Ilkka Kokkarinen esittää oman vastaimitaationsa humanisteista(?). Muodostuukohan imitoinnista uusi blogisodankäynnin salainen ase? Ehkäpä se pitäisi kieltää Geneven sopimuksen nojalla. Polittisesti epäkorrekti kertoo kirjoitusperiaatteekseen, että hän pysyy ulkona interblogistisesta diskurssista. Olen hiukan sitä mieltä, että omat kirjoitusperiaatteensa kannattaa pitää pääosaltaan omassa päässään. Muuten kirjoittelu menee helposti seuraavan tyyliseksi: "En kirjoita tästä aiheesta enää...lupasin eilen, että en kirjoita tästä enää, mutta teen nyt poikkeuksen...olen luvannut 100 kertaa, että en kirjoita tästä enää, mutta kirjoitan taas."
Hesari kertoo 2.8, että sisällissodat syntyvät maissa, joissa nuorten miesten osuus on 35-55%. Yli kolmekymppisinä miehistä tulee niin velttoja, että he eivät jaksa sotia. Joukkoväkivalta on tutkijoiden mukaan nuorten miesten keino saada käsiinsä voimavaroja, jotka muuten eivät olisi heidän ulottuvillaan. Lopullisena päämääränä on suvun jatkaminen. "Tärkeintä sodassa ei siis ole henkiin jääminen, vaan se, että henkiin jääneet saavat helpommin naisia." Tuosta tulisi muuten hieno motto alempitasoisille miehille heidän taistelussaan tasa-arvon puolesta. Alempitasoisten ATM.nörttien osuus väestöstä alkaa lähennellä 35%, mikä merkitsee oman teoriani mukaan todennäköistä sotaa. Harva nörtti selviää tuosta sodasta, mutta toivotaan, että he saavat paremmin naisia. Hesari kirjoittaa edelleen: "Toimeentuloa vailla olevan mielestä sotilaaksi ryhtyminen voi olla paras mahdollinen vaihtoehto, vaikkei isänmurha kummittelisikaan alitajunnassa. Jos toiveet ja odotukset ovat menneet myttyyn, myös vihan lietsonta ottaa helposti tulta."
Portti naisten maahan käsittelee "nollakysymyksiä". Nollakysymys on sellainen, jolla ei todennäköisesti saa mitään uutta informaatiota, olivat asiat sitten miten tahansa, koska siihen saa aina saman vastauksen. Ja jos nollakysymyksellä saa uutta informaatiota, niin se informaatio on sellaista, jota ei olisi halunnut kuitenkaan kuulla. Nollakysymyksiä ovat esimerkiksi: "Näytänkö minä sinun mielestäsi lihavalta?", "Onko sinulla suhteissa ollessasi tapana olla uskoton?" ja "Maistuiko ruoka?". Nollakysymykset ovat itseasiassa eräs kidutuksen muoto, jolla vastaaja pakotetaan valehtelemaan tai tuntemaan huonoa omatuntoa siitä, että hän saattaa valehdella kuitenkin, vaikka vastasikin rehellisesti. Nollakysymysten esittäminen parisuhteessa on erityisen vakava osoitus henkilön arvostelukyvyttömyydestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti