Feministinen huijaus

Carol Iannone kirjoittaa: Feminismi on auttanut naisia laittamaan kätensä nyrkkiin ja opettanut pilkkaamaan miehiä, mutta se ei ole opettanut naisia tuntemaan itseään, mikä on perusvaatimus ihmisen onnellistumiselle.

Mona Charen ihmettelee, miksi nuori nainen lähtee kaksi kertaa vanhemman ukkomiehen kelkkaan ja kysyy, tarvitaanko uutta feminismiä, jotta nuoret naiset löytäisivät itselleen arvokkuutta ja itsekunnioitusta. Feminismi ei kuitenkaan voi tarjota tuohon asiaan ratkaisua, koska feminismi on osa tuota ongelmaa.

Feministit väittävät, että naisten tarve miellyttää miehiä on patriarkaalisen yhteiskunnan tuote ja että sen sijaan naisten pitäisi keskittyä vain itsensä miellyttämiseen. Tuon mallin vika on siinä, että naiset todellisuudessa haluavat luontonsa mukaisesti miellyttää miehiä. Naisen tavoitteena ei tule olla miehen tarpeensa kieltäminen, vaan oikean miehen löytäminen. Huijattuina väärään täydellisen vapauden tunteeseen naisille ei jää mitään ylevämpää kuin omat vaihtelevat halut, jotka voivat johtaa hänet vääränlaisiin suhteisiin.

Feminismi ja yksilönvapauden korostaminen kieltävät sen sosiaalisen kokonaisuuden, joka antaa ihmiselämälle tarkoituksen. Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin yksi sukupuoli itsenään. Feministit saattavat väittää, että naiset voivat harrastaa irtoseksiä siinä kuin miehetkin, mutta silti naisten tarve sitoutumiseen ei häviä minnekään.

Nuorten naisten kasvava kiinnostus paljon vanhempia miehiä kohtaan saattaa johtua vuosikymmeniä jatkuneesta poikien kasvatuksesta, jossa heistä ei kasvateta miehiä vaan pikemminkin naisen kaltaisia. Lopputuloksena nuoret miehet ovat yhä androgyynisempiä, epäkypsempiä, pelokkaampia ja vastuuta pakoilevampia. Media esittää naiset yhä aggressiivisempina ja kontrolloivina toimijoina, mutta todellisuudessa edelleen monet naiset haluavat itselleen oikean miehen, joka on dominoiva ja joka tietää, mitä tahtoo. Nykypäivänä harva nainen myöntää itsellään olevan tuollaista halua, mutta silti he saattavat etsiä tuota kypsempää miehisyyttä yhä vanhemmista miehistä.

Olemme yliarvioineet naisten kyvyn olla "vapaita" ja määritellä itse itsensä.

Miesten passiivisuus iskutilanteissa

Elleissä ihmetellään suomalaisen miehen passiivisuutta iskutilanteissa: "Noin ylipäänsä tuntuu siltä, että Suomessa ovat roolit kiepsahtaneet ihan päälaelleen. Jos ennen aloite oli aina miehen, luulisi, että nykyisin oltaisiin tasa-arvoisia. Tuntuu kuitenkin siltä, että nykyisin se aloite pitää aina olla naisen. Ulkomailla miehet kyllä ottavat kontaktia ja pyytävät treffeille - vaikken erityisesti rohkaise."

"Itse kuulun näihin passiivisiin miehiin, jotka eivät koskaan tee aloitetta. Miksi näin? En kuitenkaan halua antaa itsestäni kuvaa, että olisin taas yksi mies, joka haluaa vain "sitä". Näin ollen pysyn mahdollisimman pitkään passiivisena ja katson hiljalleen miten suhde kehittyy."

"Norjassa on yleistä, että nainen tekee aloitteen. Henkilökohtaisesti veikkaan, että kysymys on oikeanlaisesta sukupuolikasvatuksesta. Suomessa sen sijaan on sukupuolikasvatus ollut perseellään jo pidemmän aikaan. Tämä on sitä nykyaikasta tasa-arvoa, missä yritetään tietoisesti sekoittaa miehen ja naisen roolit, jolloin perheistä kasvaa sulkeutuneita, seksuaalisesti estyneitä ja muutenkin identiteetiltään epävakaita yksilöitä."

"Tähän voisi todeta sen että ei ole enää naisia ja miehiä. On enää vain henkilöitä. Tätähän sitä naisasianaiset halusivat kovasti ajaa jokapuolelle. Työpaikoille, kotiin, jokapaikkaan. Mies jos lähestyy naista, niin miehellä ei ole muka mielessä muukuin seksi. Joku sanoi sitä esineellistämiseksi. Nyt sitten ihmetellään miksi miehet ovat passiivisia ja pidättäytyviä."

"Nyt näyttää vähän siltä, että miehet on sillä linjalla, että ne joko a) yrittää aina ja kaikkia, tai b) ei yritä ketään. Itse en haluaisi kummankaanlaista miestä, vaan sellaista keskivertoa, joka tekee aloitteen ja yrittää sillon kun on tosissaan kiinnostunut."

"Miesten kriteerit esimerkiksi naisen ulkonäön suhteen ovat paljon löysemmät kuin naisten vastaavat. Kun mies menee vaikkapa baariin, hän näkee ympärillään laumoittain kiinnostavia naisia - siis ulkonäön puolesta kiinnostavia. Siksi mies voi yrittää päästä useammankin naisen juttusille, varsinkin kun tietää useimpien naisten kuitenkin tyrmäävän hänet heti ensimmäisen sanan jälkeen. Naiset taas kuvittelevat, että kipinän pitää syttyä heti, ja että he kyllä näkevät miehestä jo päällepäin, onko hän sopivaa seuraa vai ei. Sitten he odottavat järkkymättömällä sitkeydellä niin kauan, että se ennakkoluulojen perusteella valittu "oikea" mies sattuu kohdalle. Miehen kannalta ongelma on se, että hän ei voi ymmärtää tätä naisten voimakasta ennakkokäsitystä. Siksi hän melko pian turhautuu, kun naiset tuntuvat jo ensivaikutelman perusteella pitävän häntä epäkelpona. Sitten hän joko jättää naiset omaan rauhaansa (ja jää ikuiseksi poikamieheksi, koska ei kukaan nainen kuitenkaan koskaan ns. tavallista miestä lähesty) tai alkaa vonkaamaan seksiä. Se on erittäin rationaalista toimintaa."

Onko siis niin, että suomalaisen miehen päähän on iskostettu ajatus siitä, että hänen seksuaaliset halunsa naisia kohtaan ovat likaisia ja merkki siasta, joka tahtoo naisesta vain sitä yhtä asiaa? Miehet eivät halua leimautua sioiksi tekemällä iskuyrityksiä, vaikka heillä olisikin "kunnialliset" päämäärät. Miehet ajattelevat, että nainen voisi tehdä aloitteen, koska nainen ei leimaudu aloitetta tehdessään siaksi. Naiset taas haluaisivat kokea itsensä naisiksi ja tulla isketyiksi sellaisten miesten taholta, jotka todella haluavat heitä. Lopputuloksena kukaan ei yritä iskeä ketään muuta kuin ympäripäissään saadakseen seksiä.

Minua askarruttaa se helppous, jolla naiset voivat tyrmätä miehen ensi silmäyksellä tai aloitusrepliikin jälkeen baarissa. Kuvittelevatko naiset naiset saavansa riittävän hyvän kuvan muutamissa sekunneissa kaikista heitä iskeneistä miehistä, joille he antavat pikapakit? Eikö naisia jää mietityttämään, että joku noista pakit saaneista miehistä olisi voinut olla juuri se oikea? Miehen näkökulmasta katsottuna baarit ovat puolillaan kiinnostavia naisia, jotka voisivat osoittautua tarkemman tutustumisen jälkeen juuri oikeiksi kumppaneiksi. Miten naiset pystyvät muutamissa sekunneissa selvittämään ok-näköisten miesten kelpaamattomuuden suhteeseen siinä missä miehelle ei ole vastaavassa ajassa selvinnyt naisesta yhtään mitään?

Ole aito ja muutu!

Elleissä keskustellaan taas kerran tavallisten ja tylsien miesten naisongelmista. Miehet kertovat: "Nyt on sitten käsillä tilanne, jossa vajaa parisen vuotta kestänyt suhde päättyi. Ainakin itse panostin suhteeseen, ja avokkikin teki näin ainakin alussa. Mutta mitä ihmettä tapahtui? Nyt sitten ihmettelen, mikä meni pieleen. En voi välttyä tavisajatukselta, olen ok-näköinen, korkeakoulutettu, keskipalkkainen ym. eli aivan peruskamaa..? Teen tylsältä kuulostavaa toimistotyötä ja rakastin avokkiani. Yritin panostaa suhteeseemme, mutta varsinkin viime aikoina en saanut mitään vastakaikua."

"Olen itse ollut koko elämäni aikana kohtelias ja mukava naisille (yritin ainakin). Mitä siitä saa? No, lähes kaikki naiset pitävät minua "mukavana seurana", minun kanssa on kuulemma "tosi kiva jutella, olen niin kiva ystävä...""

