sunnuntai, elokuuta 29, 2004

Miten sosiaalinen ongelma määräytyy?

Pekka Hakkarainen kirjoittaa:
"Sosiaalisten ongelmien yhteisöllinen tiedostaminen käynnistyy siitä, että jotkin toimijat alkavat nostaa asiaa esiin. Esimerkiksi perheväkivaltaa ei pidetty ongelmana ennen kuin 1970-luvulla, kun naisliike ja eräät muut toimijat nostivat sen esiin ja vaativat sen tunnustamista erityistoimia vaativaksi ongelmaksi. Moraaliurakoitsijan käsitteellä viitataan toimijoihin, jotka pyrkivät saamaan laatimansa tilanne- ja ongelmanmäärittelyn yleisesti hyväksytyksi. Yksimielisyyttä saavutetaan harvoin, sillä kentällä urakoi tyypillisesti useita erilaisia toimijoita.

Sosiaalisen ongelman määrittelyssä on kysymys kamppailusta, jossa erilaiset yhteiskunnalliset eturyhmät taistelevat omien vaatimustensa puolesta. Erityisen vaikutusvaltaisia vaatimuksen esittäviä ovat ne toimijat, jotka onnistuvat valloittamaan pääasiantuntuntijan roolin huolenaiheen arvioinnissa."
Kevyesti kirjoittaa kommenttiosastolla:
"Tasa-arvo etenemisessä, palkkauksessa ja tasa-arvo työllisyydessä ovat tietyllä tavalla samanlaisia asioita, joten niiden käsitteleminen yhdessä on ok.

Sen sijaan tasa-arvo vankiluvuissa tai itsemurhaluvuissa tai eliniässä, koulusuorituksissa tai onnellisuuden tunteessa ovat selkeästi toisenlaisia asioita. Ne ovat ongelmia, mutta ei voida lähteä siitä, että naisten vanki/itsemurhalukuja pitäisi kohottaa tai opiskeluintoa, elinikää ja onnellisuutta laskea."
Minä näkisin tilanteen niin, että sosiaalisia ongelmia ovat ne ongelmat, joiden päätetään olevan ongelmia. Tällä hetkellä tilanne on suunnilleen se, että pääasintuntijan rooli on feministeillä ja he ovat omineet itselleen käsitteen tasa-arvo. Tasa-arvo on hyvin positiivisesti arvolatautunut käsite ja harva haluaa leimautua tasa-arvon vastustajaksi. Eli:

1. Sosiaalisia ongelmia ja tasa-arvo-ongelmia ovat ne ongelmat, jotka määritellään sellaisiksi.

2. Oleellisinta on päästä auktoriteetin asemaan määrittelemään käsitteen sisältö.

Kuvitelkaapa päässänne, millaisista ongelmista oltaisiin huolestuneita, jos miesasiadiskurssi vallitsisi ja se päättäisi "tasa-arvo" käsitteen sisällöstä? Miesten lyhyempää elinikää pidettäisiin silloin vakavana sosiaalisena ongelmana ja miesten terveydenhuoltoon satsattaisiin niin, että tasa-arvo toteutuisi. Miesten asevelvollisuus käsitettäisiin barbaariseksi orjatyön käytöksi ja se lopetettaisiin välittömästi. Palkka-tasa-arvovaatimuksille naurettaisiin ja sanottaisiin, että ei voida lähteä siitä, että miesten työintoa pitää laskea.

Naiset valtaavat colleget Britanniassa.

Poikien ja tyttöjen osaamisen erot Britannian kouluissa kasvavat:
The gender gap in attainment has continued almost without variation for eight years.
Hollannin isätkin taistelevat.

Palkkaeroista:
Tuoreen selvityksen mukaan sukupuolesta johtuvat palkkaerot ovat oletettua pienemmät. Naisen euro ei olekaan 80 vaan jopa 98 senttiä. - Se kertoo tilastollisista palkkaeroista. Se ei ota huomioon sitä että miehet ja naiset toimivat eri sektoreilla ja eri toimialoilla, erilaisissa tehtävissä. Minusta se ei ole hyvä samapalkkaisuusindikaattori, selvityshenkilö Petäjäniemi sanoo. Minulle oli suuri yllätys se, että myöskin korkeakoulutetuilla naisilla palkkatoivomukset ovat pienempiä kuin miesten palkkatoivomukset, niin ikään naiset pyytävät palkankorostusta selvästi harvemmin kuin miehet, hän ihmettelee.
Juopuneena ajamisen ja kännykkään puhuttaessa ajamisen vertailua.

Ei kommentteja: