lauantaina, lokakuuta 11, 2008

Feministit lobbaajina

Valiokunnat kuulevat lobbareita asiantuntijoina
Monet ultraradikaalit näkemykset ovat parrasvalojen varjoissa päätyneet osaksi kansallista lainsäädäntöämme.

Tästä kuvaavana esimerkkinä on Suomeen vuonna 2006 säädetty seksin oston kieltävä laki. Suomessa lakia perusteltiin paljolti sillä, että naapurimaamme Ruotsi oli ottanut sellaisen käyttöön jo 2000-luvun alussa. Monet tasa-arvo- ja naisasiajärjestöt lobbasivat voimakkaasti lain puolesta.

Kun menettely ei erittele asiantuntijaa ja lobbaria, se avaa eri eturyhmille oivan tavan tuoda lainsäädäntöön radikaaleja näkemyksiä asiantuntijalausuntona.

Seksin ostokieltolakia säädettäessä monet naisjärjestöt esiintyivät asiantuntijoina, vaikka heidän asiantuntemuksensa oli vähintäänkin yksipuolista.

Esimerkiksi Naisjärjestöjen keskusliitto suhtautuu avoimen vihamielisesti sellaiseen tieteelliseen tutkimustyöhön, joka ei tue sen ajamia näkemyksiä. Järjestön jäsenet ovat mm. vastustaneet naisten väkivaltaisen käyttäytymisen tutkimuksen rahoittamista, koska se rikkoo kuvaa naisesta perheväkivallan uhrina. Itse tutkimuksen havaintojen todenperäisyydellä ei ole järjestölle merkitystä.

Seksinostossa asiantuntijana kuultu ja suomalaisesta seksityöstä väitöskirjansa tehnyt Anna Kontula (vas.) on kokenut miltä tuntuu kun esittää ”vääriä” havaintoja. Kontulan väitöskirjassa kyseenalaistetaan monien naisjärjestöjen vaalima yksioikoinen kanta seksityöstä väkivaltana naisia kohtaan.

Kuvaavaa on, ettei tutkija Kontulaa suinkaan kutsunut valiokuntaan asiantuntijaksi hänen puoluetoverinsa Minna Sirniö, jonka mielipiteet eivät sovi yhteen Kontulan havaintojen kanssa, vaan demari- ja kokoomusedustajat.

Joskus väärän, vaikkakin tutkitun näkemyksen esittäminen johtaa ankaraan painostukseen.

Päivää ennen äänestystä seksinostolaista, ruotsalainen feministi, europarlamentaarikko Maria Carlshamre syytti julkisesti Kontulaa organisoidun rikollisuuden rahoittamaksi tutkijaksi. Väite tuki monien naisjärjestöjen ajamaa näkemystä, jonka mukaan prostituution ja ihmiskaupan välille voi vetää yhtäläisyysmerkit.

– Tein väitteestä rikosilmoituksen, mutta luovuin siitä, kun Ruotsin poliisi ei suostunut auttamaan suomalaisia virkaveljiään, Kontula kertoo.

Vaikka Carlshamren käyttämä keino oli äärimmäinen, taktiikka on tuttu monille radikaalia agendaa ajaville etujärjestöille. Luomalla voimakas mielleyhtymä kahden asian välillä, pyritään rajamaan tilaa, jossa julkinen keskustelu käydään.

On yleisesti hyväksyttyä, että prostituution laillisuudesta voi olla eriäviä mielipiteitä, mutta ihmiskaupan suhteen mitään liikkumavaraa ei ole. Jos kaikki prostituutio mielletään ihmiskaupaksi (väite, jota tutkittu ja tilastoitu tieto ei tue), seksin ostajan leimaaminen rikolliseksi on helpompaa.

Ruotsin poliisin haluttomuus puuttua Carlshamren herjaukseen kertoo siitä, kuinka hyvin naisjärjestöjen radikaalisiipi on naapurimaassamme onnistunut rajaamaan julkista keskustelua.

