen (ps.) halua edistää sateenkaariväen asioita Juvonen taas jää pohtimaan.
Niin vihreät kuin toisaalta vasemmistoliitto tai SDP saattaisivat puolueina olla aktiivisia. Esimerkiksi presidentti Tarja Halonen (sd.) otti jo vuosia sitten esiin sen, että yhdenvertaisuusasiat on saatava kuntoon seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kannalta. SDP:ssä myös valtaosa kansanedustajista äänesti uuden avioliittolain puolesta vuonna 2014. Marinin valinta oli Juvosen mukaan osa jatkumoa.
Ylen vaalikoneessa keväällä 2019(siirryt toiseen palveluun) Sanna Marin kirjoitti, että translaki on uudistettava kokonaisuudessaan ihmisoikeuksia ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi.
Marin myös korosti sitä, että ihmisten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on vahvistettava edelleen.
– Yhteiskuntaa on rakennettava siten, että jokaisesta lapsesta ja nuoresta voi tulla mitä vain taustasta riippumatta, Marin kirjoitti vaalikonevastauksessaan.
Tulevaisuudessa sukupuolella tai seksuaalisuudella ei ole merkitystä?
Tutkijan kannalta elämme kiinnostavia aikoja.
– Aiemmin on ollut naisia, miehiä, homoja ja heteroita. Nyt eletään aikaa, jolloin määrittelyt menettävät nuorten parissa merkitystään. Asioihin suhtaudutaan sellaisella rentoudella, mitä meidän vanhempien on vaikea ymmärtää, sukupuolentutkija Tuula Juvonen sanoo.
J.K. Rowling Twitter-kohun keskellä – kirjailijaa syytetään transfobiasta
LGBTQ-vähemmistöjen etuja ajava järjestö toivoo, että Harry Potter -kirjailija esittäisi anteeksipyynnön.
Harry Potter -kirjailija J.K. Rowling on joutunut laajan arvosteluryöpyn kohteeksi sen jälkeen, kun hän puolusti tutkijaa, joka katsoo, etteivät ihmiset pysty muuttamaan biologista sukupuoltaan.
Tutkija Maya Forstater menetti työnsä Center for Global Development -ajatushautomossa sen jälkeen, kun julkaisi Twitterissä toistuvasti viestejä, joita moni on pitänyt transfobisina.
Forstater muun muassa kirjoitti, että vaikka monet transsukupuoliset läpikäyvät kosmeettisia leikkauksia, säilyttävät useimmat heistä syntymässään saamansa sukupuolielimet.
– Kaikkien tasa-arvoa ja turvallisuutta tulee suojella, mutta naisten ja tyttöjen yksityisyys, turvallisuus ja oikeudenmukaisuus jää varjoon, jos miehet päästetään pukuhuoneisiin, opiskelija-asuntoloihin, vankiloihin ja urheilujoukkueisiin, tviittasi Forstater muun muassa vuonna 2018.
Forstater riitautti potkunsa, mutta oikeuden tuomari piti voimassa päätöksen, jonka mukaan ajatushautomon ei tarvinnut jatkaa tutkijan työsuhdetta. Tuomari katsoi, että Forstaterin puheet loukkaavat transsukupuolisten arvokkuutta eikä Britannian laki suojaa niitä.
J.K. Rowling julkaisi Twitterissä tutkijaa puolustaneen viestin tuoreeltaan tuomarin päätöksen jälkeen.
– Pukeudu, kuten haluat. Kutsu itseäsi, miksi haluat. Harrasta seksiä kenen tahansa aikuisen kanssa, joka on antanut siihen suostumuksensa. Elä elämäsi sovinnossa ja turvassa. Mutta että erottaa naisia töistään siksi, että he toteavat, että sukupuolet ovat todellisia? kysyi kirjailja aihetunnisteella #StandWithMaya.
Lukuisat LGBTQ-ryhmät ovat pitäneet Rowlingin tukea transfobisista lausunnoista syytetylle tutkijalle vastuuttomana ja vaarallisena, kirjoittaa NBC News.
LGBTQ-vähemmistöjen etuja ajava Human Rights Campaign julkaisi Twitterissä viestin, jossa todettiin, että Rowlingin tulisi esittää anteeksipyyntö.
– J.K. Rowling on sanonut vastustavansa kaikenlaista ääriajattelua, mutta hän edistää vahingollista fundamentalismia, joka saattaa vaaraan LGBTQ-yhteisön ja erityisesti transsukupuoliset nuoret, kirjoitti järjestön puheenjohtaja Alphonso David.
Harry Potter -kirjailijalla on Twitterissä yli 14 miljoonaa seuraajaa. Häntä on aiemminkin syytetty transfobisista tviiteistä, mutta toisaalta myös tuenosoituksesta LGBTQ-vähemmistöille.
Rowlingin tiedottaja ilmoitti, ettei kirjailijalla ole enempää kommentoitavaa asiaan.
Professori moittii hallitusta naisvaltaisuudesta HS:ssa: ”Mikä on kiintiöperiaatteesta poikkeamisen viesti?”
Professori Anne Maria Holli epäilee naisvoittoisten ministerinimitysten lähettävän muille hallintoasteille kielteisen signaalin.
HELSINGIN YLIOPISTON yleisen valtio-opin professori Anne Maria Holli moittii Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan pääministeri Sanna Marinin hallituksen naisvaltaista sukupuolijakaumaa. Miehet kattavat nykyisellään 7 hallituksen 19:sta ministeristä.
Vuosina 1999-2015 Suomen hallitukset noudattivat Hollin mukaan niin sanottua kiintiöperiaatetta, jonka nojalla jommankumman sukupuolen tuli edustaa ministereistä vähintään 40 prosenttia. Vuonna 2015 perinteen katkaisi ex-pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus.
– Antti Rinteen (sd) hallituksen kokoonpano palasi tasa-arvolain periaatteen mukaiseen sukupuolijakaumaan, mutta vastikään nimitetty Marinin hallitus on livennyt tuosta periaatteesta: nyt hallituksen ministereistä 63 prosenttia on naisia ja miehiä 37 prosenttia, Holli kirjoittaa.
Ministerien naisvaltaisuus laukaisi heti hallituksen nimittämisen jälkeen tasa-arvovaltuutetulle ryöpyn kanteluja. Tasa-arvolaissa todetaan, että ”jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu”.
Tasa-arvovaltuutettu vastasi kritiikkiin Twitterissä kertomalla, ettei tasa-arvolain kiintiösäännös koske valtioneuvoston kokoonpanoa. Päätösvalta ministereistä kuuluu puolueille.
Hollin mukaan Esko Ahon (kesk) pääministerikaudelta vuonna 1991 asti valtioneuvostot ovat pyrkineet ottamaan ministerivalinnoillaan ensisijaisesti kantaa sukupuolisen yhdenmukaisuuden puolesta.
– Kiintiösäädöksen mukaisella tasapainoisella kokoonpanolla on viestitty, että hallitus kunnioittaa sekä tasa-arvolain kirjainta että henkeä ja soveltaa vapaaehtoisesti periaatetta omaan kokoonpanoonsa.
Professori katsoo, että vahvasti toisen sukupuolen hallitsema valtioneuvosto voi lähettää kielteisen signaalin alempiin hallintokerroksiin. Ministerien kontolla on edistää tavoitetta yhdenvertaisuuden toteutumisesta omalla esimerkillään.
– Mikä on kiintiöperiaatteesta poikkeamisen viesti? Onko aiempi tasa-arvolakia hallituskokoonpanoissa kunnioittava linja vaihtunut Sipilän hallituksen aloittamaan hällä väliä -linjaan?
Holli viittaa tutkimushaastatteluihin, joiden mukaan tieto ministerin kannasta vaikuttaa vahvasti ministeriöiden käytäntöihin. Mikäli viranhaltijat tietävät sukupuolisäädösten toteutumisen merkitsevän ministerille, näkyy tämä Hollin mukaan myös nimitysten sukupuolikokoonpanossa.
Marinin naisvaltaista hallitusta ovat julkisuudessa arvostelleet muun muassa Pohjanmaan Kokoomusnaiset.
Enemmistö suomalaisista katsoo, ettei Peteliuksen olisi pitänyt pyytää anteeksi saamelaisilta
Vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius pyysi marraskuussa saamelaisilta anteeksi 1980- ja 1990-luvulla esitettyjä sketsejä, joissa saamelaisia pilkattiin.
VIHREIDEN kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius pyysi marraskuussa saamelaisilta anteeksi 1980- ja 1990-luvulla esitettyjä sketsejä, joissa saamelaisia pilkattiin. Näyttelijänä työskennellyt Petelius teki 1980- ja 1990-luvuilla suosituiksi nousseita television sketsisarjoja.
HS:n kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että anteeksipyyntöä ei olisi pitänyt esittää.
Kysymys esitettiin seuraavasti:
Kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius pyysi taannoin anteeksi edellisinä vuosikymmeninä esitettyä sketsiä, jossa hän esiintyi saamelaisena. Toimiko kansanedustaja anteeksipyynnön esittäessään oikein?
Vastaajista 57 prosenttia oli sitä mieltä, että Petelius ei toiminut oikein. Vastaajista 29 prosenttia arvioi hänen toimineen oikein, ja 14 prosentilla ei ollut asiasta mielipidettä.
Haastattelujen kokonaismäärä oli 1 107 ja tutkimuksen virhemarginaali kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osallistuneiden joukko edusti 15–74 vuotta täyttänyttä väestöä Manner-Suomessa.
VARSINKIN keski-ikäiset suhtautuvat kriittisesti Peteliuksen anteeksipyyntöön. 50–69-vuotiaista useampi kuin kaksi kolmesta ajattelee, ettei hän toiminut oikein. Tämä käsitys on selvästi useammalla miehellä kuin naisella.
Alle 30-vuotiaat, opiskelijat ja akateemisesti koulutetut suomalaiset pitivät Peteliuksen anteeksipyyntöä perusteltuna laajemmin kuin suomalaiset keskimäärin.
Peteliuksen anteeksipyyntöä hyvänä pitivät erityisesti vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat. Vähiten tätä mieltä olevia löytyi perussuomalaisten kannattajista.
Tutkimusaineisto koottiin internetpaneelissa 1.– 6. joulukuuta. Kantar TNS Oy on toteuttanut tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.
PETELIUS kertoi HS:lle saaneensa paljon palautetta saamelaisille esittämästään anteeksipyynnöstä.
”Olen kokenut aivan pöyristyttävää syyttelyä, uhkailua ja vihapuhetta siitä, että menin pyytämään anteeksi alkuperäiskansalta. Käsittämätöntä. On minun asiani kutsua saamelaiset koolle ja pyytää heiltä anteeksi niitä vaikutuksia, joita sketseillä on ollut.”
Saamelaiset olivat Peteliuksen mukaan erittäin otettuja anteeksipyynnöstä. ”Se merkitsi heille enemmän kuin olin voinut kuvitellakaan.”
Tällä viikolla Petelius pyysi anteeksi vanhoja sketsejään myös romaneilta. Hän sanoo olevansa valmis keskustelemaan kaikkien kulttuuristen vähemmistöjen kanssa, joita hänen sketsinsä ovat loukanneet.
Naisvaltainen hallitus on livennyt tasa-arvolain periaatteesta, sanoi professori – Näin kommentoi huolta pääministeri Marin
”Kun hallituksessa on viisi puoluetta ja jokainen puolue itse valitsee omat ministerinsä hallitukseen, niin silloin tällaisesta tasaisesta sukupuolijaosta ei aina pystytä pitämään kiinni”, Marin sanoo kritiikkiin.
PÄÄMINISTERI Sanna Marinin (sd) mukaan ihannetilanne hallituksessa ja muissakin luottamuselimissä olisi se, että naisia ja miehiä olisi lähes yhtä paljon.
”Kun hallituksessa on viisi puoluetta ja jokainen puolue itse valitsee omat ministerinsä hallitukseen, niin silloin tällaisesta tasaisesta sukupuolijaosta ei aina pystytä pitämään kiinni. Esimerkiksi sosiaalidemokraateilla selvä enemmistö eduskuntaryhmässä on naisia kansan valitsemana, ja tämän vuoksi myös ministereistä enemmistö on naisia”, Marin sanoo.
YLEISEN valtio-opin professori Anna Maria Holli kirjoitti perjantaina Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla, että hallitus on livennyt tasa-arvolain periaatteesta.
Tasa-arvolain kiintiösäännöksen mukaan eri elimissä naisia ja miehiä pitäisi kumpiakin olla vähintään 40 prosenttia. Tätä säännöstä ei sovelleta valtioneuvostoon eli maan hallitukseen, mutta Hollin mukaan sen soveltaminen on nähty poliittisena kannanottona tasa-arvolakiin ja laajemminkin sukupuolten tasa-arvoon.
”Sillä on viestitty, että hallitus kunnioittaa sekä tasa-arvolain kirjainta että henkeä ja soveltaa vapaaehtoisesti periaatetta omaan kokoonpanoonsa”, Holli kirjoittaa.
MARININ hallituksen ministereistä 63 prosenttia on naisia ja miehiä 37 prosenttia. Hallituksessa on 19 ministeriä, joista 12 on naisia ja 7 miehiä. Kaikki hallitusryhmien vetäjät ovat naisia. Hallituksen kokoonpano ja Marinin persoona ovat herättäneet paljon huomiota myös ulkomailla.
Antti Rinteen (sd) eronneessa hallituksessa ministereistä 11 oli naisia ja 8 miehiä. Tasa-arvolain kiintiöperiaatteen noudattaminen heikkeni entisestään, kun Rinne erosi ja hänen tilalleen Sdp:n yhdeksi ministeriksi nousi Tuula Haatainen (sd).
Hollin mukaan vuosina 1999–2015 Suomen hallituksissa oli kiintiöperiaatteen mukaisesti vähintään 40 prosenttia sekä miehiä että naisia.
Juha Sipilän (kesk) poikkesi tästä periaatteesta: siinä oli aluksi miehiä 64 prosenttia, ja ministerien määrän kasvattaminen vuonna 2017 nosti miesten osuuden jopa 71 prosenttiin.
”Onko aiempi tasa-arvolakia hallituskokoonpanoissa kunnioittava linja vaihtunut Sipilän hallituksen aloittamaan hällä väliä -linjaan?” Holli kyseli kirjoituksessaan.
Holli toivoi, että hallitus ottaisi huomioon tasa-arvoa koskevat poliittiset viestinsä esimerkiksi siinä tapauksessa, että valtioneuvoston kokoonpanoon tehdään hallituskauden mittaan uusia muutoksia.
Kirjailija J. K. Rowling julkaisi transfobisen twiitin – Harry Potter -fanit järkyttyivät, sillä suosikkikirjojen arvoiksi on aina koettu suvaitsevaisuus, myötätunto ja tasa-arvo
Suosikkikirjailija puolusti Twitterissä transihmisiä arvostellutta naista.
KIRJAILIJA J. K. Rowlingia syytetään transfobiasta. Torstaina Rowling puolusti Twitterissä naista, jonka työsopimusta ei uusittu hänen väitettyään, että ihmisen syntymässä todettua sukupuolta ei voi muuttaa.
Maya Forstater erotettiin kansainvälisestä Centre for Global Development -ajatushautomosta (CGD) sen jälkeen, kun hän oli syksyn 2018 aikana toistuvasti ja eri yhteyksissä kirjoittanut Twitterissä kritisoivia ja ihmisarvoa vähätteleviä kommentteja trans-ihmisistä yleisesti ja erityisesti julkisuudessa sukupuoliristiriidastaan puhuneesta Philip ”Pips” Buncesta.
CGD:ssä Forstaterin twitit herättivät kysymyksiä, ja maaliskuussa he kieltäytyivät uusimasta hänen työsopimustaan. Tähän Forstater vastasi haastamalla yrityksen ja sen johtajan oikeuteen. Hän väitti, että sopimuksen uusimatta jättäminen oli työpaikkasyrjintää.
Tapaus on nähty Britanniassa merkittävänä lain rajojen venytysyrityksenä. Se sai transaktivistit pelkäämään marginaaliryhmien häirinnän normalisoitumista työpaikoilla, mikäli Forstater olisi voittanut jutun.
Keskiviikkona työtuomioistuin kuitenkin hylkäsi Forstaterin kanteen ja totesi CGD:n toimineen laillisesti.
TÄHÄN Rowling tarttui torstaina julkaistussa twitissään. Hän kirjoitti:
”Pukeudu miten haluat. Kutsu itseäsi miksi haluat. Makaa kenen halukkaan aikuisen kanssa tahansa. Elä parasta elämääsi rauhassa ja turvassa. Mutta pakota naiset työpaikoiltaan, kun he toteavat sukupuolen olevan tosiasia? #IStandWithMaya.”
Harry Potter -fanit ovat olleet kauhuissaan ja vihaisia suosikkikirjailijansa kannanotosta. Erityisen järkyttäväksi Rowlingin kanta on koettu siksi, että Harry Potter -kirjojen keskeisimmiksi arvoiksi koetaan suvaitsevaisuus, myötätunto ja tasa-arvo.
”Rakastan J. K. Rowlingia. Mutta en aio sivuuttaa sitä, että hän avoimesti twiittaa asioita, jotka vahingoittavat trans-yhteisöä”, kirjoitti Tessa Netting Twitterissä.
”Harry Potter ja transfoobikon kivi” sekä ”Harry Potter ja kammiollinen transfoobikkoja”, sanaili nimimerkki Gallifreyan Jedi.
ROWLINGIA on syytetty transfobiasta aiemminkin.
Keväällä 2018 kirjailija oli tykännyt twitistä, jossa trans-naisiin viitattiin ”miehinä mekoissa”. Tuolloin Rowlingin edustajat saivat kohun ainakin osin laantumaan selittämällä tykkäyksen vahingoksi.
Nyt myös Rowlingin pelätään olevan ”terf” (lyhenne sanoista ”trans-exclusionary radical feminist”), trans-vastainen radikaali feministi.
Ajatusmaailman juuret ovat 1970-luvun alun radikaalissa feminismissä, jossa tietyt feministiryhmät uhkasivat väkivallalla trans-naisia. Terfit väittävät trans-naisten olevan biologisten naisten perässä olevia saalistajia ja trans-miesten olevan patriarkaatin uhreja ja todellisen suuntansa kadottaneita lesboja.
Terfit kutsuvat itseään toisinaan myös ”sukupuolikriittisiksi” ja liittoutuvat konservatiivisen oikeiston kanssa agendansa ajamiseksi. Erityisesti Britanniassa terfien ideologiasta on tullut suorastaan feminismin näkyvin muoto, ja sen kyseenalaistaminen on toistuvasti aiheuttanut sekä mediassa että sosiaalisessa mediassa syytöksiä ”naisten hiljentämisestä”.
Miehiä myynnissä: BBC:n dokumentissa tutustutaan Iso-Britannian mies prostituoitujen elämään | Iltapulu.fi
Uutissuomalainen: Puolet suomalaisista uskoo Sanna Marinin onnistuvan pääministerinä
Perussuomalaisten kannattajista Marinin onnistumiseen uskoo vain joka viides.
Suomen aikuisväestöstä puolet uskoo, että Sanna Marin (sd.) tulee onnistumaan pääministerinä, selviää Uutissuomalaisen tuoreesta gallupista.
Noin 30 prosenttia ei usko Marinin onnistumiseen, ja joka viides ei osaa sanoa kantaansa.
– Tulokset kertovat siitä, kuinka positiivisesti suomalaiset suhtautuvat uuteen pääministeriin, vaikka epäilyksiä on kuultu Suomesta ja ulkomailta, sanoo valtio-opin yliopistonlehtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta.
Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund ei pidä tulosta huonona Marinin kannalta siinä mielessä, että hallituksen vaihtoprosessi herätti tietynlaista epäluottamusta osassa kansaa.
Naiset uskovat Marinin onnistumiseen enemmän kuin miehet. Kaikissa ikäryhmissä luotetaan enemmän onnistumiseen kuin epäillään sitä. Yli 70-vuotiaiden ryhmässä usko on vahvinta, vähiten Mariniin luottaa 30-44 -vuotiaat, pääministerin oma ikäryhmä.
– Vanhimmat sukupolvet ovat nähneet niin monta heitä seurannutta sukupolvea, jotka ovat pärjänneet. Ehkä he ajattelevat, että miksipä eivät nyt nämä. Hyvä, että nuorilla on valta, Palonen pohtii.
Grönlundin mukaan tuloksessa saattaa näkyä se, että vanhimmilla ihmisillä on muutoinkin luottavaisempi suhtautuminen edustukselliseen demokratiaan.
Eri puolueiden kannattajien välillä on selviä eroja luottamuksessa Marinin pärjäämiseen. SDP:n kannattajista 85 prosenttia uskoo pääministerin onnistumiseen tehtävässään, vain 7 prosenttia epäilee tätä. Sekä Grönlund että Palonen pitävät demariväen näin vahvaa uskoa Mariniin merkittävänä etenkin siihen nähden, että puoluevaltuustossa äänestys Marinin ja toisen pääministeriehdokkaan Antti Lindtmanin välillä oli tiukka.
Muista hallituspuolueista myös vasemmistoliittolaiset ja vihreät luottavat vahvasti Mariniin.
Perussuomalaisista taas lähes 60 prosenttia ei usko Marinin onnistumiseen. Vain joka viides heistä on pääministerin onnistumisen kannalla. Kokoomuksen ja keskustan väestä Mariniin luottavia on enemmän kuin epäileviä.
– Jopa kokoomuksen ja keskustan joukoissa uskotaan, että hän handlaa homman. Perussuomalaiset epäilevät, ja siellähän epäuskoa on vahvasti rummutettu, Palonen toteaa.
Gallupin kysymyksessä ei määritelty, mitä pääministerin onnistumisella tarkoitetaan. Grönlundin mielestä onnistumisen kannalta tärkeintä on hallituksen koossa pysyminen ja yhteistoiminta.
– Pääministerin ensisijainen tehtävä on hallituksen johtaminen joukkueena ja koossa pitäminen. Toisena on hallitusohjelman tavoitteiden ajaminen ja kolmannella sijalla oman puolueen kannattajien tavoitteiden ajaminen.
Myös Palosen mielestä pääministerin onnistumista voidaan mitata hallitusohjelman toteutumisella ja sillä, miten yhtenäisenä hallitus pysyy ja miten tyytyväisiä hallituskumppanit ovat työskentelyyn.
– Kuitenkin yksi onnistumisen kriteeri olisi myös se, miten saadaan hallituksesta ulos erilaiset äänet ja keskustelu niiden välillä.
Uutissuomalaisen gallupiin vastasi tuhat suomalaista 12.-16. joulukuuta. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Aarre: Motoyrittäjä Monika Pekkola on harvinaisuus – ”Jostain syystä motot on suunniteltu kaksimetrisille miehille”
Puunkorjuuta harjoittaa Suomessa laskutavasta riippuen 1 300–1 600 yrittäjää. Monika Pekkola on tiettävästi Suomen ja Euroopan ainoa naispuolinen motoyrittäjä.
Keltamusta hakkuukone tekee selvää sastamalalaisesta kuusikosta. Koneen ohjaamossa istuu metsäkoneyrittäjä Monika Pekkola, 35, Huittisista.
”Mäntyjä jätän, mutta kuuset kaatuvat kaikki. Teemme yleensä aukkoja, mutta tällä kertaa kyseessä on siemenpuuhakkuu”, Pekkola kertoo.
Pekkolasta oli tulla metsäkoneenkuljettaja jo peruskoulun jälkeen vuonna 1999.
”Pääsin Kullaan metsäoppilaitokseen, mutta silloin se ei tuntunut omalta jutulta, vaan opiskelin hevostenhoitajaksi.”
Ennen koneyrittäjäksi ryhtymistään Pekkola työskenteli kymmenen vuotta varaosaliikkeessä. Metsäkoneenkuljettajaksi hän opiskeli työn ohessa Kullaan aikuislinjalla ja osti sitten hakkuukoneen isältään Seppo Pekkolalta lokakuussa 2017.
”Isälle oli yllätys, että lähdin alalle. Itse tiesin aina, että minusta tulee yrittäjä. Viihdyn yksinäni, ja koneen kopissa on rauhallista. Täällä ei kukaan tule huohottamaan niskaan.”
Puunkorjuuta harjoittaa Suomessa laskutavasta riippuen 1 300–1 600 yrittäjää. Heidän joukossaan Pekkola on harvinaisuus.
”Olen todennäköisesti Suomen ja Euroopan ainoa naispuolinen motoyrittäjä. Yhdysvalloissa on yksi nainen, jolla on oma moto.”
Pekkola sanoo etukäteen pelänneensä, miten puun ostajat, metsänomistajat ja kollegat ottavat hänet vastaan, mutta pelko osoittautui turhaksi. Hämmennystä hän kuitenkin joskus herättää.
”Herranjumala, tulikos sieltä koneesta nainen”, ällistyi muuankin metsänomistaja, kun tapasi Pekkolan ensimmäisen kerran.
Hakkuukoneen puikoissa Pekkola pärjää hyvin, vaikka on sekä omasta mielestään että isänsä mielestä vielä hidas verrattuna kokeneisiin huippukuskeihin.
Sen sijaan koneen huollot tuottavat hankaluuksia pienikokoiselle naiselle.
”Jostain syystä motot on suunniteltu kaksimetrisille miehille. En joko yletä tai minulla ei riitä voima. Huoltoihin tarvitsen miehiä avuksi”, Pekkola sanoo.
Pekkola luonnehtii metsäkoneyrittäjän työtä nuoralla tanssimiseksi. Mitä hän sillä tarkoittaa? Lue koko juttu Aarteen sivuilta.
Joulu näkyy yhdeksän kuukauden päästä syysvauvoina
Joulun nettihakujen ja twiittien perusteella seksi kiinnostaa joulunpyhinä, ja samaa todistavat synnytystilastot.
Joulua ei vietetä vain keittiössä ruokapöydässä ja olohuoneessa joulukuusta ihaillen, vaan myös makuuhuoneessa, kertoo yhdysvaltalais-portugalilainen tutkimus.
Sen mukaan joulu lisää kiinnostusta seksiin, ja yhdeksän kuukautta myöhemmin kiinnostus näkyy kiireenä synnytyssairaaloissa.
Syyskuu on kristityissa maissa keskimäärin yleisin syntymäkuukausi. Sitä on yleensä selitetty biologisilla syillä, mutta Indianan yliopiston ja Gulbenkianin tiedeinstituutin tutkijat löysivätkin keskeisen sosiaalisen syyn.
Scientific Reports-lehdessä julkaistua tutkimusta varten selvitettiin internetistä googlattujen ja Twitter-viestien sisältämien seksiin liittyvien sanojen määrää. Tutkijat kutsuvat aineistoa kollektiiviseksi alitajunnaksi.
– Netin ja sosiaalisen median nousu antaa mahdollisuuksia analysoida ihmisten mielentiloja ja käytöstä massiivisessa mitassa, sanoo professori Luis Rocha.
Ihmisten lisääntymiseen liittyvässä tutkimuksessa tätä mahdollisuutta ei ole aiemmin käytetty, Rocha kertoo.
Tutkijoilla oli nettihakujen ja twiittien tuottamaa dataa 130 maasta vuosilta 2004–2014. Tulokset osoittavat, että kiinnostus seksiin kasvaa selvästi kunkin maan kulttuurisen pääjuhlan aikana.
Muslimimaissa vaikuttaa eid-juhla
Niissä maissa, joiden syntyvyystilastot olivat tutkijoiden käytössä, joulun nettihakujen ja twiittien tulokset ovat pääosin samassa linjassa syyskuussa syntyneiden lasten määrän kanssa.
Juhlamielen vaikutuksesta kertoo myös se, että joulu plus yhdeksän kuukautta tuottaa paljon syntymäpäiviä vain enemmistöltään kristityissä maissa. Muslimienemmistöisissä maissa sama ilmiö näkyy yhdeksän kuukautta ramadanin päättävän eid-juhlan jälkeen.
Aurinkokalenterin mukaan vietetty joulu on aina samassa paikassa, mutta kuukalenteriin perustuvan eidin ajankohta vaihtelee. Kiinnostus seksiin ja vauvojen määrä seuraavat mukana, tutkimus osoitti.
Lisätodistetta ilmiön kulttuurisidonnaisuudesta saatiin siitä, ettei tuloksiin vaikuttanut valtion sijainti maapallolla.
Jos syynä olisivat maantieteen sanelemat muutokset päivänvalon määrässä tai lämpötilassa, niiden pitäisi näkyä tuloksessa. Niin ei ollut.
Pohjoismaista Norja on trendin kärkipäässä
Saadakseen enemmän tietoa siitä, mikä seksissä juuri joulunpyhinä innostaa, tutkijat tekivät twiiteistä myös tunneanalyysin. Tiettyjen avainsanojen esiintyvyys osoitti, että onnellisuuden, turvallisuuden ja rauhallisuuden tuntemukset yleistyvät juhlapäivinä.
Muinakin sellaisina päivinä, jolloin kollektiivinen mieliala on twiittien perusteella korkealla, netistä haetaan keskimääräistä enemmän seksiin liittyviä sisältöjä. Pääsiäinen ja yhdysvaltalaisten juhlima kiitospäivä eivät kuitenkaan jostakin syystä innosta samaan, eivätkä ne myöskään näy vauvoina.
– Kenties ihmiset ovat motivoituneimpia kasvattamaan perhettään, kun juhla on sellainen, jossa painottuvat rakkaus ja lapset. Joulun aikanahan puhutaan paljon Jeesus-lapsesta ja pyhästä perheestä, pohdiskelee Rocha.
Lasten ilahduttaminen on keskeistä myös eidinä.
Vaikka tutkijoilta puuttuivat syntymätilastot monista kehittyvistä maista, etenkin Afrikasta, he uskovat, että tulokset olisivat sielläkin yhdensuuntaisia.
Etelä-Afrikasta lukuja on, ja siellä yhteys joulun, seksin googlailun ja siitä twiittailun sekä syyskuun vauvojen välillä on vahva. Länsimaista niin on muun muassa Yhdysvalloissa ja Australiassa.
Euroopan korrelaatiokartassa joulunpunaisimpina hehkuvat Saksan, Itävallan ja Sveitsin lisäksi Britannia ja Irlanti sekä Norja.
Pohjoismaista Suomi on pinkki, kuten myös Tanska. Ruotsi punertaa vähiten.
HS: Pääministerin sukupuolella ei ole väliä, sanovat lähes kaikki suomalaiset
Naisille pääministerin sukupuolella on hivenen enemmän merkitystä kuin miehille.
Ylivoimainen enemmistö suomalaisista katsoo, ettei pääministerin sukupuolella ole merkitystä. Asia käy ilmi Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun)teettämästä kyselystä.
Yli 92 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, ettei pääministerin sukupuolella ole merkitystä. Ainostaan reilu kuusi prosenttia katsoo, että asialla on väliä.
Naisille pääministerin sukupuolella on mielipidemittauksen valossa hivenen enemmän merkitystä kuin miehille.
Mielipidemittauksen toteutti Kantar TNS 9.–13. joulukuuta. Sdp:n puoluevaltuusto oli valinnut Sanna Marinin pääministeriehdokkaakseen 8. joulukuuta, ja pääministeriksi hänet nimitettiin 10. joulukuuta.
Kyselyyn vastasi reilu 500 ihmistä. Kyselyn virhemarginaali on 4,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kommentti: Mikä yhdistää jihadistiäitiä ja överiymmärtäjää, joka lähes poikkeuksetta on radikaalifeministi?
KOMMENTTI ”Lapsen erottaminen vanhemmistaan aiheuttaa lapselle aina stressiä. Vaikka leirillä olevat lapset siirrettäisiin hyviin oloihin, uudet hoitavat aikuiset eivät tue lasta samalla tavalla kuin oma äiti.” Kyseisestä Suomen Psykologiliiton kannanotosta ilahtui esimerkiksi Eva Biaudet (r.).
Hänen mielestään al-Holin leirin lapsia ei tule erottaa äideistään, koska ”erityisen haavoittuvassa asemassa oleva lapsi tarvitsee enemmän kuin koskaan äitinsä turvaa”.
Siis sen naisen turvaa, joka on pitänyt häntä panttivankinaan leirillä päästäkseen itse karkuun mahdollisia terrorioikeudenkäyntejä. Kyseinen nainen on täydessä ymmärryksessä saattanut lapsensakin ympäristöön, jossa lasten kasvattaminen äärimmäisen väkivaltaiseen jihadismiin on pyhä velvollisuus.
Voiko ihminen olla enemmän ”titityy” lausuessaan jotakin näin utopistista lapsen turvantarpeesta? Eikö lapsen etu pikemminkin olisi tulla erotetuksi näin vaarallisesta äidistä?
Moraaliltaan moitteettomat pahat
Yleisesti ottaen titityytädit ja -sedät vaikuttavat olevan moraaliltaan moitteettomia ihmisiä, jotka noudattavat järjestyneen yhteiskunnan määrittelemiä velvollisuuksia. Arkitoimillaan he kuitenkin voivat aiheuttaa inhimillisen käsityskyvyn ylittävää pahaa.
Myös inhimillisen käsityskyvyn ylittävän pahan hyväksyminen on pahuutta.
Esimerkki: titityytädit haluavat inhimillistää jo Suomessa radikalisoituneet naispuoliset jihadistit ja uskoa sinisilmin jihadistien olleen vilpittömän tietämättömiä niistä ihmisoikeusrikoksista, joita Isis-lipun alla tehdään.
Jihadistit ovat kuitenkin avun ulottumattomissa, koska he ovat valinneet olla jihadisteja. He eivät ole halunneet suojella omia lapsiaan lähettämällä heidät turvaan vankileiriltä. Lehtitietojen mukaan 13-vuotias suomalaistyttö ”päätyi naimisiin” eli suomeksi sanottuna hänet naitettiin jihadistille, ja nyt me sitten puhumme pedofiliasta.
Tämän kuultuaan titityytäti sulkee silmänsä, painaa kädet korvilleen, haukkuu sinut sieluttomaksi ja panee estot päälle somessa. Miksi? Koska hän ei suostu käsittämään epämiellyttävää asiaa ja vaivaudu pohtimaan sen merkitystä.
Pahuutta tutkineen saksanjuutalaisen politiikan teoreetikon Hannah Arendtin mukaan pahuuden juuret sijaitsevat siinä, että kieltäydytään harjoittamasta arviointikykyä. Pahan banaalisuus eli arkipäiväisyys tarkoittaa, ettei tekoja haluta katsoa suoraan sellaisina kuin ne ilmenevät vaan sormien läpi.
Patologinen pyyteettömyys riivaa hyviä ihmisiä
Arkipäivän pahuuden näkökulmasta ei ole vaikeaa ymmärtää, miksi kirkassilmäiset poliitikot ja kulttuurielämässä meritoituneet islamofiilit ovat ottaneet tavaksi vaieta antifeministisen ja ääripatriarkaalisen islamin ideologisesta vaarasta, jihadismista, joka yllyttää toimimaan terrorin keinoin vääräuskoisia vastaan.
Tosiasiassa islamilainen terrorismi on pahuutta. Jihadisti on paha. Pahuuden vastustaminen ei ole rasismia. Pahuuden loputon ymmärtäminen on mielisairautta.
Äärimmäistä pahaa puolustava on sairastunut jonkinlaiseen patologiseen altruismiin. Hän asettaa jopa sivistystämme vastaan pyhää sotaa käyvän terroristin edun oman ja kansakuntansa edun edelle – eikä tällöin puhuta aidosta epäitsekkyydestä vaan jonkinlaisesta narsistisesta taipumuksesta alleviivata illuusiota omasta hyvyydestä ja kaikkivoipuudestaan.
baizuo
Suomen ”silakkaliike” kasvaa vauhdilla – Näin kaikki sai alkunsa: ”Tänä jouluna nähtiin jotain poikkeuksellisen julmaa”
Jouluaattona Twitteriin perustettu Italian sardiiniliikkeestä mallia ottava ryhmä on saanut perjantai-iltapäivään mennessä yli 5 000 seuraajaa.
Suomeen joulun aikana perustettu ja vauhdilla kasvava ”silakkaliike” ottaa mallia Italian sardiiniliikkeestä.
”Edustamme rauhanomaista vastavoimaa populistiselle, vihaa ja rasismia provosoivalle politiikalle. Olemme muista tahoista riippumaton ja poliittisesti sitoutumaton ryhmä ihmisoikeuksia arvostavia rivikansalaisia”, liikkeen perustajiin kuuluva Johannes Koski kertoo blogissaan.
Jouluaattona Twitteriin perustettu ryhmä on saanut perjantai-iltapäivään mennessä yli 5 000 seuraajaa.
”Tänä jouluna nähtiin jotain poikkeuksellisen julmaa. Kymmenet aikuiset jahtasivat autoilla ja jalan kahta al-Holin leiriltä Suomeen turvaan tuotua alle 7-vuotiasta lasta. Nämä rasistiset tahot lähettivät jahdistaan live-striimejä YouTube-kanavillaan. Sadat ihmiset katsoivat striimejä ja kirjoittivat halventavia kommentteja lapsista, ohjasivat striimaajia saamaan lapset kiinni sekä selvittivät yhdessä joukkoistetusti virkailijoiden nimiä. Lasten vainoaminen lentokentällä ei riittänyt näille äärioikeiston toimijoille. Lisäksi onnistuttiin jakamaan lapsista video, josta he ovat tunnistettavissa. Erityisen ahdistavaa tässä tapahtumaketjussa oli se, että perussuomalaisten Helsingin piirijärjestö alkoi myös jakamaan em. videotallennetta. On pelottavaa, että tällä hetkellä mielipidemittausten mukaan suosituimman puolueen – 24 % kannatuksella – virallinen piirijärjestö oli mukana tässä epäinhimillisessä vainossa”, Koski kirjoittaa.
Kosken mukaan tapahtumat todistavat surullisen selvästi sen, että rasismia ja vihaa lietsova populistinen politiikka on mennyt liian pitkälle.
”Emmehän me ole kansa, joka jahtaa autoilla alle 7-vuotiaita lapsia kesken joulupyhien? Emmehän me ole kansa, jonka poliitikot marssivat ja illallistavat uusnatsien kanssa? Emmehän me ole kansa, joka unohtaa jakamattomat ihmisoikeudet ja lasten oikeudet? On mielestämme tullut aika näyttää, että nyt riittää. ”
Muun muassa kansanedustaja Eva Biuadet (r) ja ilmastoaktivisti Atte Ahokas kertovat olevansa liikkeessä mukana.
Italian sardiiniliike syntyi tänä syksynä alun perin nimenomaan vastustamaan äärioikeistojohtaja Matteo Salvinin kovaotteisia maahanmuuttolinjauksia. Siitä on alkutalven aikana muodostunut kuitenkin laajempi vastavoima Italian nykyiselle politiikalle.
Silakkaliike on huomattu myös sardiiniliikkeen kotimaassa, jossa Vita-verkkolehti kuvailee liikettä ”suomalaisiksi sardiineiksi”.
Politiikan tutkijoiden mukaan sardiiniliike saattaa lopulta nousta jopa haastamaan Salvinin Lega-puolueen gallupeissa. Esimerkiksi historian tutkija, valtiotieteilijä Jukka Tarkka on toivonut vastaavan liikkeen syntymistä myös Suomeen.
”Italiassa näyttää syntyvän sardiinien kansanliike, joka tuntee tehtäväkseen muistuttaa, että maassa on myös sivistyneitä ja älykkäitä ihmisiä. Siinä ympäristössä tuo tuntuu todella terveeltä ja raikkaalta hätähuudolta. Eipä olisi pahitteeksi Suomessakaan”, hän kirjoitti aikaisemmin joulukuussa Facebookissa.
Sardiiniliike on tunnettu Italiassa jopa kymmenien tuhansien ihmisten mielenilmauksista. Viimeksi ”sardiinit” osoittivat mieltään Legan puoluekokouksen yhteydessä Milanossa juuri ennen joulua.
Silakkaliike suunnittelee ensimmäistä tapahtumaansa tammi-helmikuulle.
HS-gallup: PS 22.7, Kok 17.2, SDP 15.1
Keskustan kannatustulos on puolueen kaikkien aikojen heikoin kyseisessä mittauksessa.
Helsingin Sanomain puoluekannatusmittauksen toteutti Kantar TNS 25.11.-20.12.2019 kaikkiaan 2 226 puhelinhaastattelulla. Pääministerin vaihdos osui tutkimusjakson puoleenväliin.
Kannatusta mitattiin prosenttiyksikköinä seuraavasti (muutos vastaavasta edellisestä mittauksesta):
PS 22,7 (+0,3)
Kokoomus 17,2 (-0,1)
SDP 15,1 (-0,1)
Vihreät 12,5 (-0,6)
Keskusta 11,1 (-0,6)
Vas 8,4 (+0,5)
Rkp 4,5 (+0,2)
Kd 4,0 (+0,2)
Muut 2,8 (+0,2)
LN 1,7 (+0,1)
Viiden hallituspuolueen kannatus on 51,6 prosenttia. Lukema on laskenut kesäkuusta vajaat viisi prosenttiyksikköä.
Kirsi Hytösen kolumni: Setämiehet, paljastelijat ja muut – 7 miestyyppiä, joihin olen törmännyt deittipalveluissa
Pikkutuhman jutustelun sijaan Hytönen kaipaa normaaleja käytöstapoja.
Olen harrastanut nettideittailua sen verran, että alan tunnistaa erilaisia alalajeja miespuolisissa kontakteissa.
Yksi tavallisimmista on jaarittelija. Hän jaksaa kysellä kuulumisia ja höpötellä tuntikausia viesteissä, ilman että hänellä olisi minkäänlaista aikomusta ryhtyä tositoimiin. Jos pelkkä jutustelu riittää, en ymmärrä miksi pitää ylipäätään roikkua palveluissa viemässä toisten kallista aikaa? Voisivat yhtä hyvin rupatella naapurin kanssa tai jossain keskusteluryhmissä. Deittipalvelun tarkoitus on tavata uusia ihmisiä, ollaanpa etsimässä sitten seksiseuraa tai elämänkumppania.
Yleisiä ovat myös pikkutuhmia puhuvat setämiehet, jotka utelevat kumppanieni lukumäärää ja ammattiani, vaikka eivät kerro itsestään mitään. He haluavat tietää alushousujeni värin ja mieluisimmat seksiasentoni. Esittelen molempia mieluummin livenä kuin viesteissä. Miksi kertoisin mitään yksityistä näille tirkistelijöille?
Kasvottomat, kuvattomat deittailijat myös jaksavat ärsyttää. Vaikka ilmoitan jo profiilissani, että en keskustele pidempään, jollen saa jonkinlaista kasvokuvaa, hämärämiehiä putkahtelee tuon tuosta eivätkä he poistu, vaikka pyydän. En voisi kuuna päivänä lähteä tapaamaan ihmistä, josta en ole nähnyt kuvaa.
Sitten on paljastelijoita: kalunkuvia pyytämättä lähettäviä. Ärsyttävää niitä poistella puhelimestaan, kun ei sitä silmät kiinnikään voi tehdä. Seksuaalista häirintää voi tosiaan olla deittipalveluissakin ja siitä selviää ilman seuraamuksia. Onkohan paljonkin naisia, jotka haluavat ihastella tuntemattomien nimimerkkien kaiken kokoisia ja näköisiä seisokkeja? Tässä kohden miesten ei todellakaan kannattaisi olettaa naisten olevan samanlaisia kuin he itse ovat.
Yksi alalaji ovat itsepintaiset yrittäjät. Jos kerron etsiväni vaikkapa tummaa ja hoikkaa, vastaa minulle useampikin vaalea ja tuhdinpuoleinen. Jos etsin kolmikymppistä, ilmoittautuu liuta viisi- ja kuusikymppisiä nuorekkaana itseään pitäviä. Jos etsin akateemista seuraa, minulle vastaa otos elämänkoulun kasvatteja.
Edellisiä harvinaisempi laji on kaunopuhuja. Heiltä tulee pitkiä sievisteleviä eroottisia tarinoita, joiden kirjoittaminen ilmeisesti kiihottaa heitä. Valitettavaa, että he pilaavat mahdollisuutensa heti alkuun kuvaamalla niin tylsää aktia, etten jaksa edes lukea siitä.
Pahimpia ovat kuitenkin loukkaantujat. Jos en välitä jatkaa keskustelua tai ilmoitan kohteliaasti etsiväni jotain muuta, saan solvauksia vastaukseksi.
Mikä sitten kelpaa? Se, että henkilö edes suurin piirtein vastaa kuvaustani etsimästäni. Että hän on liikkeellä samoin aikein kuin itsekin olen. Että hän ei oleta toisen kertovan itsestään enempää kuin itse on valmis paljastamaan.
Ihan normaalit käytöstavat siis riittävät, sellaiset, joita on hyvä noudattaa myös tosielämän tapaamisissa. Mikä siinä voi olla niin vaikeaa?
Eräänä päivänä Eva, 18, pakkasi treenikassinsa, lähti harjoituksiin – eikä palannut enää koskaan kotiin
Kun teini-ikäinen Eva Tawasoli päätti luopua afgaaniyhteisönsä perinteistä, hänestä tuli kunniaväkivallan uhri. Nyt Eva tekee työtä sen eteen, että muiden ei tarvitsisi kokea samaa.
Sinä päivänä Eva lähti kotoaan.
– Lähtö pelotti minua tosi paljon ja olin hyvin ahdistunut, sanoo nyt 30-vuotias vantaalainen Eva Tawasoli.
Silti lähtö oli ainoa vaihtoehto. Kotona asumisesta oli tullut mahdotonta. Eva ei saanut olla siellä oma itsensä.
Eva kasvoi suurperheessä Teheranissa. Vanhemmat olivat muuttaneet Iraniin pakoon Afganistanin sotaa. Äiti hoiti lapsia kotona. Isossa perheessä oli taloudellisesti tiukkaa. Isä oli opiskellut Afganistanissa lääketiedettä, muttei saanut Iranissa oman alansa töitä, vaan teki sekalaisia hommia.
– Kun isä tuli töistä kotiin, me lapset hyökkäsimme heti syliin. Minä menin aina verhon taakse piiloon. Isä esitti joka päivä, ettei löytänyt minua ja ihmetteli, missä se tyttö on. Minä joka kerta mukamas yllätin hänet. Sitten isä kehui minua siitä, miten hienosti piilouduin. Isän reaktio sai minut uskomaan, että olin taitava lapsi.
Kun sähköt säännöllisesti katkesivat, isä kutsui lapset ympärilleen. Äiti sytytti kynttilät ja isä alkoi kertoa tarinoita. Niissä oli aina myös paljon musiikkia.
Raatamista maatöissä
Kun Eva oli 13, isä kuoli kolarissa. Sitä seuraavat vuodet olivat rankkoja.
– Lopetin koulun ja jouduin menemään töihin. Äiti ei pärjännyt yksin. Tein siskoni kanssa pitkiä päiviä pellolla.
Tulevaisuudensuunnitelmat tuntuivat lipuvan tavoittamattomiin.
– Olin aina halunnut uranaiseksi, mutta nyt tuntui, ettei minulla enää ollut tulevaisuutta. Aloin pelätä myös sitä, että kohta pitää mennä naimisiin. Jo teini-ikäiselle tytölle voidaan sanoa, että valmistaudu avioliittoon.
Myös yleinen ilmapiiri Iranissa alkoi kiristyä. Pakolaisia karkotettiin. Evan perhe pelkäsi jatkuvasti joutuvansa palaamaan Afganistaniin. Iranissakaan ei ollut helppoa. Pakolaisten oikeudet olivat huonot.
Evan äiti päätti hakea perheelle turvapaikkaa. Heidät valittiin kiintiöpakolaisina Suomeen.
Alkukesästä 2005 tuolloin 16-vuotias Eva saapui perheensä kanssa Helsinkiin.
– Minua pelotti tosi paljon tulla Suomeen. Jouduin jättämään ystävät ja kaiken muun taakseni. Tuntui, että minulla ei ollut enää mitään. Toisaalta olin helpottunut siitä, ettei enää tarvinnut mennä töihin. Pääsisin opiskelemaan ihan tosissaan, eikä mikään enää uhkaisi minua.
Perhe päätyi Savonlinnaan. Lentokentällä sosiaaliviranomaiset olivat perhettä vastassa. Muuten Suomi vaikutti Evasta aluksi kylmältä ja autiolta. Miehet näyttivät kaikki samannäköisiltä.
Savonlinnassa perhe muutti kerrostalokolmioon. Eva ja sisarukset opiskelivat suomea. Syksyllä Eva aloitti kymppiluokan ja oli koulusta aivan innoissaan.
– Minulla oli tasan yksi tavoite: että oppisin nopeasti suomen, saisin kavereita ja pääsisin opiskelemaan lisää. Bongasin joka paikasta sanoja, kirjoitin ne käsivarteeni ja tarkastin illalla kotona sanakirjasta. Näin opin myös kirosanat.
Myöhemmin Eva pääsi opiskelemaan lähihoitajaksi ammattikouluun Helsinkiin. Hän olisi halunnut muuttaa pääkaupunkiin yksin. Se ei kuitenkaan käynyt, ja koko perhe muutti Helsinkiin.
Asiantuntija avaa ilmiötä Lännen Medialle: Miksi elinkautista istuvat väkivaltarikolliset saavat naiset ihastumaan?
Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma kertoo, että väkivalta voi viehättää samalla tavalla kuin vaikutusvalta.
Miksi väkivaltarikoksista vankiloissa istuvat saavat osakseen ihailua ja rakkaudenosoituksia? Tarinoita tapauksista löytyy sekä ulkomailta että kotimaasta.
Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma kertoo Lännen Median haastattelussa, että ihmisillä voi joskus olla romantisoitu käsitys rikollisuudesta, väkivalta voi olla viehättävää samalla tavalla kuin vaikutusvaltakin.
– Vaikka valtaosa karttaa niitä, joilla on huono maine, joihinkin se myös vetoaa, Lauerma sanoo Lännen Medialle.
Aihetta ei ole tutkittu systemaattisesti, joten siitä voidaan esittää vain otaksumia.
Lauerman mukaan tiedossa on myös tapauksia, jossa väkivaltainen mies houkuttaa kumppanina siksi, että ihminen tuntee olonsa uhatuksi, jolloin parisuhde hankitaan pelotteeksi.
– Kovin hyviä sijoituksia nämä eivät välttämättä ole, koska hyvin usein väkivaltaiset ihmiset saattavat tietyissä tilanteissa käyttäytyä yhtälailla väkivaltaisesti myös lähipiiriään kohtaan, Lauerma sanoo.
Vähemmän puhutaan miesten ihastuksista ”pahoihin naisiin”.
– Tiedetään, että jotkut väkivaltarikoksia tehneet naiset ovat myös saaneet miespuolisia ihailijoita, kertoo Lauerma.
Rikollisuus kuitenkin menettää hohtonsa, kun esimerkiksi kuuluisa rikollinen joutuu vankilan sijasta sairaalaan.
– Sellainen ilmiö tiedetään, että jos joku julkisuudessa tapetilla ollut henkirikollinen päätyy vankilan sijasta esimerkiksi Niuvanniemen tai Vanhan Vaasan sairaalaan ja hänet todetaan mielisairaaksi, tiettävästi kirjetulva lakkaa heti, sanoo Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Lauerma.
Lauerman mukaan vankeihin kuitenkin kohdistuu enemmän ennakkoluuloja ja inhoa sekä vihaa.
Sisäministeri Ohisalo luopuisi palomies-nimikkeestä ja esittelee oman ehdotuksensa – Palomiesliitolta nuiva vastaanotto
Kai Mykkänen (kok) tukee Ohisalon ajatusta sukupuolineutraalista ammattinimikkeestä. Ainoa palomiestaustainen kansanedustaja Petri Huru (ps) pitäisi kiinni nykyisestä nimikkeestä.
SISÄMINISTERI Maria Ohisalo (vihr) luopuisi palomies-nimikkeestä.
– Jos puhumme ikuisesti vaan palomiehistä, se ei välttämättä ole viesti, joka sanoo nuorelle tytölle: olet tervetullut pelastajaksi. Voidaan käyttää pelastaja-termiä, Ohisalo väläytti IS:n haastattelussa.
Ohisalo kertoi pitävänsä hyvänä sitä, että kieli muuttuu ajan mukana. Iiris Suomela (vihr) on herättänyt aiemmin huomiota kutsumalla eduskunnan puhemiestä puheenjohtajaksi. Ohisalo puhuu virkamiesten sijasta virkahenkilöistä.
Suomen Palomiesliiton edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola kertoo, ettei liitolla ole palomies-nimikkeeseen virallista kantaa.
– Olemme järjestäneet kyselyn jäsenillemme nimikeasiasta, ja epäilen, että mielipiteet ovat aika vahvasti palomies-nimikkeen puolella. Se on vakiintunut nimike, eikä oikein kukaan näe sitä sukupuoliroolikysymyksenä. Käsitykseni on, että niillä naisilla, jotka pelastusalalla työskentelevät, ei ole mitään ongelmaa palomies-nimikkeen kanssa.
Palomies on pelastajatutkinnon suorittanut, pelastuslaitoksella päätoimisena työskentelevä ammattihenkilö.
Jaakkolan mukaan operatiivista työtä pelastuslaitoksissa tekee noin 3 500 henkilöä. Pelastajatutkinnon suorittaneita naisia on liiton mukaan kymmenen ja valmistuneista naisista alalla työskentelee edelleen kahdeksan.
– Se koskee nimenomaan operatiivisia pelastajia eli niitä, jotka lähtevät hälytyksiin ja osallistuvat tulipalojen sammuttamiseen, toki päällystö-, tarkastus- ja hallinnollisissa tehtävissä naisia on paljon, useita satoja.
KOKOOMUKSEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja, entinen sisäministeri Kai Mykkänen ilmaisi Twitterissä tukensa Ohisalon ehdotukselle.
– Ei akuutein asia, mutta on termeillä palomies ja poliisimies oma vaikutuksensa siihen, miten rooleja sukupuolitamme, Mykkänen kommentoi.
Mykkänen jatkoi, että sillä on väliä, puhutaanko pelastajista vai palomiehistä, kun päiväkodin pihalle tulee ”pelastusyksikkö esittelemään jänniä vehkeitään”.
Mykkänen toi esiin, että on jo pelastustoimi ja sisäministeriön pelastusosasto, mitä johtaa pelastusylijohtaja.
– Pelastaja-termiäkin jo käytetään. On myös pelastusopisto. Vain henkilöstön tasolla puhutaan palomiehestä, Mykkänen ihmetteli.
Mykkänen kertoi tarttuneensa sisäministerinä poliisimies-termiin.
– Selityksenä oli, että se viittaa suoremmin yhteen poliisihenkilöön kuin sana poliisi, mutta en selitystä oikein osta ja koitinkin termiä eri papereissa jo sisäministerinä poistaa.
EDUSKUNNAN ainoa palomiestaustainen kansanedustaja Petri Huru (ps) ei näe tarvetta nimikkeen muuttamiselle.
– Vuonna 1987 olen alalle mennyt, palomiestä on käytetty ja siihen olen tottunut. Ymmärrän tavallaan sitä pointtia, mutta lisääkö se tasa-arvoa, jos pitää olla sukupuolineutraali nimike?
Huru katsoo, että alan miesvaltaisuus johtuu fyysistä kuntoa mittaavista testeistä.
– Joka vuosi on kolme eri kuntotestiä. Jos ei pääse testeistä läpi, siirretään pois operatiivisesta vahvuudesta. Se on kolmasosa palkasta pois.
