Kyynisyys

Jonathan Duffy analysoi aikamme kyynistyvää ilmapiiriä:

"Ihmiset luottavat instituutioihin vähemmän kuin koskaan; hallitukseen, mediaan ja suuriin yrityksiin. Jos luottamus jatkaa vähenemistään, jotkut teoristit ennustavat huonoa tulevaisuutta, sillä luottamus on sivilisaation kulmakivi. Ilman sitä emme vaivautuisi nousemaan ylös sängystä.

Kyyisyys - miltei automaattinen usko, että sinulle valehdellaan - ei ole uutta. Eniten ihmiset uskovat lääkäreihin ja opettajiin. Filosofi Onora O'Neill sanoo, että kyynisyys on vastaus informaation täyteiseen aikaamme."

Seiska kertoo, että Tauski on mukiloinut Virpiä, jonka jälkeen Virpi vaellellut kaupungilla päämäärättömänä ympäriinsä. Vastanaineiden häämatkakin Thaimaaseen on vielä tekemättä. Virpi kertoo, että hän lähtee kyllä matkalle, kun hän on sitä niin paljon odottanut. Tauski taas sanoo, että hän lähtee häämatkalle ex-vaimonsa kanssa. Jutussa puhutaan avioerosta, mutta jos Virpi on kestänyt 10-vuotta toisena naisena, niin eiköhän hän pienen hakkauksenkin kestä. Ja jos ei kestä, niin kyllä Tauskille ottajia riittää, onhan hän kuitenkin loppujen lopulta aika ihana mies.

Hauska tarina opiskelijasta, jota luullaan professoriksi Kiinassa

Uusin Ilman naista sarjakuva.

Kasvata poikasi luuseriksi

Isosisko kirjoittaa:

"Tytöt ja pojat ovat erilaisia, mutta biologialla ei ole tämän kanssa juuri mitään tekemistä. Sukupuoli on opittua. Ihmisistä aletaan syntymästä alkaen tehdä tyttöjä ja poikia. Siksi pojat ovat poikia. Poikia olisi kuitenkin mahdollista kasvattaa erilaisiksi. Heistä ei tarvitse tehdä ”poikia”. Minulle tuli mieleen, että heistähän voisi kasvattaa vaikka alistuneita ja nujerrettuja, hiljaisia, hiljennettyjä ”tyttöjä”, niin koulu sopisi heillekin eikä tarvitsisi enää väittää, että koulu syrjii heitä."

Voin kai olettaa, että Isosisko kasvattaa ainakin omat poikansa koekaniineina hiljaisiksi alistujiksi, joita kiusataan ja joista kasvaa tyttöjen halveksimia luusereita. En tiedä yhtään tervejärkistä äitiä, kuka kasvattaisi pojastaan vapaaehtoisesti alistuneen ja nujerretun, mutta toisaalta, eiväthän feministit muutenkaan oppejaan terveen järjen päälle perusta.

Päivän sarjakuva tähän skandaaliin liittyen: Persoonattomuuden huippu.

Koulumaailman tasa-arvo

Tulipa katsottua televisiosta A-talk, missä mukana oli mm. Marjo Vuorikoski, joka oli tutkinut ja päätellyt, että tytöillä menee koulussa huonommin, johtuen pääasiassa piilostereotyyppisistä kasvatusmetodeista. Marjo osoittautui noin livenä nähtynä juuri sellaiseksi höpö-tädiksi kuin mitä olettaa saattoi. Naiseksi, joka ei mene paskallekaan, jollei hän ole lukenut tutkimusta, että vessassa käynti on hyväksi terveydelle.

Marjo ihmetteli, että poikia pidetään koulussa seikkailijoina ja tyttöjä kiltteinä nykertäjinä. Mutta eikö asia ole muutenkin niin? Pojat seikkailevat pienestä pitäen tehden vaarallisia temppuja, kun taas tytöt hakeutuvat turvallisuuteen? Eivät nuo käsitykset ole opettajien piilokasvatuksella väkisin tekemiä malleja. Jos miettii vaikkapa skeittaamista, niin kuinka paljon skeittaavia tyttöjä näkee? Eipä juuri yhtään, koska skeittaus rohkeine ja vaarallisine temppuineen on pojille ominaista toimintaa.

Kun muut keskustelijat sanoivat, että huonosti menestyvistä oppilaista selvä enemmistö on poikia ja että tytöt viihtyivät koulussa paremmin, niin Marjolla ei ollut siihen mitään järkevää vastausta. Marjo alkoi vain toistelemaan, että tyttöjä pidetään kiltteinä ja poikia villeinä. Kun pojista tehtiin yleistyksiä, Marjo sanoi, että poikia ei pitäisi yleistää. Tytöistä hän teki kuitenkin yleistyksiä sen minkä kerkesi.

Eräs opettaja ohjelmassa sanoi, että jotkut pojat saattavat osata kieliä paremminkin kuin tytöt, mutta koska heidän oppinsa on tullut netistä ja peleistä, niin koulussa ei arvosteta sellaista kielitaitoa.

Suomi on saanut taas hieman uutta mainosta maailmalla.

Suomi-tietokilpailu osoittautui minulle ylivoimaiseksi(12/20)

Antisosiaalisuuden syy ja alkujuuri

New York Post kirjoittaa:

Ekspertit varoittavat, että lapset, jotka leikkivät ruumiin toimintoja matkivilla pilailuleikkikaluilla, saattavat kehittyä epäsosiaalisiksi. Tuollaiset lelut rikkovat tabuja ja hämärtävät rajan sosiaalisen ja epäsosiaalisen käyttäytymisen välillä.