Naiset selittävät ilmiön ja tarjoavat ratkaisumalleja: "Sinkkuaikoinani deittailin aika paljon, ja muutaman kerran törmäsin etenkin nettideittailuvaiheessani tyyppeihin, joiden voin hyvin kuvitella valittavan vastaavaa. Kenenkään heistä ulkonäössä ei ollut mitään; tavallisia miehiä, sporttisiakin. He olivat jo kirjoitustyylistään äärimmäisen kontrolloituja, väittivät toki itseään huumorintajuisiksi, mutta yhtään raisumpi hulluttelu tai ironisointi ei mennyt läpi. Kun heidät tapasi, näki jo ensisilmäyksellä persoonattomuudesta ja lievästä yli-innokkuudesta, ettei hommasta tulisi mitään."

"Mulla on tuttavapiirissä pari tommoista poikaa, joissa ei ole periaatteessa mitään vikaa. Ja kavereina he ovat tosi hyviä, vaikkakaan ei mitään bilettäjätyyppejä tai porukan naurattajia. He ovat lähes ikisinkkuja ja pikkuisen epätoivoisen oloisia. Olen miettinyt että joko niiden pitäisi saada potkastua kunnolla itseään persuksille ja mentävä vaikka jollekin itsetuntokurssille."

"Kaikki haluavat kunnon miehen, jolla itsetunto on kunnossa. Mutta kaikki miehet joilla näin ei ole - asialle voi tehdä jotain! Uskokaa itseenne ja olkaa mahdollisimman aitoja!"

Taas pääsemme itsetuntokysymysten äärelle. Ensiksi on sanottava, että ihmisillä voi olla hyvä itsetunto ja itseluottamus eri paikoissa taidoistaan ja kyvyistään riippuen. Itseluottamus tulee siitä, että huomaa pärjäävänsä. Jos nyrkkeilijällä on tekoitseluottamusta oikean kykyihin perustuvan itseluottamuksen sijaan, niin hän saa vain entistä pahemmin turpaansa.

Miehen itseluottamus naisten kanssa tulee siitä, että mies tuntee saavansa ihailua ja kiinnostusta naisten taholta. Ei niin päin, että ensin näytellään itseluottamusta, jotta naiset kiinnostuisivat. Mies joka uskoo itseensä ilman perustetta on naurettava tomppeli(vrt. Esko Karvisessa).

Tavallisuus miehessä ei ole kiinnostavaa. Miehen pitää olla poikkeuksellinen, erottuva ja jollakin tavalla muiden miesten yläpuolella. Jos mies pääsee muiden miesten yläpuolelle ja saa osakseen naisten kiinnostusta, niin hänelle kehittyy hyvä itsetunto parisuhdemarkkinoilla, mikä taas näkyy hänen olemuksessaan ja parantaa menestystä entisestäänkin.

Vain nainen voi ohjeistaa miehiä seuraavasti: "Olkaa aitoja ja menkää itsetuntokurssille". Mitä helvetin aitoa on olla kurssituksen tuote?

Tunneilmaisut

Perustunteita kaikille ihmisille ovat viha, inho, pelko, onnellisuus, kiinnostuneisuus, surullisuus ja yllättyneisyys. Kasvonilmeet noiden tunteiden välittämiseksi ovat välttämättömiä kontaktien luomiseksi muihin ihmisiin. Tunteiden ilmaisut perustunteiden osalta eivät ole kulttuurin tai sosialisaation tulosta, vaan perittyjä ominaisuuksia. Tulokset tunneilmaisujen periytyvyydestä otettiin vastaan aluksi raivolla. Eräs antropologi syytti tutkimusta fasismista ja musta aktivisti rasismista, koska väitettiin, että mustien tunneilmaisut ovat samat kuin valkoisilla.

Ihmisten tiettyjä piirteitä tulkitaan yhdenmukaisesti:
Ohuet huulet - tunnollinen
Paksut huulet(nainen) - seksikäs
Korkea otsa - älykkyys
Tylsät silmät - epätarkkaavainen
Ulostyöntyvät silmät - helposti kiihottuva
Kaavojen jännittyneisyys - määrätietoinen, aggressiivinen
Hymyilevä suu - iloinen, pidettävä, huumorintajuinen, älykäs
tumma iho(miehillä) - vihamielinen
silmälasit - älykkyys, riippuvuus

Ihmisten eri piirteiden stereotyypittely(tummaihoiset miehet ovat vihamielisiä, silmälasipäiset lapset ovat älykkäitä) on vaarallista siksi, että stereotyypeistä tulee itseään toteuttavia ennusteita. Silmälasipäisiä ihmisiä pidetään 14 ÄO-pistettä älykkäämpinä kuin silmälasittomia.

Kulttuurilliset tutkimukset esittävät, että naiset vapautuisivat helpommin muotiteollisuuden kahleista, jos käsityksemme kauneudesta olisivat kulttuurin tuotetta, eivätkä sisäsyntyisiä. Judith Langlois on kuitenkin havainnut tutkimuksissaan, että jo pienet vauvat kiinnittävät enemmän huomiota aikuisten kauniina pitämiin kasvonkuviin.

Jos verbaaliset viestit ja epäverbaaliset viestit ovat keskenään ritiriidassa, uskomme epäverbaalisten viestien oikeellisuuteen, koska niitä on vaikeampi teeskennellä kuin sanoja.

Lapsenkasvoisuus elämässä

Tutkimus kertoo, että 90% ihmisistä uskoo, että kasvon muodoilla on yhteys luonteeseen. Ihmiset reagoivat sinuun ulkomuotosi perusteella ja pitkällä tähtäimellä se voi vaikuttaa persoonallisuuteesi.

Kasvojesi muoto voi kertoa myöskin tulevaisuutesi. Tutkijat huomasivat, että menestys sotakorkeakoulussa korreloi vahvojen kasvonpiirteiden kanssa. Lapsenpiirteiset kasvot omaavilla miehillä oli huono uramenestys.

Lapsenkasvoisiin piirteisiin reagoidaan voimakkaasti. Tuollaiset kasvonpiirteet omaavan henkilön uskotaan olevan vähemmän aggressiivinen. Naiset käyttävät kosmetiikkaa näyttääkseen lapsenkasvoisemmilta, jotta he näyttäisivät nuoremmilta ja jotta he saisivat osakseen huolehtivampaa kohtelua.

Tutkimukset ovat yleensä osoittaneet, että naiset lukevat miehiä paremmin kasvonilmeitä. Uusimmat tutkimukset ovat kuitenkin näyttäneet, että sukupuolten välillä on eroja. Miehet eivät kykene erottamaan kovin hyvin naisten vihan ilmaisuja. Ilmiö selittää ehkä sen, miksi naisten on vaikeampi tulla toimeen konflikteissa miesten kanssa ja miksi naiset vaikuttavat parisuhteissa tempperamenttisemmalta osapuolelta - naiset eivät saa tuotua vihaansa ilmi ilman voimakkaista reaktioita.

Miehet ovat naisia huonompia havaitsemaan surullisuutta miesten kasvoilta, koska miehet eivät odota näkevänsä tuota tunnetta miesten kasvoissa, eivätkä siksi osaa varautua siihen.

Ihmiset suosivat sellaisia parittelukumppaneita, jotka ovat optimaalisella geneettisellä etäisyydellä. Kumppaneiksi valitaan sellaisia ihmisiä, jotka ovat samannäköisiä, mutta eri hajuisia, jotta saataisiin todennäköisin geneettinen sopivuus tiettyihin olosuhteisiin ja toisaalta mahdollisimman vahva immuunijärjestelmä.

Psykiatrit ja putkimiehet

Maalainen on hoksannut salaisuuden blogien top-listalla ja lukijamäärissä menestymiseen. Ei kirjoitusten sisällöissään, vaan käytöksessään: "Top-lista ei ole luotettava. Minusta näytti, että se toimi. Luin Tiramisun leuhkan entryn. Kokeilin huvin vuoksi top-listan manipuloimista ottamalla pois muutaman Tiramisun saaman rastin."

Mainio aloitus! Sanallista hyökkäystä ryyditetään virtuaalisella kettutyttöilyllä.

"Huomenna kerron nimen, joka intuitioni mukaan on !Absolute Truthin takana."

Vielä loistavampi jatko! Lupaus tehdä suuria paljastuksia Iltapäivälehtien lööppityyliin.

En voi kuitenkaan yhtyä Maalaisen analyysiin blogilistan huonoudesta tai päivän pamauksen haavoittuvuudesta: "Top-listaa voinee myös manipuloida tekemällä useita nimimerkkejä. Ehdotan listan pitäjille: Tehkää vedenpitävämpi systeemi! Lukisin blogeja paljon mieluummin Top-listan kautta. Jos listasijoitus tulisi kävijätilaston mukaan, se ottaisi huomioon myös ulkopuolisen maailman. Jokaisella pitäisi olla siten kävijämittari, joka rekisteröisi vain eri kävijät, ei toistuvia saman vuorokauden aikana."

