Joo eli me ollaan seurustelu puoli vuotta ja nyt olen 4kk raskaana. Eli kerettiin seurustella 3kk kun tulin raskaaksi ja heti muutettiin yhteen. Ja nyt tiedän että kaikki tapahtui liian nopeasti. Olen 20vuotias ja mies on 4vuotta vanhempi. Minua rupes ahdistamaan melkein heti kun yhteen muuttettiin, tosin mulla ne voi johtua myös hormooneista mutta siitä lähtien tuntuu että suhteemme on ollut yhtä tappelua vaan ja minusta tuntuu että tunteeni miestä kohtaan ovat kylmenneet yhteen muuton jälkeen. niin kun sanotaan -se yhteinen arki ei ollutkaan sitä mitä kuvittelin. Nyt ollaan jo siinä pisteessä että asioista ei puhuta, minua ahdistaa jos mies yrittää pussailla, seksi elämä on melkein olematonta mutta sekin voi johtua tästä raskaudesta että kun minua ei yksinkertaisesti haluta. Mutta lopettaa suhde tässä vaiheessa raskautta pelottaa. miten pärjään yksin loppu ajasta kun käveleminenkin tuottaa tuskaa, miten hoitaa muutot ja kaikki jos erotaan, en haluaisi lapsen kasvavan ilman isää mutta en voi sietää myöskään että nykyiselläni olisi sitten jossain vaiheessa uusi nainen joka kasvattaisi minun lasta, sitä en halua enkä anna niin koskaan tapahtua. mutta miten? tuntuu että pääni räjähtää kun joka yö näitä asioita mietin...
Mutta jos ero tulee, minä ottaisin lapsen huoltajuuden, yhteishuoltajuudesta ei tulisi puhettakaan koska en koskaan halua siihen tilanteeseen että mies haluaisikin lapsen kokonaan itselleen ja uudelle naiselleen. Ja muutenkin ajatus siitä uudesta naisesta ahdistaa ja paljon koska tottakai sellainen hänellä jossain vaiheessa tulisi olemaan ja aika varmasti hänkin MINUN lastani joskus hoitaisi ja sitä en halua. Joten tekisinkö väärin jos en antaisi mieheni nähdä ollenkaan lasta jos erotaan? mikä olisi lapselle parasta? kaksi äitiä vai yksi? isällä uusi nainen ja jossain vaiheessa äidillä uusi mies? en haluaisi mutta en näe tässä enää vaihtoehtoja jos suhteemme ei tästä mihinkään muutu. Onko kellään ollut joskus vastaavia tilanteita, miten olette toimineet? kaikki apu on tarpeen!!
...no siis huoltajuus kysymys on kyllä ihan 100% minun päätös, siihen ei minkäänlainen laki kyllä puutu, minähän sitä 9kk kannan että kyllä se äidin päätös on!
torstaina, joulukuuta 07, 2006
Ei näin
Vauva tulossa ja parisuhde ahdistaa:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Aika moni tuolla Cosmon palstalla tuntuu kuvittelevan, että isällä olisi asiaan jotakin sanottavaa. Ainoastaan silloin, jos nainen haluaa tunnustaa miehen isyyden, mitä ei tule käymään, koska nainen ei halua lapselle ja miehelle mitään suhdetta.
Empaattinen äiti on penskalle tulossa, kun ei tule mieleenkään ajatella miltä isästä tuntuu.
Mies on isä vain äidin armosta. isyys on monelle miehelle heidän elämänsä tärkein asia. Ja se, että se on aina naisen käsissä antaa naiselle aivan käsittämättömän vallan.
Olisi ensisijaisen tärkeää, että mies voisi oma-aloitteisesti tunnustaa isyytensä, eikä vain äidin suostumuksella. Jos olisi joku sen yhden asian ehdokas niin äänestäisin. Isyyteen pitäisi liittyä velvollisuuksian lisäksi oikeuksia.
Naisasianaiset ajattelevat, että miesten asema parantuu sillä, että naisia viedään kiintiöillä ja kohdennetuilla palkankorotuksilla parempaan asemaan työelämässä.
Minä väitän, että tekemällä huoltajuuskiintiö, jolloin 50% yksinhuoltajista täytyy olla mies, parantuisi naisten keskimääräinen palkkataso ja asema työelämässä.
Yksinhuoltajan urakehitystä kun lapset väistämättä haittaavat ja ilman huoltajuutta jääneelle vanhemmalle ei puolestaan jää elämään muuta sisältöä kuin työ.
Kai tämä vahva, itsenäinen naarasleijona vielä vaatii rahaa mieheltä seuraavaksi 18 vuodeksi?
Lapsenteon tulisi olla luvanvaraista toimintaa.
Pakkoabortti olisi lapsen kannalta paras vaihtoehto.
"olen 20wee että ihan kyllä aikuinen ihminen."
Kyseisen neidon kirjoitukset cosmon palstalta kun lukee, ei voi olla kuin täysin eri mieltä.
Olen pahoillani jos olen ymmärtänyt asian väärin.
rahapuun linkittämillä sivuilla lukee:
"Miehellä on oikeus ajaa isyyden vahvistamista koskevaa kannetta, jos maistraatti ei ole hyväksynyt tunnustamista siitä syystä, että miehen isyyttä on syytä epäillä."
ja myöhemmin:
"Alle viisitoista vuotiaan lapsen äiti voi kieltää kyseistä lasta koskevan isyyskanteen ajamisen, jos mainittu lapsi on äidin huollossa tai hoidettavana."
teksti oli kuitenkin jossain määrin vaikeaselkoinen, että täyden varmuuden saamiseksi kannattaa itse käydä hakemassa totuutta :
http://www.laki24.fi/pepe-isyys-isyydenvahvistaminen.html
Hassunhauskaa, kun tämä "äiti" (valitettavasti) näyttää mustasukkaisuuksissaan ajattelevan vain miehen, _isän_, uusia naisystäviä. Nekö se ratkaiseva asia onkin? Vielä kun tietää, että itselläänkin tulee varmasti olemaan uusia miestuttavuuksia.
Uskomaton akka. Teloittaa, tai vähintään sterilisoida pitäisi.
Trolli.
Lähetä kommentti