Pieruvitsit, vessahuumori ja kiinnostus ruumiintoimintoihin on osa esipuberteetin luonnollista kehitysvaihetta. Vaikka vanhemmat pitäisivätkin tuollaista käytöstä hauskana, niin silti heidän kannattaisi pitää lapsensa erossa ruumiintoimintohuumorista. Muuten lapsesta saattaa kehittyä epäsosiaalinen.

Rakkaus voi tehdä eron terveyden ja sairauden tai elämän ja kuoleman välillä. Tohtori MM Bhamgara sanoo, että seksi on parannuskeino lievään masennukseen ja unettomuuteen. Seksi on hyväksi naisten hiuksille ja iholle, se vähentää A-tyypin persoonallisuuksien vihamielisyyttä, poistaa stressihormoneita ja auttaa immuunijärjestelmää.

Panu kirjoittaa osuvasti tytöistä ja pojista koulumaailmassa.

Huumoria(Varoitus: Linkki saattaa aiheuttaa lapsissa epäsosiaalista käytöstä).

Omituista antiikkia

Omituisen antiikin sivuilta löytää leikkeitä vanhoista lehdistä:

Neekerimaskeeraustuotteita, joita ei saa enää kaupoista.

Apu naisten kiellettyihin seksifantasioihin.

Omituinen ratsu.

Ei mitään uutta auringon alla.

Kumman tien valitset?

Entisajan prostituoitu. Pornoa(K-14).

Kirjasuosituksia seksuaalisesti vapautuneille(ja vähemmän vapautuneille).

New Mexicon aikomuksena on laittaa alkoholilukot pakollisiksi kaikkiin autoihin.

Tietokoneriippuvuus

Naiset kertovat Ellien keskustelussa miestensä tietokoneriippuvuudesta ja sanovat mittansa olevan täyden:

Mieheni viettää paljon aikaa tietokoneen äärellä. Viime yönä hän taas pelasi 4.30 asti aamulla. Itse en pysty nukkumaan, kun hän pelaa, koska näppäimistön nakutus kuuluu yläkertaan. Miehellä itsellään on koko ajan päällä eri rytmi kuin muilla perheessä; nukkuu päivällä, valvoo yöllä.

Myöskään mitkään sopimukset pelipäivistä tai ajoista eivät pidä - hän tekee niin kuin hän haluaa ja minusta tuntuukin, että hän elää vain itselleen ja tässä hetkessä. Perhe on vain rekvisiittana ympärillä ja minä se, joka mahdollistan hänen itsekkään tapansa elää.

Poikakaverini istuu tietokoneen edessa 24h vuorokaudessa! Olen kertonut useaan otteeseen kuinka yksinainen olen ja kuinka pahalta minusta tuntuu kun saan aivan yksikseni olla.

Vaivaako tietokoneriippuvuus tyypillisesti miehiä ja ovatko naiset yleensä se kärsivä osapuoli? Voin kyllä kuvitella, että öitä myöten jatkuvat pelit ja irkkaamiset tekevät hallaa parisuhdesovulle, vaikka itse en ole kumpaankaan noista harrasteista paneutunut. Voin varmaan luokitella itsenikin nettiriippuvaiseksi netissä käyttämäni ajan perusteella, mutta saan oman riippuvuuteni ainakin kuulostamaan terveemmältä kertoessani, että käytän ajan kirjoittamiseen, mitä pidetään yleisesti ottaen hienona ja sivistyneenä ajanvietteenä. Pelit ja irkkaus sen sijaan ovat yleisessä käsityksessä epäkypsän nuorison ajanhukkaa. Miksi pelaaminen on pahempaa ajanhukkaa kuin vaikkapa kirjoittaminen?

Riippuvuutta voidaan määritellä monella eri tavalla. Onko riippuvuutta se, että käyttää aikansa netissä epätuottavasti ja epäjärkevästi, vai onko se sitä vasta silloin, kun riippuvuus alkaa haitata työtä, harrastuksia ja ihmissuhteita?

Tiedemies pohtii sukupuoliroolien merkitystä koulussa ja kysyy:

Kummalla on korkeampi suhteellinen markkina-arvo, 15 vuotiaalla 9½ keskiarvon pojalla vai saman keskiarvon omaavalla tytöllä?

Vastaus on aika itsestäänselvä, mistä päästäänkin siihen, että menestyminen koulussa olisi syytä sitoa keinotekoisesti henkilön markkina-arvoon, jolloinka motivaatio opiskeluun kasvaisi varsinkin poikien keskuudessa räjähdysmäisesti. Naisettomuuden uhan kokevat jäävät häirikköpojatkin pänttäisivät derivointia kuin viimeistä päivää.

Naamioiden takana ottaa kantaa bloggauksen lopettamispuheisiin.

Poliittisesti epäkorrekti ottaa sarjakuvahaasteen vastaan. Varsinkin strippi nyyssiargumentointia kuulostaa kodikkaan tutulta.

Lauseista tehdyt virheelliset päätelmät

Lähes aina kun osallistun keskusteluihin blogini ulkopuolella keskusteluryhmissä ja varsin oikeassa elämässä, minulle sanotaan "mitä sinä tuolla ajat takaa?" tai "aijaa, sinä vain haluat, että..." tms. Onko oletusarvona kaikissa keskusteluissa se, että jonkun asian sanojalla on jokin "salainen" motiivi? Minä olen tottunut siihen, että tarkoitetaan juuri sitä, mitä sanotaan ilman, että takana olisi sen ihmeempiä tarkoitusperiä. Ilmeisesti olen ymmärtänyt käytännön kommunikaation lait väärin.