– Testeissä pitää tehdä 18–19 penkkipunnerrusta 45 kilon painoilla 60 sekunnissa, jalkakyykkyjä sama määrä, leukoja viisi – se on toinen, joka naisia karsii – ja 28 vatsalihasliikettä minuutissa.
Myös Suomen Palomiesliiton johtaja Kim Nikula viittasi Twitterissä testeihin.
Naisviisikon hallitus – ja miesten oppositio?
On vaikea keksiä, mitä 2020-luvun Suomi vähemmän tarvitsisi kuin sukupuolten sotaa. Silti sitä voi olla vaikea välttää.
WASHINGTON D.C:SSÄ hotellin aamiaisella, edessä The New York Times. Odottamatta silmille hypähtää Sanna Marin (sd) ja artikkeli Suomen tuoreesta pääministeristä. Seuraavana aamuna lisää, ja kylkeä varmistaa Li Andersson (vas). Uutisten kärki: nämä naiset ovat vallan päällä ja toimijoita. Liekö Suomi siinä lehdessä noin isolla ollut sitten talvisodan?
Naisviisikon johtama hallitus herätti suurta myönteistä huomiota maailmalla. Oli säröjäkin: se Viron moukka. Venäjällä monen kai teki mieli sohaista, mutta käytöstavat muistettiin ja media selosti asiat asioina. Marinin puolison hoitovapaasta selitettiin, että sellainen on tavallista Suomessa. Venäläisen vinkkelistä käsittämätöntä on myös pohdiskelu, millaisen hoitopaikan saa lapselle. Sehän on pääministeri!
SUOMEN hallitusta ei määrätietoisesti viety tällaiseksi, vaan osan saneli sattuma. Kolme nykyistä hallituspuoluetta päätyi nuoreen naiseen hakiessaan ulospääsyä miesjohtajansa kriisistä. Marinin ja Katri Kulmunin (kesk) valinta oli täpärä – toki ilmapiiriä heijastaa, että ratkaisut kääntyivät samoin päin.
Tässä siis ollaan ja näillä korteilla pelataan. Kaunis imago ja tasa-arvon historiallinen läpimurto voi lämmittää hetken, mutta asetelmaan sisältyy riskejä. Niitä ruokkii se, että hallituksen ja opposition kannatuksen sukupuolijakauma kulkee eri suuntiin, etenkin kahdessa puolueessa.
Vihreät ovat yhä selvemmin nuorehkojen ja koulutettujen naisten puolue. Vastapuoleksi asemoituneen perussuomalaisten kannattajakuntaa dominoivat miehet, niin kuin oikeistopopulismia kaikkialla.
Naisistuminen on meneillään myös Sdp:ssä ja vasemmistoliitossa. Viimeksi mainitun tuskin kannattaa haikailla kommunistien vanhaa imagoa työväenmiesten salaliittona, mutta Sdp:lle on olennaista kyetä pelaamaan edelleen myös keski-ikäisin miesvoimin ja keskikentällä. Sama koskee keskustaa.
Aikoinaan Italiassa uskottiin miesten äänestävän kommunisteja sakeammin kuin samojen perheiden naisten, jotka kuuntelivat pappia ja paavia. Varmaan tuli sanomista kotona. Suomen uusi asetelma on poliittisesti vielä tulenarempi, kun jakolinja erottaa hallitusta ja oppositiota. Naiskansanedustajista hallituksen takana on selvä enemmistö 62–30, mutta miehet menevät melkein tasan, 55–53.
On vaikea keksiä, mitä 2020-luvun Suomi vähemmän tarvitsisi kuin sukupuolten sotaa. Silti sitä voi olla vaikea välttää. Voi käydä kuin brexitissä: yleinen etu saa väistyä osapuolten taktisen sohimisen tieltä. Ja media se rakastaa vastakkaisuuksia.
MALTTIA ja katsetta omaa nokkaa pidemmälle tarvittaisiin molemmin puolin. Punavihreässä kuplassa voisi karttaa paremmuuden tuntoa ja miesten yleistävää syyllistämistä. Ja miksei karsia omaan jalkaan ampumista? ”Noituuden” esittäminen feminisminä on vaalityötä vastapuolen piikkiin, vieläpä palkatta.
Perussuomalaisten puolelta taas olisi hienoa, jos johdosta löytyisi miestä suitsimaan naisvihaa. Mutta houkutus voi olla liian suuri, kun rumaa mallia saa jopa Valkoisesta talosta, ja täällä on valmiiksi peräkamarien kaunoja, joita ruokkia.
Kokoomus on tässä vaa’ankielenä. Voi tulla kiusausta urostella, mutta ylilyöntejä epäilemättä hillitsee kilpailu koulutetuista naisäänestäjistä.
Kaikkien pitäisi nähdä, että kyse ei ole vain politiikan pelistä, vaan yhteiskunnan hitaista ja jopa globaaleista prosesseista, joissa nuorten miesten ja naisten asema muuttuu.
OLEN saanut seurata aiemmin miehisellä alalla, miten parhaat opiskelijat ovat nykyään melkein järjestään naisia. Ahkeria ja päteviä, ja moni malttaa jo olla vähättelemättä itseään. Yksi erinomainen vielä kielteli, kun maisteripubliikissa kehuin häntä vanhemmille. Mutta äiti näytti mallia: ”Tiedän. Semmoisia meiltä Imatralta tulee.”
Synnytysikäiset naiset kaikkoavat nopeaa tahtia maakunnista – Tutkija: Muutos on ollut todella raju eikä tähän ole herätty
Nuorten naisten muuttoaalto selittää suuren osan syntyvyyden romahtamisesta. Hartolan naisista on kadonnut yli puolet.
Useissa maakunnissa naisten määrä on romahtanut lyhyessä ajassa. Esimerkiksi Kainuun ja Etelä-Savon 15–44-vuotiaiden naisten määrä on vähentynyt kolmanneksella tällä vuosisadalla. Kymenlaaksossa ja Satakunnassa vähennystä on viidennes. Vähän lievempänä sama kato on käynyt muuallakin.
– Muutos on ollut todella raju lyhyessä ajassa, arvioi johtava asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.
Nuoret ovat aina olleet innokkaita muuttajia, mutta muuttoliike on vain kasvanut. Uutta on, että nuoret eivät enää palaa takaisin kotiseuduilleen.
Kun maakunnan nuorten naisten määrä on vähentynyt tai jopa romahtanut, ei lasten määrän kasvattamiseen auta edes lastentekotalkoot.
Naiset synnyttävät vähemmän lapsia kuin aiemmin, mutta paremmat synnytysluvutkaan eivät auttaisi useimmissa maakunnissa. Synnytysikäisten naisten määrän romahdus on suurempi syy lapsikatoon kuin kuin itse syntyvyyden lasku.
Timo Aron mukaan tähän ei ole jostain syystä kiinnitetty juuri minkäänlaista huomiota.
– Tähän ei ole herätty. Suomeen sopii yksi ajatus kerrallaan, oli se sitten kaupungistuminen tai syntyvyyden väheneminen ja synnytystalkoot. Nuorten naisten ja myös nuorten miesten muuttoaaltoon olisi syytä viimein herätä, sanoo Aro.
Uusimaa ja Pirkanmaa voittajina
Kahdessa maakunnassa Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla nuorten naisten määrä on kasvanut. Uudellamaalla on yli kymmenen ja Pirkanmaalla yli yhdeksän prosenttia enemmän 15–44-vuotiaita naisia nyt kuin vuonna 2001. Ahvenanmaalla nuorten naisten määrä on pysynyt ennallaan.
Myös yliopistokaupungit Uudenmaan ja Pirkanmaan ulkopuolella ovat voittaneet nuorten naisten muuttoaallossa. Erityisesti Jyväskylä, Oulu ja Turku ovat saaneet runsaasti lisää 15–44-vuotiaita naisia.
Näissä maakunnissa ja nuoria naisia keränneissä yliopistokaupungeissa lapsentekoikäisiä naisia riittää, mutta into lasten tekoon on aiempaa vaisumpaa.
Esimerkiksi yllä mainituissa Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa on yli 13 000 synnytysikäistä naista enemmän kuin vuonna 2001. Tästä huolimatta näissä kaupungeissa syntyy lapsia selvästi vähemmän kuin vuonna 2001.
Tämä selittää koko Suomen alhaiset syntyvyysluvut, joita ei naisia menettäneissä maakunnissa pystytä paikkaamaan.
Uuttamaata, Pirkanmaata ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta nuorten naisten määrä on vähentynyt kaikissa Suomen maakunnissa.
Muuttotappiomaakunnissa, kuten Kainuussa ja Etelä-Savossa, nuorten naisten kato on suurinta. Tosin näissäkin maakunnissa nuorten naisten määrä on huvennut selkeästi kovempaa tahtia kuin muu väestö.
Yllättävää on se, että myös väkeään kasvattaneet ja kasvukeskusten tuntumassa olevat maakunnat menettävät nuoria naisia. Esimerkiksi Kanta- ja Päijät-Häme ovat kasvattaneet väestöään 2000-luvulla. Tästä huolimatta molemmissa maakunnissa nuoria naisia on yli kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2001.
Myös Koko Suomessa 15–44-vuotiaita naisia on vähemmän (-2,7%) kuin vuonna 2001.
Ekonomistilta suora neuvo Sanna Marinille: ”Pahimmassa tapauksessa työllisyysvaikutus on pahemman kerran miinusmerkkinen - äidit nopeammin työelämään”
”Vain harvassa Euroopan maassa on yhtä pitkä yhteenlaskettu perhevapaa kuin Suomessa”, pääekonomisti Mauri Kotamäki korostaa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki linjaa, että Suomen perhevapaajärjestelmää pitää yksinkertaistaa ja joustavoittaa.
Hän muistuttaa, että hallituksen pitää kääntää kaikki käsillä olevat kivet päästäkseen asettamaansa työllisyystavoitteeseen eli 75 prosentin työllisyysasteeseen.
”Yksi tällainen kivi on perhevapaauudistus eli äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan uudistaminen. Hallitusohjelmassa linjataan, että kotihoidontuki jatkuu nykymuotoisena. Kotihoidontuen säilyttäminen on aito poliittinen valinta. Samalla on kuitenkin selvää, että työllisyyttä kohentava perhevapaauudistus jäänee unholaan. Pahimmassa tapauksessa työllisyysvaikutus on pahemman kerran miinusmerkkinen”, Kotamäki kommentoi tiedotteessaan.
Kotamäen neuvo pääministeri Sanna Marinille (sd) on suoraviivainen: ”Järjestelmää kannattaisi yksinkertaistaa ja joustavoittaa. Byrokraattinäkökulman sijaan tarvitaan enemmän asiakaslähtöisyyttä.”
Työelämässä sukupuolten välistä tasa-arvoa on mahdollista edistää yhtenäistämällä isien ja äitien ansiosidonnaisia perhevapaita. Kotamäen mukaan vaikutus jää kuitenkin vähäiseksi.
”Ongelma työllisyyden ja myös sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta on nimenomaan kotihoidontuen pitkä kesto. Tilastojen perusteella tiedetään, että suurimman osan eli reilusti yli 90 prosenttia kotihoidontuen päivistä käyttää äiti. Jotta sukupuolten välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla voitaisiin edistää, tulisi äidit saada nopeammin työelämään. Vain harvassa Euroopan maassa on yhtä pitkä yhteenlaskettu perhevapaa kuin Suomessa”, hän sanoo.
Hallituksen perhevapaauudistus ei Kotamäen mukaan välttämättä jää hyödyttömäksi, vaikkei se kokonaisuudessa edistäisikään työllisyyttä.
”Nykyinen perhevapaamalli on jäykkä kuin rautakanki ja eriarvoistaa myös erilaisia työtapoja. Esimerkiksi sunnuntaisin tai arkipyhinä työskentely ei vaikuta vanhempainrahan määrään, mutta arkena tehty työ vaikuttaa. Jäykkyydestä kertoo myös se, että molemmat vanhemmat eivät voi olla vanhempainvapaalla samaan aikaan ja että kumpikin vanhempi voi jakaa vanhempainrahakautensa enintään kahteen jaksoon”, Kotamäki luettelee.
Hänen mielestään on vaikea nähdä, kuinka edellä mainitut asiat hyödyttävät työntekijää tai työnantajaa.
”Miksi esimerkiksi illalla tehdyn keikkatyön pitäisi vaikuttaa vanhempainrahan määrään? Entä miksei vanhempainvapaata voisi pitää vaikka kaksi päivää viikossa useamman kuukauden ajan, jos se työntekijälle ja työnantajalle sopii”, Kotamäki kysyy.
Uutta tutkimustietoa seksistä: Heteromies tykkää peilikuvastaan, naisen seksuaalisuus joustaa ja kinkyys voi parantaa
Sadomasokismi ei ole merkki traumasta tai mielenterveyden ongelmista, muistuttaa tuore opaskirja.
Seksuaalisuuteen liittyviä tutkimuksia tehdään eri puolilla maailmaa nykyään paljon. Vastikään Yhdysvalloissa ilmestyi kymmenen vuotta valmistelussa ollut, hoitoalan ammattilaisille suunnattu opaskirja BDSM:stä ja kinkyseksuaalisuudesta. Yksi sen tärkeimmistä viesteistä on, että kinkyys voi olla seksuaalinen identiteetti siinä missä esimerkiksi heteroseksuaalisuuskin.
Keräsimme tähän myös kaksi muuta kiinnostavaa tuoretta tutkimusta, jotka antavat uutta tietoa naisten halusta toisia naisia kohtaan sekä seksuaalisen suuntautumisen vaikutuksesta ulkonäköpaineisiin.
1. Heteromies on tyytyväisin ulkomuotoonsa
Heteromies on kaikkia muita ihmisiä tyytyväisempi omaan ulkonäköönsä, paljastaa laaja uusiseelantilainen tutkimus. Naiset, olipa heidän seksuaalinen suuntautumisensa mikä tahansa, ovat paljon tyytymättömämpiä ulkonäköönsä sekä kehonsa kokoon ja muotoon. Myös homo- ja biseksuaalit miehet ovat heteromiehiä kriittisempiä omaa ulkomuotoaan kohtaan.
Tutkimuksessa oli mukana peräti 17 000 ihmistä. Heitä pyydettiin arvioimaan, kuinka samaa mieltä he olivat seuraavan väitteen kanssa: ”olen tyytyväinen vartaloni ulkonäköön, kokoon ja muotoon”.
Naiset olivat seksuaalisesta suuntautumisestaan huolimatta yhtä kriittisiä omaa olemustaan kohtaan. Ainoastaan lesboiksi itsensä määrittelevät naiset olivat ulkomuotoonsa tyytyväisempiä kuin homomiehet, mutta heteromiehiin verrattuna myös lesbot olivat itsekriittisempiä.
Tutkimustulokset vahvistavat ajatusta siitä, että seksuaalista huomiota miehiltä hakevat ihmiset kokevat eniten ulkonäköpaineita. Vaikka maailma on muuttunut paljon monimuotoisemmaksi, moni tuntuu yhä kokevan painetta mahtua perinteisiin miehen silmin nähtyihin kauneusihanteisiin.
Nykyään ymmärretään, etteivät miehetkään eivät ole turvassa ulkonäköpaineilta. Tukkaa, partakarvoitusta ja lihaksia pitäisi olla oikeissa paikoissa ja sopiva määrä. Tutkimustuloksia tulkitessa kannattaa myös ottaa huomioon, että heteromiehillä voi olla muita ihmisiä suurempi kynnys myöntää kokevansa epävarmuutta omasta ulkomuodostaan.
2. Nainen voi haluta naista olematta lesbo tai bi
Nainen, fantasioitko toisista naisista? Ehkä jopa harrastat silloin tällöin seksiä naisen kanssa, mutta et kuitenkaan koe itseäsi lesboksi tai biseksuaaliksi? Et ole ainoa, sillä viimeisimmän Finsex-tutkimuksen mukaan naisten halu naisia kohtaan on yleistynyt rajusti varsinkin nuorimmissa sukupolvissa.
Lähes joka kolmas suomalainen alle 35-vuotias nainen kertoo olevansa kiinnostunut myös muista kuin vastakkaisesta sukupuolesta. Silti kaikki eivät pidä itseään bi- tai panseksuaaleina. Osuvampi kuvaus voikin löytyä amerikkalaisen psykologin Lisa Diamondin esittelemästä naisen seksuaalisuuden joustavuudesta.
Utahin yliopistossa opettavan Diamondin käsite seksuaalisesta joustavuudesta tai vaihtelevuudesta (englanniksi fluidity) perustuu ajatukseen, jonka mukaan biseksuaalisuus ei riitä selittämään kaikkea naisten seksuaalisen kiinnostuksen kohdistumista ja toimintaa. Uusimmassa tutkimuksessaan hän jakaakin naisen seksuaalisuuden joustavuuden neljään eri tyyppiin.
Tilannekohtainen vaihtelevuus tarkoittaa omasta seksuaalisesta identiteetistä poikkeavaa käytöstä tietyissä tilanteissa. Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun heteroseksuaaliksi itsensä määrittelevä nainen sopivassa tilanteessa kuten illanvietossa tai seksijuhlissa harrastaa seksiä toisen naisen kanssa. Diamondin tutkimuksen mukaan näin käyttäytyvillä naisilla oli muita tutkittavia enemmän seksikumppaneita ja he olivat aloittaneet seksielämänsä muita nuorempina.
Keskustan Hilkka Kemppi ja isyysbloggaja Anssi Kekkonen esittävät: Miehille oma neuvolakerta ja pidennys isyysvapaaseen
Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) ja isyysaiheista Noljakanfaija-blogia pitävä Anssi Kekkonen vaativat Suomeen isyyspakettia, joka tukisi isien osallistumista perhearkeen.
He esittävät isille omaa neuvolakertaa ja isyysvapaan pidennystä. Kaksikko huomauttaa, että tilastojen mukaan isille jää nykyisin kakkosvanhemman rooli.
KEMPIN ja Kekkosen mukaan isät tulee huomioida tasavertaisina huoltajina jo raskausaikana.
– Isien oma neuvolakäynti tulisi nostaa neuvola-asetukseen ja käytännöksi kaikkialla maassa. Isien neuvolakäynnillä voisi kartoittaa isän kuulumisia ja voimavaroja, tehdä terveystarkastuksen, sekä tunnustaa isyyden. Isiä voitaisiin neuvolasta tarvittaessa opastaa vanhemmuutta tukeviin palveluihin, Kemppi ja Kekkonen esittävät.
KEMPIN mukaan hallitusohjelman kirjaukset perhevapaauudistuksen suuntaviivoiksi ovat hyvät. Hän painottaa, ettei perhevapaiden uudistus voi olla perheille leikkaus.
Kekkonen lisää, että isän vanheimpainvapaa on arvokasta aikaa, jolloin luodaan perusta elinikäiselle ihmissuhteelle.
– Vanhempainvapaiden tasaisempi jakautuminen heijastuisi tasa-arvona myös työmarkkinoille, Kekkonen uskoo.
Miksi isät eivät jää useammin perhevapaille? ”Äidillä on varaa jäädä muutaman sadan euron kotihoidontuelle, mutta isällä ei ole varaa jäädä ansiosidonnaiselle”
Iso osa isistä pitää jotain perhevapaata, mutta valtaosalla se jää siihen, että niitä pidetään yhdessä äidin kanssa lapsen syntymän yhteydessä. Niilo Toivonen jäi kotiin 4,5 kuukaudeksi.
Maria Teikari palasi töihin, kun vauva täytti puoli vuotta. Tuolloin isä, Niilo Toivonen, jäi vuorostaan kotiin.
– Meille oli alusta asti tosi selvää, että jaamme vanhemmuutta tasa-arvoisesti. Ajattelen, että kyse on kaikkien vanhempien oikeudesta lapseensa, kertoo Teikari.
Töihin palaaminen tuntui hyvältä.
– Tunnen olevani jotenkin parempi äiti ja puoliso, kun saan tehdä myös muita itselleni tärkeitä asioita.
Toivonen jäi kotiin mielellään.
– Viihdyn tosi hyvin. Tässä on päässyt tekemään kaikenlaista. Käymme ulkona paljon, otamme yhdessä päikkäreitä ja näemme ystäviä ja sukulaisia.
Toivonen on kotona huhtikuuhun eli 4,5 kuukautta.
– Tämä on todellakin etuoikeus ja mahdollisuus, toteaa tuorehko isä.
”Melkein kaikki isät voisivat kyllä lisätä vapaiden käyttöä”
Toivonen on enemmän poikkeus kuin sääntö.
– Melkein kaikki isät voisivat kyllä lisätä vapaiden käyttöä, sanoo Sosiaali- ja terveysministeriön perhevapaauudistustyöryhmän puheenjohtaja Liisa Siika-aho.
Onko tämä enemmän talous- vai asennekysymys?
– Kyllä tämä on enemmän asennepuolen kysymys. Tämä on monta kertaa mallinnettu, että monesti talous ei ole esteenä – sitä vain käytetään perusteena siihen, että kuinka ne vapaat käytetään. Että äidillä on varaa jäädä muutaman sadan euron kotihoidontuelle, mutta isällä ei ole varaa jäädä ansiosidonnaiselle vapaalle, ihmettelee Siika-aho.
Perhevapaauudistuksesta syntyy negatiivisia työllisyysvaikutuksia
Ansiosidonnaiset päivärahat pitenevät perhevapaauudistuksen myötä. Tämä näkyy heikentyvänä työllisyytenä.
– Yleensä ihmiset käyttävät ansiosidonnaisia vapaita ja siitä se negatiivinen työllisyysvaikutus tulee, toteaa Liisa Siika-aho.
Sosiaali- ja terveysministeriössä johtajana työskentelevä Siika-aho arvioi, että uudistuksen työllisyysvaikutukset ovat vuositasolla joitakin tuhansia työpaikkoja nykyistä vähemmän. Mutta paraneeko edes äitien työllistyminen?
– Se ei ole siellä keskeisimpien tavoitteiden listalla. Hallitusohjelman keskeiset tavoitteet ovat tasa-arvotavoite ja perheiden hyvinvointiin liittyvät tavoitteet sekä monimuotoisten perheiden parempi huomioiminen, kertoo Siika-aho.
Kotihoidontuki on kansainvälinen harvinaisuus
Vaikka useampi malli on yhä pöydällä, selvää on se, että isien kiintiö tulee kasvamaan. Molemmille vanhemmille ollaan asiantuntijan mukaan antamassa vähintään neljä kuukautta kiintiöitynä.
Kotihoidontuki kolmeen ikävuoteen saakka on ja pysyy. Se on suomalainen harvinaisuus.
– Kotihoidontuki on oikeastaan suomalainen erikoisuus tällä hetkellä. Muissa maissa vastaavaa ratkaisua ei ole kuin Suomessa.
Toiveena kattavampaa kotipalvelua
Töihin palanneen Teikarin mukaan perhevapaauudistus ei yksinään riitä. Hän toivoo perheille suunnattuun palvelujärjestelmään parannuksia.
– Ne palvelut, joita perheille tarjotaan, olisivat riittävän kattavia. Jos meillä ei olisi hyvää tukiverkostoa, niin aika yksinhän tässä jäisi. Jos olisi mahdollista kytkeä neuvolaa ja kotipalvelua paremmin yhteen ja se saatavuus olisi parempaa koko Suomen kattavasti kaikille perheille, ehdottaa Teikari.
PHOTOS: #MenToo: The hidden tragedy of male sexual abuse in the military
ʻO kēia kaʻu mea e pili ana i ka hana maikaʻi a Dr Fasoya nāna e kōkua iaʻu, ʻO wau nō ʻo Alberto Grace mai Sepania a ke kala nei i ka kau ʻana iā ia ma ka upena akā e loaʻa iaʻu, ma o kēia ʻoihana punaewele puni honua i lawe mai i kaʻu kāne i haʻalele iaʻu i hala no 3 mau makahiki i hala aku nei, ua hui hope wau i kēia kanaka ma kahi pūnaewele blog i kōkua ʻia e kekahi o nā mea kōkua ke kōkua aku, Ua hāʻawi aku kaʻu kāne i nā hōʻailona āpau e pili ana iā ia akā ua koho wau e noho i ka hōʻole a hōʻole ʻole iā lākou. Ua hana ʻino ʻole ʻo ia iaʻu a ua oki ka hōʻike ʻana mai i ke aloha a me ke aloha i loaʻa iaʻu ke aloha me ia ma ke kumu mua
Ua wehewehe au i nā mea āpau iā ia a ua haʻi mai ʻo ia iaʻu e pili ana i kahi pahu kōleka āna i lohe ai a hāʻawi maila ʻo ia iaʻu i kahi leka uila e kākau aku ai i ka pahu kōpela e haʻi aku iā ia i koʻu mau pilikia i loko o 2 mau lā, ua hoʻi mai kaʻu kāne iaʻu, ʻo wau wale nō Makemake ʻoe e hoʻomaikaʻi iā ʻoe i kēia kaila mokupuni pono a me kēia, nā haku a pau i ʻōlelo mai iaʻu e hele a hoʻomaikaʻi iā ʻoe, e kaomi, e ʻoluʻolu ʻoe e haʻi aku i ka poʻe e ʻimi nei i kahi hopena i kā lākou pilikia, ke ʻōlelo aku nei au iā ʻoe e kūkākūkā maikaʻi ka mea kime, he ʻoiaʻiʻo nō, he ikaika ia a ʻo nā mea āpau e haʻi aku ai ka mea e hiki mai, no ka mea, ʻo nā mea a pau a ke kāpena i haʻi mai iaʻu e hiki iā ʻoe ke hoʻokaʻa aku iā ia ma kāna: ʻo kāna leka uila a (fayosasolusionhome@gmail.com) a i ʻole ma whatsapp +2348151918774
Psychopath Manchester student raped hundreds of men in his city centre flat - the full horrific story of Britain's biggest-ever rape case can now be told - Manchester Evening News
Reynhard Sinaga: The evil double life of the churchgoing Manchester student who raped and poisoned up to 200 men who had been out clubbing - Manchester Evening News
'I remember my mum crying all night'... the devastating impact of Manchester rapist Reynhard Sinaga's crimes on his victims - Manchester Evening News
”Vanhoja IKL-kaikuja on havaittavissa” – demariaktiivi perustelee Silakkaliikkeen tarpeellisuutta
Joulupäivänä suomalaiselle poliittiselle kentälle rymisti vauhdilla Silakkaliike, joka vastustaa populistista, rasistista politiikkaa ja kielenkäyttöä. Tiedotteessaan liike kertoo pyrkivänsä tuomaan yhteen arvoiltaan humaaneja ihmisiä ympäri Suomen.
Viesti on kuultu melkoisen hyvin. Tiistaina 7. tammikuuta Silakoilla oli Facebook-ryhmässä noin 24 000 jäsentä ja Twitterissä 13 800 seuraajaa. Somesta liike aikoo siirtyä myös kentälle, ja järjestää ensimmäisen mielenilmauksensa helmikuun alussa.
Alkusoittona Silakoille oli peliyhtiössä työskentelevän Johannes Kosken blogi, jossa hän kertoi perustaneensa kansanliikkeen muutaman kaverinsa kanssa Italian vastaavan sardiiniliikkeen inspiroimana. Italiassa liike vastustaa oikeistopopulisti Matteo Salvinin La Lega -puoluetta.
Koski kertoi tyrmistyksestään, kuinka al-Holin leiriltä tuoduista orpolapsista levitettiin livestriimejä Youtubeen ja niihin kirjoitettiin halventavia kommentteja lapsista. Siitä se lähti.
Liike on ehtinyt saada jo kritiikkiäkin muun muassa käyttäytymissäännöillään: ”Harhaanjohtavan, valheellisen ja mustamaalaavan materiaalin jakaminen kiusantekotarkoituksessa, ihmisarvoa loukkaava, rasistinen tai väheksyvä sisältö ja puhe, riidan haastaminen ja vihamielinen kommentointi tai postailu voi johtaa viestin poistamiseen tai ryhmästä poistamiseen.”
Tämän sai tuta esimerkiksi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, joka erotettiin ryhmästä sähäkän sanailun takia. Myöhemmin ryhmän ylläpitäjä myönsi poistamisen olleen virhe.
Myöskin poliittista sitoutumattomuutta on kyseenalaistettu, koska Johannes Koski, yksi liikkeen alullepanijoista, oli kevään eduskuntavaaleissa feministisen puolueen ehdokas.
Silakat on siis yritetty riisua puoluepoliittisista tunnuksista – oletettavasti siksikin, ettei mikään puolue kaappaa liikettä omakseen. Silakoinnin sääntöjen mukaan turhat kyselyt puoluekannasta poistetaan, jotta keskusteluseinä pysyy siistinä.
Silakkaliikkeessä on kuitenkin mukana puoluepoliittisesti aktiivisia ihmisiä, jotka kokevat sen arvot omakseen. Yksi heistä on helsinkiläinen Juha Jaatinen, Posti- ja logistiikka-alan unionin PAUn koulutus- ja järjestötoimitsija. Hän on myös SDP:n puolueosaston, Ay-väen sosialidemokraattien, puheenjohtaja.
Liike kertoo julistuksessaan edustavansa rauhanomaista vastavoimaa populistiselle, vihaa ja rasismia provosoivalle politiikalle. Se kannattaa jakamattomia ihmisoikeuksia.
– Koko yhteiskunnan toimintakyky perustuu ihmisarvon, demokratian ja oikeusvaltion kunnioittamiselle. Nyt Suomessakin on nähtävissä epädemokraattista liikehdintää, joka uhkaa näitä arvoja, Jaatinen perustelee liittymistään Silakoihin.
Silakkaliikkeen arvot vastaavat hänen mielestään hyvin myös sosialidemokratian periaatteita. Jaatinen peräänkuuluttaa yhteistyötä, kun jakamattomat ihmisoikeudet ovat vaarassa.
– Sitä on Suomessa kyetty tekemään jo 1930-luvulta lähtien, kun äärioikeisto oli nousemassa. Maltillinen vasemmisto ja maltilliset porvarit pystyivät yhteistyöhön, ja näin äärioikeisto ei päässyt valtaan kuten valitettavasti monessa muussa maassa, hän viittaa historiaan.
Jaatinen havaitsee samanlaisia vanhoja IKL-kaikuja vastakkainasettelussa ”meikäläisiin” ja ”heikäläisiin”. Tällainen kansakunnan jako estää hänen mielestään järkevän politiikanteon.
– Ikävä kyllä, suoranaisilla valheilla saa kannatusta.
Näkökulma: Sanna Marin antaa kasvot naisten emansipaatiolle Suomessa ja Virossa - osa miehistä pelkää menettävänsä sukukalleutensa kuin miesmalli maalauksessa
Osa konservatiiveista pelkää menettävänsä miehisen elintilansa kuin miesmalli sukukalleutensa Sally von Kügelgenin maalauksessa. Konservatiivimiesten on hyväksyttävä ja ymmärrettävä, miksi naisten emansipaatio on tärkeää politiikassa ja 2020-luvun yhteiskunnassa.
Emansipaatio on akateeminen sana, mutta sen merkitykset kertovat, mistä Sanna Marinin pääministeriydessä on miljoonille tai sadoille miljoonille maailman ihmisille kyse.
Siksi on luontevaa, että pääministeri Marinin Viron-vierailu alkoi kierroksella taidemuseo Kumussa.
Marin tutustui näyttelyyn nimeltä Itsensä luominen - emansipoituva nainen Viron ja Suomen taiteessa.
Suomenkielinen Tieteen termipankki määrittelee emansipaation seuraavasti: ”sivistyksellinen, sosiaalinen, poliittinen ja oikeudellinen vapautuminen tai vapauttaminen alaikäisyydestä, holhouksesta, sorrosta, orjuudesta ja epäitsenäisyyden tilasta”.
Emansipaatio on vapautumista holhouksesta tai eriarvoisuudesta. Sen tavoitteena on tasa-arvon saavuttaminen.
Viime vaalikaudella naiset olivat suomalaisessa hallituspolitiikassa kahvinkeittäjän roolissa. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen johtotrio koostui koko vaalikauden ajan pelkistä miehistä, vaikka nimet johtokolmikossa vaihtuivat.
Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat olivat miehiä. Tasavallan presidenttinä istui mies.
Sipilän hallitus leikkasi naisten työllistymistä edistävistä palveluista, kuten varhaiskasvatuksesta.
Marinin mimmiliiga - sanan railakkaassa merkityksessä - edustaa monille näyttävää emansipaatiota.
Osalle konservatiiveista sen hyväksyminen tuottaa tuskaa. He pelkäävät oman julkisen elintilansa kaventumista, hegemoniansa menettämistä.
Viron taidemuseon 100-vuotisjuhlanäyttely kiinnittää katsojan huomion siihen, että naistaiteilijat ovat 1800-luvulta lähtien kulkeneet Suomessa ja Virossa emansipaation airueina.
Esillä on muun muassa Julie Hagen Schwarzin, Sally von Kügelgenin, Karin Lutsin, Natalie Mein, Lydia Mein, Aino Bachin, Olga Terrin, Maria Wiikin, Helene Schjerfbeckin, Sigrid Schaumanin, Elga Sesemannin, Ellen Thesleffin, Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän teoksia.
Virolaisen Lutsin (1904-1993) maalaukset vangitsevat katseen ja vapauttavat ajatuksia. Sama ilmiö oli luultavasti syynä siihen, että yhteiskuva Marinista, Katri Kulmunista, Maria Ohisalosta ja Li Anderssonista levisi maailman ympäri.
Lutsin 1930-luvun maalauksissa munkit kulkevat hameissa ja naiset housuissa.
Epäsovinnaisuus ja sukupuolirooleilla leikittely on läpi modernin historian ahdistanut konservatiivisia miehiä.
Marraskuussa Viron sisäministeri Mart Helme kertoi Tallinnassa suomalaisille politiikan toimittajille, millaisena hän näkee naisten aseman yhteiskunnassa.
Helme kertoi tekevänsä kaikkensa tyttäriensä hyvinvoinnin eteen ja liikuttui kyyneliin puhuessaan edesmenneestä äidistään.
– Rakastin äitiäni hänen viimeiseen hengenvetoonsa asti. Hän oli sokea viimeiset viisi vuotta. Minulla on vaikeuksia puhua hänestä ilman kyyneleitä, Helme sanoi.
Kyse ei ole siitä, etteivätkö konservatiiviset miehet arvostaisi naisia - kyllä he arvostavat ja ainakin haluaisivat pidellä naisia kuin kukkaa kämmenellä. Perheissä naiset saavat olla kuningattaria ja prinsessoita.
Kodin kuningattaren ei kuitenkaan olisi soveliasta nousta julkisella näyttämöllä kuningattareksi eli politiikassa pääministeriksi.
Teini-ikäinen Jake olikin Gemma: Aikuinen nainen esiintyi teinipoikana ja käytti hyväkseen kymmeniä tyttöjä Britanniassa – oikeus passitti saalistajattaren pitkäksi toviksi vankilaan
Britanniassa on paljastunut järkyttävä seksuaalirikosten sarja, jossa 21-vuotias nainen esitti teini-ikäistä poikaa ja saalisti nuoria tyttöjä verkossa. Nainen myös tapasi uhrejaan ja käytti heitä seksuaalisesti hyväksi.
21-vuotiaan Gemma Wattsin uhrit olivat brittimedian mukaan aidosti kuvitelleet tapailevansa 16-vuotiasta teinipoikaa, "Jake Watonia". Tapauksesta uutisoivat muun muassa BBC ja Metro.
Nainen saalisti 13–16-vuotiaita teinityttöjä muun muassa Instagramissa ja Snapchatissa. Hän viestitteli uhriensa kanssa ja maanitteli ja kehui näitä viesteissään. Viestittelyissä oli vaihdettu myös intiimejä kuvia jo ennen tapaamista.
Lontoon pohjoispuolella äitinsä kanssa asunut nainen matkusti eri puolille maata tavatakseen tyttöjä.
Asu ja puhe hämäsivät
Brittimedian mukaan Gemma Watts meni täydestä jopa joidenkin tyttöjen vanhemmille, sillä nainen piilotti pitkät hiuksensa lippalakin alle, pukeutui kuin teinipojat ja käytti teini-ikäisten puhetapaa ja sanastoa.
Viranomaisten mukaan saalistajattarella saattoi olla jopa 20-50 uhria. Wattsin tapaan toimia kuului vaihtaa kohdettaan nopeaa tahtia. Jotkut uhreista kokivat naisen käsissä ensi-ihastuksensa ja tulivat lopuksi hyväksikäytetyiksi ja jätetyiksi.
Naisen toiminta tuli ensimmäistä kertaa viranomaisten tietoon keväällä 2018, kun lääkäri oli raportoinut erään tytön seurustelleen vanhemman pojan kanssa.
Poliisi puuttui tilanteeseen saman vuoden kesällä ja nainen tunnusti olleena seksuaalisessa kontaktissa kolmen tytön kanssa esiintyen Jakena.
Myöhemmin hänet laskettiin vapaaksi, mutta pidätettiin jälleen lokakuussa, kun poliisi löysi Wattsin yhdessä erään kadonneeksi ilmoitetun tytön kanssa.
Kyseisessä tilanteessa naisen valeasu meni täydestä jopa poliisille. Poliisit olivat aluksi kuvitelleet naisen olevan Jake-niminen teinipoika ja lähteneet kuljettamaan häntä Lontooseen kotiin.
Vasta matkan aikana poliisit olivat tajunneet, että heidän käsissään oli itse pääepäilty. Nainen on sittemmin myöntänyt syyllisyytensä useisiin rikoksiin ja hänet tuomittiin nyt kahdeksan vuoden vankeuteen.
Tony Halme oli eliittiä vihaava kansantaiteilija – tämä on kymmenen vuotta sitten kuolleen nyrkkeilijän perintö maamme oikeistopopulismille
Äänivyöryllä eduskuntaan valittu Tony ”Viikinki” Halme pumppasi itsensä lihaskimpuksi kostoksi lapsuutensa kaltoinkohtelusta.
KEVÄÄLLÄ 1999 ”joku vitun idiootti pingviini” oli tuonut taideteoksensa näytille Helsingin kaupungin taidemuseoon Tennispalatsiin.
Tuo joku oli käsitetaiteilija-nykymuusikko Yoko Ono tai ”Koko Jono” kuten taidekriitikon roolin ottanut Tony Halme häntä myös toistuvasti kutsuu Kolmas pyörä -nimisen televisio-ohjelman reportaasissa.
Youtubeen armoitetusti ladatulla tallenteella Halme vaahtoaa ”punaviiniä lirpittäneen” Yoko Onon töistä Erkki Pirtolalle, nyt edesmenneelle suomalaiselle kuvataiteilijalle ja taidekriitikolle.
Kirkkaalle jalustalle asetettu omena saa pilottitakkiin ja lippalakkiin sonnustautuneen Halmeen suunniltaan:
”Tässä on naurettavuuden huipputaideteos, joku täysvaljastettu apina-gorilla-paviaani on tuonut omenan pleksilasin päälle ja sanonut, että tämä on taidetta! Onko tämä taidetta?” hän tivaa Pirtolalta, joka aloittaa nopeasti katkeavan selostuksen siitä, miten teoksen voisi nähdä kuvaavan ”elämää ja tuhoa”.
Pian Halme on jo rämpyttämässä postilaatikon muotoista teräksistä pömpeliä. ”Älä koske teokseen, vänligen rör inte”, Pirtola lukee huolestuneena plakaattia vieressä, mutta se saa Halmen vain innostumaan, hakkaamaan hökötystä kyynärvarrella ja täräyttämään lopuksi sen kylkeen vielä mojovan oikean suoran, niin että koko komeus on kaatua sijoiltaan.
Kyseisen näyttelyn alla Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa Yoko Ono kertoo, että maskuliinisuus taiteessa merkitsee vääjäämättömästi tuhoutuvia patsaita ja väkivaltaa. ”Miehisyys tappaa.”
Toksisen maskuliinisuuden äärimmäinen perikuva konkreettisesti mukiloimassa maailmankuulun avantgarde-feministin käsitteellisiä taideteoksia. Tämän havainnollisemmaksi kulttuurisodankäyntiä ei saa tekemälläkään.
Siksi kotimaisen taidehistorian kaanoniin tulisi nostaa reportaasin viimeinen kohtaus (jota ilmeisesti ei ole lavastettu, ainakaan perimätieto ei kerro muuta), kun Yoko Ono soittaa näyttelyssä sijaitsevaan puhelimeen ja Tony Halme vastaa. Tuo puhelu muutti näkemykseni Tony Halmeesta.
Se toi myös näkyviin jotain kiinnostavaa identiteettipoliittisesta oikeistopopulismista, jonka jykevimmät vaikutukset realisoituivat vasta paljon tuota hetkeä myöhemmin.
Tutkijat: Naisten huonommat palkat ovat muinaisjäänne
Tutkijat vertasivat 35- ja 40-vuotiaiden saman koulutustason saaneiden naisten ja miesten tuloja.
NAISTEN huonommat palkat ovat muinaisjäänne, ja tilanteen muuttamiseksi tarvitaan poliittisia toimia. Näin peräävät Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä kirjoittavat Tampereen yliopiston tutkijat Satu Ojala, Paula Koskinen Sandberg ja Armi Mustosmäki.
Kun tutkijat vertasivat samanikäisiä 35- ja 40-vuotiaita tekniikan sekä hyvinvointi- ja terveysalojen saman koulutustason suorittaneita naisia ja miehiä, naisille kertyneet työtulot osoittautuivat huomattavasti alhaisemmiksi.
Esimerkiksi Sari Sairaanhoitajalla ja Ilkka Insinöörillä vuosityötulojen ero oli 35-vuotiaan kunnan työntekijän Ilkan hyväksi noin 12 300 euroa ja 40-vuotiaana lähes 14 000 euroa.
Sari Sairaanhoitajan tulot jäivät nelikymppisenä kuntasektorilla noin 70 prosenttiin Ilkka Insinöörin tuloista. Yksityisellä sektorilla tilanne oli Sarin kannalta vielä huonompi – tulot jäivät 60 prosenttiin.
VERTAILUSSA ei tarkasteltu tehtyjä työtunteja, mutta aineistosta rajattiin pois tarkasteluvuonna tai sitä edeltävänä kahtena vuonna lapsia saaneet.
”Analyysissa tehdyt havainnot eivät olleet millään tavalla positiivisia”, sanoo tutkijatohtori Satu Ojala.
Usein palkkaerokeskustelussa viitataan miesten tekemään suurempaan työmäärään, mutta Ojalan mukaan se selittää eroa vain jonkin verran.
Työtulojen vertailu tehtiin tekniikan ja terveys- ja hyvinvointialojen toisen asteen ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden 35- ja 40-vuotiaiden naisten ja miesten välillä vuonna 2015.
Vaikka miehet tekevät aiemman tutkimuksen perusteella pitempää päivää ja nousevat useammin johtoasemiin, euroerot olivat niin valtavia, että ne antavat tutkijoiden mukaan viitteitä systemaattisesta palkkasyrjinnästä.
”Ansioiden tasa-arvon kannalta on huomattava, että myös rahapulasta kärsivillä kuntatyönantajilla on varaa maksaa Sarin tasoisen tutkinnon tehneelle Ilkalle huomattavasti korkeampaa palkkaa”, tutkijat huomauttavat.
NAISTEN palkoissa on yhä historiallisia jäänteitä siitä, että naisille on ollut tapana maksaa pienempää palkkaa.
”Se on ollut vakiintunut käytäntö sekä Suomessa että muualla, ja tietysti naistyypillisen hoiva- ja kasvatustyön vähäisempi arvostus liittyy siihen”, sanoo tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg.
Kaikista tasa-arvohankkeista huolimatta naisen euro jää yhä 84 senttiin, ja tämäkin vertailu vahvisti tilanteen.
Taustalla ovat tutkijoiden mukaan esimerkiksi syvä alojen välinen segregaatio eli jakaantuminen naisten ja miesten aloihin sekä perhevapaajärjestelmä, jossa naiset käyttävät 90 prosenttia vapaista.
”On totta, että miehet tekevät enemmän työtunteja, mutta sekään ei ole neutraali asia. Se liittyy kiinteästi naisten suurempaan hoivavastuuseen, josta miesten lisätyötunnit ovat seurausta. Naiset eivät voi tehdä tunteja enempää, koska heillä on muita vastuita”, Koskinen Sandberg kuvaa.
PALKKAERON yksi syy on myös suomalaisessa työehtosopimusjärjestelmässä ja aloittain eriytyneissä sopimuksissa.
”Järjestelmä ei ole pystynyt korjaamaan tilannetta. Riittäviä toimia ei ole tehty sukupuolten välisen toteutuvan työtuloeron poistamiseksi”, Ojala toteaa.
Esimerkiksi vuonna 2007 Tehyn työtaistelun myötä sairaanhoitajien saamat palkankorotukset levisivät laajalti muille aloille. Hoitajien suhteellinen palkkakuoppa pysyi ennallaan samoin kuin sukupuolten palkkaero.
Kuntien selviytymiskeino on viime aikoina ollut alihankinta ja kilpailuttaminen. ”Väittäisin, että naisten kustannuksella. Usein ne ovat hoiva-alalla tarkoittaneet palkkojen leikkaamista tai pitämistä hyvin matalalla tasolla.”
PAHENEVA työvoimapula sote-alalla ja esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tulee nostamaan palkkoja, tutkijat uskovat. Paikallisia merkkejä palkankorotuksista on jo nähty ainakin pääkaupunkiseudulla.
”Toisaalta ei se riitä, jos työolot viedään siihen pisteeseen, ettei alalla haluta enää olla töissä”, Ojala korostaa.
Poc ja trans
Kelet kuuluu vähemmistön vähemmistöön, ja nyt hänestä on tehty dokumenttielokuva.
KELET syntyi Suomessa. Kun hän oli 12-vuotias, hänen suomensomalialainen perheensä muutti Suomesta Manchesteriin. Seitsemän Britannian-vuoden jälkeen hän palasi, mutta yksin.
Suomessa hän tapasi toimittaja Susani Mahaduran. Mahadura oli tekemässä Ylessä radio-ohjelmaa sukupuolen moninaisuudesta ja etsi studiovierasta.
”Pohdin, että Suomessa on pakko olla poc-tyyppejä, jotka on trans”, Mahadura sanoo. ”Poc” eli people of colour tarkoittaa muita kuin valkoihoisia. ”Trans” on ihminen, jonka kokemus omasta sukupuolesta ei vastaa sitä, jonka viranomaiset hänelle syntymässä määrittelivät.
Kelet oli ”poc” ja ”trans”. Mahadura kutsui hänet radio-ohjelmaan.
Nyt Keletistä on tullut myös päähenkilö Susani Mahaduran ensimmäiseen dokumenttielokuvaan Kelet. Se on ensimmäinen mustan suomalaisen transnaisen elämästä kertova elokuva.
”Halusin antaa äänen niille, joita harvemmin kuullaan”, Mahadura sanoo. ”Vähemmistön vähemmistössä elävä ihminen joutuu kokemaan paitsi transfobiaa myös rasismia.”
Tämän takia Kelet esiintyy julkisuudessa vain etunimellään.
”En ole sellainen, että olisin aikaisemmin hirveästi avautunut ihmisten edessä”, Kelet sanoo. ”Elokuvan teko pakotti minut miettimään asioita.”
”Nuoruudessani en nähnyt missään transihmisiä, jotka olisivat olleet esikuvia. Elokuvan kautta me pyritään näyttämään, millaista on olla trans. Vaikka se on rankkaa, sen ei aina täydy olla. Elokuvan tarkoitus on voimaannuttaa. Siinä on lämmin fiilis alusta loppuun.”
Kelet esitetään Helsingin Docpoint-festivaalilla 27.1.–2.2. ja myöhemmin Ylellä.
Tehyn vaatimuksiin suostuminen merkitsisi 333 euron tulonsiirtoa jokaiselta palkansaajalta hoitajille - työnantaja löi pöytään hätkähdyttävät luvut
Äiti ravisti ja heitti vauvan sängylle, seurauksena aivovamma
Valokuvat paljastavat: Bill Clinton lensi pedofiili Jeffrey Epsteinin ”Lolita Expressillä”
Nainen välttyi syytteeltä: Syytäjä pitää mahdollisena että sohvalla istunut mies työnsi veitsen itse vatsaansa - MURHA.INFO
Näyttelijä puukotti avomiestänsä ensi-illan jälkeen Oulussa - MURHA.INFO
62% naisista on raiskausfantasioita - MURHA.INFO
Feministeillä kovimmat raiskausfantasiat? – Laiton Lehti?
Facebook tulkitsee poliittista mainontaa: Naisten oikeudet ja ilmasto ovat aiheita, joihin pitää pyytää yhtiöltä lupa
Berliinissä työskentelevä suomalaisyrittäjä ei voi mainostaa synnyinmaassaan. Helsingin kaupungin kansainvälinen kampanja hyytyi. Jopa Neste törmäsi Facebookin uusiin sääntöihin.
Tasa-arvo ja ilmastokriisi. Maahanmuutto ja terveydenhuolto.
Tuloerot.
Facebook tulkitsee nämä niin poliittisiksi ja tulenaroiksi aiheiksi, ettei niistä sovi puhua mainonnassa ilman erityistä lupaa. Siinä missä Twitter on kieltänyt poliittisen mainonnan kokonaan, Facebook vaatii omia ilmoittajiaan hakemaan erityistä valtuutusta "yhteiskunnallisia asiakysymyksiä, vaaleja tai politiikkaa" koskeville mainoksille.
Tämä aiheuttaa vaikeuksia Tanja Eskolalle, joka pyörittää viestintäalan yritystään Berliinistä käsin.
– Minun yhden naisen viestintä- ja vaikuttamistoimistoni mainos jäi viikko sitten Facebookin hampaisiin, koska se oli luokiteltu poliittiseksi, Eskola sanoo.
Hän tavoitteli maksetulla some-näkyvyydellä asiakkaita Suomen järjestökentältä. Edellinen kampanja oli päättynyt viitisen päivää aikaisemmin ilman ongelmia, joten hämmästys oli suuri, kun Facebook tällä kertaa torppasi ilmoituksen.
Yrittäjä ei vieläkään tiedä, mikä viestissä oli vialla. Kenties hashtagit #feminismi, #veganismi ja #ilmastokriisi olivat Facebookille liikaa.
– Kävi ilmi että Facebook on toimeenpannut käytännön, joka rajoittaa poliittisesti toimivien ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin pureutuvien mainostajien toimintaa – jollaiseksi minutkin siis luettiin.
Eskola ei peittele Digital Treehugger -yrityksensä poliittisuutta. Hän sanoo, että kaikki poliittista – ja hän itse on maailmanpelastaja, joka myy palvelujaan toisille maailmanpelastajille. Yrittäjän mukaan on huolestuttavaa, että Facebook pyrkii estämään poliittista puhetta.
– Väksiinkin tämä toiminta näyttäytyy yhteiskunnallisesti aktiivisten toimijoiden kyykyttämisenä.
Jäljenpänä tässä artikkelissa käymme läpi, mitä näistä aiheista Facebook-mainostajat saavat sanoa ilman valtuutusta – ja mihin täytyy pyytää lupa.
Facebook torjuu vaalivaikuttamista
Miksi Facebook toimii näin? Kaikki alkoi Yhdysvaltain presidentinvaaleista vuonna 2016. Konsulttiyhtiö Cambridge Analytica ja nimettömäksi jääneet venäläistahot käyttivät Facebookin mainosalustaa vaalivaikuttamiseen.
Tuon toiminnan on epäilty siivittäneen Donald Trumpin Yhdysvaltain presidentiksi ja britit ulos EU:sta.
Facebookia on grillattu asiasta jo parin vuoden ajan. Nyt yhtiö näyttää päättäneen, että seuraavissa vaaleissa sitä ei enää syytellä. Nykyisin, jos Facebook tulkitsee sen sivuille laitetun mainoksen poliittiseksi tai yhteiskunnallisesti merkittäväksi, ilmoittajan on todistettava henkilöllisyytensä ja haettava siihen valtuutus.
Valtuutuksen hakemisessa on Tanja Eskolan kannalta se ongelma, että sellaisen voi saada vain siihen maahan, jossa asuu.
– Se tarkoittaa, että koska asun Saksassa, minulta vietiin mahdollisuus tehdä Facebook-mainontaa Suomessa.
– EU:ssa puhutaan palveluiden ja ihmisten vapaasta liikkumisesta, mutta tämä on aika iso kapula niihin rattaisiin.
Viestintäyrittäjän tärkein työkalu on sosiaalisen media. Nyt vastaperustetun yrityksen tulevaisuus on vaakalaudalla.
– Tämä voi olla kuolinisku ammatilliselle toiminnalleni. Enkä usko että olen ainoa, Tanja Eskola sanoo.
Nyt puhuvat pornokauppiaat – puskevatko seksilelujen verkkokauppa ja nettiporno perinteiset erotiikkaliikkeet sukupuuttoon?
Suhtautuminen pornoon ja seksivälineisiin on muuttunut yhä hyväksyvämmäksi. Verkkokauppa ja nettiporno vetävät, mutta miten on käynyt vanhan liiton pornokaupoille?
Vielä 1990-luvulla pornovideot ja erotiikkaliikkeet saivat monen tavallisen tallaajan korvat punoittamaan. K-18-elokuvat olivat Suomessa kokonaan lailla kiellettyjä, joten moni tilasi pornoa ulkomailta.
Lainsäädäntöä muutettiin sallivampaan suuntaan vuosituhannen vaihteessa. 2010-luvun kuluessa nettiporno ja seksilelujen verkkokauppa löivät ryminällä läpi.
Erotiikkaliikkeiden asiakaskunta on muuttunut yhä kirjavammaksi kattaukseksi erilaisia suomalaisia: nuoria ja vanhoja aikuisia, pariskuntia, naisia ja miehiä.
Erotiikka-alan verkkokauppa haastaa yrittäjiä, mutta vanhan liiton pornokauppiaat eivät usko perinteisten liikkeiden kuolemaan.
Kari Valo on pyörittänyt Aikuisten lelukauppa -erotiikkaliikettä Helsingin Kalliossa yli kolme vuosikymmentä. Hän on tunnettu paitsi pitkän linjan pornokauppiaana niin myös HIM-laulaja Ville Valon isänä.
Kari Valo kuvailee liikettään kanikopiksi. Luonnehdinta on osuva. Pienen liikkeen perällä on pieni DVD-valikoima ja seinille on aseteltu erilaisia seksivälineitä: esimerkiksi kahleita, dildoja ja ruoskia.
Tila on käytetty hyväksi viimeistä hyllymillimetriä myöten, ja vähän ylikin. Seinillä on kuvia Robert De Nirosta Taksikuski-elokuvan (1976) Travis Bicklen roolissa. Valo on leffan fani.
Valon mukaan erotiikkaliikkeiden kivijalkakauppa ei ole kuollut tai kuolemassa, mutta kaupankäynti on muuttunut.
– 1990-luvun alkupuolella oli hyvin erilaista. Silloin oli hyvin ihmeellistä, että tällaisia niin sanottuja törkyvideoita myytiin kansalle. Viranomaiset kävivät kurkistelemassa paikkoja.
Tällä hetkellä Valon suurimman haasteen liikkeen pyörittämisessä asettavat Kalliossa tehtävät tietyöt. Asiakkaat eivät meinaa löytää pysäköintipaikkoja ja liikkeen ovea.
– Pitäisi varmaan laittaa liike Jukolan viesteihin rastiksi, niin ihmiset löytäisivät paikalle.
Toinen merkittävä haaste liittyy seksivälineiden verkkokauppaan.
– Verkkokauppa on tietenkin muuttanut alaa. Tein itsekin aikoinaan postimyyntiä, mutta nykyään pitäisi olla suuret tilat ja valikoima sekä hereillä oleva henkilökunta, joka saisi paketit jo tilauspäivänä eteenpäin. Lisäksi maksutapoja on useita erilaisia. Ja kaiken lisäksi asiakkaalla on vielä mahdollisuus ostaa änkyttämällä (osamaksulla), Valo luettelee.
Onko verkkokauppa vienyt perinteikkään kivijalkapornokaupan asiakaskuntaa?
– Kyllä, se on tietenkin vienyt asiakkaita. Eihän tällainen kanikoppi pysty kilpailemaan tuollaisten suurten yritysten kanssa. Asiakkaita on kuitenkin edelleen. He ovat sellaisia, jotka haluavat nähdä tuotteen ja saada sen käsiinsä heti, Valo summaa.
Entäpä sitten ne tärkeimmät tuotteet? Mikä suomalaisia kiinnostaa?
– Kyllä nämä ikivihreät tuotteet ovat kansanomaisesti sanottuna ”tuhero” ja ”meisseli”. Ne ovat ne tukipilarit. Niistä tulee uusia malleja, materiaaleja, värejä ja toimintoja.
Suomessa toimii myös suuria erotiikka-alan verkkokauppoja, kuten Kaalimato.com ja Hot Lips. Kummatkin tarjoavat tuhansia erilaisia tuotteita.
Hot Lipsin Helsingin-myymälä Itäkeskuksessa on laajuudeltaan kunnioitettavat 400 neliömetriä. Tarjolla on kaikenlaista eroottisista asuista, pienistä seksileluista ja elokuvista aina yli 1 600 euroa maksaviin seksinukkeihin.
Hot Lips -ketjun omistaja Samuli Katainen uskoo edelleen vahvasti erotiikkaliikkeiden tulevaisuuteen, vaikka verkkokaupan lisääntyminen onkin päivänselvä asia.
Brittitutkimus: näin yleinen on perheiden vaiettu salaisuus – ”Tietääkö nainen itsekään”
Brittitutkimuksen mukaan joka 25:s isä luulee väärin lasta omakseen.
Aisankannattajaksi kutsutaan naimisissa olevaa miestä, jonka puoliso on uskoton.
Ranskaksi ja englanniksi suomalainen aisankannattaja on cocuald tai cuckold, jotka sanat johdetaan käki-nimisestä linnusta, joka munii toisten lintujen pesiin, jolloin isäntälintu joutuu hautomaan ja ruokkimaan käen poikasen.
Ilta-Sanomat kertoi keskiviikkona Ristosta (nimi muutettu), joka oli saanut vaimonsa kanssa pitkään toivotuin ja yritetyn lapsen.
Elettiin kesää 2014. Tammikuussa 2016 Ristolle paljastui vaimonsa sähköpostikirjeenvaihdosta, ettei hän ollut lapsensa isä, vaan isä oli aivan toinen mies, vaimon sivusuhde, minkä isyystesti vielä vahvisti.
Vaikka liitto päättyi eroon, Ristolta vaaditaan yhä elatusmaksuja. Riston entistä vaimoa ei tuomittu petoksesta, koska oikeus katsoi myös hänen olleen isyystestiin asti epävarma lapsensa oikeasta isästä.
Riston yritys kumota isyys oikeuskanteella taas myöhästyi parilla kuukaudella – määräaika on kaksi vuotta lapsen syntymästä.
– V****aa niin, ettei veri kierrä, Risto kommentoi tilannettaan IS:lle.
MITÄ sanoo viileästä tutkijapositiosta käsin kokenut seksologi ja seksuaalisosiologian tuntija, Väestöliiton väestöntutkimuslaitoksella työskentelevä tutkimusprofessori Osmo Kontula Riston tilanteesta.
Onko kyseessä yleisempikin ilmiö?
– Tätä ei ole Suomessa tutkittu, Kontula tietää.
Kontula korostaa erehtymisen olevan inhimillistä.
– Ihmisillä on nykyisin kumppaneita, jotka vaihtuvat, ja on eri pituisia suhteita ja siirtymiä suhteista toiseen ja niin edelleen. Siinä ei aina lasketa päiviä niin tarkkaan, joten nainenkin saattaa olla väärässä käsityksessä siitä, kuka se isä sitten on.
– Se on aivan inhimillistä myös erehtyä, Kontula armahtaa.
Miesten reaktiot vaihtelevat yksilöllisesti. Aisankannattajat eivät ole veistetty samasta puusta, kuten eivät ole aisatkaan elävässä elämässä.
– Miehet ovat niin erilaisia, miten reagoivat ja millaisia ovat heidän tunteensa. Tietysti, jos luulee olevansa lapsensa isä ja sitten tuleekin uutta tietoa, niin varmasti tunteet heilahtelevat, Kontula sanoo.
– Mutta jos lapsen kanssa on syntynyt hyvä sosiaalinen suhde ja lapsi on kokenut miehen aidosti isäksi ja suhde toimii, niin ei se välttämättä muuta mitään, Kontula sanoo rohkaisevasti.
BRITANNIASSA vuonna 2003 julkistetun tutkimuksen mukaan joka 25:s isä luulee lapsensa olevan omansa, vaikka biologinen isä on joku muu.
Tutkimus tehtiin Liverpoolin John Moores -yliopistossa. Materiaalina olivat dna-tutkimukset isyydestä. Tutkijat myönsivät, että tuloksessa saattoi olla vääristymää, koska juuri epävarmuus isyydestä ajaa pariskuntia dna-testeihin.
– Epävarmuus askarruttaa, vaikka ei olisi syytäkään, Kontula tietää.
Viime vuonna Britannian kansallisen terveyspalvelun NHS:n koulutusjohtaja arveli, että jopa joka kymmenes britti olisi väärässä isänsä henkilöllisyydestä.
Ristolla on paljon kohtalotovereita ympäri maailmaa. Miten paljon heitä on Suomessa, on Kontulan mukaan täysin mahdoton sanoa.
Hän ei usko, että on mitään erityistä tekijää, joka suojelisi juuri suomalaisia miehiä tältä yleismaailmalliselta ilmiöltä.
Etenkään nykyisin.
– Ennen suhteet olivat pysyvämpiä, mutta tänä päivänä meillä on enemmän siirtymistä suhteesta toiseen siinä iässä, kun lapsia hankitaan. Silloin tulee niitä vaikeuksia, tietääkö nainen itsekään, kuka se oli, Kontula sanoo.
Jos äiti edes ei tiedä, isän mahdollisuudet tietää eivät ole ainakaan paremmat – syntyvästä lapsesta puhumattakaan.
Risto iloitsi, kun pitkään odotettu lapsi syntyi – pari vuotta myöhemmin hän avasi tabletin ja perheonni mureni hetkessä
Vuosia toivottu lapsi ei ollutkaan Riston oma. Silti häntä uhkaavat kymmenientuhansien eurojen elatusmaksut.
RISTON oikeustaju on koetuksella. Myös hermot.
Häneltä vaaditaan 485,37 euron kuukausittaisia elatusmaksuja, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsi on nyt reilut viisi vuotta vanha. Näin ollen Riston pitäisi maksaa vuosien saatossa ainakin yli 70 000 euroa.
Ongelma on kuitenkin siinä, että Risto ei ole biologisesti lapsen isä. Mutta Suomen lain mukaan poika on Riston, ja sekös häntä sapettaa.
– Vi****aa niin, ettei veri kierrä, Risto sanoo.
– Tämä menee täysin mun käsityskykyni ylitse.
RISTO ja hänen vaimonsa yrittivät lasta monen vuoden ajan. He turvautuivat myös hedelmöityshoitoihin.
Lopulta ilonpäivä, suuri ihme, koitti syksyllä 2013. Silloin Risto sai tietää, että hänen vaimonsa odotti lasta. Poika syntyi seuraavan vuoden kesällä.
– Se oli epäuskoista iloa, että asia onnistui vihdoinkin, Risto sanoo.
Risto vietti kertomansa mukaan ajoittain onnellista perhearkea. Olihan sitä toivottu. Joskin omiakin ongelmia oli.
– Ne ovat tunnetasolla aika helkkarin isoja juttuja, kun pikkupentu on kipeänä ja ainoa, missä se suostuu rauhoittumaan ja nukkumaan, on sun rinnan päällä.
ILLUUSIO perheonnesta mureni yhtenä tammikuisena päivänä vuonna 2016.
Risto avasi tablettitietokoneen kirjautuakseen sähköpostiinsa. Sähköpostiohjelma yhdisti Riston suoraan hänen vaimonsa sähköpostiin, josta paljastui karu totuus. Risto luki muutaman sähköpostiviestin, joista hän sai selville, että vaimolla oli ollut avioliiton ulkopuolinen suhde.
Vaimon sähköpostiviesteistä kävi ilmi, ettei Riston poika ehkä olisikaan hänen oma poikansa. Isyystesti vahvisti asian: Risto ei ollut lapsen biologinen isä.
Se oli avioliiton loppu.
Ex-vaimo joutui oikeuteen syytettynä törkeästä petoksesta. Syyttäjän mukaan nainen uskotteli Ristolle, että tämä olisi isä, minkä takia Ristolle aiheutui taloudellisia menetyksiä. Syyte kuitenkin kaatui, koska oikeuden mukaan ex-vaimokin sai varmuudella tietää lapsen biologisesta isästä vasta isyystestistä.
RISTO oli ikävästä lapsiuutisesta shokissa. Kriisi vaikutti hänen terveyteensä ja työkykyynsä, eikä hän kyennyt toimimaan rationaalisesti. Hän yritti kumota isyyden, mutta myöhästyi parilla kuukaudella. Lain mukaan kanne isyyden kumoamisesta tulee nostaa kahden vuoden sisällä lapsen syntymästä.
– Asia harmittaa, koska mitään tästä viimeisen neljän vuoden paskasta ei olisi tarvinnut sietää, jos se paperi olisi ollut ajoissa käräjäoikeudessa.
– Mutta olen miettinyt asiaa niin päin, että se kertoo musta ihmisenä paljon, kun mun oli vaikea päästää lapsesta irti.
Risto on nähnyt pojan viimeisimmän kerran vuoden 2016 syyskuussa.
– Lapsi oli mulle tärkeä, Risto sanoo.
Lain ja virallisten pöytäkirjojen mukaan Risto on siten pojan isä. Tällä perusteella Ristolta vaaditaan nyt Helsingin käräjäoikeudessa elatusmaksuja. Kanne on jätetty lapsen nimissä. Häntä oikeudessa edustaa Riston ex-vaimo, joka käytännössä huolehtisi rahojen käytöstä lapsen hyväksi.
– Se on täysin kohtuutonta, Risto sanoo.
IS ei tavoittanut Riston ex-vaimoa kommentoimaan asiaa tiistaina. Helsingin käräjäoikeus käsittelee lapsen elatusmaksuasiaa ensi viikon keskiviikkona.
Jutussa on käytetty lähteenä oikeuden pöytäkirjoja. Jutussa esiintyvän Riston nimi on muutettu.
Ristolta vaaditaan elatusmaksuja toisen lapsesta – professori: ”Vaikuttaa siltä, että on jäänyt musta pekka käteen”
Miksi ”väärä isä” joutuu maksamaan elatusmaksuja lapsesta, joka ei ole hänen biologinen lapsensa?
RISTON oikeustaju on koetuksella.
IS kertoi, miten Ristolta vaaditaan 485,37 euron kuukausittaisia elatusmaksuja. Ongelma on siinä, ettei Risto ole lapsen biologinen isä.
Asia paljastui, kun Risto sattui vilkaisemaan vaimonsa tablettitietokonetta. Riston illuusio onnellisesta perhe-elämästä särkyi. Vaimolla oli ollut avioliiton ulkopuolinen suhde.
Isyystesti vahvisti, ettei lapsi ollut Riston.
Risto on halunnut kumota isyyden. Hänen mielestään hänen ei kuulu maksaa elatusmaksuja.
Asia on esillä ensi viikolla Helsingin käräjäoikeudessa.
RISTON vaihtoehdot ovat vähissä, arvelee perintöoikeuden asiantuntija.
– Vaikuttaa siltä, että miehelle on jäänyt musta pekka käteen, siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas sanoo kuunneltuaan Riston tarinaa.
On tilanteita, joissa muu kuin aviomies saattaa naisen raskaaksi. Jos aviomies ei ole kumonnut isyyttä säädetyssä määräajassa, mies joutuu lain mukaan maksamaan elatusmaksuja siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta.
– ”Väärä isä” on elatusvelvollinen lapseen nähden, vaikka lapsi ei olisi hänen, Kangas sanoo.
Elatusmaksujen lisäksi lapsella on oikeus perintöön. Lapsella on oikeus ainakin lakiosaan, vaikka mies testamentilla yrittäisi vähentää perintöosan suuruutta.
Kangas kertoo, että on käynyt tilanteita, joissa muutaman vuoden kuluttua lapsen syntymästä isälle valkenee, että lapsi onkin vaikkapa talonmiehen siittämä.
– Isyyttä ei silloin enää pääse kumoamaan. Meillä ei ole isyysolettaman kumoamiseen rajatonta määräaikaa.
Väärä isyys voitaisiin Kankaan mukaan kumota Riston tilanteessa sillä tavalla, että biologinen isä tunnustaa lapsen ja aviomies hyväksyy tunnustamisen.
Uusi isyyslaki tuli voimaan 2016. Uudistuksen käynnisti tapaus, jossa äiti avioeroa ottamatta muutti avoliittoon jääkiekkoilijan kanssa. Nainen ja jääkiekkoilija saivat lapsen ja elivät pitkään yhdessä perheenä.
Sitten äiti ja hänen aviomiehensä löysivät uudestaan toisensa. Silloisen isyyslain nojalla jääkiekkoilija ei saanut isyystestiä, joten lapsi jäi virallisesti naisen ja hänen aviomiehensä lapseksi.
Nykylain mukaan äiti ei voi enää vastustaa lapsen isän selvittämistä.
Taksikuski-Kimmo otti kyytiin kaksi naista, matkan jälkeen autosta löytyi paljon puhuva lista: ”En näe, että pitäisi itseensä ottaa...”
Kuljettaja otti asian huumorilla, vaikka ”Ei” puolelle oli listattu myös taksikuskit.
Taksikuski löysi autostaan ”kahden mukavan naisen” raapustaman listan, jonka nimeksi oli annettu ”Tinderprojekti”.
Taksikuski Kimmo Holmroos jakoi listan yrityksensä Facebook-sivulla: ”olikohan tärkeä?”
– Tuli mahdollisuus julkaista ja ajattelin katsoa, jos se lähtee leviämään. Epäilen, että huumorimielellä ja kieli poskessa on tehty tämä lista, Holmroos kertoo.
Listassa on useampikin ominaisuus ”ei” puolella. Esimerkiksi golffarit, purjehtijat, lakimiehet, viinin lipittelijät ja tossukat eivät ole kelpuutettuja. Myöskin Kerava on listattu samalle puolelle. Kyllä sarakkeessa lukee vain ”Normaalit miehet (tyydyttävällä varustuksella!).”
Listan ”ei” puolella oli myös taksikuskit, mutta Holmroos suhtautuu siihenkin huumorilla.
– En näe, että siitä pitää itseensä ottaa,vaikka siellä oli taksikuskit mainittu, Holmroos toteaa.
Holmroosin jakama kuva listasta lähti leviämään nopeasti. Alle vuorokauden aikana listaa on jaettu 142 kertaa ja siinä on yli 700 reaktiota ja yli sata kommenttia.
–Ajattelin, että jos 50 tykkää, niin olen tyytyväinen. Osasin odottaa, että tykätään, mutta oli pienoinen yllätys, että yhden päivän aikana näin paljon lähti leviämään.
Holmroos on myös aikaisemmin tehtaillut suositun Facebook-postauksen.
– Aikaisemmin latasin kuvan tekstillä ”Yllätettiin talvi ja laitettiin kitkat auton alle”, ja auton alla on suklaapatukka Kit-Kat. Joka marraskuussa joku sitä lähtee jakamaan, se sai käsittämättömät mittasuhteet.
Tilastonikkari selvitti: Hoitajien väitetty joukkopako ei ole totta
Tehyn puheenjohtaja on julkisuudessa toistanut joukkopakoa hoitoalalta. Tilastoissa asia ei näy.
Hoitoalalla kytee kokeneiden sairaanhoitajien joukkopako.
Näiden asioiden pitäisi muuttua, että hoitajapako pysähtyisi.
Hoitajien joukkopako uhkaa.
Joukkopako toimialan töistä.
Tällaisia uutisia on näkynyt viime vuosina.
Viestiä hoitajien häviämisestä alalta on vienyt onnistuneesti julkisuuteen erityisesti Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Nykymenolla Suomesta loppuvat hoitajat, hän sanoi Iltalehdessä viime viikolla ennen liittokierrosta.
– Pitäisi ruveta heräämään, koska hoitajat loppuvat. Niistä jotka vielä ovat, pitäisi pitää kynsin ja hampain kiinni.
Tilasto ei tue
Tilastokeskuksen yliaktuaari Sampo Pehkonen ruotii tuoreessa kirjoituksessaan hoitajien väitettyä ahdinkoa ja joukkopakoa.
Näissä palkkaneuvotteluissa esiintyneen näkemyksen perusteella hoitoalan työntekijät ovat vaihtaneet tai ovat vaihtamassa sankoin joukoin työtehtäviä. Tälle paljon mediahuomiota saaneelle näkemykselle ei kuitenkaan löydy viitteitä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ja tutkintorekisterin vuosien 2010–2018 tiedoista, Pehkonen kirjoittaa.
Mikäli verrataan vuoden 2010 tilannetta vuoteen 2018, huomataan että 1,4 prosenttia AMK-tasoisen sairaanhoitajatutkinnon suorittaneista palkansaajista oli kouluttanut uudelle alalle. Vastaavasti opistoasteen sairaanhoitotutkinnon suorittaneista uudelle alalle kouluttautuneita oli 1,0 prosenttia.
Näin ollen vuonna 2010 palkansaajina julkisella tai yksityisellä sektorilla työskennelleistä sairaanhoitajan koulutuksen saaneista oli vuoteen 2018 mennessä kouluttautunut uudelle alalle 637 henkilöä 54 758 henkilöstä.
Pehkosen mukaan mikäli puheet hoitajien muita ammattiryhmiä merkittävämmästä joukkopaosta pitävät paikkansa, täytyisi nykymenoon tulla tuntuva muutos. Hän kirjoittaa myös, että asian mittaaminen on mutkikasta.
Iltalehti pyysi Rytköseltä kommenttia asiaan. Tämä vastasi lyhyesti sähköpostilla.
– Olen kiinni työtehtävissä työmatkalla. En ole ehtinyt kyseenomaiseen tilastoon tutustumaan. Tehy on käyttänyt THL:n julkaisemia tilastotietoja.
Kuuro mies haastoi pornosivuston oikeuteen tekstitysten puutteesta
Lakijutun mukaan tekstitysten puute estää dialogin seuraamisen.
Yhdysvaltalainen Yaroslav Suris on haastanut aikuisviihdesivusto Pornhubin oikeuteen, koska sen videoita ei ole tekstitetty. Kuulovammaisen Surisin mukaan tekstitysten puute rikkoo vammaisten ihmisten tasa-arvon takaavia lakeja.
Asiasta uutisoineen TMZ-sivuston mukaan Suris luettelee oikeudelle toimittamissaan dokumenteissa useita videoita, joiden dialogia hän ei pysty seuraamaan tekstityksen puutteen takia.
Suris vaatii lakijutussaan videoihin tekstityksiä ja itselleen vahingonkorvauksia.
Pornhubin varapresidentti Corey Price vastasi syytöksiin TMZ:lla.
– Vaikka emme normaalisti kommentoi aktiivisia lakijuttuja, haluamme käyttää tämän tilaisuuden huomauttaaksemme, että meillä on tekstitettyjen videoiden osasto, Price totesi.
JEP JEP... NAINEN NUORENSI INTIIMIALUEITAAN LEIKKAUKSELLA - KUVA LOPPUTULOKSESTA VÄÄRÄÄN NUMEROON!
Kun eräs nainen oli käynyt emättimen nuorennusoperaatiossa, halusi hän näyttää tuloksia miehelleen. Nainen asetti ennen / jälkeen -kuvat rinnakkain, ja lähetti ne miehelleen - tai niin hän ainakin luuli. Nainen oli kuolla häpeään, kun hän tajusi lähettäneensä intiimin viestin väärään numeroon.
Aviomies jakoi kiusallisen tarinan Redditissä,
– Hän kertoi minulle, että operaatio on vähän hintava, mutta lisäsi, että se tiukentaisi hänen rakkauden tunneliaan. Rehellisesti sanoen, olin tyytyväinen siihen, millainen se oli, mutta miksipä ei?
Nainen luuli lähettäneensä kuvan miehensä puhelimeen, mutta pian hän tajusi, että viesti oli lähtenyt väärälle perheenjäsenelle.
– Mitä helvettiä, vastasi parin poika tekstiviestiin.
Hätääntynyt pariskunta keksi valkoisen valheen, jotta poika ei tajuaisi, että kuvissa oli hänen äitinsä.
– Päätimme kertoa hänelle, että tämä oli mallikuva, jonka vaimoni oli lähettänyt ystävälleen saadakseen mielipiteen toimenpiteestä. Se kuulosti järkeenkäyvältä ja toivomme, että hän on riittävän hyväuskoinen.
Lukijat ovat kommentoineet miehen tarinaa ja vain harva uskoo, että selitys olisi mennyt läpi.
– Ellei poikasi ole täysi idiootti, hän tietää, mitä hän näki, eräs kommentoi.
Lähde: Mirror, Reddit
Länsimaalaiset ovat yhä kovassa huudossa Thaimaassa, ja netissä seuraa etsivät tavalliset ihmiset varsin tavanomaisin keinoin: ”Baarityttöily on vähentynyt”
Thaimaalaisen vaimonsa kanssa yhtiötään pyörittävä suomalaismies sanoo, että epäonnistuneiden suomalais-thaimaalaisten liittojen takana on usein "kahden viikon miljonääri" -ilmiö.
INTERNET on muuttanut seuranhakua roimasti, myös suomalaisten ja thaimaalaisten liitoissa. Merkittävässä roolissa ovat olleet erilaiset deittisovellukset, ja lisäksi kymmenien thainaisten perustamat Youtube-kanavat, joista HS kertoi lauantain lehdessä.
Youtuben videokursseilla opastetaan thaimaalaisia naisia, miten tutustua ulkomaisiin miehiin ja miten perustaa heidän kanssaan onnistunut parisuhde.
SUOMALAISTEN ja thaimaalaisten välisistä liitoista on hyvin perillä 15 vuotta Thaimaassa asunut Juhana Keronen. Hän on nähnyt sellaisia vuosien varrella lukuisia.
Paljon on myös vuosien varrella muuttunut, Kerosen mukaan terveempään suuntaan.
”Takavuosina kuvio oli usein sellainen, että suomalainen tuli Thaimaahan ja ensimmäisenä iltana tapasi baaritytön, joka oli aika paljon nuorempi. Yhteisen yön jälkeen mies on täysin lätkässä ja suurin piirtein avaa yhteisen pankkitilin, hankkii asunnot ja mopot. Kun mies on kuiviin lypsetty, nainen katoaa kuviosta.”
”Nyt on tultu internetin aikakaudelle, on kaikenlaisia Tindereitä ja Badoota. Miehet tulevat enemmänkin tapaamaan niitä naisia, jotka ovat tavanneet internetissä”, Keronen sanoo.
”BAARITYTTÖILY on vähentynyt hirveästi. Ei enää kuule Bangkokissakaan 'hello sexy man' -huutoja”, Keronen sanoo.
Hän kuvaa internetiä ”jonkinlaiseksi esiliinaksi”.
”Nyt thaimaalaiset seuraa etsivät naiset eivät välttämättä enää ole mistään riisipellolta pakoon lähteneitä. Tänä päivänä he voivat olla ihan mitä tahansa. Kilttejä perhetyttöjä, töissä kaupassa tai pesulassa.
”Useimmat hakevat ennen kaikkea taloudellista turvallisuutta. Mehän asumme maassa, jossa järjestetyt avioliitot ovat perinne. Kaikkialla Aasiassa ne ovat perinteisesti enemmän sääntö kuin poikkeus”, hän sanoo.
Keronen on nähnyt asiaa eri näkökulmista, myös thaimaalaisen naisen aviomiehenä ja liikekumppanina. Hän julkaisee vaimonsa, thaimaalaisen Luck Kerosen kanssa Pattayan Suomalainen-, Hua Hinin Suomalainen- ja Thaimaan Suomalainen -lehtiä.
Toinen puoli on tullut tutuksi hänen nähtyään asuinpaikassaan Pattayalla monenlaista parinmuodostusta.
Lisäksi Keronen on kääntänyt suomeksi australialaisen Neil Hutchinsonin kirjan Money No. 1, joka käsittelee thaimaalaisten naisten ja länsimaalaisten miesten suhteita Pattayalla viime vuosikymmenillä. Suomeksi teos on Rahasta Lähimmäistäsi.
RAKKAUS tulee Kerosen mukaan Thaimaassa usein mukaan suhteeseen ajan myötä.
”Täällä uskotaan siihen, että avioliitto on ensisijaisesti taloudellinen turva itselle ja perheelle. Kasvetaan yhteen niin sanotusti.”
Eroon päättyvät liitot johtuvat Kerosen mukaan hyvin usein ”kahden viikon miljonäärit” -ilmiöstä.
”Thaimaassa ollessaan heillä näyttäisi olevan koko ajan rajattomasti rahaa. Syödään hienoissa ravintoloissa, ajellaan taksilla. Kun nainen tulee Suomeen, hän huomaakin, että miehellä on esimerkiksi lähiössä pieni vuokrakaksio ja parin viikon jälkeen tämä lähtee patotyömaalle johonkin rytökoskelle.”
Raha vaikuttaa Thaimaassa usein parisuhteen perustamiseen, muttei suinkaan aina. Esimerkiksi Keroset ovat taloudellisesti tasavertaisia ja hoitavat yhteistä julkaisubisnestä.
Luck Keronen oli aiemmin suuren olut- ja juomavesiyhtiö Singhan aluemyyntipäällikkö. Nyt hän omistaa taksiyhtiön, jolla on 14 autoa ja kuljettajaa. Keroset tapasivat toisensa työn merkeissä, ja Luck on Kerosten MaijaGizmo-julkaisuyhtiön toimitusjohtaja.
Varusmiesliitto kannattaa sekä miehille että naisille suunnattuja pakollisia kutsuntoja
Liitto pitää puolustusministeri Antti Kaikkosen ehdotusta tervetulleena avauksena. ”Kevennetty kansalaispalvelus” sen sijaan ei saa kannatusta.
VARUSMIESLIITTO kannattaa kaikille suomalaisille, niin miehille kuin naisillekin, suunnattavia kutsuntoja. Ne olisivat liiton mielestä askel kohti nykyistä tasa-arvoisempaa varusmiespalvelusta.
”Tämä olisi oikeansuuntainen toimi lähteä nostamaan maanpuolustustahtoa”, sanoo Varusmiesliiton puheenjohtaja Topi Korpinen.
Kutsuntaprosessin ulottamista koko ikäluokkaan esitti puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) MTV Uutisten haastattelussa sunnuntaina.
Järjestelmän uudistamisella voisi Kaikkosen mielestä olla positiivinen vaikutus suomalaisten maanpuolustustahtoon, mutta ennen kaikkea se lisäisi asepalveluksen suorittavien naisten määrää.
Varusmiesliitto on samaa mieltä Kaikkosen esittämistä yhteisistä tavoitteista.
”Paras keino kehittää naisten asemaa armeijassa on saada lisää naisia asepalvelukseen, ja ensimmäinen askel siihen olisivat kaikkia velvoittavat kutsunnat. Sukupuolesta riippumattomat velvollisuudet edistävät sekä naisten asemaa että ilmapiiriä, jossa myös naiset ovat haluttuja suorittamaan asepalveluksen”, sanoo liiton hallituksen jäsen Iina Palonen tiedotteessa.
KUTSUNTOJEN lisäksi Kaikkosen haastattelussa nousi esille yleisen asevelvollisuuden kehittämiseen pyrkivä parlamentaarinen komitea, joka aloittaa työnsä lähiaikoina.
Komitean on määrä miettiä asevelvollisuuden kehittämistä laajasti siviilipalvelus mukaan lukien.
Kaikkosen mielestä niin sanottu kansalaispalvelus voisi kuroa kiinni naisten ja miesten välistä tasa-arvoeroa. Naisille Kaikkonen ehdottaa kevennettyä 2–3 kuukauden kansalaispalvelua.
Kansalaispalvelusta Varusmiesliitto ei kannata. Korpisen mukaan siihen ei ole tarvetta eikä resursseja.
”Nykyinen järjestelmä on hyvä. Sen rinnalle ei ole tarvetta luoda uutta ja raskasta järjestelmää. Toivon parlamentaarisen työryhmän keskittyvän siihen, miten yksilön tiedot ja taidot saadaan hyödynnettyä nykyistä paremmin varusmiespalveluksessa ja siviilipalveluksessa hyödyttäen samalla yhteiskuntaa. Koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat ja maanpuolustusrekisteri ovat oikea askel tähän suuntaan”, Korpinen toteaa.
”Valikoiva malli voisi olla toimiva. Silloin kutsunnoissa valikoitaisiin tarpeisiin parhaiten soveltuvat henkilöt. Se olisi myös tasavertaista.”
KAIKKONEN on väläytellyt julkisuudessa aiemminkin haluaan tarkastella kansalaispalveluksen mallia, jossa naisillakin olisi jonkinlainen palvelusvelvollisuus.
”Yhä useampi nuori nainen ja mies kokee, ettei ole ihan reilua, että vain toisella sukupuolella on tämä velvollisuus ja toinen voi itse valita sen. Ja kyllähän tässä kritiikissä on totuuden siemen. Että voisiko tätä tasa-arvoeroa, jos nyt ei kuroa kiinni, niin ainakin kaventaa. Se on hyvä ja selvittämisen arvoinen kysymys”, Kaikkonen pohti HS:n haastattelussa viime marraskuussa.
Kolumni: Pitääkö naisen voittaa, vaikka hän ei olisi paras? Mitä tasa-arvoa se muka on?
Stephen King joutui raivon kohteeksi, koska halusi palkita elokuvia niiden laadun perusteella. Milloin tämä hulluus loppuu? kysyy Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola.
Usain Bolt on salamaakin nopeampi juoksija. Onko reilua, että hän aloittaa sadan metrin pikajuoksun samalta viivalta kuin muut, vai pitäisikö hänen siirtyä taaemmas?
New York Rangers on parempi lätkäjoukkue kuin Espoon Blues. Jos tiimit pelaavat vastakkain, pitäisikö Bluesin kiekkoilijoiden saada kymmenen maalin etumatka?
Vastaus on ilmiselvä. Kaikkien pitää lähteä samalta viivalta. Paras voittaa.
Mutta ei niin selvää asiaa, etteikö aikamme “älyllinen eliitti” saisi väännettyä sitä nurinniskoin.
Oscar-raatiin kuuluva kauhukirjailija Stephen King sai liberaalin älymystön pyhän raivon valtaan viime viikolla, kun hän kommentoi Oscar-palkintoa. King twiittasi:
– Kun arvioidaan taidetta, diversiteettiä (monimuotoisuutta) ei voi ottaa huomioon. Ainoastaan laatu ratkaisee. Jos toimisin toisin, tuntisin tekeväni väärin.
King on tietysti täsmälleen oikeassa, mutta se ei estänyt oikeamielisiä vetämästä kilareita. Painajaismaisia hirviöitä ihmiskunnan alitajuntaan manannut King sai kimppuunsa monstereista kammottavimmat: valloilleen päässeet “hyvät ihmiset”.
King joutui vihaisen vastausryöpyn kohteeksi, toimittajat kirjoittivat paheksuvia kolumneja ja kirjailija manattiin takapajuiseksi setämieheksi, suunnilleen pahemmaksi kuin hänen teostensa murhanhimoisimmat kirveenheiluttajat.
Ja miksi? Koska hän sanoi, että Oscar-ehdokkaiden valinnassa laatu ratkaisee. Hän ei halua lähteä rotutohtoroimaan ja harrastamaan sukupuolisyrjintää, mitä hänen kriitikkonsa häneltä ilmiselvästi vaativat. King haluaa valita parhaan elokuvan. Se on tehtävä, johon hänet on palkattu.
Suomi putoaa muiden Pohjoismaiden kelkasta syntyvyydessä, eikä selitys löydy perinteisistä syistä: ”Jokin on menossa väärään suuntaan”, sanoo ruotsalaisprofessori
Pieneneviä syntyvyyslukuja ihmetellään ympäri Pohjolaa. Ilmiötä on vaikea selittää, mutta kyseessä on yhtenäinen trendi, väestötieteen professori Gunnar Andersson sanoo.
ENNEN asiantuntijat tulivat ulkomailta Pohjoismaihin ihmettelemään suurta syntyvyyttä: sitä, miten sukupuolten tasa-arvo, perhevapaat ja päivähoitojärjestelmä tuottavat lapsia.
Nyt pieneneviä syntyvyyslukuja ihmetellään ympäri Pohjolaa. Syntyvyys on pienentynyt vuosikymmenen ajan kaikissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa vauvat ovat vähentyneet dramaattisemmalla tahdilla kuin muualla.
”Se on poikkeuksellista, ei normaalia. Jos syntyvyys jatkuu samalla tasolla, teillä tulee todella olemaan ongelmia väestön ikärakenteen ja kaikenlaisten asioiden kanssa”, sanoo väestötieteen professori Gunnar Andersson Tukholman yliopistosta.
”Tutkijalle tämä on äärimmäisen kiinnostavaa, mutta päättäjille huolestuttavampaa. Kyse on kuitenkin perustavanlaatuisesta muutoksesta, joka viittaa siihen, että jokin on menossa väärään suuntaan.”
TILASTOKESKUKSEN torstaina julkaiseman ennakkotilaston mukaan Suomessa syntyi viime vuonna 45 597 lasta, mikä on 1 980 lasta vähemmän kuin vuonna 2018. Viimeksi näin vähän vauvoja syntyi nälkävuosien aikaan vuonna 1868 ja 1830-luvun lopulla.
Myös kokonaishedelmällisyysluku oli koko mittaushistorian pienin. Luku oli viime vuonna 1,35, kun vielä vuosikymmenen alussa se oli 1,87. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Pohjoismaista Norjassa syntyvyyden väheneminen on ollut samansuuntaista kuin Suomessa. Syntyvyyden kannalta paras tilanne on ollut tähän asti Ruotsissa, jossa ilmiö on vasta alkamassa nousta puheenaiheeksi julkiseen keskusteluun, Andersson sanoo.
Ruotsissa viime vuoden hedelmällisyyslukua ei ole vielä julkaistu, mutta Anderssonin mukaan se oli noin 1,7.
”Syntyvyyden lasku ei ole ollut vielä dramaattista. Se ja lapsenhankinnan lykkäys ovat kuitenkin asioita, jotka tapahtuvat kaikissa Pohjoismaissa.”
Syntyvyyden väheneminen koskee Anderssonin mukaan kaikkia koulutusryhmiä, siis koko väestöä. Pohjoismaissa matalasti ja korkeasti koulutetut naiset saavat suunnilleen yhtä paljon lapsia.
”Se osoittaa, että naisten ei tarvitse valita uran ja perheen väliltä”, Andersson sanoo.
Suomi poikkeaa muista Pohjoismaista siinä, että täällä useammat eivät saa ollenkaan lapsia ja lapsettomien osuus on kasvanut. 1970-luvun alussa syntyneistä naisista 21 prosenttia jäi Suomessa lapsettomiksi, kun muissa Pohjoismaissa osuudet olivat 12–14 prosentin luokkaa.
1960-luvun lopussa syntyneistä suomalaismiehistä 27 prosenttia ei saanut lapsia, kun muissa Pohjoismaissa vastaavat osuudet olivat 19–24 prosenttia.
Puolustusministeri MT:lle: Naisille kutsunnat ja kolmen kuukauden palvelus
Antti Kaikkosen mukaan palvelu voisi liittyä esimerkiksi huoltovarmuuteen.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ehdottaa Maaseudun tulevaisuudessa naisille kahden-kolmen kuukauden kansalaispalvelua ja osallistumista kutsuntoihin.
Nuorille naisille suunnattu palvelus olisi asevelvollisuutta kevyempi kansalaispalvelus tai vaihtoehtoisesti vapaaehtoinen varumiespalvelu. Tällaisella mallilla voitaisiin puolustusministerin mukan helpottaa esimerkiksi ikäluokkien pienentymisestä aiheutuvia ongelmia.
– Palvelu voisi liittyä huoltovarmuuteen tai väestönsuojeluun tai kansalaistaitojen perusteisiin ja siitä pitäisi olla hyötyä myös naisille itselleen. Asevelvollisuutta naisille se ei tarkoita, Antti Kaikkonen avaa MT:lle.
– Armeijaan tulijoiden määrä alkaa ikäluokkien pienentymisen vuoksi vähentyä 2030-luvun alkupuolella, jolloin naisten kansalaispalvelus ja mahdollinen naisten vapaaehtoinen varusmiespalvelu voisi helpottaa varuskuntien säilymistä, hän jatkaa.
Kaikkonen esittää myös, että naisille järjestettäisiin koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat miesten tavoin.
– Siinä samalla saataisiin aikaan koko ikäluokan terveystarkastus ja voitaisiin antaa neuvontaa tai ohjausta elämässä eteenpäin, sillä monella voi olla vaikeuksia silloin elämänhallinnassa, Kaikkonen toteaa.
Espanjan feministit haluavat, että kieli erottaisi miehet ja naiset, vaikka Suomessa pyrkimys on päinvastainen
Ristiriita johtuu suomen ja espanjan kielten perinpohjaisista eroista, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Tommi Hannula.
Espanjassa on käynnissä poikkeuksellinen kädenvääntö. Vastakkain ovat maan uusi hallitus ja ylimmät kielenhuoltajat.
”Kieliopillisesti mahdoton hyväksyä”, jyrähti viime viikolla Espanjan kuninkaallinen akatemia, joka vaalii kansakunnan oikeakielisyyttä.
Kannanotto koski hallituksen virkavalaseremoniaa, jossa työ- ja sosiaaliministeri Yolanda Díaz sekä tasa-arvoministeri Irene Montero viittasivat ministerineuvostoon eli hallitukseen sanoilla consejo de ministras. Se poikkesi valatekstin muodosta consejo de ministros.
Kyse oli siis yhdestä kirjaimesta, rimpsun toiseksi viimeisestä, jonka he vaihtoivat o:sta a:ksi. Se merkitsi ministeri-sanan muuttamista maskuliinisesta feminiiniseksi.
Niin ei sovi tehdä, jos hallituksessa on yksikin mies, ojensi akatemia.
VIIME viikolla aloittanut vasemmistohallitus on julistautunut feministiseksi. Se haluaa edistää tasa-arvoa muun muassa viranomaiskielessä. Konservatiivisena pidetty akatemia ei kuitenkaan jousta oppikirjanäkemyksestä: maskuliinimuoto edustaa myös joukkoa, jossa on kumpaakin sukupuolta (julkinen keskustelu ei ole huomioinut muunsukupuolisia).
Esimerkiksi poikalapset ovat espanjaksi niños ja tyttölapset niñas, mutta molempia sisältävä tai määrittelemätön lapsijoukko on maskuliinin mukainen niños.
Osa kielen uudistamista vaativista on ehdottanut feminiinisen muodon lisäämistä säännönmukaisesti maskuliinisen seuraksi: ministras y ministros, (nais)ministerit ja (mies)ministerit. Niin tekivät virkavalassaan varapääministeri Pablo Iglesias, kuluttajaministeri Alberto Garzón ja ulkoministeri Arancha González.
Suomalaisin silmin tämä näyttää oudolta, jopa ristiriitaiselta. Suomessahan tasa-arvoajattelu karsastaa sukupuolittuneita ammatti- ja muita nimikkeitä. Täällä ei sopisi korostaa sukupuolta käyttämällä sanaa ministeritär. Se kuulostaisi väheksyvältä. Aamulehti linjasi jo vuonna 2017, että se ei enää kirjoita eduskunnan puhemiehestä vaan puheenjohtajasta. Espanjan feministeiltä lainattu ratkaisu olisi kirjoittaa puhemiehistä ja puhenaisista.
Rinnastus ei kuitenkaan toimi, koska suomen sanoilla ei ole sukua mutta espanjassa substantiivit ovat joko maskuliinisia tai feminiinisiä. Espanjan feministien ajatus kuuluu, että kun sukuja ei voi välttää, paras olisi käyttää molempia.
TÄMÄN viikon maanantaina akatemia vastasi varapääministeri Carmen Calvolle, joka oli jo väistyneessä hallituksessa pyytänyt kantaa perustuslain kielen uudistamiseen.
Akatemian mielestä tarvetta muutoksiin ei ole. Sen mukaan ihmiset ymmärtävät asiayhteydestä, milloin maskuliinimuoto kattaa kaikki sukupuolesta riippumatta.
”Syyt, jotka voisivat johtaa perustuslakitekstin muuttamiseen näiltä osin, eivät ole luonteeltaan kielitieteellisiä vaan tiukan poliittisia.”
Suomalaiset naiset paljastavat, miksi suhde ulkomaalaisen miehen kanssa ei toiminutkaan
– Tapailemani ulkomaalaiset miehet olivat nuoria, syötävän komeita ja hauskoja. Heistä oli baariseuraksi ja seksikumppaneiksi, mutta ei puhettakaan, että olisin saanut heidät isänniksi maalle, Essi kertoo suhteistaan ulkomaalaisiin miehiin.
Olemme aikaisemmin kertoneet useista monikulttuurisista perheistä ja parisuhteista, joissa erilaiset kulttuurit ja tavat toimivat hyvin yhteen.
Aina arki ulkomaalaisen kumppanin kanssa ei kuitenkaan toimi, vaan kulttuurierot käyvät liian suuriksi. Viisi suomalaista naista paljasti, miksi suhde ulkomaalaiseen kumppaniin päättyi.
”Lopulta hän tuumasi minun olevan suomalainen prinsessa”
Elli, 25, kertoo seurustelleensa jonkin aikaa Keski-Virosta kotoisin olevan miehen kanssa. Sittemmin eronnut pariskunta tapasi toisensa netissä ja päätyi viettämään yhdessä iltaa.
Pari ihastui ja alkoi seurustelemaan, mutta valitettavasti yhteinen elämä ei sujunut täysin mutkitta. Ikävimmät yllätykset odottivat Virossa, jonne Elli matkusti viettämään parin yhteistä joulua.
– Miehen talossa ei ollut vessaa, vaan pelkkä huussi. Kysyin mieheltä, että saako sinne lämmitystä mitenkään. Lopulta hän tuumasi minun olevan suomalainen prinsessa.
Elli oli opetellut vierailuaan ja miehen perheen tapaamista varten viron alkeita.
– Mies kuitenkin sätti minua aksentistani, joten en uskaltanut kunnolla puhua muuta kuin englantia.
Elli kertoo ongelmia riittäneen myös miehen ystäviin tutustuessa.
– Tapasimme miehen ystäviä isommassa kaupungissa. Ymmärrän kyllä, että he olivat innoissaan nähdessään hänet, mutta he höpöttivät vain omalla kielellään, ja minä sitten istuin itsekseni puhelin kädessä tekstaten suomalaisille kavereilleni.
– Mies tiuskaisi minua laittamaan puhelimeni pois. Kuulemma se oli tylyä, ja minun tulisi osallistua keskusteluun kielitaidottomana.
Mies myös vähätteli Elliä ja suomalaisuutta.
– Hän uhosi kavereidensa edessä aina, että he ovat parempia kuin suomalaiset, ja että hän pystyy juomaan minut pöydän alle koska tahansa. Todistin tämän kaksi kertaa vääräksi.
Suomessa töissä käynyt mies opiskeli suomea, mutta kielitaito ei riittänyt esimerkiksi lääkärikäyntien varaamiseen. Elli saikin hoitaa kumppaninsa asioita.
– Kysyin, että miksi hän ei itse hoida puheluitaan englanniksi. Siihen hän vastasi, että suomalaiset eivät osaa puhua englantia.
Suhde päättyi lopulta, kun mies jätti Ellin tekstiviestillä.
– Olin onnellinen, sillä pääsin eroon tuosta sättimisestä ja prinsessatittelistä. Loppujen lopuksi näkemyksemme ja tapamme eivät kävelleet käsi kädessä.
Kokemus ei kuitenkaan estä Elliä tapailemasta uudestaan ulkomaalaista miestä.
– Pystyn kyllä seurustelemaan ulkomaalaisen kanssa, mutta vasta siinä pisteessä, kun molemmat ovat tasa-arvoisia ja kenenkään kansalaisuutta ei vähätellä.
Annoin Nyt-liitteen, se vei koko käden – feminismille syvään kumartava HS joutui naisvihasyytösten kohteeksi
Helsingin Sanomat kirjoitti sunnuntaina analyysin hallituksen alkutaipaleesta. Pääministeri Sanna Marin kuvattiin jutussa toisaalta ”supersankariksi” ja toisaalta ”kuilun partaalla horjuvaksi pääministeriksi”. Arvio kirvoitti somessa kirpeitä kommentteja, joka eskaloitui syytöksiin Hesarin naisvihamielisyydestä. Ja kun toinen Helsingin Sanomien toimittaja kehtasi yrittää puolustella kollegansa kirjoitusta, misogyniasyytöksiin lisättiin raskauttavana tekijänä ableismi. Tuloksena oli eriskummallinen someketju, josta voimme oppia lähinnä sitä, kuinka vaikeaksi keskustelu menee, jos sitä käydään överiksi vedetyn feminismin ehdoilla.
Takavuosien rokkistaran Aki Sirkesalon hittibiisissä lauletaan: ”Annoin pikkusormen, se vei koko käden”. Kappale on erinomaisessa synkronissa Helsingin Sanomien pitkäaikaisen kehityksen kanssa. Suomalaisen journalismin entinen lippulaiva on pikku hiljaa taantunut kaikkein vimmaisempien helsinkiläispolitiikkojen äänitorveksi. Vanha kunnon journalismi on hiljalleen saanut väistyä feminististen teemojen ja naispuffien alta. Murskaavassa levikkikriisissä sinnittelevä lehti tietenkin yrittää repiä lukijoita sieltä, mistä pystyy, mutta valitettavasti valinnoilla on seurauksensa.
Helsingin Sanomien poliitikan toimituksen esimies Jussi Pullinen kirjoitti uudesta hallituksesta analyysin otsikolla ”Maailmassa on kaksi Sanna Marinia – yksi supersankari ja yksi kuilun partaalla horjuva pääministeri”. Kirjoitus herätti paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Eräs Twitter-kommentoija äityi syyttämään Pullista siitä, että ”näin luodaan ’näyttämiseen’ perustuva tarina ja mielikuva hallituksesta, joka horjuu kohti kuilua”. Tästä keskustelu siirtyi sujuvasti misogyniasyytöksiin: Helsingin Sanomien artikkelia pidettiin naisvihamielisenä. Syytös ei ole nykyisen keskusteluilmapiirin vallitessa aivan vähäinen.
Tässä vaiheessa kehään astuu Helsingin Sanomien uutispäällikkö, Nyt-liitteen pomomies Tuomas Peltomäki, joka huomauttaa somekommentoijille, että hänen mielestään Pullinen on kaikkea muuta kuin misogynisti.
– Jos tosta jutusta ihmisen aivot loikkaa siihen päätelmään että kirjoittaja on naisvihaaja niin sit on kyl aivoissa jotain vialla, Peltomäki kirjoittaa.
Peltomäen viaton kommentti tulkittiin kirjaimellisesti feminististen teorioiden läpi, ja someraivo on valmis. Hesarin toimittaja on somekommentoijien mielestä ”ableisti”. Ableismi tarkoittaa käsitystä siitä, että vammattomuus on normaalia. Eli kirjoittaessaan, että Jussi Pullista naisvihaajaksi luulevien ihmisten aivoissa on jotain vialla Peltomäki syyllistyy olettamaan, että normaalisti ajattelevat aivot olisivat normi. Tai jotain.
Annetaan somen ableismiasiantuntijoiden kertoa itse:
– Ableismi argumentin korvikkeena onkin oikein toimiva ratkaisu, sanoo yksi kommentoijista, ilmeisesti tavoitellen sarkasmia.
– Kommenttisi oli asiaton ja ableistinen, toinen kommentoija vahvistaa. Voisit keskustella asiallisesti ja vaikka pyytää anteeksi virheitäsi.
Tuomas Peltomäki yrittää puolustautua:
– Ei se minusta ollut asiaton. Pulliselle kommentointi oli asiatonta ja aivan syytäkin jonkun puolustaa. Ableismiin vetoaminen on tässä yhteydessä ns herruustekniikka, jonka siirrän roskiin, Peltomäki kirjoittaa.
Oikeudenmukaisuuden puolesta ableismia vastaan taistelijat eivät kuitenkaan anna periksi:
– Sinä syyllistyit ableismiin eikä siitä huomauttaminen ole mikään ”herruustekniikka”. Voisit perua pahat puheesi.
Syytösten kohteeksi joutunut Peltomäki jatkaa ableismikeskustelua syyttäjiensä kanssa:
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/analyysi-ollos-huoleton-maanpuolustustahto-on-kaantynyt-nousuun-naiset-halutaan-mukaan-mutta-mista-loytyy-sopivia-tehtavia/834370/
Komitea asetetaan pohtimaan asevelvollisuutta. Ehdotuksille tarvitaan laaja konsensus ja rahaa.
Reilu vuosi sitten hätkähdettiin, kun suomalaisten maanpuolustustahto oli laskenut.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n kyselyissä ei ole totuttu näkemään suuria heiluriliikkeitä, mutta vuoden 2018 lopulla sellainen nähtiin. Suomalaisten maanpuolustustahto oli laskenut alimmilleen 30 vuoteen.
Tuorein tutkimus kertoo, että maanpuolustustahdon lasku on pysähtynyt ja kääntynyt hienoiseen nousuun. Tämä näkyy myös nuoremmissa ikäluokissa, joten jotain on tehty oikein.
Tietysti luvut voisivat olla vieläkin korkeammat, mutta on hyvä muistaa, että ne ovat kansainvälisesti vertailtuna omaa luokkaansa.
Erikoista tuloksissa ovat sukupuolten väliset erot. Miehistä aseellista maan puolustamista kannattaa 78 prosenttia. Nousua on edelliseen mittaukseen verrattuna kahdeksan prosenttiyksikköä. Naisilla vastaava luku on laskenut 62:sta 58 prosenttiin.
Lasku hämmästyttää, sillä meillä on puhuttu paljon naisten asepalveluksesta ja yhteistuvista, koko ikäluokan kutsunnoista ja kansalaispalveluksesta.
Toisaalta tutkimus kertoo, että nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän kannatus on kasvanut sekä miesten että naisten keskuudessa. Naisista 73 prosenttia kannattaa nykyjärjestelmää.
Maanpuolustustahto ja asevelvollisuusjärjestelmä muodostavat kytköksen. Onko niin, että nykyistä järjestelmää ei haluta muuttaa, vaikka moni näkee siinä tasa-arvo-ongelman.
Naisten asepalvelus vaatisi majoituksen ratkaisemista
Naisten antamille luvuille tarjotaan usein syyksi sitä, että asepalvelus ei ole pakollinen naisille. Arkinen kosketus armeijaan puuttuu.
Sysäyksen naisten osallistumisesta laajemmin kokonaismaanpuolustukseen antaa pian nimitettävä parlamentaarinen komitea, joka pohtii asevelvollisuuden kehittämistä.
Siinä yhteydessä mietitään kansalaispalvelusta ja kutsuntojen laajentamista koko ikäluokalle.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) väläytti pestinsä alkaessa naisille suunnattua kansalaispalvelusta Lännen Median jutussa. Hän puhui tuolloin 2-3 kuukauden kansalaispalvelusta.
Jos komitea päätyisi esittämään konkreettisia ratkaisuja, pitäisi niillä olla laaja tuki ja varma tieto siitä, miten palvelus tuottaisi lisäarvoa yhteiskunnalle.
Varusmiesliitto on linjannut, että pakollinen asevelvollisuus pitäisi ulottaa naisiin, jotta tasa-arvo toteutuisi.
Tämä voisi olla resepti myös maanpuolustustahdon kohottamiselle, mutta tiellä on monta mutkaa.
Puolustushallinnossa ei naisten laajalle osallistumiselle ole lämmetty.
Pääesikunta on aiemmin viestinyt, ettei naisten vuotuista määrää armeijassa ole syytä kasvattaa, koska sodan ajan joukkojen tarve ei vaadi sitä.
Ongelmia syntyisi majoituksessa. Varuskuntia suljettiin muutama vuosi sitten. Puolustusvoimat tarvitsisi lisää henkilökuntaa ja koulutusta pitäisi rukata. Mistä rahat? Rahaahan se kansalaispalvelukin vaatii.
Naiset vessoja siivoamaan?
Kansalaispalvelun tehtävät askarruttavat. Viime hallituskaudella kyseltiin eri hallinnonaloilta, mitä naiset voisivat tehdä. Tulokset olivat laihoja.
Suurin osa ministeriöistä ei keksinyt mitään tehtäviä. Mieleen ei jäänyt kuin ehdotus, jonka mukaan naiset voisivat siivota Metsähallituksen virkistysalueiden vessoja. Siinäpä motivaatiota!
Kansanedustaja Bella Forsgrén puki upean kansallispuvun ja sai somessa kuraa niskaansa – syytettiin jopa ”kulttuurisesta omimisesta”
Kansallispukuja on Suomessa satoja erilaisia, mutta arki- tai juhlakäytössä niitä ei juuri näe.
Kun vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrén jakoi Twitterissä itsestään kuvan Keuruun kansallispuvussa, jakoon kertyi kahdenlaisia kommentteja.
Yhdet sanoivat:
Olet aivan upea!
Puku sopii sinulle loistavasti!
Toiset puolestaan:
Tämä on kulttuurista omimista.
Pakotetusti yritätte ihmiset saada näkemään teidät jotenkin suomalaisina.
Keskisuomalainen kansanedustaja jakoi kuvan osana Rohkeasti kansallispuvussa -yhdistyksen samannimistä kampanjaa, jonka tavoitteena on muun muassa lisätä kansallispukujen käyttöä, suvaitsevaisuutta sekä tehdä kulttuuriperintöä tutuksi.
Forsgrén jakoi kuvansa Twitterin lisäksi Facebookissa ja Instagramissa ja kirjoitti saatteeksi:
”Kansallispuku liitetään usein symbolisesti kansallismielisyyteen ja nationalismiin. Meidän on otettava kansallispuku rohkeammin käyttöön taistelussa äärinationalismia vastaan. Kansallispuku kuuluu meille kaikille!”
Forsgrén tekee somepalveluista kiintoisan havainnon: ikävä palaute painottui Twitteriin. Facebookissa ja Instagramissa ”99,9 prosenttia palautteesta” oli erittäin myönteistä.
