Kiltit miehet ja pirttihirmut

Iltasanomien keskustelupalstalla pohditaan, miksi kiltit miehet saavat pirttihirmun vaimokseen? Voisi myös kysyä, miksi kilteille vanhemmille syntyy pikkukeisareita lapsiksi? Asiahan on niin, että jos mies on kiltti, niin naiset ja lapset hyppivät pöydillä. Naiset ja lapset ottavat valtaa niin paljon kuin heidän annetaan ottaa, vaikka he eivät osaisikaan sitä käyttää tai tulisikaan sen kanssa onnellisiksi. Toinen selitys ilmiölle löytyy markkina-arvoista. Kiltit miehet ovat miesten pohjasakkaa ja pirttihirmut naisten pohjasakkaa ja saman markkina-arvon omaavat henkilöt löytävät toisensa.

Missä vaiheessa naisista tulee pirttihirmuja? Tunteeko joku 17-vuotiaan pirttihirmun? Missä vaiheessa kehitys menee vinksalleen? Suunnittelevatko nuoret tytöt uraansa seuraavasti: "Juu, nyt minä olen itse sulous, mutta odottakaapa 20 vuotta, niin sitten minusta tulee kaamea pirttihirmu. Kyllä sitten on mukavaa." Jos joku omituinen tyttö haluaa välttää pirttihirmuksi tulemisen, niin miten se onnistuu vai onnistuuko mitenkään?

Kuinka tasokasta jääkiekkoa Suomessa pelataan? Legendahan kertoo, että Suomen liigan taso on mahtava. Mutta mietitäänpäs hetkia asiaa. Kuinka monta maailman 100 parhaan joukossa olevista kiekkoilijoista pelaa Suomessa? Ai ei yhtään? Entäs tuhannen parhaan joukossa olevista? Herran jestas, sanokaa nyt joku nimi. Jos suomalainen pääsee vaikkapa tenniksessä tai sulkapallossa maailman rankingissa 300 paikkeille, niin reaktio on lähinnä "hohhoijaa, niinkö huono se on?". Jos Kalpan maalitykki sattuu olemaan maailman 2500:ksi paras jääkiekkoilija, niin hänhän on uskomaton maailman luokan virtuoosi. Lajien väliseen vertailuun pitäisi saada jotain tolkkua. SM-liiga voitaisiin nimetä uudestaan vaikkapa korttelisarjaksi. Miksei kukaan kerro misseille, että ei jääkiekkoilijoiden kanssa kannata heilastella, kun ne ei pärjää maailmanlistallakaan?

Hesari kirjoittaa ison jutun nettipäiväkirjoista. Jutun tekijä on tosin asunut tynnyrissä, kun hän ei ole näemmä kuullut Pinserin listasta tai Bloggerista mitään. Minulle jossain määrin tutuista päiväkirjoista on mainittu Kanerva Eskola ja Ville Säävuori. Mediapsykologian tutkijan Anu Mustosen mielestä nettipäiväkirjan pitäminen vaatii vahvaa minäkuvaa. Anu tähdentää: "En suosittele nettipäiväkirjaa kenellekään, joka epäilee julkisuutta vähääkään." Parhaimmillaan nettipäiväkirja tekee tosin hyvää identiteettikehitykselle.

Myötäpäivään myllyt pyörii, vastapäivään vaimot jauhaa.
Suomalainen Sananlasku.

Nörtit koulussa

Ilkka Kokkarinen antaa linkin mainioon kirjoitukseen nörtteydestä kouluyhteisössä. Miksi älykkäämmät lapset ajautuvat helposti sosiaalisesti syrjäytyneiksi nörteiksi, kun taas suosio kasaantuu vähemmän fiksuille? Paul Graham sanoo selitykseksi tuolle ilmiölle sen, että suosituksi tuleminen vaatii lapselta täyttä omistautumista ja paljon työtä. Nörtille on tärkeämpää päteä älyllisissä harrasteissa kuin tulla suosituksi. Tietokoneet, shakkikerho ja muut älylliset harrasteet vievät nörtiltä suosituksi pääsemiseksi tarvittavan ajan. Selkeä esimerkki suosituksi tulemiseen vaativasta ajasta ja työstä ovat cheerleaderit. Harjoitellaan kovasti pomppimista, tekohymyä ja pyramideja lähes pelkästään suosion vuoksi.

Normaaleissa aikuisten yhteisöissä hierarkia määräytyy sen mukaan, kuka on kyseisessä yhteisössä paras. Paras urheilija joukkueessa tai paras ohjelmoija tietokoneyhtiössä. Vankiloissa ja kouluissa "paras" aines ei ole hierarkian kärjessä. Vankiloissa ja kouluissa vallitsee viidakon laki. Koulun viidakon laki on suosituimmuus. Vanhemmat kannustavat lapsia pärjäämään koulussa, mutta pärjääminen opiskelussa ei tee lapsesta yhtään sen suositumpaa. Lapset muodostavat suosituimmuustasoja, joissa alimpana olevia potkitaan yhä alemmas. Kaikkien ylempänä olevien on oltava mukana hivutuksessa, jotta he eivät itse joutuisi alimpana olevien joukkoon. Pahin aika olla nörtti on 11-17-vuotiaana. Lapset, niin kuin vangit vankiloissaan jätetään toisten kaltaistensa mielivallan armoille. Sitä pidetään normaalina käytäntönä ja murrosiän ongelmia hormooneista johtuvana, vaikka todellinen syy onkin armottomassa yhteisömallissa.

Jouni Kärkkäinen lopettaa Ihmissuhteiden lukemisen. Olen kirjoittanut kymmeniä juttuja, jotka ovat varmaan ollet monille liikaa, mutta on varmaan elämän ironiaa, että Jouni lopettaa lukemisen juuri silloin, kun yritän kirjoittaa tavallista fiksummin ihan oikeaan tutkimukseen nojaten epämääräisten sepitelmieni sijaan. Rimanalituksiin on listattu myös humanismia koskevat vitsailuni. Olen jotenkin kuvitellut, että humanisteista ja humanismista voisi heittää aika paksuakin juttua Erektuslaiseen henkeen ilman että kukaan ottaisi siitä oikeasti nokkiinsa. Voin sanoa, että en osaa tarkalleen sanoa, mitä humanismi on ja miksi sitä pilkataan, mutta koska humanismin pilkkaaminen kuuluu mielestäni hyviin Erektuslaisiin perinteisiin, niin enhän minäkään voi jäädä asiassa Pekkaa pahemmaksi. Ilmeisesti humanismihuumorini ei ole kuitenkaan niin hauskaa kuin miltä se itsestäni vaikuttaa. Täytyy varmaan keksiä parempia humanistivitsejä seuraavaksi kerraksi.

Ilkalla ja Markulla on epäselvyyttä alempitasoisuuden määritelmästä. Tuo käsite on todellakin hiukan epämääräinen. Tässä hiukan hahmottelua selkeämmästä jaottelusta: 1) Alimman tason miehillä ei ole naisseuraa syystä tai toisesta, eikä juurikaan toivoa paremmasta(ilman tasonsa nostamista). Seksiä he saavat vain rahalla. 2) Alemman tason miehet joutuvat maksamaan saamastaan seksistä rahalla tai vähintään suunnilleen samalla määrällä uhrattua aikaa ja vaivaa. 3) Ylemmän tason miehet saavat seksiä ilmaiseksi, mutta eivät välttämättä riittävästi ilman työtä asian eteen. 4) Ylimmän tason miehet saavat seksiä ilmaiseksi(eli ilman rahaa tai työn tekoa asian eteen) niin paljon kuin haluavat. Eräs alempitasoisuuden rajan määrittely-yritys: "Jos ihminen joutuu käyttämään sinkkuna ollessaan seksin saamiseksi vähintään saman verran aikaa ja vaivaa, kuin siihen kuluisi rahaa, niin hän on alempitasoinen."

Miksi sumopainijat ajavat säärensä?
Vastaus: Jotta heitä ei luultaisi suomalaisiksi feministeiksi.

Ralli ei ole oikeaa urheilua

Lajifanaatikon saa helposti suunniltaan, kun sanoo, että hänen lajinsa ei ole urheilua. Kellään ei oikein tunnu olevan käsitystä, mitä se urheilu sitten oikeastaan tarkasti ottaen on. Oleellista kuitenkin on, että oma laji on urheilua. Pitäisikö urheilussa tulla hiki? Tuleehan rallissakin hiki - ainakin silloin, jos on yli kolmekymmentä lämmintä ja ilmastointi on rikki. Pitääkö urheilijalla olla rautainen kunto? No, aika kova kunto pitää rallikuskillakin olla, että jaksaa vetää afterrallyt kybällä, niin kuin Kankkuset ja kumppanit tekevät.

Mikä rallissa sitten on vikana urheilumielessä? No, rallin harrastajia on ymmärrettävistäkin syistä kovin vähän maailmanlaajuisesti ajatellen. Mitä vähemmän harrastajia, sitä vähemmän lahjakkaat voivat lajissa pärjätä. Riittää kun lapsena pääsee ajamaan traktorilla ja osaa englantia saman verran kuin keskiverto eppuluokkalainen. Toki rallikuskiksi pääseminen on vaativaa siinä suhteessa, että kaikilla ei ole varaa tuhlata milliä autolla päristelyyn. Jos lajeja laitettaisiin vaativuusjärjestyksiin niin ralli olisi lähellä häntäpäätä. Suomesta löytyisi todennäköisesti kymmeniä tuhansia lahjakkaampia kuskeja kuin mitä Suomen huippukuskit ovat, jos heillä vain olisi mahdollisuus ja rahaa lajin harjoittamiseen.