On vaikea keksiä täydellistä blogien top-listaa. Nykyinen järjestelmä on mielestäni kohtuullisen hyvä. Listan manipulointiyrityksistä seuraavat skandaalit tuovat vain lisäjännitystä Blogoslaviaan. En oikein myöskään ymmärrä, miten blogien lukeminen onnistuisi yhtä kätevästi top-listalta kuin Päivän pamauksen kautta. Kävijämäärillä on oma merkityksensä, mutta en tekisi top-listaa yksistään niiden perusteella, vaikkakin Pinserin kautta tulevat kävijämäärät voitaisiinkin ottaa huomioon listasijoituksessa.

Impotentin päiväkirja kertoo psykiatrialla vierailusta: "Kävin eilen psykiatrilla. Täysin turhaa touhua. Ammattiauttajan kanssa puhuminen on kovasti yliarvostettua. Vaikka kuinka koettaisin olla avoin ja vilpitön, ajanpuutteen vuoksi on aina pakko vetää mutkia suoriksi ja selittää pelkästään omasta mielestä oleelliset asiat. Lopputuloksena ammattihenkilö sai varmasti ongelmistani täysin vääränlaisen kuvan."

Olen ollut kerran läsnä psykiatrin istunnossa(en omasta puolestani, vaikka monen mielestä varmaan aihetta olisi) ja meinasin pudota perseelleni havaitessani hoidon tason. Psykiatrin kommunikointitaidot olivat autistisen tasolla, analyysit(väärät sellaiset) sairaan elämäntilanteesta tehtiin yksittäisten esiin pulpahtaneiden sanojen perusteella ja minua sivullisena puhuteltiin yhtä isällisellä auktoriteetilla kuin 7-vuotiasta lasta. Uskoni mielisairaanhoidon tilaan tipahti lähelle nollaa. Impotentin kuvaama psykiatri kuulostaa tapaamaani verrattuna loistavalta, koska hänen kanssaan pystyi sentään edes puhumaan.

Tommipommi unelmoi: "Herätessäni koin taas ahdistusta (liekö tämä keskellä yötä heräämisen syy vai seuraus?) ja pohdin että kun älyni ei selvästikään riitä akateemisiin asioihin, voisin ruveta putkimieheksi."

Olen joskus kirjoittanut putkimiehen hommista ja siitä, kuinka niissä tarvitaan käytännön älyä ja kekseliäisyyttä. Hyvin usein putkimies joutuu virittämään asuntokohtaiset ratkaisut putkistoille, koska standardimalleja ei ole olemassa. Toisinaan putket ovat seinien sisällä ilman tietoa putkien tarkoista sijainneista. Jos äly ei riitä akateemisiin asioihin, niin tuskin kannattaa hakea valoisampaa tulevaisuutta rööriroopen ammatista.

Ihmiset matkivat toisiaan

"Koska 95% ihmisistä on matkijoita ja vain 5% luovia, ihmisiin vaikuttavat enemmän tekomme kuin perustelumme" (Cavett Roberts)

Jonathon Delacour kirjoittaa siitä, miksi miesbloggaajat linkittävät enemmän miesten blogeihin kuin naisten blogeihin ja miksi blogipalkinnoissa on erillinen naistensarja. Robert Cialdini on puolestaan listannut keinoja taivuttelun psykologiaan:

Vastavuoroisuus: - Kun saamme jotain pyytämättä, meille tulee tarve antaa jotain takaisin.

Sitoutuminen päätökseen: - Kun teemme jonkin päätöksen, sitä seuraava käytöksemme on johdonmukaisesti päätöksen mukaista, vaikka päätös osoittautuisikin vääräksi.

Sosiaaliset todisteet: - Käsityksemme jonkin tekemisen oikeellisuudesta on riippuvainen siitä, mitä useamman ihmisen näemme sitä tekemässä.

Pitäminen: - Sanomme "kyllä" helpommin ihmisille, jotka tunnemme ja joista pidämme - varsinkin ihmisille, jotka ovat kauniita, samanlaisia meidän kanssamme, jotka ylistävät meitä(hienovaraisesti), joita tapaamme jatkuvasti ja jotka voi yhdistää ihailemiimme ihmisiin.

Auktoriteetti: - Uskomme helpommin ihmisiin, joilla mielestämme runsaasti tietoa, viisautta ja valtaa.

Harvinaisuus: - Annamme enemmän arvoa tilaisuuksille, jotka ovat vaikeammin ja harvemmin saatavissa.

Nuo yllämainitut periaatteet voi helposti liittää siihen, miksi joihinkin blogeihin linkitetään ja miten noihin päätöksiin on tultu. "Sosiaaliset todisteet" ovat suurin syy sille, miksi naisbloggaajiin ei linkitetä niin paljoa kuin miesbloggaajiin ja juuri siksi blogipalkinnoissa on hyvä olla oma naistensarja.

Cialdini: "Mitä useampi ihminen pitää ideaa oikeana, sitä oikeampi ideasta tulee."

Clay Shirkey: "Näytämme olettavan, että kun suuri joukko ihmisiä tekee jotakin, niin he tietävät jotakin, mitä me emme tiedä. Varsinkin kun olemme epävarmoja, laitamme suuren painoarvon kollektiiviselle tiedolle. Joukko on kuitenkin usein väärässä, koska heidän käytöksensä ei perustu millekään erityiselle tiedolle, vaan he reagoivat "sosiaalisten todisteiden" antamien merkkien mukaan.

"Aika hyvä blogi...naisen pitämäksi" ei riitä kaikille motiiviksi naisten sarjan blogipalkinnon voittamiseksi. Ongelma tuntuu tosin aika kaukaa haetulta, sillä lähes kaikissa muissakin lajeissa on naisten sarjat erikseen, jotta naisetkin voisivat joskus nauttia voittamisen riemusta.

Kivi, paperi, sakset

Vanhaa "Kivi, paperi, sakset"-peliä pelaan myös kilpailumielessä. Pinnallisesti katsoen pelissä on kyse tuurista. Kolmella eri heitolla on kuitenkin oma luonteensa.

Kivi on aggressiivisin heitto. Monet kokemattomat pelaajat käyttävät ajattelmatta kiveä puolustautumiseen jäädessään alakynteen. Sakset edustavat kontrolloitua aggressiivisuutta ja niitä pidetään terävänä heittona. Monet pelaajat käyttävät saksia itsevarmasti ollessaan johdossa. Paperi on hienostunein heitto. Pelaajat käyttävät sitä korostaakseen arvokkuuttaa tai häviötilanteessa jättävät käyttämättä sen kokonaan, koska se symboloi epäaggressiivisena antautumista.

Oleellinen taito on vastustajan eleiden lukeminen ennen heittoa ja omien eleiden piilottaminen tai niillä hämääminen. Tosipelaajat käyttävät valmentajaa päästäkseen eroon paljastavista eleistään.

Erilaisia strategioita: 1)Kaaos. Yritetään valita satunnainen heitto. Teoriassa hyvä strategia, mutta ihmisten valinnat ovat harvoin täysin satunnaisia ja eleet voivat silti paljastaa aikeet. 2) Gambiitissa valitaan etukäteen kolmen heiton sarja. 3) Suututtamalla vastustajan "vanhanaikaisella" hänet voi saada toistamaan perusstrategioitaan ja sitä kautta helposti luettavaan tilaan.

Yksityisetsivä esittelee Crockerin säännön keskusteluille, jonka voin itsekin melko tarkkaan allekirjoittaa: "Crockerin sääntö mahdollistaa muille keskustelijoille sanoa sanottavansa sinulle mahdollisimman lyhyesti ilman, että heidän tarvitsee yrittää olla ystävällisiä. Jos suutut, niin suuttuminen on oma vikasi. Kaksi Crockerin sääntöä käyttävää ihmistä pystyy kommunikoimaan vähimmässä mahdollisessa ajassa, koska heidän viestiensä tarkoitus ei ole sisältää ylimääräistä sosiaalista informaatiota. Älä kuitenkaan julista käyttäväsi Crockerin sääntöä, ellei sinulla ole sen noudattamiseen vaadittavaa henkistä kuria. Crockerin sääntö ei tarkoita sitä, että voit loukata toisia, vaan sitä, että toisten ei tarvitse huoletua siitä, että he ehkä loukkaisivat sinua.

Pissismi

Iltalehti kertoo pissaliisoista ja -laureista: "Lauantai-illan ohjelmaan kuuluu siideriä, tupakkaa, tiukat farkut ja pissaamista keskelle katua. Pissis on teini, joka edustaa kaikkea sitä mikä teiniydessä on järkyttävää ja mautonta. Pissismi ei ole kiinni sosiaaliluokasta. Pissiksiä kasvaa eniten niissä perheissä, joissa vanhemmat eivät ihan hirveästi välitä missä lapset iltaisin liikkuvat. Matti Nykästä puhdasoppisempaa pissispappaa on vaikea löytää."