”Twitterissä huomaa, että se on alustana tosi erilainen: jotkut ovat kommentoineet rasistisesti, kyseenalaistaneet suomalaisuuttani ja oikeuttani käyttää pukua sekä suhtautuneet ikävästi muihin vähemmistöryhmiin, kuten romaneihin ja saamelaisiin.”
Forsgrénin mukaan jotkut syyttivät häntä kulttuurisesta omimisesta.
”Miten omaa kulttuuria voi omia?” hän kysyy.
”Osalle etninen tausta tai ulkonäkö määrittelee edelleen sitä, kuka on suomalainen ja kellä on oikeus käyttää kansallispukua.”
Etiopiassa syntynyt ja Äänekoskella varttunut Forsgrén kertoo pitävänsä kansallispukuja ja niihin liittyvää kulttuurista perintöä kiehtovina. Hän sanoo nähneensä pukuja myös omassa suvussaan, vaikka niiden pitämiseen on jostakin syystä ilmestynyt ”sukupolven tauko”.
”Suvussa on kansallispukuja, mutta nuoremmat eivät ole käyttäneet niitä samalla tavalla kuin ennen.”
”Perinne on kiehtova, ja sen soisi jatkuvan suomalaisessa kulttuurissa ja näkyvän enemmän kuin ehkä nyt.”
Nyt Forsgrén miettii, että voisi itse alkaa käyttää kansallispukua joissakin juhlatilaisuuksissa. Kansallispukuhan sopii juhlapuvuksi kaikkiin tilaisuuksiin perhejuhlista koulujuhliin.
Nykyään kansallispukuja näkee lähinnä sotia ennen syntyneiden yllä tai Suomen käsityön museossa Jyväskylässä.
Historioitsija Teemu Keskisarja menetti vapaaehtoishomman somekohun takia – ”Mitä minua suuremmat sielut joutuvat kokemaan tässä pähkähullussa ajassa?”
Historioitsija Teemu Keskisarja on menettänyt vapaaehtoishomman maahanmuuttajanuorten parissa somekohun takia. Kohu nousi, kun Keskisarja mainitsi yleisötilaisuudessa sanan ”neekeri” puhuessaan Afrikan kolonialismia koskevasta ajasta. Ohessa Keskisarjan oma kirjoitus aiheesta.
Pidin pari viikkoa sitten Kuusankoskella esitelmän Suuren Pohjan sodan ihmisten historiasta. Yleisöä oli yli 500 ja meininki mukava, muttei ihmeemmin mieleenpainuva. Vastaavia keikkoja tulee ja menee vuosittain satakunta. Suuri oli äimistykseni, kun toimittajat alkoivat perästäpäin soitella Kuusankoskella kuvatusta videosta. Heitä ei kiihottanut sotahistoria, 300-sivuinen tutkimukseni eikä tunnin mittainen esitelmäkään. Vaan yleisökysymyksen vastaus, jossa olin käyttänyt sanaa neekeri.
Kyse oli orjakaupasta, kolonialismista, riistosta, muinaisen Suomen ja Afrikan sorrosta ja niin edelleen. Homot olivat 1600-luvulla sodomiitteja ja neuvostoliittolaiset 1940-luvulla ryssiä, vaikkei nykyajan kansanryhmiä vihaa ainutkaan historioitsija. Eihän tätä tarvitse edes selittää täysjärkisille? Ja jos neekeri-ilmaukseni olikin arveluttava, niin mitä sitten? Puhetyöläisen jokaista lausetta ei voi punnita samalla vaa’alla kuin pääministerin lausuntoja.
Paikan päällä, Kuusankosken sotahistoriallisissa tunnelmissa kukaan yleisöstä tuskin huomasi osallistuneensa merkittävään uutistapaukseen. Yksikään mielensäpahoittaja ei ottanut minuun yhteyttä. Somea tuntevat lukijat varmaan arvaavat seuraavan juonenkäänteen. Eräät tutkijakollegat – tuskin ylimmät ystäväni – levittivät neekeripätkää twitterissä ynnä muualla.
Parin viikon viiveellä se ylitti uutiskynnyksen Hesarissa ja nousi ykköshitiksi klikatuimpien listalla.
Tiedemiehenä ja yrittäjänä en piittaa pätkääkään maalituksesta. Olen immuuni yliopistopiirien kaunalle. Vihapostia ei tule, koska en ole somessa. Eriväriset kaverini ymmärtävät ilman muuta, että en ole haukkunut heitä neekereiksi. Mutta tätä kirjoittaessani minua silti vituttaa hyvin voimakkaasti. Internetin höpöjuttujen ja ilkeiden valheiden vuoksi menetin vapaaehtoishommani. Olin puuhaillut pari kertaa viikossa juniorien apuvalmentajana jalkapalloseurassa. En saata kuvitella, että tässä monikulttuurisessa porukassa kukaan olisi arvannut minua rasistiksi. Nytpä tuli kenkää seuran ”arvojen vastaisesta esiintymisestä”.
Marttyyrikohtaloni on verrattain mitätön. En viitsi uhriutua. Mietinpä vain, mitä minua suuremmat sielut, oikeasti tärkeät ihmiset joutuvat kokemaan tässä pahassa ja pähkähullussa ajassa? Meneekö tämä lopulta ohi? Tajuaako joku tehneensä virheen? Ajattelevatko somettajat ja toimittajat vielä 2050-luvulla, että hyvä kun puhdistimme ajoissa todelliset ja kuvitellut viholliset? Ylistääkö historiankirjoituksen historia niitä historioitsijoita, jotka 2000-luvun alussa ilmiantoivat toisinpuhuvia kollegojaan?
Eipä tässä mitään. Ajojahti on alkanut, mutta minä en jättäydy jänikseksi. Tietyille Tieteentekijöille esitän ensi alkuun toivomuksen. Pistäisittekö someen videon, jossa te itse laskeudutte akateemisesta näkötornistanne tekemään palkatonta työtä maahanmuuttajanuorten hyväksi.
Muuten olen sitä mieltä, että internet on tuhottava.
Tässä ovat Suomen suosituimmat seksivälineet – myydyimpien listat paljastavat yöpöytien laatikoiden salat
Klitoriskiihottimet, hieromasauvat ja liukuvoiteet ovat suosiossa. Se kertoo halusta monipuolistaa seksiä yksin ja toisen kanssa.
Yhtä seksivälinettä hehkutetaan nyt ylitse muiden. Verkkokauppa Kaalimato.com myi kyseistä laitetta eli imevää klitoriskiihotinta yli 40 000 kappaletta viime vuoden aikana.
Kysymys herää, vauhdittikohan viime viikonlopun uutisointi aiheesta kapistuksen myyntiä entisestään.
– Kyllä tilausmäärissä huomasimme nousua, sanoo Kaalimadon toimitusjohtaja Mikko Rosén.
– Normaaliin viikonloppuun verrattuna viime viikonloppu oli meille myynnillisesti noin kolmanneksen parempi.
Rosénin mukaan on kuitenkin vaikea mitata, mistä tilausmäärän nousu tarkalleen ottaen johtuu. Kaalimadolla on meneillään myös muun muassa radiokampanja.
”Itsetyydytyksestä hyväksyttävämpää”
Seksivälineet näyttävät tulleen suomalaisiin makuukammareihin jäädäkseen.
Tässä listaa Kaalimato.comin myydyimmistä tuotteista.
Satisfyer Pro 2 (klitoriskiihotin)
Kaalimato Liukuvoide
Kaalimato G5 Vibraattori
Fleshlight Elsa Jean (tekovagina)
Satisfyer Partner Plus Pariskuntavibraattori
Just Glide Liukuvoide
Fleshlight STU (tekovagina)
Diogol Anni Round Anustappi
Satisfyer Partner Multifun 3 (vibraattori)
Lila Lover Boy Vibraattori
Myydyimpien tuotteiden kärjen tuotteet on suunnattu naisille, mutta niitä voi käyttää myös seksissä kumppanin kanssa.
– Näiden tuotteiden suosio kertoo siitä, että seksuaalisen nautinnon tavoittelemisesta ja omasta seksuaalisesta hyvinvoinnista huolehtimisesta itsetyydytyksen keinoin on tullut hyväksyttävämpää erityisesti naisten keskuudessa. Naisilla on usein myös miehiä haastavampi saavuttaa orgasmia erityisesti yhdynnän aikana. Tällöin esimerkiksi imevästä klitoriskiihottimesta tai hieromasauvasta voi olla apua, Rosén sanoo.
Imevän klitoriskiihottimen lupaus on, että nainen voi sen avulla saavuttaa orgasmin helpommin. Laite vilkastuttaa verenkiertoa ja toimii sykäyksittäin.
– Klitoriskiihottimen, hieromasauvan ja liukuvoiteen suosio kertoo myös siitä, että pariskunnat haluavat monipuolistaa ja uudistaa seksielämäänsä. Yksi syy juuri näiden seksivälineiden hankintaan voi olla myös se, ettei ns. tavallisesta seksistä tai yhdynnästä, syystä tai toisesta, saada kaivattua nautintoa ja stimulaatiota.
Liukuvoiteet sujuvoittavat seksiä
Verkkokauppa Huippukivan listakärjessä ovat muun muassa nämä:
Huippukiva liukuvoide
Satisfyer Pro 2 Next Generation (klitoriskiihotin)
Jellyjortikka
Penisrengas vibraluodilla
Mustan timantin metsästäjä (vibraattori)
Perustuotteet ovat yhä kaikkein myydyimpiä, kuten dildot, klitoriskiihottimet, penisrenkaat ja masturbaattorit. Nousussa Huippukivassakin on Satisfyer-klitoriskiihotin.
Liukuvoiteilla on menekkinsä.
– Yritämme aina korostaa liukuvoiteen tärkeyttä erityisesti seksilelujen kanssa ja ilahduttavasti sitä meneekin, sanoo Huippukivan perustaja Lauri Hänninen.
Liukuvoiteet ovat helppo keino lisätä nautintoa. Vesipohjaista liukuvoidetta voi käyttää sekä yhdynnässä että seksivälineiden kanssa.
– Liukuvoiteen suosio perustuu myös siihen, että se on monelle ensimmäinen asia, jota kokeillaan seksivälineiden maailmaan tutustuttaessa, Kaalimadon Mikko Rosén sanoo.
Erikoisempi uskonnontunti: Opettaja syyllisti tyttöjä maahanmuuttajien tekemistä raiskauksista
Hyvinkääläinen isä avautui sosiaalisessa mediassa saatuaan kuulla kuudesluokkalaiselta tyttäreltään, millaisella tavalla uskonnonopettaja oli varoitellut tyttöjä eri uskontojen ja kulttuurien eroista. Isä ei hyväksynyt opettajan puheita, että on tyttöjen oma vika, jos he kulkevat liian paljastavissa vaatteissa ja joutuvat maahanmuuttajamiesten raiskaamiksi.
Asiasta Facebookiin kirjoittanut Henri Perälahti on kuudesluokkalaisen tytön isä ja Hyvinkään kaupunginvaltuutettu (ps). Hänen Facebook-kirjoituksensa herätti nopeasti paljon keskustelua ja levisi laajalle.
Perälahti kertoo, että peruskoulun uskonnontunnilla oli ollut aiheena rasismi. Kuudesluokkalaisten uskonnon kirjassa on tosiaankin oma luku, joka käsittelee rasismia.
– Naisopettaja oli siinä sitten tunnin aikana todennut oppilaille, että on tyttöjen oma vika ja tietoinen riski, jos kulkevat lämpiminä kesäpäivinä liian paljastavissa vaatteissa ja tulevat maahanmuuttajamiesten raiskaamiksi! Perälahti kirjoittaa Facebookissa ja ihmettelee, miten 12-13-vuotiaille lapsille voidaan opettaa tuollaista koulussa.
– Maahanmuuttajamiehet eivät kuulemma ole tottuneet näkemään paljasta pintaa naisilla, Perälahti kertoo opettajan sanoneen.
Isänä Perälahti pitää opettajan asennetta täysin käsittämättömänä.
– Lapsia syyllistetään jo ala-asteella, että oma vikasi, jos sinulle tehdään raakuuksia!
– Nyt voin sanoa, että pinna paloi minullakin ja totaalisesti! Perälahti kirjoittaa Facebookissa ja toteaa aikovansa olla asiasta yhteydessä kouluun.
Palaveri rehtorin ja uskonnonopettajan kanssa
Suomen Uutisten haastattelema Perälahti kertoo, että hän kävi asiallisen keskustelun tapahtuneesta koulun rehtorin ja uskonnonopettajan kanssa. Mukana oli myös luokan tyttöjä kertomassa oman näkemyksensä tunnin kulusta ja siitä, millainen mielikuva heille oli opettajan puheista jäänyt. Perälahden mukaan tytöt kokivat opettajan syyllistäneen heitä raiskauksista.
Perälahdelle tapaamisen jälkeen lähettämässään viestissä opettaja korostaa, että ”häirintä ei ole koskaan sen kohteeksi joutuneen syytä, eikä rikos ole milloinkaan uhrin syytä”. Opettaja lupaa myös selventää vielä asiaa koko luokalle seuraavalla uskonnontunnilla.
Hyvä että varoitetaan – mutta miten
Peruskoulun kuudennen luokan uskonnonkirjassa on tosiaankin erillinen luku rasismista, ja islamiin tutustuminen kuuluu opetussuunnitelman mukaan myös evankelisluterilaiseen uskonnon opetukseen.
Kaupunginvaltuutettu Perälahti pitää sinänsä hyvänä, että koulussa tuodaan esille eri kulttuurien ja uskontojen eroja ja varoitetaan mahdollisista ongelmista, mutta se ei saisi tapahtua syyllistämällä uhreja tai suomalaisia yleensä.
– Meidän ei pidä muuttaa omia arvojamme vieraiden mukaan, Perälahti toteaa.
Hän kehottaakin vanhempia perehtymään siihen, millaisia asioita heidän lapsilleen koulussa opetetaan, ja miten.
Arka asia Hyvinkäällä
Maahanmuuttajien tekemät raiskaukset ovat arka asia Hyvinkäällä, jossa tapahtui nuoren naisen joukkoraiskaus elokuussa 2018. Uhrin mukaan tekijät olivat ulkomaalaistaustaisia ja he puhuivat uhrille vierasta kieltä, kertoo Yle. Joukkoraiskaus tapahtui metsikössä aivan Hyvinkään poliisilaitoksen vieressä.
Kaupunginvaltuutettu Perälahti kertoo, että joukkoraiskaus herätti kesällä 2018 paljon paikallista huomiota. Myös hänen oma tyttärensä mietti, että uskaltaako ulkona enää liikkua iltaisin normaalisti.
Hyvinkäällä pidettiin tuolloin naisrauhaa vaatinut mielenosoitus, jossa eräs maahanmuuttajan raiskaamaksi joutunut nuori nainen piti koskettavan puheen. Poliisi ei saanut Hyvinkään joukkoraiskauksen tekijöitä ikinä kiinni ja jutun tutkinta on lopetettu.
Radikaali muslimi kulttuuri- ja tasa-arvoministeriksi Norjassa
Tutkija: "Hän haluaa norjalaisten rakentavan siltoja jopa radikaaleimpien muslimien kanssa, mutta edistyspuolue on hänelle aivan liian iso harppaus"
Kun islamin kriitikot jättivät hallituksen, radikaali muslimi nimitettiin kulttuuri- ja tasa-arvoministeriksi.
Näin juuri tapahtui Norjassa viime perjantaina, heti pian sen jälkeen kun Norjan oikeistopuolue, edistyspuolue (Fremskrittspartiet, FrP) ilmoitti eroavansa hallituksesta viime viikon maanantaina.
Tilannetta Norjassa ruotii Norjassa vuodesta 1999 lähtien asunut amerikkalainen tutkija-kirjailija Bruce Bawer Front Page Magazinen artikkelissaan "Hyytävä talvi Norjassa".
Abid Q. Raja, liberaalipuolueen (Venstre) kansanedustaja, joka viime viikkoina on vaatinut kaikkia Isis-äitejä ja heidän lapsiaan tuotavaksi kotiin, on Norjan uusi kulttuuri- ja tasa-arvoministeri.
Tätä ministerinimitystä voidaan pitää jopa varsin tragikoomisena, sillä Norjan koalitiohallituksen kaatumisen ja edistyspuolueen eron taustalla on juurikin Syyrian al-Holin leiriltä Norjaan 18. tammikuuta tuodusta Isis-taistelijan "perheestä" syntynyt kohu.
Edistyspuolue ei hyväksynyt sitä, että al-Holin leiriltä päästettiin Norjaan kahden Isis-taistelijan kanssa naimisissa ollut norjalais-pakistanilainen nainen, joka vuonna 2013 lähti Norjasta asumaan IS-ryhmän hallussa olevalle alueelle. Puolueen mielestä vain naisen vakavasti sairas lapsi olisi voinut tulla maahan.
Edistyspuolue tuomitsi kovasanaisesti "norjalaisperheen", kahden lapsen ja näiden äidin, tuomisen Norjaan ja piti sitä turvallisuusuhkana.
Vaikka naisjihadistit ovat tutkitustikin yhtä motivoituneita ideologisesti kuin heidän mieskollegansa ja "käveleviä aikapommeja, jos he tänne pääsevät", kuten perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on osuvasti todennut, juuri Norjaan kymmenien poliisien ja muiden viranomaisten avustamana haettu lasten äiti itse on luonnollisesti kiistänyt rikoksen.
Hän sanoo olleensa "vain kotona hoitamassa lapsia, laittamassa ruokaa ja pyykkäämässä" - aivan kuten minikalifaattiin hurmioituneet "suomalaisnaisetkin" katsovat, etteivät ole tehneet Syyriassa mitään väärää. He myöskin väittävät olleensa vain kotiäitejä ja haluavat nyt palata Suomeen "normaaliin arjen pyöritykseen".
On sinänsä eriskummallista (mutta ei enää yllättävää), että Norjan hallituksessa istuvat konservatiivinen Høyre, liberaalipuolue Venstre ja kristillinen kansanpuolue olivat yksimielisiä siitä, että toimintatapa on oikea, sillä Isis-morsiamen äskettäinen palauttaminen on jyrkässä ristiriidassa Norjan hallituksen esittämän politiikan kanssa, jossa on viime vuoden toukokuusta lähtien aktiivisesti peruutettu oleskelulupia ja karkotettu islamilaisen valtion jäseniä.
Norja on aiemmin vetänyt tiukkaa linjaa ja ilmoittanut, ettei al-Holissa olevia ja Isisin toimintaan osallistuneita aikuisia auteta Norjaan palaamisessa. Viime kesänä Norja haki leiriltä viisi orvoiksi jäänyttä lasta, joiden molemmat vanhemmat olivat kytköksissä Isisiin.
"Edistyspuolue ei halua nostaa sormeaankaan, jotta Isis-taistelijat ja Isis-naiset tulisivat takaisin vihaamiinsa vapaisiin länsimaisiin yhteiskuntiin.
Annan sulle piiskaa
Juhani toteuttaa sivutyönään naisten fantasioita. Usein niissä nautinto sekoittuu kipuun.
Maalaa mieleesi kuva maksullisesta miehestä.
Kenties näet karikatyyrimäisen pornoelokuvahärän.
Tai sliipatun gigolon.
Tai pontevan Tom of Finland -hahmon.
Tai jotain aivan muuta.
Mitä tahansa näetkään, Juhani on taatusti hyvin, hyvin erilainen kuin maalamasi kuva.
Juhani on keski-ikää lähestyvä, lyhyehkö, ei-niin-atleettinen suomalainen mies.
Juhanilla on poninhäntä, leukaparta ja karvainen ylävartalo.
Juhani ei koreile vaatteilla tai kengillä vaan pukeutuu paremminkin konservatiivisesti ja käytännöllisesti.
Juhanin lausumat sanat ovat harkittuja, lauseet tarkasti jäsenneltyjä. Puheessa on hauska pilkahdus pohjoista sekä verkkainen tempo.
Juhani syö sisältä raa’aksi jätetty pihviä ja ranskalaisia, juo soodavettä ja teetä.
Juhanin peukalonpäässä on laastari ja jaloissa suuri työkalupakki.
Se kätkee sisäänsä käsiraudat sekä runsaan valikoiman piiskoja ja kukkakeppejä.
Juhani on maksullinen mies.
Eka kerta
– Se oli puolen tunnin piiskauskeikka, Juhani aloittaa.
– Totta kai ensimmäinen kerta vähän jännitti, mutta kun tiesin aika tarkkaan asiakkaan mieltymykset, oli helppo mennä. Yhteinen sävel löytyi helposti.
Puoli tuntia Juhanin palveluita maksaa 150 euroa.Puoli tuntia Juhanin palveluita maksaa 150 euroa.
Puoli tuntia Juhanin palveluita maksaa 150 euroa. INKA SOVERI
Debyytti seksityöläisenä oli onnistunut, jopa hauska, ja ennen kaikkea tuntemus erilaisuudesta sai vahviketta.
– Oli heti kovin kotoisa olo, Juhani kuvailee.
– Se vahvisti ajatusta, etten ihan kuulu joukkoon muttei mitenkään negatiivisella tavalla. Poikkean valtavirrasta – mutta mitä sitten?
Valtavirrasta poikkeamisella Juhani tarkoittaa mieltymystään erilaisiin bdsm-alakulttuurin muotoihin. Lyhenne bdsm kattaa sadomasokismin, fetissit ja valtasuhteet, esimerkiksi sitomisen, alistamisen ja rankaisemisen.
– Meni pitkälle yli kahdenkympin ennen kuin tuli mitään ajatusta, että olisin seksuaalisesti poikkeava. Ulkokuorelta olen edelleen tylsä heteromies – mutta se, miten toimin, on jossain määrin poikkeavaa.
Juhani kuvaa itseään ”aika herkäksi”.
– Niitä alakulttuureita ihmetellään ja kauhistellaan. Onhan se sellainen omituisten otusten kerho.
– Touhut näyttäytyvät rajuna ja kylmänä, mutta ainakin minulle se on juuri päinvastoin. Kaikkein rajuimmissa leikeissä mennään syvälle tunnepuolelle.
Taiteilijanimi
Juhani ikään kuin ajautui alalle.
– Kaveripiirissä on seksityöläisiä. Jossain vaiheessa minullakin heräsi ajatus, että nyt osaan riittävästi ja voisin olla valmis kokeilemaan, hän taustoittaa
– Myös pitkä historia avoimia ja epätyypillisiä parisuhteita on ollut kasvattava pohja asiakastyölle.
Ensimmäisestä keikasta on jo jonkin aikaa, ei kuitenkaan vuosikausia. Juhani ei ole konkari, mutta hän tietää, mistä seksityössä on kyse.
Ilmaukset ovat osin ympäripyöreitä, ja Juhani on luonnollisesti sala- tai kutsuvammin taiteilijanimi.
– Nimi tulee tilastoista, Juhani naurahtaa.
– Tein listan, josta se valikoitui soundinsa ja yleisyytensä perusteella.
"Miehet elävät keskimäärin lyhyemmän ja kurjemman elämän kuin naiset" – kolme feministiä kertoo, kuinka he kasvattavat pojistaan onnellisia
Ahdas miehenmalli saa monet miehet voimaan pahoin. Tutkija uskoo, että feminismi on yksi keino vapauttaa miehet kapeasta tavasta olla mies.
Kymmeniä tuhansia työikäisiä miehiä on kadonnut Suomessa: he eivät opiskele, hae töitä tai ole työttömyyseläkkeellä. Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan analyysissä pohditaan, miksi kadonneiden osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut noin 7,4 prosenttiin työikäisten miesten määrästä.
Yhdeksi syyksi analyysissa nostettiin poikien huonompi menestys koulussa. Miehet ovat naisia useammin asunnottomia ja tekevät enemmän itsemurhia. Tilastokeskuksen mukaan yhä noin kolme neljästä itsemurhan tehneestä on mies.
Miesten hoitamiseen erikoistunut psykologi-psykoterapeutti Lauri Mannermaa on huomannut vastaanotollaan, että hoitoon tulevat miehet ovat usein kasvaneet toksiseen maskuliinisuuteen: he ovat esimerkiksi oppineet, että miesten on pärjättävä yksin eivätkä he saa puhua tunteistaan.
Mannermaan mielestä toksisen maskuliinisuuden malli on yhteiskunnassa kuten home talossa: rakenteista käsin se huomaamatta muovaa ihmisten käyttäytymistä pienestä saakka. Monet miehet ovat pulassa, koska eivät osaa toimia muuttuneessa maailmassa, jossa ei pärjää perinteisellä äijäilyllä.
– Miehet elävät keskimäärin lyhyemmän ja kurjemman elämän kuin naiset. He ovat sairaampia ja käyttävät enemmän päihteitä, koska heidän sisäinen maailmansa on suljettu.
Nykykulttuurintutkija, dosentti Tuija Saresma uskoo, että feminismi on yksi keino laajentaa maskuliinisuuden käsitettä ja siten vapauttaa miehet ja pojat ahtaan miehenmallin kahleista.
Kolme feministiä kertoo, miten he kasvattavat poikalapsiaan.
Äitiys sai huomaamaan yhteiskunnan vanhoilliset ajatukset
Taru Liimataisesta tuli feministi, kun hän sai vauvan.
Neuvolassa hoitaja saattoi selittää asioita pelkästään äidille sivuuttaen paikalla olleen isän. Monen mielestä oli yllättävää, kun isä alkoi hoitamaan lasta kotona yhtä paljon. Uudet oletukset ärsyttivät Liimataista.
Liimatainen uskoo, että feminismillä on paljon annettavaa myös miehille, koska isät jäävät usein vanhoillisen mallin mukaan perheasioissa sivuutetuiksi.
Feminismi tarkoittaa Liimataiselle sitä, että jokainen saa olla oma itsensä sukupuolestaan, iästään, koostaan tai ihonväristään riippumatta.
Liimatainen ei julista olevansa feministi, eikä jaksa alkaa väittelemään näkemyksistään. Jokaisella saa olla omat mielipiteensä.
– En ole koskaan ajatellut olevani feministiäiti, vaan feminismi on osa minua samalla kun olen äiti. On vaikea erottaa feminismi ja tapani toimia.
Liimatainen ei koe kasvattavansa poikaa vaan lasta. Taapero on kiinnostunut autoista monien poikien tapaan, mutta toisaalta kantaa usein mukanaan käsilaukkua. Lapsi saa itse päättää, mistä hän pitää.
Liimatainen tiedostaa, että myös hänellä on paljon ennakkoluuloja ja käsityksiä sukupuoliin liittyen.
– Minua ärsyttää, kun sanon "ootpa reipas poika". Miksi sanon poika, kun voisin käyttää jotain muuta? Miksi poikien pitäisi olla reippaita? Voisin sanoa vain: "oletpa reipas".
Lapsi on kohta kolmevuotias. Liimatainen uskoo, että pienelle pojalle sallitaan yhteiskunnassa paljon enemmän feminiinisiä asioita kuin vaikka kouluikäiselle. Tulevaisuudessa vastaan voi tulla haukkuvia kommentteja esimerkiksi käsilaukusta.
Hän haluaa opettaa lapselleen, että hän saa olla sellainen kuin haluaa. Tärkeää on kehua lasta, mutta yhtä tärkeää on myös fyysisesti näyttää hyväksyntää esimerkiksi halaamalla.
Miehet eivät halua lapsia, koska naiset ovat kontrolloivia pirttihirmuja – Ihanko totta?
Miehet eivät halua lapsia. Halut ovat kadoksissa. Seksologi ja pariterapeutti Heidi Valasti väläytti aamun Helsingin Sanomissa, että hän tietää, miksi näin on. Syy löytyy sieltä, mistä se on löytynyt jo vuosituhansia. Naisesta tietenkin. Vai voisiko sittenkin olla, että miesten syyt eivät ole sen kummempia kuin muidenkaan sukupuolten, kysyy Seuran toimittaja Katriina Lundelin.
Miehen osa: silkkaa alistamista ja kontrolloimista – kehdosta aikuisuuteen, kerrotaan maanantain (3.2.) Helsingin Sanomien mielipidesivulla.
Yksinhuoltajaäidit kaatavat stressinsä kasvavien pojannassikoiden niskaan. Pojat eivät saa olla enää poikia, kun myös he joutuvat päiväkodissa oppimaan tavallisia käyttäytymistä sääteleviä normeja: ei saa tapella, eikä riehua.
Tyttöystävät taas kertovat miehille, millaisia heidän tulee olla. Kun tyttöystävistä kasvaa aviovaimoja, he sisustavat valkoisella ja tylyttävät aviomiehiään skumppalasin äärellä. Miehestä on tullut milleniaalinaisen ovimatto.
Tällä on Heidi Valastin mukaan seurauksensa. Miehet pitävät itsemääräämisoikeutensa rippeistä kiinni kynsin hampain, eivätkä halua enää lapsia. Miehet ottavat kontrollin takaisin omista siittiöistään.
Miksi tämä selitys ei vakuuta?
Justiina on kulunut selitys – eikä se vakuuta, vaikka sen sanoisi toinen nainen tai seksologi
Raikas käsitys kaulintaan heiluttavasta Justiinasta sopii 2020-luvulle yhtä hyvin kuin tarina kahdesta ihmisestä, käärmeestä ja omenasta. Ola Fogelberg loi Justiina Puupään hahmon jo vuonna 1925, joten käsitys naisista kotitaloutta kurjistavina pirttihirmuina ei ole syntynyt 2000-luvulla.
Miehet ovat ilmeisen hitaita reagoimaan vapauttaan rajoittavan naisen ikeeseen, kun lapsentekohalut ovat kadonneet vasta äskettäin. Tai sitten voi olla, että syitä sille, miksi he eivät halua lapsia, täytyy sittenkin etsiä jostain muualta.
Kun yhteiskunta ottaa hapuilevia askeleita kohti tasa-arvoa, myös miehen osasta tulee leveämpi kuin ennen – ja se saa miehet kysymään, mitä he todella haluavat
Kun kansakunta on kauhuissaan vauvapulasta, keskustelu sen syistä saa jatkuvasti uusia sävyjä. Ilahduttavaa tässä on se, että enää syypää ei ole yksin uranpolkuaan vahtiva nainen, joka on liian itsekäs pyörähtääkseen välissä synnytyslaitoksella. Ansioluetteloon saattaisi tulla aukkoja.
Kun yhteiskunta ottaa hapuilevia askelia kohti tasa-arvoa, myös isä saa jäädä vauvan kanssa kotiin. Vaikka paine olla hyvä isä ei ehkä vieläkään vedä vertaa niille vanhemmuuden paineille, joita naiset kokevat, voi olla, että yhä useammalla miehellä on nyt syy pohtia, sopivat isän saappaat heidän jalkoihinsa vai vetääkö sydän johonkin toiseen suuntaan.
Enää ei riitä, että äiti tekee uhrauksia lapsen vuoksi. Myös miehen vastuu kodista on koko ajan leveämpi. Lapsen saaminen painaa miehen harteilla enemmän kuin ennen.
Kun vapaus valita lisääntyy, yhä useampi uskaltaa sanoa suoraan, ettei halua tai uskalla hankkia lapsia. Yhteiskunnan väljentyneet normit eivät vapauta vain naisia, vaan antavat myös miehille enemmän tilaa valita. Miksi myös miehet eivät käyttäisi tätä mahdollisuutta?
Seksiä eivät pihtaakaan enää vain naiset – mutta miksi se on naisen kohdalla osoitus pikkumaisuudesta, mutta mies käyttää itsemääräämisoikeuttaan?
Jotain raikastakin Heidi Valastin ”Naisten olisi jo aika luopua poikien ja miesten kontrolloimisesta” -mielipidekirjoituksessa oli.
Nimittäin havainto siitä, että myös miehet pihtaavat.
Miesten seksihalut ovat vähentyneet, koska miesten pyrkimys itsemääräämisoikeuteen on vuosien saatossa typistetty ja ehdollistettu – naisen kontrollin avulla tietenkin.
Naiset ovat vuosikymmeniä kuulleet, miten pikkumainen pihtaaminen pilaa avioliiton. Hienoa, että Valasti on oivaltanut pihtaamisen ja itsemääräämisoikeuden välisen yhteyden. Kaikille se ei ole ollut aina yhtä selvää.
Pariterapeutin mielipide poikia ja miehiä alistavista naisista jakaa asiantuntijoita: ”Tällaisista asioista ei ole ollut soveliasta puhua ääneen”
HS kysyi kolmelta asiantuntijalta kommentit maanantaina puhuttaneeseen mielipidekirjoitukseen Suomen syntyvyyden laskusta.
PSYKOTERAPEUTTI Heidi Valastin näkemys syntyvyyden vähenemisen syistä jakaa asiantuntijoita.
Yhden mielestä miehiä ja naisia ei pitäisi asettaa vastakkain. Toinen pitää hyvänä sitä, että asiasta keskustellaan ja kolmas kiittää Valastia rohkeudesta.
Valasti kirjoitti maanantaina Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että vauvakatoa koskevasta keskustelusta on puuttunut lähes täysin miehen näkökulma. Hänen mukaansa tämän päivän nuoret miehet on kasvatettu usein naisen vallalle alisteisesti: on ollut yksinhuoltajaäiti, päiväkodin johtaja, opettaja, tyttöystävä, avovaimo tai vaimo. Tämä on Valastin mukaan yhteydessä miesten seksuaaliseen haluttomuuteen.
VÄESTÖLIITON Poikien Puhelimen palvelupäällikkö Anders Hulden sanoo, että Valastin esittämä ”johtopäätös kuulostaa aika isolta loikalta”.
”Se, että pojat kasvavat yksinhuoltajaäitien tai naispuolisten varhaiskasvattajien tai opettajien kanssa, ei automaattisesti tarkoita, että heitä kasvatetaan alisteisina naisten vallalle.”
Huldenin mukaan olisi toivottavaa, että kaikki sukupuolet olisivat läsnä poikien ja nuorten miesten kasvatuksessa. ”Pojat ja nuoret miehet tarvitsevat elämässään hyviä esimerkkejä sekä naisista että miehistä.”
Hän toivookin, että tasa-arvon edistyessä varhaiskasvatus- ja opetusaloille saataisiin yhä enemmän miehiä.
POIKIEN puhelimessa saamiensa kokemusten perusteella Hulden ei myöskään allekirjoita käsitystä siitä, että naiset alistaisivat poikia ja nuoria miehiä parisuhteessa. Tosin Poikien puhelimeen soittavat enimmäkseen alle 20-vuotiaat. ”Ajatus vanhemmuudesta on heille vielä kaukainen.”
Hieman vanhempien nuorten miesten keskusteluissa tulee kyllä Huldenin mukaan esille parisuhteeseen liittyviä odotuksia. Keskusteluissa ei kuitenkaan yleisin teema ole se, että tyttöystävä esittäisi kohtuuttomia vaatimuksia.
Hulden huomauttaa, että Valasti asettaa kirjoituksessaan miehet ja naiset vastakkain.
”Se ei mielestäni ole hyvä lähtökohta. On tärkeää pyrkiä näkemään toisen osapuolen näkökulmaa puolin ja toisin, ja oppia puhumaan parisuhteeseen ja sen osapuoliin kohdistuvista odotuksista. Siltä osin kun kyse on tasa-arvosta, on tärkeää, että myös pojat ja miehet saadaan tähän keskusteluun entistä enemmän mukaan. Kyse on kaikkien sukupuolten oikeuksista ja velvollisuusksista”, Hulden sanoo.
Hänen mielestään syntyvyyden laskun taustalla on pikemminkin se, että nuoret näkevät vanhemmuuden todella vaativana.
”Vanhemmuuteen ei uskalleta heittäytyä, puuttuu luottamus siihen, että asiat järjestyvät.”
Tämä liittyy Huldenin mukaan myös taloudellisiin seikkoihin. Taustalla voi hänen mielestään olla myös epävarmuutta tulevaisuudesta, johon liittyy ilmastoahdistusta: Ei tiedetä, millaiseksi maailma muuttuu ei vain kymmenen, vaan 20, 30 ja 50 vuoden kuluessa.
VÄESTÖLIITON johtava asiantuntija Heli Vaaranen ei halua ottaa Valasteen näkemyksiin kantaa puolesta eikä vastaan. ”En osaa olla niin mustavalkoinen.”
Huldenin tavoin hän näkee kuitenkin syntyvyyden laskun taustalla lähinnä epävarmuutta. ”Perheellistyminen sekä mahdollinen ero koetaan suureksi taloudelliseksi ja emotionaaliseksi riskiksi, joka ei houkuta.”
Vaarasen mielestä miestä on usein ymmärretty väärin: ”Vastoin kuin yleensä ajatellaan, mies on romanttinen ja herkkä. Hän tarvitsee puolisolta tunnetta, että on ihailtu, arvostettu ja rakastettu. Säännöllinen eroottinen yhteys omaan kumppaniin nostaa arjen yläpuolelle ja tekee onnelliseksi. Jos parisuhdeonnesta on epäilyksiä ja nainen ilmoittaa haluavansa lapsen, mies vetäytyy”, Vaaranen toteaa.
Kysely: Enemmistö kansanedustajista kannattaa yhä pakollista asevelvollisuutta, mutta vain miehille
Ulkopoliittisen instituutin kyselyssä palvelus halutaan pitää edelleen naisille vapaaehtoisena. Vastausprosentti oli kuitenkin vain 25, ja osa puolueista oli yliedustettuina.
Eduskunnan kanta Suomen asevelvollisuusjärjestelmään näyttää olevan nykyistä järjestelmää suosiva, selviää Ulkopoliittisen instituutin kyselystä.
Miehille pakollista ja naisille vapaaehtoista asevelvollisuusjärjestelmää kannattaa 86 prosenttia kyselyyn vastanneista kansanedustajista. Kaikille vapaaehtoista järjestelmää kannatti neljä prosenttia vastaajista. Ammattiarmeijaa ei kannattanut yksikään vastaaja.
Kyselyn tehnyt Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää tulosta yllättävänä.
– On jossain määrin yllättävää, että nykymuotoisen asevelvollisuuden epätasa-arvoisuutta ei koettu kyselyn tuloksien mukaan merkittävämmäksi asiaksi, hän kirjoittaa kyselyä avaavassa briefing paper -artikkelissaan.
Kaikille kansanedustajille tehtyyn kyselyyn vastasi kuitenkin vain joka neljäs istuva kansanedustaja. Heidän joukossaan perussuomalaisilla ja keskustalaisilla oli puolueiden edustajanpaikkoihin nähden selv' yliedustus.
Kyselyssä tiedusteltiin kansanedustajien näkemyksiä myös Suomeen kohdistuvista uhista.
Lähes kaikki vastaajat olivat paljon tai jonkin verran huolestuneita kyberuhista. Lähes yhtä merkittäviksi katsottiin maailman pakolaistilanne ja kansainvälinen terrorismi. Vakavasti suhtauduttiin myös tyllisyystilanteeseen.
Ilmastonmuutos sen sijaan huoletti selvästi enemmän hallituspuolueiden (85%) kuin opposition kansanedustajia. Jälkimmäisistä joka viides oli vain vähän ja joka seitsemäs ei lainkaan huolestunut ilmastonmuutoksesta.
Nato-jäsenyyttä kannattaa vain joka viides vastaaja, mutta ylivoimainen enemistä suhtautuu suopeasti sotilasjärjestön kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Kyselyn tulokset ja niitä avaava artikkeli löytyvät Ulkopoliittisen instituutin sivuilta.
Tällainen on hallituksen idea uudeksi perhevapaaksi: tunnetko jo 1+7+7 -mallin?
EK suomii perhevapaauudistusta siitä, ettei se paranna tasa-arvoa. SAK:n mielestä se tuo kaivattuja joustoja.
PERHEVAPAAUUDISTUKSEN pohjaksi esitettävä malli ei lisää tasa-arvoa eikä paranna naisten työmarkkina-asemaa, EK kritisoi.
Hallitusohjelmassa tasa-arvo nimetään yhdeksi uudistuksen tavoitteista.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) esittelee keskiviikkona mallin kolmikantaisen työryhmän jatkovalmistelun pohjaksi.
VALMISTELUN pohjana käytetään 1+7+7-mallia. Se merkitsee, että molemmille vanhemmille tulisi oma seitsemän kuukauden kiintiönsä, josta voisi luovuttaa toiselle kolme kuukautta. Yksi kuukausi olisi eräänlainen raskausrahakausi sille, joka synnyttää.
Lisäksi perhevapaiden pitämiseen kaavaillaan joustoja niin, että vapaita voisi esimerkiksi pitää nykyistä useammissa jaksoissa.
Nykyisin isä voi käyttää hänelle kuuluvia vapaita, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Uudessa mallissa myös äidille annettaisiin tämä mahdollisuus.
MALLI kelpaisi EK:lle, jos siitä poistettaisiin mahdollisuus siirtää omia kuukausia toiselle vanhemmalle. Siirtomahdollisuus johtaa siihen, että naiset kantavat jatkossakin pääosan hoitovastuusta, EK:n johtaja Ilkka Oksala uskoo.
Tällä hetkellä isät jättävät käyttämättä suuren osan heille mahdollisista vapaista.
Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että kotihoidon tuki jää entiselleen, Oksala harmittelee. Lasta voi hoitaa kotona kotihoidon tuella, kunnes hän täyttää kolme vuotta.
Kolmen vuoden jaksoja käyttävät ennen kaikkea vaikeasti työllistyvät, eli maahanmuuttajat ja vähän koulutetut. Pitkän kotonaolon aikana työllistyminen vaikeutuu entisestään.
– Valmistelun lopputulos on kirjattu hallitusohjelmaan niin tarkasti, että kunnollinen kolmikantavalmistelu on täysin mahdotonta. Työryhmän liikkumatila on olematon, Oksala sanoo.
Hallitusohjelmassa todetaan myös, että isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi perhevapaiden tulee sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso. Molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti.
– On erittäin hienoa, että tehdään perhevapaauudistus. Mutta on todella sääli, että hallitusohjelmassa mentiin kirjaamaan valmistelun lopputulos niin yksiselitteisesti ja yksityiskohtaisesti, että mahdollisuutta tehdä tasa-arvoa lisäävä ja naisten työmarkkina-asemaa parantava perhevapaauudistus ei käytännössä ole, Oksala sanoo.
KOSKA päivärahajaksojen kesto pitenee, malli tuottaa kustannuksia.
STT uutisoi viime viikolla, että 1+7+7-mallin myötä työllisyys heikkenisi noin 5 000:llä vuoteen 2030 mennessä. Uudistuksen hinnaksi tulisi STT:n mukaan yli sata miljoonaa euroa.
IS uutisoi lähes samansuuruisista arvioista joulukuun lopulla.
Todellisuudessa luvut ovat todennäköisesti hieman alhaisempia, sanoo johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Siika-ahon mukaan tarkkoja arvioita työllisyys- ja kustannusvaikutuksista ei vielä ole, kun iso joukko yksityiskohtia on vielä auki. Työllisyysvaikutukset riippuvat ennen kaikkea siitä, kuinka paljon isät alkavat vapaita pitää ja kuinka joustavasti työtä, päivärahaa ja kotihoidontukea pystyy vuorottelemaan.
– Työllisyysvaikutus on varmaan nollan ja 5 000:n haarukassa, ehkä enemmän puolivälissä kuin yläkantissa. Kustannukset ovat sadan miljoonan molemmin puolin, mieluummin alle kuin yli, Siika-aho arvioi.
EK on aiemmin ehdottanut 1+6+6-mallia, jossa omaa kiintiötä ei olisi mahdollista siirtää toiselle ja jossa samalla puolitettaisiin kotihoidon tuen pituus 1,5 vuoteen. EK:n laskelmien mukaan se lisäisi työllisyyttä noin 10 000:lla.
PÄÄMINISTERI Sanna Marin (sd) sanoi MTV Uutisille viime viikolla, että mallissa on otettu huomioon tasa-arvo ja perheiden etu.
Syntyvyystutkijat, menkää Tinderiin
Suomen syntyvyys laahaa nälkävuosien tasolla ja jäljessä muita Pohjoismaita. Tinderistä tutkijoille selviäisi nopeasti suomalaisen deittailukulttuurin nykytila – ja sen mahdolliset vaikutukset pariutumiseen ja perheellistymiseen, kirjoittaa HS:n kotimaantoimittaja Suvi Vihavainen.
KUN syntyvyyden laskusta keskustellaan, ensimmäisenä syyllistyvät yleensä kolmekymppiset naiset. Monet naiset kokevat, että heillä odotetaan olevan perusteltu näkemys ilmiöön ja siihen, miksi he eivät ole synnyttäneet (tarpeeksi monta) lasta.
Vaikka lastensaantia lykätään, useimmat synnytysikäiset naiset tietävät kyllä tarkasti 35 vuoden haamurajan. Silloin hedelmällisyyden ajatellaan lähtevän selvään laskuun. Aiheesta kirjoitti myös HS:ssä julkaistussa mielipidekirjoituksessa nimimerkki ”Lapseton äiti-ihminen”.
Hän kertoi parisuhteidensa loppuneen vauvahaaveisiin: niistä kuultuaan miehet olivat vedonneet sitoutumiskriisiin, puutteellisiin emotionaalisiin kykyihin tai ehdottaneet polyamorista suhdetta.
”Pariutumisesta on tullut nykymaailmassa haastavaa ja kertakäyttöistä. Kaikki tuntuvat ajelehtivan vailla päämäärää”, Lapseton äiti-ihminen kirjoitti.
TUTKIJAT eivät ole osanneet antaa tyhjentävää selitystä sille, miksi syntyvyys Suomessa on pudonnut lyhyessä ajassa 1800-luvun nälkävuosien tasolle. Syitä on todennäköisesti useita, sekä yhteiskunnallisia että yksilöiden arvioihin liittyviä. Jotain kuitenkin tiedetään.
Väestöliiton muutamia vuosia vanhojen perhebarometritutkimusten mukaan tärkeimpiä syitä lapsenhankinnan lykkäämiselle on elämäntyyliin liittyvien syiden lisäksi kumppanin puute.
Syntyvyystutkijoiden kannattaisikin mennä Tinderiin – antropologisessa mielessä. Sieltä selviää nopeasti suomalaisen deittailukulttuurin nykytila ja ehkä myös sen vaikutukset pariutumiseen ja perheen perustamiseen.
Tinderissä moni huomaa, että vaikka treffit tuntuivat menneen hienosti, kumppaniehdokas ei pysty sitoutumaan toisille tai kolmansille, tai edes viestiin vastaamiseen. Miten hän pystyisi sitoutumaan vakavampaan parisuhteeseen tai perhe-elämään?
Kumppanin kohtaaminen ja suhteen muodostaminen on teknisesti yhä helpompaa, mutta monen kokemuksen mukaan todellisuudessa yhä vaikeampaa.
LAPSETTOMISTA suomalaismiehistä noin viidesosa toivoo lapsia vielä yli 40-vuotiaana, kertoo Väestöliiton vuoden 2018 perhebarometri.
Se näkyy myös Tinderin kaltaisissa seuranhakupalveluissa: ne ovat täynnä kolme- ja nelikymppisiä miehiä, jotka joko eivät pohdi lasten saamista tai suunnittelevat hankkivansa niitä ”jonain päivänä”.
Kuka kertoisi heille, että ainakin useammasta lapsesta haaveillessa yli nelikymppisen miehen kumppaniksi tarvitaan jopa kymmenisen vuotta nuorempi nainen? Sellaisen löytyminen ei ole välttämättä itsestään selvää: tutkimusten mukaan suomalaisparit ovat keskenään melko saman ikäisiä.
Tämän takia lapsia haluavan heteromiehen kannattaisi olla kiinnostunut naisen hedelmällisyydestä. Ja tiedoksi: miestenkään hedelmällisyys ei ole kaikkivoipaista, vaan iän myötä sekin heikkenee.
Puolustusministeri Kaikkoselle täysi tyrmäys aktiivilta: ”Maailmanmitassa ainutlaatuinen sukupuoli-apartheid – käsittämätön tilanne 2000-luvun länsimaisessa demokratiassa”
Asevelvollisuuden vastustaja Arno Kotro arvostelee puolustusministerin lausuntoa, johon lyhykäisyydestään huolimatta ”mahtuu kaksi virhettä”.
Naisten ja miesten tasa-arvo tuntuu olevan liian vaikea ajatus niin poliitikoille kuin toimittajille ainakin silloin, kun puhutaan asevelvollisuudesta, ihmettelee kirjailija ja yhteiskunnallinen keskustelija Arno Kotro.
Ohi on -kampanjan aktiiveihin kuulunut Kotro ajaa sukupuolia epätasa-arvoisesti kohtelevan asevelvollisuuden lakkauttamista, ja listaa nyt Puheenvuoron blogissaan mielestään typerimpiä argumentteja, joilla miesten asevelvollisuutta on puolustettu.
”Se, että naisilla ja miehillä on eri laki, on 2000-luvun länsimaisessa demokratiassa tietysti käsittämätöntä. Mutta sitäkin enemmän hämmästyttää, kuinka kajahtaneita kommentteja saamme kuulla silloin harvoin, kun poliitikot ja muut vaikuttajamme asiasta jotain suostuvat lausahtamaan”, Kotro toteaa.
Listalle on päässyt myös nykyinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk), jonka mukaan ”yhteiskunnassa on varmasti suurempiakin tasa-arvo-ongelmia kuin vain miehiä koskeva pakollinen palvelus”.
”Lausunto on lyhyt, mutta siihen mahtuu kaksi virhettä”, Kotro kirjoittaa.
”Ensinnäkin suurempaa tasa-arvo-ongelmaa on vaikea keksiä. Toiseksi vaikka sellaisen keksisimme, se ei ole käypä peruste sivuuttaa tämä nimenomainen ongelma. Muutenhan voisimme aina ratkoa vain yhtä yhteiskunnallista epäkohtaa, sitä kaikkein suurinta. Huumeiden käyttöön ei pidä puuttua, koska tupakointi on isompi kansanterveydellinen ongelma, eikä siihenkään, koska viina kylvää enemmän tuhoa, ja sitä rataa. Outoa ajatuksenjuoksua poliitikolta.”
Kaikkonen esitti äskettäin selvitystä naisten eräänlaisesta minipalveluksesta, joka tarkoittaisi mahdollisesti parin kuukauden kansalaiskoulutusta. Kotro huomauttaa, että kansalaispalvelus ”ilmeisesti olisi kielletty miehiltä”.
”Tällainen onneton ja maailmanmitassa ainutlaatuinen sukupuoli-apartheid takoisi entistäkin lujemmin nuorten tajuntaan patavanhoillisia ja seksistisiä asenteita: naiset ja miehet ovat muka osaamiseltaan niin erilaisia, että heille kuuluu yhteiskunnassa eri laki ja eri tehtävät. Aivan väärä signaali ammatinvalintaiässä oleville nuorille siis, ja vieläpä räikeässä ristiriidassa sen kanssa, mitä me opettajat puhumme koulussa nuorten kanssa sukupuolten tasa-arvosta”, Kotro ihmettelee.
Antti Kaikkonen kertoo esittämästään naisten minipalveluksesta tarkemmin alla näkyvässä Uuden Suomen haastattelussa. Kaikkosen mukaan ehdotuksessa on kyse nimenomaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulmasta ja sukupuolten välisen eron kuromisesta ”hivenen” kiinni.
Se, että Maria Ohisalo junaili Kirsi Pimiön pätevämmän miesehdokkaan ohi sisäministeriön kansliapäälliköksi, on myös sukupuolisyrjintää:
KHO: Kittilän määräaikaisen kunnanjohtajan valinnassa syrjittiin mieshakijaa vuonna 2017, vähemmän ansioitunut naishakija valittiin sukupuolen perusteella - Kotimaa | HS.fi
Feministipoliitikon perustamaa Silakkaliikettä yritetään brändätä humanismin, ihmisoikeuksien ja suvaitsevaisuuden kylkeen – keskittyy lähinnä mätkimään perussuomalaisia somessa
Viime vuoden lopussa Facebookissa alkunsa saanut poliittinen someilmiö Silakkaliike on saanut laajaa huomiota eri kanavissa, vaikka monille on edelleen epäselvää, mihin liike on pyrkimässä. Silakoiden verkkosivulla kerrotaan, että silakkaliike toimii jakamattoman ihmisarvon, tieteen, luonnon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden puolesta. Silakoiden väitetään myös olevan puoluepoliittisesti sitoutumaton ja vastustavan syrjintää, fasismia, rasismia ja ilmastodenialismia.
Silakkaliikkeellä on useita sosiaalisen median kanavia. Silakkaliike-nimisessä Facebook-ryhmässä on jo 28 000 jäsentä. Tosin äskettäin on perustettu myös ”Silakkaliike ja kusetuksen sivumaku” -niminen foorumi, silakkaliikkeestä poistuneille henkilöille.
Silakkaliikettä onkin moitittu siitä, että lähes mikä tahansa vastustaminen tai kyseenalaistaminen voi johtaa silakkaryhmästä erottamiseen. Tämän sai äskettäin kokea muun muassa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, joka erotettiin silakoiden ryhmästä sen jälkeen, kun Romakkaniemi oli todennut, että fasistisia piirteitä esiintyy sitä enemmän, mitä kauemmas mennään maltillisesta, liberaalista keskustasta ja ettei silmiä saa ummistaa myöskään vasemmistolaisiksi leimatuilta, fasistisia piirteitä sisältäviltä liikkeiltä.
Perustaja inhoaa perussuomalaisia
Silakkaliikkeen esikuvana pidetään Italiassa toimivaa Sardiiniliikettä, joka vastustaa Matteo Salvinin La Lega -puoluetta. Yksi liikkeen perustajista, tekoäly-yrittäjä Katriina Valli kertoi joulukuun lopussa Helsingin Sanomille, että Silakkaliikkeen takana on ”parinkymmenen aktivistin joukko”.
Silakkaliikkeen perustajana pidetään Johannes Koskea, jonka julistuksenomaisesta blogitekstistä liikkeen kerrotaan saaneen alkunsa. Koski väittää liikkeen olevan rauhanomainen, ruohonjuuritason ryhmä.
Koski on ammatiltaan käyttöliittymäsuunnittelija. Hän oli myös feministisen puolueen eduskuntavaaliehdokas viime keväänä. Kosken Twitter-tililtä selviää, että hän haluaa usein mätkiä perussuomalaisia omien käsityksiensä pohjalta.
– Kuvitellaanpa hetki, Suomessa syntyisi oma Sardiini-liike, joka toimisi vastavoimana nationalistiselle, populistiselle ja äärioikeistolaiselle politiikalle – eli erityisesti Halla-ahon PS:lle, Koski kirjoitti Twitterissa joulun aikaan.
Kosken mukaan myös Silakkaliikkeessä on nimenomaan ”tärkeää olla erityisesti joka neljättä Suomen kansalaista vastaan”, jolloin Kosken mukaan pitäisi ”haastaa perussuomalainen politiikka”.
Kosken puoluesidonnainen tausta sekä hänen someavauksensa eivät siis ainakaan tue käsitystä, että Silakkaliike olisi puoluepoliittisesti sitoutumaton. Päinvastoin: jää vaikutelma, että pyrkimys on ensisijaisesti mätkiä perussuomalaisia, joka on toiseksi suurin eduskuntapuolue ja gallup-kannatukseltaan Suomen ylivoimaisesti suosituin puolue.
Kolumni: Mies – ole mies, äläkä tahdoton lapatossu!
Muistan kauhulla vieläkin ne treffit vuosia sitten, Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola kirjoittaa.