Media nostaa lempilajit esiin ja silloin lajin todellisella vaativuudella ei ole merkitystä. Rallissa viehättää sen vaarallisuus tai oletettu vaarallisuus. Kolareitahan ihmiset odottavat näkevänsä, vaikka tekopyhästi kaikki toivovat, että mitään ei tapahtuisi. Katsojamäärät kolminkertaistuisivat, jos Harjun Betoni toimittaisi ralliin reunapehmusteet. Pienenä poikana minäkin innostuin rallista. Nyt tilanne on evvk. Ja voiko mitään typerämpää mediaviihdettä olla, kun kuskien haastattelut pikataipaleiden välillä? Aina samat vastaukset samoihin tyhmiin kysymyksiin.

Minun puolestani voisivat kieltää rallit kokonaan. Perustelut: Luontoa saatuttavaa, kuntoa nostattamatonta, vääriä ihanteita luovaa ökyilyä. Pistäisivät pojille polkuautot ja katsoisivat sitten kuka on paras ja kellä on paras tekosyy keskeytykseen. Oikea urheilu kunniaan ja rahamiesten pelleurheilut unholaan.

Ihmissuhteet testi: Oletko suvaitsevainen

1. Olet muuttamassa ja sinulla on kaksi vaihtoehtoa: Alue, jossa asuu lääkäreitä, partiolaisia ja pappeja ja alue, jossa asuu mustalaisia, pakolaisia ja työttömiä. Kummelle alueelle muutat?
a) Pakolaisten alueelle tietenkin, niin saan lisää väriä elämään!
b) Hmm...lääkäreiden alue on varmasti turvallisempi minulle ja lapsille, mutta ei pakolaisia ja muita ei voi tuomita rikollisiksi näkemättä heitä. Kai minun olisi heitettävä nopalla, kummalle alueelle muuttaisin.
c) Häh? Pakolaisten alue olisi eristettävä sähköaidalla, jotta minä ja lääkärit saisimme olla rauhassa!

2. Olet palkkaamassa liikkeeseesi uutta työntekijää ja sinun on valittava kahdesta hakijasta: Toinen hakija on täysin tatuoitu ja hänellä on kilo rautaa naamassaan, toisella taas on puku ja pilkullinen kravatti. Kumman palkkaat?
a) Tatuoidun tietenkin. Ihmiset tulevat katsemaan kehotaidetta ja liike saa lisää asiakkaita.
b) Jaahas, tatuoitu karkottaisi kyllä asiakkaat, mutta en voisi syrjiä ihmistä ulkomuodon perusteella. Ehkäpä arpoisin kortilla, kumman ottaisin.
c) Voihan rähmä! Ottaisin puvullisen ja tarkistaisin, onko tatuoidusta hemmosta voimassa olevaa etsintäkuulutusta.

3) Istut puiston penkillä kun huomaat, että vieressäsi oleva mies katsoo rintojasi ja masturboi. Miten reagoit?
a) Ilahdun, koska huomaan kelpaavani muillekin. Sitten työnnän rintaani eteenpäin, jotta hän saisi paremman näköalan.
b) Ei tunnu kyllä hyvältä, mutta eihän tuosta mitään harmia ole kenellekään, joten hymyilisin varmaan väkinäisesti.
c) Apua! Poliisi! Palokunta!

4) Olet menossa sokkotreffeille, mutta sinun valittava kahdesta treffiehdokkaasta. Toinen heistä on normaalipainoinen ja toinen sikaläski. Kumman valitse treffikumppaniksi?
a) Sikaläskin tietenkin. Semmoinen pysyy kotona kaverina, eikä huitele pitkin maita ja mantuja juoksentelemassa.
b) Tuota, sikaläskeys on aika kuvottavaa, mutta se ei silti estä estä ihmistä olemasta sisäisesti kaunis. Toisaalta, en voisi syrjiä ihmisiä ulkomuodon perusteella, joten kaipa minä arpoisin tulevan treffikumppanini.
c) No jo on! En kai minä läskiä deittailisi, vaikka se olisi viimeinen ihminen maailmassa!

5) Hyvännäköinen samaa sukupuolta oleva homoseksuaali tekee sinulle ehdotuksia. Miten reagoit?
a) Suostun! Olen aina haaveillut homoilun kokeilusta.
b) Niin, suostuisin, jos ehdottelija olisi hyvännäköinen eri sukupuolen edustaja ja ihmisiähän ei saa syrjiä sukupuolisen suuntautumisen perusteella, joten..ääh tämähän on ihan mahdoton tilanne. Arpa saisi ratkaista.
c) Soittaisin poliisit ja nostaisin syytteen seksuaalisesta ahdistelusta.

6) Olet menossa metrojunaan, jossa on kaksi vaunua. Toinen vaunu on täynnä nunnia ja toinen on täynnä nahkatakkisia, parrakkaita motoristeja. Kumpaan vaunuun menet?
a) Motoristien vaunuun tietenkin! Niillä on paremmat jutut kuin nunnilla.
b) Nunnien vaunu vaikuttaa turvallisemmalta, mutta eivät kai kaikki motoristitkaan ole mitään uhkailijoita ja pienestä suuttujia. Se on ihan fifty-fifty valinta.
c) Nunnien vaunuun tietenkin. Ja soittaisin sitten varmuuden vuoksi nimettömän ilmiannon metrossa riehuvista motoristeista.

7) Pakolaiset vievät sinulta työpaikan, asunnon ja puolisosi. Miten reagoit?
a) Yo man! Globalisatio on tosi nasta juttu!
b) Pahaltahan tuo tuntuu, mutta onhan vähäosaisia ulkomaalaisia toisaalta pyrittävä auttamaan kaikin keinoin.
b) Saatana, leikkaan hiukset veks ja liity skinheadeihin. Tulee pesäpallomailalle uutta käyttöä nääs!

Tulokset kommenttiosastolla:

Uskottomuus eri ammateissa

Iltalehden kyselyn mukaan liikemiehet ja ja myyntiedustajat ovat pahimpia pettäjiä. Vaikka kysely ei olekaan erityisen tieteellinen, niin se antanee silti melko tarkasti osviittaa petollisuuteen altistavista ammateista. Noiden kahden ammatin jälkeen on pitkä väli ja sitten tulevat baarimikot, toimittajat, urheilijat, portsarit ja rekkakuskit. Muusikot ja näyttelijät ovat tietenkin oma lukunsa. Jos joku ottaa tieten tahtoen puolisonsa noista ammateista, niin uskottomuuteen kannattaa varautua etukäteen. Jos puolisolta odotetaan rikkumatonta uskollisuutta, niin tietenkään puolisoa ei kannata valita noitten ammattien edustajien joukosta. "Ammatti, johon liittyy matkustelua, normaalin työajan ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa tai jossa tehdään tiivistä tiimityötä, voi tasoittaa tietä rinnakkaissuhteille." Paradoksaalisena ilmiönä mainitaan, että menestyjät pettävät, mutta duunarit eroavat. Kertooko tuo sitten siitä, että uskollisuus ei ole kuitenkaan kovin tärkeä kriteeri suhteen koossapysymisen kannalta?

Keskisuomalainen kertoo koulupojista tehdystä tutkimuksesta, että suosituksi päästäkseen pojan pitää olla kovanahkainen. Naljailun kohteeksi joutuessaan ei saa näyttää, että kirpaisee. Paitsi silloin, kun haukutaan homoksi. Suositut pojat eivät myöskään ilmennä sukupuoltaan normista poikkeavalla tavalla. Hyvät jätkät eivät ole tyttömäisiä. Pojat ärsyttävät ja nimittelevät toisiaan. Tytöillä vastaavaa käyttäytymistä ei esiinny. Poikien käyttäytyminen tähtää nokkimisjärjestyksen hakemiseen väkivallattomin keinoin. Pehmopoikien on joko muokattava itsensä hyväksyttävämpään kuosiin tai jäätävä porukan ulkopuolelle. Heidän tapansa olla poika on uhka heidän turvallisuudelleen kouluyhteisössä.

On vanhempia, jotka haluavat kasvattaa lapsensa herkiksi ja tunteviksi yksilöiksi sukupuolittuneen mallin sijaan. Hyvää tarkoittava kasvatus voi kuitenkin tehdä pojalle karhunpalveluksen, jos pojasta tulee pehmo, jonka on muokattava itseään tai jäätävä porukan ulkopuolelle. Vaikka Pekka Saurien sun muitten yksilökasvatukset kuulostavat edistyksellisiltä ja hienoilta, niin mitä niillä tekee, jos niitten oppien mukaan kasvatetulle pojalle käy huonosti. On helpompi kasvattaa lapsensa maailmassa pärjääviksi kuin muuttaa maailma lapsilleen sopivaksi.

Keskisuomalainen kysyi myös 6 ja 7-vuotiailta lapsilta humanismista ja lapsien suustahan kuulee tunnetusti totuuden: "Humanistinen tarkoittaa, että on humalassa ja sitten menee kirkkoon."

"Isyys", Naistutkimuslista ja Sukupuoliroolit

Jaahas, jos verenpaine alkaa laskea uhkaavasti, niin ainahan voi mennä lueskelemaan naistutkimuksen tiedotuskananavan tekstejä: "Suomessa prostituutiokeskustelu jää valitettavasti pyörimään täysin turhanaikaiseen pohdiskeluun siitä, "onko miesten seksuaalisten tarpeiden tyydyttäminen perusoikeus?" (mitä se ei tietenkään ole!)". Kuinkahan paljon tuolta naistutkimuslistalta löytyy oikeasti kriittistä ajattelua feminististen arvojen toitottamisen lisäksi?

Ilkka Kokkarinen esittää linkin, jossa on lukuisia todisteita siitä, että hyvin monen lapsen isä ei oikeastaan ole isä ollenkaan. Esitin aiemmin vaatimuksen, että miehiään huijanneet naiset pitäisi laittaa täysimääräisiin korvauksiin miestensä huijaamisesta ja heidän elämänsä pilaamisesta. Naiset tuntuvat olevan asiasta kovin hiljaa. Miksi ihmeessä tuon informaation valossa isyystestit eivät ole pakollisia? Voiko paljon julmempaa tekoa olla, kuin miehen huijaaminen toisen miehen lapsen isäksi? Ilkalla on myöskin linkki avioliiton todennäköisen onnellisuuden selvittämiseksi matemaattisin keinoin. Myöskin ero voidaan laskea matematiikan keinoin. Naistenlehtiin olisi syytä saada lisää matematiikkaa ja vähemmän romanttista, epäeksaktia höpinää.

Kitupiikki kirjoittaa 8.8 erilaisista sosiaalisista sukupuolirooleista. Miesten kanssa ollessa pitää hallita sujuva "pikku puhe" ralleista, formuloista ja jääkiekosta. Naisten kanssa pitää hihitellä arjen epähauskoille sattumuksille ja luodata ympäröivää ihmisverkostoa. Kun miesporukassa alkaa kertomaan jotain juttua, niin jutun pitää olla tosi hauska, ainakin hauskempi kuin edellisellä sanojalla. Tai sitten jutun pitää olla muuten poikkeuksellinen. Jos mitään todella ihmeellistä ei ole tapahtunut, niin sitten pitää vaieta. Jutustelussakin on kilpailuhenkisyys mukana. Naisten jutut kertovat tavallisista tapahtumista, joissa ei tapahdu mitään ihmeellistä: "Menin kauppaan ja arvatkaa mitä - unohdin ostaa maitoa!" Tässä vaiheessa tyttöporukka helähtää sosiaaliseen yhteishenkeä luovaan nauruun. Mies ajattelee: "Siis mitä ihmettä, mikä tuossa oli niin hauskaa, eikö teillä ole oikeasti hauskoja juttuja? Kertokaa nyt edes joku "Pikku Kalle"-vitsi."

Kirjoittaminen ja ajankäyttö

Matkalla muistuttaa seitsemästä webbiin kirjoittamisen kuolemansynnistä. 1. "Luulen olevani Jumala". Tuota aihetta käsittelee myös Merten. Minä näen asian niin, että tällaisessa kommentoitavassa kirjoitusmuodossa Jumalana oleminen ei ole kovin paha asia. Palautetta tulee heti monilta suunnilta. Jumalalta kuulostamisen voi välttää olematta esittämättä mitään reippaita väitteitä tai esittämällä ne ainakin anteeksi pyydellen. Tietty nöyryys on hyvästä kirjoittamisessa ja erityisesti kirjoitusten palautteen käsittelyssä. Mitä tapaus "Perhoseen" tulee, niin suurin kohuhan nousi mielestäni "Messiaan" suhtautumisessa annettuun palautteeseen, josta ei löytynyt kaivattua nöyryyttä. Kukapa ei toisinaan kirjoittasi huonosti harkittuja lauseita, mutta nöyrtymisellekin kritiikin edessä pitäisi löytyä paikkansa. Jumaluudesta voi tulla silloin ongelma, jos luulot ylittävät kyvyt.

Syntien toinen kohtaa osuu suoraan "Juhaa leukaan". "Jaarittelu: On surullista, että niillä, jotka kirjoittavat eniten, on useimmiten vähiten sanottavaa. Mene asian pointtiin ja lopeta sitten." Viides synti: "Otsikointi ei oikein onnistu" osuu kyllä Marjutia omaan leukaan.

Just sopivasti kyselee 7.8 ainakin Erektuslaisilta, mistä löytyy aikaa pitkille kirjoituksille ja mistä tuo aika on pois? Pois menevän ajan voi jakaa kahteen ryhmään: Aika, joka on oikeasti pois jostakin ja aika, jota olisi jäänyt muutenkin. Bloggaaminen on vähentänyt minun kohdallani ainakin muuta nettisurffailua, keskusteluryhmien seuraamista ja niihin kirjoittelua, television katselua ja lehtien lukemista. Aikaa jota jää minulle muutenkin ehkäpä tavanomaista enemmän löytyy mm. seuraavista puuttuvista toiminnoista: En lähettele koskaan tekstiviestejä, soittelen puhelimella mahdollisimman harvoin, enkä lähettele juurikaan sähköpostiviestejä. Eniten aikaa jää puuttuvasta sosiaalisesta elämästä. Olen sen verran introvertti ja visuaalisesti suuntautunut, että kaipaan paljon omaa aikaa pohdiskeluille ja tuijottamiselle. Sosiaalinen elämä on paikallaan sopivissa määrin, mutta liika sosiaalistuminen alkaa Benropemaisesti ahdistamaan. Voisi sanoa, että Ihmissuhteet ja ihmissuhteet tasapainottavat toisiaan sopivassa määrin. Liika nettailu tekee mökkihöperöksi ja liika sosiaalistuminen ahdistaa, eikä vastaa luoviin tarpeisiin.

Blogien seuraamiseen ei mene kovin paljoa aikaa. Kirjoittaminen, kirjoitusten pohtiminen ja julkaiseminen on usein työläämpää. Töissä pitää kuitenkin käydä, liikuntaa ja urheilua harrastaa ja aika paljon on tullut mökkeiltyä ja kalastettuakin. Siihen päälle sitten sosiaalisia koukeroita, kodin ja kissojen hoitoa ja lopun aikaa voi vaikkapa bloggailla. Jos käyttäisin netissä käyttämäni "turhanpäiväisen" tuijottelun vaikkapa bloggailuun, niin voisin kirjoittaa varmaan ainakin kolminkertaisen määrän tekstiä. Ja jos kirjoittaisin enemmän ajatusten virtaa tiivistetymmän tekstin sijaan, niin voisin jopa viisinkertaistaa tuotokseni(kahdeksas kuolemansynti:uhkailu). Aikaa kirjoittamiseen sinällään löytyy, ongelmana on käyttää se tehokkaasti silloin kun sitä on.

Kansanedustajien palkat

Kansanedustajien palkkoja on nostettu ja yleisönosastot ovat odotetusti täyttyneet tyytymättömien kansalaisten rutinasta. "Miksi kansanedustajien palkkoja nostetaan 10 prosenttia ja duunareitten palkkoja 10 centtiä?" Jos unohdetaan nostot ja korotukset hetkeksi ja mietitään, kuinka suuri kansanedustajan palkan pitäisi olla? Onko palkalla vaikutusta työn tai valittavien kansanedustajien laatuun? Jos on, niin onko kansanedustajien tekemien päätösten laadulla suurtakin väliä?

Ajatellaanpa vaikkapa jääkiekkojoukkuetta. Joukkueen fani saattaa miettiä, miksi aina korotetaan tähtipelaajien palkkoja, mutta juottomiesten palkkoja ei koskaan? Tähtien palkkoja pitää korottaa siksi, että saadaan heidät pysymään omassa joukkueessa. Mitä enemmän tähdille maksetaan, sitä parempi joukkue saadaan kasaan. Sama pätee eduskuntaankin tietyin varauksin. Vertailussa eräänä ongelmana on, että edustajia ei valita suoraan kykyjen perusteella, vaan vaaleilla, jolloinka kansalaiset saattavat valita huonon joukkueen kaikesta huolimatta. Tuostakin huolimatta suurempien palkkojen maksaminen kannattaa laadun parantamiseksi. Jos palkat ovat huonot, niin tähtiä ei saada edes ehdokkaiksi, jolloinka on varmaa, että sillä joukkueella ei pärjätä. Jos tähtiä on ehdokkaina, niin on tilastollisesti selvää, että heitä myös valitaan.

Toinen ongelma on politiikan luonteessa. Jos valitaan vain hyvällä palkalla eduskuntaan tulevia tähtiä, niin ovatko he kaikki hyvätuloisten kannattajia? Pitääkö huonotuloisten aseman varmistamiseksi valita huonotuloisia edustajia? Nostaisiko eduskunnan palkkojen korottaminen vain kokoomuksen ehdokkaiden tasoa? Noin varmaan kävisi jossain määrin, mutta arvelen kyllä, että tähtiehdokkaita löytyisi läpi puoluekentän.

Onko sitten kansanedustajien tason nostamisella vaikutusta heidän työnsä laatuun? Olisivatko lait parempia? Olisivat, mutta on hyvin vaikea perustella palkankorotusten tarvetta tuolla argumentilla tavalliselle kansalle, joka haluaa selkeitä vastauksia todennäköisyyksien sijaan. Miten lait olisivat parempia? Mitkä nykyiset lait olisi säädetty paremmiksi? On myös ajateltava, kuinka paljon kansanedustajien tason nostamisesta kannattaa maksaa? Jos korotamme palkkoja 10 miljoonalla eurolla, niin kuinka paljon parempia kansanedustajien pitää olla, jotta palkankorotus olisi hintansa väärti? Tuohon on mahdoton antaa selkeää vastausta. Oli miten oli, varmaa kuitenkin on, että kansanedustajien palkkoja korottamalla saamme todennäköisemmin parempia edustajia eduskuntaan.