"Kun pissikset tapaavat, käytöksen kultainen kirja määrää halaamaan. Päivittely kuuluu asiaan, samoin kimeällä, teennäisellä äänellä puhuminen. Kaikki pissikset ovat toistensa kultia, ihania omia hanipuppeleita. Kännissä itkeminen kuuluu etikettiin. Pissisjengissä on yleensä yksi nätti tyttö. Nätti määrittelee tyylin, muut roikkuvat mukana häntä apinoiden, välittämättä vähääkään siitä, sopivatko supermallien vaatteet hänelle. Yksi ongelma pissaliisoilla on, nimittäin pissaaminen. Se ei ole kovin coolia, mutta pissikset eivät pysty pidättämään. Pissismin keskeinen sana on vittu. Sitä käytetään verbinä, adjektiivina ja substantiivina."

Pissismille löytyy on oma sivunsakin. Näin varttuneemmasta henkilön näkökulmasta on mukava nähdä, että nuoriso kehittyy vuosi vuodelta eteenpäin. Ei minun nuoruudessani ollut mitään noin coolia. Ennen vanhaan sitä istuttiin perheen kanssa levyraatia katsomassa Jussi-paidat päällä, eikä viinasta tai tupakasta ollut tietoakaan.

Eräs kuuluisa pissismin alalaji on blogipissismi. Blogipissismille tyypillisiä oireita ovat:

- Varmin tuntomerkki on runsas nettitestituloksien julkaiseminen blogissa.

- Blogipissistille kaveribloggaajat ovat hanipuppeleita ja kultia, joita pitää ylistää joka toisessa postauksessa.

- Blogipissistijengissä on yleensä yksi hyvä kirjoittaja. Muut pissikset apinoivat hänet julkaisualustaansa, kommentointisysteemiään, Sitemeteriä ja kappalejakoa, vaikka nuo piirteet eivät sopisikaan heidän omiin blogeihinsa.

- Asiaan kuuluu teennäisellä tyylillä kirjoitetut päivittelyt maailman menosta. "George Bush on surkea epäonnistuja"

- Blogipissistille eräs tärkeä sana on nettikoto.

- Blogipissiksillä on yksi oleellinen ongelma. He eivät pysty pidättelemään sanallista virtsaamista blogiinsa parin siiderin vertaa, kun arkielämässä tapahtuu jotakin. "Kävin juuri pissillä" on blogipissikselle tyypillinen blogimerkintä.

Yli-inhimillinen muisti ja laskukyky

Joillakin ihmisillä on lähes yliluonnolliselta vaikuttava muisti ja matemaattinen laskukyky.

John von Neumann pystyi kääntämään vieraskielistä tekstiä suoraan englanniksi ilman lukuvauhdin hidastumista.

Zerah Colburn pystyi 8-vuotiaana laskemaan luvun 8 kuudennentoista potenssin muutamissa sekunneissa(281,474,976,710,656)

George Parker Bidderin veljen kirjasto tuhoutui tulipalossa. Hän pystyi kuitenkin puolen vuoden aikana kirjoittamaan kirjat uudestaan ulkomuistista.

Johann Martin Zacharias Dase laski laskun 79532853* 93758479 = 7456879327810587 ajassa 54 sekuntia ja kertoi keskenään päässään kaksi satanumeroista lukua ajassa 8 tuntia 45 minuuttia.

Trueman Henry Staffordia pyydettiin laskemaan yleisöesityksessä 365,365,365,365,365,365 kertaa 365,365,365,365,365,365 ja alle minuutissa hän laski oikean vastauksen 133,491,850,208,566,925,016,658,299,941,583,225!

Alexander Craig Aitken pystyi omaksumaan matemaattisen lehden sisällön kääntelemällä sivuja siihen tahtiin, missä tavallinen ihminen pystyi lukemaan kuusi riviä. Aitken kertoo, että ero laskemisessa hänen ja tavallisen ihmisen välillä on siinä, että hän pystyy laittamaan välituloksen talteen niin, että hän muistaa sen varmasti myöhemmin.

Ulkonäön yhteys luonteeseen

Kevyesti kirjoittaa kommenttiosastolla: "Meikki on vain osittain markkina-arvon nostattamista - se on myös naisen omaa leikkiä, halua pitää toisissa yllä käsitystä itsestään elämässä hyvin menestyvänä naisena ja halua hymyillä itselleen kauniina peilistä. Huomaan, että meikkaan vain aikoina, jolloin itsetuntoni on jotenkin vaarassa."

Tässä asiassa on erotettava kaksi eri näkökulmaa: 1. Se, mikä on naisen meikkaamisensa syyksi kokema motiivi(eli halu näyttää kauniilta ja tuntea olonsa paremmaksi) ja 2. Ma-motiivi ulkoapäin katsoen. Ma-motiivia tarkastellessa ei ole oleellista mitä nainen kokee sisäiseksi motiivikseen, vaan se, miten toiminta vaikuttaa markkina-arvoon. Vaikka naisen sisäiset motiivit vaihtelevat meikkauskerrasta toiseen, niin ma-motiivin suunnasta katsottuna meikkamiset tapahtuvat loogisesti, järkevästi ja yhdenmukaisesti nostaen markkina-arvoa sopivissa paikoissa.

Kevyesti: "Ilmeisesti poimimme paitsi perimästämme myös lapsuudestamme joitakin ulkonäkökriteerejä."

Kyllä. Markkina-arvoteoria perustuu juuri sille, että ihmiset perivät suurimmalta osaltaan yhteneväiset kriteerit kumppaninvalinnassaan. Yhtenäisten kriteerien lisäksi on olemassa yksilöllisiä kriteereitä, kuten partaisuuden, tietyn vartalon tai kasvojen muodon suosiminen. Lapsuudella ja kasvuympäristöllä on varmaan oma vaikutuksensa, mutta se on vähäinen perittyihin kriteereihin verrattuna. Koettakaapa kasvattaa lapsi preferoimaan rumia ihmisiä ennen kauniita.

Vanhempien ja sisarusten ulkonäöllä on varmaan myöskin vaikutusta siihen, millaisiksi kriteerit kumppanin ulkonäölle muotoutuvat. Veikkaisin, että ihmiset etsivät sellaista kumppania, joka eroaa vanhempien ulkonäöstä "riittävästi", jotta geneettinen pohja ei ole liian samanlainen, mutta joka ei ole liian erilainen. Omia prefenssejäni tarkkaillen voin sanoa, että en pidä "eri rotuisia"(aasialaisia, afrikkalaisia) naisia likikään yhtä kauniina kuin vaikkapa eurooppalaisia naisia. En tosin osaa sanoa, kuinka suuri osa tuosta preferenssistä on ympäristön ja kuinka paljon perimän vaikutusta."

Voisin myös veikata, että miesten kriteerit naisten ulkonäölle suuntautuvat tuttua ja turvallista kohti, kun taas naisten kriteerit miesten ulkonäölle suuntautuvat enemmän erikoisuuksia kohden.

Kevyesti: "Onko ulkonäöllä ja luonteella enemmän yhteyttä kuin yleensä ajattelemme?"

On varmaan. En tiedä, onko asiaa tutkittu. Poliittisesti korrektin totuuden mukaan ulkonäöllä ja luonteella ei ole mitään yhteyttä. Luonteen ja ulkonäön yhteys tulee kahta tietä. 1) Geneettisesti ja 2) eri ulkonäön omaavien ihmisten saaman erilaisen kohtelun kautta. "Lihavat ovat lepposia"-sanonnassa voi olla perää. Esimerkkinä tulee mieleen nuorten kauniiden tyttöjen saama jatkuva suora ja epäsuora ulkonäön ylistys. Se ei voi olla vaikuttamatta siihen, miten henkilö kokee itsensä ja miten hän käyttäytyy.

Miehet etsivät kauniita naisia

ATN kirjoittaa: "Miesten deitti-ilmoitukset jaksavat aina vaan hämmästyttää minua. En voi ymmärtää pinnallisia ihmisiä. Miehet hakevat elämänkumppania vain ja ainoastaan naisen ulkonäkö kriteerinään. Aina etsitään "isotissistä", "kaunista", "seksikästä"... KOSKAAN en ole nähnyt ilmoitusta, jossa ei olisi esitetty vaatimusta naisen ulkonäön suhteen."

Kävin hiukan vilkaisemassa Deitti.netin ja Sinkkujen miesten jättämiä seuranhakuilmoituksia. Deitissä tosiaan oli mainittu varsin usein ulkonäköön kohdistuvia kriteereitä, mutta varsin yleisellä tasolla, eikä kovin "erikoisominaisuuksia" hakien. Sinkuissa ei edes ollut juuri tilaa ulkonäkövaatimusten esittelemiseen. Minä näkisin ulkonäkövaatimusten esittämisen toisin kuin ATN. Minusta on hyvä, että ilmoituksissa on mahdollisimman tarkkaan esitetty oleelliset vaatimukset vastaajille. Harvalla kumpania etsivällä ihmisellä ei ole ulkonäkökriteereitä ollenkaan ja usealla nuo kriteerit ovat varsin korkealla. Jos ilmoituksissa ei puhuttaisi ulkonäöstä ollenkaan, niin seurauksena olisi paljon tarpeettomia ainakin toispuolisiin pettymyksiin johtavia tapaamisia.

