sunnuntaina, marraskuuta 26, 2006

Typeryyden Suomen ennätys

Naiset pääsevät miehiä huonommin opiskelemaan:
Hyvä koulumenestys ei takaa naisille opiskelupaikkaa, koska naisvaltaisille aloille on vaikeampi päästä kuin miesvaltaisille aloille.

Jokainen tietää tuttavapiiristään nuoren naisen, joka menestyi hyvin peruskoulussa ja lukiossa, mutta jatko-opiskelupaikka ei irtoa. Onnekkaimmat pääsevät usean yrittämiskerran jälkeen haluamaansa opinahjoon, osa hakeutuu muulle alalle. Jokainen tuntee myös naisen, joka ei menestynyt koulussa. Hän kitkuttaa todennäköisesti nykyään siivoojan tai myyjän pienellä palkalla. Helsingin yliopiston professori Elina Lahelman mukaan nämä yleiset kohtalot johtuvat siitä, että naiset pääsevät miehiä huonommin haluamiinsa koulutuspaikkoihin.

Pääsyy naisten koulutusongelmiin on se, että Suomessa on jyrkkä sukupuolten välinen jako siinä, mille aloillle naiset ja miehet hakeutuvat opiskelemaan.

Karkeasti sanottuna naiset hakeutuvat sosiaali- ja hoitoaloille ja miehet tekniselle puolelle, professori Elina Lahelma selvittää.

Miesten opiskelemaan pääsyä helpottaa se, että miesvaltaisilla aloilla on opiskelupaikkoja enemmän kuin naisvaltaisilla aloilla. Naisvaltaisilla aloilla taas kilpailu on kovempaa kuin miesvaltaisilla aloilla, koska naiset kilpailevat hyvillä arvosanoilla keskenään samoista opiskelupaikoista.

Sukupuolijako on juurtunut syvälle kulttuuriimme.

Meillä elää vahva näkemys tyttöjen ja poikien erilaisuudesta. Pidetään luonnollisena, että tytöt ovat kiinnostuneita kielistä ja taiteesta ja pojat matematiikasta ja urheilusta, sanoo Lahelma.

Naisenemmistöiset koulutusalat, joille pääsee heikolla peruskoulutodistuksella, johtavat yleensä matalapalkkaisiin ammatteihin kuten siivoojaksi ja myyjäksi. Pojille taas on huonosta koulumenestyksestä huolimatta tarjolla lukuisia opiskeluvaihtoehtoja ammattikoulun teknisillä linjoilla. Näissä ammateissa myös tienaa hyvin, professori Elina Lahelma sanoo.

6 kommenttia:

aateeämmä kirjoitti...

Google avaa mukavasti pääsyn professori Elina Lahelman ajatusmaailmaan ja kiinteään yhteyteen naistutkimukseen, esimerkkinä tämä.
Varsin tarkkaan samaa tuubaa suoltaa myös esim. naistutkimuksen lehtori Jaana Kuusipalo.

Ehkä Lahelmalla siintää jokin naistutkimuksen professuuri tähtäimessä, tai sitten kyseessä on vastahyökkäys/torjuntataistelu/ennakko-offensiivi siltä varalta, että yliopistoihin ryhdyttäisiin vakavasti harkitsemaan mieskiintiöitä tasa-arvon nimissä. Moinen vaihtoehtohan on tietysti torjuttava jo ennakolta; ei kai tällaista potaskaa muuten voi selittää.

Ilmeisesti opiskelupaikkojen määrä pitää suunnitella feministien tarveharkinnan mukaan, eli sen mukaan, mikä naisisita tuntuu heidän arvionsa mukaan sillai niinku kivalta. Yhteiskunnan ja talouselämän tarpeet ovat näiden professorien mielestä ilmeisesti täysin sekundäärinen juttu.

Muuten olen sitä mieltä, että naistutkimus on lakkautettava.

zache_ kirjoitti...

Ehh, mikäs hitto niiden naisten on mennä niille naisenemmistöisille koulutusaloille, jonne pääsee huonoilla papereilla mutta saa paskan duunin. Menisivät sinne minne menevät pojatkin huonoilla papereilla ja saa hyvän duunin.