Naistutkimus, abortti ja feminismi

Monet junioribloggaajapojat miettivät, minne kannattaisi mennä aloittamaan opiskelut lukion jälkeen. Minä suosittelen naistutkimusopintoja Oulussa. Miksi ihmeessä? No, satuin lukemaan ainejärjestön sivuja, joilta löytyikin todella mielenkiintoinen opintosuunnitelma: " Naistutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestöllä on kunnianhimoisia tavoitteita olla muutakin kuin bileidenjärjestäjä. Toimintamme on monimuotoista ja vaihtelevaa ja lähtee ainejärjestössä mukanaolevien opiskelijoiden innostuksesta ja tarpeista. Sauna- ja videoiltojen lisäksi olemme suunnitelleet mm. porno-opintopiiriä, jossa tutustuttaisiin pornoon ja seksiteollisuuteen omakohtaisesti, katsomalla pornovideoita ja -lehtiä, käymällä oululaisissa stripparipaikoissa ja seksiliikkeissä." Uuuh...minulle tuli yhtäkkinen tarve pyörtää kaikki pahat puheeni naistutkimuksesta...

Elleissä on keskustelu aborttitapauksesta, jossa äiti on tehnyt abortin salaa isältä, mutta joka on paljastunut sittemmin. Tässä keskustelusta poimittuja naisten mielipiteitä tapauksesta: 1)"Luuletko, että vaimostasi olisi tullut hyvä äiti ja lapsesta onnellinen lapsi, jos vaimosi olisi pakotettu/olisit pakottanut vaimosi äitiyteen vaikkei hän vielä koe olevansa siihen valmis?", 2) "Vaimosi päätyi tuohon ratkaisuun salassa, koska luulen, että hän kokee sinun painostavan häntä." 3) "Ole ylpeä vaimosi teosta kaikesta huolimatta ja kunnioita häntä. Todennäköisesti hän ei halunut painostusta sinun taholtasi (näin olisi varmaankin käynyt) ja siksi salasi sen. Naisella on oikeus mielipiteeseen "en ole valmis äidiksi". Se, että hän salasi raskauden sinulta ei ole epäluottamusta sinua kohtaan. Ihmisillä on erilaisia pelkotiloja ja tämä voi olla yksi niistä." 4) "Jos olet valmis isyyteen mutta nykyinen puoliso ei, vaihda naista äläkä valita. Nainen todellakin voi päättää äitiydestään ja valmiuksistaan ihan itse ja hyvä että näin on."

Naisten kommentit osoittavat, että he eivät kannata juuri minkään sortin tasa-arvoa aborttiin liittyen. Naisella on jopa oikeutus tehdä abortti salaa, koska jos hän olisi kertonut asiasta miehelle, mies olisi saattanut painostaa häntä pitämään lapsen. Olen muuten sitä mieltä, että kaikille lapsille pitäisi tehdä pakolliset isyystestit. Tutkimuksethan osoittavat, että 10 prosentissa tapauksista "isäs ei oo isäs vaikka luulet niin." Miehiä huijanneet naiset pitäisi laittaa edesvastuuseen teoistaan ja täysimääräisiin korvauksiin miesten uhraamasta ajasta, vaivasta, rahasta ja elämästä. Lopuksi linkki kirjoitukseen feministeistä.

Palvonta, poikamies ja uusi meemi

Näkymä rannalta arvelee, että tämä blogi on varovasti laajentamassa aihepiiriään. Se on aivan totta. Laajennan aihepiiriäni varovasti alempitasoisten miesten ylemmän puoliskon seksinpuutteen käsittelyyn. Ehkäpä jo muutaman vuoden päästä olen laajentunut käsittelemään keskitasoisten miesten seksinpuutettakin. Näkymä rannalta laittaa liikkeelle myöskin uuden meemin: Kehu blogi päivässä. Blogien määrä on kasvanut jo niin suureksi, että Top-listalla taaempana olevat blogit alkavat käydä tuntemattomaksi erämaaksi. Olisi varmaan hyvä idea esitellä joitain silmään sattuneita vähemmän suosittuja, mutta jollakin tavoin muuten kunnostautuneita blogeja suuremmallekin yleisölle. Pistetään haaste eteenpäin muille bloggaajille ainakin yhden peräpään blogin kehumiseksi.

Itselleni silmään sattuneita mielestäni listasijoitustaan ansioituneempia peräpääblogeja ovat ainakin runsassisältöinen yleisblogi Laak.info, harvinaista aikuisempaa bloggausta edustava Tuulikannel, laajasisältöinen Juuso Hyvärinen ja itseänikin kiinnostavista asioista raportoiva Mustafarkkuisen miehen murinoita.

Poikamies.com on uusi runollinen listablogi. Siinäpä oivaa mallia naisten hurmaamiseen. Kaikilla eivät tosin lahjat ja ja siirapinsietokyky riitä moisen sivun ylläpitoon. Poikamiehen motto on: "Kysymys ei ole siitä, että pitäisi löytää tyttö, jonka kanssa haluaa mennä vuoteeseen - olisi löydettävä se tyttö, jonka kanssa haluaa nousta ylös." Kuulostaa varsin romanttiselta. Itse olen jo sen verran kyyninen, että käytännössä motto lienee arvioni mukaan 90 prosentin todennäköisyydellä: "Tärkeintä ei ole auton osto, vaan mahdollisimman monen auton koeajo." Ja kaikkihan tietävät, että koeajolle päästäkseen täytyy ainakin näytellä auton ostamisesta kiinnostunutta. No, ehkä olen vain pessimisti. Ehkä maailmassa on vielä aitoa romantiikkaa.

Naiskansalainen kirjoittaa: "Mies joka palvoo naista kuin uutta auringonjumalaa saa ainakin minut pinkomaan lähimmälle pururadalle parinsadan kilometrin lenkille." Tuo lause herättää luonnollisesti kysymyksen miksi? Siksi, että palvomalla jotakuta palvoja myöntää olevansa palvottavaansa alempitasoinen. Ja kaikkihan tietävät, mitä naiset ajattelevat alempitasoisista miehistä. Monet miehet tekevät juuri tuon alkeellisen palvontavirheen. Miehen pitää katsoa haluamaansa naista alaviistoon, niin nainen ei katoa pururadan kätköihin.

Tatuoinnit ja lävistykset ovat ällöjä

Otsikko edustaa omaa mielipidettäni tatuoinneista ja lävistyksistä. Toiset ovat asiasta varmastikin täysin päinvastaista mieltä. Suhtautuminen tatuointeihin jakaa muutenkin kansan kahtia - toiset inhoavat ja toiset rakastavat. Oma ällötykseni on lähes täysin tunneperäistä. Ei minulla ole noita asioita vastaan mitään erityisiä järkisyitä kuten vaikkapa terveyteen liittyen. Minun on suorastaan vaikea ymmärtää, miksi joku ottaa tatuoinnin tai lävistyksen, koska ne mielestäni ainoastaan rumentavat ihmistä.

Tätä aihetta pitäisi varmaan käsitellä hienotunteisesti - jotta ei joutuisi tekemään "Perhosta" - sillä kaikki vankilakundit, mafian miehet ja motoristit ovat tatuoituja. Tatuointi on perinteisesti ilmentänyt sitoutumista johonkin ihmisryhmään, kuten merimiehiin tai vankeihin. Ihmiset liittävät tatuoinnit mielessään vieläkin noihin ja muihin negatiivisväritteisesti julkisuudessa esiintyneisiin ryhmiin. Miksi ihmiset haluavat ehdoin tahdoin osoittaa yhteenkuuluvuutta tuollaisten ryhmien kanssa? Sitä on vaikea ymmärtää, kun ajattelee, miten paljon tatuoinnit ja lävistykset vaikeuttavat vaikkapa työnsaantia.

Miesten tatuoinnit ja lävistykset ymmärrän jotenkin siinä valossa, että Yksilöksi ryhtyminen nostaa enemmän miehen markkina-arvoa kuin itsensä leikkeleminen vähentää sitä. Naisten tapauksessa asia on päinvastoin. Mikään yksilöpyksilöityminen ei korvaa menetettyä kauneutta. Ymmärrän myöskin tatuoinnit siinä tapauksessa, jos kuuluminen johonkin viiteryhmään suorastaan vaatii niitä. Valittaminen lävistysten seurauksista on lähinnä naurettavaa: "Viddu, ne ei ottanut mua töihin, kun mulla oli kilo rautaa naamassa. Ihmisiä ei saisi arvostella heidän ulkomuotonsa mukaan". Ihmisiä arvostellaan joka tapauksessa heidän ulkomuotonsa mukaan. Eniten parinvalintatilanteissa ja paljon myöskin muissa tilanteissa, kuten työhönotossa.