Kun Ruotsi valmisteli omaa, syystäkin historialliseksi kutsuttua seksinostokieltoaan, maan parlamentti, riksdagen, kuunteli asiantuntijana mm. Melbournen yliopiston apulaisprofessoria Sheila Jeffreysiä.

Jeffreys on seksuaalipoliittinen radikaali sanan varsinaisessa merkityksessä. Hän edustaa näkökantaa, jonka mukaan kaikki miehen ja naisen välinen sukupuolinen kanssakäyminen on alisteista. Hän on myös kutsunut heteroseksuaalista avioliittoa petokseksi. Jeffreysin asiantuntijastatus perustuu poleemisiin kirjoituksiin ja muutamaan seksuaalisille vähemmistöille suunnattuihin kyselytutkimuksiin.

Ruotsalaisten lainsäätäjien kunniaksi on todettava, etteivät he millään tavoin peitelleet rikoslain politisoimista. Kuten Suomen hallituksen ostokieltoesitys totesi: ”Ruotsin hallituksen näkemyksen mukaan kriminalisoinnin käytännön toimivuudesta saaduilla tiedoilla ei sinällään ole merkitystä, koska seksuaalipalvelujen ostamisen kriminalisointi on sille asetetut tavoitteet huomioon ottaen tullut jäädäkseen.”

Nuo tavoitteet taas liittyvät tasa-arvon aatteeseen, eivät rikostorjuntaan.

Mielenkiintoista eräissä suomalaisten naisjärjestöjen lakivaliokunnalle antamissa lausunnoissa on, että niiden kielikuvat ovat samanlaisia kuin Ruotsissa vuosia aiemmin annetut. Jopa tietyt ultraradikaali Jeffreysin sanakäänteet löytyvät lausunnoista. Myös naisten ihmiskauppaa vastustava CATW-järjestö (coalition against the trafficking of women) oli ruotsalaislainsäätäjien käyttämä asiantuntija.

CATW on aiemmin pornoteollisuutta vastustavien aktivistien perustama järjestö, jonka ihmiskaupan ja prostituution yhdistävät yleistykset on toistuvasti osoitettu virheellisiksi. Järjestön asiantuntemuksesta kertoo jotain sekin, että osa sen entisistä aktiiveista on perustanut uuden naisten ihmiskauppaa vastustavan GAATW- järjestön, joka ei jaa sen näkemystä ihmiskaupan ja prostituution liitosta.

Jos suomalaiset lainsäätäjät olisivat tienneet millaiseen asiantuntemukseen ruotsalainen lainsäädäntö pohjautuu, Suomen seksinostolaki olisi ehkä voinut saada toisen muodon.

Myös punamultahallituksen esitys tunnusti epäsuorasti, etteivät asia-argumentit olleet keskeisiä lainsäädäntötyössä. Hallituksen esitys totesi, ettei ”selkeitä yhtenäisiä linjoja voi” asiantuntijoina pidettyjen ”lausuntopalautteesta muodostaa.” Lisäksi hallitus totesi esityksessään, että poliisiasioista vastaava ”sisäasiainministeriö ilmoittaa, ettei se tue seksuaalipalvelujen ostamisen kriminalisoimista.”

Näistä lausumista hallitus teki erikoisen johtopäätöksen: ”Edellä mainittu lausuntopalaute huomioon ottaen seksuaalipalvelujen ostaminen tulisi kriminalisoida.” Siis palautteen, jonka mukaan johtopäätöksiä ei voi tehdä.

Näin Suomi sai seksinoston kriminalisoivan lain, jota vierastivat niin keskusrikospoliisi, sisäministeriön poliisiosasto, valtakunnansyyttäjä kuin käräjäoikeustuomarien yhdistys.

Lailla oli toki tukijansa. Niihin kuuluivat mm. ihmiskauppaa seuraavan yksikön perustanut ulkoministeriö, Nytkis (naisjärjestöt yhteistyössä), tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta.