Mies oli karismaattinen, älykäs ja kiinnostava. Hän pyysi minua illalliselle kivaan ravintolaan. Kaikki hyvin tähän mennessä. Mutta kun tarjoilija toi laskun, mies ei ottanutkaan sitä hoidettavakseen vaan sanoi, että hän maksaa puolet ja minä puolet. Eikä siinä vielä kaikki: mies muistutti, että minullahan on pressikortti, jolla sai ruoan hinnasta puolet alennusta.
Olin tukehtua jälkiruokakahviini. Jos mies itse pyytää minut ensimmäisille treffeille, oletan ilman muuta, että hän maksaa viulut. Maksan itse mielelläni myöhemmin, mutta taivaan tähden, kutsujan kuuluu maksaa ensimmäinen ravintolalasku, eikä nillittää parista pennosesta. Turha edes sanoa: siitä ei tullut vuosisadan rakkaustarinaa.
Katsoin viikonloppuna Harrison Fordin ikivanhoja Indiana Joneseja. Professori Jones on maskuliinisuuden huipentuma: huippuälykäs arkeologi, joka taistelee yläkroppa paljaana pahiksia vastaan ja lassoaa naisia piiskallaan syleilyynsä. Täydellinen mies, siis.
Mutta nykyään tuollaisia elokuvia tuskin enää tehtäisiin, sillä naisten ja miesten “representaatiot” ovat niissä liian stereotyyppisiä ja Indiana Jones liian “toksisen maskuliininen”.
Valkoinen heteromies, joka tappaa vinon pinon pahiksia, viettelee satunnaisia naisia ja heittelee härskejä vitsejä, on kaikkea, mitä radikaalifeministit haluavat poistaa julkiselta areenalta.
Ja toden totta: ohjaaja Steven Spielberg onkin jo väläyttänyt, että Indiana Jones voi tulevaisuudessa olla nainen, Indiana Joan.
Nykyajan miessankarin pitäisi puhua vuolaasti tunteistaan, kyynelehtiä soijalattensa ääressä ja pohtia Rennossa feministiryhmässä, kuinka hän itse voisi synnyttää.
Samaan aikaan, kun teemme parhaamme emaskuloidaksemme miehet, ihmettelemme, miksi syntyvyys laskee.
Tämä tulee ehkä yllätyksenä, mutta suurin osa tuntemistani naisista haluaa sänkyynsä miehen, ei henkisesti kastroitua tossukkaa. Vaikka he eivät sitä edes myöntäisi ääneen, useimmat heteronaiset haluavat itselleen mieluummin maskuliinisen alfauroksen kuin heikkouttaan kitisevän lapatossun.
Onko mitään vähemmän kiihottavaa kuin feministiblogiin sukupuolihäpeäänsä purkava betamies? En keksi. Ehkä Homer Simpson.
Niina Murto, 34, työskentelee ammatissa, jossa kolme mieskollegaa on hyvä luku – katso, mitkä alat ovat muuttuneet naisvoittoisiksi
Eläinlääkärin työ on esimerkki ammatista, jonka sukupuolijakauma on muuttunut miehisestä naisistuneeksi.
Kun espoolainen Niina Murto, 34, valmistui eläinlääkäriksi vuonna 2012, hänen vuosikurssillaan oli 55 opiskelijaa. Heistä viisi oli miehiä.
Esimerkki kuvaa ammatin sukupuolijakoa edelleen.
Selvitimme, mitkä alat ovat muuttuneet miehisistä naisistuneiksi viimeisten vuosikymmenten aikana: hoitajien ja ylilääkärien lisäksi muun muassa tilintarkastaja ja optikko kuuluvat nykypäivän naisvoittoisiin aloihin.
Murron työyhteisössä on tällä hetkellä kolme mieskollegaa.
Lukema on hyvä, ainakin verrattuna aiempiin paikkoihin. Miltei 90 prosenttia eläinlääkäreistä oli naisia vuonna 2017.
Murto työskentelee päivystyksessä Omaeläinsairaala Mevetissä Helsingin Pitäjänmäessä. Työpäivät kuluvat usein fyysisen työn parissa, eikä erinäisten eritteiden käsittelyltä voida välttyä.
Eläinlääkärin ammatti mielletään usein työksi, jossa hoidetaan pieneläimiä ja silitetään kissanpentuja. Todellisuus on kuitenkin toinen: Alalla työskennellään myös muun muassa lääketeollisuudessa ja puolustusvoimissa.
– En itse pysty samaistumaan siihen, että tässä työssä olisi jotain feminiinistä. Olin valmistumisen jälkeen kunnan eläinlääkärin sijaisena hoitamassa tuotantoeläimiä. Työssä esimerkiksi lehmille annetaan synnytysapua, ja vasikan avustaminen ulos vaatii hirveitä voimia, hän kertoo.
"Rekrytointivaiheessa suurin osa on naisia, joten ei ole paljon valinnanvaraa"
Murron mukaan miehet saattavat erottautua työnhaussa edukseen, koska ovat alalla vähemmistössä.
– En halua uskoa, että sukupuoli ratkaisisi itsessään mitään. Sanotaan kuitenkin, että jos kyseessä on naisvaltainen työyhteisö ja tasapuoliset hakijat, niin voi olla, että työyhteisöön halutaan miehiä moninaisuuden takia.
Omaeläinklinikan toimitusjohtajan Jaana Tarkin mukaan ammatin naisvaltaisuus on ollut pitkään pinnalla. Suomessa (siirryt toiseen palveluun)työskentelee noin 2 800 laillistettua eläinlääkäriä.
– Tietenkin rekrytointivaiheessa suurin osa on naisia, joten ei ole paljon valinnanvaraa. Tekijä kuitenkin ratkaisee ja se, millaista osaamista haetaan, Tarkki sanoo.
Vielä 60-luvulla suurin osa eläinlääkäreistä oli miehiä. Tuolloin työnkuva keskittyi enimmäkseen tilojen eläinten hoitamiseen. Kun yhteiskunta kaupungistui, entistä suurempi osa hoidettavista oli lemmikkejä.
Myös optikkojen ammattikunta on muuttunut naisvaltaiseksi: Jo 1990-luvun puolivälissä optikoista yli puolet oli naisia, vuonna 2017 heitä oli noin 80 prosenttia.
Metropolian optometrian tutkinto-ohjelmasta vastaavan Saija Flinkkilän mukaan ala on naisistunut viiden vuosikymmenen aikana. Ennen valmistujaiskuvissa seisoi pelkkiä miehiä, nyt tilanne on kääntynyt toisinpäin.
Työnkuvan muutos voi olla yksi syy ammatin sukupuolijakauman muutokseen.
Aiemmin alalla työskenneltiin nykyistä enemmän silmälasien valmistuksen parissa, mutta vuosikymmenten aikana huomio on kääntynyt näöntutkimusten tekemiseen ja silmän terveydentilan arviointiin.
Tutkintovastaava Flinkkilän mukaan työssä otetaan hyvin vastaan myös äitiyslomat ja elämänmuutokset.
– Voit valita, teetkö töitä täysiaikaisena vai esimerkiksi viikonloppuisin, hän sanoo.
Vuonna 2017 optikoksi valmistuneen Nina Aaltosen, 25, mukaan työyhteisön naispainotteisuus ei vaikuta niinkään työpaikan tunnelmaan, vaan asiakastilanteisiin.
– Kun työskentelin liikkeessä, jossa oli mieskollega, oli helpompi ohjata jotkut asiakkaat hänelle. Jotkut ihmiset on orientoituneet siihen, että optikko on mies, hän sanoo.
Entinen propagandisti paljastaa: tiedostavan vasemmistoideologian levittäminen on tuottoisaa bisnestä
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden äärimuodot kuten intersektionaalinen feminismi ja vainoharhainen valkoisen ylivallan kitkeminen ovat hivuttautuneet perinteisiin organisaatioihin muodikkaiden markkinointi- ja johtamisoppien kautta. Alan johtavat konsultit opettavat ”diversiteettiä” ja ”inklusiivisuutta”. Esimerkiksi mainosten kuvasto ja yrityksen henkilöstö saattavat näyttää ”liian valkoiselta”. Tasa-arvoksi ja sosiaaliseksi oikeudenmukaisuudeksi verhoiltu myyttinen oppijärjestelmä ei ole ensisijaisesti kiinnostunut ihmisistä yksilöinä ansioiden perusteella, vaan valikoitujen viiteryhmäjakojen perusteella. Ideologia nimeää erilaisia perisyntejä, joiden olemassaoloon täytyy vain uskoa. Quillette-lehdessä julkaistussa tuoreessa paljastuksessaan entinen propagandisti kertoo, että kyse on tiedostavaa ajan henkeä tuotteistavasta kilpailullisesta bisneksestä, jossa liikkuu suuria rahoja.
Nimimerkin ”Janet Mackay” takaa kirjoittava kokenut markkinoinnin ammattilainen kertoo kokemuksistaan ideologisen fanatismin tuotteistamisesta. Hän paljastaa, miten entistä älyvapaampaa ja aggressiivisempaa ideologista propagandaa ja hyvesignalointia on tuotteistettu ajan hengen edessä nöyrtyneille organisaatioille markkinointi- ja viestintäkonsultointina. Mackay peräänkuuluttaa havahtuneensa toiminnan järjettömyyteen ja kertoo lopettaneensa ideologisten tilausten toteuttamisen omalta osaltaan.
Kirjoittaja kertoo palvelleensa yli 20-vuotisen uransa aikana useita asiakkaita ympäri maailmaa. Joukossa on mm. energia-alan ja telealan toimijoita sekä kansalaisjärjestöjä. Tiedostavien ideologisten yrittäjien (”wokepreneurs”) palveleminen sai kuitenkin Mackayn havahtumaan, sillä hän huomasi ennen pitkää saavansa palkkaa yleisön harhaanjohtamisesta sekä hyökkäämisestä omia arvoja kuten sananvapautta ja avointa keskustelua vastaan.
Mackay antaa kuvaavan esimerkin:
”Siinä, missä vanhan ajan gangsterit keräsivät suojelurahoja pieniltä kivijalkakaupoilta, ideologisille yrittäjille luomani presentaatiot, nettisivut ja julistukset käärivät myös uhkauksensa lupauksiin, kuten:
– Organisaatiosi on etuoikeutettu. Voimme auttaa korjaamaan asian.
– Organisaatiosi syyllistyy valkoiseen ylivaltaan. Voimme auttaa korjaamaan asian.
– Organisaatiosi syyllistyy marginalisoitujen ihmisten marginalisointiin, ja voimme auttaa korjaamaan tilanteen.
– Kuulostaako jokin yllä olevista kohtuuttomalta? Se vain todistaa halusi puolustella vääryyttä. Tunnista oma vastahankaisuutesi. Haluatko olla osa tarinaa paremmasta maailmasta, vai haluatko jäädä jälkeen?”
Tämän edessä eräät maailman arvostetuimmista organisaatioista ovat nöyrtyneet ja ostaneet ideologisen agendan kyselemättä. Mackay kuvailee tällaista työtä tekeviä ja sitä tilaavia ihmisiä usein ystävällisiksi ja älykkäiksi, ja juuri se tekee hänen mukaansa asiasta entistä vakavamman: ”Kyse on vain rahasta, rinkir*nkkauksesta, epärehellisten ja omahyväisten kapitalististen ja institutionaalisten jättien mesoamisesta.”
Mackayn havaintojen mukaan ilmiö on pahentunut vuosien saatossa. Hän vertaa tiedostavaa ideologista muoti-ilmiötä hurmokselliseen kulttiin, jolla on omat hokemansa, salaliittoteoriansa ja tiukat sääntönsä oikeinpuhumista varten. Asiakkaat kilpailevat viimeisimpien tiedostavien ilmaisujen kuuluttamisesta papukaijamaisesti.
Miesten keskittyminen perheenperustamiseen todella herpaantuu suurissa kaupungeissa, koska sinkkunaisia on niin paljon, sanoo tutkija
SELITTÄVÄTKÖ kaupunkilaismiesten irtosuhteet syntyvyyden vähenemistä Suomessa?
Pyhäntäläinen ympäristöasiantuntija Elli Moilanen kirjoitti mielipidekirjoituksessaan, että miesten on suurissa kaupungeissa vaikeuksia sitoutua perheen perustamiseen, koska naisia on ympärillä niin paljon.
Kärkevyydestä huolimatta väite ei ole täysin tuulesta temmattu, sanoo Väestöliiton tutkija Anna Rotkirch.
KAUPUNKILAISILLA sinkuilla on valinnanvaraa, ainakin jos he ovat miehiä.
Kaupungeissa on enemmän nuoria naisia kuin nuoria miehiä. Naisten kanssa suhteisiin haluavilla miehillä on siis kosolti valinnanvaraa kaupungeissa.
Rotkirchin mukaan naisten ja miesten epäsuhta kaupungeissa mahdollistaa miehille irtosuhteiden harrastamisen paremmin kuin maaseudulla. Tämä taas voi hidastaa vakiintuneen parisuhteen solmimista ja näin perheen perustamista.
Miesten irtosuhteet eivät kuitenkaan missään nimessä riitä selittämään koko syntyvyyden vähenemiseen liittyvää ilmiötä, Rotkirch sanoo.
SYNTYVYYDEN raju lasku Suomessa on herättänyt laajaa keskustelua perheenperustamisen vaikeuksista nykyisessä yhteiskunnassa. Syitä vauvakatoon on etsitty laajalti. Yhtenä toistuvana selityksenä vauvakatoon on esitetty parisuhteen muodostamisen vaikeutta.
On totta, että maaseudulla, missä on keskimäärin enemmän miehiä kuin naisia, on enemmän vakiintuneita parisuhteita ja korkeampi syntyvyys. Maalla perustetaan siis tilastojen mukaan herkemmin perhe.
Kaupungeissa, missä on paljon naisia ja vähän miehiä, on pienempi syntyvyys ja vähemmän vakiintuneita parisuhteita kuten avioliittoja. Rotkirchin mukaan tilastollinen ero kaupunkien ja maaseudun välillä on kuitenkin vain yksi osa laajempaa syntyvyyden laskemiseen liittyvää vyyhtiä.
MUTTA onko silti siis niin, että naiset ovat keskimäärin useammin niitä, jotka haluavat vakiintuneen parisuhteen ja perheen?
Rotkirchin mukaan tätä johtopäätöstä on vaikea täysin kumota.
”Onhan sekin yksi puoli, että yksi selkeimmistä sukupuolten välisiä eroja on se, kuinka usein ajattelee seksiä ja miten herkästi suostuu irtosuhteeseen. Miehet tekevät molempia keskimäärin selvästi naisia useammin.”
Se, että kaupungeissa on paljon naisia mutta vähän miehiä nuorten keskuudessa, johtaa puolestaan Rotkirchin mukaan naisten keskinäiseen kilpailuun miehistä.
”Kaupungeissa siis heteronaiset joutuvat kilpailemaan miehistä. Tämä taas erään tutkimuksen mukaan johtaa esimerkiksi siihen, että korkeasti koulutetut naiset ovat useimmin vakiintuneissa parisuhteissa kuin vähän koulutetut naiset.”
Rotkirch kuitenkin muistuttaa, ettei tilastot ovat vain tilastoja. Hän korostaa, että aina on olemassa myös yksilöllisiä eroja.
”Miesten kesken ja naisten kesken on tietysti eroja. Tietysti on myös naisia, jotka eivät halua monogamista [yksiavioinen] parisuhdetta ja miehiä, jotka haluavat sen.”
Kun miehiltä kysyy, miksi he eivät halua lapsia, yksi pelko nousee yli muiden – asiantuntija tunnistaa huolen
Kun miehet kertoivat, miksi synnytystalkoot eivät houkuttele, erityisesti yksi pelko nousi esiin. Väestöliiton Heli Vaaranen tuntee sen työnsä puolesta.
Suomessa väkiluku uhkaa kääntyä tulevaisuudessa laskuun, jos ihmisten lisääntymisinto ei nouse. Puheet synnytystalkoista saavat lapsia toivovat epätoivon partaalle, vapaaehtoisesti lapsettomat taas turhautumaan.
Hiljattain Helsingin Sanomat julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kolmekymppinen nainen harmitteli nimenomaan miesten lisääntymishaluttomuutta. Kirjoittaja kertoi joutuneensa monesti tilanteeseen, jossa mies ei ole valmis isäksi ja suhde on päättynyt sen takia.
Me Naiset kysyi miehiltä, miksi he eivät halua lapsia, ja yksi vastaus nousi ylitse muiden: moni kokee, että äidillä on suurempi oikeus lapseen, jos vanhemmat eroavat. Näin vastaajat kertoivat ajatuksistaan:
”Naiset ovat tehneet lapsista taloutensa pönkittäjiä, vaativat liian suuria elatusmaksuja eivätkä halua, että isä tapaa lapsiaan. Yhteiskunta tukee äidin asemaa ja nauraa miehille.”
”Äiti riistää lapsen kuitenkin itselleen ja vaatii hirvittävän suuria elatusmaksuja.”
”Koska lasten äiti vie ne kuitenkin minulta, en halua sellaista surua.”
”Tuntuu, että kaikki naiset ovat nykyään niin ’voimaantuneita’ ja ’itsenäisiä’, että mies kelpaa vain siittokoneeksi ja tulevaksi elatusmaksujen maksajaksi. Isällä ei tässä maassa edelleenkään ole minkäännäköisiä oikeuksia lapsiin erotilanteessa.”
Yksikin karu tarina horjuttaa
Moni vastaaja uskoi, että tulisi ikään kuin huijatuksi, mikäli suostuisi isäksi. Luottamus mahdolliseen puolisoon ja lapsen äitiin on jo lähtökohtaisesti olematonta.
Väestöliiton johtava asiantuntija Heli Vaaranen vahvistaa, että miesten pelot voivat olla todella suuria. Hän kohtaa vastaavia kokemuksia työssään jatkuvasti.
– Pelätään sitä, että toinen alkaa syyttää jostakin tai vaikeuttaa lapsen tapaamista. Raha-asiat ovat myös aina vaikeita, hän sanoo.
Isän oikeuksista vanhemmuuteen on keskusteltu vuosia, ja yksi puhuttavimmista kysymyksistä on, suosiiko järjestelmä automaattisesti äitejä. Esimerkiksi riitatilanteessa sosiaalityöntekijöiden on koettu antavan enemmän arvoa lapsen äidin kokemuksille ja kertomuksille.
Tarinat kriisiytyneistä eroista ja vanhemmuuden kiistoista levittävät epäluuloja niidenkin keskuuteen, jotka eivät itse ole vanhempia.
– Vaikka yksi kymmenestä kokemuksesta olisi negatiivinen, niin jo yksikin on pelote. Elämä on etenkin nykyään hyvin epävarmaa, maailman tila huolettaa, ja siinä tilanteessa halutaan suojautua riskeiltä ja turvata perusluottamus, Vaaranen kuvailee.
Kyselyyn vastanneista miehistä osa kertoi huolistaan mahdolliseen eroon liittyen, mutta ilmoitti myös olevansa parisuhteessa. Tähän liittyen Vaarasella on yksinkertainen kehotus.
– Seurustele sellaisen ihmisen kanssa, johon luotat. Jos lähtökohta on, että ei nähdä hyvää tulevaisuutta kumppanin kanssa, niin olisi syytä miettiä kahteen kertaan.
Näkökulma: Kun miehet veltostuvat ja pojat loppuvat, alkaa haihattelu naisten kutsunnoista – militaristisessa Suomessa kartellaan kiusallista totuutta
Väestörakenne ja varusmiespalveluksen laskenut suosio saattavat johtaa tilanteeseen, jossa yleisen asevelvollisuuden uskottavuus Suomen puolustusratkaisuna murenee.
Suomi on militaristinen maa, vaikka sitä ei mielellään sanota ääneen.
Maamme käyttää pian kymmenen miljardia euroa sen ennaltaehkäisemiseen, että Venäjä ei hyökkäisi Suomeen.
Mitään muuta järkevää syytä uusien hävittäjien ostamiseen ei ole kuin Venäjän-pelko. Jos itänaapurimme olisi vakaa demokratia, miljardit kannattaisi käyttää perusterveydenhuollon ja koulutuksen laadun ja saatavuuden parantamiseen.
Realiteetti on, että Venäjä on aggressiivinen ja arvaamaton valtio, jonka politiikka alkoi 2010-luvulla rakentua jälleen kerran aseiden kalistelun varaan.
Hävittäjät ovat pakollinen investointi. Niiden hankinnan hyväksyy myös hallituspuolue vasemmistoliitto.
Sen sijaan realismia puuttuu tavasta, jolla poliitikot ja kansalaiset suhtautuvat yleiseen asevelvollisuuteen.
Viime vuosina yksi jos toinenkin poliitikko on väläytellyt nuorille naisille pakollisia kutsuntoja.
Niin pitkälle ei pidä mennä. Suomea ei pidä läpeensä militarisoida tekemällä siitä Pohjolan Israelia.
Haihattelu naisten kutsuntojen perään on kiusallisen totuuden karttelua: kun miehet veltostuvat ja pojat loppuvat ikäluokkien pienentyessä, yleisen asevelvollisuuden uskottavuudelta Suomen puolustusratkaisuna romahtaa pohja.
Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Petri Hulkko kertoi keskiviikkona, että armeijan keskeyttäneistä valtaosa kärsii ahdistuksesta.
Hulkon mukaan varusmiespalvelukseen saapuvien nuorukaisten suurin ongelma on nykyään psyykkisellä puolella, ei fyysisellä.
– Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat ylivoimaisesti suurin syy palveluksen keskeyttämiseen. Fyysiset syyt ovat vain minimaalisessa roolissa. Vaikka täytyy sanoa, että nykyään nuoret miehet ovat yleisesti paljon huonommassa kunnossa kuin kolmekymmentä vuotta sitten, Hulkko murehtii.
Kolmentuhannen metrin Cooper-juoksutulos oli intissä 1900-luvun lopulla normikauraa.
Puolustuksen uskottavuuden näkökulmasta on epämiellyttävää kuultavaa, että varusmiesten kestävyysfysiikan ja lihaskunnon heikko taso ei enää olekaan se polttavin ongelma.
– On totuttu olemaan yksin sen kännykän kanssa kotona. Kun joudutaan yöpymään samaan tupaan ison joukon kanssa ja peseytymään yhteisiin pesutiloihin, joissa on paljon muita, se on vaikeaa monille, Hulkko pohtii.
Hulkon puheille olisi helppoa hymähdellä, ellei arkinen kokemus suomalaisten kännykkäholismista tukisi maavoimien komentajan analyysia.
Tosin on muistettava, että armeijassa ainakin 2000-luvun alkuvuosiin asti leimattiin palveluksen keskeyttäneet mielellään mielenterveysongelmaisiksi, vaikka keskeyttämisten todelliset syyt saattoivat löytyä upseereiden ja varusmieskouluttajien harjoittamasta simputuksesta.
Näkökulma: Joutilaat kohautti 20 vuotta sitten – Ylen uutuusdokumentti näyttää, mitä on nuorten miesten syrjäytyminen nyt, ja se on vielä pelottavampaa
Joutilaissa juotiin kaljaa, mutta Logged Inin päähenkilöt puhuvat sujuvasti ”narkkaamisesta”, kirjoittaa uutispäällikkö Anne Leinonen.
Ylen tuore Logged In -dokumenttisarja on tyrmäävä kuvaus siitä, miltä syrjäytyneiden nuorten miesten elämä Suomessa näyttää.
Sami Kieksin ohjaaman ja käsikirjoittaman viisiosaisen dokumenttisarjan jaksot tuoksuvat energiajuomalta, tupakalta, pölyltä, vanhalta viinalta ja lakanoilta, joita ei ole vaihdettu kuukausiin.
Kieksi kertoo vaikuttavia tarinoita yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneista nuorukaisista, joiden päivät täyttyvät lähinnä nukkumisesta ja tietokonepeleistä. Sosiaalinen kanssakäyminen tarkoittaa puhelua äidiltä tai pelikavereiden kanssa juttelua netissä.
Dokumentissa esiintyvien Jonin, Aaronin, Patrikin, Juhon ja Henrin puheissa toistuvat sosiaalisten tilanteiden pelko, hankaluus hoitaa virallisia asioita (tai oikeastaan mitään) ja mielenterveysongelmat.
Tunnelma ja rytmi on täysin erilainen kuin samasta nuorten miesten syrjäytymisen teemasta syntyneessä, palkitussa ja suuren yleisön keränneessä Joutilaat-dokumentissa vuonna 2001.
Joutilaat oli vakavasta teemastaan huolimatta paikoin jopa hauska. Kainuulaiset päähenkilöt Hapa, Bodi ja Lötkö osasivat myös nauraa itselleen.
Joutilaissa työttömät nuorukaiset viettävät aikaansa kaveriporukassa, eivätkä juurikaan pysy aloillaan. Heillä on jatkuvasti allaan auto, jolla ajetaan välillä pillurallia ja välillä kauempana sijaitsevalle tanssilavalle. Vapaa-ajan huvia on muun muassa kalastus ja rottien ampuminen kaatopaikalla. Päivissä on näköalattomuutta ja synkkyyttä, mutta myös auringonvaloa, ulkoilmaa, sosiaalisuutta ja hurttia huumoria.
Logged In kertoo täysin toisenlaista tarinaa. Sen eri kaupungeissa ja myös maaseudulla asuvat päähenkilöt ovat linnoittautuneita koteihinsa. Edes ulkoilemaan ei jaksa, välillä kokonaiseen kesään. Auringonvalosta ei välttämättä tykätä, koska pimeässä on parempi pelata. Kaveriporukoita ei nähdä, pari yksittäistä kaveria kuvissa sentään vilahtaa.
Joutilaissa juotiin kaljaa, mutta Logged Inin päähenkilöt puhuvat sujuvasti ”narkkaamisesta” ja käyttävät kaikki rahansa piriin. Mielenterveysongelmat ja jaksot hoitolaitoksissa ovat arkipäivää. Ongelma ei ole enää työttömyys, vaan se, että töitä ei kyetä tekemään.
Joutilaiden kainuulaiset kodit tuoksuvat kaikkien ongelmien läpikin pullalta ja maidolta. Logged Inin päähenkilöitä yhdistävät sen sijaan hyvin rikkinäiset kotitaustat. Yksi pojista kertoo lakonisesti, kuinka isä oli kännissä läpi yhteisen vapunvieton, aivan kuten joulunakin.
Kieksin dokumenttisarja ei kauhistele, vaan kertoo eleettömästi, että tällaista se nyt vain on.
Synkkyyden keskellä myös päähenkilöiden empaattinen puoli ja positiivisuuden pilkahdukset tuodaan esiin. Yksi muistuttaa, että hänen reipasta ja huolehtivaa äitiään ei voi syyttää tilanteesta. Välillä toivo paremmasta elää, sillä yksi saa avaimet uuteen kämppään, toinen pääsee katkolle huumeista ja kolmas valmistuu viimein koulusta.
Dokumentit ovat aikansa kuva, ja on selvää, että nuorten miesten syrjäytyminen on muuttunut 20 vuodessa hyvin paljon karummaksi. Nyt avainsanoja eivät ole työttömyys ja alkoholi, vaan mielenterveysongelmat, peliriippuvuus ja huumeet.
Syrjäytyminen on yhteiskunnallinen ilmiö, jota ei Logged Inin näkemisen jälkeen voi olla ajattelematta. Siellä likaisessa kerrostalokämpässä ahdistuksen ja pelimaailman keskellä voisi olla sinun lapsesi, serkkusi tai luokkakaverisi.
Logged In on katsottavissa Yle Areenassa.
Kaikki kunnossa, mutta ”sitä oikeaa” ei löydy – 33-vuotias sinkkunainen: ”Olenko parisuhteeseen ylipätevä?”
Mitä ajattelee ihminen, jolla ei ole parisuhdetta? Kaksi suomalaisnaista kertoo kokemuksistaan.
”Edelleen sinkku, 33-vuotias sellainen. Miehiltä kuulen usein, että ”mikä vika sussa on, kannattaako sua huolia, jos kukaan muukaan ei ole huolinut?”
Tuttavat ja puolitutut ihmettelevät, miksi olen sinkku. Heistä olen ihana, energinen, kaunis ja iloinen itsenäinen ihminen, joka pitää itsestään huolta. Samaa litaniaa olen kuullut myös miesten suusta, mutta nämä miehet odottivat myös suuria tunteita ja vahva kemia olisi pitänyt syntyä heti.
En ole se nainen, joka valitaan, koska miehen ainoa kriteeri on tumma tukka ja se, että reidet aukeavat kaikille halukkaille kuin saluunan ovi.
Sen sijaan olen se, joka valitaan, kun halutaan nainen, johon voi luottaa, jonka kanssa elää ja kokea, joka on yllytyshullu mutta kuitenkin turvallinen, se jonka kanssa vietetään kahden päivän Netflix-maraton ja jonka kanssa lähdetään vaeltamaan Lapin perämetsiin rinkka selässä, se joka pienillä teoilla osoittaa päivittäin rakastavansa. Se ei kuitenkaan tunnu kelpaavan. Olen siis ylpeästi sinkku, koska olen ilmeisesti parisuhteeseen ylipätevä.”
Näin kirjoittaa nimimerkki Ylpeästi itsenäinen Iltalehden kyselyssä, jossa kysyimme lukijoiltamme kokemuksia parisuhteen löytämättömyydestä.
Hyvä olo haastatteli aikaisemmin media-alan yrittäjää ja juontajaa Jonna Joutsenta, jonka mukaan sinkkuuteen liittyy edelleen häpeällinen leima, vaikka parisuhdestatus kertoo enemmän tuurista kuin itse ihmisestä.
– Minultakin ihmiset kyselevät, että kuinka voin olla vielä sinkku ja mitä minussa on vikana, Joutsen kertoi haastattelussa.
Jos vastaavaa kuulee riittävän pitkään, sinkku voi alkaa kuin alkaakin ajatella itseään rikkinäisenä. Suhteen löytäminen voi alkaa näyttäytyä entistä tärkeämpänä, koska se olisi sinkulle tapa osoittaa muille, että hän kelpaa.
"Jaottelu eheisiin parisuhteessa eläviin ja sinkkuihin, joilla on jonkin ongelma, ei kuvaa todellisuutta”, psykologi Elina Nurminen kuitenkin muistuttaa Väestöliiton sivuilla.
”En ymmärtänyt, miten muut löytävät kumppaneita”
”Olin 34-vuotias, kun löysin itseni ensimmäistä kertaa parisuhteesta. Nätti ja fiksu nainen, joka on aina tullut toimeen kaikkien kanssa, voisin olla minä kiteytettynä.
Syy, miksen ollut seurustellut nuorempana? Olen aina viihtynyt omissa oloissani ja lisäksi minulla on huono itsetunto. Arkeni koostui enimmäkseen työstä, kauppareissuista, lenkeistä ja kotona istumisesta kirjan tai Netflixin kera.
Nuorempana sinkkuus haittasi minua, lähinnä kun en ymmärtänyt, miten muut löysivät kumppaneita. Minä kun en juuri tavannut uusia ihmisiä, ja koko kanssakäyminen toisen sukupuolen kanssa romanttisissa merkeissä oli minulle hepreaa.
Kokeilin treffisovelluksia ynnä muita ja kävinkin parilla treffeillä, mutta ehkä minulta puuttui tietynlainen heittäytyminen. Oli helpompaa perääntyä ja olla yrittämättä kuin lähteä väkisin tuntemattomaan. Yksin kun kuitenkin oli hyvä olla.”
Näin kirjoittaa nimimerkki Aurelia kokemuksistaan.
Bloggaaja Natalia Salmelasta tulee äiti – kertoo blogissaan yllätysraskaudesta: ”Avioeroni astui voimaan vain pari kuukautta sitten”
WTD-blogistaan tunnettu Natalia Salmela on aiemmin kertonut olevansa vapaaehtoisesti lapseton. Nyt hän odottaa vauvaa syntyväksi kesän lopussa.
Bloggaaja Natalia Salmela, 32, kertoo WTD-blogissaan iloisia uutisia: hän odottaa kumppaninsa kanssa lasta syntyväksi kesän lopussa.
”Siis omg, enpä olisi KOSKAAN uskonut kirjoittavani postausta tällä teemalla, enkä ainakaan tällä otsikolla”, hän kirjoittaa.
Natalia on aiemmin kertonut blogissaan olevansa vapaaehtoisesti lapseton. Hän toteaakin tuoreessa kirjoituksessaan, että raskaudesta kuulleiden ensimmäiset reaktiot ovat olleet ihmettelyä onnittelujen sijaan.
Odottamaton raskaus
Me Naiset kertoi hiljattain Natalia Salmelan hulppeasta, 131 neliömetrin loft-kodista. Loftin remontti ehti juuri valmistua, kun Natalia sai tietää suunnittelemattomasta raskaudestaan.
Muutenkaan elämäntilanne ei ole perheenlisäyksen kannalta helpoin, Natalia arvioi blogissaan:
”Tiedän, että avioeroni astui voimaan vain pari kuukautta sitten ja edelleen käyn asiaa läpi. Tiedän myös, että olemme seurustelleet lapsen isän kanssa kanssa vasta reilut seitsemän kuukautta, mikä on jopa minun, spontaanin ja nopeasti liikkuvan tekijämuijan, mielestä pelottavan lyhyt aika koko loppuelämän kestävään yhteisprojektiin ryhtymiseen.”
Hän kirjoittaa myös olevansa viime vuodesta ”aivan rikki niin henkisesti kuin fyysisesti”.
Avioero laitettiin vireille loppukeväästä 2019, ja kesällä Natalia tapasi nykyisen kumppaninsa. Uuden suhteen ajankohta sai ihmiset raivostumaan sosiaalisessa mediassa.
– Olen impulsiivinen tunneihminen, joten elämäni on muutenkin hetkessä elämistä. En ymmärrä, miksi minulta avioliiton kohdalla oletetaan konservatiivisia arvoja, kun en niitä noudata arjessani muutenkaan, Natalia kommentoi tuolloin Me Naisille.
Vaunuja testaamaan
Natalia kertoo blogissaan pariskunnan aloittaneen jo valmistautumisen uuden perheenjäsenen tuloon.
”Nyt ollaan jo käyty ostamassa ekat vauvanvaatteet ja hiplattu vaunuja. Voitteko kuvitella meitsiä vertailemassa yhdistelmävaunujen ominaisuuksia?”
Äideistä, isistä ja perhevapaista nousi omituinen somekohu, jossa kaikki ovat tavallaan myös oikeassa
HALLITUKSEN perhevapaauudistuksesta on virinnyt melkoinen mekkala. Kritiikin syynä ei ole uudistuksen sisältö – siitä on oltu aika hissukseen – vaan sen kieli. Laki on nimittäin tarkoitus kirjoittaa sukupuolineutraalisti.
Siinä ei käytetä esimerkiksi termejä ”äiti” ja ”isä”. Sen sijaan puhutaan ”synnyttäjästä” ja ”raskaana olevasta vanhemmasta”.
Sosiaalisessa mediassa alkoi kova huuto. Eikö mitään enää saa sanoa? Jos äiti on synnyttäjä, onko isä sitten siittäjä?
Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu vaati tiedotteessaan keskustaa estämään ”ideologista syistä” johtuvan sukupuolineutraalin kielenkäytön.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz julisti, että maailma on menossa ”aivan hulluksi”.
Perusuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen lähetti tiedotteen, jonka mukaan perhevapaauudistuksen kielelliset käytänteet ovat historiallista jatkumoa 1930-luvulla perustetusta Frankfurtin koulukunnasta.
Hallituksen toimet ovat kuin suoraan kulttuurimarxistisen Frankfurtin koulukunnan oppikirjoista. Perinteiset instituutiot kuten avioliitto ovat jo kohdanneet uudelleenmäärittelyä. Perheiden luonnollista järjestystä pyritään hävittämään. Isän ja äidin rooleja kyseenalaistetaan, Ronkainen kirjoitti.
Häh?
Kulttuurimarxistinen Frankfurtin koulukunta?
Frankfurtin koulukunnaksi kutsutaan Max Horkheimerin 1930-luvulla Saksassa aloittamaa yhteiskuntateoreettista suuntausta. Sen niin sanotussa kriittisessä teoriassa yhdistyivät marxilaisuus ja psykoanalyysi. Koulukunnan edustajia olivat Horkheimerin lisäksi muun muassa Herbert Marcuse, Theodor Adorno ja Erich Fromm. Myöhemmin ryhmän teoreetikoksi on laskettu muiden muassa Jürgen Habermas.
Ronkainen tuskin kuitenkaan tarkoitti oppikirjoilla Herbert Marcusen Yksiulotteista ihmistä, vaan jotain ihan muuta.
Kulttuurimarxismista on tullut viime vuosina yksi uuden äärioikeiston suosikkihokemista ja leimakirveistä.
Kulttuurimarxismilla äärioikeisto tarkoittaa jonkinmoista salaliittoa, jonka avulla vasemmistoälyköt yrittävät tuhota läntisen kulttuurin ja arvot. Vaarassa ovat etenkin perinteiset sukupuoliroolit ja perhemalli.
Äärioikeiston mielestä esimerkkeinä kulttuurimarxistien tuhotyöstä ovat feminismi, monikulttuurisuus, poliittisesti korrekti puhetapa, seksuaalivähemmistöjen oikeudet ja yleinen maallistuminen. Kulttuurimarxismi on heidän mielestään pesiytynyt vahvasti esimerkiksi Hollywoodiin, sillä elokuvissa esiintyy homoseksuaaleja ja monimuotoisia perheitä.
Käsitteenä kulttuurimarxismi on suhteellisen tuore. Tiettävästi ensimmäisenä sitä käyttivät 1990-luvun lopulla amerikkalaiset konservatiivit William S. Lind ja Pat Buchanan. Sittemmin kulttuurimarxismin uhasta on kirjoittanut muun muassa norjalainen joukkomurhaaja Anders Behring Breivik. Suomessa teemaa on käsitellyt ainakin juutalaisvastaisista kirjoituksistaan tuomittu Magneettimedia-julkaisu.
Vaikka moni oppositiopoliitikko on jo ehtinyt leimata sukupuolineutraalin lakitekstin Sanna Marinin (sd) vasemmistovetoisen hallituksen liberaalihömpötykseksi, kyseessä ei itse asiassa ole nykyisen hallituksen keksintö. Euroopan neuvosto antoi jo vuonna 2007 suosituksen sukupuolineutraalin kielen käyttämisestä lainsäädännössä ja hallinnossa.
Kysyimme sinkuilta, miksi treffikulttuuri meni rikki – moni tunnistaa parinmuodostuksen uuden ydinongelman
Sinkut kertoivat Me Naisten kyselyssä, mikä rakkauden metsästyksessä hiertää ja mitä he kaipaavat.
Jos treffailu tökkii, et ole yksin. Suomalainen deittikulttuuri sai takavuosina ennennäkemätöntä puhtia Tinder-deittisovelluksesta, mutta näyttää siltä, että ongelmat vain muuttivat muotoaan.
Kysyimme vähän aikaa sitten Me Naisten lukijoilta, mitä tämän hetken treffimaailmassa tapahtuu, ja vastauksissa korostui erityisesti yksi ongelma: runsaudenpula.
Kyselyyn vastanneet kertoivat, että valinnanvaran määrä on tehnyt ihmisistä lyhytpinnaisia, ahneita ja sitoutumishaluttomia.
– Deittisaiteilla tuntuu olevan pääasiassa superdeittailijoita, jotka eivät tutustu vaan menevät stereotyyppiset ennakko-oletukset ojossa eteenpäin mimmistä toiseen, kirjoitti 35-vuotias nainen.
– Kaikki ovat kertakäyttöisiä, kumppania vaihdetaan kuin sukkia, kaikki on sallittua ja mihinkään ei sitouduta, 41-vuotias nainen puolestaan kuvaili.
– Tuntuu, ettei kukaan oikeasti pysähdy ja tutustu rauhassa, kun valikoimaa on ympärillä niin paljon, 37-vuotias nainen kertoi.
Tutkimukset vahvistavat ilmiön: sovellusten ansiosta deittailijalle on tarjolla houkuttelevia vaihtoehtoja käytännössä rajattomasti, eikä yhteen henkilöön siksi malteta tutustua rauhassa.
Psykologi Barry Schwartz kirjoitti aiheesta kirjassaan Paradox of choice (suom. ”Mahdollisuuksien paradoksi”). Schwartzin mukaan valinta on usein sitä vaikeampi, mitä enemmän meille annetaan vaihtoehtoja, ja se pätee monen kohdalla myös kumppania etsiessä.
Yhteys toiseen ihmiseen
Vastanneista sinkuista valtaosa toivoi löytävänsä parisuhteen, vain harva oli liikkeellä puhtaasti ajankuluksi. Kyselyyn vastasivat myös hiljattain parisuhteen löytäneet – kukaan heistä ei kaivannut sinkkuaikoja.
Mitä sinkkuelämästä sitten oikein puuttuu? Vastaajat kertovat:
”Jäin leskeksi vuosia sitten ja kaipaan valtavasti ihoa, ihmistä, rakkautta ja että saan rakastaa.” Nainen, 59
”Kaipaan läheisyyttä, arjen jakamista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.” Nainen, 35
”Arki tuntuu yksinäiseltä sinkkuna, ja vähäisiltä kavereiltakin löytyy jo perhettä.” Mies, 38
”Olo on kokonaisempi hyvässä suhteessa.” Nainen, 43
Ujokin saa avattua sieluaan
Nettideittailu on tullut mitä ilmeisimmin jäädäkseen. Vastaajista kaikki olivat käyttäneet Tinderiä ja moni oli kokeillut myös muita sovelluksia ja verkkopalveluja.
Vaikka kasvotonta kalastelua moitittiin monessa vastauksessa, saivat modernit vaihtoehdot samalla myös kiitosta.
”Käytän alkoholia harvoin, en viihdy baareissa. Voi nojatuolissa kotona valkkailla pilke silmäkulmassa.” Nainen, 52
”Deittisovellukset ovat hurjan käteviä ujommille ihmisille. Joskus kasvokkain keskustellessa on vaikea saada omaa mielipidettään kunnolla esille mutta viestejä kirjoittaessa on aikaa miettiä omia vastauksia.” Nainen, 24
Venäläispappi nimitti avoliitossa eläviä naisia ”ilmaisiksi prostituoiduiksi” – kirkon mukaan kyse oli naisten puolustamisesta
Vladimir Putin vannoi puolestaan, että niin kauan kuin hän on presidentti, Venäjälle ei tule käsitettä ”vanhempi numero yksi tai kaksi”, vaan on ”äiti ja isä”.
VENÄJÄLLÄ on meneillään vilkas keskustelu siitä, kuinka maan perhearvot sekä uskonnolliset arvot pitäisi kirjata uudistuvaan perustuslakiin.
Venäjän ortodoksikirkko on tukenut muun muassa ehdotuksia, joiden mukaan avioliitto pitäisi määritellä perustuslakiin miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Lisäksi on ehdotettu, että perustuslakiin kirjattaisiin maininnat Venäjän perinteisistä arvoista, ortodoksiuskonnosta, Jumalasta ja venäjän kielestä.
Avioliittokeskusteluun otti kantaa myös patriarkaalisen perhekomission puheenjohtaja, rovasti Dmitri Smirnov, joka ei kannata avoliiton olemassaoloa.
– Meillä naiset eivät itse ymmärrä, mikä on avioliitto. Ollaan haluttomia sanomaan, että ”minä olen ilmainen prostituoitu”, joten sanotaan sen sijaan: ”minulla on avoliitto”, Smirnov lausui uutistoimisto Interfaxin mukaan tavatessaan ortodoksisen OrthodoxBRO-yhteisön jäseniä.
Naisten pitäisi Smirnovin mukaan ajatella tarkemmin, mitä avoliitto itse asiassa tarkoittaa.
– Ei hyvää päivää! Sinä vain annat ilmaiseksi palveluita ja siinä kaikki. Kukaan ei pidä sinua vaimona.
Smirnovin mukaan miehet suhtautuvat rekisteröimättömiin kumppaneihinsa käytännössä kuin prostituoituihin.
– He (miehet) eivät pidä heitä vaimoina, se on vain hetken huvia. Sillä jos mies suhtautuisi naiseen kuin vaimoon, ei kai olisi vaikeaa rekisteröidä avioliittoa? Ei olisi minkäänlainen vaivannäkö, hän jatkoi.
VENÄJÄN ortodoksikirkon edustaja selitti myöhemmin, että rovasti Smirnovin tarkoitus ei ollut loukata avoliitossa eläviä naisia. Kirkon yhteiskuntasuhteiden varajohtaja Vahtang Kipshidze selvitti, että Smirnov oli ajatellut naisten parasta.
–Isä Dmitri kiinnitti itselleen ominaisella tyylillä huomiota niiden naisten ongelmiin, jotka joutuvat elämään miesten kanssa ilman avioliiton rekisteröintiä.
Kipshidzen mukaan isä Dmitrin pappiskokemus on osoittanut, että avoliitossa elävät miehet jättävät usein perhevelvollisuutensa hoitamatta ja voivat hylätä naiskumppaninsa ilman syytä aiheuttaen näille henkisiä traumoja.
AIEMMIN kuluneella viikolla presidentti Vladimir Putin otti jo kantaa avioliiton määrittelyyn Venäjällä tavatessaan perustuslakityöryhmän jäseniä.
– Avioliitto on miehen ja naisen liitto. Niin kauan kuin minä olen presidenttinä, meille ei tule vanhempaa numero yksi ja kaksi, vaan meillä on äiti ja isä, Putin sanoi.
Lausunnollaan Putin antoi siis ymmärtää, että hän ei kannata samansukupuolisten henkilöiden avioliiton hyväksymistä eikä lapsen vanhempia koskevien käsitteiden laajentamista.
Tyttöjä ja poikia ohjataan yhä perinteisille aloille, vaikka pyrkimys on toinen – Terhi Takkiselle esiteltiin hoiva-alaa, mutta hänestä tuli autoinsinööri
Perinteiset käsitykset miesten ja naisten aloista elävät edelleen, vaikka esimerkiksi opinto-ohjauksessa pyritään löytämään jokaiselle oma urapolku.
Vasaran pauke ja tuulettimen humina täyttää korjaamohallin. Hallinosturi piippaa.
Autoinsinööri Terhi Takkinen astelee hallin läpi, avaa oven ja menee siistiin työpisteeseensä, joka sijaitsee uusien myytävien autojen kanssa samassa tilassa.
Asiakas tuo auton kolarikorjaukseen.
– Haaveilin teknisestä alasta jo nuorena. Halusin automaalariksi, kertoo korjaamon työnjohtajana työskentelevä Takkinen.
Valmistuvien naisinsinöörien määrä on pysynyt vakiona pitkään. Tänä päivänä viisitoista prosenttia valmistuneista insinööreistä on naisia.
Insinööriliitossa on käsitys, että ne kodit, joissa vanhemmilla ei ole teknisen alan taustaa, eivät tue tyttöjään tekniselle alalle. Lisäksi varhaiskasvatus, koulutus ja opinto-ohjaus eivät suosi naisten tekniselle alalle suuntautumista.
– Tällaista viestiä olemme saanett meille opiskelemaan tulleilta naisilta. Ja, kun olemme jutelleet opinto-ohjaajien kanssa, niin he eivät tiedä paljoa teknisistä aloista, kertoo insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.
Oman alan etsimistä
Terhi Takkinen muistaa, että peruskoulussa opinto-ohjaaja ehdotti hänelle hoitoalaan tutustumista, mutta teknisestä alasta ei puhuttu mitään.
Peruskoulun jälkeen Takkinen opiskelikin matkailua, kokeili henkilökohtaisena avustajana oloa ja työskenteli hampurilaisravintolan siivoojana. Oman alan etsimistä kesti viisi vuotta.
– Tajusin, että olen matemaattisesti lahjakas ja lähdin opiskelemaan insinööriksi. Autoalan valitsin, koska olen aina pitänyt autoista. Jo peruskoulussa haaveilin teknisestä alasta, Takkinen sanoo.
Opinto-ohjausta on viime vuosina vahvistettu. Jatko-opintoja käydään läpi kaikilta aloilta ja opiskelijoille pyritään tarjoamaan todentuntuinen kuva kaikista aloista. Tasa-arvo on opinto-ohjauksen perusta.
Ohjauksessa pyritään huomioimaan jokaisen yksilölliset toiveet ja rakentamaan oma yksilöllinen polku.
– Opetussuunnitelma velvoittaa kertomaan kaikista aloista tasapuolisesti. Joskus asiat ovat olleet toisin. Tänä päivänä resurssit myös vaihtelevat eri oppilaitoksissa ja se voi osaltaan selittää tunnetta ohjauksen riittämättömyydestä, kertoo Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Anni Nurmi.
Kaikki aloja esitellään ja opiskelija itse päättää mikä suunnan valitsee.
– Jokaisella pitää olla mahdollisuus koulutettuun opinto-ohjaajaan, Nurmi sanoo.
Joskus opinto-ohjaajaa ei tarvita. Kokkolalainen lähihoitaja Matti Markkanen löysi ammatin perhepiiristä.
– Se oli kohtuullisen helppo valinta. Halusin tehdä samaa kuin äiti, kertoo Markkanen.
Kaikilla nuorilla ei ammatti löydy näin helposti. Silloin opinto-ohjaukselle on tarvetta.
Taru haluaa nuoren miehen, koska omanikäiset jämähtivät jo nelikymppisinä – kaksi syytä ilmiölle
Taru rakastuu nuoriin miehiin ja Hannan mies on 23 vuotta vanhempi. Miksi?
Tarun ensimmäinen vakava suhde eron jälkeen oli häntä yhdeksän vuotta nuoremman miehen kanssa.
– Olin 31, ja työkaverit sanoivat minua pedofiiliksi. Otin sen vitsinä, mutta se jäi mieleen, Taru kertoo nyt, vuosia myöhemmin.
Sen jälkeen Tarulla on ollut paljon suhteita itseään monta vuotta nuorempien miesten kanssa. Pisin niistä oli avioliitto 15 vuotta nuoremman miehen kanssa.
Nyt Taru on ollut muutaman vuoden sinkku ja tapaillut monia nuorempia miehiä. Nuorimmat heistä ovat olleet noin 25-vuotiaita.
– Olen miettinyt paljon sitä, miksi minulla on nuorempia miehiä. Olen hyvin eläväinen ja minulla on paljon alle kolmekymppisiä ystäviä. Baarissa minulla on yhtä hauskaa 25-vuotiaiden ja omanikäisteni kavereiden kanssa. Tulen hyvin toimeen nuorempien miesten kanssa ja minulla on kotoisa olo nuorempien ihmisten seurassa, Taru pohtii.
Taru ei ole ylpeä siitä, että miehet tuppaavat olemaan häntä nuorempia ja koska äidin nuoret miehet ovat arka asia Tarun tyttärelle, Taru ei anna tätä haastattelua omalla nimellään.
Joustavammat sukupuoliroolit?
Moni meistä tunnistanee tuttavapiirissään jonkun, jolla on toistuvasti itseään vanhempia tai nuorempia kumppaneita. Miksi eri-ikäinen kumppani kiehtoo?
Yhden tutkimuksen mukaan naiset kiinnostuvat nuorista miehistä ainakin siksi, että nuorten miesten voimakas seksuaalinen halu viehättää vanhempia naisia. Suhteessa itseään nuoremman miehen kanssa voi olla myös helpompi ylittää perinteisiä sukupuolirooleja, sama tutkimus kertoo. Tutkimuksen osallistuneet naiset kokivat myös, että nuoremman miehen kanssa heidän on helpompi olla seksuaalisesti aktiivisia ja itsevarmoja.
Toinen tutkimus selvitti, hakevatko vanhempiin miehiin rakastuvat naiset itselleen isähahmoa. Tutkimuksen mukaan näin ei ole.
”Jostain syystä minusta tuli puuma”
Taru arvelee, että hänen suhtautumisensa seksiin on yksi asia, joka tekee hänestä kiinnostavan nuorten miesten silmissä.
– Pystyn puhumaan seksistä. Miehet ovat voineet kertoa minulle, mitä haluavat ja kuulemma sama ei välttämättä onnistu omanikäisten naisten kanssa.
– Jostain syystä minusta tuli puuma.
Yksi syy siihen on Tarun mukaan luultavasti se, että nuorten miesten kanssa kyse on herkemmin pelkästä seksistä ja silloin hän kokee olevansa tunnetasolla turvassa.
– Vanhempien kanssa on heti erilaista, kun ikäero ei ole esteenä vakavammalle. Sen verran ole saanut siipeeni.
Yhteissuihkuista ahdistuvat alokkaat saivat poliitikot kiistelemään tekeekö intti mieheksi – ”Armeija vapaaehtoiseksi ja syntyvyys nousuun!”
Keskustelun taustalla on puolustusvoimien teettämän keskeytyskyselyn tulokset.
Tekeekö armeija pojasta miehen? Entä jos alokas onkin tyttö?
Varusmiespalveluksen vaikutukset sukupuoleen tai sen täydellistymiseen ovat viime viikkojen aikana herättäneet vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.
Päivityksissä omat inttikokemukset sotkeutuvat kysymyksiin Suomen syntyvyydestä sekä miehuuden määritelmistä. Selvitimme mistä on kyse.
Kaikki alkoi puolustusvoimien teettämän keskeytyskyselyn tuloksista. Niistä kävi ilmi, että jopa kolmannes miehistä jättää asepalveluksen käymättä. Aiheesta kirjoitti muun muassa Yle, joka nosti oman juttunsa kärkeen esimerkiksi sen sinänsä häkellyttävän kuuloisen tiedon, että yksi keskeytyksen syistä on se, että ”yhdessä asuminen ahdistaa” osaa miehistä, samoin kuin ”yhteiset tuvat, wc:t ja suihkut”.
Ylen haastatteleman maavoimien komentajan Petrin Hulkon mukaan suurin syy keskeytyksiin löytyy miesten ”mielenterveysongelmiin liittyvistä haasteista”.
Tutkimuksen mukaan se ei edes pidä paikkaansa, vaan suurin syy on terveyteen liittyvä fyysinen syy (48%). Noin 25 prosenttia keskeyttämiskyselyyn vastanneista oli ilmoittanut syyksi mielenterveydelliset syyt.
Miesten ahdistuminen yhdessä asumisesta tai toistensa kanssa samassa suihkussa käymisestä oli kuitenkin sitä bensaa joka sytytti Twitterin viime viikonloppuna liekkeihin.
Keskustelu alkoi, kun kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän entinen puheenjohtaja Kalle Jokinen ihmetteli nuorten miesten ahdistusta.
miehet eivät mene armeijaan, koska se ahdistaa?? Varusmiespalvelusta pitäisi kuulemma kehittää ja saada naisia avuksi. Minusta pitäisi kehittää nuoria miehiä miehiksi”, Jokinen kirjoittaa twiitissään.
Jokinen jatkoi vertaamalla varusmiespalveluksen ahdistavuutta tietokonepelien virtuaalimaailman ahdistavuuteen. Jokisen twiitin mukaan peleissä ”veri ja hylsyt lentää yötä päivää”.
Alkaneista väittelyistä äänekkäimmät liittyvät siihen, tekeekö armeija pojista miehiä vai ei. Keskustelua käydään puolesta ja vastaan.
Eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri Mikko Aarnio kirjoitti, ettei varusmiespaleuksen suorittaminen ole mieheksi kasvamisen perusta tai vaatimus. Hän kirjoitti: ”Hei nuori mies! Intti ei tee kenestäkään miestä, pelkäänpä että lähinnä miehistä keskenkasvuisia poikia. Ethän kuuntele, kun kokoomuslainen kansanedustaja ja poliisi väheksyy mielenterveysongelmia tai kokemaasi ahdistusta. Puhu, kuuntele itseäsi, tee omat ratkaisusi, hanki apua.”
Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro kirjoitti twiitissään, että armeija saattaa olla osasyyllinen Suomen syntyvyyden heikkoon nykytilaan. Aro kirjoittaa ”Henkilökohtaisestihan olen sitä mieltä, että Suomen syntyvyyden kannalta keskeinen kohtaanto-ongelma johtuu siitä, että liian moni mies käy armeijan ja oppii ”olemaan miehiksi”, jos ei ole jo sitä ennen oppinut. Armeija vapaaehtoiseksi, terapiaa kaikille ja syntyvyys nousuun!”
Myöhemmin Aro tarkensi, että twiitti oli ”hassuttelua”.
Toisaalta osa keskustelijoista oli sitä mieltä, että intissä kasvetaan miehiksi. Tässä tapauksessa mieheys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppii kantamaan vastuuta turvallisuudesta.
Puolustusministerin erityisavustajan Jirka Hakalan mukaan ”miehuus” ei ole kiinni intistä. Hän tiivistää twiitissään, että armeijan idea on kouluttaa alokkaita Suomen puolustamiseen. Armeija voi Hakalan twiitin mukaan olla kasvattava vaihe, joka voi tarjota esimerkiksi ”vastuuta ja omien rajojen koettelua, luontokesketusta ja osaamista”.
Hakala lisää, että kasvattavia elämänvaiheita saa monin eri tavoin.
Jatkuva nahistelu miehistä, naisista ja sukupuolirooleista alkaa uhata uskottavuuttani kasvattajana
Uskon yhä, että sukupuolen merkitys on vähenemässä, mutta välillä uskoni horjuu. Se ei tapahdu ainoastaan silloin, kun konservatiivit rynnistävät puolustamaan äitejä vaan myös silloin, kun olen kahlannut läpi tuhdin annoksen miesten ja naisten kuulumisia, kirjoittaa Saska Saarikoski.
MIEHET, naiset ja sukupuoliroolit ovat aina yhtä jännittävä asia. Viimeksi hallituksen perhevapaauudistuksen kieli sai kiihdyksiin ne, joille on tärkeää, että äitiä kutsutaan äidiksi.
Esimerkiksi kansanedustaja Pekka Aittakumpu (kesk) paheksui Uudessa Suomessa (11.2.) sitä, että hallitus haluaa – hänen mukaansa ideologisista syistä – muuttaa lakitekstit sukupuolineutraaleiksi.
Kansanedustajan mukaan yhdenvertaisuus ”ei edellytä äitien ja isien konemaista siivoamista pois lakiteksteistä”.
ITSE en ole kokenut lakikielen uhkaavan identiteettiäni isänä. Sen sijaan jatkuva nahistelu miehistä, naisista ja sukupuolirooleista alkaa uhata uskottavuuttani kasvattajana.
Olen nimittäin yrittänyt vuosikausia korostaa kahdelle tyttärelleni ja kahdelle pojalleni, ettei sukupuoli ole kovinkaan tärkeä juttu.
Pojat voivat meikata, tytöt nyrkkeillä. Pinkki paita pukee poikaa, maihinnousukengät tyttöä. Tytöt voivat tykätä pojista tai tytöistä – ihan niin kuin pojatkin.
Ja joskus joku lapsi voi näyttää pojalta mutta tuntea itsensä tytöksi tai päinvastoin. Sekin on hyvä, koska luonto ei voi luoda mitään epäluonnollista.
Ymmärrän vanhempia, jotka haluavat antaa lapselleen sukupuolineutraalin nimen ja kasvatuksen, vaikka en itse sellaista jaksaisikaan.
USKON yhä, että sukupuolen merkitys on vähenemässä, mutta välillä uskoni horjuu. Se ei tapahdu ainoastaan silloin, kun konservatiivit rynnistävät puolustamaan äitejä vaan myös silloin, kun olen kahlannut läpi tuhdin annoksen miesten ja naisten kuulumisia.
Yhdessä lehtijutussa iloitaan naisministerien maailmanmaineesta. Toisessa kerrotaan, että naisia syrjitään musiikkielämässä. Kolmannessa valitetaan, että miehiä syrjitään avioeroissa. Neljännessä kerrotaan naisurheilijoiden ongelmista. Ja sarjakuvassa nainen tuskailee miestä, joka on ikuisesti sika.
Jos sukupuolen merkitys on vähentymässä, miksi nyt tuntuu siltä, että miehistä ja naisista puhutaan enemmän kuin koskaan?
Onko isä taas puhunut roskaa?
MIEHET ja naiset ovat siitä kiva asia, että kaikilla on siitä sanottavaa. Miehillä ja naisilla, feministeillä ja sovinisteilla, edistyksellisillä ja konservatiiveilla – kaikilla on mielestään polttavan tärkeää sanottavaa sukupuolten eroista.
Toimittaja Sanna Ukkola pani lusikkansa soppaan Iltalehdessä (6.2.) kolumnillaan ”Mies – ole mies, äläkä tahdoton lapatossu!” Ukkolan mukaan naiset haluavat itselleen oikean vanhanaikaisen miehen: ”Vaikka he eivät sitä edes myöntäisi ääneen, useimmat heteronaiset haluavat itselleen mieluummin maskuliinisen alfauroksen kuin heikkouttaan kitisevän lapatossun.”
MEDIAAN on ilmestynyt liuta kirjoittajia, jotka tarkastelevat asioita populistisesta vinkkelistä. Se voi olla karriäärimielessä toimiva siirto mutta ei tuota älykkäitä kirjoituksia.
Tällainen ajattelu lähtee nimittäin siitä, että asiat ovat yksinkertaisia ja selviä, kunhan kaiken maailman tuumailijoita ei päästetä sekoittamaan ihmisten päätä. Siksi kirjoittajan tarvitsee vain ilmoittaa, miten asiat ovat – ei perustella väitteitään, katsoa asiaa eri puolilta eikä varsinkaan kyseenalaistaa omaa ajatustaan.
Esimerkiksi Ukkolan kirjoituksen luettuani jäin tuumimaan tätä: jos tasa-arvoiset miehet eivät kiinnosta naisia, vaan naiset hinkuvat sänkyynsä perinteistä alfaurosta, miksi hipsterimiesten ympärillä parveilee naisia, mutta Odinin soturit ja heidän hengenheimolaisensa näyttävät liikkuvan härkäporukassa?
ARVOISTA ja aatteista puhuminen on vaikeaa, miehistä ja naisista puhuminen helppoa. Ei ihme, että miespuolue perussuomalaiset ja naispuolue vihreät paisuvat.
Jasmin Rautiainen, 30, uupui nettideittailuun, kuten moni muukin nuori aikuinen – Vuosi Tinderissä oli järkytys
Pettymyksen ja yksinäisyyden kokemukset ovat yleisiä nuorten treffikulttuurissa, sanoo psykologi.
Kuopiossa asuva 30-vuotias Jasmin Rautiainen liittyi Tinderiin reilu vuosi sitten. Nettideittailu oli uudenlainen maailma pitkän suhteen jälkeen.
– Yhdeksän vuoden parisuhteen jälkeen nettideittailun maailma oli järkytys, Rautiainen kuvailee.
Hän kertoo kokeneensa toivottomuuden tunteita Tinderin matchien viidakossa. Kun monet tapaamiset kariutuvat, onnistumisiin on vaikea uskoa.
Deittisovellukset ovat tehneet parinvalinnasta vaivattomampaa, mutta samalla raadollisempaa.
Esimerkiksi deittisovellus Tinder on monille nuorille aikuisille kuin karkkikauppa, joka väsyttää, uuvuttaa ja ahdistaa. Jos johonkuhun saa yhteyden, ihminen saattaa kuitenkin pian kadota eli ghostata.
Joillekin ahdistusta aiheuttaa puolestaan se, ettei treffikutsuja tule lainkaan.
Jasmin Rautiaiselle ghostaamisen kokemukset ovat tuttuja.
Hän on seksuaaliselta suuntaumiseltaan hetero. Tässä jutussa puhutaan deittailukulttuurista heterosuhteissa.
Kun Rautiainen oli nuorempi, Tinderin kaltaisia paikkoja ei ollut. Kun teini-iässä johonkuhun ihastuttiin, ja tunne oli molemminpuolinen, siihen mentiin mukaan sen enempää pohtimatta.
Tinderin loputtomien mahdollisuuksien äärellä tilanne on toinen. Rautiainen on etsinyt aikuisena ihmistä, joka sopisi arvomaailmaltaan ja elämäntavoiltaan jakamaan arkea.
Koska niin moni hakee sovelluksista lähinnä satunnaista seksiä, vakinaista suhdetta etsivää miestä on hankala löytää.
– Moni tuntuu lisäksi mittaavan markkina-arvoaan ja keräilevän matcheja huvin vuoksi. Monet pelaavat omilla pelisäännöillään, Rautiainen kuvaa.
Psykologi: pettymyksiin liittyy häpeää
Psykologi Sanna Heikkinen YTHS:ltä Joensuusta on kohdannut työssään tapailuun pettyneitä nuoria.
– Vastaanotolla näkyy ajan hengen koveneminen. Kumppaniin liittyvät odotukset ovat kasvaneet, Heikkinen avaa.
Heikkisen mukaan parisuhteisiin liittyvät pettymykset aiheuttavat häpeää. Siksi aihetta ei välttämättä ensimmäisenä nosteta esille psykologin vastaanotolla.
– Nuorilla on paljon yksinäisyyden ja kelpaamattomuuden kokemuksia. Mikäli taustalla on paljon hylätyksi tulemisen kokemuksia, nämä muistot voivat aktivoitua digideittailussa, Heikkinen sanoo.
Uupumuksen ja pettymyksen tunteet deittailussa eivät katso sukupuolta.
– Molemmilla sukupuolilla on samankaltaisia kokemuksia. Monet kokevat raskaaksi sen, ettei vaikka ole koskaan ollut kumppania tai kun kokemuksia suhteista on vähän, Heikkinen sanoo.
Heikkisen mukaan Tinder näkyy vastaanotolla myös positiivisesti. Moni kokee sovelluksen esimerkiksi helpottavan aloitteiden tekoa.
Psykoterapeutti Mervi Saarinen tunnistaa Heikkisen tapaan deittiuupumuksen ilmiönä.
Kolumni: Sofia on taitava munanvatkaaja ja Inkkuun uppoaa helposti 24 senttiä – Temptation Island on uskomattominta roskaa, jota Suomessa on koskaan nähty
Kohta se taas alkaa – suomalaisen tv-historian ehkä raadollisimman formaatin, pettämissarja Temptation Islandin uusi tuotantokausi, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola.
Viettäisin mieluummin iltani samassa häkissä kuristajakäärmeen kanssa kuin katselemalla moista roskaa, mutta pakottauduin katsomaan Temppareiden aiempaa tuotantokautta selvittääkseni, onko ohjelma todella niin järkyttävää sontaa kuin miltä se vaikuttaa. Ja olihan se.
Heti ensimmäisen jakson myötä sarjan tarkoitus tuli selväksi: ”Joku tulee vielä eroamaan.” ”Kyl mä luulen, että parisuhteet tulee kaatumaan tällä reissulla.”
”Voi olla, että siellä on onnellisia suhteita, mutta täällä varmaan vahvempikin suhde hajoo jossain vaiheessa.”
Kyseessä on läpeensä vastenmielinen ohjelma, jonka tarkoitus on yksinkertaisuudessaan saada julkisuutta ja mainetta janoavat nuoret pettämään toisiaan.
Ohjelmassa neljä pariskuntaa matkustaa kolmeksi viikoksi trooppiselle saarelle seuranaan joukko sinkkumiehiä ja -naisia. Pariskunnat erotetaan toisistaan, he eivät saa kommunikoida keskenään ja heille tyrkytetään loputtomasti viinaa. ”Naisten saarelle” varattujen naisten kanssa matkustaa ryhmä sinkkumiehiä, ”Miesten saarella” taas joukko sinkkunaisia vikittelee neljää varattua miestä.
Sinkkujen tarkoitus on yksinkertaisesti pokata varatut pettämään puolisoitaan heidän kanssaan. Varattujen on käytävä treffeillä päivisin – iltaisin hädin tuskin teini-iän ohittaneet nuoret ryyppäävät ja sekoilevat. Kamerat kuvaavat lääppimistä romanttisilla treffeillä, hikistä kähmintää kännibileissä ja taltioivat jopa seksipuuhat.
Iltanuotiolla toisistaan erotetut pariskunnat sitten katselevat tarkoitushakuisesti leikatuilta videoilta, kuinka oma rakas on sinkkujen kanssa treffeillä kännissä sekoillut. Kumppani jää nuotion hämyyn nieleskelemään kyyneleitä ilman minkäänlaisia selityksiä. Usein parisuhteet kariutuvat ohjelman seurauksena, ja se on tarkoituskin.
Iltalehti esitteli maanantaina uuden tuotantokauden sinkkunaisia. Daniela, 26, kertoi tulleensa Temptation Islandille sen takia, että hänestä on ”paljon kivempaa rikkoa suhteita kuin luoda niitä”.
Parikymppinen Sofia taas kertoi olevansa kokki – ”ihan paska leipomaan, mut munanvatkaus sujuu”.
Isabell, 21, taas on ”kova mimmi bailaa, ja tarpeen vaatiessa dickillä raidaa”.
Emman, 22, mielestä ”miehet ovat kuin kossupaukkuja, aina voi ottaa uuden”. Essin, 24, mukaan miehet taas ovat kuin vessa: ”jos on varattu, niin vähän kun kahvaa rynkyttää, niin saattaa vapautua nopeammin”. Inkun, 23, lempijuoma on viini: ”24 senttiä uppoo helposti ja nopeesti”.
Tyylikästä! Jäin miettimään, puhuvatko naiset oma-aloitteisesti julkisuudessa näin vai onko tuotantoyhtiö pannut sanat heidän suuhunsa. Siinäpä on kiva sitten lastenlasten tulevaisuudessa lueskella, kuinka mummo oli kova mimmi ”dickillä raidaa”.
Temptation Island on ohjelmaa esittävän Nelosen mukaan ”äärimmäinen deittiohjelma, jossa pariskunnille annetaan tilaisuus testata, kestääkö oma parisuhde vai onko paratiisin kielletty hedelmä sittenkin houkuttelevampi”.
Inttielämä ahdistaa nykyikäluokkia – nyt puhuvat varusmiehet: ”Jengi on hiukan herkkää”
Tupa on varusmiespalvelustaan suorittavien miesten ja naisten mielestä intin tukipilari. Ahdistuksen tunteitakin palvelukseen mahtuu, mutta niistä pääsee yli.
MAAVOIMIEN komentaja kenraaliluutnantti Petri Hulkko kertoi helmikuun puolivälissä Ylelle, että varusmiespalvelus jää suorittamatta joka kolmannelta mieheltä nykyikäluokissa.
Yllä olevalla videolla kaartinjääkärit kertovat mielipiteensä tupaelämästä ja nuorten miesten inttiahdistuksesta.
Pääsyyt ovat henkisessä toimintakyvyssä ja liittyvät usein mielenterveysongelmiin. Suomeksi sanottuna armeijaolot ahdistavat.
Hulkko alleviivasi, että syitä on paljon, ja monesti ne liittyvät yhdessä asumiseen ja tekemiseen. Varusmiespalveluksen suorittamatta jättävät ahdistuvat esimerkiksi tupa-asumisesta ja samoissa wc- ja suihkutiloissa käymisestä.
KAARTIN jääkärirykmentin esikunta- ja viestikomppanian tuoreet kaartinjääkärit ovat vannoneet sotilasvalansa viime viikolla. He ovat ehtineet jo totutella yhteisasumiseen ja inttielämään.
Mitä ajatuksia nuorten miesten inttiahdistus herättää?
– Olen sitä mieltä, että nykypäivän jengi on hiukan herkkää, eikä ole kovin paljon tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Kyllä se varmaan suurta osaa ahdistaa. Itsellä ei ole kyllä sellaisia ongelmia, mutta ymmärrän, että se voi olla vaikeaa, Samuel Grönholm arvioi.
Karim Al Kurdin mielestä tupaelämä ei eroa kovin paljon joukkuelajien pukukoppimeiningistä.
– Tämä on tuttua kaikille, jotka ovat harrastaneet jotakin joukkuelajia. Kyllä tämä sellaiseksi toiseksi kodiksi muodostuu.
Varusmiehet arvioivat, että ensimmäinen yö, päivä ja viikko vaativat totuttelua. Vähitellen toimintatavat ja porukka tulevat kuitenkin tutuiksi.
Miesten ja naisten tuvilla ei ole juurikaan eroa. Sisustusvalinnat ovat kummassakin tuttua SA-tyyliä. Metallirunkoisilla punkilla on siniruudulliset päiväpeitteet, ja tilat on vasta siivottu. Säilytystiloina palvelevat tupakaapit, väri harmaa.
NAISTEN tuvassa intin aloittamiseen liittyvät ahdistuksentunteet allekirjoitetaan nopeasti. Lyylia Koivuniemi kertoo, että yhdessä asuminen ja jatkuva sosiaalinen kanssakäynti mietityttivät aluksi.
– Jännitin oikeastaan aluksi aika paljon tupamiljöötä. Olen aika introvertti persoona oikeasti. Yllätyin siitä, miten ihan muutamassa päivässä voi jutella oikeastaan kaikesta tuvan asukkaiden kesken. Siitä tulee sitten lopulta voimavara rankkoina ja pitkinä päivinä.
Ella Aholan mukaan yksityisyyteenkin on ajoittain mahdollisuus, jos sitä kaipaa. Ryhmästä taas on apua, kun asiat ovat uusia ja totuttelu vielä kesken.
– Omaakin tilaa saa, jos laittaa esimerkiksi kuulokkeet korville ja makoilee. Varsinkin alussa on hyväkin asia, että ollaan tiiviisti yhdessä. Tämä on silloin uusi paikka ja uusi tilanne.
Tupaporukka mietitytti myös Kati Reinikaista. Jää murtui kuitenkin nopeasti heti ensimmäisenä päivänä.
– Itsekin ehkä vähän jännitti, että millaisia tyyppejä tulee. Meillä on kyllä tosi hyvä porukka täällä. Ehkä ensimmäisen tunnin ajan oli kiusallista, mutta sitten jengi jutteli jo tosi vapautuneesti.
MILLAISIA ahdistuksen tunteita intissä sitten voi tulla ja miten niistä pääsee yli? Koivuniemi pohtii hetken ja kertoo sitten omasta taustastaan.
– Olen ulkosuomalainen ja asunut melkein koko elämäni ulkomailla. Puolet perheestäni on nyt Tanskassa. Olen käynyt läpi käynyt läpi koti-ikävän tuntemuksia. Silloin on tärkeää, että löytyy myös yksityisyyttä. Voi mennä kävelemään tai lenkille yksin tai vajota punkkaan.
– Ja kyllä täällä itkeäkin saa. Tilaa löytyy myös sille, että omia tuntemuksia ehtii käydä läpi.
Miehistä joka kolmas keskeyttää armeijan – nettiriippuvuus yhtenä kasvavana syynä
Varusmiespalvelus jää nykyään suorittamatta jopa joka kolmannelta suomalaismieheltä.
Määrä on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna – ja melkoisen selvästi esimerkiksi vuosituhannen alkupuoleen nähden, jolloin armeijan keskeyttämisprosentti oli koko maassa noin 12.
Ylen viimeviikkoisessa haastattelussa maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko linjasi, että ”fyysiset syyt” ovat keskeytyssyinä melko pienessä roolissa.
– Mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat suurimmat keskeyttämisen syyt. Koetaan ahdistusta. Sama karsinta on kutsunnoissa, Hulkko linjasi Ylen haastattelussa.
MONEN mielenterveyssyistä palveluksensa keskeyttävän asevelvollisen kohdalla kyse on nimenomaan sopeutumattomuudesta armeijan olosuhteisiin ja arkeen. Puhutaan ”sopeutumishäiriöistä”, joiden taustalta voi löytyä yhden jos toisenlaisia konkreettisimpia syitä – kuten ahdistus yhdessä tekemiseen ja samassa tuvassa asumiseen tai samoissa vessatiloissa asioimiseen.
IS on viime aikoina saanut vinkkejä siitä, että myös esimerkiksi nettiriippuvuus on nykyään yksi selkeä syy ”intin” keskeyttämiseen. Nettiriippuvuudesta on alettu puhua yhteiskunnassa kasvavassa määrin, eikä ilmiö ole IS:n selvityksen perusteella vieras enää armeijan kasarmeillakaan. Se on armeijan sisäpiirilähteiden mukaan päinvastoin ”selvästi kasvamassa”.
Pääesikunnan tiedotuspäällikkö Max Arhippainen vahvistaa, että keskeyttämisiä aiheutuu myös nettiriippuvuudesta, eräänlaisena piilosyynä.
– Juttelin tästä aiheesta asiantuntevan lääkärimme kanssa. Kyllä nettiriippuvaisia löytyy myös armeijasta, Arhippainen sanoo.
– Nettiriippuvaisten määrää on kuitenkin vaikea arvioida, koska sitä ei ole määritelty taudiksi. Näin ollen armeija ei tilastoi nettiriippuvuutta laisinkaan. Esiintyvät, palveluksen keskeyttämiseen johtavat nettiriippuvuudet menevät erilaisten ahdistuneisuus- ja sopeutumishäiriösyiden sisälle.
MAAVOIMISSA keskeyttämissyyt jaetaan fyysisiin ja mielenterveydelliseen syihin sekä siviilipalelukseen hakemiseen. Suomalaiset käyttävät nykyään internetiä, ”elektronista morfiinia”, huomattavasti enemmän kuin vuosituhannen alussa, ja liialliseksi sen käytön nähdään kasvaneen nimenomaan nuorten parissa.
Tutkimusten perusteella on arveltu, että nettiriippuvaiset käyttävät internetiä vähintään noin 35 tuntia viikossa. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan suurkuluttajia ovat kaikki 3–4 tuntia nettiä päivittäin käyttävät.
– Monet nuoret viettäisivät nykyään mielellään lähes kaiken vapaa-aikansa internetissä, joten terveellä maalaisjärjellä voisi ajatella, että nettiriippuvaisten määrä olisi kasvanut myös armeijassa. Mitään tilastoitua faktaa asian tueksi ei kuitenkaan siis ole, Arhippainen selvittää.
– Nettiriippuvuus ei yksinään riitä syyksi palveluksesta vapauttamiseen, mutta se voi olla yksi selkeä tekijä, joka aiheuttaa sopeutumishäiriöitä.
Äiti ja tytär pyörittävät yhdessä bordellia – asiakkaan vanukasfetissi aiheuttaa ongelmia
Pohjois-Englannin Sheffieldissä on City Sauna, jossa äiti ja tytär johtavat seksiliiketoimintaa
Brittiläinen bordelli -dokumentti (2015) valaisee Pohjois-Englannin Sheffieldissä sijaitsevan City Saunan toimintaa. Cath-äidin sekä Jenni-tyttären yhteisesti vetämän bordellin erikoisuuksia ovat ikäleidit ja isot tytöt.
– Äidilläni on aina uusia ideoita. Jotkut ovat käyttökelpoisia, toiset pähkähulluja, Jenni kuvailee.
Äiti haluaa, että huoneen seinään porataan niin sanottu glory hole eli reikä, jonka kautta asiakas voi harrastaa anonyymiä seksiä palvelun tarjoajan kanssa. Asiakaskunta koostuu melkein kokonaan vakiomiehistä.
Eräällä työntekijällä Jolla on vakituinen asiakas, jolla on ruokafetissi. 63-vuotias Owen haluaa, että Jo on omenapiiras, ja Owen peittää hänet vanukkaalla. Jo ja Owen viettävät tunnin VIP-sviitissä, jonka jälkeen poreamme on kovassa vanukassotkussa ja viemäri menossa tukkoon. Jo siivoaa jäljet tarkkaan.
Seksikkyyttä dokumentista ei oikeastaan löydy tippaakaan. Brittiläinen bordelli -ohjelmassa ei keskitytä myöskään taustoitukseen, eikä kysellä syitä alkaa alalle, vaikka tarvetta olisi.
– Ihmiset ajattelevat, että meillä on seksiä 12 tuntia päivässä, mutta se ei ole totta, työntekijät kertovat.
Ohjelmassa nähdäänkin, kuinka suurin osa ajasta kuluu asiakkaiden odotteluun ristisanatehtäviä tehden, lehtiä lueskellen ja puhelinta näpräillen. Miehiä tervehditään sanoilla: ”Hei, kulti!” Tarjolla on kupponen teetä ja vastaanottotiskillä on malja, jossa uiskentelee kala.
Dokumentin mukaan kymmenen prosenttia brittimiehistä on myöntänyt maksavansa seksistä. Jenni ajatteli ennen, että asiakkuus loppuu kenties 70–80-vuotiaana.
– Ei lopu. He tulevat yhä, 91-vuoden iässä, hän sanoo
Kaiken yllä on laajenemaan pyrkivän perhebisneksen tuntu – pulmineen, kuten että työntekijät eivät aina ilmaannu paikalle sovitusti. Prostituoidut kehuvat kilvan City Saunaa, joka on heille turvallisempi paikka myydä seksiä kuin katu tai baari.
– Jokaisen vanhemman unelma on, että he voivat jättää jotain lapsilleen. Minä jätän City Saunan Jennille, Cath sanoo.
Brittiläinen bordelli 2, perjantaina 21.2. Frii klo 19.00
Feminism — Psychological Projection on a Macro and Gendered Scale
Phil Mitchell: Male Sexual Abuse Specialist Twitterissä: "A very interesting article here. Boys are more likely to be hit by girls, more women are perpetrators of IPV, & mothers are more likely than fathers to be the abuser in the home... A very well worded and interesting article IMO... https://t.co/IYYzRoreq8" / Twitter
Vasemmistoliiton poliittinen asiantuntija Minja Koskela kaipaa lisää luokkapuhetta: ”Eiväthän luokat ole kadonneet mihinkään”
Minja Koskela aloitti vasemmistoliiton puoluetoimistolla lokakuussa.
Minja Koskelan tie kohti vasemmistoliiton poliittisen asiantuntijan tehtävää lähti kirjoitushommista. Koskela työskenteli viisi vuotta opettajana ennen kuin jäi virkavapaalle tekemään väitöskirjaa. Väitöskirjan tekemisen ohella Koskela alkoi kirjoittaa yhteiskunnallis-feminististä Bluestocking-blogia. Viime vuonna häneltä ilmestyi myös kirja Ennen kaikkea feministi.
– Sitä kautta olin verkostoitunut ja tutustunut poliitikkoihin aika hyvin. Alkoi tuntua koko ajan enemmän ja enemmän, että haluan tehdä työkseni suoraa politiikkaa, Koskela kertoo.
Itse asiassa Koskela ehti hakea toiseen vasemmistoliiton tehtävään jo aiemmin, mutta ei saanut paikkaa.
– Kun huomasin, että minua harmitti todella paljon, etten saanut sitä työtä, tajusin vielä enemmän haluavani tätä, hän sanoo.
Syyskuussa vasemmistoliitto sitten ilmoitti palkanneensa Koskelan poliittiseksi asiantuntijaksi.
Helppo valinta
Vasemmistoliiton lisäksi muutkin puolueet olivat kiinnittäneet huomion näkyvään yhteiskunnalliseen kirjoittajaan. Koskela kertoo, että useampi puolue pyysi häntä ehdolle eduskuntavaaleihin. Lopulta hän ei lähtenyt minkään puolueen listoille ja on päätöksestä tyytyväinen. Syynä oli se, että hänellä oli kirja vielä kesken.
– Olin päättänyt, että jos lähden, lähden vasemmistoliitolle. En lähtenyt, koska kirjani tuli painosta samaan aikaan kuin olisi ollut vaalihässäkkä päällä. Se olisi ollut liikaa.
Valinnan osuminen vasemmistoliittoon oli Koskelalle helppo. Hän haluaa tehdä asioita ja politiikkaa arvot edellä.
– Minun arvoni ovat vasemmistolaiset eli valinta oli helppo, hän naurahtaa.
Erityisesti hän nostaa esiin vasemmistoliiton talouspoliittiset linjaukset.
– Kun luen vaikkapa puolueen tavoiteohjelmaa, on se hyvin lähellä minun ajatusmaailmaan, toki pieniä sävyeroja saattaa olla.
Luokkatietoisuus tärkeätä
Feministinä Koskela kertoo seuranneensa myös vasemmiston sisältä tulevaa kriittistä feminismikeskustelua. Hän kuvailee vasemmistolaisuudessa ja feminismissä hyvin pitkälti olevan kyse samasta asiasta.
– Kaikki ovat tasa-arvoisia, ja kyse on kaikkien perusoikeuksista.
Samaan hengenvetoon hän kritisoi myös intersektionaalisen feminismiliikkeen sisällä käytävää keskustelua. Yksinkertaistaen sanottuna intersektionaalisessa feminismissä pyritään sukupuolen lisäksi huomioimaan myös muut tasa-arvoon vaikuttavat tekijät kuten esimerkiksi etnisyyden ja seksuaalisen suuntautumisen.
– Minua häiritsee se, että keskustelu ei ole aina ollut hirveän luokkatietoista. Sieltä ensisijaisesti nousseet identiteettikategoriat – en sano, että se olisi huono asia – ovat keskittyneet paljon esimerkiksi rodullistamiseen tai sukupuoleen. Ne ovat molemmat hyvin valideja.
– Mutta minua hämmentää se, että luokkapuhe on jäänyt siitä sivuun.
Luokkatietoisuudelle onkin hänen mukaansa yhteiskunnassa edelleen paikkansa. Hän huomauttaa, että tällä hetkellä Suomessa ei ole edes sanoja, joilla puhua yhteiskuntaluokista. Tarve niille on kuitenkin olemassa.
– Eiväthän luokat ole kadonneet mihinkään. Sosiologisessa tutkimuksessa on uudelleen noussut luokkakeskustelu. Luokat ovat olemassa oleva asia.
Reilu siirtymä
Oman työlistan kärjessä Koskelalla on tällä hetkellä vasemmistoliiton uuden periaateohjelman valmistelu. Tällä hetkellä hän kiertää eri alueita.
– Työ jakautuu kolmeen osaan. Minulla on aluekierrokset, joita teen huhtikuuhun asti. Käyn keskustelemassa jäsenistön kanssa.
Puolisottomuus on yleistynyt kolmekymppisillä lyhyessä ajassa: ”Parisuhteiden dynamiikka vaikuttaa syntyvyyteen”, tutkija sanoo
Ilman puolisoa asuvien perheenperustamisiässä olevien kolmekymppisten osuus on noussut viidenneksellä vain kymmenessä vuodessa.
PUOLISOTTOMUUS on lisääntynyt voimakkaasti perheenperustamisiässä olevilla suomalaisilla kymmenen viime vuoden aikana.
Eniten on vähentynyt avioliitossa olevien osuus. Avoliiton suosion kasvu ei riitä kompensoimaan tätä vähenemistä, vaan ilman puolisoa asuvien osuus on kasvanut.
Vuonna 2018 30–34-vuotiaista Suomessa syntyneistä miehistä 42 prosenttia oli puolisottomia. Heidän osuutensa on kasvanut viidenneksellä – vain kymmenessä vuodessa.
Kaksi vuotta nuoremmilla, 28–32-vuotiailla naisilla kehitys on samansuuntainen. Myös heillä puolisottomien osuus on noussut viidenneksellä 36 prosenttiin.
Lyhyessä ajassa tapahtunut muutos on poikkeuksellinen, sanoo väestöntutkija Marika Jalovaara Turun yliopistosta. Hän on myös syntyvyyttä tutkivan nefer-akatemiahankkeen johtaja.
”En ollut uskoa aluksi asiaa, vaan piti tarkistaa se toisesta aineistosta”, Jalovaara kertoo.
Jalovaaran tekemät laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen aineistoon. Hän valitsi tarkastelun kohteeksi kolmekymppiset, sillä he ovat iässä, jolloin suomalaiset yleensä perustavat perheen.
Naisten ikäryhmä on kaksi vuotta miehiä nuorempi, sillä he saavat lapsia hieman miehiä nuorempana. Naiset tulevat äideiksi ensimmäistä kertaa keskimäärin 29-vuotiaana ja miehet isiksi keskimäärin 31-vuotiaina.
PUOLISOTTOMUUDEN yleistymisessä on Jalovaaran mukaan kyse monimutkaisesta ilmiöstä, jota pitää tutkia tarkemmin seuraamalla ihmisten liittohistoriaa. Liittohistoria on nykyään usein fragmentaarinen.
Nuorten aikuisten liitot ovat usein avoliittoja, joista suuri osa purkautuu nopeasti. Puolisottomista osa on asunut jossain vaiheessa puolison kanssa.
Valtaosalla kolmekymppisistä on edelleen puoliso. 30–34-vuotiaista suomalaismiehistä 29 prosenttia on avioliitossa ja 28 prosenttia avoliitossa. Kymmenessä vuodessa puolisottomien osuus, 42 prosenttia, on kuitenkin noussut näitä suuremmaksi ryhmäksi.
28–32-vuotiaista naisista 30 prosenttia on avioliitossa, 34 prosenttia avoliitossa ja 36 prosenttia puolisottomia.
Eniten puolisottomien osuus on kasvanut vuosien 2008 ja 2018 välillä 33-vuotiailla miehillä ja 31-vuotiailla naisilla. Kasvu on lähes neljänneksen.
Sexpo tyrmää Biaudet’n kannan: ”Seksin ostaminen tai myyminen on hyväksyttävää samoilla ehdoilla kuin nepalilaisissa ravintoloissa ruokaileminen”
Sexpo muistuttaa: Seksityö ei ole väkivaltaa.
Seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden asiantuntijajärjestö Sexpo arvioi kansanedustaja Eva Biaudet’n sekoittaneen seksityön väkivaltaan, hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan Kauppalehdessä viikko sitten.
Biaudet’n mukaan tasa-arvopolitiikkaa pitäisi tehdä haavoittuvimpien ihmisten ehdoilla, ja tässä tapauksessa se tarkoittaisi seksin ostamisen kieltämistä. Sexpo pitää ilmiöiden tarkoituksellista sekoittamista toisiinsa vahingollisena.
Järjestön kannanoton mukaan ilmiöiden sekoittaminen palvelee ainoastaan jyrkkiä seksikielteisiä käsityksiä, joita Biaudet kirjoituksessaan edustaa. Kannanoton ovat allekirjoittaneet Sexpo-säätiön hallituksen puheenjohtaja Tiia Forström ja toiminnanjohtaja, seksuaalietiikan asiantuntija Tommi Paalanen.
Eri asioita
Sexpo muistuttaa siitä, että seksityö ei ole naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
– Suostumukseen perustuva seksin myyminen ja seksityöhön pakottaminen ovat eri asioita, ja niitä pitää käsitellä erillään, jotta rationaalinen ja faktoihin perustuvat keskustelu olisi mahdollista, kannanotossa todetaan.
– Myös haavoittuvien ryhmien tehokas suojeleminen edellyttää ilmiöiden kirjon ymmärtämistä. Seksityötä tekevän ulkomaalaisen tilannetta ei paranna se, että hänet leimataan ihmiskaupan uhriksi ja käännytetään Suomen rajalta vastoin omaa tahtoaan.
Asiatonta maalailua
Sexpon mukaan seksin ostamisen kriminalisoiminen on esimerkiksi Ruotsissa heikentänyt kaikista haavoittuvaisimpien seksityöntekijöiden tilannetta, lisännyt poliisin kovistelua sekä altistanut seksityöntekijöitä turvattomiin tilanteisiin, kun neuvottelu asiakkaiden kanssa täytyy hoitaa nopeasti ja salassa. WHO, UNFPA, UNAIDS, Human Rights Watch ja Amnesty International ovat asettuneet puolustamaan seksityöntekijöiden ihmisoikeuksia ja vastustamaan seksin ostamisen kieltäviä lakeja.
– Ihmiskauppaa esiintyy muun muassa ravintola-alalla, siivousalalla, kotitaloustöissä ja seksipalveluissa. Koko alan kriminalisointi ei ole perusteltu tai toimiva lähestymistapa minkään alan kohdalla, kannanotossa todetaan.
– Biaudet’n asiaton maalailu seksityöntekijöiden murhilla Saksassa ja Hollannissa ei muuta sitä tosiseikkaa, että kansainvälisissä ihmiskauppatilastoissa nämä maat ovat pieniä. Ihmiskauppaa ja työvoiman riistoa esiintyy globaalisti eniten maissa, joissa ihmisoikeudet, työväestön asema ja tasa-arvo ovat heikolla tolalla.
Suostumus ratkaisee
Järjestö arvioi, että seksin ostaminen tai myyminen on eettisesti hyväksyttävää samoilla ehdoilla kuin nepalilaisissa ravintoloissa ruokaileminen.
– Eettisyys riippuu siitä, perustuuko toiminta vapaaehtoisuuteen, suostumukseen ja reiluihin työehtoihin. Kieltovaatimukset ovat itsessään eettisesti kyseenalaisia ja seksuaalioikeuksien vastaisia, sillä ne kiistävät yksilön seksuaalisen itsemääräämisoikeuden, toteaa Tiia Forsström sanoo.
– Seksin ostamisen kriminalisoiminen on yksi naisiin kohdistuvan rakenteellisen väkivallan muoto.
Sexpo toteaa, että seksityöntekijät voivat kohdata työssään väkivaltaa samoin kuin esimerkiksi hoitoalan ammattilaiset tai taksinkuljettajat.
– Parhaat keinot vähentää väkivaltaa eivät kuitenkaan perustu seksityön kieltämiselle ja stigmatisoimiselle, vaan seksityöntekijöiden oikeuksien vahvistamiselle, alan laillisen aseman parantamiselle ja palveluiden tarjoamiselle.
Puolustusministeri: Varusmiesten kelpoisuusvaatimuksia voitaisiin höllentää – perinteisen taistelijakoulutuksen rinnalle uusia koulutuslinjoja
Myös Reserviläisliitossa katsotaan, että varusmiesten koulutuspolut voisivat jatkossa olla erilaisia.
Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan lähiviikkoina työnsä aloittava asevelvollisuuden kehittämistä pohtiva parlamentaarinen työryhmä selvittää muun muassa voisiko varusmiesten palveluskelpoisuusvaatimuksia uudistaa siten, että palvelukseen voitaisiin hyväksyä hieman nykyistä heikommallakin fyysisellä kunnolla.
Ministerin mukaan nykyiset varusmiehille asetetut palveluskelpoisuusvaatimukset ovat varsin tiukkoja.
– Osa niistä, jotka haluaisivat päästä sisään, eivät pääse suorittamaan asepalvelusta heikon fyysisen kuntonsa vuoksi.
Työryhmän keskeisimpiä tehtäviä on etsiä keinoja siihen, miten Suomen yleiseen asevelvollisuuteen perustuvalle puolustukselle turvataan riittävän suuri reserviläisten joukko ikäluokkien pienentyessä.
– Samalla tietysti toivon, että hieman suurempi osa nuorista naisista suorittaisi vapaaehtoisen asepalveluksen tulevaisuudessa, Kaikkonen sanoo.
Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg sanoo olevansa ministerin kanssa samoilla linjoilla.
– Suomessa on ollut niin, että kaikista on yritetty kouluttaa eturivin taistelijoita ja kaikki eivät siihen suinkaan kykene.
Nyberg toteaa, että tämä on turhaa, koska kaikki sodanajan tai rauhanajankaan tehtävät eivät tällaista tasoa vaadi.
Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan toinen tie riittävän reservin turvaamiseksi on saada nykyistä suurempi osa palvelukseen astuneista suorittamaan palveluksensa loppuun saakka.
Nykyisellään jopa kolmannes varusmiespalveluksen aloittaneista miehistä keskeyttää palveluksen.
Kaikkonen: Koulutuskin kaipaa uudistamista
Kaikkosen mukaan paitsi palveluskelpoisuusvatimuksia myös varusmiesten koulutusta voitaisiin uudistaa. Hän sanoo, että tämän päivän taistelu ei ole vain sissitoimintaa tai kaupunkitaistelua, vaan varusmiehiä tarvitaan monenlaisiin tehtäviin.
Kaikkosen mielestä pitäisi pohtia, voitaisiinko Puolustusvoimien koulutusta uudistaa siten, että perinteisen tastelijakoulutuksen rinnalle tulisi entistä enemmän uusia koulutuslinjoja esimerkiksi huolto- kuljetus- hallinto- ja kyberturvallisuuden tehtäviin.
Tämä voisi hyödyttää Puolustusvoimia ja avata mahdollisuuksia niille, jotka eivät nykyisin kriteerein pääse suorittamaan varusmiespalvelusta tai kykene viemään sitä loppuun saakka.
Reserviläisliiton toiminnanjohtajan Olli Nybergin mukaan varusmiesten koulutuspolut voisivat hyvin poiketa toisistaan, koska nykyisin tarjolla olevat tehtävätkin poikkeavat huomattavasti toisistaan.
– Puolustusvoimissa on vaikka kuinka paljon tehtäviä, jotka eivät eturivin kuntoa vaadi, Nyberg sanoo.
Olen vastuullinen seksiä ostava nainen, älkää tehkö minusta rikollista
Minulle seksin ostaminen on hyvinvointipalvelua, jolla on vaikutusta sekä henkiseen että ruumiilliseen hyvinvointiini.
KESKUSTELU seksin ostamisen kriminalisoinnista on taas kiihtynyt. Vauhtia on otettu Ruotsista, jossa viime vuonna vietettiin seksin ostamisen kriminalisoinnin 20-vuotispäivää. Viimeksi kriminalisointia vaati Eva Biaudet (r), joka Kauppalehdessä (17.2.) vetosi tasa-arvopolitiikan nimissä seksin ostamisen kieltämisen puolesta.
Biaudet on huolissaan seksiä myyviin kohdistuvasta väkivallasta, hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta. Hän kuitenkin sekoittaa kaksi täysin eri asiaa: suostumuksellisen vapaaehtoisen seksipalvelujen myymisen ja seksityöhön pakottamisen. Ensimmäisessä on kyse työstä, jälkimmäisessä rikoksesta.
Suomalainen seksityöntekijöiden yhteenliittymä FTS Finland (Fair Trade Sex) ja Sexpo julkaisivat sivuillaan vastineen, jonka mukaan asiallinen keskustelu seksityöstä on mahdollista vain, jos nämä kaksi asiaa erotetaan toisistaan. Asiallisesta keskustelusta puuttuu paitsi vapaaehtoisesti seksityötä tekevien ääni myös vastuullisten asiakkaiden ääni. Sellaisten asiakkaiden kuin minä.
Olen akateemisesti koulutettu, työssä käyvä keski-ikäinen nainen ja minä ostan seksiä. Minun näkökulmastani katsottuna vaatimus seksin ostamisen kriminalisoinnista on järjenvastainen ja loukkaava.
Seksin ostokiellon takana on ajatus, että kaikki seksin ostajat ovat hyväksikäyttäjiä ja rikollisia. Vastaavasti kaikki seksin myyjät nähdään uhreina, hyväksikäytettyinä ja ihmiskaupan pelinappuloina. Näin ei tietenkään ole.
Seksipalvelua ostaessani olen aivan yhtä kohtelias, vastuullinen ja ystävällinen kuin ostaessani vaikkapa kampaamo- tai hierontapalvelua. Minä neuvottelen ja pyydän luvan.
Minä arvostan seksityöntekijää ihmisenä ja ammattilaisena. Minulle seksin ostaminen on hyvinvointipalvelua, jolla on vaikutusta sekä henkiseen että ruumiilliseen hyvinvointiini.
Minulle kohtaamiset seksityöntekijän kanssa ovat antaneet lisää itseluottamusta ja iloa elämään. Olen tullut nähdyksi, hyväksytyksi ja hyväillyksi turvallisessa tilanteessa sen sijaan, että olisin hakenut seuraa baarista tai lähtenyt kokeilemaan bdsm-toimintaa tuntemattoman Tinder-deitin kanssa.
Minun ja vakioseksityöläiseni tapaamiset ovat täynnä molemminpuolista arvostusta, uteliasta yhteistä matkaa seksin monipuolisuuteen sekä lämpöä ja välittämistä. Mistään väärästä saati rikollisesta toiminnasta ei todellakaan ole kyse. Tällaisia molemmille osapuolille reiluja, turvallisia ja voimauttavia kohtaamisia on Suomi täynnä.
Seksin ostokielto ei ole ratkaisu alan ongelmiin, päinvastoin se painaa ongelmat entistä enemmän piiloon ja huonontaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien seksityöntekijöiden asemaa. Me vastuulliset asiakkaat emme ole rikollisia. Älkää tehkö meistä sellaista.
Rakkautta rahalla
Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.
Nuorten miesten valinta on ruotsidemokraatit – naiset kallistuvat vasemmalle
Naisten ja miesten poliittiset käsitykset kulkevat eri suuntiin Ruotsissa ja erityisen selvästi tämä näkyy nuorison mielipiteissä. Ruotsidemokraatit on suosituin puolue 18-29 -vuotiaiden miesten keskuudessa. Samanikäisten naisten mieleisin valinta on vasemmistopuolue. SVT kävi selvittelemässä nuorten poliittisia kantoja ruohonjuuritasolla.
Sjölinin lukio Tukholmassa järjesti poliittisille nuorisojärjestöille mahdollisuuden tulla pääkallonpaikalle tapaamaan uunituoretta vaalikarjaa. Keskustelun laineet kävivät erityisen korkealla, kun äänessä olivat ruotsidemokraatit ja keskustapuolue. Tasa-arvon ja feminismin käsitteet olivat useimmiten esillä, kun nuoret itse pohtivat eroja ikäistensä sympatioissa.
– Nuoria miehiä kiinnostaa EU, maahanmuutto ja rikollisuus. Nuoret naiset kyselevät puolestaan tasa-arvosta, ympäristöstä ja ilmastosta. Ero on todella suuri, pohjustaa ruotsidemokraattisten nuorten Johanna Strömstedt.
Feminismi puhuttaa nuorisoa
– Pojat pelkäävät feminismi-sanaa, koska se yhdistetään miesvihaan, joka todellakaan ei pidä paikkaansa. Pojat kallistuvat oikeistopuolueisiin päin, koska niissä piireissä tuota sanaa ei käytetä, pohtii Sjölinin lukion oppilas Sofia Lannerfors.
– Puolustamme sukupuolten välistä tasa-arvoa ja se on media, joka on levittänyt meistä naisvihamielistä kuvaa, kuittaa tiukasti ruotsidemokraattisten nuorten edustaja Ludvig Eriksson.
– Puolueemme päättävissä elimissä on naisenemmistö, joten on luontevaa, että että puolueemme vetää puoleensa enemmän naisia kuin miehiä, pohtii keskustanuorten Adrian Romignollo.
Ympäri käydään yhteen tullaan
Lukiokeskustelun vetää yhteen valtiotieteilijä Jenny Madestam Södertornin korkeakoulusta.
– Kyse on hieman kahtalaisesta ilmiöstä, sillä nuoriso on yhtäältä lähestynyt toisiaan kysymyksissä, jotka koskevat tasa-arvoa ja panostuksia hyvinvointiyhteiskuntaan. Toisaalta taas mielipiteet eroavat, kun puhutaan vaikkapa maahanmuutosta tai kuuden tunnin työpäivästä.
SVT/Novuksen helmikuun mielipidemittauksessa ruotsidemokraatteja pitää parhaimpana vaihtoehtona 28,6 prosenttia 18-29 -vuotiaista miehistä. Samanikäisistä naisista 23,9 prosenttia sympatiseeraa puolestaan vasemmistopuoluetta. Ruotsidemokraatit oli helmikuussa Ruotsin kaikenikäisten suurin puolue 23,9 prosentin kannatuksella. Sosiaalidemokraattinen puolue jäi hopealle 0,7 prosenttiyksikön marginaalilla. Ruotsidemokraatit on toiseksi suosituin puolue kaikkien äänestysikäisten ruotsalaisten naisten keskuudessa.
SUOMEN UUTISET
Kaltoinkohdeltu opiskelijasinkku Asleigh päätyi myymään seksiä kotonaan: ”Haluan epätoivoisesti ihmisten huomiota”
Louis Theroux’n uudessa dokumentissa kolme tavallista naista kertoo arjestaan seksityöntekijöinä. Vastikään Briteissä esitetyn dokumentin ympärillä kuohuu, sillä yksi naisista syyttää dokumentintekijöitä harhaanjohtamisesta ja ”rajan ylittämisestä”.
Toimittaja Louis Theroux tapaa uudessa dokumentissaan Theroux ja seksikauppaa kotona (Louis Theroux: Selling Sex From Home) kolme eri-ikäistä brittinaista, jotka ovat ryhtyneet maailman vanhimman ammatin harjoittajiksi.
23-vuotias opiskelijasinkku Asleigh on porukan nuorin ja tuorein yrittäjä. Hän on myynyt seksiä vasta muutaman viikon, mutta tehnyt aiemmin seksivideoita internetiin. Kolmekymppinen yksinhuoltajaäiti Victoria on ollut alalla puolestaan nelisen vuotta, ja hänellä on asiakkaitakin noin neljä päivässä.
Porukan vanhin on kuusikymppinen Caroline, entinen hammashoitaja, joka on aloittanut escort-palvelut vasta kypsällä iällä. Hän on myös porukan ainoana parisuhteessa: hän on ollut naimisissa 44 vuotta.
Theroux tutkii, miksi naiset myyvät seksiä ja mitä he tilanteestaan ajattelevat. Selvää on ainakin se, että internet ja sosiaalinen media ovat madaltaneet kynnystä ryhtyä seksityöhön. Punaisten lyhtyjen kortteleiden sijaan palvelujaan voi tarjota kätevästi vaikka omassa kodissaan.
Theroux on tuttuun tyyliin empaattinen, mutta ei kaihda vaikeita kysymyksiä. Dokumentin aikana tuodaan yhä vahvemmin esiin, miten kunkin naisen menneisyydessä on traumaattisia asioita.
Monien mielestä Theroux sortuu keittiöpsykologiaan hahmotellessaan syy-seuraus-suhdetta menneisyyden ja seksityön välille, mutta on jutussa jokin idea.
– Haluan epätoivoisesti ihmisten huomiota, sanoo Asleigh. Hänen historiaansa kuuluu muun muassa hyväksikäyttöä ja kaltoinkohtelua. Myös Victorian tausta on samankaltainen. Kumpikin tekee työtä ennen kaikkea rahan vuoksi, vaikka muitakin selityksiä annetaan.
Carolinen elämäntilanne ja -tarina poikkeavat muista. Hän sai kipinän seksityöhön tuttavaltaan. Lähes viktoriaaninen ja ankaran pidättäytyvä kotikasvatus on jättänyt jälkensä, ja hän kokeekin seksin myymisen olevan ennen muuta vapauttavaa.
Aviomies Graham tukee sinnikkäästi vaimoaan, ottaa valokuvia ja valitsee sopivia asuja. Silti miestä repivä ristiriita on ilmeinen.
Dokumentti esitettiin Britanniassa vastikään tammikuussa, ja se on jo poikinut pienoisen kohun.
Dokumentissa mukana oleva Asleigh on syyttänyt dokumenttiryhmää harhaanjohtamisesta sekä tarkoitushakuisuudesta. Hänen mukaansa dokumentissa seksityöntekijät kuvataan tarkoituksella stereotyyppisesti. Lisäksi hän syyttää yhden dokumenttiryhmän jäsenen ”ylittäneen rajan”.
BBC on kiistänyt syytökset.
Theroux ja seksikauppaa kotona tiistaina 25.2. TV2 klo 21.00
Työllisyysrahasto: 55 – 64-vuotiaiden miesten työllisyys laahaa perässä
Iältään 55 – 64-vuotiaiden naisten työllisyysaste on kehittynyt paremmin ja nopeammin kuin saman ikäisten miesten.
Työllisyysrahaston keräämän ja analysoiman tilastotiedon pohjalta voidaan nähdä, että 55 – 64-vuotiaiden työllisyys on kehittynyt positiivisesti jo vuodesta 2010 lähtien. Kuitenkin naisten ja miesten työllisyyden kehittymisessä on havaittavissa merkittävä ero.
Naisten työllisyysaste lähti paranemaan jo 2010 – 2011, kun taas miesten työllisyysaste lähti kehittymään vasta vuoden 2016 aikana.
On huomattavaa, että 55 – 64-vuotiaiden naisten ikäryhmä on saavuttanut lähes saman työllisyysasteen kuin koko 15 – 64-vuotiaiden naisten ikäryhmä. Eroa oli enää vajaat 3-prosenttiyksikköä joulukuussa 2019.
Ero naisiin yli kaksinkertainen
Ikäluokan 55 – 64-vuotiaiden miesten ero naisiin oli yli kaksinkertainen. Miesten työllisyysasteessa on eroa lähes 8-prosenttiyksikköä kaikkien miesten työllisyysasteeseen (15 – 64-vuotiaiden).
Kymmenessä vuodessa 55 – 64-vuotiaiden miesten ja naisten työllisyys on kehittynyt positiivisesti.
Tammikuussa 2010 työllisyysaste oli noin 55-prosenttia, kun taas joulukuussa 2019 työllisyysaste oli noussut lähes 68-prosenttiin.
55 – 64-vuotiaiden työllisyysasteessa on eroa enää noin 5-prosenttiyksikköä koko väestön (15 – 64-vuotiaat) työllisyysasteeseen verrattuna. Tammikuussa 2010 eroa oli vielä lähes 11-prosenttiyksikköä.
Työllisyysasteella tarkoitetaan työllisten osuutta 15–64-vuotiaista.
Matti Mörttisen kolumni: Sotiminen sotilaille, yhteisen hyvän oppia kaikille – kansalaispalvelu nyt
Nykyisessä järjestelmässä puolustuslaitos voi poimia parhaat edut yhtä aikaa yleisestä asevelvollisuudesta ja ammattiarmeijasta, kirjoittaa Matti Mörttinen.
Olisihan se pitänyt arvata.
Kun uutisissa oli kerrottu, että yhdessä asuminen ahdistaa nuoria asevelvollisia, alkoi politiikan kentällä perinteinen mäyhääminen: ”Kyllä ei ollut aikaa eikä varaa ahdistua silloin kun minä olin…”
Ja niin edelleen.
Asepalvelus näyttää monien mielestä edelleen olevan maskuliininen ja sukupolvien yli periytyvä pakollinen piina. Siitä selviydytään kukin vuorollaan, ja sitten sitä ollaan niin asiantuntijaa sekä turvallisuuspolitiikassa että mielenterveydenhoidossa.
Uutisen yksi ydinkohta oli, että nuoret oudoksuvat esimerkiksi yhdessä asumista ja yhteisten vessojen käyttöä.
Voisiko kuitenkin ajatella niinkin, että maailma on pikkuisen muuttunut vuosien varrella. Kuussa on käyty ja tekstiviesti keksitty.
Tässä muutoksessa varussotilaan olisi kuitenkin edelleen elettävä samoissa hajuissa, huonossa huumorissa ja aivottomassa tottelemisen kulttuurissa – jatkuvasti yhdessä noin kymmenen muun hikoilevan unissapuhujan kanssa.
