Miesaktivisteja ei naurata

Tommy lindgren:

Naisten ihmisoikeuksia loukataan jatkuvasti tavallisissa suomalaiskodeissa. Väkivalta on räikeimmillään yhtä julmaa kuin maailman pahimmilla sota-alueilla: pahoinpitelyjä, raiskauksia, tappoja.

Suomessakin kuolee joka vuosi noin 30 naista kotiväkivallan uhreina, ja vuosittain peräti 90 000 suomalaisnaista kohtaa väkivaltaa kotonaan tai läheisissä ihmissuhteissaan.

Kun tilastoja luetaan Suomessa ääneen, monet (miehet) suuttuvat ja muuttuvat kovin epäileväisiksi. Tilastojen sanotaan olevan puutteellisia ja liioittelevia. Kaiken lisäksi lukujen yksioikoisen tulkinnan väitetään kohtuuttomasti leimaavan kaikki miehet naistenhakkaajiksi.

Jälkimmäinen käsitys tuntuu vaivaavan erityisesti "miesaktivisteja", jotka naisiin kohdistuvasta väkivallasta puhuttaessa ilmaantuvat julkisesti vaahtoamaan siitä, että myös naisten aggressioihin ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen pitäisi puuttua.

Kaikella kunnioituksella, hyvät "miesaktivistit", lopettakaa jo. Varmasti naisetkin kykenevät henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan miehiä kohtaan, mutta ongelman asettaminen samalle viivalle naisiin kohdistuvan väkivallan kanssa on pelkkää suhteellisuuden- ja oikeustajun halveksuntaa.

"Miesaktivistien" reaktioita selittänee jonkinlainen yliherkkä sukupuoliylpeys. Siihen ei mahdu ajatus kollektiivisesta syyllisyydestä. En ole koskaan pahoinpidellyt ketään, mutta kun kuulen miten yleistä suomalaisten miesten väkivaltaisuus on, tunnen pahoinvointia ja häpeää. Siksi haluan osallistua kampanjointiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan ? jotta jonain päivänä ei enää tarvitsisi hävetä.

Julkisesti vaahtoan lähinnä siitä, että naisten itsetuhoinen taipumus valita väkivaltaisia miehiä kumppaneikseen pitäisi saada loppumaan. Suhteellisuuden ja -oikeudentajun halveksuntaa on lähinnä se, että naisten harjoittaman väkivallan uhreiksi joutuneita miehiä vaaditaan kollektiivisesti suremaan miesten harjoittamaa väkivaltaa.