13 kommenttia:

Nomen Nescio kirjoitti...

Muutama vuosi sitten ruotsalainen valtiotieteen professori Bo Rothstein kirjoitti Dagens Nyheteriin erinomaisen artikkelin täkäläisestä feminismistä. Rothstein valoitti sellaista feminismiä jossa on ihan selkeät pyrkimykset miehen syrjimiseen. Tuohan on myös tuttua meillä Suomessa, ja siinä on rakenteellisesti niinkin hyvin onnistuttu että meillä on nyt jo kolmasosa nuorista miehistä onnistuneesti syrjäytettää työelämästä. Täällä ei ole tietoa mikä on se ideaaliprosentti, mitä siis tulee nuorten miesten syrjäytymistavoitteeseen, mutta voisi kuvitella että Tane on laittanut sen jonnekin sinne viidenkympin tienoille.


Rothsteinin artikkelissa käsitellään myös Sheila Jeffreysia. Siinä Rothstein kertoo sellaisen tarinan Sheilasta, jonka mukaan, siis Sheilan mukaan, sellaiset naiset joilla on poikalapsi on suljettava naisjärjestöjen ulkopuolelle.

Lähetin joskus tuosta kysymyksen Rothsteinille ja kysyin tarkempaa lähdettä, ja tämä oli kuulemma otettu tuon Tina Rosenbergin jostain artikkelista.

Sheila Jeffreys on saatu Suomenkin eduskuntaan sisäpuolelle. Eikä siitä ole kovin pitkä aika.

Nomen Nescio kirjoitti...

Täällä on sellainen muistikuva että se oli nimenomaan vielä TaNe joka tämän Sheila Jeffreysin Suomeen kutsui.

Ihan näin demokraattisesta näkökulmasta katsottuna, niin tekisi mieli tietää että mahdollisesti miten radikaali on tuo feminismi joka on onnistunut soluttautumaan tuonne STM:ään.

Voimmeko poissulkea sen mahdollisuuden etteikö meillä voisi olla demokraattisessa tasa-arvoinstituutioissa hyvin radikaali feminismi monopolisoimassa koko agendan omakseen?

Onko meillä hyväntahtoisuuttamme syytä olettaa että nämä olisivat jotain demokraatteja?

Siinäpä vaikka miettimistä viikonlopulle.

Panu kirjoitti...


Sheila Jeffreys on saatu Suomenkin eduskuntaan sisäpuolelle. Eikä siitä ole kovin pitkä aika.


Ja Kristillinen liittokin siteerasi Jeffreysiä asiantuntijana nettisivuillaan.

Nomen Nescio kirjoitti...

Todetaan nyt sekin, että tuo on aika mielenkiintoista että tuollainen artikkeli on läpäissyt mediakynnyksen.

Hieman tutkimalla selvisi sekin että kyseessä oli Nykypäivän toimituspäälikön artikkeli.

That is what an "antifeminist" looks like?

Saas kattoa jos nämä palstan lierot aikovat informoida tuota toimituspäälikkö Eeroa että kyseessä on haitallinen artikkeli? Ja miten vaikeaselkoinen se oli.

Voisiko Eero nyt selvittää että mitä hän oikein tarkoitti!

Homo kirjoitti...

Sheila Jeffreyshän on myös mm. vaatinut poikasikiöiden abortointia ja sitä, että kaikkien naisten on ryhdyttävä lesboiksi. Kummallista, ettei näitä jyrkempiä Sheilan kannanottoja mainita julkisuudessa esimerkiksi Nykypäivän jutussa.

kävelevä dildo kirjoitti...