Minulla on sellainen teoria, että mitä enemmän ihmisellä on lävistyksiä, tatuointeja, hassuja hiusmalleja ja omituisia vaateparsia, niin sitä enemmän niiden tarkoitus on korvata persoonan ohuutta. "Viddu, mulla on vihreät hiukset ja niitit takissa. Nyt mun persoonassa on sisältöä." Ihmisillä, joilla on jotain oikeaa tekemistä ei ole aikaa ripustella rautoja nänneihinsä ja kääriä hiuksiansa rastakampauksille. Ihan hiehoahan se on varmaan, jos erikoistehosteet nostavat itsetuntoa, mutta parempi olisi hankkia jotain oikeita itsetunnon aineksia koristautumisen sijaan. Nuorille tytöille sanoisi, että jos mieli tekee nenärengasta tai pientä tatskaa, niin ruvetkaa mieluummin vaikka lenkkeilemään. Kilo rautaa naamassa ja yrmeä ilme ei tee kenestäkään tavoiteltua kuningatarta.

Uskottomuus ja toisena naisena oleminen

Uskottomuus puhuttaa ihmisssuhdekeskustelupalstoilla, kuten Elleissä. Yleisimmin keskusteluissa syyllisen osassa on mies ja keskustelun ydin pohtii toisen naisen problematiikkaa. Onko uskottomuuden suurin syy miehessä vaiko toisessa naisessa? Jos kummatkin ovat syyllisiä, niin miten syyllisyys jakautuu heidän keskensä? Vaimoilla on usein tapana kohdistaa arvostelun kärki toiseen naiseen miehen sijasta. Se onkin tietenkin järkevää, jos tavoitteena on taistella miehestä. Sitoutuminen puolisoon on yhteisön paineista ja ja ihmisen sitoutumistaipumuksesta johtuen niin voimakas, että liitto päättyy varsin harvoin eroon, vaikka toinen nainen tuntuisikin toisinaan paljon houkuttelevammalta vaihtoehdolta.

Miehillä on varmaan joku evoluutiobiologinen kaava, joka saa heidät etsimään itselleen toisia naisia, mutta kun valinnan paikka vaimon ja toisen naisen välillä tulee, niin valinta kohdistuu huomattavan usein vaimoon, vaikka liitto ei niin ruusuinen olisikaan. Toisille naisille miehen palaaminen vaimon helmoihin tulee katkerana yllätyksenä, koska mies on usein luvannut ihan vilpittömästikin jättää edellisen elämänsä. Hetket toisen naisen kanssa voivat olla miehelle huumaa, mutta kun suhde paljastuu ja kriisi iskee, niin tilalle astuvat toiset vahvemmat tunteet, jotka tekevät sivusuhteelle stopin. Esimerkkinä voisi muistella Timo T. A. Mikkosen seikkailuja kymmenien naisten kanssa anteeksiantoineen ennen lopullista lähtöä. Uskollisuus ja uskottomuus kuviota voisi verrrata laihduttamiseen. Aluksi sitoudutaan laihdutukseen, mutta sitten herkkujen himo alkaa painaa päälle vähitellen ja lopulta niitä napsitaan salaa kaapista. Lopulta tulee kriisi, jossa punnitaan elämänarvot uudelleen: Haluaako ihminen olla laiha vai munkkien salasyöppö?

Kannattaako toiseksi naiseksi ryhtyä? Miksi toiseksi naiseksi ryhdytään, kun kokonaisiakin miehiä olisi saatavina? Totuus on, että hankkimalla miehen osaomistukseen nainen voi saada itselleen tasokkaamman miehen kuin hakkimalla koko-omisteisen miehen. Nainen käyttää silloin seksuaalimarkkina-arvoaan hyväksi parisuhdemarkkina-arvonsa sijaan. Toisena naisena olemisessa on hyvät puolensa: Nainen voi vain nauttia miehen parhaista puolista ilman riitelyjä, nainen voi nauttia miehen tarjomista kestityksistä ja toistuvasta suhteen vahvistamiseksi tehdystä iskemiskäyttäytymisestä, jollaiseen miehen ei tarvitse vaivautua liitossa ollessaan, nainen voi nauttia sinkkuuden, tuoreen seksin ja nopean suhteen lopettamisoption ihanuudesta. Monelle naiselle toisena naisena oleminen onkin ilo ja autuus - aluksi. Toisena naisena oleminen voi olla antoisaa, jos nainen pystyy hyväksymään sen, että enempää ei tule ja sen, että hän ei ehkä kelpaisikaan muuhun kuin toisen naisen rooliin.

Jossakin vaiheessa useimmille toisille naisille tulee kuitenkin himo saada enemmän. Mies täytyy saada omaksi. Silloin alkavat ongelmat ja lopussa seisoo helposti toisen naisen emotionaalinen tuho. Ukkomiehiin on helppo rakastua, koska se on monille naisille tapa saada hyväksyntää ilman oikean suhteen aloittamisen ja kelpaamisen problematiikkaa. Seksi kelpaa ainakin ukkomiehille, eikä naisen tarvitse miettiä luonteensa ehkäpä muita heikkouksia, jotka kaatasivat helposti tavallisen suhteen. Asiasta voisi kehitellä sellaisen teorian, että naiset, jotka huomaavat ainakin alitajuisesti, että heillä ei ole tietyistä luonteenpiirteistä johtuen mahdollisuutta päästä tavalliseen onnelliseen parisuhteeseen, hakeutuvat toisen naisen rooliin, jossa noista luonteenpiirteistä ei ole haittaa. Nuo haitalliset luonteenpiirteet nousevat toki esiin sitten, kun toinen nainen alkaa hakeutumaan ykkösnaisen rooliin.

Toisena naisena olemisessa on muutamia vakavia ongelmia. Ongelmia, jotka kostautuvat pitkällä tähtäimellä. Nainen joutuu elämään salailevaa elämää, mikä loitontaa häntä normaaleista sosiaalisista ympyröistä. Suurin ongelma on siinä, että nainen ei pysty kasvamaan ihmisenä samalla tavalla, kuin oikeassa suhteessa ollessaan. Nainen ei joudu kohtaamaan luonteensa heikkoja puolia ja kehittämään niitä, eikä hän opi sietämään miehen vikoja, jotka tulevat vääjäämättä esiin oikeassa parisuhteessa. Toisena naisena oleminen on antautumista nautintojen vietäväksi, osittaista luopumista itsekurista, itsekunnioituksesta ja elämänhallinnasta ja tyytymistä korvikkeeseen. Toisena naisena oleminen voi olla parasta, mihin joku nainen pystyy, mutta se ei ole pitkällä aikavälillä parasta, mitä nainen voi parhaimmillaan saavuttaa.

En ole fiksu - siksi valintani on Ihmissuhteet-blogi

Tiramisu suunnittelee blogilleen omaa T-paitaa. Tekstivaihtoehtoina ovat mm. "En lue TIRAMISUa" ja "TIRA ja MISU on lumppuja". Idea omasta Ihmissuhteet-blogipaidasta vaikuttaa houkuttelevalta. Tässä muutamia paitateksti-ideoitani:
- Alempitasoiset miehetkin lukevat Ihmissuhteet-blogia!
- Jos sinulla ei ole ihmissuhteita, lue Ihmissuhteita.
- TrioErektus on housussas!
- Uskallan olla YksilöPyksilö - luen Ihmissuhteet-blogia
- Feministitkin rakastavat Ihmissuhteet-blogia - Not.

Alempitasoiset miehet voidaan jakaa karkeasti kahteen eri ryhmään: 1) Oikeasti alempitasoisiin ja 2) rakenteellisesti alempitasoisiin miehiin. Oikeasti alempitasoisen miehen ominaisuudet ovat yksinkertaisesti niin huonot, että hän ei kelpaa juuri kenellekään siedettävän tasoiselle naiselle. Rakenteellisesti alempitasoisella miehellä ei välttämättä ole muita erityisen huonoja ominaisuuksia kuin se, että hän ei kykene syystä tai toisesta iskemään itselleen naista. Lyd kyselee kommenttiosastolla, ajanko minä oikeasti alempitasoisten miesten asiaa vaiko rakenteellisesti alempitasoisten asiaa? Kyllä minä ajan molempien ryhmien asiaa, mutta sydämeni on rakenteellisesti alempitasoisten miesten puolella.

Mistä rakenteellisen alempitasoisuus johtuu? Eräs syy löytyy ihmissuhdemarkkinoiden huonosta toimivuudesta moniin muihin markkinoihin verrattuna. Jos alempitasoisilla miehillä olisi mahdollista esitellä itsensä koko Suomen naisten potentiaalisille kumppaniehdokkaille, niin hyvin monet heistä löytäisivät itselleen kumppanin. Käytännössä alempitasoisen miehen itsensämarkinointimahdollisuudet rajoittuvat kantabaariin tai nettideittailuun. Baarissa iskeminen vaatii rutkasti itseluottamusta, taitoa, supliikkikykyjä ja kykyä kestää jatkuvia hermoja raastavia pakkeja. Baarissa vaivana on myöskin "tuntemattoman miehen syndrooma". Nettideittailu vaatii hyviä kirjoitustaitoja ja erottumiskykyä sadoista muista kirjoittajista.

Rakenteellisen alempitasoisuuden juuret ovat siinä, että jos mies ei saa nuorena miehenä kokemusta naisteniskennästä, niin rima iskennän aloittamiseen nousee vuosien karttuessa. Naisten iskentä vaatii itseluottamusta ja parhaiten itseluottamusta saa, kun onnistuu naisten iskennässä. Miehen olisi päästävä nuorella iällä positiiviseen itseluottamusta kasvattavaan kierteeseen. Naiset ovat tuossa asiassa paremmassa asemassa, koska heidän ei tarvitse kehittää iskemiseen vaadittavaa itseluottamusta tai emotionaalista suojakilpeä pakkien kestämiseksi. On paljolti vanhempien vastuulla johdattaa poikansa itseluottamusta kehittävään positiiviseen kierteeseen naisten suhteen, jotta pojasta ei tulisi rakenteellisesti alempitasoista miestä.

