Väkivallasta.. miten niin TULLUT osa miesten arkea? Ikäänkuin se ei olisi AINA ollut olennainen osa miehen kehossa elävän sieluparan surkeaa osuutta tällä planeetalla.
Milloinkahan mukamas väkivalta olisi miehille ollut jokin aivan ei-arkipäiväinen asia? Kenties juhla-ajan ja pyhäpäivien juttu vain?
Käsittämätön näkökulma jälleen. On varmasti mahdotonta löytää yli 20-vuotiasta miestä, joka ei koskaan olisi vastaanottanut nyrkiniskua, rankkaa kiusausta tai ollut jopa tappelussa, joko katsojana tai osallisena. Mahdotonta, Terra-planeetalla siis. Sivistyneillä planeetoilla asia on toki eri.
Nyt aikuisena toivoisi että ne väkivallan kokemukset olisivat sattuneet myöhemmälle iälle,kun on paljon paremmat rahkeet selvitä niin henkisesti kuin fyysisestikkin. Kun peruspsykologia ja kaikki on jo valmistunut,tuntuu ettei samanlaista traumatisoitumisen kokemusta enää niin helpolla tule. Alitajunta vielä valittaa yli 10 vuotta sitten tapahtuneita pahoinpitelyjä.
Muistelen että vielä joskus 17-vuotiaana säteilin kai semmoista pehmeyttä ja herkkyyttä että en varsinaisesti herättänyt kilpailullista aggressiota kenessäkään. Sitten muutamia vuosia meni ja jotenkin 'miehistyi' ja äkillisesti tulin tietoiseksi kaikesta mittailusta ja perusvarautuneisuudesta mikä miesten välillä on. Se tavallaan tuo oman stressinsä asioihin. Kun saavuttaa tietyn miehisyyden asteen niin aiheuttaa paineita muissa miehissä. Onneksi järkevien,normaalien miesten kesken tämän asetelman voi katkaista melko nopeasti ihan avaamalla suunsa ei-asenteellisella tavalla.
Kuvittelisin että naisten keskuudessa taas se ei ehkä ole niin yksinkertaista? Naisten kommunikaatiossa on ehkä enemmän muodollisuutta ja teeskentelyä. Vaikka varsinainen väkivalta ei kuulukkaan naisten etuoikeutettuun arkeen keskimäärin,olisi silti mielenkiintoista tuntea miltä maailma sellaisista silmistä näyttäisi; stressitilanteet jne.
Ainahan väkivalta on ollut osa miesten arkea, eikä tästä voida mitenkään syyttää ja syyllistää yksin miehiä. Yhteiskuntamme on sellainen kuin se on, myös naisten vaikutuksesta.
Hallituksen tuore "tasa-arvo"poliittinen ohjelma esimerkiksi (suomeksi: naisasiaohjelma) listasi vain ja ainoastaan naisiin kohdistuvan väkivallan ihmisoikeuskysymykseksi ja yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, jota vastaan aiotaan toimia aktiivisesti. Miehiin kohdistuvasta väkivallasta ei ko. ohjelmassa ole halaisttua sanaa.
Näin miehiin kohdistuva väkivalta hyväksytään osaksi arkea, aivan kuten feministit haluavatkin. Eipä ihme, ettei mikään koskaan muutu paremmaksi.
Jorma: "Näin miehiin kohdistuva väkivalta hyväksytään osaksi arkea, aivan kuten feministit haluavatkin. Eipä ihme, ettei mikään koskaan muutu paremmaksi."
Voitaisiinko pelottavaa kehitystä viedä eteenpäin ja hyväksyä esimerkiksi naisen raiskaaminen hyväksyä osaksi arkea?
Mutta totta, feministis-patriarkaalisen kehityksen kannalta väkivalta on tärkeä työkalu myös miesten välisessä vastataistelussa, koska sillä erotetaan jyvät akanoista. Lisäksi se on tukahdutetun (homo?)sadomasokismin käänteisilmiö. Eli tarve piestä, tarve käydä käsiksi mieheen hiki roiskuen.
Ne, jotka tappelevat tai osoittavat valmiutensa tapella ovat naisten mielestä ansainneet heiltä rajattomasti seksiä. Ja tällaisessakin seksissä hiki roiskuu enemmän kuin välttämättä tarpeen.
Sellainen mies, joka tappelee naista vastaan saadakseen häneltä seksiä sitä vastoin on pohjaliejua. ELI: Jos mies haluaa seksiä hänen täytyy tapella tai muuten ottaa mittaa MUIDEN MIESTEN kanssa.
Huomioikaa tämä. Muuten syyllistytte maailman vakavimpaan rikokseen.
Jos vastaatte tähän viestiin poistakaa hymiöt ja kaikki muu mahdollinen. Kys. erittän vakava asia, viestin laatija eritt. aggressiivinen.