Kukaan ei estä, kiellä. Pikemminkin kannustetaan siihen, että näin tehtäisiin.

suolihuuhtelu kirjoitti...

Sukupuolijako on juurtunut syvälle kulttuuriimme.

Meillä elää vahva näkemys tyttöjen ja poikien erilaisuudesta. Pidetään luonnollisena, että pojilla on penis ja tytöillä ei.

Minun mielestä tytöille pitäisi saada enemmän peniksiä.

SamiH kirjoitti...

Tuo sama talipää on todennut muutama vuosi sitten Talouselämän jutussa koululiikunnasta seuraavaa, "Tyttöjen liikunta keskittyy selluliitista huolehtimiseen ja ruumiin rakentamiseen seksuaalisesti houkuttelevaksi."

jep jep!

Anonyymi kirjoitti...

Laskinpa aamulla Aamulehden antamien lukujen pohjalta, että naisten määrä on n. 65% uutisissa listatuista oppilaitoksista.

Anonyymi kirjoitti...

Miltäköhän mahtaa uutisen lukeneista tytöistä ja nuorista naisita tuntua, kun professori sanoo täysin vakavasti, että pärjäämälläkään ei pärjää.

En todellakkaan ymmärrä ruikutusta matemaattisten aineiden painotuksesta. Jumalauta, jos alalla vaaditaan vankkaa matemaattista osaamista, on selvää, että siitä vaaditaan näyttöjä jo valintatilanteessa. Olisihan se toisaalta hauskaa nähdä lyhyen matikan säälistä läpäisseen, sydänjuuriaan myöden humanistin suunnittelema, piirtämä ja rakentama talo. Itse en haluaisi olla sitä pystyttämässä, sisään menemisestä puhumattakaan.

Yleisesti ottaen on niin perverssillä tavalla käännetty positiivinen asia (naisten pärjääminen) ongelmaksi että oikein oksettaa. Vielä enemmän oksettaa, kun tällä tavoin kehitelty "ongelma" kaadetaan poikien ja nuorten miesten niskaan, väittämällä että teknisille aloille on helppo päästä, sen kun kävelee kädet taskussa sisään ja syyttäen heitä siitä, että he hakeutuvat aloille jolle haluavat.

Asian olisi voinut uutisoida niinkin, että professori olisi kannustanut ja rohkaissut, ehkä jopa vaatinut nuoria naisia valitsemaan pitkän matikan ja hakeutumaan teknisille aloille. Ainiin, eihän naisilta saa vaatia mitään, heille pitää antaa kaikki (puoli-)ilmaiseksi yhteiskunnan toimesta, esim. vähentämällä matemaattisten vaatimusta / painotusta valinnoissa. Toteutuessaan se tulisi potkimaan alaa, kouluja, yrityksiä ja asiakkaista päähän.

Vai onko kyse, oliko se prinsessasyndroomasta, jossa kaikkien on toimittava prinsessan tahdon mukaan. Mikään ei saa olla prinsessan tahdon tiellä. Kun prinsessa tahtoo päästä tonne kouluun, nii just sinne minne kaikki muutki, kyl sä tiiät, opiskelemaan sitä yhtä ja ainoaa kelpaavaa ainetta, niin prinsessan on sinne päästävä.

Miesten opiskelemaan pääsyä helpottaa se, että miesvaltaisilla aloilla on opiskelupaikkoja enemmän kuin naisvaltaisilla aloilla.

Siitä vain, professori hyvä, vaatimaan lisää hoitoalan koulutuspaikkoja. Muista olla kuulemassa vihaiset kiitokset 5 vuoden kuluttua paikkojen lisäämisestä, kun työttömät ammattikorkeakoulun käyneet naiset valittavat että heidät on petetty.

Pojille taas on huonosta koulumenestyksestä huolimatta tarjolla lukuisia opiskeluvaihtoehtoja ammattikoulun teknisillä linjoilla. Näissä ammateissa myös tienaa hyvin, professori Elina Lahelma sanoo.

Onko professori aivan sekaisin? Paikat ovat tarjolla ihan jokaisella, jalkoväliin katsomatta. Keskimäärin tytöt pärjäävät koulussa poikia paremmin. Ei luulisi tytöille olevan ongelma päästä teknisille linjoille.