Tsaarin ajasta on edetty sentään sen verran, että Elisabeth Rehn komensi puolustusministerinä kasarmien vessoihin ovet. Siihen asti piti ulostaakin läpinäkyvästi.
Aseellinen maanpuolustus on tärkeää.
Nykyajan aseellinen maanpuolustus on myös erityisen haastavaa. Se on motivoituneiden ammattilaisten hommaa, ei massojen muokkaamista tykinruoaksi. Siitä pitäisi maksaa osaajille palkkaa.
Kaikki arvo sille, että takavuosikymmeninä intti tuotti yhteisen kokemuksen kokonaisille miespolville. Varuspalvelus tavallaan jopa tasa-arvoisti erilaisista sosiaalis-taloudellisista taustoista tulevia. Kaikki riisuttiin siviiliminästä, ja sitten päätettiin uusi nokkimisjärjestys palvelussuorituksilla ansaittujen kauluslaattojen perusteella. Köyhän lapsi saattoi päätyä komentamaan (anteeksi, kouluttamaan) aatelisperheen vesaa.
Oli myytti ”miesten koulusta”, jossa syrjäytymisvaarassa olevakin saattoi saada uusia eväitä elämään.
Nyt enää kaksi kolmasosaa miesikäluokasta käy läpi armeijan. Ne, joille siitä voisi olla sosiaalista hyötyä, putoavat tai pudotetaan pois etukäteen tai kesken kauden.
Naisten mukaantulo ei oikeastaan lisännyt tasa-arvoa. Heille velvollisuus onkin vapaaehtoisuus. Sukupuolien kirjon tulo sotavaltion harmaisiin on oikeastaan vain tuonut todellisen epätasa-arvon entistä selvemmin esiin.
Ei ole voinut välttyä ajatukselta: Puolustusvoimat haluaa poimia hyödyt kahdesta vastakkaisesta järjestelmästä, yleisestä asevelvollisuudesta ja ammattiarmeijasta.
Palveluksessa pidetään halvalla hyväkuntoiset, perusterveet hoikat ja lahjakkaat. Päivärahat riittävät edelleen suurin piirtein sotkun munkkiin ja iltalomatuoppiin.
Suomalaisten yhteisin sukupolvikokemus taitaa tätä nykyä olla ripari. Seuraavan kerran kohdataan samalla tasolla hoitokodin vaipoissa.
Asia voisi olla toisinkin.
Suomeen sopisi yleinen ja yhtäläinen kansalaispalvelus. Kesto vaikkapa kolme kuukautta. Sukupuoleen ja vakaumukseen katsomatta.
Palveluksesta voisivat vapautua yhteiskunnan perusturvallisuudesta huolehtivien alojen ammattilaiset, esimerkiksi terveydenhuoltohenkilöt, sotilaat, pelastajat ja vastaavat.
Muut suorittaisivat kansalaisvelvollisuuden sopivassa vaiheessa noin kahdeksantoista ja kahdenkymmenenkahdeksan ikävuoden välissä. Tekemistä taatusti riittää ikäihmisten hoivassa, ympäristönsuojelussa, maahanmuuttajien tukemisessa ja vain pari esimerkkiä mainitakseni. Sopivia palveluspaikkoja löytyisi myös asevoimista.
Fordin tutkimus: Sähköauto parantaa deittailumahdollisuuksia
Sähköauton omistamisella saattaa olla hyötyjä, joita ei ole aiemmin tiedetty.
Sähköautolla ajaminen saattaa parantaa deittailun onnistumismahdollisuuksia merkittävästi.
Näin voi päätellä autonvalmistaja Fordin tekemästä kyselystä, joka tehtiin 3 000 autoilijalle. Kaksi kolmesta vastanneesta ilmoitti päätyvänsä sähköautoon, mikäli deittikumppaniin pitäisi tehdä mahdollisimman hyvä ensivaikutelma.
Kyselystä kertoo saksalainen Focus-julkaisu.
Enää ei siis kannata viljellä latteuksia kuten "soitan bändissä" tai "olen työskennellyt ja matkaillut Australiassa". Riittää kun karauttaa paikalle sähköautolla.
Sähköauton voima tulee todistetuksi myös deittikumppania valittaessa. Kolme neljästä lähtisi mieluiten ulos sähköauton omistajan kanssa.
yle: 12-vuotias lapsi näki Jari Sillanpään ja hierojan harrastavan seksiä – Syyttäjä vaatii 8–9 kuukautta ehdollista vankeutta (26.2.2020)
Asianajaja Riitta Leppiniemi sanoi, että kaikki osapuolet myöntävät, että lapsi on ollut asunnolla, ja että tämä on nähnyt aikuisten välistä seksiä.
Leppiniemi ja Sillanpää kuitenkin katsovat, ettei laulaja ole syyllistynyt lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
Puolustuksen mukaan se ei ole rikos, että lapsi on nähnyt aikusten välistä seksiä.
– Tällaisia asioita voi tapahtua monessa perheessä. Mutta nyt on kyse siitä, altistiko Sillanpää tahallaan lapsen näkemään aikuisten välistä seksiä, Leppiniemi sanoi medialle lounastauolla.
Tarkoituksena lienee siis rajoittaa perheiden lapsiluku yhteen.
38-vuotias sinkku Hanna painii biologisen kellonsa kanssa: ”Hittolainen, miksei kukaan ole pannut minua paksuksi!”
Vauvan aika -dokumentti on intensiivinen ja pohdiskeleva kuvaus ruotsalaistoimittaja Hanna Hellquistin piinasta.
Ruotsalainen radiotoimittaja Hanna Hellquist, 38, laskee elämässään olevan kolme vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa sinkkunainen jatkaa deittailua, löytää sen oikean miehen vuoden sisällä ja alkaa odottaa tälle lasta. Toisessa vaihtoehdossa hän ei tee lasta ja kolmannessa hankkii lapsen kaverinsa kanssa.
Biologisen kellonsa kamppaileva nainen pohtii elämänmakuisessa dokumentissa, hankkiiko hän lasta vai katuuko lapsetta jäämistä lopun ikänsä.
Kysymys lapsesta piinaa niin paljon, että se asettaa jo ensitreffeille kohtuuttomat vaatimukset. Juhlissa käyvä Hellquist pitää elämäänsä täydellisenä, mutta jää miettimään, mitä menettää, jos ei yritä lasta. Jääkö hän yksin sitten, kun oma äiti on kuollut? Entä jos lapsi syntyy, tuleeko hänestä koulukiusattu tai vakavasti sairas?
Mielipiteitä olemuksellaan jakava Hellqvist puhisee pilke silmäkulmassa olevansa Ruotsin yksinäisin naisihminen.
– Hittolainen! En tajua, miksei kukaan ole vielä pannut minua paksuksi. Käsittämätöntä!
Samaan hengenvetoon hän tunnustaa, ettei ole kovinkaan lapsirakas ihminen, vaan pitää enemmän koirista ja kissoista. Muiden lapsia nainen ei voi sietää.
Vauvan aika -dokumentti on intensiivinen ja pohdiskeleva kuvaus stressaantuneen Hellquistin piinasta.
Syntyvyyden laskusta puhutaan paljon ja lapsettomista pariskunnista. Hellquist käsittelee ajankohtaisessa dokumentissaan aihetta, jonka kanssa moni neljääkymppiä lähestyvä, ilman kumppania elävä nainen kamppailee.
Hellquist puhuu myös siitä, millaiset paineet yhteiskunta asettaa naisille, jotka eivät ole varmoja, haluavatko äidiksi.
Vauvan aika, TV2 torstaina 27.2. klo 15.20
Tuija Siltamäen kolumni: Armeijaa käymätön feministi ehdottaa: räjäytetään intti ja keksitään parempi systeemi tilalle
Tulevaisuuden kriisit vaativat puolustusvoimilta erilaista osaamista kuin talvisota, kirjoittaa Tuija Siltamäki.
Vuodesta toiseen kiivaana vellovassa maanpuolustuskeskustelussa on muutama hupaisa piirre.
Ensinnäkin, aina kun joku julkifeministi kommentoi somessa tai lehtien palstoilla jotain muuta asiaa kuin maanpuolustusta, säntäävät verkkokeskustelijat paikalle ilmoittamaan, että jos feministejä oikeasti kiinnostaisi tasa-arvo, he kritisoisivat asevelvollisuuden epätasa-arvoisuutta.
(Vastaisuuden varalle tiedoksi: kyllä kritisoivat, ja jopa Feministinen puolue ajoi eduskuntavaaliohjelmassaan sukupuolineutraalia ja vapaaehtoista asepalvelusta, mutta feministien syytä on tietenkin sekin, jos "keskustelija" riehuu mieluummin netissä kuin esim. googlaa.)
Toiseksi, jos feministi, nainen, sivari tai muu ei-intin-käynyt ihminen esittää näkemyksiä maanpuolustuksesta, on vastassa yleensä täystyrmäys. Turha tulla tänne pätemään, jos ei ole edes inttiä käynyt!
Ja niin tavallaan onkin. Ei kenellekään ole mitään hyötyä siitä, jos minä twiittailen netin täyteen ennakkoluuloihin ja kuvitelmiin perustuvia "näkemyksiä" siitä, että armeijassa opitaan vain jonottamaan ja leikkimään sotaa, lol.
Mutta jotain minäkin tiedän!
Aluksi numeroita.
Jo joka kolmas mies jättää armeijan käymättä, ja määrä on kasvussa. Siihen ovat syynä esimerkiksi maailman muuttuminen ja mielenterveysongelmat. Entistä useampi ei kestä armeijan oloja – tai väittää niin.
Vuonna 2018 palveluksen keskeytti hieman yli 15 prosenttia varusmiehistä. Maavoimien komentajan kenraaliluutnantti Petri Hulkon mukaan syyt liittyvät usein yhdessä asumiseen ja tekemiseen, kuten pesu- ja wc-tilojen yhteiskäyttöön. Virallisesti suurin yksittäinen syy ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, kuten päihdeongelmat.
(Vaikka kaikkihan tietävät, että todellinen syy on tietenkin se, että nykynuoret ovat niin herkkiä ja laiskoja niljakkeita, mutta ei nyt mennä siihen.)
Vuosittain noin 500 naista suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen. Kaikki eivät heitä sinne kaipaa. Moni nainen kohtaa palveluksen aikana seksuaalista häirintää, ja edellisen hallituksen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) "väläytti" mahdollisuutta tasapainottaa puolustusvoimien budjettia jäädyttämällä naisten vapaaehtoisen asepalveluksen(siirryt toiseen palveluun).
On siis selvää, että asepalveluksessa on nykyisellään sekä käytännöllisiä että periaatteellisia ongelmia. Niiden ratkominen on hankalaa, koska varusmiespalvelukseen liittyy paljon moraalisia intohimoja, eikä puolustusvoimia varsinaisesti tunneta ketteryydestään. Aiemmat uudistusyritykset ovat kuivuneet kasaan yksi toisensa jälkeen.
Viime kesänä Varusmiesliitto ehdotti tasa-arvoista asepalvelusta, sitä ennen Elisabeth Rehn – Bank of Ideas -ajatushautomo esitti nykymuotoisen asevelvollisuuden tilalle myös naisia, ahvenanmaalaisia ja Jehovan todistajia koskevaa kansalaispalvelusta. Saman suuntaisia ajatuksia esitti viime vuonna myös Asepalvelus 2020-kansalaisliike.
Kuperkeikkoja olisi kuitenkin syytä alkaa harjoitella, sillä tulevaisuuden kriisit vaativat erilaista osaamista kuin talvisota. Venäjän ja muiden vanhojen kelmien lisäksi kansallista turvallisuutta uhkaa ilmastonmuutos. Se lisää esimerkiksi sään ääri-ilmiöitä, mikä lisää ympäristökatastrofeja, mikä lisää kulkutauteja ja pakolaisuutta, mikä puolestaan lisää ulko- ja sisäpoliittisia jännitteitä. Niistä seuraavat katastrofit eivät katso sukupuolta tai vakaumusta.
Antti Rinne: Tämän takia menetimme äänestäjiä PS:lle
SDP:n puheenjohtajan mukaan ilmastotoimista syntyi väärä kuva.
Entisen pääministerin, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan ilmastonmuutoksesta käyty keskustelu oli yksi selittävä tekijä SDP:n kannatuksen hiipumiseen kevään 2019 eduskuntavaaleissa.
– Eduskuntavaalien alla SDP johti mielipidemittauksia useilla prosenttiyksiköillä vielä pari kuukautta ennen vaaleja. Vaalipäivänä tuo johto oli supistunut vaivaiseen 7000 ääneen toiseksi tulleisiin perussuomalaisiin nähden, Antti Rinne kirjoittaa Demokraatissa julkaistussa kolumnissaan.
– Yksi selittävä tekijä kannatuksemme hiipumiselle ja toisaalta myös perussuomalaisten nousulle oli ilmastonmuutoksesta käyty keskustelu, jota olimme itse ollet virittämässä.
Antti Rinteen mukaan kannatusta menetettiin muun muassa siksi, että SDP antoi vaaliohjelmassaan ymmärtää suunnittelevansa polttomoottoriautojen kieltämistä Suomessa vuonna 2030. Toisena kannatusta syöneenä tekijänä hän mainitsee lihaverosta syntyneen kohun.
– Käydyn keskustelun seurauksena menetimme erityisesti miesäänestäjiä perussuomalaisille. Nimiimme laitetut tavoitteet antoivat perussuomalaisille sytykkeitä vaaralliseen propagandaansa ilmastovouhotuksesta.
Antti Rinteen mukaan olisi tärkeää, että ilmastonmuutoksessa korostettaisiin oikeudenmukaista siirtymää. Hän kertoo katsovansa, että ”jos pienipalkkaiset työntekijät, eläkeläiset tai haja-asutusalueiden ihmiset kääntävät selänsä ilmastonmuutoksen torjunnalle, emme voi koskaan onnistua”.
– Tiedämme kyllä, mitä meidän on tehtäväilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Kunhan muistamme, että kaiken mitä se vaatii, voimme tehdä vain tavallisten ihmisten tuella.
Mari ostaa seksiä naiselta – oma mies kannustaa: ”Onhan tämä kallista lystiä”
Pian viisikymppinen, onnellisesti naimisissa oleva aviovaimo päätti kokeilla ostoseksiä. Seksi ammattilaisen kanssa toi alkuepäilyistä huolimatta lisää itsevarmuutta ja opetti seksitaitoja.
MARI AJELI ihokarvansa huolellisesti. Olo oli epätodellinen. Vielä vähän meikkiä ja kivat vaatteet päälle.
Marista tuntui siltä kuin hän katselisi itseään ulkopuolelta. Tiedossa oli treffit tuntemattoman naisen kanssa. He olivat sopineet puhelimessa harrastavansa seksiä ja ensimmäistä kertaa elämässään Mari maksaisi siitä.
Mari on biseksuaali, hieman alle viisikymppinen ja onnellisesti naimisissa. Viisi vuotta sitten hän huomasi kaipaavansa seksiä myös naisen kanssa. Koska Mari ja puoliso ovat avoimessa liitossa, aviomies kannusti häntä etsimään itselleen naisseuraa.
Tilanne oli uusi ja asiat etenivät haparoiden. Laajan ystäväpiirin kautta Mari tutustui helposti ihmisiin. Toisinaan illat päättyivät suutelusessioon baarin nurkassa. Se riitti jonkin aikaa. Hiljalleen asiat etenivät pidemmälle.
ERÄÄNÄ ILTANA Mari päätyi erään tuttavansa kanssa sänkyyn ja ymmärsi haluavansa enemmän. Toiveissa oli ystävyyssuhde, joka olisi samalla seksuaalinen. Ennen pitkää suhdeviritelmät, joita oli useita, muuttuivat kuitenkin väistämättä kimuranteiksi.
Mari oli onnellisesti naimisissa, eikä etsinyt itselleen tyttöystävää. Usein toinen osapuoli toivoi muutakin kuin seksiä. Pikku hiljaa tilanne alkoi rasittaa ystävyyssuhteita, ja Mari koki, että tilanne raastoi myös häntä.
Hieman yli vuosi sitten Mari vietti iltaa erään ystävättärensä seurassa, kun ystävä kertoi naispuolisesta tuttavastaan, joka myy seksipalveluita. Marista tuntui kuin palaset olisivat vihdoinkin loksahtaneet kohdalleen. Koskaan aiemmin hän ei ollut edes haaveillut seksin ostamisesta.
– Ei se tuntunut minkäänlaiselta vaihtoehdolta naiselle.
Etsittyään seksin myyjän yhteystiedot Mari jätti ajatuksen muhimaan. Hän kävi pitkiä keskusteluja parhaan ystävänsä kanssa, joka suhtautui asiaan myönteisesti. Myös puoliso kehotti kokeilemaan. Hän oli seurannut vaimonsa rimpuilua asian kanssa ja ymmärsi, että tämän elämästä puuttui jotain tärkeää, jota hän miehenä ei voinut tarjota.
Mari etsi tietoa seksin ostamisesta, siitä onko se laillista. Hänen suurin pelkonsa oli se, että ostamiseen liittyisi hyväksikäyttöä. Oma tarve kävi kuitenkin koko ajan akuutimmaksi ja parin kuukauden päästä Mari otti yhteyttä seksiä myyvään naiseen.
ENSIMMÄINEN kerta palveluntarjoajan kanssa sujui tunnustellen ja varovaisesti. Mari oli päättänyt jo ennalta käsin, että ensimmäinen kerta olisi kokeilukerta. Kuten tavallisilla treffeillä, tarkoitus oli tutustua ja nähdä, toimisiko kemia heidän välillään sekä tuntuisiko toisen läheisyys hyvältä.
– Ekalla kerralla en todellakaan kokenut mitään päätä räjäyttäviä orgasmeja.
Kun tapaaminen oli ohi, Marilla oli hyvä ja rauhallinen olo. Hän tiesi heti, että tilaisi uuden ajan. Nyt asiakassuhde on kestänyt jo vuoden ajan. Mari tapaa palveluntarjoajaa säännöllisesti kerran kuukaudessa.
Tunti seksiä ammattilaisen kanssa maksaa 250 euroa.
– Onhan tämä kallista lystiä, mutta ihmiset käyttävät rahaa kaikenmaailman hierontoihin ja kauneudenhoitoon. Minä haluan käyttää hyvinvointirahani näin.
VÄESTÖLIITON vuonna 2015 tekemän FINSEX-tutkimuksen mukaan miesten ja naisten suhtautuminen seksiin ja seksuaalisuuteen ei nykyään juurikaan poikkea toisistaan.
Suhtautuminen maksulliseen seksiin on selkeä poikkeus. Miehet hyväksyvät seksin myymisen selkeästi useammin kuin naiset. Tutkimuksen mukaan miehistä 12,1 prosenttia on joskus maksanut seksistä. Naisista seksiä oli ostanut vain 0,3 prosenttia.
”Mikä olisi tussuni viesti ihmiskunnalle?” pohtii toimittaja, joka yrittää nyt syventyä peniskuvien lähettelijän mielenmaisemaan
Mitä liikkuu sellaisen ihmisen mielessä, joka lähettää kanssaan eri mieltä olevalle kuvan sukuelimestään? Toimittaja Salla Nazarenko kirjoitti tekstin, jossa hän pyrkii asettumaan peniskuvan lähettelijän asemaan. Ihanko todella römpsäkuva ratkaisisi erimielisyydet?
”Ajatus ei jätä minua rauhaan. Miten se oikein käy? Millainen tapahtumaketju johtaa peniskuvan lähettämiseen? Olisiko minusta samaan?
Alkutilanteen ymmärrän. Koti-ilta, minä närkästyneenä internetissä lukemassa miespoliitikon mielipiteitä, jotka ovat mielestäni vääriä. Harmittaa kovasti, tekisi mieli kommentoida.
Tai vielä jotakin.
Ajatushan on vinha. Miten sen tekisin? Siirtäisin kulahtanutta kylpytakkiani syrjään, zoomailisin alapäätä. Katselisin ehkä vähän tyytymättömänä epäsiistiä puskaa. Napsauttaisin törröttävän karvan kynsisaksilla pois. Levittelisinkö koko komeuden nähtäväksi vai valokuvaisinko pelkät häpyhuulet? Olisinko ryöpeä vai elegantti? Ah, niin monta kysymystä.
Mitä saatetekstiksi? ”Olet väärässä, tässä tuusero?” Tarvitaanko saatetekstiä? En hetkeäkään usko, että tilanne olisi kummallekaan kiihottava, joten mikään kutsuva ”tsiigaa mun orkideaa” ei ainakaan toimisi. Menisinkö siis pelkällä pimpsalla? Vai laulunpätkä? Anekdootti? Kostonhimoinen feministinen julistus: ”Te miehet teette tätä, miksen siis minäkin. P.S. Väärin soteuudistettu.”
Olen mielestäni aika hyvä viestinnässä, mutta tämä on yllättävän vaikeaa. Miten perustella pimpsakuva?
”Mitä reaktiota odotan?”
Entä miten lähettäisin sen? Facebookin viestiboksiin, jollon taiten laaditun römpsäkuvan omistaisi amerikkalainen korporaatio? Sama ongelma on WhatsAppissa. Tekstiviesti on vanhanaikainen ja sitä paitsi maksaa jotain, lisäksi en voi tietää, onko kohteella älypuhelinta. Sähköposti tuntuu turvattomalta – toisaalta jos ihminen ylipäätään lähtee kulkemaan römpsäkuvien tuntemattomille lähettelyn tietä, ei turvallisuus ehkä ole prioriteetti.
Tärkeimpänä: mikä minut siihen motivoisi? Mitä reaktiota odotan?
Sinänsähän vagina on varsin hieno ja jännittävä asia, ja oman kumppanin kanssa kuvien vaihtaminen voi olla oikeinkin mukavaa. Mutta miksi näyttäisin kansallisaarteeni tuntemattomalle? Mikä olisi tussuni viesti ihmiskunnalle?
Vasemmistoliiton toiminnanjohtaja perusti nimettömän vihatilin – tilillä vaadittiin tappamaan fasistit ja ilmastonmuutoksen kieltäjät
Vasemmistoliiton läntisen alueen toiminnanjohtaja Misha Dellinger kiistää kirjoittaneensa vihapäivitykset. Dellingerin mukaan tilillä on ollut useampia käyttäjiä.
VASEMMISTOLIITON läntisen alueen toiminnanjohtaja Misha Dellinger perusti Crusty Old Sea Dog -nimisen nimettömän Twitter-tilin, josta on suollettu väkivaltaa puoltavaa tekstiä.
Tilin tunniste on ollut @huggywuggy2. Lokakuussa 2016 tilillä julkaistiin päivitys: ”Ilmastonmuutoksen kieltäjät tulisi ampua”.
Marraskuussa 2016 tilillä julkaistiin päivitys: ”Minulla on oikeus tappaa itsepuolustuksen nimissä. Fasistien tappamisessa on kyse itsepuolustuksesta.”
Syyskuussa 2017 tilillä julkaistiin päivitys: ”Väkivalta toimii erittäin hyvin. Se on uskomattoman tehokasta.” Suurin osa IS:n näkemistä kuvakaappauksista on englanninkielisiä, osa on kirjoitettu suomeksi.
Kesäkuussa 2017 tilillä julkaistiin suomenkielinen päivitys: ”Halla-aho on kyllä ihan selvä fasisti, ei kai siitä ole kuin joissain marginaaliporukoissa epäselvyyttä.”
Europarlamentaarikko Laura Huhtasaarta (ps) on kuvailtu tilillä ”fasistiseksi valkoiseksi ylivallan kannattajaksi”.
Sammon hallituksen puheenjohtajaa Björn Wahlroosia tilillä on kutsuttu ”proto-fasistiksi, jonka näkemykset saavat kohtuuttoman paljon huomiota mediassa”. Myös kirjailija Jari Ehnroothia on kutsuttu tilillä fasistiksi. Yhden päivityksen mukaan ”kaikki fasistit pitää estää viime kädessä väkivallalla, oli heillä kuinka laaja kannatus tahansa.”
IS tavoitteli Dellingeriä asiasta jo tiistaina, mutta tämä ei vastannut IS:n yhteydenottopyyntöihin.
IS tavoitti vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin eduskunnasta torstaina. Andersson kehotti olemaan yhteydessä vasemmistoliiton puoluesihteeriin Mikko Koikkalaiseen. Andersson perusteli työnjakoa sillä, että kyse on puolueen työntekijästä.
Koikkalainen ei vastannut IS:n soittopyyntöihin keskiviikkona. Torstai-iltana asiaan palanneen Koikkalaisen mukaan Dellinger on kertonut perustaneensa tilin, mutta lopettaneensa tilin käyttämisen kesän 2016 jälkeen.
Toisin sanoen Dellinger kiistää kirjoittaneensa tekstit, joita internetiin on levinnyt kuvakaappauksina.
– Sen jälkeen (kesän 2016) tiliä on käyttänyt useampi muu henkilö. Ei ole syytä olla uskomatta työntekijän vastausta, sen verran selkeästi asiaa kysyin, Koikkalainen sanoo.
Koikkalainen ei osaa selittää sitä, miksi Dellinger ei ole puuttunut asiaan, kun hänen perustamansa tilin kautta on julkaistu väkivaltaa puoltavia päivityksiä. Koikkalainen kutsuu tapausta ”harmilliseksi”.
– Irtisanoudumme väkivaltaan yllyttämisestä, väkivallalla uhkailusta tai väkivallasta. Tällaiset jutut eivät vastaa puolueen arvoja eikä toimintatapoja.
DELLINGER on noussut otsikoihin aiemminkin. Kesäkuussa 2015 Turun Sanomat kertoi Dellingerin vitsailleen julkisessa Facebook-keskustelussa Ruotsin kuninkaallisten ampumisella. Dellinger toimi tuolloin Varsinais-Suomen vasemmistonuorten piirisihteerinä.
– Eniten mua kiinnostaa et miksei noita oo ammuttu jonkun ladon alakerrassa ja jouduttu ampumaan pari kertaa, koska vaatteisiin ommellut jalokivet on suojanneet luodeilta? Dellinger kirjoitti.
Vasemmistoliiton Li Andersson tuomitsee toiminnanjohtajan vihapäivitykset: ”Täysin ja yksinkertaisen tuomittavia”
Vasemmistoliiton läntisen alueen toiminnanjohtajan Misha Dellingerin perustamalla Twitter-tilillä on ollut useita väkivaltaisia kirjoituksia.
VASEMMISTOLIITON läntisen alueen toiminnanjohtaja Misha Dellinger kirjoitukset Twitterissä ovat järkyttäneet monia. Marraskuussa 2016 tilillä julkaistiin päivitys: ”Minulla on oikeus tappaa itsepuolustuksen nimissä. Fasistien tappamisessa on kyse itsepuolustuksesta.”
Dellinger perusti Crusty Old Sea Dog -nimisen nimettömän Twitter-tilin, josta on suollettu väkivaltaa puoltavaa tekstiä. Dellingerin mukaan tilillä on ollut useampia käyttäjiä. Tilin tunniste on ollut @huggywuggy2. Lokakuussa 2016 tilillä julkaistiin päivitys: ”Ilmastonmuutoksen kieltäjät tulisi ampua”.
Dellinger on kiistänyt kirjoittaneensa vihapäivitykset. Hänen mukaansa tilillä on ollut useita kirjoittajia.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoi Twitterissä tuomitsevansa kirjoitukset.
– Vasemmistoliiton työntekijään liitetyn anonyymin twittertilin kirjoitukset ovat täysin ja yksinkertaisen tuomittavia, eivätkä edusta millään tavalla puolueemme arvoja, Li Andersson sanoo Twitterissä.
Hän kertoo lisäksi, että puoluehallitus käsittelee asiaa.
– Näin vakavan asian ollessa kyseessä puoluehallitus tulee käsittelemään asiaa sekä muuta verkkokirjoittelua perinpohjaisesti. Tämä asia ei jää tähän, vaan selvittely jatkuu työnantajan sekä työntekijän välisesti, hän sanoo Twitter-tilillään.
Kreikan leireiltä ei voi tuoda vain tyttöjä, mutta käytännössä sukupuolta voidaan painottaa
Ihmisoikeusasiantuntijan mukaan oleellista on haavoittuvuuden yksilöllinen arviointi. Lastensuojelujärjestö painottaa samaa asiaa mutta muistuttaa, että tytöillä sukupuoleen liittyvät riskit ovat lapsiavioliittojen ja seksuaalisen väkivallan takia isommat.
Sukupuolen ottaminen alaikäisten turvapaikanhakijoiden automaattiseksi valintaperusteeksi rikkoisi lakeja ja sopimuksia. Tästä huolimatta Suomi voisi painottaa valinnassa tyttöjä niin sanotuilla pehmeillä keinoilla.
– Käytännöt eivät saa olla syrjiviä, mistä seuraa että valinnat on tehtävä haavoittuvaa asemaa koskevien kriteerien pohjalta, sanoo kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin.
Asia voitaisiin silti käytännössä huomioida. Kärjistettynä kyse on siitä, kuinka merkittäväksi haavoittuvuutta lisääväksi tekijäksi sukupuoli arvioidaan.
– Kun linjaus ja valintaprosessi painottavat yksilön hädänalaista tai haavoittuvaa asemaa ja sen arviointia yhteismitallisten kriteerien mukaan, on mahdollista pehmeästi – siis ei-kategorisesti – priorisoida tyttölapsia.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi viime viikolla Ylelle, että Suomen tulisi keskittyä ottamaan vastaan suurimmissa vaikeuksissa olevia turvapaikanhakijoita. Heitä ovat Niinistön mukaan pienimmät lapset ja erityisesti tytöt, joiden hän sanoo olevan "lähtökohtaisesti" poikia heikommassa asemassa.
– Meillähän on kokemusta muutaman vuoden takaa, jolloin kävi hyvin selväksi, että pojat kyllä jaksoivat tehdä omin päin pitkänkin matkan, mutta tyttöjä ei kovin paljoa näkynyt, Niinistö totesi.
Niinistö painotti näkemyksensä koskevan turvapaikanhakijoita yleisesti.
Suomi kohtaa asian akuutisti piakkoin, sillä valtioneuvosto vahvisti torstaina päätöksen, jonka mukaan Suomi ottaa 175 turvapaikanhakijaa Välimeren alueelta. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa Kreikan pakolaisleireillä olevia syyrialaisia ja afganistanilaisia.
Suomeen tuodaan erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia, kuten lapsia. Siitä ei ole tietoa, priorisoidaanko tässä tyttöjä Niinistön toivomalla tavalla.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) ei kommentoinut asiaa Lännen Medialle.
Scheinin sanoo, että Suomen on hyvä painottaa ihmisoikeuspolitiikassaan ja siksi myös pakolaispolitiikassaan tyttöjen oikeuksia. Perustuslain kuudes pykälä ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset kieltävät kuitenkin poikien sulkemisen kategorisesti valinnan ulkopuolelle.
– Kunhan tämä pidetään mielessä, ei ole ongelmaa erityisesti viestittää, että Suomi haluaa auttaa tyttölapsia uuden elämän alkuun, professori sanoo.
Pelastakaa Lapset ry:ssä korostetaan myös, että haavoittuvuutta koskeva arviointi tulee tehdä lapsen edun mukaisesti ja yksilökohtaisesti. Sukupuoli on kuitenkin yksi arvioon vaikuttava tekijä, ja tässä tytöt ovat yleisesti ottaen heikommassa asemassa.
Haavoittuvuutta lisää se, jos lähtömaa tai tämänhetkinen sijaintipaikka – kuten pakolaisleiri – ovat vahvasti epätasa-arvoisia.
– Tytöillä sukupuoleen liittyvät riskit ovat lapsiavioliittojen ja seksuaalisen väkivallan takia isommat. Riski kohoaa, jos he ovat liikkeellä ollessaan joutuneet turvautumaan laittomiin toimijoihin, sanoo järjestön erityisasiantuntija Tiina-Maria Levamo.
Esimerkiksi pakeneminen lapsiavioliitosta voi olla syynä siihen, että tyttö on liikkeellä ilman huoltajaa.
Joissakin tapauksissa poikiin kohdistuva riski voi kuitenkin olla jopa suurempi kuin tytöillä. Tämä voi johtua esimerkiksi värväyksistä aseellisiin konflikteihin.
Levamo huomauttaa, että Suomi ja Kreikka ovat ratifioineet Istanbulin sopimuksen, joka määrittää muun muassa turvapaikkaa hakevien naisten ja tyttöjen vastaanottoa koskevia ihmisoikeusvelvoitteita.
Professori: Vasemmistoliiton toiminnanjohtajan vihatilistä tulisi käynnistää tutkinta: ”Onhan fasismikin vakaumus”
Tilillä vaadittiin tappamaan fasistit ja ilmastonmuutoksen kieltäjät.
RIKOS- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen tulkinnan mukaan Vasemmistoliiton läntisen alueen toiminnanjohtajan Misha Dellingerin vihatilin kohdalla ylittyy esitutkintakynnys.
Hän uskoo, että Valtakunnansyyttäjävirasto joutuu ottamaan tapauksen arviointiin.
– On tämä kyllä rankkaa tekstiä, pahalta näyttää. Kyllä se on tutkittava, nämä viestit ovat sen verran kovia.
Hän vertaa tapausta esimerkiksi Päivi Räsäsen (kd) tutkintaan.
– Kyllä tässäkin pitäisi tasapuolisuuden nimissä tutkinta aloittaa. Tämä teksti on niin paljon rankempaa verrattuna vaikkapa Räsäsen juttuun, jossa ei ketään kehoteta surmaamaan. Kyllä tämä paljon kovempaa tekstiä on.
Todennäköisemmin kyse voisi Tolvasen mukaan tapauksen kohdalla olla kiihottamisesta kansanryhmää vastaan henkilön vakaumuksen perusteella.
– Onhan fasismikin vakaumus, vaikka sitä nyt ei pidetäkään soveliaana vakaumuksena. Mutta vakaumus mikä vakaumus. Myös kunnianloukkaus voisi tulla kyseeseen, Tolvanen arvioi.
DELLINGERIN perustamalla Crusty Old Sea Dog -nimisellä nimettömällä Twitter-tilillä on suollettu pari vuotta takaperin väkivaltaa puoltavaa tekstiä.
Esimerkiksi lokakuussa 2016 tilillä julkaistiin päivitys, jonka mukaan ilmastonmuutoksen kieltäjät tulisi ampua. Saman vuoden marraskuussa julkaistiin seuraavaa: ”Minulla on oikeus tappaa itsepuolustuksen nimissä. Fasistien tappamisessa on kyse itsepuolustuksesta.”
Kesäkuussa 2017 tilillä julkaistiin suomenkielinen päivitys: ”Halla-aho on kyllä ihan selvä fasisti, ei kai siitä ole kuin joissain marginaaliporukoissa epäselvyyttä.”
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon lisäksi kirjoituksissa mainitaan nimellä myös muun muassa europarlamentaarikko Laura Huhtasaari (ps), Sammon hallituksen puheenjohtajaa Björn Wahlroos ja kirjailija Jari Ehnrooth.
ASIAN tekee Tolvasen mukaan vakavammaksi se, että tietyt nimellä mainitut henkilöt ovat ainakin epäsuorasti yhdistettävissä tappamisviesteihin.
Sillä ei ole hänen mukaansa väliä, että tappamiskehotus ja Halla-ahon nimeäminen fasistiksi eivät löydy samasta viestistä.
– Näitä viestejähän pitää lukea kokonaisuutena. Ne ovat kuitenkin yhdistettävissä toisiinsa, sellainen mielikuva minulle ainakin syntyy.
– Jos yleisellä tasolla vielä sanoisi, että fasistit pitäisi tappaa, niin onhan sekin jo vakava lausunto. Mutta jos muissa viesteissä vielä nimetään tietyt henkilöt fasisteiksi, niin jokuhan voisi tehdä sellaisen johtopäätöksen, että joku näistä nimetyistä pitää surmata.
Todennäköisemmin kyse voisi Tolvasen mukaan olla kiihottamisesta kansanryhmää vastaan henkilön vakaumuksen perusteella. Tapaus voitaisiin hänen mielestään kuitenkin tulkita jopa julkiseksi kiihottamiseksi rikokseen.
– Se on sitten jo vakavampi rikosnimike. Siinä joutuisi sitten arvioimaan, että onko tämä kirjoittelu aiheuttanut vaaran siitä, että joku menee ja tappaa jonkun tällaisen henkilön, jota tässä nyt fasistiksi nimetään.
DELLINGER on kertonut perustaneensa tilin, mutta lopettaneensa sen käyttämisen kesän 2016 jälkeen. Hän siis kiistää kirjoittaneensa tekstit, joita internetiin on levinnyt kuvakaappauksina.
Tolvanen muistuttaa, että vastaavissa jutuissa on tavanomaista, että henkilö kiistää osuutensa.
– Se on sitten tutkittava, kuka sitä on käyttänyt. Onhan siihen poliisilla keinot.
Hän muistuttaa, että tilin perustaminen ei kuitenkaan vielä tuo vastuuta Dellingerille.
Dellingerin perustamasta tilistä uutisoi torstaina myös Yle.
Juhana Vartiainen: Vasemmiston tuki tulee korkeasti koulutetuilta
Kansanedustaja-ekonomistin mukaan muutos on tapahtunut kaikissa rikkaissa maissa.
Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen kertoo Nykypäivän kolumnissaan ”Uusi vasemmisto” lukeneensa tammikuussa professori Thomas Pikettyn uuden teoksen Pääoma ja ideologia.
Yksi kirjan suurista teemoista on vasemmistopuolueiden kannatuspohjan muutos, ”todellinen megatrendi”.
– Vasemmistopuolueet saivat alun perin kannatuksensa vähän koulutetuilta ja pienituloisilta äänestäjiltä. Viimeisten 30–40 vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut ällistyttävän selvä muutos. Vähän koulutetut ja pienituloiset eivät enää äänestä vasemmistopuolueita. Joko he eivät äänestä lainkaan tai sitten he ovat siirtäneet tukensa kansallismielisille populisteille, Juhana Vartiainen kirjoittaa.
– Vasemmistopuolueiden poliittinen tuki tuleekin nykypäivänä korkeasti koulutetuilta. Moni on havainnut saman, mutta Piketty kykenee hämmästyttävän tarkasti osoittamaan, että sama muutos on tapahtunut kaikissa rikkaissa maissa. Vasemmistopuolueet ovat älymystön puolueita, hyvässä ja pahassa.
Vartiaisen mukaan muutos näkyy vasemmistopuolueiden politiikassa, joka ”periaatteellisista tasa-arvopuheista huolimatta ohjautuu korkeasti koulutettujen etujen puolustamiseen. Koska vasemmiston poliittiseen kulttuuriin kuuluu jonkinlainen ajatus sorretuista ja sortajista, perinteinen luokkaristiriita korvataan herkästi erilaisten vähemmistöjen puolustamisella”.
– Tai sitten vasemmisto liioittelee rajusti yhteiskunnan eriarvoisuutta, kuten Suomessakin tapahtuu.
Juhana Vartiaisen mukaan asiaan liittyy keskustelu kokoomukselle sopivista hallituskumppaneista.
– Jos perussuomalaisista ei ole työmarkkinareformien kumppaniksi, miksi ylipäänsä halajaisimme yhteistyötä heidän kanssaan?, hän kysyy.
– Mutta, mutta… Jokainen, joka julistaa, ettei perussuomalaisten kanssa koskaan tule tehdä hallitusyhteistyötä, tulee samalla julistaneeksi: työväestöä ja vähän koulutettuja suomalaisia selvimmin edustava puolue on pysyvästi eristettävä poliittisesta vaikutusvallasta.
– Kun vähemmän fiinin kansanosan ääni kuuluu politiikassa, se ei miellytä sivistyneistöä, ei oikealla eikä vasemmalla. Ja jotenkin tylyä on sekin, jos sekä sivistyneistön oikeistopuolue kokoomus että sivistyneistön vasemmistopuolueet ovat sitä mieltä, että vähemmän fiinien ihmisten puolue on kerta kaikkiaan eristettävä.
Vasemmistoliiton aluepomo erosi vihatilikohun vuoksi – Li Andersson: ”Dellinger kantaa vastuuta tässä vaikeassa tilanteessa”
Andersson kiistää väistäneensä vastuuta vihatilistä nousseen kohun selvittelyssä. Anderssonin mukaan vasemmistoliitto ohjeistaa omiaan verkkokirjoittelussa.
IS kertoi torstaina, että vasemmistoliiton läntisen alueen toiminnanjohtaja Misha Dellinger perusti Crusty Old Sea Dog -nimisen nimettömän Twitter-tilin, josta on suollettu lähivuosina väkivaltaa puoltavaa tekstiä.
Vihatilillä muun muassa kehotettiin ampumaan ilmastonmuutoksen kieltäjät ja ilmoitettiin, että fasistien tappamisessa on kyse itsepuolustuksesta. Väkivaltaa kuvailtiin tilillä ”uskomattoman tehokkaaksi”.
Dellinger on kertonut lopettaneensa kyseisen tilin käyttämisen kesällä 2016. Dellinger on siis kiistänyt kirjoittaneensa verkossa levinneet vihatekstit. Lounais-Suomen poliisi aloittaa tapauksesta tutkinnan nimikkeellä kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
Dellinger ilmoitti perjantaina irtisanoutuvansa tehtävästään.
IS tavoitti vasemmistoliiton puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin eduskunnasta jo torstaina, mutta Andersson kehotti tuolloin olemaan asiasta yhteydessä puoluesihteeri Mikko Koikkalaiseen, joka kutsui tapausta ”harmilliseksi”.
Perjantaina Andersson kommentoi tapausta IS:lle puhelimitse.
Li Andersson, miksi et ottanut kantaa vasemmistoliiton aluejohtajan Misha Dellingerin kirjoituksiin jo torstaina? Halusitko sysätä vaikean asian puoluesihteerin syliin?
– En halunnut, minulla ei ollut eilen puoluejohtajana mahdollisuus perehtyä asiaan kunnolla, vaan siihen asti asiaa oli selvittänyt puoluesihteeri puoluetoimiston esimiehen ominaisuudessa.
Milloin itsellesi valkeni asian vakavuus eli että puolueenne aluejohtajalla on selkeä yhteys nimettömään vihatiliin?
– Asian vakavuus valkeni heti, kun pääsimme tätä kunnolla puoluejohdossa setvimään. Olemme suhtautuneet asiaan äärimmäisen vakavasti, tililtä tehdyt tviitit ovat täysin tuomittavia ja sisällöltään täysin ristiriidassa niiden arvojen kanssa, mitä vasemmistoliitto edustaa.
Varmasti kaikki puolueet ilmoittavat sitoutuvansa näihin arvoihin. Syntyykö sellainen mielikuva, että teot ja sanat eivät kohtaa?
– Toivon, että ei, koska olemme suhtautuneet tähän vakavasti. Tätä on käsitelty puolueen sisällä ja tänään kyseinen henkilö on ilmoittanut irtisanoutumisestaan. On sovittu, että se astuu voimaan välittömästi.
Vasemmistoliiton ministeriryhmän sihteeri Dan Koivulaakso peräänkuulutti vuonna 2007 kirjoittamassaan tekstissä ”taktista väkivaltaa”. Vuonna 2009 Koivulaakso kutsui pasifismia ”vakavaksi mielenhäiriöksi”. Onko vasemmistoliitolla epäselvä suhtautuminen väkivaltaan?
– Ei ole, emme hyväksy väkivaltaa emmekä sillä uhkailua ja edellytämme, että kaikki puolueen toimijat, työntekijät, aktiivit, luottamustehtävissä toimijat henkilöt sitoutuvat tähän keskeiseen periaatteeseen.
Mistä Koivulaakson vanhat tekstit tai Dellingerin perustamalla tilillä julkaistut tekstit mielestäsi kertovat?
– Mitä tulee Koivulaakson yli kymmenen vuotta vanhoihin teksteihin, niin niitä on käsitelty julkisuudessa ja puolueen sisällä ja hän on niitä pahoitellut ja irtisanoutunut niistä.
Kertooko Dellingerin tapaus siitä, että vihapuhetta esiintyy myös poliittisen kentän vasemmalla sivustalla?
– Kuten totesin, kentän vasemmalla puolella on yksiselitteisen kielteinen kanta niin vihapuheeseen kuin väkivallalla uhkailuun. Haluan puolueen puheenjohtajana tehdä sen kertakaikkisen selväksi. Olemme myös valmiita toimimaan, jos joku meidän puolueen toiminnassa mukana oleva ihminen ylittää sen rajan, mitä olemme yhdessä määritelleet.
Vasemmistoliiton Dellingeriä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Lounais-Suomen poliisi aloittaa esitutkinnan
Puolueen tänään eronneen toiminnan johtajan perustamalla Twitter-rilillä vaadittiin tappamaan fasistit ja ilmastonmuutoksen kieltäjät.
VASEMMISTOLIITON läntisen alueen entisen toiminnanjohtajan Misha Dellingerin vihatilistä on tehty eilen torstaina rikosilmoitus Lounais-Suomen poliisilaitokselle.
Ylikomisario Jussi Helesvirta kertoo Ilta-Sanomille, että poliisi aloittaa tapauksesta esitutkinnan nimikkeellä kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
– Tällainen lausunto, mikä Twitterissä on annettu, ylittää kyllä esitutkintakynnyksen, Helesvirta vahvistaa.
Rikosilmoituksen käsittely on tällä hetkellä vielä kesken, ja tapaus siirtyy rikosten esikäsittely-yksiköstä ensin tänään perjantaina tutkintaryhmään ja siitä eteenpäin tutkintaan.
Dellingerin perustamalla Crusty Old Sea Dog -nimisellä nimettömällä Twitter-tilillä on tuotettu pari vuotta takaperin väkivaltaa puoltavaa tekstiä.
Esimerkiksi lokakuussa 2016 tilillä julkaistiin päivitys, jonka mukaan ilmastonmuutoksen kieltäjät tulisi ampua. Saman vuoden marraskuussa julkaistiin seuraavaa: ”Minulla on oikeus tappaa itsepuolustuksen nimissä. Fasistien tappamisessa on kyse itsepuolustuksesta.”
KESÄKUUSSA 2017 tilillä julkaistiin suomenkielinen päivitys: ”Halla-aho on kyllä ihan selvä fasisti, ei kai siitä ole kuin joissain marginaaliporukoissa epäselvyyttä.”
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon lisäksi kirjoituksissa mainitaan nimellä myös muun muassa europarlamentaarikko Laura Huhtasaari (ps), Sammon hallituksen puheenjohtajaa Björn Wahlroos ja kirjailija Jari Ehnrooth.
Myös Rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen tulkinnan mukaan Dellingerin vihatilin kohdalla ylittyy esitutkintakynnys.
Tolvanen kertoo Ilta-Sanomille uskovansa, että Valtakunnansyyttäjävirasto joutuu ottamaan tapauksen arviointiin.
Kommentti: Li Andersson toteutti pr-operaation – mikä lopulta muuttui?
Vasemmistoliitto tarttui nimettömään vihankylvöön pakon edessä, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Olli Waris.
IS lähti selvittämään tiistaina, oliko vasemmistoliiton läntisen alueen toiminnanjohtaja Misha Dellinger suoltanut verkkoon vihatekstejä nimimerkin takaa.
Dellinger ei vastannut yhteydenottopyyntöihin. Myöskään vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen ei ollut tavoitettavissa.
Täydellinen radiohiljaisuus ei ole politiikassa aivan tavatonta, mutta harvinaista. Alkoi vaikuttaa siltä, että vasemmistoliitossa haluttiin vaieta asia kuoliaaksi.
Torstaina IS lähestyi vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin esikuntaa, jossa ei nähty tapausta edes selvittämisen arvoisena, sillä Dellingerin tapaukseen oli tarttunut myös tuomioistuimen kieltämä uusnatsiorganisaatio.
Vasemmistoliitto yritti siis spinnata asian näyttämään siltä, että uusnatsit ovat heidän kimpussaan.
Tämä voi hyvin pitää paikkansa, mutta ei selittänyt esimerkiksi sitä, miksi yksi Dellingerin käyttämistä tileistä johdatti Crusty Old Sea Dog -vihatilille.
ANDERSSON kehotti olemaan yhteydessä puoluesihteeriin, joka palasi asiaan lopulta torstai-iltana.
Dellinger oli myöntänyt puoluesihteerille perustaneensa vihatilin, mutta kertonut lopettaneensa tilin päivittämisen kesän 2016 jälkeen. Verkossa levinneet kuvakaappaukset olivat Dellingerin mukaan siis joidenkin muiden kirjoittamia.
Anderssonin pr-operaatio käynnistyi perjantaiaamuna viiden tviitin sarjalla, jossa vasemmistoliitto irtisanoutui väkivallasta ja sillä uhkailemisesta.
Dellinger ilmoitti irtisanoutuvansa tehtävästään ja pyysi anteeksi puolueelta, puoluetovereiltaan ja vasemmistoliiton äänestäjiltä ”asian ympärille syntynyttä kohua”. Kirjoitusten kohteet jätettiin mainitsematta.
Vasemmistoliitto tarttui nimettömään vihankylvöön pakon edessä ja vaikutti hyväksyvän hyvin epäuskottavan selityksen siitä, että vihatviitit olisi kirjoittanut joku muu kuin tilin perustanut henkilö, joka oli noussut jo 2015 otsikoihin vitsailtuaan kuninkaallisten ampumisella.
Verkon salapoliisit kiinnittivät huomiota Anderssonin ja Dellingerin aiempaan viestittelyyn: tuliko aluejohtajan käytös Anderssonille yllätyksenä?
Vasemmistoliiton kriisiviestintäoperaation jälkimainingeissa voi kysyä, mikä lopulta muuttui.
Anderssonin visio asiallisesta, kohteliaasta ja kunnioittavasta verkkokeskustelusta on joka tapauksessa kannatettava. Toivottavasti se ei ollut – Anderssonia itseään lainaten – paskapuhetta.
Raskasta kaksoiselämää elävä Minttu haluaa, ettei kenenkään pitäisi hävetä seksityötä ja kertoo, mihin viisi vuotta sitten heitetty vitsi on johtanut: "Äidin mukaan on tärkeintä, että olen onnellinen"
Minttu on myynyt seksiä sivutyönään viisi vuotta. MTV Uutisten haastattelussa hän kertoo seksityön haasteista ja arjesta.
Punavalkoraidallinen paita, pitkä vaalea tukka ja mustat farkut. Helsinkiläinen Minttu istuu kahvilan nurkkapöydässä. Hän ottaa minut vastaan hymyillen. Tarkkaa ikää hän ei kerro, mutta paljastaa, että se liikkuu kahdenkymmenen ja kolmenkymmenen välissä.
Kun kysyn, kuinka Minttu päätyi seksityöntekijäksi, ei hän halua vastata ilman pohjustusta. Ei siksi, että hän häpeäisi, vaan siksi, että en vetäisi stereotyyppisiä johtopäätöksiä.
– Melkein aina ajatellaan, että taustalla olisi ollut joku ongelma tai seksuaalisesta hyväksikäyttöä. Se vie mahdollisuuden itse määrittää omaa tarinaa.
Mintun mukaan seksityöntekijät pakotetaan muiden toimesta tiettyyn, usein samankaltaiseen, muottiin. Yhteiskunta pitää heitä uhreina.
– Olen ihan tavallinen perustyyppi. Voisin lähtökohtaisesti olla kuka tahansa. Luultavasti jokainen tuntee jonkun seksityötä tekevän, vaikka ei tiedä sitä itse.
Kaikki alkoi vitsistä
Mintun perhe oli köyhä. Lapsena hiluja kaivettiin säästöpossun pohjilta, jotta olisi mahdollisuus ostaa vaniljatuutti. Se oli usein kuukauden kohokohta.
– Jos joku asia erottaa mut valtavirrasta, se on se, että olen ollut köyhä ja köyhyydestä on todella vaikea päästä pois. Olen elänyt valtaosan elämästäni köyhyysrajan alapuolelle.
Rahattomuus liittyy myös Mintun uran alkuun. Hän oli työttömänä, kun vitsaili ystävänsä kanssa siitä, pitäisikö alkaa myymään seksiä. Pian ystävä paljasti, että hän itse asiassa myy itse seksiä.
– Minulla ei ollut siitä aavistustakaan. Hän sanoi, että voisi auttaa, jos oikeasti haluaisin kokeilla alaa.
Minttu tarttui tarjoukseen. He opiskelivat yhdessä, miten alalla tulee toimia ja mistä ylipäätään saa asiakkaita.
Viisi vuotta seksiä takana
Asiakkaiden hankkiminen oli helppoa aluksi. Minttu kutsuu ilmiötä honeymoon phaseksi.
– On tosi paljon asiakkaita, joita kiinnostaa uudet tyypit. Sillä ei ole mitään väliä, minkä ikäinen tai näköinen olet, vaan tärkeää, että olet uusi kasvo.
Mintulla on riittänyt asiakkaita yleensä vuoden mittaisen kuherrusjakson jälkeenkin. Hän on myynyt seksiä viitisen vuotta sivubisneksenä.
Pääasiassa hän tarjoaa niin kutsuttua girlfriend experience -palvelua, johon kuuluu läheisyyttä, hellyyttä, suudelmia sekä joissakin tapauksessa suuseksiä tai penetraatiota. Palvelu vaihtelee 15 minuutin ja kahden tunnin välillä.
– Olen kokeillut kaikenlaista ja valinnut sieltä, että mikä sopii minulle parhaiten. Tärkeintä mulle on kiireettömyyden tuntu.
Minttu kertoo tekevänsä seksityötä intohimosta, vaikka on myös päiviä, kun töitä ei jaksaisi tehdä ollenkaan.
– Joskus se (työ) on tosi jees ja joskus ei. Tämä on kuitenkin sellainen työ, että ei voi vain raahautua paikalle. Eihän terapeuttikaan voi mennä vastaanotolle sanomaan, että ei jaksa.
Suomen naapurimaissa yleinen asevelvollisuus on käytännössä hyvin valikoiva
Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan asevelvollisuuden kehittämistä pohtiva parlamentaarinen komitea asetetaan lähipäivinä. Maanpuolustuskurssin avajaisissa puhunut Kaikkonen pitää huolestuttavana kehityslinjaa, jossa noin joka kolmas nuori mies karsiutuu kutsuntavaiheessa tai ei suorita varusmiespalvelusta loppuun.
Terveydellisten seikkojen lisäksi Kaikkosen mielestä tarkasteluun pitää ottaa varusmiespalveluksen sosioekonomiset vaikutukset. Hänen mukaansa on syytä käydä keskustelu muun muassa siitä, onko varusmiesten nykyisentasoinen päiväraha riittävä korvaus yhteisen turvallisuuden ja puolustuksen eteen tehdystä työstä.
Komitea peilannee tilannetta myös Suomen naapurimaissa, joissa kaikissa on tätä nykyä käytössä jonkinlainen yleinen asevelvollisuus. Erot Suomen tilanteeseen Ruotsissa, Norjassa ja Virossa ovat kuitenkin merkittäviä niin varusmiespalvelun käytännön järjestelyjen kuin turvallisuuspoliittisten ratkaisujenkin osalta.
Merkittävin ero on, että Suomessa varusmiespalveluksen suorittaa huomattavasti suurempi osa ikäluokasta (noin 21 000 varusmiestä eli kaksi kolmasosaa miehistä tai yksi kolmasosa koko ikäluokasta). Tämä selittyy Puolustusvoimien selvästi suuremmalla sodan ajan vahvuudella (280 000 sotilasta) naapurimaihin verrattua.
Useampi palveluskelpoisuusluokka?