4 kommenttia:
Väkivallasta.. miten niin TULLUT osa miesten arkea? Ikäänkuin se ei olisi AINA ollut olennainen osa miehen kehossa elävän sieluparan surkeaa osuutta tällä planeetalla.
Milloinkahan mukamas väkivalta olisi miehille ollut jokin aivan ei-arkipäiväinen asia? Kenties juhla-ajan ja pyhäpäivien juttu vain?
Käsittämätön näkökulma jälleen. On varmasti mahdotonta löytää yli 20-vuotiasta miestä, joka ei koskaan olisi vastaanottanut nyrkiniskua, rankkaa kiusausta tai ollut jopa tappelussa, joko katsojana tai osallisena. Mahdotonta, Terra-planeetalla siis. Sivistyneillä planeetoilla asia on toki eri.
- Vortac
Nyt aikuisena toivoisi että ne väkivallan kokemukset olisivat sattuneet myöhemmälle iälle,kun on paljon paremmat rahkeet selvitä niin henkisesti kuin fyysisestikkin. Kun peruspsykologia ja kaikki on jo valmistunut,tuntuu ettei samanlaista traumatisoitumisen kokemusta enää niin helpolla tule. Alitajunta vielä valittaa yli 10 vuotta sitten tapahtuneita pahoinpitelyjä.
Muistelen että vielä joskus 17-vuotiaana säteilin kai semmoista pehmeyttä ja herkkyyttä että en varsinaisesti herättänyt kilpailullista aggressiota kenessäkään. Sitten muutamia vuosia meni ja jotenkin 'miehistyi' ja äkillisesti tulin tietoiseksi kaikesta mittailusta ja perusvarautuneisuudesta mikä miesten välillä on. Se tavallaan tuo oman stressinsä asioihin. Kun saavuttaa tietyn miehisyyden asteen niin aiheuttaa paineita muissa miehissä.
Onneksi järkevien,normaalien miesten kesken tämän asetelman voi katkaista melko nopeasti ihan avaamalla suunsa ei-asenteellisella tavalla.
Kuvittelisin että naisten keskuudessa taas se ei ehkä ole niin yksinkertaista? Naisten kommunikaatiossa on ehkä enemmän muodollisuutta ja teeskentelyä. Vaikka varsinainen väkivalta ei kuulukkaan naisten etuoikeutettuun arkeen keskimäärin,olisi silti mielenkiintoista tuntea miltä maailma sellaisista silmistä näyttäisi; stressitilanteet jne.
Ainahan väkivalta on ollut osa miesten arkea, eikä tästä voida mitenkään syyttää ja syyllistää yksin miehiä. Yhteiskuntamme on sellainen kuin se on, myös naisten vaikutuksesta.
Hallituksen tuore "tasa-arvo"poliittinen ohjelma esimerkiksi (suomeksi: naisasiaohjelma) listasi vain ja ainoastaan naisiin kohdistuvan väkivallan ihmisoikeuskysymykseksi ja yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, jota vastaan aiotaan toimia aktiivisesti. Miehiin kohdistuvasta väkivallasta ei ko. ohjelmassa ole halaisttua sanaa.
Näin miehiin kohdistuva väkivalta hyväksytään osaksi arkea, aivan kuten feministit haluavatkin. Eipä ihme, ettei mikään koskaan muutu paremmaksi.
Jorma:
"Näin miehiin kohdistuva väkivalta hyväksytään osaksi arkea, aivan kuten feministit haluavatkin. Eipä ihme, ettei mikään koskaan muutu paremmaksi."
Voitaisiinko pelottavaa kehitystä
viedä eteenpäin ja hyväksyä
esimerkiksi naisen
raiskaaminen hyväksyä osaksi arkea?
Mutta totta, feministis-patriarkaalisen
kehityksen kannalta väkivalta on tärkeä työkalu myös miesten välisessä vastataistelussa, koska sillä erotetaan jyvät
akanoista. Lisäksi se on tukahdutetun (homo?)sadomasokismin
käänteisilmiö. Eli tarve piestä, tarve käydä käsiksi mieheen
hiki roiskuen.
Ne, jotka tappelevat tai osoittavat valmiutensa tapella ovat naisten mielestä ansainneet heiltä rajattomasti seksiä. Ja tällaisessakin seksissä hiki roiskuu enemmän kuin
välttämättä tarpeen.
Sellainen mies, joka tappelee naista vastaan saadakseen häneltä seksiä sitä vastoin on pohjaliejua. ELI: Jos mies haluaa seksiä hänen täytyy tapella tai muuten ottaa mittaa MUIDEN MIESTEN kanssa.
Huomioikaa tämä. Muuten syyllistytte maailman vakavimpaan rikokseen.
Jos vastaatte tähän viestiin poistakaa hymiöt ja kaikki muu mahdollinen. Kys. erittän vakava asia, viestin laatija eritt.
aggressiivinen.
Bmad
Lähetä kommentti