Toi Barry Schwartzin luento oli varsin mielenkiintoinen ja osuva! Kerrankin joku sanoo tuonkin asian ääneen.
Olen ollut samoilla linjoilla jo pitkään, ja koettanut osittain selittää samaa asiaa "50 tv-kanavan ilmiö"llä. Kun kävin lomailemassa maassa, jossa näkyi 50 televisiokanavaa, joista tuli hyvin monelta kanavalta usein jotain hyvää samanaikaisesti - hyvä menetti merkityksensä juuri siksi, että joltain toiselta kanavalta VOI tulla jotain parempaa! Siksi olipa ohjelma miten hyvä tahansa, ikinä se ei tuntunutkaan enää riittävän hyvältä, koska koko ajan mieltä kiusasi ajatus jollain toisella kanavalla pyörivästä PAREMMASTA ohjelmasta.
Kauhistuin havaitessani etten voinut enää nauttia edes lempisarjoistani, elokuvista, tai oikeastaan käytännössä yhtään mistään. Aina oli pakko vilkaista muita kanavia vähän väliä.. se oli hirveätä.
Olin paljon tyytyväisempi palatessani koto-suomeen, jossa oli vain kolme televisiokanavaa, joilta tuskin koskaan tuli mitään katsomisen arvoista. Joten silloin kun sellasta tuli, se tuntui TODELLA erinomaiselta! (ja siihen pystyi keskittymään täysillä)
Olen muutenkin viimeisen 10 vuoden ajan jo ihmetellyt, että miten hiton monta eri tonnikala- tai sipsilaatua ihmiset oikeasti mukamas tarvitsevat? Tarvitsemmeko todella 200 erilaista riisilaatua tai kastikevaihtoehtoa? Onko välttämätöntä, että suklaita ja karkkeja on montakymmentä eri makua, ja lisäksi vieläpä eri valmistajilta..?
Mä olisin ainakin ihan tyytyväinen, jos voisin vaan kävellä johonkin, ostaa farkut tai mitkä hyvänsä ja lähteä kotiin.
Mutta ehkä tämäkin valinnan paljous palvelee nimenomaan naisia, koska naisethan rakastavat shoppailua, joten pitäähän sitten olla jotain shoppailtavaa.
Jos miehet ja miesten ostokäyttäytyminen ja tarpeet kontrolloisivat markkinoita, tonnikalalaatuja olisi ehkä kolme erilaista, riisiä vain kahdenlaista (sellasta joka puuroutuu ja sellasta joka ei), jne.. ei voisi tehdä 'vääriä' valintoja, senkus ottas vaan jonkun niistä parista vaihtoehdosta, ja jos se on huono, ottaa toisen, ja sillä selvä.
Ja pystyisi myöskin olemaan täysin perillä kaikkien vaihtoehtojen laaduista yksityiskohtineen. (mahdoton tehtävä nykyään)
Naurettava ajatuskin, että esim. tomaattipyrettä on monta erilaista sorttia..gaagh.
Ihmettelenkin kaikista näistä syistä tuota "laadukas tiedevideo"-juttua -- oliko se kenties jonkinlaista sarkasmia tms.?
Saako Henryn mielestä maailmassa olla muitakin juttuja kuin tiedejuttuja?
Ja onko asia, joka ei välttämättä sivua tiedettä kovin paljon, väistämättä jotenkin surkea tai epäuskottava?
Ovatko kaikki tiedemiehet kaikessa aina oikeassa? Onko maapallon tiede todella kasvanut jumalan osaan?
Onko tullut mieleen, että maapallon takapajuinen ja kömpelö, pelkkään materialistiseen maailmankuvaan keskittyvä 'tieteeksi' itseään nimittävä järjestelmä on täynnä virheitä, virhepäätelmiä, tietämättömyyttä, ongelmia, typeryyttä, kapeakatseisuutta ja totuuden tukahduttamista?
Miksi kaikkea pitää verrata tällaiseen kömpelöön 'tieteeseen', ja miksi tiedettä edes pitäisi palvoa? Hyväkin tiede on ainoastaan funktionaalinen helpotus sivilisaatiolle, eikä mikään perusvaatimus onnelliselle elämälle, eikä taatusti minkäänlainen tae totuudesta.
Olen paljonti samaa mieltä siitä, että liika valinnanvapaus voi hämmentää, jos ei jopa rampauttaa. Toisinaan tuntuu helpommalta tehdä valinta noppaa heittämällä, ettei joudu syyttelemään itseään huonosta valinnasta, jos meni metsään. Ja seuraavalla kerralla sitten paremmin taas, enemmän asioista tietoisena.
Mutta päteekö tuo esitetty valintajuttu todella naisiin? Nimittäin Schwartz tuntuu väittävän, että kun nainen valitsee jonkun miehistä, hän alkaa katua valintaa, vaikka olisi valinnut hyvänkin miehen, koska kuvittelee, että olisi voinut saada vieläkin paremman miehen. Katuvatko ne, oikeasti? Siis ihan todella syyttävät itseään, kokevat että he tekivät valinnan ja ovat siitä vastuussa...? Noh, ehkä osa tietenkin. Mutta kismittää vaan niin hirveästi aina ne tarinat joissa naiset selvästi ovat tehneet huonoja valintoja, eivätkä silti suostu myöntämään mitään osuutta tai syyllisyyttä. Ehei, miesten vika se on ollut.
Tympeä: no, mun nähdäkseni asia voisi olla vähän siihen suuntaan, että koska naisella todella on sitä valinnanpaljoutta valita mikä kikkeli tahansa, niin se johtaa aina epävarmuuteen siitä, että onko hänen valitsemansa kikkeli varmasti kaikista paras, jonka hän olisi voinut saada.. juuri Schwartzin toteamalla tavalla.
Ja tämä taas johtaa siihen, että MIEHEN sijasta aletaan etsiä SUPERmiestä - siis jotain aivan selkeästi muista erottuvaa huippua, eikä "erinomainen" enää kelpaa.
Tässä tulevat sitten kuvaan erikoisen röyhkeät miehet, rikolliset, murhaajat, prätkäjengiläiset, miljonäärit/miljardöörit, ylipäätänsä mahdollisimman korkean statuksen miehet.
Voipa olla, että tästä johtuu juuri se, että jos 'koulutettu, akateeminen, sivistynyt, älykäs' nainen ei saa jonkin ison korporaation pääjohtajaa, hän elää sitten mieluummin kissojen kanssa kitkeränä yksin lopun elämäänsä. Tietenkin vasta kun on ensin pettynyt tarpeeksi moneen prätkäjengiläiseen..
(Tuollainen nainen vaan jostain syystä ei ole koskaan tarpeeksi älykäs tajutakseen, ettei hänen koulutuksensa tai 'sivistyneisyytensä' mitenkään kohota hänen arvoaan parisuhdemarkkinoilla tai miesten silmissä, vaan pikemminkin päinvastoin - tästähän on puhuttu jo jonkin verran täällä (joskaan ei mediassa koskaan))
- Vortac
p.s. Suomessa on toki eri juttu noiden tuotteiden kanssa kuin jenkkilässä, jossa on todella pyörryttävät määrät hivenen toisistaan eroavaa samaa tuotetta, olipa tuote mikä hyvänsä. Mutta suomessakin ollaan menossa siihen suuntaan toki koko ajan. Jos katsoo vaikkapa jäätelölaatuja tai karkkihyllyjä, ne isonevat alati, ja koko ajan tulee 'uutuus'tuotteita. Hassua, kuinka viime vuonna suuresti kohkattu 'mullistava uutuus' on tänä vuonna jokin surkea massaan hukkuva kloonituote, kun taas kohkataan jostain toisesta tuotteesta..
p.p.s. Sen verran lisäisin vielä, että mulla on sikäli hyvä tuuri, että mun on hyvin vaikea löytää tarpeeksi isoja housuja, joten siksi mulle ei ainakaan tule sellasta oloa että mulla on liikaa vaihtoehtoja vaatteiden oston ollessa kyseessä.. hehe. Mikä tahansa housu joka suinkin päälle mahtuu kiristämättä liikaa, kelpaa heti ja saa mut tyytyväiseksi ostokseen.