Miksi ihmisten pitää pehmennellä sanojaan, jotta häntä ei ymmärrettäisi väärin, vaikka hänen sanoissa sinällään kirjaimellisesti ymmärrettynä ei olisikaan mitään väärin ymmärrettävää? Eikö kommunikaatio olisi helpompaa, jos sanoista poistettaisiin kaikki vihjailevat merkitykset? Olisi vain tosia ja vähemmän tosia lauseita. Ei tarvitsisi kysellä, että "oletko sinä joku rasisti/sovinisti/misogynisti" jne.

Jukka Kajava kirjoittaa Miljonääri-Jussista seuraavasti:

"TV-katsojalle tarjotaan naiskuvaa, jonka mukaan raha ja vain se ratkaisee kaiken. Ihmisen arvo alenee. Entä sitten, kun ohjelman naiset alkavat taistellla ohjelman formaatin mukaisesti toisiaan vastaan. Aina pahenee."

George Bush sanoo, että Demokraatit vaarantaisivat USA:n talouden terveyden nostamalla veroja.

Minttu miettii, millaista miestä hän voisi suositella kummitytölleen ja kas kummaa, tuntomerkit sopivat minuun melkein kuin nenä päähän. En ole katkera äidilleni tai exilleni, en ole väkivaltainen, enkä määräile naisia juuri ollenkaan. Jos Mintun suositukset edustavat naisten yleisiä käsityksiä, niin kaiken järjen mukaan täällä pitäisi parveilla kummityttöjä laumoittain.

Kahdeksan vuotias poika läpäisi Microsoftin testin, joka on aikuisillekin vaikea.

Uusi ennätyspusu kesti 31 tuntia 18 minuuttia. Siitä tulikin mieleeni, miksi missään ei järjestetä televisioituja homojen suutelukilpailuita?

Rakkaus on kemikaalinen addiktio

Tiedemiehet ovat havainneet, että rakkaus on kemikaalinen addiktio ihmisten välillä:

Ehkäpä rakkaudettomuuttakin voi hoitaa lääkkeillä. Syvästi rakastuneen aivot eivät näytä samalta, kuin muita voimakkaita tunteita kokevien aivot, vaan samalta, kuin kokaiinia käyttävän aivot. Rakkaudessa aktivoituvat samat mekanismit aivoissa kuin addiktioissa yleensäkin.

Tutkija Helen Fisher kertoo, että rakkautta on kolmea eri laatua: Himoa, romanttista rakkautta ja pitkäaikaista sitoutumista, jotka ovat erillisiä ilmiöitä ja jotka tarvitsevat aivoissa eri kemikaaleja. Noiden ilmiöiden erillisyys tarkoittaa sitä, että on mahdollista rakastaa useampia henkilöitä samanaikaisesti, mutta eri tavalla.

Miehet viehättyvät kauneudesta, naiset rahasta, asemasta ja koulutuksesta. Kun vanhempi, ruma mies kävelee kadulla kauniin nuoren naisen kanssa, suurin osa ihmisistä olettaa, että mies on rikas tai kiinni vallankahvassa.

Tulevaisuudessa voidaan ehkäpä nähdä suoraan aivoista, rakastaako partnerisi sinua todella tai onko aviomiehelläsi himoja kotiapulaista kohtaan.

Jerkcityssä voit tehdä helposti omat sarjakuvasi lisäämällä tekstin puhekupliin. Tein muutaman stripin malliksi: Vanha parta ja anonyymi, sekä Mitvit puhuu pöntön kanssa. Haastan muut bloggaajat ja lukijat tekemään parempia ja hauskempia!

Jos tiedät jonkun kaverisi tai itsesi, jolla n "MyCocksAFloppin", voit lisätä hänet potilaslistaan.

Barbie ja Ken eroavat!

Olin kuulevinani radiosta, että alkoholilukkoja suunnitellaan EU-alueella mahdollisesti pakollisiksi kaikkiin uusiin autoihin. Onkohan kukaan vertaillut tuon operaation hyötyjä ja haittoja keskenään? Vai onko niin, että kun kyse on autoilijoihin kohdistuvasta pakkotoimesta, niin mikään kustannus tai ajanhukka ei ole liian suuri. En tunne asiaa tarkemmin, mutta eikö tuollaisia alkoholilukkoja pysty huijaamaan jonkinlaisilla pumppaussysteemeillä?

Tohtori Marjo Vuorikoski oudoksuu Hesarissa poikien surkuttelua koulussa. Opettajiksi opiskelevat suhtautuvat poikiin myönteisemmin kuin tyttöihin. Poikia pidetään kiinnostavina ja huumorintajuisina, tyttöjä persoonattomana ja tylsänä massana. Vuorikoski väittää: "Koulussa sukupuolistereotypioiden uusintaminen on osa piilo-opetussuunnitelmaa."

Minäkin olen vaihtanut selaimekseni Firefoxin, niin kuin monet muutkin Blogistanissa. Se on nopea ja hoitelee pop-upit tehokkaasti. Tutustuin vasta nyt tarkemmin tabbed browsingiin ja täytyy kyllä sanoa, että se on kätevä ominaisuus siinä mielessä, että kun laittaa sivut samaan kansioon suosikeissa, niin kaikki kansiossa olevat sivut voi aukaista yhdellä klikkauksella. Säästyy muuten paljon aikaa ja hermoja.

Eipä ole ihme, että ihmiset ovat suuttuneet Panu Rajalalle. Soneran haussa toisena on sanoilla "Panu Rajala" väärän Panun päiväkirja. Luultavasti Katri Helenakin on erehtynyt päiväkirjasta. Koko ero taitaakin olla silkkaa väärinkäsitystä! Oikea Panu ei pidäkään Katri Helenaa fasistisen pahana!

Tämäkin päivä oli vielä nähtävä. Barbie ja Ken eroavat!

Miljonääri-Jussi

Miljonääri-Jussin avausjakso on nyt sitten nähty. Jussi vaikutti ihan kohtuulliselta päähenkilöltä, Erja Häkkinen aika ihmeelliseltä juontajavalinnalta, vaikka julkisuusarvoa hänellä toki onkin. Tytöt sen sijaan olivat sen sijaan nippu tyypillisiä pissaliisoja. No, linnan tornista on mukava lorotella. Mikähän siinä on, että amerikkalaiset tytöt ovat tällaisissa sarjoissa paljon aikuismaisempia kuin suomalaiset kanssasiskonsa?

Ohjelman seuraamisessa tulee vakava uskottavuusongelma, koska Jussin markkina-arvo on ihan eri sfääreissä kuin kuin kenenkään noista pissiksistä. On vaikea uskoa, että Jussi todella rakastuisi juuri keneenkään valittavissa olevista tytöistä. Sama ongelma oli alkuperäisissäkin sarjassa, joskaan ei aivan yhtä räikeänä kuin suomalaisessa versiossamme. Markkina-arvoteknisesti tämän tyyppiset sarjat ovat uskottavampia, jos päähenkilönä on nainen, kuten Unelmien poikamiestytössä oli asian laita.

Jussin tyyli on kyllä ärsyttävän stadilainen("se oli kyllä cute, mut ei mua harmita", "Tietsä niinku, tietsä niinku...") ja en tiedä olenko liian kriittinen, mutta tyttöjen taso ei tosiankaan tehnyt vaikutusta. Ennustan voittajaksi sitä parhaiten ruskettunutta tyttöä tai Terhiä.

Mikä on optimaalinen tapa parittaa naiset ja miehet keskenään? Vastaus ei ole yksiselitteinen. Parituksessa voidaan hakea esim. maksimaalista tyytyväisyyttä tai mahdollisimman pientä tyytymättömyyttä. Loppuohje pilaa hyvän matemaattisen päättelyn, sillä oikeassa elämässä on otettava huomion kaikki asiaan liittyvät muuttujat. Lukijakysymys: Miksi naisten ei yleisesti ottaen kannata tehdä aloitteita miehille ajatuksenaan avioliitto tai vakava suhde?

Voit tukea homoavioliittoja julkaisemalla tämän bannerin vaikkapa blogissasi.

Ystävänpäivän jälkeistä viihdykettä

Miehillä on nyt mahdollisuus puhdistautua pornoaddiktiosta ja uskottomuudesta. Käyttäjien todistusten mukaan ohjema todellakin auttaa.

Panu on päässyt mieliteemojensa kimppuun useammassakin Ellien keskustelussa.

Pyörään asennevat vesipyssyt.

Hyvä syy olla matkustamatta Saturnuksen kuuhun.

Näissä kuvioissa on jotain hienoa, vaikka en osaakaan sanoa, mitä niillä oikein tehdään.

Kanadalaisten kadonnut huumorintaju

Ylioppilaslehdessä on parisuhdeasiaa:

"Kaikkea toimintaa tulee arvioida ainoastaan sen kannalta, miten se vaikuttaa parisuhteeseen. Esimerkiksi nalkutus on reiskoille enemmän kommunikaatiota kuin kontroversiaa. On ihanaa, kun nainen kertoo tunteensa ja pystyy keskustelemaan suhteen epäkohdista. Se on paljon parempi kuin nainen, joka hautoo tunteitaan eikä anna kumppanille mahdollisuutta ymmärtää. Nalkutus on rakkauden apostoli."

Pahis kirjoittaa ihmissuhteista ja markkinataloudesta:

"Ominaista ihmissuhteille on, ettei niissä käytetä juurikaan rahaa, vaan homma toimii puhtaasti vaihtokauppoina, joiden kokonaisarvon perusteella ihmiset päättävät kuinka hyviä yhteistyökumppaneita muut ovat. Poikkeuksiakin tietenkin löytyy - seksi on palveluhyödyke, jota on kaupattu myös rahaa vastaan varmaan aina niin kauan kuin rahaakin on ollut."

Itseään netissä myyvä lesboneitsytopiskelija on huutokaupattu 20 200 dollarin hintaan. Yliopiston puhenainen sanoo: "Tämä huutokauppa kertoo opiskelijoiden rahaongelmista." Minulle se kertoo, että jotkut pystyvät selvittämään nuo rahaongelmat vähällä vaivalla.

Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna amerikkalaisten uskottomuusskandaalit vaikuttavat paisutelluilta. Jostain syystä suomalaiset lehdet eivät jahtaa juttuja kotimaamme poliitikkojen syrjähypyistä. Jatkuukohan samanmoinen meno amerikassa vuosikymmenestä toiseen, vai tapahtuuko suhtautumisessa uskottomuuteen joku muutos? Muutos voi tapahtua liberaaliin suuntaan tai sitten ehdokkailta aletaan vaatia entistä nuhteettomampaa henkilöhistoriaa.

M&M karkit pakkautuvat pienempään tilaan kuin täydelliset muodot.

Conan O'Brien on suututtanut kanadalaiset vihjailemalla quebeciläisten ovat homoudesta. Conanin ohjelmaa kuvaillaan rasistiseksi roskaksi. Mihin kanadalaisten huumorintaju on oikein hävinnyt?

Lopetuspohdintoja Blogistanissa

Myrsky kirjoittaa osittaisesta kyllästymisestään bloggaamiseen:

"Itselläni eräs bloggauksen olennaisimpia aloitussyitä oli se, että bloggaus oli jotain uutta. Uusi tapa saada ajatuksensa kuuluviin, järjestellä tuntemuksiaan, jakaa linkkejä ystäville, tutuille ja tuntemattomille. Aika ennen Pinserin blogilistaa oli aikaa, jolloin bloggaus haki vielä suomessa muotoaan. Nyt formaatit ovat aika jämähtäneitä, ihmiset mussuttavat tasaiseen tahtiin melko samoista asioista. On sellainen fiilis, että kun on nähnyt yhden blogin, on nähnyt ne kaikki."

Myrskyn kirjoituksen kommenteissa ehdotellaan yhteisblogin perustamista "vanhoille parroille", mikä kuulostaakin hyvältä idealta. Silloin yksittäiselle kirjoittajalle ei tule mainittavaa päivityspainetta. Perttu ennustaa tulevaisuutta kommenteissa seuraavasti:

Itse ennustan blogikulttuurille jalostumisen ajanjaksoa... Ihmiset alkavat ymmärtää mikä toimii ja mikä on tarpeellista ja mielenkiintoista. Kuten edellä mainittin niin yhteisblogit, tarkasti rajatut spesiaaliblogit, yrityksien blogit yms tulevat varmasti kasvamaan. Ilmiö elää ja kehittyy... toivottavasti entistä laajempiin ja hyödyllisempiin mittoihin.

Kutrikin kertoo lopettavansa bloggaamisen tai ainakin siirtyvänsä tauolle. Päätös sai alkunsa tästä keskusteluketjusta. Ei kai Myrskyä nyt jouduta kuoppaamaan omalle hautuumaalleen?

Kysyn vaan ehdottaa imartelevasti tätä blogia parhaaksi linkkiblogiksi Kuukkeli-kisaan. En ole itse mieltänyt blogiani koskaan linkkiblogiksi, mutta kun asia nyt otettiin puheeksi, niin onhan täällä ollut varsinkin viime aikona aika paljon hyviä(?) linkkejä. Linkkien hyvyys riippuu tietenkin siitä, millaisista linkeistä itse kukin lukija sitten pitääkin. Linkeistä ja niiden laadusta tulee aika vähän palautetta, joten on vaikea sanoa, kuinka paljon minun makuni vastaa lukijoiden makua. Itse linkkien löytäminen vaatii aika paljon työtä ja julkaistavaksi päätyy alle 10% vilkaistuista sivuista.

Kysyn vaan arvelee myöskin, että valvonko yöt, koska postaan kirjoitukseni usein ennen kuutta aamulla. Arkinen totuus kuitenkin on, että kirjoitan mieluiten ennen aikaista töihin lähtöäni, koska se on useimmiten virkein hetki päivästäni. Linkkejä keräilen kirjanmerkkeihini aina kun jotain kiinnostavaa tulee eteeni. Mitä enemmän kirjoituksissani on linkkejä tai pelkkiä lainauksia, niin sitä väsyneempi yleensä olen ollut ajattelemaan omia ajatuksia. Eikä pyörääkään toisaalta kannata keksiä aina uudelleen.

Hyvää ystävänpäivää vaan kaikille. Täältä löytyy hyviä kortteja ainakin kaikille epätoivoisille sinkuille, vaihdantatalouteen uskoville ja eroaville.

Sakkoja seksin ostamisesta

Iltalehti kirjoittaa:

Panu Rajala lopettaa verkkopäiväkirjansa pitämisen. Hän vakuuttaa, että esimerkiksi kommentti Katri Helenan iltapuvusta oli tarkoitettu leikilliseksi parodiaksi.

Seiska kertoo Anna-Maija Lankian, keskustan puoluesihteerin Eero Lankian vaimon näkemyksen miehensä lähtemisestä Marjut Frantsin kelkkaan. Anna-Maija kertoo:

"Minä hoidin kodin ja lapset, mutta en valittanut. Perheemme yhteisestä ajasta olivat pois myöskin ne hetket, jotka hän vietti rakastajattarensa kanssa. Eero on käyttänyt minua henkisesti hyväkseen koko sivusuhteensa ajan. Eero muuttui salasuhteen myötä. Hänestä tuli epärehellinen, mutta myös äkkipikainen ja aggressiivinen. Hänestä oli tullut aivan eri mies."

Hesari kertoo, että seksin ostajat ovat saaneet sakkoja ensi kertaa Suomessa järjestyslain nojalla:

"Kun myyjä ja ostaja sopivat seksistä ja lähtevät liikkeelle, poliisi seuraa perässä nähdäkseen, mihin he ovat menossa. Eräässä tapauksessa virkavalta odotti 26 minuuttia taustalla, kun hommia hoideltiin sillan alla."

On mukava nähdä, että Suomen valtiolla on rahaa näinkin laajamittaiseen "rikollisten" valvontaan. Tasa-arvosyyt kuulemma puoltavat sakottamista.

Liikemies Dick Dasenin 61, epäillään käyttäneen yli miljoona dollaria prostituutiopalveluihin. Jotkut yksittäiset naiset ovat saaneet maksuina yli 100 000 dollaria. Voi, voi noita hyväksikäytettyjä naisraukkoja. Kylläpä heille on käynyt köpelösti.

Mooseksen merenjakamistempulle haetaan tieteellistä selitystä. Sopiva tuuli ja ajoitus, muuta ei tarvita.

Voiko mies vaatia aborttia?

Näkökulman keskustelussa kysytään, onko miehellä oikeus vaatia naiselta aborttia:

- On ihan turhaa uikuttaa, että kun se nainen sanoi syövänsä pillereitä ... ruikutirui ... sillä se osapuoli, joka ei lapsia halua on itse velvollinen huolehtimaan myös ehkäisystä.

- Analogisesti naisen on turha ruikuttaa epätasa-arvoisesta asemasta parisuhteessa, jos suhteeseen suostumisen jälkeen mies käyttää vahvemman oikeuttaan ja kiinnittää naisen kettingillä hellan, jääkaapin ja tiskialtaan välimaastoon.

- Periaatteessa ja käytännössä simppelin ratkaisu (jotta ongelmilta vältytään) tuohon kaikkeen on se, että mies vain tiedostaa sen tosiasian, että biologisesti alkujaan pelkkään lisääntymiseen tähtäävällä toiminnalla voi tulla tuloksiakin, jotka eivät enää miehen päätösvallan alla ole, yhteisistäkin sopimuksista huolimatta. Ei siinä sen kummallisempaa ongelmaa ole.

- Nainen on luonnostaan kiinteämmin sidoksissa pieleen menneen ehkäisyn seurauksiin kuin mies. Niinpä tuntuisi järkevältä, että päävastuu ehkäisystä olisi naisella, koska muuten loisimme hänelle ylimääräisen insentiivin jättää itsensä huomiotta ehkäisyasioissa.

- Jos mies vapautetaan elatusvastuusta sellaisen lapsen osalta, jota hän ei ole halunnut, tarkoittaa se, että elatusvastuu lapsesta siirtyy yhteiskunnalle niiltä osin kuin lapsen äiti ei siitä yksin kykene vastaamaan.

- Miehellä ei ole mitään oikeuksia naiseen nähden, kuten ei ole naisellakaan mieheen nähden. Heillä on vain vastuu jälkikasvustaan ja teoistaan. Miehelle tuo jälkikasvu tulee todellisuudeksi vasta syntymän jälkeen, aikasemmin vain, jos nainen niin haluaa. Tämä ei ole oikeudenmukaista eikä tasa-arvoista. Mikä elävässä elämässä sitä on?

KTM esittää kommenttiosastolla oman LTU-dietiin, jota noudattamalla laihtuu. Olen ihan samaa mieltä, mutta ainakaan minun kohdallani kyse ei ole siitä, ettenkö laihtuisi miltei millä tahansa dieetillä - jos vain jaksaisin noudattaa niitä. Mielihyvämekanismini on aika lailla sidoksissa syömiseen ja jos yritän syödä elimistön mielestä liian vähän, mielialani laskee sietämättömän alas. "Liian vähäinen" syöminen on kohdallani suunnilleen sitä, kun että hankkisi itselleen ehdoin tahdoin lievän masennuksen. Laihdutuksen jatkuessa alhainen mieliala vain pahenee ja todennäköisyys kunnon mässsäilyyn kasvaa.

Toinen osa ongelmaa on siinä, että silloin kun syön, tekee mieli syödä suurinpiirtein niin paljon, kun ruokaa löytyy. Jos lopettaa kohtuullisessa vaiheessa, niin olo on hiukan samanlainen, kuin lopettaisi seksiaktin kohtuullisessa vaiheessa. Parhaiten laihdutukseen toimii kohdallani liikunta, joka vähentää ruokahalua ja nostaa mielialaa. Toinen hyvä käytännön kikka on se, että ostaa kotiinsa vain sen, mitä aikoo syödä. Toisaalta, kuinka "luonnollinen" tuollainen elämäntapa on? Väkisin lenkkeilyä ja jääkaapin tyhjänä pitämistä. Onnistuu sinkkuna, kun motivaatio on riittävän suuri, mutta seurustelu kaataa helposti veneen.

On yleinen myytti, että kahvi ja olut poistavat nesteitä kehosta. Ihmisten kannattaa kuunnella janon tunnettaan juoda sitä, mitä mieli tekee. Ja olut käy aivan mainiosti.

Laihdutus ja irkkaus

Valkoinen tausta, mustat kirjaimet linkittää laihdutusartikkeliin ja kirjoittaa viisaasti samasta aiheesta:

"On muuten tietty ihmisryhmä (jonka jäsenet ovat miehiä ja lähes poikkeuksetta luonnostaan laihoja), joka sanoo aina laihdutuskeskusteluissa, että homma on yksinkertainen: "kuluta enemmän kuin syöt". Mitään muuta ohjetta laihduttamiseen ei heidän mukaan tarvita.

Ajatellaan, että meillä on laihdutusohje X ja laihdutusohje "kuluta enemmän kuin syöt". Nyt jos laihdutusohjeen X noudattaminen johtaa suurempaan määrään laihdutettuja kiloja, niin on selvää että X on parempi ohje. Vaikka "kuluta enemmän kuin syöt" olisi kuinka totta tahansa, sellaisenaan, niin ei ole mitenkään selvää, että se olisi hyvä ohje."

Loppujen lopuksi hyvä ohje on sellainen, jolla laihtuu ja jota pystyy noudattamaan. Ohjeita osaa antaa kuka vaan, niiden noudattaminen onkin sitten vaikeampaa.

Oikeita mielipiteitä on päättänyt lopettaa tupakoinnin ja irkkailun kertaheitolla. On hiukan outoa, että blogeissa on näkynyt aika vähän juttua irkkaamisen olemuksesta tai irkkikoukkuun jäämisestä, vaikkakin kumpikin lienevät varsin tuttuja ilmiöitä. Lukisin tuollaisia juttuja mielelläni. Ehkäpä irkkaaminen on jotenkin liian arkipäiväistä tai henkilökohtaista sitä paljon harjoittaville henkilöille.

Voisin kuvitella, että irkki on virtuaalinen versio sosiaalisesta todellisuudesta, jossa ihminen tuntee olevansa "oikeasti" elossa ehkäpä puuduttavan arkielämänsä sijaan. Mitä irkkaamisesta sitten jää lopulta käteen ja pitäisikö siitä jäädä jotain käteen? Jos nuori ihminen alkaa irkkailemaan yöt ja sitä jatkuu pari vuosikymmentä neljäänkymmeneen asti, niin onko "oikea" elämä päässyt solahtamaan jotenkin vaihvihkaa ohitse?

