Naisten ihastumisen hitaus

Nainen 1:

Nettitreffit ovat siinä mielessä vaikeita, elleivät mahdottomia, että yhden kahvin aikana pitäisi muka tapahtua joku klik, joka kertoo, että tässä sitä nyt olisi. Reaalielämässä suurin osa ihastumisistani on tapahtunut niin, etten aluksi ole edes huomannut kyseistä ihmistä siinä mielessä ja sitten jonkin aikaa juttuja kuunneltuani ja katseltuani tajunnut, että tuossahan on kiinnostava ihminen.

Hyvin harvoin sitä jutut ja fyysinen kemia menevät samantien niin yksiin, että sellaista tunnetta tulisi välittömästi. Kuitenkaan sitä toista tai kolmatta kahvia ei viitsisi käydä, koska kuitenkn tuntuu siltä, että jos ei nyt yhtään värähdä niin sitten ei varmaan myöhemminkään. Toisekseen, niin inhottavalta kuin kuulostaakin, muitakin kahvittajia olisi ja aikaa rajallisesti.

Itselläni on käynyt parisenkymmentä kertaa niin, että vastapuolella istuu täysin mukava ja asiallinen kaveri, jutellaan niitä näitä niin rennosti kuin tuossa tilanteessa kykenee, on mukavaa ja lähden kotiin ajatellen, että ihan kiva, ei periaatteessa mitään vikaa vaikkei nyt heti mitään pallosalamaa tullut, katsellaan. Seuraavaan päivään mennessä tuntuu, että ei siinä tainnutkaan ehkä olla mitään niin erityistä, että toista kertaa viitsisi mennä. Niinpä homma kuihtuu siihen.

Nainen 2: Itse ihastun samalla tavalla sellaisiin ihmisiin, jotka jo jotenkin tunnen eli yleensä sitten työpaikan, opiskelujen tai harrastusten kautta. Pelkkä ulkokuori ei suoraan siis synnytä mitään tosi-ihastusta, vaan vasta kun ulkoinen ja sisäinen olemusus molemmat miellyttävät.

Erityisesti naisilla tilanne näyttää olevan sellainen, että on vaikea ihastua äkkiä ensitreffeillä mieheen, jonka kanssa voisi tulla kuitenkin hyvä suhde, jos tutustuminen olisi tapahtunut jotakin kautta pitemmän kaavan mukaan. Omien havaintojeni ja kokemusteni mukaan miehille tuottaa usein alkuun pääseminen naisten kanssa kaikista eniten vaikeuksia. Jos jotenkin saa tehtyä itsensä tykö useammillakin treffeillä, niin juttu etenee helposti kuin omalla painollaan.

Jos kuitenkin naiset itsekin tietävät, että ihastumiseen voi mennä pitempi aika ja periaatteessa ihastuminen voi tapahtua keneen tahansa kohtuulliseen mieheen (ja usein kohtuuttomaankin), niin eikö naisten kannattaisi vain alkaa kehittämään juttua ensimmäisen kohtuullisen miehen kanssa? Voisi hyvinkin olla, että jutusta kehittyisi pitkän päälle paljonkin. Jos kerran jollekin naiselle on vaikeaa ihastua heti, niin miksi edes odottaa ihastumista? Kiinni vain kuin sika limppuun ja ihastuminen seuraa mukana myöhemmin.