tiistaina, toukokuuta 27, 2008

Tyyni Tuulio puhui miesasiasta

Junis lähetti seuraavan aikaansa edellä olevan Tyyni Tuulion tekstin vuodelta 1927. Teksti on peräisin kirjasta Suoma Suometar ennen ja nyt, jonka Tuulio kirjoitti nimimerkillä Jeannette (WSOY Porvoo 1927). Kyseessä lienee pakinakokoelma, jonka tekstit on julkaistu jossain lehdessä jo aikaisemmin.

MIESASIA

Viime aikoina on vakavasti ajattelevissa miespiireissä noussut pakottavana esiin kysymys: eikö jo ole aika toimia? Kuinka pitkälle saavat asiat kehittyä? Eikä jo ole syytä asettaa kaikkien näitten viime aikojen vihitysten vastapainoksi voimakas, määrätietoinen liike, miesasia?

Ikuisten tunteitten, runouden, traditioitten pyhyyden, yhteiskunnan tasapainon puolesta on aika nousta sisukkaaseen taisteluun.

Sillä eihän tätä enää voi sietää. Yli puolet promovendeista ovat naisia. Ultimus on nainen. Naiset täyttävät luentosalit, kirjastot. Tohtorinväittäjäisissä esiintyy nainen opponenttina. Ja kaiken lisäksi vihitään kunniatohtoriksi se iäkäs nainen, josta tämä kaikki oikeastaan on saanut alkunsa.

Samaan aikaan tapahtuu jotakin niin ennenkuulumatonta kuin että pääkaupungin kansakoulujen miesopettajat edelleen saavat olla vain yhtä palkkausluokkaa ylempänä kuin naiset, sen sijaan että kaino yritys nostaa heidät kahta palkkausluokkaa ylemmäksi olisi johtanut toivottuihin ja koko yhteiskunnalle suotaviin tuloksiin.

Tästä kaikesta on tietysti tuhoisia seurauksia. Jo ensi promotiossa kuulunevat laakerit yksinomaan naisille, ruusut yksinomaan miehille. Naisprimus eli prima vastaa promotrixin kysymykseen ja johtaa franseesia naiskanslerin nuoren pojan, yleisen seppeleensitojan kanssa. Ultimus on sattumalta mies, viimeinen miesmaisteri, riutuva kaunosielu, joka ihanteilleen uskollisena pysyy huonosti palkatulla opillisella uralla, mikä muuten on kokonaan jätetty naisten haltuun. Mutta koska hän ei voi pitää puhetta seppeleensitojille, on hänen vaiettava seurakunnassa. Naisopettajat, he liehuvat tapansa mukaan Rivieralla omilla palkoillaan, omilla veloillaan, kun taas niille miesopettajille, jotka (ainakin osittain) elättävät vaimon ja vähintäin yhden lapsen, täytyy myöntää taskurahoja yleisistä varoista.

Tällaisen tulevaisuuden välttämiseksi perustettaneen kohdakkoin Suomen Miesyhdistys, joka ryhtyy voimaperäisesti toimimaan miesten etujen valvomiseksi sekä myös miessuvun kaikinpuoliseksi kehittämiseksi. Mutta koska ohjelman edellinen puoli jyrkempien ainesten mielestä saa liian vähän huomiota osakseen, perustetaan kaiken todennäköisyyden mukaan ennen pitkää uusi yhdistys, Suomalainen Miesliitto, joka ajaa asioita pontevammin. Näihin yhdistyksiin liittyy miehiä kaikenikäisiä ja -arvoisia, ja uranuurtajina kunnioitetaan Aatamia, Paavalia ja Jussilaista. Lehdet »Miesten ääni» ja »Suomen mies» perustetaan. Niin kuin naisliike alkuaikoinaan sai kannatusta jaloilta ja ennakkoluulottomilta miehiltä, niin tukee miesasiaakin suuri joukko uljaita, itsenäisiä ja kaukokatseisia naisia, jotka mielellään myöntävät, että mies on varustettu suuremmalla viisaudella ja vahvemmalla luonnolla ja jotka tosinaisellisesti omaksuvat suuren Jussilaisen ohjelman: rakasta, kärsi, ahkeroitse vainen.

Näihin järjestöihin liittynevät Suomen miehet taajoin joukoin, katsomatta enemmän tai vähemmän aitoon suomalaisuuteen tai puolue- kantaan yleensä. Ainoastaan eräs miesjärjestö, suojeluskunta, pitää maan puoltamista vieläkin tärkeämpänä kuin yksityisen ihmisluokan etuja.

Toivottavasti asiat tätä tietä pian palaavat oikeaan järjestykseen. Parhain lyriikka heläjää taas herkimmin. Ritarillisuus hallitsee maailmaa, naisellisuus ihailee ja inspiroi.

Toivomme uudelle liikkeelle onnea. Sillä olemme aina sorrettujen puolella.

12 kommenttia:

Jape kirjoitti...

Loistavaa tekstiä Tyyni Tuuliolta !