Mene meikkamattomana baariin

Elleissä kysytään: "Mistäs mahtaa johtua se, että baareissa kaikkein fiksuimmat miehet tuntuvat lähestyvän juuri silloin, kun ei ole tullut kummemmin itseään pyntättyä?" Naisen käsitys omasta markkina-arvostaan baarissa menee aika tarkkaan suhteessa hänen ulkoiseen habitukseensa. Iltapukuun kääriytynyt nainen pitää itseään prinsessana, jolle kelpaa vain prinssi. Samalle naiselle tuulipusakassa kelpaavat myöskin tavalliset miehet. Kumpikin sukupuoli etsii paria etsiessään henkilöä, jolla on korkea markkina-arvo, mutta jonka käsitys omasta markkina-arvostaan ei ole korkea. Samalla tavalla kuin vaikkapa asunnon ostajat etsivät hyvää, mutta halpaa asuntoa, josta saa pienellä pintaremontilla lähes uuden veroisen.

Toisinaan kuulee naisten etsivän "miestä, joka on komea, mutta joka ei itse tiedä sitä". Komeat ja sen tietävät miehet ovat täynnä itseään ja pitävät itseään luojan lahjana naisille. Heillä on rima korkealla ja välttämättä kukaan ei kelpaa heille. Miehen kannattaa komeudestaan huolimatta käyttäytyä niin, kuin hän ei tietäisi olevansa komea, vaikka oikeasti onkin. Sama pätee myös naisiin. Arkinen pynttäytymätön pukeutuminen viestii naisessa sitä, että hän on kauniimpi kuin mitä hän kuvittelee olevansa. Ykköset päällä oleva nainen lähettää päinvastaisia signaaleja. Jos nainen haluaa miesseuraa baarista, hänen kannattaa silloin laittautua mahdollisimman vähän.

Minttu pahoittelee, että "Me, elämme maassa, jossa pitää miehelle lain voimalla ja rangaistuksella uhkaamalla yrittää saada perille se, ettei puolisoa saa pahoinpidellä." Eikös tuo asia ole ihan samalla lailla joka maassa? Paitsi tietenkin niissä lukuisissa maissa, joissa vaimoa saa pahoinpidellä melko vapaasti. Minttu pitää pahoinpitelmättömyyttä itsestäänselvyytenä ja lähtökohtana. Noinhan asia onkin Suomessa, vaikka asia ei maailmanhistoriallisesti ja globaalisti olekaan niin. Siitä olen Mintun kanssa samaa mieltä, että hakkaavien miesten kanssa ei pitäisi mennä naimisiin ja vielä vähemmän toistuvasti naimisiin, kuten monet naiset tekevät. Olen esittänyt monta kertaa, että on olemassa paljon vapaita pieniä, heikkoja ja nössöjä miehiä, jotka eivät lyö naisia ja jotka eivät edes pärjää tappelussa naiselle. Miksi naiset eivät valitse sellaisia miehiä? Miksi naiset valitsevat sen aggressiivisimman ja isoimman miehen? Eivätkö naiset suostu ottamaan vastuuta valinnoistaan? Ilmeisesti on mukavampaa olla marttyyri, kuten tapaukset Matti ja Mervi sekä Upi ja Saija osoittavat.

Naiskansalaisella ja parilla hänen ystävällään on ongelmana miesten runsaus. Pitäisikö muutaman miehen kanssa seurustella samanaikaisesti ja miten juttu tulisi hoitaa? Arawn on tiukasti sitä mieltä, että moiset yhtäaikaissuhteet ovat tuomittavaa pettämistä. Päinvastoin kuin Naiskansalainen arvelee, minulla ja alempitasoisilla miehillä ei ole mitään naisten polysuhteita ja heidän pitämiään haaremeita vastaan. Mitä enemmän yhdellä naisella on miehiä, sitä todennäköisemmin kaikki miehet pääsevät edes naisen osaomistussuhteeseen. Osaomistus on parempi kuin ei naista ollenkaan. Synteesinä molempien noitten naisten mielipiteistä minä ehdotan, että Naiskansalainen yhtävineen pitää useita miehiä kerrallaan, mutta ihan rehellisen avoimesti, niin kyse ei ole minkään sortin pettämisestä. Voin vakuuttaa, että miehiä löytyy kyllä, vaikka heille sanookin tapailevansa myös muitakin miehiä. Minä ja alempitasoiset miehet otamme ilolla vastaan naisten pitämät haaremit, mutta tuomitsemme miesten pitämät haaremit.

Ala-asteella ei opi mitään

Ala-asteen opettajista ja kirjastonhoitajista on tullut sellaista palautetta, että noissa ammateissa tarvitaan älyä ja korkeaa koulutusta. Varmaan melkein jokaisessa ammatissa vaaditaan älyä, jos pyritään huippusuoritukseen, mutta jos pyritään tyydyttävään esitykseen, niin veikkaisin, että noita mainittuja ammatteja pystyisi tekemään kohtuullisen hyvin parin viikon kurssituksella. Ala-asteen opetuksessa on se vika, että ala-asteella opetellaan kaikki ne asiat, jotka olisi hyödyllistä muistaa aikuisena. Ala-asteelaiset muistavat ja tunnistavat kaikki kasvit ja kaikki eläimet, mutta aikuiseksi tultuaan ne on jo ehditty unohtaa. "Miten erottaa kuusen ja männyn toisistaan?" Kaikki linnutkin näyttävät joko variksilta tai räksiltä. Entäs maantieto sitten? Maantietoa olisi hyvä osata, jos vaikka joutuisi "maailman ympäri"- visaan. Minäkin muistin pienenä kaikki maat, niiden tärkeimmät vientituotteet, niiden bruttokansantuotteen, asukasluvun, kielen jne. Nyt minulla ei ole harmainta hajuakaan vaikkapa Jugoslaviasta. Ainut minkä muistan on DDR. Ala-asteella pitäisi opetella kaikkea hyödytöntä, kuten logaritmejä, derivointia, mitoosia ja meioosia tms. Ne voisi sitten unohtaa hyvällä omalla tunnolla aikuiseksi päästyään.

Portti naisten maahan käsittelee Cosmon artikkelia, jossa naisille annetaan ohjeita siitä, mitä miehelle ei saa sanoa. Miehelle ei saa kertoo omista intiimiongelmistaan kuten hiivasienestä, miehen penistä tai seksitaitoja ei saa arvostella eikä miehelle saa paljastaa harrastaneensa seksiä lukuisten muitten miesten kanssa. Arawn moittii ohjeita siitä, että ne keskittyvät miehen egon pönkittämiseen sen sijaan, että mies kehittäisi egoaan vahvemmaksi. Arawn taitaa unohtaa, keiden kanssa Cosmotytöt seurustelevat. Cosmotytöillä on sairaan rikkaat ja menestyneet miehet, joiden ei tarvitse sietää egoaan mollaavia naisia. Tavallisten miesten egoa voi tietenkin kyykyttää mielin määrin, mutta jos haluaa pitää tasokkaan miehen, niin on opeteltava elämään tasokkaan miehen ehdoilla. Siihen Cosmon ohjeet ovat hyvin paikallaan. Mitä enemmän naisella löytyy intoa miellyttää kumppaniaan, sitä tasokkaamman kumppanin hän pystyy saamaan. Kyllä Cosmo sen sentään tietää.

Arawn moitti Cosmoa patriarkaalisten asenteiden vahvistamisesta. Siitä, että naisen olisi löydettävä mies ja pidettävä hänet tyytyväisenä. Kaikkihan juontuu siitä, että nykynaisella on kaksi perusselviytymisstrategiaa: 1) Hankkia tasokas mies, pitää hänet tyytyväisenä ja elää siivellä hänen rahoillaan. 2) Hankkia oma ura ja omat rahat ja toivoa, että joku riittävän kelvollinen mies löytyy, jota ei tarvitse erityisemmin miellyttää. Cosmossa ollaan sentään ymmärretty, että strategia 2 on riskistrategia pariutumisen suhteen. Jos naisella on hiukan ulkonäköavullista pohjaa ja korkeintaan keskinkertaiset lahjat, niin kannattaa panostaa strategiaan 1, niin kuin Cosmo neuvoo. Jos ei siis halua todennäköistä tulevaisuutta yksinhuoltajana Alepan kassalla.

Ilkka Kokkarinen esittää oman vastaimitaationsa humanisteista(?). Muodostuukohan imitoinnista uusi blogisodankäynnin salainen ase? Ehkäpä se pitäisi kieltää Geneven sopimuksen nojalla. Polittisesti epäkorrekti kertoo kirjoitusperiaatteekseen, että hän pysyy ulkona interblogistisesta diskurssista. Olen hiukan sitä mieltä, että omat kirjoitusperiaatteensa kannattaa pitää pääosaltaan omassa päässään. Muuten kirjoittelu menee helposti seuraavan tyyliseksi: "En kirjoita tästä aiheesta enää...lupasin eilen, että en kirjoita tästä enää, mutta teen nyt poikkeuksen...olen luvannut 100 kertaa, että en kirjoita tästä enää, mutta kirjoitan taas."

Hesari kertoo 2.8, että sisällissodat syntyvät maissa, joissa nuorten miesten osuus on 35-55%. Yli kolmekymppisinä miehistä tulee niin velttoja, että he eivät jaksa sotia. Joukkoväkivalta on tutkijoiden mukaan nuorten miesten keino saada käsiinsä voimavaroja, jotka muuten eivät olisi heidän ulottuvillaan. Lopullisena päämääränä on suvun jatkaminen. "Tärkeintä sodassa ei siis ole henkiin jääminen, vaan se, että henkiin jääneet saavat helpommin naisia." Tuosta tulisi muuten hieno motto alempitasoisille miehille heidän taistelussaan tasa-arvon puolesta. Alempitasoisten ATM.nörttien osuus väestöstä alkaa lähennellä 35%, mikä merkitsee oman teoriani mukaan todennäköistä sotaa. Harva nörtti selviää tuosta sodasta, mutta toivotaan, että he saavat paremmin naisia. Hesari kirjoittaa edelleen: "Toimeentuloa vailla olevan mielestä sotilaaksi ryhtyminen voi olla paras mahdollinen vaihtoehto, vaikkei isänmurha kummittelisikaan alitajunnassa. Jos toiveet ja odotukset ovat menneet myttyyn, myös vihan lietsonta ottaa helposti tulta."

Portti naisten maahan käsittelee "nollakysymyksiä". Nollakysymys on sellainen, jolla ei todennäköisesti saa mitään uutta informaatiota, olivat asiat sitten miten tahansa, koska siihen saa aina saman vastauksen. Ja jos nollakysymyksellä saa uutta informaatiota, niin se informaatio on sellaista, jota ei olisi halunnut kuitenkaan kuulla. Nollakysymyksiä ovat esimerkiksi: "Näytänkö minä sinun mielestäsi lihavalta?", "Onko sinulla suhteissa ollessasi tapana olla uskoton?" ja "Maistuiko ruoka?". Nollakysymykset ovat itseasiassa eräs kidutuksen muoto, jolla vastaaja pakotetaan valehtelemaan tai tuntemaan huonoa omatuntoa siitä, että hän saattaa valehdella kuitenkin, vaikka vastasikin rehellisesti. Nollakysymysten esittäminen parisuhteessa on erityisen vakava osoitus henkilön arvostelukyvyttömyydestä.

Helle ei tee hyvää terveydelle

Helteet ovat pehmittäneet monet päät, eikä Isosiskokaan ole poikkeus, kun hän vertaa prostituution ostamista ja myymistä toisiinsa seuraavasti: "Myös hakkaaminen ja hakatuksi tuleminen kulkevat käsi kädessä, samoin raiskaaminen ja raiskatuksi tuleminen. Pitäisikö myös hakatuksi ja raiskatuksi tuleminen kriminalisoida? Prostituutiossakin on kyse seksualisoituneesta väkivallasta." Ettei vaan Isosiskon takana olisi joku vitsikäs teekkarismies?

Isosisko kirjoittaa myöskin: "Joidenkin kansanedustajienkin mielestä vammaisilla pitäisi olla oikeus ostaa seksiä. Ihmisillä ei kuitenkaan ole mitään perus- tai ihmisoikeutta seksiin." Elikkä ihmisillä on perusoikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen, koska...? Kuka nuo perusoikeudet on keksinyt? Jumala? Allah? Paavo Lipponen? Eikö Suomen eduskunta voi päättää ihan mistä perusoikeuksista haluaa? Ei ole olemassa mitään PERUSoikeuksia, jotka olisivat ylhäältä annettuja. Kyllä voimassa olevat perusoikeudet ovat ihan demokraattisen diktatuurin valitsemia.

Isosisko on huolissaan naispuolisten vammaisten asemasta: "Kukaan näistä vammaisten puolestapuhujista ei ole ollut huolissaan siitä, mistä saadaan riittävästi miespuolisia prostituoituja vammaisten naisten ostettaviksi." Voin valistaa isosiskoa sen verran, että ei vammaisten naisten tarvitse ostaa seksiä, jos he eivät välttämättä halua. Vammainen nainen voi laittaa ilmoituksen vaikkapa deittinettiin, jossa hän sanoo: "Olen vammainen nainen ja haluan seksiä". Sitten vammainen nainen voi valita mieleisensä miehen satojen jalojen miesehdokkaiden joukosta seksuaalisten himojensa tyydyttäjäksi. Huh huh. Toivottavasti helteet loppuvat ja pian.

Polittiisesti epäkorrekti ottaa puheenaiheeksi liikuntapaikat. Minäkin olen ihmetellyt, mistä löytyvät yhteiskunnan rahat vaikkapa mäkihyppytornien rakentamiseen? Kuinka moni suomalainen harrastaa mäkihyppyä? Miten mäkihyppy parantaa kuntoa? Miksei mäkihypyssä ole painosarjoja, vaan laji suosii riisitautisia? Eivätkö mäkihyppyyn satsatut rahat mene lähes täysin miesten hyväksi, sillä eihän naisten mäkihyppyä ole olemassa?

Minusta yhteiskunnalliset liikuntaan suunnatut rahat tulisi käyttää lähes kokonaan perusliikuntaan ja huonokuntoisimpien hyväksi, jolloinka käytettyä rahaa kohti saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. Eräänlaista priorisointia siis. Olisi järkevää suosia vaikkapa sulkapalloa ja sählyä monien kalliimpia urheilupaikkoja vaativien lajien sijaan. Miksi huippu-urheilua yleensä tuetaan valtion rahoista? Onko siinä joku tolkku, että suomalaisten olisi pärjättävä väkisin epäluonnollisten ja kokonaisvaltaisten harjoitteidenkin avulla? Miksi parhaan aineksen annetaan toimia kokopäiväisinä urheilijoina, kun oikeita töitäkin olisi tehtävinä? Pistetään mieluummin pitkäaikaistyöttömät urheilemaan ammattimaisesti.

Jaahas, se on näemmä tämä blogi noussut Googlen halutuloksissa ykköseksi hakusanalla "ihmissuhteet" - niukasti ennen Sonera Plazaa. Pidin jossain vaiheessa Googlea aika paskana hakukoneena, mutta kyllähän se näköjään osaa laittaa oleellisen ensimmäiseksi. Hakukoneet kehittyvät todellakin suurin harppauksin.

Älyä vaatimattomat ammatit

Olen hiukan pohtinut, pitäisikö alempitasoisten miesten treenata itsensä timmiin kuntoon saadakseen naisia, niin kuin naiset saavat miehiä. Olisihan siinä tietty järki ja tuloksiakin varmaan tulisi, jos alempitasoiset miehet treenaisivat vaikkapa neljä tuntia päivässä. Sain tuosta myös toisen loistavan idean palkkatasa-arvon ratkaisemiseksi, jossa naisille ei tarvitsisi maksaa samaa palkkaa kuin miehille. Naisethan voisivat normaalin päivätyön lisäksi mennä neljäksi tunniksi osa-aikatyöhön, jolloinka he saisivat yhteenlaskettuna melkein yhtä hyvää palkkaa kuin miehet! Nerokasta, eikö totta?

Sorsamatti kirjoittaa sukupuolierofeminismistä: "Sukupuolierofeminismin mukaan miehet ja naiset ovat erilaisia, ja siksi heitä tulee arvioida erilaisilla moraalisilla kriteereillä. On esimerkiksi niin, että miesten täytyisi hoitaa puolet ennen naisille ja palvelijoille kuuluneista paskahommista. Naisten ei kuitenkaan tarvitse osallistua perinteisesti miesten hoitamiin paskahommiin, miehethän sopivat paremmin kaikkiin ronskiin puuhiin." Noinhan se tasa-arvo toteutuu feministien mielestä. Kun kyse on paskahommista, niin miehet ovat niihin fyysisesti kelvollisempia, mutta kun kyse on mukavammista hommista, niin naiset ovatkin yllättäin vähintäänkin yhtä hyviä.

Sorsamatti kyselee myöskin, miksi vaikkapa opettajiksi pitäisi valita tyhmiä ja huonosti motivoituneita henkilöitä? Tuskin huonosti motivoituneita henkilöitä kannattaa valita mihinkään ammattiin, mutta tyhmiä ihmisiä kannattaa valita sellaisiin ammatteihin, joissa ei vaadita juurikaan älyä: Ala-asteen opettajiksi, kirjastonhoitajiksi, lastentarhan opettajiksi jne. Älyllisesti paras aines kannattaisi säästää älyllisesti vaativampiin hommiin. Yhteiskunnalla ei ole varaa sellaiseen tuhlaukseen, jossa älykkäimpiä henkilöitä käytetään älyllisesti vähiten vaativiin tehtäviin, vaikka yhteiskunnan älyllinen kerma haluaisikin mainittuihin älyllisesti helppoihin hommiin. Kenkää persuksille noille aloille hakeutuville älyköille.

Tommi kritisoi jakoa alempi- ja ylempitasoisiin miehiin keinotekoiseksi. Jaon pointti on siinä, että sillä pyritään vaikuttamaan feministien ja naistenlehtien käytäntöön puhua miehistä, kun he tosiasiassa tarkoittavat ylempitasoisia miehiä. Jaottelun tarkoitus on kannustaa vertailuihin naisten ja alempitasoisten miesten välillä, jolloinka todellinen tasa-arvotilanne ja miesten huono asema käy paremmin selville.