Vortac, vedä vähän vähemmän sitä karkkia ja jätskiä niin ehkä ne housutkin mahtuvat paremmin päälle ;-)
En tiedä mistä tympeänörttö vetää tuon että Schwarz tuntuu sanovan naisten mielipiteistä jotakin. Omasta mielestäni hän puhuu kulutusyhteiskunnasta ja nimenomaan tavaroiden valinnasta, jos joku haluaa ekstrapoloida sitä naaraiden suorittamaan parittelukumppanivalintaan niin kaikin mokomin, mutta ei sentään laiteta sanoja proffan suuhun.
Pirun hyvä video kyllä kaikkiaan. Pisti vallan miettimään ja pohtimaan omia valintapreferenssejään. Minulla ainakin on tuo ongelma, että usein jätän tuotteet ostamatta ja naiset ottamatta kun tuntuu että kulman takana voi olla parempi tarjous. Sitten sitä istuu täällä kotona vaan ja angstaa, ja eipä ole enää viiteen vuoteen niitä naisiakaan tullut itseään tarjoamaan :/
Sanooko 'luonnostaan isokokoinen' sulle mitään? Vaikka kehoni olisi niin laiha kuin se näillä luilla ja lihaksilla pystyy olemaan, tilanne ei muuttuisi miksikään. Kyse siis ei ole läskiydestä.
Ja vaikka tämä nyt meni typerästi itseni puolustelemiseksi, niin sellainen huomio, etten "vedä" (omituinen sanavalinta muutenkin) jätskiä, enkä karkkia, enkä muutakaan vastaavaa. En juo limuja tai alkoholia tai kahvia tai tupakkaa tai edes teetä.
Eli vähemmän oletuksia, syytöksiä ja komentoja (neuvojen muotoon verhottuna), sekä enemmän keskustelua itse asiasta, kiitos.
Sitäpaitsi, minähän toin tuon housujen vähyyden nimenomaan hyvänä puolena, liittyen tähän tohtori Schwartzin mainitsemaan monipaljousvalintaongelmaan.
Sikälikin siis omituinen kehotus. Kyse siis ei ole siitä, että housut mahtuisivat jotenkin huonosti päälle, vaan että henkilölle, jonka jalat ovat niin pitkät, keho sen verran korkea ja isoluinen kuin meikäläisen keho on, löytyy hyvin minimaalisen pieni valikoima housuja, ja se voi siis olla pelkästään pelastus, mitä tulee tähän 'liian paljon valintoja'-ongelmaan.
Sellaista ongelmaa ei siis esim. meikäläisellä ole!
Joten suosittelen kaikkia isoontumaan! (kuulostaa kummalliselta, vai mitä? niinkuin yleensä, kun keskustelun sijasta aletaan tyrkyttää komentoja ja neuvoja muka huumoriin verhottuna, eli puhumaan alentuvasti - mukamas tietämään paremmin mikä on parhaaksi henkilölle, jota emme ole edes koskaan silmillämme nähneet..)
Toivottavasti nämä postaukset avartavat ymmärrystä.
12 kommenttia:
omistettu nörtölle: http://www.narttu.net/index.php?option=com_zoom&Itemid=88888891&page=view&catid=24&key=11&hit=1
hehheh.
Gee, thanks.
ATM:
http://www.narttu.net/index.php?option=com_zoom&Itemid=88888891&page=view&catid=24&key=1&hit=1
Jos tytöt katsotte tuota Barry S.:n videota, voisitte antaa arvion herran pukeutumisesta/puoleensavetävyydestä.
