Uskonto ja luonnontieteet

Palataan hetkeksi Mintun LTU-kirjoitukseen, jossa minutkin on mainittu yhdistettynä luonnontiedeuskovaisiin. En pidä itseäni luonnotiedeuskovaisena, koska tunteeni ovat liiallista luonnontiedekikkailua vastaan. Minut on kuitenkin helppo saada kääntymään luonnontiederatkaisujen puolelle järkiperusteluilla. Olen lähinnä evoluutiopsykologiauskovainen. Se vain tuntuu oikealta ilman sen suurempia perusteluja.

Minttu kirjoittaa LTU-miehistä: "Ääritilanteessa (voimakkaita emootioita herättävissä) kaikkein epävakain, irrationaalisin ja hysteerisin ihmistyyppi on LTU. Häneen voi luottaa vain niin kauan kuin suuria tunteita ei astu näyttämölle. LTU ei ole ihminen, johon kannattaisi nojailla elämän pimeimmissä kohdissa: tueksi hänestä ei ole, sillä hän tarvitsee kaiken tuen, mitä tarjolla on. LTU on pikku rationalisti, joka on suunniteltu kivaan arkipäivään, ei ääritilanteisiin." Minä en tiedä missä tuollaisia ihmisiä on, mutta minuun tuo kuvaus ei sovi ollenkaan. Minä olen tuon kuvauksen vastakohta. Vakaa, epähysteerinen ääritilanteiden mies. Tunnistaako joku Erektuslainen tai luonnontiedeuskovaiseksi arveltu tuosta kuvauksesta itsensä?

Minttu kirjoittaa; "Muutamaankin kertaan olen päässyt näkemään, kuinka hermopaineen alaisena LTU ei todellakaan keskustele järkevästi ja loogisesti, vaan viskelee tavaroita, hakkaa jalasta potkaistulla kengällä pöytää ja kirkuu." Jos muistelen Mintun kanssa käymiäni väittelyitä vaikkapa nyysseissä, niin minulla on sellainen muistikuva, että sen en ollut minä, joka noissa väittelyissä kirkui ja hakkasi pöytää. Joku piirtoheitinvalmistaja sanoisi luultavasti tässä vaiheessa, että kyse on projisoinnista.

Mustafarkkuinen mies mietiskelee, miksi nuori mies lähtee huoriin? 130 euroa paloi rahaa ja ilmeisestikään juuri mitään ei saatu vastineeksi reilunpuoleisesta humalatilasta johtuen. Tähän väliin feministin kommentti tapauksesta: "Tuo nuori mies on naiskaupan uhreja tunnottomasti hyväksikäyttävä sika". Monet miehet ovat impulsiivisia ja varsinkin humalatilassa alttiita toteuttamaan noita impulssejaan ilman asianmukaista kontrollia, vaikka järkevästi ajatellen saavutettu mahdollinen hekuman hetki ei olekaan käytetyn rahamäärän väärti. Seksipuheluihin ja ostettuun seksiin addiktoituu helposti, jolloinka menetetyt rahamäärät voivat olla tuhansia euroja ja selvästi yli talouden sietokyvyn. Annetaanpa feministille viimeinen sana seksipuheluihin addiktoineita ja omaisuutensa niihin menettäneitä miehiä koskien: "Nuo miehet ovat naisia alistavia ja halventavia sikoja, jotka käyttävät siekailematta naisten hädänalaista asemaa hyväkseen."