Iltalehdessä lukijat ovat raivostuneet Panu Rajalan nettipäiväkirjailutyylistä:

"Katri Helenalle on varmasti ollut nöyryyttävää Panun moukkamainen käytös. Kirjoittaa nyt avoimeen päiväkirjaan tarkkaa kuvausta vieressä istuvasta naisesta, vaikka oma vaimo on ihastuttava keski-ikäinen nainen!"

Testaa, millainen feministi olet?

Linkkejä

Naisten aiheuttama kipu sattuu vähemmän.

Inhimillisen typeryyden lait, ensimmäinen laki: Kaikki aliarvioivat typerien ihmisten lukumäärän.

Tupakointi vähentää naisten raskaaksi tulemisen todennäköisyyttä 40 prosentilla.

Äiti laittaa Petter Solbergin(rallin maailmanmestarin) puhutteluun hänen tavastaan kiroilla.

Makeita luureja.

Asdf:n epäjännittävä selitys.

Jos päiväsi on ankea ja harmaa, mr. Nice saa sinut hyvälle tuulelle.

Katri Helena ja Panu Rajala

Iltalehdestä löytyy juttu otsikoituna: "Julkkiksen nettipäiväkirja - nouseva trendi?":

- Nettipäiväkirjoja on pääasiassa kolmenlaisia. Ensinnäkin on tiedottajien ylläpitämiä uutispäiväkirjoja. Toinen vaihtoehto on julkisuuden henkilön itse pitämä blogi eli eräänlainen lokikirja päivän tapahtumista. Kolmas versio on kunnollinen päiväkirja, joka on syväluotaavampi kaunokirjallinen teos.

- Kansanedustaja Rosa Meriläisen nettipäiväkirja on kursailemattoman avomielinen.

- Tampereen yliopistossa työskentelevä Laura Saarenmaa on puolestaan tutkinut julkisuuden henkilöiden minä-kuvaa ja tutustunut muun muassa Rosa Meriläisen ja Panu Rajalan nettipäiväkirjoihin. Rajalan kaltainen avautuminen on vielä ainutlaatuista, mutta tulevaisuudessa ilmiö saattaa olla kasvussakin. Erityisesti kirjallisesti suuntautuneet henkilöt haluavat ehkä mieluummin kertoa asioistaan omin sanoin kuin muiden toimittamana.

Iltalehdestä löytyy myöskin juttu Katri Helenan ja Panu Rajalan erosta, jossa nettipäiväkirjakin näyttelee oman roolinsa:

- Katri Helenan lähipiirissä on osattu odottaa avioeroa. Moni ihmetteli, että liitto on kestänyt näinkin pitkään. Vaimon arvosteleminen nettipäiväkirjassa ei saanut yhdenkään pariskunnan tuntevan hyväksyntää. Vain kaksi haastateltavaa tunsi sympatiaa boheemiuteen taipuvaista aviomiestä kohtaan. Toinen heistä oli Anna-Kaisa Hermunen, joka arveli Katrin muuttuneen tiukkapipoiseksi nipottajaksi.

- Odotettu ero! Anna-Kaisa Hermunen sanoo. Kyseessä oli varmaankin suuri rakkaus, mutta keski-iässä rakkaudet eivät kestä. Kyseessä oli mielestäni myös vaihtokauppa: Panu Rajala sai tähteyden ja Katri Helenasta tuli professuurska.

- Kollega tuomitsee yksiselitteisesti Rajalan nettipäiväkirjan, josta on voinut lukea aviomiehen ajatuksia vaimostaan. Pöyristyttävää! Keskenkasvuista! Ajatuskin moisesta puistattaa! Kun mies ryhtyy nettipäiväkirjassa moittimaan vaimonsa itsenäisyyspäivän juhlapukua, on jotakin pahasti vialla. Se herätti minut! Puolison julkinen arvosteleminen on äärimmäisen loukkaavaa.

- Mielestäni Panu Rajala kohteli edesmennyttä vaimoaan kirjassaan törkeästi. Hän on maalaisplayboy, joka on ennenkin ollut kuuluisien naisien perään. Sitten hän ei kuitenkaan kestä jäädä parisuhteessa toiseksi!

Ero ei tullut Panu Rajalan nettipäiväkirjaa seuranneille yllätyksenä:

- Professori-kirjailija Panu Rajala, 58, pitää poikkeuksellisen avointa nettipäiväkirjaa kotisivullaan internetissä. Sen palstoilta on saanut turhaan etsiä helliä rakkauden tunnustuksia vaimolle. Jos Katri Helena on mainittu, se on tapahtunut viileästi, yleensä vain hänen ammattiinsa liittyvissä yhteyksissä. Sekin on käynyt selväksi, että kirjailijalla on yhä silmää naiskauneudelle. Rajala tekee havaintoja muista naisista. Katri Helena tuntuu jääneen sivurooliin.

- Vaimon juhlapukeutuminen sai nettipäiväkirjassa toisenlaisen kohtelun: "Katrikin saa hieman valjua kritiikkiä, mihin ei ole tottunut. Vetoaa muodin asiantuntijoihin, jotka pitivät harmaata kaulushaarniskaansa tyylikkäänä ja viimeisen huudon mukaisena. Saattoipa sitä ollakin, mutta aika seksitön, verrattuna... hm, enpä vertaakaan."

Kultainen Kuukkeli spekulaatioita

Nyt kun Kultaisen Kuukkelin ehdokasäänestys on alkanut, on aika aloittaa spekulaatiot voittajista. On muistettava, että voittajan on oltava paitsi hyvä, myös sopiva, sillä sitä tullaan referoimaan missikisoissa, eduskunnassa, EU:n huippukokouksessa ja saattaapa jopa Paavi lausua siitä sanasen.