Ehkä Barrykin on yhden housuparin atm (tosin Ph.D.), jolla sattui olemaan juuri pyykkipäivä.
Toi Barry Schwartzin luento oli varsin mielenkiintoinen ja osuva! Kerrankin joku sanoo tuonkin asian ääneen.
Olen ollut samoilla linjoilla jo pitkään, ja koettanut osittain selittää samaa asiaa "50 tv-kanavan ilmiö"llä. Kun kävin lomailemassa maassa, jossa näkyi 50 televisiokanavaa, joista tuli hyvin monelta kanavalta usein jotain hyvää samanaikaisesti - hyvä menetti merkityksensä juuri siksi, että joltain toiselta kanavalta VOI tulla jotain parempaa! Siksi olipa ohjelma miten hyvä tahansa, ikinä se ei tuntunutkaan enää riittävän hyvältä, koska koko ajan mieltä kiusasi ajatus jollain toisella kanavalla pyörivästä PAREMMASTA ohjelmasta.
Kauhistuin havaitessani etten voinut enää nauttia edes lempisarjoistani, elokuvista, tai oikeastaan käytännössä yhtään mistään. Aina oli pakko vilkaista muita kanavia vähän väliä.. se oli hirveätä.
Olin paljon tyytyväisempi palatessani koto-suomeen, jossa oli vain kolme televisiokanavaa, joilta tuskin koskaan tuli mitään katsomisen arvoista. Joten silloin kun sellasta tuli, se tuntui TODELLA erinomaiselta! (ja siihen pystyi keskittymään täysillä)
Olen muutenkin viimeisen 10 vuoden ajan jo ihmetellyt, että miten hiton monta eri tonnikala- tai sipsilaatua ihmiset oikeasti mukamas tarvitsevat? Tarvitsemmeko todella 200 erilaista riisilaatua tai kastikevaihtoehtoa? Onko välttämätöntä, että suklaita ja karkkeja on montakymmentä eri makua, ja lisäksi vieläpä eri valmistajilta..?
Mä olisin ainakin ihan tyytyväinen, jos voisin vaan kävellä johonkin, ostaa farkut tai mitkä hyvänsä ja lähteä kotiin.
Mutta ehkä tämäkin valinnan paljous palvelee nimenomaan naisia, koska naisethan rakastavat shoppailua, joten pitäähän sitten olla jotain shoppailtavaa.
Jos miehet ja miesten ostokäyttäytyminen ja tarpeet kontrolloisivat markkinoita, tonnikalalaatuja olisi ehkä kolme erilaista, riisiä vain kahdenlaista (sellasta joka puuroutuu ja sellasta joka ei), jne.. ei voisi tehdä 'vääriä' valintoja, senkus ottas vaan jonkun niistä parista vaihtoehdosta, ja jos se on huono, ottaa toisen, ja sillä selvä.
Ja pystyisi myöskin olemaan täysin perillä kaikkien vaihtoehtojen laaduista yksityiskohtineen. (mahdoton tehtävä nykyään)
Naurettava ajatuskin, että esim. tomaattipyrettä on monta erilaista sorttia..gaagh.
Ihmettelenkin kaikista näistä syistä tuota "laadukas tiedevideo"-juttua -- oliko se kenties jonkinlaista sarkasmia tms.?
Saako Henryn mielestä maailmassa olla muitakin juttuja kuin tiedejuttuja?
Ja onko asia, joka ei välttämättä sivua tiedettä kovin paljon, väistämättä jotenkin surkea tai epäuskottava?
Ovatko kaikki tiedemiehet kaikessa aina oikeassa? Onko maapallon tiede todella kasvanut jumalan osaan?
Onko tullut mieleen, että maapallon takapajuinen ja kömpelö, pelkkään materialistiseen maailmankuvaan keskittyvä 'tieteeksi' itseään nimittävä järjestelmä on täynnä virheitä, virhepäätelmiä, tietämättömyyttä, ongelmia, typeryyttä, kapeakatseisuutta ja totuuden tukahduttamista?