Oleellista hakukriteereissä on niiden realistisuus ja todellinen tarpeellisuus hakijan näkökulmasta. Kuinka oleellista on, että haettu henkilö on "tumma ja pitkähiuksinen"?

Millaiset kriteerit sitten ovat hyvät ja hyväksyttävät? Ovatko pinnalliset kriteerit huonompia kumppanin haussa kuin syvältä luotaavat kriteerit? Jokainen voi toki arvottaa kriteereitä omalla tavallaan, mutta lopulta valinnassa on painotettava itselle tärkeitä asioita. Jos nuo itselle tärkeät asiat kumppanissa ovat pinnallisia, niin miten asiaa voi auttaa muuten, kuin myöntämällä, että "en voi kuin valittaa, että kriteerini ovat näin pinnalliset, mutta ne ovat minun kriteerini sille, mitä tunnen tarvitsevani ja siihen on tyydyttävä. Ulkonäkö on miehille keskimäärin tärkein kriteeri naisissa. Miehen ulkonäkö ei ole naisille niin tärkeää verrattuna muihin kriteereihin, mutta naisilla on varaa vaatia miehen ulkonäöltä enemmän, jolloinka lopputulos on vastaavanlainen.

Voisin esittää sellaisen teorian, että sitten nettideittailun alkuaikojen seuraa etsivät ihmiset ovat tulleet sinuiksi systeemin kanssa ja oivaltaneet, että ulkonäkö on lopulta hyvin tärkeää myöskin netin kautta etsityssä seurassa. Se ei vain yksinkertaisesti riitä mihinkään, että kirjoitukset synkkaavat täydellisesti keskenään.

Ovatko naisten kriteerit miehen töissä käymisestä, pituudesta ja statuksesta paremmat arvokkaammat kuin miesten kriteerit naisten ulkonäölle?

ATN: "Mikä saa naisen luulemaan, että hän ei kelpaa poikaystävälleen meikittömänä? Nainen ei enää kelpaa omana itsenään, vaan hänen täytyy kokoajan yrittää olla jotain parempaa kuin onkaan. Miehet ovat kai tottuneet liian hyvään, kun naiset viettävät nykyään puolet elämästään ulkonäöstään huolehtimiseen. Miesten vaatimukset kasvavat kasvamistaan. Mikään ei riitä."

Parinhakumarkkinoilla pitää esittää itsensä parhaassa mahdollisessa valossa, jotta saa mahdollisimman hyvän saaliin. Miksi autot käytettyjen autojen kaupassa puunataan kiiltäviksi? Jos kukaan nainen ei meikkaisi, niin naiset kelpaisivat miehille siinä missä nytkin. Kyse ei miesten nousevista vaatimuksista, vaan kovemmaksi käyvästä kilpailusta parinhakumarkkinoiden huippupaikoista lisääntyneen vapaa-ajan ja rahallisten resurssien turvin.

ATN: "Jos nainen ei näytä hyvältä, hänellä ei ole miehelle mitään arvoa. Vaikka olisin sattunut syntymään kauniiksi, en silti omistaisi elämääni ulkonäöstäni stressaamiselle ja miesten toiveiden toteuttamiselle."

Jos auto ei näytä autokaupassa hyvältä, niin asiakkaat eivät laske tuolle autolle mitään arvoa. Naisissa on eroa siinä suhteessa, että toisille naisille on paljon tärkeämpää tulla hyväksytyksi miesten silmissä kuin toisille ja satsaukset ulkonäköön ovat suoraan verranollisia tuon hyväksytyksi tulemisen halun määrään.

Avioliitto ennen ja nyt

NoMarriage.com kertoo, miksi miehen kannatti mennä avioon ennen, mutta ei nyt. Ennen avioliitto oli sitä, että mies toi kotiin leivän ja nainen oli miehelle hyvä vaimo. Hyvän vaimon opas vuodelta 1955 kertoo:

- Valmista miehellesi illallinen valmiiksi hyvissä ajoin.

- Huilaa 15 minuuttia ennen miehesi saapumista ja laita ulkonäkösi kuntoo, sillä miehesi saapuu työn uuvuttamien ihmisten parista.

- Ole iloinen ja kiinnostunut miehesi puuhista. Hänen tylsä päivänsä kaipaa piristystä.

- Siivoa ylimääräinen tavara pois.

- Luo miehellesi tunne, että hän on saapunut lepopaikkaan töitten jälkeen, niin oma mielesikin paranee.

- Valmista lapset miehen tuloon ja luo hiljainen tunnelma.

- Luo miehellesi lämmin hymy ja usko siihen, että haluat vilpittömästi miellyttää häntä.

- Älä koskaan valita, että mies on myöhässä tai että hän lähtee aktiviteetteihinsa ilman sinua. Yritä ymmärtää hänen tarvettaan levätä ja rentoutua.

- Älä vaivaa miestäsi ongelmilla ja valituksilla.

- Puhu hiljaisella ja pehmeällä äänellä ja tarjoudu ottamaan pois miehen kengät.

- Hyvä vaimo tietää aina paikkansa.

Jos vaimot ennen pystyivät kaikkeen tuohon, niin ei voi kuin todeta, että taso on romahtanut miesnäkökulmasta katsottuna. Miten näin on päässyt käymään?

Lähes 90% amerikkalaisista naisista nai "ylöspäin" niin, että mies ansaitsee enemmän. Tietoisella tasolla naiset ehkä ajattelevat, että he haluavat älykkään ja hyväluontoisen miehen, mutta tiedostamattomalla tasolla antavat itsensä rakastua vain miehiin, jotka täyttävät heidän kriteerinsä miehen menestyksen ja varakkuuden suhteen.

Naiset muuttuvat todennäköisesti avioitumisen jälkeen. Kannattaa tarkkailla naisen äitiä, naisen avioituneita siskoja ja sitä, kuinka hänet on kasvatettu. Miehet valehtelevat saadakseen seksiä, naiset päästäkseen naimisiin.

Naiset haluvat pitää kaikki optiot auki avioitumalla paremmin ansaitsevien miesten kanssa:

1. Mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa.

2. Mahdollisuus käydä töissä ja olla kotona äitinä omien tarpeiden mukaan.

3. Käydä töissä kokopäiväisesti niin, että mahdollisuus kahteen ensiksi mainittuun vaihtoehtoon säilyy avoimena.

4. Jos avioliitto alkaa kyllästyttää naista, niin hänellä on mahdollisuus repiä puolet miehen varoista avioero-oikeudenkäynnissä.

Blogitulokkaat puntarissa

Kun ei jaksa, ehdi tai keksi, niin on aika ruotia Googlen hakutuloksia tai uusien blogitulokkaiden olemusta. Tässä panokseni viimeksi mainittuun aiheeseen.

Fathom this! on legendaarisen Suodatin-blogin pitäjän uusi tuleminen(?) englannin kielellä. On myönnettävä, että en jaksa lukea englanninkielisiä blogeja oikeastaan ollenkaan, mutta ehkäpä tässä tapauksessa yritän tehdä poikkeuksen kiinnostuskertoimen noustessa. Lukisin luultavasti omia kiinnostuksen aiheitani sivuavia englanninkielisiä blogeja, jos vain onnistuisin sellaisia jostakin löytämään(vinkkejä, kiitos).

Hockey-Blog käsittelee - ei niin yllättävästi jääkiekkoa ja jäänee minulta täysin seurannan ulkopuolelle, koska lätkä on kiinnostuksen kohteenani jäänyt lapsuuden unholaan. Hävettää myöntää, mutta en tiedä oikeastaan mitään viime vuosien SM-lätkän tapahtumista tai pelaajista. Blogi kiinnostanee kuitenkin asian harrastajia.

Knifecrime vaikuttaa pizzasukupolvelaiselta yksilöpyksilöbloggaajalta. Lainaus blogista: "TUKRU 21 vee, englanti. valokuvauksen opiskelija vs. hysteerinen indietyttö. sis. libertines ihkutus, angst, glorification de dekadentti rokkielämä ja lontoo keskellä yötä, oksennusta matolla at bethnal green working mens' club. epämääräistä nostalgiaa. valokuvia?"

Silmänkääntövankilasta ei löydy paljoakaan kiinnostavaa, paitsi linkki Höpö-Penan sarjakuvaan, joka edustaa laadukasta piirrosjälkeä ja lennokasta juonenkehittelyä verrattuna vaikkapa Mitvitin amatöörimäisiin koukerruksiin.

Laughter in the Darkista en osaa muuta kuin kuvitella, miltä omat tai erektuslaisten postaukset vaikuttaisivat, jos käytössä olisivat Deadjournaleista tutut "current mood"-oliot. Current mood: technologybelieving.

Maailmaani taitaa olla pitkän linjan päiväkirjailija. Nykyinen ulkoasu on lukukelvoton.

Joulublogi edustaa minulle uuden tyypistä vuodenaikablogia. Hyvä idea voisi olla karkauspäiväblogi, jota ei tarvitsisi päivittää häiritsevän usein.

