Naisiin kohdistuva väkivalta

Amnesty International:

"Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusloukkaus, tapahtui se sitten kotona tai sotatantereella, korostaa Amnesty Internationalin maailmanlaajuinen kampanja."

Olen samaa mieltä, mutta mihin unohtuu vaikkapa armeijaan pakotettujen miesten kohtalot? Onko heidän pelastamisekseen olemassa kampanjaa? Kuolevatko sotilaat "huvikseen" tai onko se ainakin enemmän heidän omaa syytään?

Amnestyn "joku raja"-kampanja julistaa:

"Eurooppalaisessa kontekstissa Suomen suurimpia ihmisoikeusongelmia on nimenomaan lähisuhdeväkivalta."(viitaten naisten kokemaan väkivaltaan)

Tilastokeskus kertoo puolestaan: "Vuonna 2002 väkivallan uhrina kuoli 133 henkilöä, 89 miestä ja 44 naista." Miksi naisten kuolemat ovat suuri ihmisoikeusongelma, mutta miesten kaksi kertaa suurempi kuolemantapausten määrä ei ole?

Huru-ukko kirjoittaa kommenttiosastolla:

"Miehiin kohdistuva väkivalta on OK, koska miehet ryhmänä aiheuttavat väkivaltaa. Eli jos mies tulee hakatuksi, niin oma syy - aina. Tämä jos mikä on sitä Speden promotoimaa naisen logiikkaa."

Erään naisen tarinasta poimittua:

"Kun hän seurustelumme alussa löi minua ensi kerran, hain itsestäni syytä ajatellen, että minun on täytynyt provosoida hänet väkivaltaan. Koko avioliiton ajan puolustelin hänen väkivaltaisuuttaan syyllistämällä itseäni...Vuosia pohdin yhdessäoloamme. Mikä sai minut menemään naimisiin, vaikka tiesin hänen väkivaltaisuutensa?

Niin, sitä kysyvät myöskin kiltit naisettomat miehet. Väkivalta naisia kohtaan on väärin, mutta on vaikea tehdä mitään, jos naiset menevät ehdoin tahdoin naimisiin väkivaltaisiksi tiedettyjen miesten kanssa. Miten väkivallaton mies voi auttaa asiassa?

KTM tiivistää kommenttiosastolla onnistuneesti syyn alempitasoisten miesten sorron jatkumiseen:

"Jotta jonkun "sorretun" ihmisryhmän ääni kuuluisi kunnolla, on ryhmään kuuluttava tarpeeksi myös sellaisia, jotka eivät oikeasti ole sorrettuja, vaan omaavat tarpeeksi valtaa saadakseen asiansa läpi. Jos otetaan tarpeeksi suuri joukko, kuten kaikki naiset, on helppo löytää niin päteviä ja vaikutusvaltaisia demagogeja, kuin myös säälittäviä reppanoita, joiden huonolla asemalla toimia oikeutetaan.

Eniten sukupuolten välisestä tasa-arvotyöstä hyötyvät sellaiset naiset, joilla menee jo valmiiksi paremmin kuin useimmilla miehillä. "Tasa-arvo" on yhteiskunnassamme eufemismi sille, että hyvinvointia siirretään siltä Kihniöläseltä nörttipojalta Pia-Noora Kaupille.

Oikeasti sorrettuilla ihmisryhmillä, kuten asevelvollisuuttaan suorittavilla nuorilla miehillä tai ATM:llä, ei ole yhteiskunnassa vaikutusvaltaa eikä puolestapuhujia, ja siksi heidän asemansa on ja pysyy huonona.

Hyvänä peukalosääntönä voi pitää vaikka sitä, että siinä vaiheessa kun jonkun ihmisryhmän jäsen on päässyt presidentiksi, ei kyseistä ihmisryhmää voi enää perustellusti pitää kovin pahasti sorrettuna."

Isosiskolle huomautuksena; ei ole kaunista verrata lesboja Hitleriin, sillä Hitler oli paha, kun taas lesbot ovat samanlaisia ihmisiä kuin muutkin. Jos minä olisin lesbo, suuttuisin tuollaisesta rinnastuksesta. On huolestuttavaa, että vielä tänäkin päivänä löytyy ihmisiä, jotka pitävät lesboja jotenkin alempiarvoisina.