Uusia blogejakin näyttää taas putkahtaneen ihmisten ilmoille. Hyvältä, mutta ei-fiksulta näyttää ainakin Poliittisesti epäkorrekti, joka kirjoittaa tasa-arvosta näin: "Pisteitä pitäisi siis antaa armeijan käyneille naisille, mutta myös niille naisille jotka eivät käy armeijaa. Jopas on loogista ja tasa-arvoista. Siviilipalvelusmiehet kiittävät Anttilaa tasa-arvon ajamisesta. Jos armeijasta saa jotain hyvitystä jossain, niin tottakai ne, ja vain ne, jotka ovat käyneet armeijan saavat tämän hyvityksen. Jos katsotaan että armeija luo jotain valmiuksia, joiden perusteella voidaan hyvittää jotain opintoja tms. niin miksi armeijaa käymättömiä naisia pitäisi jotenkin kompensoida tästä?"

Juice ja läskiperseiset akat

Juice on arvostellut naisten taipumusta levitä läskiperseisiksi sitten, kun mies, talo ja lapset on hommattu. Monet ovat ottaneet noista sanoista itseensä, kuten Iltalehden fiksu kolumnisti Jyrki Lehtola, joka ironisesti vihjailee, että Juicella ei ole paljon varaa valittaa toisten läskiperseistä, kun ei itsekään ole mikään namu. Tuosta herää tietenkin se kysymys, että tarvitaanko toisten ulkonäöstä huomautteluun erityistä "varaa", elikkä sitä, että itse on hyvännäköinen? Monestihan valitetaan, että mahakkaat keski-ikäiset miehet arvostelevat naisten ulkonäköä, vaikka heillä ei olisi siihen "varaa". Miksi ulkonäköjä arvostellessa pitää olla "varaa"?

Jyrki Lehtola unohtaa, että Juicella on varaa arvosteluun markkina-arvon muodossa, vaikka ulkonäköä ei olekaan. Juice on karismaattinen ja rikas mies. Kyllä hänellä on varaa vaatia perseen leviämättömyyttä, koska kapeaperseisiä tulijoita on oven edusta pullollaan. Samalla tavalla kuin joillakin miehillä on varaa vaatia, että nainen pitää huolta ulkonäöstään, on naisilla usein varaa vaatia, että mies pitää huolta varallisuudestaan. Jos nainen nai miljonäärin ja jonain päivänä tuo miljonääri vain ilmoittaa, että hän on tuhlannut kaikki rahansa, niin kyllä naisella on syytä olla äkämystynyt.

Portti naisten maahan pitää myöskin miesten raiskaamista pahana asiana. Minä olen samaa mieltä, jos raiskaajana toimii 130kg Kake vankilan suljetulla osastolla. Jos raiskaajina sen sijaan ovat missikilpailun perintöprinsessat, niin en pidä miesten raiskaamista ollenkaan pahana asiana, kuten eivät varmaan monet muutkaan miehet. Raiskauksen pahuus miesten tapauksessa riippuu paljolti siitä, kuka sen tekee. Minusta miehen raiskaukseen syyllistyneitä perintöprinsessoja ei pitäisi tuomita ankarasti, jos ollenkaan, sillä heidän tekemänsä rikos on kärsimysmielessä kovin vähäpätöinen.

Tangokuningatar Saija Tuupasen häät siirtyvät. Jos veikkauksia saa esittää, niin ne siirtyvät todennäköisesti mappi ööhön Saijan nousseen markkina-arvon vuoksi, kuten kaikille misseillekin käy. Luultavasti Saija löytää jonkun aivan ihanan jääkiekkoilijan. Jos arvaukseni on väärä, niin tässä on sitten ohjeita avioliiton varalle Morsiamen kirjasta(1944): "Avioliitto tyhmän kanssa: Järki ei pysty tyhmään ja hyvyys kilpistyy hänestä tehottomana. Useimmissa tyhmissä ihmisissä on se vika, etteivät he osaa salata tätä kiusallista ominaisuuttaan. Sillä tyhmä on miltei aina myös lörppö. Täytyyhän hänen puhua, koska häneltä muutoin loppuisi kokonaan järjenjuoksu. Suusta pursuavat sanat kuvastavat aivojen hämytilaa ja pitävät sitä vireillä." Jos tuosta lainauksesta sana "puhua" vaihdetaan sanaan "kirjoittaa", niin saadaan osuva kuvaus keskiverto humanistibloggaajasta.

Sinkkuja Morsiamen kirja luonnehtii seuraavasti: "Naimattomat kehittyvät harvoin tasapuolisesti, eri suhteissa kelvollisiksi. Tavallisesti he ovat jollakin tavalla vajavaisia ja omituisia, oikullisia, pikkumaisia ja he omaksuvat joukon ikäviä tottumuksia. Pahimmassa tapauksessa heidän itsekkyytensä muuttuu suorastaan sairaalloiseksi. Myöhemmällä iällä ilmestyy naimattomille tyhjyydentunto. He eivät saa rauhaa kysymykseltä: Miksi elän?" Vanhoista teksteistä löytyy usein hämmästyttävän epäfiksuja viisauksia.

Pahin haukkumanimi

Melanie ehdottaa kommentissaan, että alempitasoiset miehet treenaisivat itselleen komean kropan. Ja että se vaatii tiukan ruokavalion ja kovan treenin. Ihan hieno ajatus, mutta komean kropan saaminen on käytännössä vaikeampaa kuin miljonääriksi tuleminen, jos geneettistä pohjaa sen saavuttamiseksi ei ole. Ihmiset ja varsinkin naiset eivät tavoittele juuri mitään niin kiihkeästi kuin kaunista kroppaa? Kuinka monella ihmisellä silti on sellainen ja varsinkin, kuinka moni on pystynyt muokkaamaan täysin epäkauniin kropan kauniiksi? Ihmiset laihduttavat ja laihduttavat, mutta eivät laihdu. Joiltakin muokkaus onnistuu kuin luonnostaan ja joiltakin se ei tule onnistumaan koskaan.

Melkein kuka tahansa voisi päästä myös miljonääriksi. Ei tarvitsisi kuin mennä koulun jälkeen johonkin hanttihommiin, elää hyvin säästeliäästi ja sijoittaa ylijäävät rahat. Lehdessä oli joskus juttu tavallisesta duunarista, joka jäi nelikymppisenä pois töistä ja joka elää sijoitustensa korkotuotoilla. Alempitasoisuus johtuu tottakai usein ja muutenkin suurelta osaltaan tahdonvoiman puutteesta. Siitä, että ihmiset ovat inhimillisiä ja halujensa orjia. Mitä ihmissuhteiden nollasummapeliin tulee, niin alempitasoisuutta olisi edelleenkin, vaikka kaikilla miehillä olisi upea kroppa. Kriteerit vain muuttuisivat. Nykyajan alempitasoiset miehet ovat sikarikkaita verrattuna entisajan alempitasoisiin miehiin. Nollasummapelissä tuo sikarikkaus ei ole auttanut heitä, koska muutkin ovat yhtä lailla rikkaita. Pärjätäkseen nollasummapelissä pitää olla parempi kuin muut.

Falmawen kirjoittaa 1.8 ehkäpä kautta aikain parhaan ja mielenkiintoisimman postauksensa. Samassa postauksessa hän myöskin sanoo, että hän ei tule kirjoittamaan sellaisia enää, vaan palaa haircutbloggauksen pariin. Falmawenin pahan mielen syykin selviää. Paha mieli ei tullutkaan siitä, että minä olisin kyseenalaistanut hänen totuuksiaan, vaan siitä, että: "On myös kovin ärsyttävää huomata, että joku, joka on eri mieltä kanssani, ei osaa edes argumentoida kunnollisesti oman kantansa puolesta." Tuohon ei sanoa kuin että AUTS!

Kaikista pahimman mielen Falmaven on saanut nimittelystä. En yhtään ihmettele, sillä toisten nimittely on rumaa. Osaatteko arvata mitenkä Falmawenia on nimitelty? Hitleriksi? Kommunistiksi? Alempitasoiseksi? Homoksi? Ei, vaan vielä pahempaa, nimittäin humanistiksi: "Niin joo, tämä humanistiksi nimittely. Se, että olen eri mieltä esimerkiksi Ilkan kanssa, ei mielestäni vielä tee minusta humanistia." Joskus ennen ihmiset olivat ylpeitä humanismistaan. Nyt siitä on tullut kirosana. Kohta lapsetkin hiekkalaatikollakin solvaavat toisiaan humanisteiksi. Lapsi, joka ei hallitse tekniikkaa hiekkalinnan rakentamiseksi on kauhea humanisti.

Falmawen kirjoittaa kirjoittaa myöskin markkina-arvoteoriasta ja ihmettelee, miksi siitä vouhkaavat henkilöt ovat yleensä matalan markkina-arvon omaavia? Jaa, miksi Siwan hinnat kiinnostavat eniten niitä, joilla on vähän rahaa, eivätkä niitä, jotka ovat miljonäärejä? Sinisilmäiset matalatasoiset miehet ovat herttasarjoista oppineet, että pitää vain löytää se oikea. Etsiessään oikeaa he huomaavat, että eivät he kelpaa kellekään likään oikealle. Jokin täytyy olla pielessä? Eivätkö herttasarjat kertoneetkaan totuutta? Markkina-arvoteoria kertoo heille, että he eivät kelpaa sellaisina kuin mitä he ovat. Heidän pitää kehittää itseään(toistaiseksi, kunnes olen saanut politikoitua heille tasa-arvoisen aseman. Siihen voi tosin mennä about 5-10 vuotta).