Suurin ennakkosuosikki on Kysyn vaan, joka edustaa tasaisen varmaa huumorilaatua. Mutta, mutta tuo blogin nimi, josta minä huomauttelin jo Kysyn vaanin aloitellessa, on ongelma. Mitä tapahtuu Blogistanin maineelle, jos Kymmenen uutisten loppukevennys menee suunnilleen näin:

Pirjo: - Urpo, Suomen paras blogi on siis, Kysyn vaan!
Urpo: - Ole hyvä Pirjo, kysy vaan.
Pirjo: - Ei kun tarkoitan, että Kysyn vaan!
Urpo: - No, kysy sitten vaan!
Pirjo: (Ei he...tti, lähetys menee ihan harakoille, kun tuo p...leen Urpo ei tajua mitään...jotain on keksittävä...) - Suomen paras blogi on siis Kristittynä Maailmassa!

Monien mielestä Mitvit kirjoittaa mukavasti ja nauruhermoja kutkuttavasti ja on siten voiton arvoinen, mutta hei, muistakaa nyt, että tässä ollaan valitsemassa vuoden 2003 parasta blogia. Ja kun muistellaan vuoden 2003 alkupuoliskoa, niin havaitaan, että Mitvitin paras kirjoitus tuolta periodilta on tämä.

Kuulostaako tuo mielestänne Suomen parhaalta blogilta vaadittavalta tasolta? Ei minustakaan. Sittemmin Mitvitin ura lähti nousuun tämän klassikkokirjoituksen myötä, mutta minä luulen, että kirjoittaja on vaihtunut jossakin välissä tai sitten lääkitystä lisätty roimasti.

AT-blogi heittää tuulesta temmatun väitteen siitä, että Visa Kopu olisi kuiva blogi. Voin todistaa tuon väitteen vääräksi näin yksinkertaisesti: Avaan nyt selaimeeni Visa Kopun blogin ja luen siitä teille pienen otteen. Tässä kerrotaan, että...että...krooh, krooh....

Ainoaksi mahdolliseksi valinnaksi jää Plöki, joka todistaisi kansalle, että akateemisuudestaan huolimatta blogimaailma ei aina kuulosta siltä. Plökissä paistaa lävitse kirjoittajan persoonallisuus yhdistettynä aatteen paloon ja interblogistisuuteen(jota Panu ennen kammoksui ja minuakin siitä ripitti). Ja ajatelkaa mielessänne naistenlehtien ja television haastatteluja. Kumman haluatte nähdä niissä voittajana paasaamassa tuttua liturgiaansa, Panun, vaiko Rosa Meriläisen?

Syöpä-paita ahdistaa

Aika ja minä kirjoittaa nimimerkkikysymyksestä ja kertoo suosivansa vastuunottoa, mitä nimellään kirjoittaminen hänelle edustaa. Miksi näistä nettikirjoitteluista pitäisi ottaa joku erillinen vastuu netin ulkopuolella ja mikä tuo vastuu olisi? Sitäkö, että jos kirjoittaisi jotain, joka saisi osan ihmisistä raivoihinsa, niin noilla ihmisillä olisi mahdollisuus maksaa takaisin luonnossa häirikkösoitoilla ja ilkivallalla?

Aika ja minä kirjoittaa:"Nimen käyttö herättää luottamusta, joka on kaiken rationaalisen keskustelun perusta." Minussa taas luottamusta herättävät rationaaliset ja järkevän oloiset kirjoitukset. Meillä kaikilla on nimi, mutta tieto siitä, että tuo nimi on olemassa, ei saa minua yhtään sen luottavaisemmaksi, ei edes, vaikka tietäisin sen.

Ja mitä tulee ihmissuhdekeskusteluihin, niin luotan nimellisten sanomisiin paljon vähemmän kuin nimimerkillisten sanomisiin. Nimimerkeillä voidaan keskustella useammin asioiden oikeasta tilasta mitään salaamatta. Nimellisyys tekee häveliäämmäksi ja saa peittelemään keskustelun kannalta relevantteja faktoja. "Käytkö vieraissa?" "En", "En"...Ja näin nimellisten ihmissuhdefoorumi on tullut siihen tulokseen, että kukaan ei käy vieraissa.

Syöpä-paidat ja muut syöpätuotteet ovat mielestäni mauttomia ja saavat aikaan muissa ihmisissä epätoivottavia tunteita. Hiukan samalla tavalla kuin muutkin "statementteja" olemuksellaan ja vaatetuksellaan esiin tuovat ihmiset. Jos kaikki vastaavat järjestöt alkaisivat kerätä rahaa kärsivien auttamiseksi samalla tavalla, niin ympäristön visuaalinen ilme olisi aika rasittava. Feministijärjestötkin alkaisivat kaupitella Raiskaus!-paitojaan raiskausten uhrien auttamiseksi saadakseen aikaan keskustelua. Hmm... Kaakao on ottanut myöskin kantaa syöpä-paitoihin.

Tommipommikin liittää pettymyksekseni Ihmissuhdekommunismiin "pakkonaittamisen", mikä pilaa hienon aatteen mainetta. Minä en ole koskaan, korostan koskaan vaatinut kirjoituksissani naisten pakkonaittamista miehille. Mistä ihmeestä kymmenet kirjoittajat saavat päähänsä viikko toisensa jälkeen liittää "pakkoajatuksia" minun pakottomiin ajatuksiini? Hermot alkavat kohta mennä.

Positiivinen ajattelu ei välttämättä auta syöpäpotilaita parantumaan.