Hyvin, tasa-arvoisesti ja tasapainoisesti tuotettua tekstiä, jota on miellyttävä lukea. :)

IDA kirjoitti...

Ennen oli kaikki paremmin.

Anonyymi kirjoitti...

Miessiivoojat pois naisten tiloista!
27.5.2008 8:46

Olin rentoutumassa uimisen parissa hyvämaineisessa uimahallissa. Kuitenkin pesutiloissa minua kohtasi ennennäkemätön järkytys, kun pesutiloja siivoamaan lompsi mies. Järkytys oli melkoinen, kun mies ilmeisesti oli ihan oikeasti uimahallin siivooja.

Vähemmästäkin on ahdistelusyytteitä napsahtanut, ja on perin outoa ja kaikinpuolin järkyttävää, että tälläistä voi nykysuomessa tapahtua! Luulin Suomea tasa-arvoiseksi, mutta näemmä olen pettynyt pahasti.
Järkyttynyt naisparka

Anonyymi kirjoitti...

"niin tukee miesasiaakin suuri joukko uljaita, itsenäisiä ja kaukokatseisia naisia, jotka mielellään myöntävät, että mies on varustettu suuremmalla viisaudella ja vahvemmalla luonnolla ja jotka tosinaisellisesti omaksuvat suuren Jussilaisen ohjelman: rakasta, kärsi, ahkeroitse vainen."

Hehe, suuremmalla viisaudella :D

anu kirjoitti...

Heh. Vai että kaino yritys nostaa miehet vain kahta palkkausluokkaa naisia ylemmäksi... tasa-arvoa kerrassaan:)

Anonyymi kirjoitti...

http://www.uusisuomi.fi/tyoelama/24961-naisekonomit-palkkakuopassa

Anonyymi kirjoitti...

Hiihaa...satiirinlukutaitoa, pojat.

Anonyymi kirjoitti...

Hiihaa...satiirinlukutaitoa, pojat.

IDA kirjoitti...

"Hiihaa...satiirinlukutaitoa, pojat."

Joo joo, mutta satiirikin oli ennen parempaa.

Mikko Ellilä kirjoitti...

Tyyni Tuulio ja hänen miehensä olivat tunnetusti esikuvina Helvi Hämäläisen romaanin Säädyllinen murhenäytelmä päähenkilöille.

Tyyni Tuulion avioliittoa voisi käyttää malliesimerkkinä markkina-arvoteoriasta ja laajemminkin sosiobiologiasta, mikäli tuossa romaanissa annettu kuva asioista on lähelläkään totuutta.

Opiskelijatyttö Tyyni Haapanen meni 25-vuotiaana naimisiin professorinsa kanssa, joka oli tuolloin 39-vuotias. Ikäero ei tietenkään ollut aivan valtava, mutta opiskelijatytön meneminen naimisiin professorinsa kanssa on raadollinen malliesimerkki markkina-arvoteoriasta.

Helvi Hämäläisen juoruromaanin mukaan (http://www.kiiltomato.fi/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=1442) professori kuitenkin kokee avioliittonsa jotenkin tylsäksi ja ahdistavaksi ja ryhtyy pettämään vaimoaan naapurin palvelustytön kanssa. Jälleen sosiobiologiaa: vieraissa käyminen houkuttaa miestä, koska silloin mies voi levittää geenejään laajemmin kuin olemalla vain yhden naisen kanssa. Muutenkin romaanissa tulee hyvin esille tietynlaisten sosiokulturaalisten normien ristiriita ihmisen biologisesti määräytyneen seksuaalisen vietin kanssa. Erityisesti miespäähenkilö ikään kuin taistelee sosiaalisten odotusten ja biologisten tarpeidensa kanssa. Ahdistuneen, sosiaalisia normeja noudattamaan pyrkivän miespäähenkilön vastapainona on hänen sisarensa mies, joka on renttumainen libertiini. Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin? Kyseinen renttu-YTM on parodia Olavi Paavolaisesta, johon
Helvi Hämäläinen itse oli rakastunut.

Jos nimimerkki Junakohtauksella on tuo Tyyni Tuulion kirja, olisi kiva nähdä enemmänkin otteita siitä. Erityisesti kiinnostaisi, onko siinä jotain teräviä markkina-arvoteoriaan liittyviä huomioita. Tyyni Tuulion on täytynyt jossain vaiheessa ruveta itsekin tajuamaan asioita. Tuon kirjan ilmestyessä hän oli 35-vuotias nainen, joka oli ollut naimisissa tuohon mennessä kymmenen vuotta.

Junakohtaus kirjoitti...

Ano,

eiköhän tässä jokainen osannut tuon tekstin lukea. Katso nyt huviksesi mitä Henkka lihavoi.

Ellilä,

ei ole markkina-arvojuttua siinä kirjassa. Aika yleistä naisen asemaa lähinnä ja vähän jotain muuta, tuskin mitään pariutumishommia.

Anonyymi kirjoitti...

Naista epäillään miehen raiskauksesta Ruotsissa