Miksi kaikkea pitää verrata tällaiseen kömpelöön 'tieteeseen', ja miksi tiedettä edes pitäisi palvoa? Hyväkin tiede on ainoastaan funktionaalinen helpotus sivilisaatiolle, eikä mikään perusvaatimus onnelliselle elämälle, eikä taatusti minkäänlainen tae totuudesta.
- Vortac
Ei ollut sarkasmia.
Never underestimate the power of the Schwartz!
Olen paljonti samaa mieltä siitä, että liika valinnanvapaus voi hämmentää, jos ei jopa rampauttaa. Toisinaan tuntuu helpommalta tehdä valinta noppaa heittämällä, ettei joudu syyttelemään itseään huonosta valinnasta, jos meni metsään. Ja seuraavalla kerralla sitten paremmin taas, enemmän asioista tietoisena.
Mutta päteekö tuo esitetty valintajuttu todella naisiin? Nimittäin Schwartz tuntuu väittävän, että kun nainen valitsee jonkun miehistä, hän alkaa katua valintaa, vaikka olisi valinnut hyvänkin miehen, koska kuvittelee, että olisi voinut saada vieläkin paremman miehen. Katuvatko ne, oikeasti? Siis ihan todella syyttävät itseään, kokevat että he tekivät valinnan ja ovat siitä vastuussa...? Noh, ehkä osa tietenkin. Mutta kismittää vaan niin hirveästi aina ne tarinat joissa naiset selvästi ovat tehneet huonoja valintoja, eivätkä silti suostu myöntämään mitään osuutta tai syyllisyyttä. Ehei, miesten vika se on ollut.
Henry: ai, no ei sit mitään. Sorry. :)
Tympeä: no, mun nähdäkseni asia voisi olla vähän siihen suuntaan, että koska naisella todella on sitä valinnanpaljoutta valita mikä kikkeli tahansa, niin se johtaa aina epävarmuuteen siitä, että onko hänen valitsemansa kikkeli varmasti kaikista paras, jonka hän olisi voinut saada.. juuri Schwartzin toteamalla tavalla.
Ja tämä taas johtaa siihen, että MIEHEN sijasta aletaan etsiä SUPERmiestä - siis jotain aivan selkeästi muista erottuvaa huippua, eikä "erinomainen" enää kelpaa.
Tässä tulevat sitten kuvaan erikoisen röyhkeät miehet, rikolliset, murhaajat, prätkäjengiläiset, miljonäärit/miljardöörit, ylipäätänsä mahdollisimman korkean statuksen miehet.
Voipa olla, että tästä johtuu juuri se, että jos 'koulutettu, akateeminen, sivistynyt, älykäs' nainen ei saa jonkin ison korporaation pääjohtajaa, hän elää sitten mieluummin kissojen kanssa kitkeränä yksin lopun elämäänsä. Tietenkin vasta kun on ensin pettynyt tarpeeksi moneen prätkäjengiläiseen..
(Tuollainen nainen vaan jostain syystä ei ole koskaan tarpeeksi älykäs tajutakseen, ettei hänen koulutuksensa tai 'sivistyneisyytensä' mitenkään kohota hänen arvoaan parisuhdemarkkinoilla tai miesten silmissä, vaan pikemminkin päinvastoin - tästähän on puhuttu jo jonkin verran täällä (joskaan ei mediassa koskaan))
- Vortac
p.s. Suomessa on toki eri juttu noiden tuotteiden kanssa kuin jenkkilässä, jossa on todella pyörryttävät määrät hivenen toisistaan eroavaa samaa tuotetta, olipa tuote mikä hyvänsä. Mutta suomessakin ollaan menossa siihen suuntaan toki koko ajan. Jos katsoo vaikkapa jäätelölaatuja tai karkkihyllyjä, ne isonevat alati, ja koko ajan tulee 'uutuus'tuotteita. Hassua, kuinka viime vuonna suuresti kohkattu 'mullistava uutuus' on tänä vuonna jokin surkea massaan hukkuva kloonituote, kun taas kohkataan jostain toisesta tuotteesta..