Laurin päiväkirja on ylläpidettävänä Diarylandilla, jossa vain yksittäisen postauksen näkyminen vaikeuttaa yleiskuvan saamista.

Miia Merja Marjukka Rannalla on yllättävänkin intiimiä kerrontaa yksityiselämän kiemuroista muutamassa merkinnässään.

Totuus on lupaavan oloinen ja nimensä veroinen blogi. Lainaus: "Suomalainen naistutkimus nojautuu pääosin - yllätys, yllätys - feministien tekemälle työlle. Suhteellisen suuri määrä naistutkijoista on lisäksi lesboja. Ei ole niinkään yllättävää, että lesbofeministien ulkoasu ei myöskään ole optimaalinen miesten saamisen kannalta. Tästä herää tietenkin kysymys, kumpikohan on ollut ensin - muna vai kana? Eli onko ulkonäkötietoisuutta seurannut vihamielisyys miehiä kohtaan vaiko päinvastoin vihamielisyydestä seurannut naisille fenotyypillisen ulkoasun rapistuminen? Vai onko kysymys ehkä puhtaasta sattumasta?"

Loppukevennys: Miltä Michael Jacksonin pitäisi oikeasti näyttää?

Vaikuttavin inhimillinen suoritus

Minkä on vaikuttavin inhimillinen suoritus, josta olette kuulleet? Suoritus, johon pizzasukupolven nuoret eivät pysty? Minuun suurimman vaikutuksen on tehnyt postimies Ferdinand Cheval. Tässä hänen tarinansa.

"Vuonna 1879 43-vuotias postimies Cheval, jota pidettiin kylän idioottina, huomasi postireitillään hauskanmuotoisen kiven, jonka hän otti mukaansa. Katsellessaan ympärilleen hän huomasi lisää erikoisia kiviä, jotka hän laittoi taskuunsa. "Siitä lähtien", hän kertoo kirjeessään, "en nukkunut päivällä, en yöllä." Hän jatkoi kivien etsintää 32 kilometrin postireitillään ensin taskuihinsa ja sitten kottikärryyn. Hän keräsi kiviä pihalleen suureen kasaan ja naapurit luulivat hänen tulleen hulluksi.

"Cheval alkoi toteuttaa 15 vuotta aikaisemmin alkunsa saanutta unelmaansa linnasta. Päivisin hän oli postimies ja öisin arkkitehti, joka rakensi linnaansa öljylampun valossa. Meni 33 vuotta, kunnes hän sai valmiiksi linnansa, joka sisältää mm. yli 1000 pienoispalatsia ja on täynnä runoutta ja veistoksia. Chevalin unelma oli tulla haudatuksi linnaansa vaimonsa kanssa, mutta kaupunki ei antanut hänelle siihen lupaa, jolloinka hän alkoi rakentaa 78-vuotiaana hautausmaalle erillistä hautamonumenttia. Rakentaminen kesti 8 vuotta ja siellä postimies Cheval lepää tänäkin päivänä vaimonsa kera."

"Cheval lopetti koulunsa 13-vuotiaana, eikä tiennyt mitään rakentamisesta tai veistostaiteesta. Linnaa rakentaessaan hän onnistui selviämään 2-3 tunnin yöunella, 32 kilometrin postireitin ja 8-20 kilometrin kivien hakemisen jälkeen. Peräänantamattomuus, ylpeys ja sitkeys ajoi hänet toteuttamaan unelmaansa, joka kestäisi ikuisesti."

Kuvia linnasta täällä ja täällä. Chevalin päiväkirja: 1872 - 1912 ... 10,000 päivää, 93,000 tuntia, 33 vuotta.

"Kaikki mitä näet, ohikulkija, on yhden maalaisen työtä, joka unelmasta loi maailman kuningattaren."

Älykkyys, lahjakkuus, nerous

"Suuren suomalaisen tietosanakirjan mukaan älykkyys on elolliselle olennolle ominainen piirre, jonka avulla se pystyy käyttäytymään tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa ilman, että kyseessä olisi vaistotoiminta tai aikaisemmin opitun toistaminen. Lahjakkuus taas määritellään yleiseksi suoritusvalmiudeksi tietyn alan tehtäviin. Lahjakkuudesta voidaan erottaa lahjakkuuden lajit ja sen määrää eli suuruus."

Älykkyysetestien etuja ja ongelmia seuraavasti. Testit:

- ennustavat hyvin koulumenestystä

- auttavat löytämään lahjakkaita lapsia

- yhtä objektiivisia mittareita, kuin älykkyystestit, ei ole

ongelmia:

- testit eivät paljasta kaikkea lahjakkuutta

- testit eivät ennusta elämässä menestymistä luotettavasti

- testit eivät mittaa luovuutta eikä sosiaalista lahjakkuutta

- testejä ei voida käyttää ainoina mittavälineinä

"Dynaamisen älykkyyskäsityksen mukaan älykkyys muotoutuu perimän mahdollistamien rajojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa ihmisen itsensä ohjaamaan suuntaan. Aikuinen voi kehittää älykkyyttään elämänsä kaikissa vaiheissa."

"Älykkyyskäsitteessä on yksi perusongelma, älykkyys on käsitteensä saanut niin suuren ja arvostetun sisällön, että sen halutaan kattavan lähes kaikki lahjakkuusominaisuudet. Tästä ei älykkyydessä kuitenkaan ole kysymys, älykkyys on vain yksi ihmisen ominaisuus, silloin kun se määritellään perinteisesti eli lähinnä loogis/analyyttisenä lahjakkuutena. Älykkyys on apuna monessa muussa lahjakkuudessa ja niiden toteuttamisessa kuten luovuudessa ja musikaalisuudessa."

"Tunneäly on oma lahjakkuuden lajinsa ja älykkyyden omansa. Vaikka tässäkin voidaan mahdollisesti todeta, että älykkyys voi olla etu myös tunneälyn hallinnassa ja kehittämisessä."

"Neroudesta: Jokainen nero on suuri lapsi ja sen vuoksi hän tarkastelee maailmaa kuin outoa näytelmää siis puhtaasti objektiivisesti. Ihmisen älyllisen asteen mittapuuna on Schopenhauerin mukaan se, missä määrin hän kykenee kohoamaan yleiseen tarkasteluun ja näkemään yksilöllisessä yleistä."

"Sternberg (86) esittää että älykkyyden kannalta keskeinen on metakognitiivinen taito osata arvioida milloin on toimittava nopeasti ja milloin syvällisesti pohtien...Älykkyyteen siis liittyy olennaisena osana kyky kohdata menestyksekkäästi haasteita."

"Goodnow (1976): älykkyys on sosiaalinen ja arvosidonnainen arvio. Ei kysytä mitä älykkyys substanttina oikein on, vain selvitetään, millaista toimintaa eri kulttuureissa ja yhteisöissä pidetään älykkäänä ja siis myös arvokkaana. Howard Gardner:n (1983) monniälykkyysteorian mukaan älykkyys voidaan jakaa seitsemään osa-alueeseen: Kielelliseen, loogis-matemaattiseen, spatiaaliseen, musikaaliseen, ruumiillis-liikunnalliseen, sosiaaliseen ja persoonalliseen älykkyyteen."

"Monet älyllisen suoriutumisen testit ovat aikasidonnaisia Hyvä suoritus on nopea ja taloudellinen. Siihen ei kuulu ylimääräisiä liikkeitä. se suoritetaan pään sisällä, ei apuvälineitä käyttäen. Lähdetään käsityksestä, jonka mukaan ajattelun nopeus on yhtä kun sen laatu.(Räty ja Snellman 1991)"

"Länsimaisten testien älykkyys käsitys on modernin tietoisuuden ilmaus. Mittaus vastaa ideaa modernin yhteiskunnan rationaalisuudesta. Arvostaen järkiperäistä, viileää, hallittua ja ei-emotionaalista suoritusta. Aika on rahaa."

Suomalaisen miehen masennus

"Yhteiskunnassamme on hirveä salaliitto, miesten masennuksen kulttuurinen piilottaminen"

J.P Roos tarkastelee artikkelissaan Terrence Realin kirjaa I Don't Want to Talk About It, joka käsittelee miesten piilomasennusta: "Realin mukaan masennus on paljon yleisempi ongelma kuin luullaan. Varsinkaan miehet eivät edes tunnista olevansa masentuneita. He tuntevat, että elämä on tyhjää, työ raskasta, he kiukuttelevat lähiympäristölleen, saavat selittämättömiä raivokohtauksia, harrastavat pakonomaisesti jotain, juovat liikaa, ovat silloin tällöin masentuneita - ja ajattelevat elävänsä ihan normaalia elämää."

"Piilodepressio on ytimeltään itsearvostuksen häiriö. Se on jotain mitä yritetään torjua, peittää, kieltää. Avoimessa depressiossa annetaan häpeän ja arvottomuuden tunteen hallita kun taas piilo depressiossa nämä tunteet näyttäytyvät raivona, ylettömänä itsekorostuksena (grandiosity), addiktiona."