Ero Iloniemeltä on aiemminkin tullut raikkaita kirjoituksia, esimerkiksi tämä:
Ihmiskaupan vähyydestä tehtiin ongelma
http://www.nykypaiva.fi/default.asp?sa=93362

Radikaalifeministien CATW -järjestössä on johtohahmoina mm. Janice G. Raymond, surullisenkuuluisa Gunilla Ekberg ja tuo Sheila Jeffreys. Ko. monsterit (ainakin Raymond ja Jeffreys) löytyvät myös Feminismi pähkinänkuoressa -kirjoituksesta:

http://feminismi.axspace.com/index.htm

Jaahas, tuleepi että "This Account Has Been Suspended"
(Itse)sensuuri on siis iskenyt jälleen ja poistanut tuon herkullisen kirjoituksen pois silmistämme. Toivottavasti joku otti sen talteen.

Jeffreys oli Suomessa feministisen TANEn 30-vuotisjuhlaseminaarissa joulukuussa 2002 pääesiintyjänä. NYTKIS puolestaan kutsui häntä Suomeen "KYSYNTÄ - linkki ihmiskaupan ja prostituution välillä" -propagandatilaisuuden päämoottoriksi loppuvuonna 2006. Muista ainakaan virallisemmista vierailuista en tiedä.

jorma kirjoitti...

"Jeffreys oli Suomessa feministisen TANEn 30-vuotisjuhlaseminaarissa joulukuussa 2002 pääesiintyjänä."

Tämä jos mikä todistaa sen, miten mädännäistä ja sairasta "tasa-arvopolitiikkaa" Suomessa harjoitetaan. "Kirveellä" olisi töitä: kenkää kaikille tasa-arvon vastustajille.

jorma kirjoitti...

"Niihin kuuluivat mm. ihmiskauppaa seuraavan yksikön perustanut ulkoministeriö, Nytkis (naisjärjestöt yhteistyössä), tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta."

Eli miehiävihaava ja tasa-arvoa vastustava roskasakki.

Hyvä kirjoitus, joka herättää paljon kysymyksiä.

apinamies kirjoitti...

Joo, hyvä kirjoitus ja hyviä kommentteja.

Seksin ostokielto on yksi esimerkki, tosin pahimmasta päästä, signaalilainsäädännöstä, joka naisten politiikkaan tulon myötä on tullut näköjään jäädäkseen.

Seksin ostokieltoa ajavat naispoliitikotkaan eivät uskoneet, että sitä pystyttäisiin valvomaan. Heidän mukaansa oli vain tarkoitus antaa kansalle signaali asiasta, joka ei ole yhteiskunnassa hyväksyttävää. Tai siis, joka ei ole feministien mielestä hyväksyttävää.

Tälle tielle kun lähdetään, lista on loputon. Liisa Hyssälä on viimeisin esimerkki, kun hän vaatii ravintoloiden aukiolon lyhentämistä. Naispoliitikoilla on kova tarve kieltää ihmisten normaalia käyttäytymistä.

Tällaiseen politiikkaan päädytään, kun ei hallita edes alkeita ihmisaivojen toiminnasta (tai niiden keskimääräisestä erilaisuudesta miesten ja naisten välillä). Tuskin noilla valiokunnilla on koskaan kukaan aivotutkija käynyt kuultavana. Mitä turhia, voisi tulla yllätyksiä valmiiksi päätettyihin asioihin.

Anonyymi kirjoitti...

Onko kellään tarkempia viitteitä noihin Jeffreysin möläytyksiin?

jorma kirjoitti...

Tuolta:

The ugly side of beauty

löytyy ainakin tämä klassikko: "She became a lesbian in 1973 because she felt it contradictory to give "her most precious energies to a man" when she was thoroughly committed to a women's revolution. Six years later, she went further and wrote, with others, a pamphlet entitled Love Your Enemy? The Debate Between Heterosexual Feminism And Political Lesbianism. In it, feminists who sleep with men are described as collaborating with the enemy."

Homo kirjoitti...

Wikipedian juttu Sheilasta

kävelevä dildo kirjoitti...

Tuo mielekiintoinen ja paljon lainattu Feminismi pähkinänkuoressa -kirjoitus löytyy tällä hetkellä vielä Googlen välimuistista.
Siivoustalkoista ei siis ole pitkä aika.