p.p.s. Sen verran lisäisin vielä, että mulla on sikäli hyvä tuuri, että mun on hyvin vaikea löytää tarpeeksi isoja housuja, joten siksi mulle ei ainakaan tule sellasta oloa että mulla on liikaa vaihtoehtoja vaatteiden oston ollessa kyseessä.. hehe. Mikä tahansa housu joka suinkin päälle mahtuu kiristämättä liikaa, kelpaa heti ja saa mut tyytyväiseksi ostokseen.
Vortac, vedä vähän vähemmän sitä karkkia ja jätskiä niin ehkä ne housutkin mahtuvat paremmin päälle ;-)
En tiedä mistä tympeänörttö vetää tuon että Schwarz tuntuu sanovan naisten mielipiteistä jotakin. Omasta mielestäni hän puhuu kulutusyhteiskunnasta ja nimenomaan tavaroiden valinnasta, jos joku haluaa ekstrapoloida sitä naaraiden suorittamaan parittelukumppanivalintaan niin kaikin mokomin, mutta ei sentään laiteta sanoja proffan suuhun.
Pirun hyvä video kyllä kaikkiaan. Pisti vallan miettimään ja pohtimaan omia valintapreferenssejään. Minulla ainakin on tuo ongelma, että usein jätän tuotteet ostamatta ja naiset ottamatta kun tuntuu että kulman takana voi olla parempi tarjous. Sitten sitä istuu täällä kotona vaan ja angstaa, ja eipä ole enää viiteen vuoteen niitä naisiakaan tullut itseään tarjoamaan :/
In the name of Anonymous!
Sanooko 'luonnostaan isokokoinen' sulle mitään? Vaikka kehoni olisi niin laiha kuin se näillä luilla ja lihaksilla pystyy olemaan, tilanne ei muuttuisi miksikään. Kyse siis ei ole läskiydestä.
- Vortac
Ja vaikka tämä nyt meni typerästi itseni puolustelemiseksi, niin sellainen huomio, etten "vedä" (omituinen sanavalinta muutenkin) jätskiä, enkä karkkia, enkä muutakaan vastaavaa. En juo limuja tai alkoholia tai kahvia tai tupakkaa tai edes teetä.
Eli vähemmän oletuksia, syytöksiä ja komentoja (neuvojen muotoon verhottuna), sekä enemmän keskustelua itse asiasta, kiitos.
- Vortac
Sitäpaitsi, minähän toin tuon housujen vähyyden nimenomaan hyvänä puolena, liittyen tähän tohtori Schwartzin mainitsemaan monipaljousvalintaongelmaan.
Sikälikin siis omituinen kehotus. Kyse siis ei ole siitä, että housut mahtuisivat jotenkin huonosti päälle, vaan että henkilölle, jonka jalat ovat niin pitkät, keho sen verran korkea ja isoluinen kuin meikäläisen keho on, löytyy hyvin minimaalisen pieni valikoima housuja, ja se voi siis olla pelkästään pelastus, mitä tulee tähän 'liian paljon valintoja'-ongelmaan.
Sellaista ongelmaa ei siis esim. meikäläisellä ole!
Joten suosittelen kaikkia isoontumaan! (kuulostaa kummalliselta, vai mitä? niinkuin yleensä, kun keskustelun sijasta aletaan tyrkyttää komentoja ja neuvoja muka huumoriin verhottuna, eli puhumaan alentuvasti - mukamas tietämään paremmin mikä on parhaaksi henkilölle, jota emme ole edes koskaan silmillämme nähneet..)
Toivottavasti nämä postaukset avartavat ymmärrystä.
- Vortac
Lähetä kommentti