"Suomessa sen sijaan masennus on suorastaan kunniallinen ja hieno selitys ihmisten ja yhteisöjen ongelmille. Itse asiassa se antaa monelle huonosti käyttäytyvälle miehelle hyvän alibin sille, miksi hän juo, hakkaa vaimoaan ja äärimmäisessä tapauksessa tappaa tämän tai koko perheensä."

"Samoin on minusta ilmeistä, että ehkä jopa enemmistö suomalaisista miehistä on Realin määrittelyn mukaan lievästi masentuneita. Tämä on ainakin oma vaikutelmani, kun olen lukenut melko paljon suomalaisia elämäkertoja ja toisaalta perehtynyt suomalaiseen stereotypiaan miehistä."

"Meillä ei edes nähdä depression erityisyyttä tai depressiota taustalla kun suomalaiset miehet käyttäytyvät depressiivisesti tai kokevat elämänsä tietyllä tavalla. Masentunut olo - se miltä masennus 'tuntuu' - näyttäisi vastaavan monen suomalaisen miehen kokemusta normaalista elämänmenosta."

"Kuitenkin tautina masennus on ollut naisten tauti: naisille on tehty merkittävästi useammin depressiodiagnooseja ja heitä on myös hoidettu sen takia. Sen sijaan miehillä depression sijasta on saatettu hoitaa erilaisia seurauksia kuten väkivaltaista käyttäytymistä, alkoholismia ja sydänoireita. Mutta vielä useammin, ja tämä on Realin perusteesi, miehet ovat saaneet esteettä siirtää depressionsa seuraaviin sukupolviin, ennen kaikkea poikiinsa."

"Realin teoria on, että koska pojat kasvatetaan niin, että he eivät pysty ilmaisemaan tunteitaan eivätkä ottamaan yhteyttä muihin, he joutuvat reagoimaan ongelmiin toisilla tavoin, joko addiktioilla tai väkivallalla. Selitys sille, miksi juuri miehet ovat alttiita piilodepressiolle, on yksinkertaisesti se, että miehet eivät pysty luomaan toimivia suhteita, joissa he voisivat purkaa huonoa oloaan."

"Miehet purkavat näin depressionsa negatiivisessa ääripäässä väkivaltaan ja itsetuhoisuuteen, "positiivisessa" ääripäässä pakonomaiseen työntekoon ja harrastuksiin."

"Kulttuurissamme miesten odotetaan olevan kovia ja tyynejä, paljastaen vain vähän tunteistaan. Kyse on kuitenkin vain naamiosta, joka kätkee taakseen paljon kipua. Miehisyyden vaatimus pakottaa tunteiden peittämiseen ja niiden kieltämiseen. Piilomasennuksessaan miehet helpottavat kipuaan purkamalla tunteensa mm. alkoholismiin ja liialliseen työntekoon. Piilomasennus on sairaus, vaikka sitä ei vielä tunnustetakaan sellaiseksi."

"Pääoireena piilomasennuksessa on kypsymättömyys suhteisiin, kyvyttömyys tai haluttomuus omistautua ja antautua haavoittuvaksi kumppanin tai lapsen edessä. Eräänä syynä on sukupuolittunut kasvatus, jossa pojat ohjataan kilpailemaan keskenään ja pidättäytymään tunneilmaisuista."

Bloggaajia mediassa

Blogit ovat päässeet Keskisuomalaisen käsittelyyn A.J Kaijanahon vauhdittamina. Juttu on näin blogistin silmälasein katsottuna varsin vaisu, kuten lehtijutut blogeista yleensäkin. Blogi, bloggaajat ja Pinseri on sentään mainittu. Kaijanaho ja Minttu Kämäräinen(jonka blogiosoitetta ei löydy jutusta) kertovat jutussa bloggaamisesta ja nettipäiväkirjanpidosta.

"Kaijanaho sanoo lukevansa mieluiten sellaisia bloggaajia, jotka havannoivat ja kommentoivat maailman menoa joko yhteiskunnallisesti tai maanläheisemmin...Itselläni(A.J.K:lla) on sellainen periaate, etten kirjoita yksityisistä ihmisistä ilman lupaa. Minttu Kämäräinen on raportoinut päiväkirjassaan syksyn aikana muun muassa seurustelusuhteensa katkeamisesta."

Jutusta löytyy blogille määritelmä, jota ei voi pitää aivan nappiin osuneena: "Tietokoneslangissa yhden kirjoittajan säännöllisistä merkinnöistä koostuvia nettisivuja kutsutaan blogeiksi." Parempi yritys määrittelyyn löytyy vaikkapa Unessa.netistä tai Dave Wineriltä.

Älykkyysosamäärä (ÄO)

Älykkyyden käsite on jatkuvien kiistojen kohteena. Suunnitelmanani on käydä älykkyyden teemaa lävitse useammassakin postauksessa. Oma menestykseni älykkyystesteissä on ollut epäerektusmaisesti kehnompi mitä olisin toivonut. Pääsen testeissä ehkäpä parhaaseen neljännekseen, mutta huippusuorituksia ei ole tullut. Syynä huonoon älykkyystestimenestykseeni on luonnollisesti ollut vaillinainen keskittyminen, motivaation puute, väärä aika kuukaudesta tms.

Älykkyystesteistä on tosin jäänyt sellainen kuva, että jos treenaisin intensiivisesti pari viikkoa tai pari vuotta noita testejä, niin älykkyyteni nousisi huomattavasti, koska oppisin kaikki älykkyystehtävissä käytettävät kikat ulkoa. Jos ajatellaan, että esim. shakkitehtävien ratkaiseminen vaatii älyä, niin periaatteessahan shakkitehtäviä voitaisiin käyttää älykkyystesteinä. Ongelma tulee vastaan siinä, että pitkään shakkia tai shakkitehtäviä harrastanut "tyhmä" henkilö ratkaisee helppoja shakkitehtäviä hetkessä, siinä missä älykkäältä, mutta shakkia pelaamattomalta henkilöltä menee ratkaisujen löytämiseen "loputtoman kauan". Olisi kiinnostavaa tietää, onko älykkyystestien "oppimisvaikutus" yhtä suuri tai likikään yhtä suuri, mitä se on shakkitehtävissä?

Joittenkin henkilöitten älykkyysosamääriä:

Garry Kasparov Shakin pelaaja 190
Marilyn Mach vos Savant Kirjailija (Saavutti lapsena korkeimman mitatun ÄO:n (230)) 186
Andrew J. Wiles Matemaatikko(todisti Fermat'n viimeisen teoreeman) 170
Stephen Hawking Kosmologi, teoreettinen fyysikko 160+
William "Bill" Gates Ohjelmistomoguli, maailman rikkain mies 160
Jayne Mansfield Seksipommi, näyttelijätär 142
Madonna Ciccone Laulaja 140
Francis Crick Lääkäri (löysi DNA:n, nobel-palkittu) 115
John F. Kennedy Presidentti 110
Andy Warhol Artisti 86

Ammattiryhmien keskimääräisiä älykkyysosamääriä(erektuslaisille tyypilliset ammatit tuntuvat hallitsevan kärkipäätä):

155 Tieteiden (fysiikka, kemia, lääketiede) Nobel-palkinnon voittajat
145 Matemaatikot, huipputiedemiehet
140 Ylimmät virkamiehet, professorit
130 Lääkärit, asianajajat, insinöörit, yritysten huippujohtajat
120 Opettajat, kirjanpitäjät, toimihenkilöt
110 Työnjohtajat, konttoristit, myyntimiehet, asentajat
100+ Koneenkäyttäjät, kauppiaat, hitsaajat, teurastajat
100- Varastomiehet, kirvesmiehet, kokit, autonkuljettajat
90 Työläiset, puutarhurit, kaivosmiehet, pakkaajat, lajittelijat

Verbaaliakrobatia: "Koska älyllisesti hyvinkehittyneen ihmisen keho on hintelä ja raihnas, eikä hän voi alimittaisella lihasvoimallaan saattaa ketään suunniltaan, hänen on tehtävä se ylivertaisella puheaktillaan. Reetorin lahjoilla varustettu aivokimppu kykenee niin halutessaan tärvelemään kaikkein ylevimmätkin asiat. Avainsanoja ovat pilkallisuus, ironia, kyynisyys, sarkasmi sekä henkeäsalpaava tasapainoilu denotaation ja konnotaation välille pingotetulla köydellä. Ei väliä, vaikka askel joskus osuukin harhaan: putoamista vaimentaa sopimusvaraisten merkitysten kudelma eli aina voi vedota siihen, että on tullut väärinymmärretyksi. Verbaaliakrobaatti kohdistaa viiltävät sanansa erityisesti sellaisiin omiin piirteisiin, jotka hän tunnistaa muissa. Samoin hän kykenee näennäisen itseironian keinoin loukkaamaan muita verisesti."

Tekeekö bordellissa käynti miehen onnelliseksi?