Kaikkosen mukaan parlamentaarisen komitean työn tueksi puolustushallinnossa arvioidaan terveystarkastusohjetta, jonka kriteereiden perusteella lääkärit arvioivat asevelvollisten terveydentilaa. Tämän lisäksi tarkasteluun menee se, ovatko nykyiset vain kaksi palveluskelpoisuusluokkaa – A ja B – tarkoituksenmukaisia.
Kaikkosen mukaan paino- ja mielenterveysongelmien lisääntyminen ei koske yhteiskunnassa vaan Puolustusvoimia. Parlamentaarisen komitean työn lähtökohta sen sijaan rajoittuu yleisen asevelvollisuuden ylläpitämiseen sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin.
– Emme voi sälyttää yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä puntaroivan komitean tehtäväksi nuorten aikuisten fyysisen terveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin parantamista. Siihen tarvitaan leveämmät hartiat ja isommat resurssit, Kaikkonen sanoo.
Kaikkonen toivoo pohdintaan myös kutsuntojen ulottamista naisiin, mutta pakollista asevelvollisuutta naisille puolustusministeri ei kannata.
Ruotsi palasi asevelvollisuuteen, varusmiehiä toistaiseksi vain 4 000 vuodessa
Ruotsi palasi vuonna 2010 lakkauttamaansa asevelvollisuuteen vuonna 2018. Asevelvollisuus on sukupuolineutraali mutta muuten hyvin valikoiva: lähes koko 18 vuotta täyttävien ikäluokka, viime vuonna 94 000 miestä ja naista, täyttää verkossa esitietolomakkeen. Siinä kysytään muun muassa koulunkäynnistä, terveydestä, liikunnasta ja sosiaalisesta elämästä sekä persoonallisuudesta.
Kyselyn perusteella joukko jaetaan kutsuntoihin kelpaaviin, joita vuonna 2001 syntyneistä oli vajaat alle puolet (38 000) esikyselyyn vastanneista. Näistäkin vain 13 000 määrättiin kutsuntoihin, koska koulutettavien varusmiesten määrä ei ole toistaiseksi ollut kuin noin 4 000 vuodessa, tänä vuonna tavoite on 5 000.
Valtiopäiväpuolueiden yhteinen puolustustoimikunta, Försvarsberedningen, haluisi tuplata määrän 8 000:een tämän vuosikymmenen puoliväliin mennessä.
Försvarsberedningenin mukaan Ruotsin sodan ajan joukon kokonaisvahvuus, kodinturvajoukot (Hemvärnet) ja siviilityöntekijä mukaan lukien, pitäisi nostaa 90 000:een nykyisestä 60 000:sta
Molempia sukupuolia koskevasta asevelvollisuudesta huolimatta kutsuntoihin määrättävistä vain reilu viidesosa ja asepalveluksen suorittaneista vajaa viidesosa on ollut naisia.
Ruotsin väkiluku on noin 10 miljoonaa ja puolustusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen yksi prosentti vuonna 2018 (Sipri).
Asevelvollisuutta aiotaan kehittää: "Onko viisi euroa ja viisitoista senttiä päivässä riittävä korvaus?"
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) toivoo lähipäivinä asetettavan parlamentaarisen komitean käynnistävän laaja-alaisen keskustelun asevelvollisuuden uudistamisesta.
Maanpuolustuskurssin avajaisissa puhunut Kaikkonen pitää huolestuttavana kehitystä, jossa noin joka kolmas nuori mies karsiutuu kutsuntavaiheessa tai ei suorita varusmiespalvelusta loppuun.
Terveydellisten seikkojen lisäksi Kaikkosen mielestä tarkasteluun pitää ottaa varusmiespalveluksen sosioekonomiset vaikutukset.
– On syytä käydä keskustelu siitä, onko varusmiesten päiväraha – alimmillaan viisi euroa viisitoista senttiä päivässä – riittävä korvaus tänä päivänä yhteisen turvallisuuden ja puolustuksen eteen tehtävästä työstä, Kaikkonen sanoo.
Hänen mukaansa myös sotilasavustuksen tulorajoja, kotiuttamisrahaa ja varusmiesajan eläketurvaa pitäisi tarkastella.
Kutsunnoissa vapautetuista ja palveluksen keskeyttäneistä suurimmalla osalla syynä ovat terveyssyyt, erityisesti mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.
Useampi palveluskelpoisuusluokka?
Kaikkosen mukaan parlamentaarisen komitean työn tueksi puolustushallinnossa arvioidaan terveystarkastusohjetta, jonka kriteereiden perusteella lääkärit arvioivat asevelvollisten terveydentilaa.
Tämän lisäksi tarkasteluun menee se, ovatko nykyiset vain kaksi palveluskelpoisuusluokkaa – A ja B – tarkoituksenmukaisia.
Kaikkosen mukaan paino- ja mielenterveysongelmien lisääntyminen ei koske yhteiskunnassa vaan Puolustusvoimia.
Parlamentaarisen komitean työn lähtökohta sen sijaan rajoittuu yleisen asevelvollisuuden ylläpitämiseen sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin.
– Emme voi sälyttää yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä puntaroivan komitean tehtäväksi nuorten aikuisten fyysisen terveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin parantamista. Siihen tarvitaan leveämmät hartiat ja isommat resurssit, Kaikkonen sanoo.
Kaikkonen toivoo pohdintaan myös kutsuntojen ulottamista naisiin, mutta pakollista asevelvollisuutta naisille puolustusministeri ei kannata.
Onko hondurasilainen kihlattu pehmittänyt Teuvo Hakkaraisen maahanmuuttokantoja? Näin europarlamentaarikko vastaa
Hakkaraisen kihlautumisesta kerrottiin viime viikolla.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen meni viime viikolla kihloihin hondurasilaisen Stephanie Orantesin kanssa. Hakkarainen on tullut julkisuudessa tunnetuksi jyrkistä maahanmuuttokannoistaan. Jotkut ovat leimanneet hänet jopa rasistiksi.
Maaseudun Tulevaisuuden tavoittama Hakkarainen kertoo, että parisuhteen ja sitä seuranneen kihlauksen myötä hänen maahanmuuttoon liittyvät näkemyksensä ovat muuttuneet.
"Minun kantani näihin haittamaahanmuuttoon ja islamisaation edistämiseen Suomessa ovat tiukentuneet. Tällainen haittamaahanmuutto, joka on nyt valloillaan, on Länsi-Euroopan tuho", hän painottaa.
Hakkarainen korostaa, ettei hän missään nimessä vihaa maahanmuuttajia. Sen sijaan hänen syyttävä sormensa osoittaa heihin, jotka ovat mahdollistaneet "turvapaikkaturismin".
"Kyllä se rosvo tulee, jos jätän oven auki", hän sanoo.
Hakkaraisen näkemysten tiukentumisen taustalla ovat vuoden 2015 pakolaiskriisin kokemukset. Hän kritisoi sitä, että maahanmuuttajat tulevat elämään Suomeen maamme sosiaaliturvan varassa.
"Koskaan he eivät kotoudu", Hakkarainen lisää.
Sen sijaan avioliiton myötä Suomeen suuntautuva maahanmuutto on europarlamentaarikon mielestä hyväksyttävää. Hakkarainen ottaa esimerkiksi kihlattunsa Stephanien.
"Ei hänestä tule yhteiskunnalle kustannuksia, päinvastoin. Hänhän alkaa töihin heti", europarlamentaarikko sanoo.
Hakkarainen huomauttaa, että yleensä silloin, jos suomalaismiehet hakevat itselleen puolison vaikkapa Thaimaasta, heistä ei aiheudu kustannuksia yhteiskunnalle.
"Esimerkiksi Thaimaasta tulevat vaimot, he ovat heti töissä. He eivät tarvitse minkäänlaisia kotoutumisrahoja", hän lisää.
Ulkomaisten vaimojen Suomeen tulemisessa on Hakkaraisen mukaan ongelmia, sillä oleskeluluvan saaminen on usein hankalaa.
"Siinä on hirveä ruljanssi, kun he tulisivat rehellisesti yhteiskuntaan, sopeutuisivat ja ottaisivat vastuuta", Hakkarainen painottaa.
Oulun kaupunki puolustaa mollauksen kohteeksi joutunutta TikTok-videota ja Turvallinen Oulu hanketta – "Videoon liitettiin tahallisesti virheellistä tietoa"
Oulun kaupunki ottaa kantaa Turvallinen Oulu -hankkeesta somessa viikonloppuna levitettyihin viesteihin. Kaupungin mukaan sosiaalisessa mediassa on levitetty tahallisesti virheellistä tietoa – erityisesti Twitterissä ja Facebookissa.
Hankkeen työntekijöiden kuvaamaa videota on levitetty viime päivinä laajalti sosiaalisessa mediassa. Videota ovat levittäneen muun muassa oululainen Aidon suomalaisen yhteislistan kaupunginvaltuutettu ja hänen varavaltuutettunsa. Viikonloppuna myös yhdysvaltalainen näyttelijä James Woods jakoi videon ivallisten kommenttien kera.
"Nopsa-tiimin tekemän TikTok-videon tavoitteena on vahvistaa nuoria oman kehon rajojen suojaamiseen. Kyseisen TikTok-videon idea on syntynyt somessa jo vuosia sitten, aiemmin siitä tehtiin versioita YouTubeen, mutta vuodesta 2019 tanssivideota alettiin versioida TikTokissa", kaupunki sanoo tiedotteessaan.
Sosiaalisessa mediassa ovat tyypillistä meemivideot, joita kopioidaan ja muokataan.
"Nopsa liittyi tanssillaan nuorten maailmassa suosittuun meemiin. Tiimin työtehtäviin kuuluu myös sosiaalisessa mediassa toimiminen ja video tuotettiin sinne ilman erillistä budjettia. Nopsa-tiimin tuottamaa TikTok-videota levitettiin laajasti viikonlopun aikana. Harmillisesti videoon liitettiin tahallisesti virheellistä tietoa, kuten että videon tekeminen olisi ollut kallista tai tarkoitus olisi muu kuin häirinnän ennaltaehkäisy", tiedotteessa sanotaan.
Oulun kaupunki korostaa, että Turvallinen Oulu -hankeen päätavoitteena on ennaltaehkäistä alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.
Hankkeessa on kuusi toimenpidekokonaisuutta. Yhden toimenpiteen tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille psykososiaalista tukea kriisitilanteissa ja tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Kohderyhmänä on myös lapset ja nuoret, jotka ovat kohdanneet uhkaa, häirintää tai seksuaalista kaltoinkohtelua.
Tätä työtä tekee moniammatillinen Nopsa-tiimi, joka koostuu psykiatrisesta sairaanhoitajasta, sosiaaliohjaajasta, terveydenhoitajasta, erityisopettajasta ja nuorisotyöntekijästä.
Kaupunki kertoo, että tiimi työskentelee myös siellä missä lapset ja nuoret viettävät aikaansa eli myös sosiaalisessa mediassa, kuten TikTokissa, Instagramissa ja Snapchatissa. Sosiaalisen median kautta tehtävän työn tavoitteena on tavoittaa palvelun piiriin nuoria, sekä antaa informaatiota muun muassa oman kehon rajojen suojaamisesta.
Turvallinen Oulu -hanke on aloittanut toimintansa kesällä 2019 Oulussa ilmenneiden seksuaalirikostapausten vuoksi. Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Hankkeen on arvioitu kestävän vuoden 2021 loppuun. Hanketta rahoittaa Oulun kaupungin lisäksi opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö.
Kaupungin mukaan hankkeessa on saatu aika tähän mennessä useita toimenpiteitä. Näitä ovat muun muassa turvataitokasvatuspolun suunnittelu kaikille Oulun lapsille. Mallin pilotointi alkaa kevään aikana.
Lisäksi on hankkeessa esimerkiksi kohdattu tuhansia henkilöitä. Kohtaamisissa on muun muassa annettu tukea seksuaalista häirintää ja kaltoinkohtelua kohdanneille.
Squirttaamista, pippelityöpajoja ja suuseksisuojia – Oulun alaikäisille suunnatut materiaalit herättävät syvää hämmennystä
Grooming-ilmiötä torjuvaan projektiin on satsattu miljoonia euroja. Jostain käsittämättömästä syystä Turvallinen Oulu -hanke, jonka pitäisi suojella lapsia seksuaaliselta ahdistelulta, tuputtaa nyt alaikäisille seksuaalisävytteistä kuvastoa. Monet asiaa kommentoineet ovat sitä mieltä, että materiaaleissa keskitytään enemmän lasten seksualisoimiseen kuin seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaan. Samaan aikaan maahanmuuton mukanaan tuomat ongelmat on projektissa pitkälti unohdettu.
Viraalina levinnyt TikTok-video on tuonut Oulun turvallisuushankkeelle maailmanlaajuista julkisuutta. Turvallinen Oulu -projektin TikTok-video singahti maailmanmaineeseen viikonloppuna. Sitä on nyt katsottu yli kaksi miljoonaa kertaa. Videota jakoi muun muassa veteraaninäyttelijä James Woods, joka luonnehtii videota ”demokraatti-imbesillien” touhuksi.
Video ei kuitenkaan ole hankkeen ainoa hämmennystä herättävä osa. Projektiin liittyvät materiaalit herättävät kysymyksiä lasten yliseksualisoimisesta. Projektin nettisivuilta löytyvät hankkeen järjestämien koulutusten materiaalit sekä erilaisia materiaaleja päiväkodeille, kouluille ja huoltajille. Mukana on koulujen seksuaalikasvatusmateriaaleja ja eri järjestöjen oppaita lasten ja nuorten seksuaalisuuteen liittyen.
Videon saaman julkisuuden myötä ihmiset ovat innostuneet tutkimaan hankkeen materiaaleja tarkemmin. Monet somessa asiaa kommentoineet ovat sitä mieltä, että materiaaleissa keskitytään enemmän lasten seksualisoimiseen kuin seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaan.
BDSM, squirttaaminen ja cis-ihmiset
Materiaaleista löytyy muun muassa 13-16-vuotiaille tarkoitettu sanaselityspeli, jossa teinien pitäisi selittää erilaisten seksiin liittyvien sanojen merkityksiä. Voi vain kuvitella, miltä ujosta 13-vuotiaasta tuntuu, kun hän selittää luokkatovereilleen, mitä kostuminen, squirttaaminen, BDSM tai anaaliyhdyntä tarkoittavat. Monien somekommentoijien mielestä tällaisen opetusmateriaalin käyttö on seksuaalista häirintää lapsia kohtaan.
Ala-asteen 3-4-luokkalaisille tarkoitetussa seksuaalikasvatuskirjasessa kerrotaan intersukupuolisuudesta, transsukupuolisuudesta ja cis-ihmisistä. Kirjan mukaan ”cis-ihminen on henkilö, jonka sukupuoli-identiteetti vastaa hänelle syntymässä määriteltyä sukupuolta. Cis-mies on syntymässä määritelty pojaksi ja cis-nainen tytöksi.”
Vartaloleikissä lapset taputtavat rytmikkäästi eri ruumiinosiaan ja kehuvat samalla mahaansa, pyllyään, pippeliään tai pimppiään. ”Tässä on mun pimppi! Se on huippu pimppi!” Näin käydään läpi koko huippuvartalo.
Kuvaamataidon työpaja pimpeistä ja pippeleistä
Kuvaamataidon tunnilla käytettäväksi materiaaleista löytyy ”Työpaja pimpeistä ja pippeleistä”. Harjoituksen kesto on 45 minuuttia. Tarkoituksena on lähestyä sukupuolielimiä taiteen kautta askartelemalla pimppejä ja pippeleitä käyttäen paperia, tusseja, sormivärejä, glitteriä, naruja ja muita tarvikkeita. Tämän on tarkoitus tukea ”lapsen kasvua kokonaiseksi ihmiseksi, joka kokee oman kehonsa ja kaikki sen osat arvokkaina ja tärkeinä”.
Toisessa taidepajassa katsellaan ensin porukalla piirroskuvia mitä monimuotoisimmista sukupuolielimistä. Kuvien inspiroimana teini pääsee sitten tekemään niistä omat taiteelliset tulkintansa. Lopuksi ryhmän piirrokset katsotaan läpi ja niistä keskustellaan.
Suuseksisuoja anaalialueen päälle
Turvallinen Oulu -hankkeen materiaalipankkiin on linkitetty myös kondomeja markkinoivan RFSU:n materiaaleja, joissa opetetaan kondomin käyttöä. Ohjeissa kerrotaan myös, miten kondomista voi valmistaa suuseksisuojan, jota voi käyttää esimerkiksi anaalialueen päällä suuseksiä annettaessa. Eräs Twitter-kommentoija kysyy Oulun kaupunginvaltuutettu Pekka Aittakummulta, miksi Oulussa 13-vuotiaita opetetaan nuolemaan peräaukkoa.
Analyysi: Naiset nostavat SDP:n kannatusta – miehet tukevasti perussuomalaisten kelkassa
Hallituspuolueet keräävät enemmistön naisten äänistä, mutta miehet tukevat oppositiota, kirjoittaa politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.
Ylen puoluekannatusmittauksen tausta-aineisto paljastaa, että SDP ja vihreät ovat naisten suosikkipuolueita, mutta perussuomalaiset ja kokoomus keräävät yhdessä yli puolet miesten äänistä.
Miehet suosivat perussuomalaisia jo Timo Soinin puoluejohtajavuosina. Jytkyvaaleissa 2011 ja 2015 valtaosa perussuomalaisten äänistä tuli miehiltä, mikä näkyi myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän miesvaltaisuutena.
Esimerkiksi kevään 2015 vaaleissa valituista perussuomalaisten kansanedustajista naisia oli yksitoista ja miehiä 27.
Jussi Halla-ahon johdolla perussuomalaiset menestyi hyvin myös kevään 2019 eduskuntavaaleissa.Eduskuntaryhmän sukupuolijako säilyi ennallaan, kun valituksi tuli yksitoista naista ja 28 miestä.
Eduskunnassa toista ääripäätä edustaa vihreä eduskuntaryhmä, jossa on kolme miestä ja 17 naista.
Naiset nostivat perussuomalaisia syksyllä
Perussuomalaisten kannatus nousi syksyllä ja oli korkeimmillaan viime vuoden lopulla 24,3 prosenttia. Syksyn kannatusnousu tuli naisilta.
Syyskuussa 2019 perussuomalaisia kannatti miehistä 30 ja naisista 11,6 prosenttia, joulukuussa miehistä 31,2 ja naisista 16,5 prosenttia. Perussuomalaisilla on ollut naiskannattajia näin paljon vain lyhyen aikaa kevään 2011 eduskuntavaalivoiton jälkeen.
Tämän vuoden alussa perussuomalaisten kannatus on pudonnut joulukuun huippuluvuista. Miehistä perussuomalaisia kannattaa yhä 31,1 prosenttia, mutta naisista enää 12,7 prosenttia.
Naiset ovat palanneet SDP:n tueksi
Sosiaalidemokraattien kannattajajoukoissa naiset ovat olleet viime vuosina enemmistönä. Maaliskuussa 2019 naisista 22,4 ja miehistä 18,1 prosenttia kertoi kannattavansa demareita.
Vaalitaistelun loppusuoralla Antti Rinteen SDP näytti menettäneen naisten suosiota. Huhtikuussa naisista 17,7 prosenttia ja miehistä 20,1 prosenttia ilmoitti äänestävänsä demareita.
Eduskuntavaalien ja hallitusratkaisun jälkeen pääministeripuolueen kannatus putosi sekä miesten että naisten joukossa. Sanna Marinin (sd.)nousu pääministeriksi joulukuussa 2019 näyttäisi kääntäneen SDP:n kannatuksen uuteen nousuun erityisesti naisten joukossa.
Marraskuussa 2019 naisista 15,1 ja miehistä 11,5 prosenttia kertoi äänestävänsä SDP:tä, mutta helmikuussa 2020 demareita kannatti naisista 20,8 ja miehistä 12,9 prosenttia. Sosiaalidemokraatit ohittivat samalla vihreät naisten suosituimpana puolueena.
Naisten hallitus ja miesten oppositio
Viidestä hallituspuolueeesta neljän puheenjohtajana on nainen, ja kesäkuussa myös SDP saa naispuheenjohtajan, kun pääministeri Sanna Marin valitaan Antti Rinteen seuraajaksi.
Helmikuun kannatusmittauksessa hallituspuolueet: SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP, saavat naisten äänistä 64,6 ja miesten äänistä 42,7 prosenttia.
Marinin hallitus nauttii siis selvästi enemmän naisten kuin miesten luottamusta.
Kaikista äänestäjistä enemmistö eli 53 prosenttia tukee nyt hallituspuolueita. Huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa hallituspuolueet keräsivät äänistä 55,7 prosenttia, joten hallituskausi on hieman kuluttanut suosiota.
Oppositiosta perussuomalaiset ja Petteri Orpon johtama kokoomus keräävät yhdessä miesten äänistä yli puolet eli 51,7 prosenttia. Naisten joukossa kahden suurimman oppositiopuolueen yhteinen suosio jää 27,8 prosenttiin.
Suomalaisessa politiikassa sukupuolella näyttää olevan väliä.
Ylen gallup: PS 22,4, Kok 18,0, SDP 16,6
Vihreiden ja vasemmistoliiton kannatus laski, keskusta nousi.
Yle Uutisten helmikuun puoluekannatusmittauksessa perussuomalaisten etumatka suurimpana puolueena on kaventunut hieman. PS:n kannatus laski 0,9 prosenttiyksikköä 22,4 prosenttiin.
Toiseksi suosituimman puolueen kokoomuksen kannatus nousi 0,5 prosenttiyksiköllä 18,0 prosenttiin. Tausta-aineiston perusteella kokoomus on saanut uusia tukijoita erityisesti vihreiltä.
Kolmantena on pääministeripuolue SDP 16,6 prosentilla. SDP:n kannatus piristyi 0,6 prosenttiyksikköä.
Suurin nousija on matalien kannatuslukujen kanssa pitkään paininut keskusta. Keskustan kannatus nousi helmikuun kyselyssä 1,6 prosenttiyksiköllä ja puoluetta kannattaa nyt 12,4 prosenttia vastaajista.
Sekä vasemmistoliiton että vihreiden kannatus laski. Vihreät putosi 0,8 prosenttiyksiköllä 12,5 prosentin kannatukseen ja vasemmistoliitto 0,9 prosenttiyksiköllä 7,4 prosenttiin.
Taloustutkimuksen kyselyyn haastateltiin 3 409 suomalaista välillä 5.2.–3.3.2020. Puoluekantansa kertoi 2 360 vastaajaa. Mittauksen virhemarginaali on +/- 1,4 prosenttiyksikköä.
Vasemmistoliiton ja vihreiden vuoro laskea gallupissa
Puolue vuotaa demareihin ja vihreisiin, vihreät kokoomukseen.
Ylen julkaiseman helmikuun mielipidemittauksen merkittävin muutos on, että keskustan pahin kannatuskriisi näyttää väistyneen. Entiselle mahtipuolueelle 12,4 prosenttia on surkea lukema, mutta näkymä 10 prosentin rajan alittamisesta on ainakin toistaiseksi väistynyt.
Keskusta oli kuukauden suurin nousija. Kannatus parani 1,6 prosenttiyksikköä.
Suurimmat taantujat olivat perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja vihreät.
Vasemmistoliiton kannatus laski edellisestä mittauksesta 0,9 prosenttiyksikköä ja pysähtyi lukemaan 7,4. Tulos on Li Anderssonin puheenjohtajakauden huonoin, mutta syvemmälläkin on Ylen mittauksissa käyty. Vuonna 2011 kannatus oli vuoden kolmessa ensimmäisessä gallupissa 7,2–7,3 prosenttia ja marraskuussa tasan 7.
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja sanoo vasemmistoliiton menettävän kannattajiaan hallituksen sisällä.
– Vihreät on suurin hyötyjä vasemmiston laskusta, mutta myös SDP. Vihreillä on sitten toisenlaisia ongelmia, eli vihreät vuotaa kokoomukseen.
SDP onkin ottanut ison loikan sen jälkeen, kun Antti Rinne väistyi ja Sanna Marinista tuli pääministeri. Rinteen johdolla SDP oli marraskuussa 13,2 prosentissa, nyt kannatus on 16,6.
SDP on viime kuukausina kuronut kiinni kokoomuksen etumatkaa. Tässä mittauksessa kummankin kannatus nousi puolisen prosenttiyksikköä ja kokoomuksen kannatus on nyt tasan 18 prosenttia. Eroa puolueiden välillä on enää 1,4 prosenttiyksikköä, kun sitä marraskuussa oli yli viisi.
Perussuomalaisten suurin kannatus on taittunut, mutta silti puolue on edelleen mittausten ykkönen 22,4 prosentilla. Taloustutkimuksen Tuomo Turjan mukaan mahdollisesti fasismi-kohu karkotti perussuomalaisilta hyvin koulutettuja ja naisia. Suurempi syy on se, että puolue ei enää onnistu houkuttelemaan nukkuvia äänestäjiä tukijoikseen.
Susani Mahaduran esikoisdokumentti Kelet tarjoaa ainutlaatuisen kurkistuksen suomalaiseen ballroom-alakulttuuriin
Dokumentin päähenkilö, somalialaistaustainen transnainen Kelet, on vähemmistön vähemmistöä.
KUVANKAUNIS nainen jännittää lavan takana. Hänellä on kimmeltävä mekko ja pyörryttävät korot ja edessä poseeraaminen vogue ball -klubilla.
Se, että nainen seisoo kohta lavalla, on vaatinut rutkasti rohkeutta. LGBTQ-yhteisöstä löytämänsä uuden perheen ansiosta nainen sanoo olevansa ylipäätään vielä elossa.
Nainen on Kelet, ja hän kuuluu vähemmistön vähemmistöön, jonka arkea on sen pohtiminen, millä alueilla Helsingissä uskaltaa liikkua.
Hän on poc-transnainen eli person of color ja transnainen. Somalialaistaustaisen Keletin perhe on hylännyt hänet, koska perheen mielestä hän on ”friikki”. Puheyhteys on säilynyt ainoastaan yhteen veljeen.
TOIMITTAJA Susani Mahaduran ensimmäisen dokumenttielokuvan Keletin siemen istutettiin, kun Mahadura haastatteli Keletiä transnaisen elämästä Yle Puheen Mahadura & Özberkan -ohjelmassa vuonna 2017.
Siemenestä syntyi kaksi vuotta työstetty tarina. Samalla dokumentti on aivan ainutlaatuinen kurkistus suomalaisen queer-alakulttuurin ballroom-yhteisöön. Dokumentin ensi-ilta oli DocPoint-festivaalilla tammikuussa 2020, ja se voitti katsojien suosikki -äänestyksen.
Selittelemätön dokumentti antaa äänen Keletille ja tämän haaveille. Syrjinnän kokemuksesta syntynyttä ballroom-kulttuuria ei sen kummemmin selitetä vaan The Gorgeous House of Gucci Finland -ryhmän jäsenten Keletin, Lolan ja Lydian voguing-harjoitukset ja kilpailuun valmistautumiset kertovat omaa tarinaansa.
MUTTA mitä siis ovat vogue ball ja voguing?
Ballroom-kulttuurin juuret ovat New Yorkin 1920-luvun drag ball -tapahtumissa, joissa lähinnä valkoiset miehet esiintyivät dragissä. 1960-luvulla etenkin Harlemin afroamerikkalaisten ja latinojen queer-yhteisö otti kulttuurin omakseen kilpailuissa, joissa miteltiin matkimalla esimerkiksi filmitähtiä ja huippumalleja, siis sitä parempana näyttäytyvää elämää.
Yksi virstanpylväs sen popularisoitumisessa oli 1980-luvun lopun New Yorkin ballroom-kulttuurista kertova elokuva Paris is Burning (1990) ja samana vuonna ilmestynyt Madonnan musiikkivideo Vogue. Muotilehtien, kuten Voguen, poseerausasentoihin pysähtyvää tanssityyliä kutsutaan voguingiksi ja sitä harrastetaan vogue ball -tapahtumissa.
KELET on klassinen kasvutarina, jossa päähenkilö löytää paikkansa.
Se on voimaannuttava kertomus, joka on syntynyt samoista lähtökohdista ja tarpeista kuin ballroom-kulttuurikin.
Kelet, TV1 klo 19.00 ja Yle Areena.
Tamperelaispoliitikot älähtivät UROS LIVE -nimestä – areenan toimitusjohtaja tyrmää: ”Tässä ei ole minkäänlaista sovinistisuutta”
Tamperelaisareenan nimikohu käy kuumana.
Tampereen vihreä valtuustoryhmä lähetti iltapäivällä tiedotteen, jonka mukaan se ei hyväksy Kannen Areenan uutta virallista nimeä UROS LIVE.
Nimi perustuu yhteistyösopimukseen Uros-nimisen yrityksen kanssa. Firman nimi on lyhenne sanoista Universal Roaming Solutions.
– Vaikka kyseinen yritys on monipuolinen ja hyvä yhteistyökumppani, areenan nimi ei ole hyväksyttävä, valtuustoryhmän tiedotteessa todetaan.
Tampereen vihreä valtuustoryhmä haluaa areenalle nimen, joka kuvastaa ”Tampereen nykyaikaista ja yhdenvertaisuutta kunnioittavaa arvopohjaa”.
Ryhmän mukaan areena on poikkeuksellinen maamerkki, jolla on suuri merkitys Tampereen imagon ja mielikuvan kannalta. Siihen ei sovi sukupuolittunut nimi, vaan nimen tulisi sopia kaupungin arvoihin.
– Uros on äärimmäisen huono nimivalinta myös Tampereen haussa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Sen teemaksi on valittu yhdenvertaisuus ja sitä tämä nimi ei viesti.
– Nimi on vaihdettava. Tämä on tärkeää Tampereen uskottavuuden ja vetovoiman kannalta! Tampereen vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Olga Haapa-aho sanoi.
Nimi on teilattu myös sosiaalisessa mediassa.
Poliitikoista Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana työskentelevä kansanedustaja, Anna-Kaisa Ikonen (kok) kommentoi nimeä näin:
– On hienoa, että Kannen areenan yhteistyökumppaniksi saatiin osaava teknologiayhtiö Uros, mutta että areenan nimeksi Uros Live... Sanoisinko yllättävää.
Tampereen kaupunginvaltuutettu, entinen kansanedustaja Tiina Elovaara (sin) oli samoilla linjoilla:
– Ymmärrän että tässä on liiketaloudelliset asiat kyseessä, mutta näin tökeröllä tavalla sukupuolittunutta, epämodernia ja kornia nimeä ei tulisi antaa kaupunkilaisten ja kaikkien yhteiseksi tarkoitetulle monitoimiareenalle.
Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela nosti esiin Uros-yritykseen konsernirakenteen.
– 1,3 miljardin liikevaihdon Uros maksoi veroja vain 3 210 euroa – voitot jäävät ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Verot kuuluu maksaa. Tampereen ja muiden kaupunkien on näytettävä esimerkkiä vastuullisuudessa – myös yrityskumppanien valinnassa, Suomela kirjoitti.
Lyhyt tukka on naiselle näppärä tapa pitää vääränlaiset tyypit loitolla
Naiset saavat osakseen paljon ulkonäköön ja käytökseen liittyvää kommentointia. Myös miehiä yritetään survoa kapeaan muottiin.
NETIN deittipalveluissa tulee toisinaan vastaan erikoisia keskustelunavauksia. Omiin suosikkeihini kuuluu viesti, jonka sain taannoin Tinderissä. Kirjoittaja meni suoraan asiaan: ”Vieläkö sulla on lyhyt tukka?”
Reaktioni oli hieman hämmentynyt. Vallankin kun yksi nettideittailun kirjoittamattomista säännöistä on, että palveluun ladattujen valokuvien olisi suotavaa olla suhteellisen tuoreita. Eikä hiustyyliä vaihdeta siilistä polkkaan ihan muutamassa kuukaudessa.
Tulkitsin, että viestin kirjoittajan silmää todennäköisesti miellyttävät enemmän pitkätukkaiset naiset. Jostakin syystä hän oli kuitenkin tykännyt profiilistani ja vieläpä päättänyt lähestyä minua.
MIEHEN yhteydenotossa ei ole mitään tavatonta. Yllättävän moni tuntuu ajattelevan, että ulkonäköön liittyvien kehitysehdotusten antaminen on ihan ok. Olen kuullut kymmeniä kertoja eri yhteyksissä ja eri tavoin ilmaistuna niin naisilta kuin miehiltäkin, että näyttäisin paremmalta, jos minulla olisi pidempi tukka.
Tämäntyyppistä suorasanaisuutta saavat osakseen etenkin naiset, eikä ihmettely, paheksunta ja huomauttelu rajoitu vain ulkonäköön.
Ilmiön yleisyyttä kuvaa Girls Girls Girls -lehden vajaa pari viikkoa sitten verkkosivuillaan julkaiseman videon suosio. ”Ole leidi, he sanoivat” -videolla Sinkkuelämää-sarjasta tuttu Cynthia Nixon lukee ääneen naisiin kohdistuvia, keskenään ristiriitaisia pyyntöjä, kehotuksia ja toiveita. Ulkonäköä, pukeutumista, syömistä ja käytöstä käsittelevästä videosta tuli hetkessä viraalihitti.
Miehiäkin yritetään toki survoa kapeaan muottiin, mutta paineiden ja odotusten mittakaava taitaa olla hieman eri. Tuskin on aivan arkipäiväistä antaa hiusvinkkejä kaljuuntuvalle tai suositella liikuntaharrastusta pullukalle.
Jokaisella on ja saa olla omat mieltymyksensä ja mielipiteensä, mutta ne olisi kohteliasta pitää omana tietonaan, varsinkin jos toiselle on vain poikkipuolista sanottavaa.
MITÄ tulee rakkauteen, haluan ajatella, että siinä ratkaisee jokin muu kuin hiusten pituus. Siksi mietin hetken, vastaanko lainkaan hiuksiani koskevaan tiedusteluun. Sitten avasin Tinderin ja naputtelin viestin:
”En voi kasvattaa hiuksiani kauhean pitkiksi, kun lyhyt tukka on niin näppärä tapa pitää vääränlaiset tyypit loitolla.”
Kirjoittaja on HS:n kaupunkitoimittaja.
Miehet kertovat, mikä nettideittailussa mättää – nainen antaa väitteisiin napakan vastauksen
Moni kummastelee, miten kukaan voi ylipäänsä löytää ketään nettideittailun kautta.
Miksi treffailu on niin vaikeaa?
Ilta-Sanomien lukija, 24-vuotias mies, jakaa oman näkökulmansa nykymenoon:
– Matchi ja sen jälkeen tutustuminen jätetään väliin ja naisen pitäisi heti päästä kahville yms. Kamala kiire tuntuu olevan ja kaiken pitäisi tapahtua heti ja nyt. Itse taas tykkään ottaa rauhassa. Haluan keskittyä yhteen naiseen kerrallaan ja saada aikaan keskusteluita jo Tinderissä, jotta ekat treffit ei olisi yhtä kysymysten sekasotkua.
”Huonompaan suuntaan menee”
42-vuotias ”Tindermies” puolestaan kertoo etsivänsä parisuhdetta, mutta helppoa se ei ole.
– Minulla on hyvä duuni sekä terveet elämäntavat ilman pingottamista. Koetan Tinderissä jutella vain 2–3 naisen kanssa, koska oikeasti haluan oppia tuntemaan ihmisen.
Mies kertoo samasta syystä yleensä tapailevansa vain yhtä ihmistä kerrallaan.
– Yleensä pääsen muutamille treffeille, ja joskus se johtaa tapailuun asti. Minulla ei ole mitään illuusioita omasta suuruudestani, mutta olen hyväkäytöksinen ja omistautuva. Osaan sanoittaa tunteeni, mutta muuten ennemmin teen kuin puhun.
Mies pohtii, pääseekö hän enää edes treffeille saakka, sillä keskusteluyhteydenkin muodostaminen tuntuu vaikealta.
– Huonompaan suuntaan menee. Tuntuu että ihmiset haluaisivat enemmän sisältöä, mutta samaan aikaan syynäävät kuvat tarkempaan ja ovat pinnallisempia kuin ennen ja ihmettelevät miksi jutut eivät toimi.
”Etsitään täydellistä”
Tinderistä etsitään täydellistä kumppania, eräs lukija harmittelee.
– Kun löytyy vain jollain tapaa puutteellisia ehdokkaita, ei jousteta tippaakaan, vaan jatketaan hakua. Olen esimerkiksi kuullut, että ei aleta edes tutustua ehdokkaaseen, jolla on silmälasit. Siis silmälasit! Mitä ne kertovat ihmisestä? Ei mitään muuta kuin sen, että hänellä on huono näkö.
Fakta on myös se, että naisten odotukset ja ”standardit” ovat aika korkealla, yksi mies uskoo.
– Puhutaan, ettei ole pinnallinen, ei kaipaa mammonaa, ei ole omistushaluinen, mustasukkainen tai latvakakkonen, on maanläheinen, vaatimaton ja pullantuoksuinen tms. Silti pitäisi yli 80k vuositulot, mieluiten ok-talo, mutta rivarintynkä käy säälistä, pari autoa, lomaosake, kesämökki, moottorivene (purjevene käy myös säälistä, tai optimistijolla). Haukutaan alkoholistiksi, jos ottaa saunaoluet MM-lätkään tai viinilasilliset/samppikset juhlaan. Naiset ovatkin monesti hyvin selektiivisesti vaatimattomia, mies lataa.
Mies on ”se tunnollinen, pitää huolen itsestään, on luotettava, itsenäinen, haluaa sitoutua ja perustaa perheen”, toinen mies sanoo.
– Naisille taas ei tunnu kelpaavan. Kertakäyttökulttuuri vallitsee ja miehiä vaihtuu kuin sukkia. Samaan aikaan valitetaan, kuinka kaikki miehet ovat sieltä ja syvältä, mutta kun kysyy tarkemmin, niin syyt ovat luokkaa ”hän laittaa hiuksensa väärin” tai en tykännyt kun hänen luonaan oli nahkasohva eikä divaani, hän oli vain rekkakuski. Ja kyllä, kuulen näitä päivittäin töissä kun työkavereina pelkkiä naisia.
Totaalikieltäytyjien tilanne heilahti taas päälaelleen: Monia uhkaa sittenkin vankila tai kotiaresti
Noin sata kieltäytyjää päätyi vuosina 2018–2019 poikkeukselliseen oravanpyörään.
POIKKEUKSELLISEN suuri määrä asevelvollisuusikäisiä suomalaismiehiä ryhtyi totaalikieltäytyjiksi vuosina 2018–2019. Tuolloin tuomioistuimet eivät määränneet vakaumukseensa vetoavia kieltäytyjiä hetkellisesti rangaistukseen, koska rankaisemisen katsottiin syrjivän heitä Jehovan todistajiin verrattuna.
Suuri osa tästä noin sadan totaalikieltäytyjän joukosta ei sittenkään näytä välttävän vankeus- tai valvontarangaistusta. Heille on koitumassa eräällä tavalla ankarammat seuraukset kuin muille totaalikieltäytyjille.
Kertaalleen vapautetut totaalikieltäytyjät ovat saamassa lopulta vastaavan rangaistuksen kuin muutkin ase- ja siviilipalveluksesta kieltäytyneet, mutta heiltä voi kulua aikaa oikeusprosesseihin jopa vuosia pitempään kuin muilta kieltäytyjiltä.
”Normaali elämä lykkääntyy”, sanoo siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen pitkittyneiden oikeusprosessien seurauksista.
POIKKEUKSELLINEN tilanne sai alkunsa helmikuussa 2018, kun Helsingin hovioikeus linjasi aiemmasta oikeuskäytännöstä poiketen, että tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on perustuslaissa kiellettyä syrjivää kohtelua Jehovan todistajiin nähden.
Jehovan todistajien ei tuolloin tarvinnut suorittaa armeijaa eikä siviilipalvelusta.
Hovioikeuden vapauttavasta tuomiosta muodostui yleinen linja tuomioistuimissa runsaan vuoden ajaksi, kunnes eduskunta kumosi Jehovan todistajien erivapauden keväällä 2019.
Sen jälkeen palveluksesta kieltäytyneet ovat saaneet jälleen vankeus- tai valvontarangaistuksen oikeudenkäynneissä.
HOVIOIKEUDEN vapauttava päätös aiheutti selvän piikin totaalikieltäytyjien määrään.
Todennäköisesti ani harva noin sadasta kieltäytyneestä tunsi tuolloin siviilipalveluslain 79. pykälän, jonka seurauksena he ovat joutuneet poikkeukselliseen oravanpyörään.
Lakipykälän mukaan siviilipalveluksesta kieltäytyvä henkilö on määrättävä uudelleen palvelukseen, jos hänestä aiemmin tehty rikosilmoitus ei johda vankeustuomioon.
Uusi palvelukseenastumismääräys velvoittaa totaalikieltäytyjiä osallistumaan siviilipalvelukseen samalla tavalla kuin ensimmäinenkin määräys, josta kieltäytyminen on heidän osaltaan käsitelty jo oikeudessa.
Osa uuden määräyksen saaneista on ehtinyt kieltäytyä palveluksesta toistamiseen. Siitä on seurannut heille uusi rikosilmoitus, esitutkinta, syyte ja oikeudenkäynti.
Erityisen poikkeuksellinen tilanne on sillä 25-vuotiaalla totaalikieltäytyjällä, jonka hovioikeus vapautti ensimmäisenä syytteestä vuonna 2018.
Hän ehti saada vapautumisen jälkeen toisen määräyksen siviilipalvelukseen ja kieltäytyä myös siitä ennen syrjivän lain kumoamista. Siksi nuori mies on vapautettu oikeudessa jo kahdesti lainvoimaisella tuomiolla.
Nyt hänet on määrätty siviilipalvelukseen kolmatta kertaa. Edessä häämöttää kolmas käräjäkäsittely, jos hän kieltäytyy palveluksesta edelleen.
ITÄ-UUDENMAAN käräjäoikeus on antanut HS:n tietojen mukaan tähän mennessä uuden tuomion neljälle ”toisen kierroksen” totaalikieltäytyjälle. Nämä henkilöt on siis kertaalleen vapautettu oikeudessa syytteestä, mutta heidät on määrätty uudelleen siviilipalvelukseen ja he ovat lakiuudistuksen jälkeen kieltäytyneet uudelleen palveluksesta.
Toisella oikeuskierroksella käräjäoikeus langetti heille vapauttavan tuomion sijasta rangaistukset.
Tästä on nyt muodostumassa uusi yleinen linja toisen kierroksen kieltäytyjille, elleivät ylemmät oikeusasteet muuta myöhemmin käräjäoikeuden langettavia tuomioita.
Halu huipulle kypsyy nuorissa naisissa – Rahoituksen naisopiskelija: “Toivottavasti olen ison yrityksen, ehkä jopa pörssiyhtiön ylimmässä johdossa”
Reitti ylimpään johtoon kulkee yhtiön liiketoimintojen johtamisen kautta. Siellä nuorten naisten osuus on keskuskauppakamarin mukaan kasvussa.
Luentosali täyttyy nuorista miehistä. Takkeja asetellaan tuoleille, mutta osalla jää lippalakki päähän. Moni hörppii kahvia mukista.
Siellä täällä istuu naisopiskelijoita.
Tästä joukosta kasvaa hyväpalkkaisia konsultteja ja suurten yritysten johtajia. He eivät näytä pelottavilta uraohjuksilta, jollaisina kauppatieteiden kovien aineiden opiskelijoita voisi pitää.
Alkamassa on Aallon kauppakorkeakoulun rahoituksen luento. Oikeastaan pääaineen nimi on Finance, sillä opetus on englanniksi.
Rahoitus pääaineena ei ole juuri houkutellut naisia Aallossa, jossa rahoitukseen suuntautuneista 14 prosenttia oli naisia viime vuonna. Naisten osuus on jopa vähentynyt, sillä kymmenen vuotta sitten naisten osuus oli 24 prosenttia.
Muissa kauppatieteen opinahjoissa naisia ja miehiä on tasaisemmin, esimerkiksi Turussa naisten osuus laskentatoimen ja rahoituksen lukijoista oli viime vuonna 35 prosenttia ja Vaasassa 40 prosenttia.
Penkkirivillä istuu Tiia Sinisalo, toista vuotta kauppakorkeakoulussa opiskeleva rahoituksen lukija.
– Halusin analyyttisen pääaineen, joka on laaja ja monipuolinen.
Siilinjärveltä Helsinkiin muuttanut Sinisalo kiinnostui kauppatieteistä jo lukiossa. Muutama vuosi vierähti työelämässä ja tarve ymmärtää liiketoimintaa vahvistui.
Hän arvelee, että naisilla voi olla vääriä mielikuvia rahoituksen opiskelusta.
– On ennakkoluuloja kuten liiallinen matemaattisuus, minkä itse olen kokenut vääräksi.
Sinisalo viittaa selvitykseen, jonka mukaan miehet menestyvät naisia paremmin ylioppilaskirjoitusten pitkässä matematiikassa.
Sinisalo työskentelee opiskelun ohella nuorempana analyytikkona kiinteistövarainhoitoyhtiössä.
– Tulevaisuudessa toivon työskenteleväni johtajana ja strategiaan liittyvissä tehtävissä.
Entä kymmenen vuoden kuluttua?
– Toivottavasti olen ison yrityksen, ehkä jopa pörssiyhtiön ylimmässä johdossa.
Työn pitää olla merkityksellistä
Niina Pitkänen on valmistumassa oleva kauppatieteilijä, jonka pääaine on johtaminen.
Johtamiskokemusta on karttunut Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat ry:n pääsihteerinä, jossa hän on yhdeksän henkilön esimies. Myös partioharrastus opetti johtamista.
Jatkossa Pitkänen toivoo isoa roolia yrityksessä, johon menee töihin.
– Haluaisin olla töissä paikassa, joka on minulle merkityksellinen. Haluan olla ylpeä siitä, mitä teen. Minua kiinnostaa esimerkiksi kestävä kehitys.
Rahoitusta Pitkänen ei edes harkinnut pääaineeksi. Se ei tuntunut omalta.
– Itselleni vieraalta tuntuu se, että korostetaan pelkästään yksilön etua ja yhden yrityksen etua sen sijaan, että mietittäisiin yhteiskunnallista etua opetuksessa. Tämä on mielikuva, ei välttämättä koko totuus.
Voisitko olla jonain päivänä pörssiyhtiön toimitusjohtaja?
– Miksei. En näe sitä mahdottomana.
Pehmeät oppiaineet vievät keskijohtoon
Suomen 124 pörssiyhtiöstä vain 11:ssä toimitusjohtajana on nainen, kertoo keskuskauppakamarin selvitys. Vielä vuonna 2011 toimitusjohtajana ei ollut ainoatakaan naista.
Suomen suurten yritysten toimitusjohtajilla on enimmäkseen tekninen tai kaupallinen korkeakoulututkinto tai molemmat. Juristeja on kymmenisen prosenttia ja jonkin verran muita tutkintoja.
Kauppatieteissä huolena on pidetty sitä, että naiset erikoistuvat opinnoissaan usein tukitoimiin kuten hallintoon, johtamiseen, markkinointiin ja viestintään. Niillä pääsee usein keskijohtoon kuten henkilöstöpäälliköksi, mutta ei huipulle.
Miesopiskelijat valitsevat kovia pääaineita kuten rahoituksen tai laskentatoimen, joilla pääsee johtamaan liiketoimintoja.
Kauppatieteitä pääsee vuosittain opiskelemaan jokseenkin yhtä paljon naisia ja miehiä. Tosin Aalto-yliopistossa naisten osuus on ollut viime vuosina noin 40 prosenttia.
”Nautinnollista viikonloppua pimpalliset!” – Yleltä hämmentävä sukuelinpäivitys naistenpäivän alla
Iltalehti kysyi Ylen Akuutin tuottajalta Tarja Haapala-Eastonilta, mistä hämmentävässä somepäivityksessä oli kyse.
”Ihana, kaunis, pehmeä, silkkinen, pörröinen; jokainen yhtä tärkeä ja arvokas”. Ja sydänhymiö. Ylen Akuutti on julkaissut kansainvälisen naistenpäivän alla perjantaina persoonallisen päivityksen sosiaalisessa mediassa. Kuvassa on erilaisia piirroksia naisen alapäistä.
– Muista, ettei ole olemassa oikean tai väärän näköistä pimppaa tai pillua. Jokainen on yksilö ja just täydellinen sellaisena, kun on, päivitys jatkuu.
Päivityksessä kehotetaan myös kurkkaamaan omaan alapäähän peilillä ja ”tekemään tuttavuutta”. Akuutti huomauttaa, että se on osa ihmistä ja hänen omaa hyvinvointiaan. Lopuksi Yle Akuutti toivottaa nautinnollista viikonloppua pimpallisille.
Päivitys on kerännyt ilahtuneita reaktioita, reippaita kommenttia ja hieman hämmennystä. Kysymyksiä herättää naistenpäivän viikonlopun toivotus ”pimpallisille” ja sanavalinta ”pillu”. Iltalehti kysyi tuottaja Tarja Haapala-Eastonilta, mistä on kyse.
– Käsittelemme terveyttä Akuutissa. Lähdemme siitä kulmasta postauksissamme liikkeelle. Meillähän on ollut rinnoista aikaisemmin. Nyt on alapään kuvia. Tässä oli myös se viesti, että kaikki ovat erilaisia ja arvokkaita sellaisenaan.
Haapala-Easton huomauttaa myös viittauksesta itsensä tutkiskeluun ja alapään suuntaan kurkisteluun. Akuutti on kehottanut myös tutkimaan omia rintoja.
– Myös alapäätä kannattaa tutkia ja tunnistaa, minkälainen se oma on. Siitä voi olla ylpeä naistenpäivänä ja kaikkina muina päivinä.
Akuutin tuottaja nostaa esiin nuoren yleisön. Haapala-Easton sanoo, että alapäähän liittyvät kauneusleikkaukset ovat yleistyneet.
– Siksi viittaus siihen, että kaikki ovat hienoja ihan semmoisinaan.
Entäpä päivityksen sanavalinnat? Naisen alapäälle on kehitetty valtava määrä erilaisia sanoja. Haapala-Easton sanoo, että he olisivat voineet käyttää muitakin sanoja kuin esimerkiksi ”pillu” tai ”pimppa”.
– Sehän on ihan kaunis sana. Molemmat niistä. En näe, että siinä olisi mitään loukkaavaa tai outoa. Olisimmehan me voineet tietysti puhua häpyhuulista, mutta ehkä se on kiinnostavampaa puhua useammalla sanalla. Kaikkihan ovat hyvin erilaisia. Ehkä se voi olla tapa herättää asian äärelle käyttämällä erilaisia sanoja, hän sanoo.
Maailman suosituinta pornosivustoa vaaditaan suljettavaksi: ”Sivusto hyötyy naisten ja lasten raiskauksesta, seksikaupasta ja väkivallasta”
Kipinän Pornhubin vastaiseen kampanjaan ovat antaneet Yhdysvalloissa viime aikoina ilmitulleet sivustoon kytkeytyvät rikostapaukset.
AMERIKKALAINEN Rose Kalemba oli 14-vuotias, kun hänet siepattiin veitsellä uhaten ja raiskattiin väkivaltaisesti.
Kalemba kirjoitti asiasta blogissaan 25-vuotiaana.
Muutaman kuukauden jälkeen raiskauksesta hänet oli merkitty Myspace-julkaisuun. Julkaisussa oli linkki pornosivusto Pornhubiin. Kalemban kokemuksista kertoo Britannian yleisradio BBC.
Kalemba selasi videoiden otsikoita: teen crying and getting slapped around, teen getting destroyed, passed out teen.
”Yhdellä oli yli 400 000 katselukertaa”, Kalemba kertoo BBC:lle.
Muutaman päivän sisällä suurin osa silloin 14-vuotiaan tytön koulukavereista oli nähnyt videot.
”Pahimpia olivat ne, joissa olin tajuton.”
Kalemba otti yhteyttä Pornhubiin useaan otteeseen ja aneli sivustoa poistamaan videot. Hän kirjoitti olevansa alaikäinen ja että kyseessä oli raiskaus. Hän ei saanut vastausta.
Vasta asianajajaksi tekeytyminen sai sivuston poistamaan videot.
NYT yli 350 000 ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan Pornhubin sulkemista ja ei-suostumuksellisten seksivideoiden levittämisen lopettamista. Pornhubin vastaisesta vetoomuksesta kirjoittaa muun muassa brittilehti The Guardian.
Pornhub on maailman suosituin pornosivusto. Viime vuonna sivustolla oli 42 miljardia käyntiä ja sinne ladattiin kuusi miljoonaa videota. Sivuston omistaa monikansallinen internetalan yritys Mindgeek, joka omistaa lähes kaikki muutkin suurimmat nettipornosivustot.
”Tämä on yritys, joka tekee miljoonatuloja mainonnalla ja jäsenmaksuilla, mutta jolla ei ole tehokasta järjestelmää, jolla voitaisiin luotettavasti arvioida sivustolla esiintyvien ihmisten ikää tai suostumusta”, vetoomuksen takana olevan ihmisoikeusjärjestö Exodus Cryn perustaja Laila Mickelwait sanoo The Guardianille.
Järjestön mukaan se, että sivustolla on paljon rajua ja väkivaltaista pornoa sekä se, että sivuston yksi suosituimmista hakusanoista on teini-ikäinen osoittavat, että videoilla esiintyvien ihmisten suostumuksen ja iän selvittäminen on oleellista ihmiskaupan ja lasten hyväksikäytön estämiseksi.
KIPINÄN Pornhubin vastaiseen kampanjaan ovat antaneet Yhdysvalloissa viime aikoina ilmitulleet sivustoon kytkeytyvät rikostapaukset.
Viime syksynä otsikoihin nousi tapaus, jossa 15-vuotias tyttö löytyi oltuaan kateissa lähes vuoden, kun hänen äidilleen kerrottiin Pornhubista löytyvistä videoista, joissa tyttöä raiskataan. Pornhub poisti videot, ja alaikäisen raiskauksesta epäilty mies odottaa parhaillaan oikeudenkäyntiä.
Viime vuonna 22 naista voitti siviilioikeudenkäynnin GirlsDoPorn-nimistä pornosivustoa vastaan. Sivuston omistajat tuomittiin ihmiskaupasta.
Los Angeles Timesin mukaan sivuston omistajat olivat huijanneet nuoria naisia lentämään San Diegoon mallintöiden perässä. Työn oikea luonne eli pornovideoiden tekeminen paljastui perillä. Naisille väitettiin, että videoita levitettäisiin dvd-levyillä vain yksittäisille asiakkaille, vaikka todellisuudessa videoita ladattiin muun muassa Pornhubiin.
IHMISKAUPAN mahdollistamisen ja raiskausvideoiden julkaisemisen lisäksi Pornhubia syytetään vetoomuksessa kostopornon ja salakuvatun materiaalin levittämisestä.
Pornhubin vastaisen kampanjan aloittanut Laila Mickelwait korostaa, ettei ongelma ole porno vaan valvonnan puute.
”Sivusto hyötyy naisten ja lasten raiskauksesta, seksikaupasta ja väkivallasta. Ei ole radikaalia ajatella, että maailman suosituimman ja suurimman pornosivun ei pitäisi antaa ansaita traumoilla, hyväksikäytöllä ja raiskauksilla”, Mickelwait sanoo Mea World Wide -sivustolle antamassaan lausunnossa.
Lähetä kommentti