Tekisivätkö bordellit miehet onnellisemmiksi, kysyy Arawn kommenttiosastolla. Itse en ole käyttänyt prostituoitujen palveluja ja ajatus seksin ostamisesta bordellista tuntuu vaivaannuttavalta. En usko, että saisin rahoilleni vastinetta nykyhinnoilla, varsinkin kun vaarana olisi koukkuun jääminen ja hetken hurman hakeminen kerta toisensa jälkeen samoin kuin huumeaddikteilla. Tyydytys ei olisi muutenkaan kokonaisvaltaista. Aktin jälkeen seuraisi luultavasti tyhjyyden tunne. Jos olisin liikemies ja ulkomaiden liikematkoillani neuvotteluissa olisi mukana myötämielisiä tyttöjä, niin ajatus seksistä olisi paljon houkuttelevampi, koska ostotilanne on epäsuora ja tilanne muutenkin "luonnollisempi".

Kuinka suuri osa bordellissa käynnin vastenmielisyydestä on kulttuurin aikaansaannosta? Jos bordellissa käynti olisi yhtä hyväksyttävää kuin Siwassa käyminen, niin olisiko suhtautumiseni seksin ostamiseen myötämielisempi? Nykyään seksin ostaminen ajaa miehen häpeään, koska hän tuhraa rahansa ja myöntää seksin ostamisen kautta, että ei saa seksiä ilmaiseksi.

"Prostituoitujen asiakkaina on niin naimisissa olevia seksin suurkuluttajia kuin reppanoita, jotka eivät uskalla muutoin lähestyä naisia. Ruotsissa näitä asiakkaita kutsutaan nimellä turska, joka viittaa helposti huiputettavaan. Moni heistä ei esimerkiksi tiedä, että prostituoidut näyttelevät, kun he antavat palveluksiaan."

"Prostituoitujen asiakkaat voidaan jakaa viiteen ryhmään: Ensimmäisessä ryhmässä ovat ns. superasiakkaat. Heillä on vaimo tai tyttöystävä ja rakastajattaria ja he käyttävät maksullista seksiä. He ovat hyvin kiinnostuneita seksistä ja käyttävät paljon rahaa ja aikaa saadakseen sitä. Seksi on heille tavallaan elämäntyyli, eikä osa heistä näe siinä mitään vikaa. Kolmannen ryhmän miehillä on vaimot tai tyttöystävät, joiden kanssa he mieluummin olisivat, mutta seksielämä kotona ei ole tyydyttävää. Neljännen ryhmän muodostavat miehet, jotka ostavat seksiä silloin kun heillä ei ole naissuhdetta. Näillä miehillä on hyvin alhainen itsetunto ja vaikeuksia lähestyä naisia. Jotkut heistä yrittävät jopa päästä naimisiin prostituoitujen kanssa. Heillä on hyvin romanttiset ja epärealistiset käsitykset avioliitosta. Viidennen ryhmän miehillä "torjutuilla" ei ole lainkaan kokemuksia seksistä muiden kuin prostituoitujen kanssa. He käyttävät myös paljon pornolehtiä ja -filmejä. Nämä miehet kärsivät alhaisesta itsetunnosta ja vaikeuksista naisten lähestymisessä. Osa heistä ei voi edes kuvitella, että naiset olisivat heistä kiinnostuneita. He eivät oikeastaan haluaisi ostaa seksiä ja he ovat siitä vaivautuneita."

"Jacques Rossiaud päätyy tulokseen, jonka mukaan bordelleissa kävivät kaikkiin yhteiskuntaluokkiin kuuluneet eri ikäiset ja aviosäätyiset miehet suunnilleen yhtä aktiivisesti. Kukin ryhmä kävi omissa ilotaloissaan. Nuoriso oli kuitenkin siinä määrin yliedustettuna, että tutkijan mukaan lähes kaikki nuoret miehet kävivät ennen avioitumistaan prostituoitujen luona. Se oli luonnollinen, sosiaalinen tapahtuma, johon kaikki "terveet" miehet osallistuivat."

"Prostituution myyjä- ja asiakashaastattelujen sekä asiakasryhmätarkastelujen perusteella miestyypit ja prostituutiosuhteisiin hakeutumisen tärkeimmät syyt ovat olleet länsimaisten miesten keskuudessa seuraavat: a) Seksin oppipoika: nuorison seksuaaliset initiaatiorituaalit, kasvu seksuaalisuuteen, kokeilunhalu b) Nautiskelija: seksuaalinen nautinnon- ja vaihtelunhalu c) Kyllästynyt: aviomies, joka hakee avioliiton ulkopuolisia suhteita d) Erakko: fyysisen vajavuuden, korkean iän, eristyneisyyden tai sosiaalisen aseman aiheuttama seksuaalikontaktien puute e) Perverssi: "poikkeavat" seksuaaliset taipumukset f) Yksinäinen: fyysinen tai henkinen läheisyydenkaipuu."

"Miehet saattoivat hakeutua prostituoitujen luokse vain löytääkseen inhimillistä läheisyyttä ja saadakseen keskustelukumppanin. Seksuaalinen kanssakäyminen on voinut olla sivuasia. Monta kertaa yksinäisyyteen liittyvät ongelmat ovat olleet molemminpuolisia. Myös ilotyttö on halunnut saada seuraa. Irtolaismiesten suuri osuus prostituoitujen asiakkaista viittaa siihen, että erillisyys ja yksinäisyys oli eräs tärkeimmistä prostituution syistä."

Parhaat asiantuntijat löytyvät tietenkin Sihteeriopistosta: "Välillä vituttaa mukavankin "tuokion" jälkeen. Ihan kuin alitajunta yrittäisi sanoa, että tämä nyt oli jotenkin väärin. Miten saan ne ajatukset pois päästä ja pystyn vain nauttimaan fyysisestä puolesta. Onko muilla samoja ongelmia? Onko mussa jotain vikaa? Onko "Päivi Räsäset" onnistuneet jo aivopestä minua?"

"Mulla ainakin oli tosi hyvä fiilis sen jälkeen. Tyttö otti hyvin poskeen, suomalainen parikymppinen opiskelijatyttö. Naureskellen ja vihellellen ajelin kotiin. Mutta kyllä mullakin silti vähän pyöri päässä, että onko tää ihan oikeen. Tämä oli kuitenkin hyvä kokemus."

"On siinä oikeasti jotain vähän absurdia, epäloogista ja -luontevaa. Yleensäkin mun mielestä panemiset ilman luontaista, vapaaehtoista ja -tahtoista kiinnostusta partneria kohtaan on vähän, miten sen sitten sanoisi... Vähän kipeetä."

"Onhan se seksistä maksaminen aina vähän nöyryyttävää Mutta vaihtoehtona runkkaamiselle sentään aina parempi Rahalla ei saa kaikkea tässä elämässä. Ei ainakaan aitoja tunteita mitä täydelliseen seksiin tarvitaan Elämä vaan on semmoista että kysyntä ei aina vastaa tarjontaa ja täytyy tyytyä seuraavaksi parhaaseen vaihtoehtoon. Kompromisseja on pakko tehdä niin tällä kun tuolla puolen aitaa ."

"Tottahan sillä peruskoulusta lähtien saamallamme evankeliluterilaisella arvokasvatuksella on merkityksensä ja näiden "päivi räsästen" meuhkatessa nämä vanhat opit saattavat nostaa takaraivossa päätään. Olemmehan sosiaalisia eläimiä ja yhteiskunnan asenteet saattavat vaikuttavat omaan arvomaailmaamme... joskus ikävä kyllä ja joskus ihan hyvä niin...Mun mielestä muuten seksistä maksaminen ei ole mitenkään nöyryyttävää, se on tapa hoitaa paineet tietyssä tilanteessa ja siinä on tiettyä perverssiä meininkiä kaikessa absurdiudessaan. On muitakin vaihtoehtoja saada pimperoa, mutta tämä on yksi ... toiset tykkää ja toiset ei."

"Allekirjoittaneella se vitutus häipyy ihan nussimalla. Ennen käymistä kyllä saattaa ns. vituttaa."

"Voin yhtyä oikeestaan kaikkien kirjoituksiin, myös maksien suorasukaiseen mielipiteeseen. Mielialat vaihtelevat itsellä ja (valitettavasti) myös hupihetken myyjillä ja välillä pahastikin. Mielestäni pystymetsästä tulevan ja sinne menevän rooli ei ole aina helppo. Meikäläinen tarvitsee aina hyvän fiiliksen jo ennen
vosun luokse menoa."

"Ei sen homman jälkeen juurikaan harmita, mutta otankin sen nimenomaan naisen minulle tuottamana palveluna."

"Minulla katumus/vi..tus on tullut yleensä tullut vain käytyäni näillä "sitseket juuro puoli tunti"-tapauksilla. Kun taas kotimaisen työvoiman kohdalla ilmiötä ei ole esiintynyt."

"Liian usein on vituttanut, jopa siinä määrin ettei viimeiseen ainakaan kolmeen vuoteen enään ole tullut käytyä maksullisissa. Ja yleensä syynä siihen vitutukseen on ollut se tunne että palvelun tarjoajan tarkoituksena ei ole missään vaiheessa edes yrittää täyttää omaa sopimusvelvoitettaan."