keskiviikkona, joulukuuta 24, 2008

Hyvää joulua?

Massalomautukset iskivät miehiin
Lomautukset näyttävät iskeneen ennen kaikkea miesvaltaisille aloille, sillä ministeriön tietojen mukaan miesten työttömyys kasvoi viime kuussa lokakuusta peräti 9200:lla. Yllättäen naisten työttömyys sen sijaan laski vielä viime kuussa 500:lla.

Marraskuussa työttömistä työnhakijoista valtaosa, 56 prosenttia, olikin miehiä.
Työttömyys kääntyi kasvuun
Tyypillisesti matalasuhdanteessa työttömyys ja lomautukset kohdistuvat enemmän miehiin kuin naisiin ammattialojen erojen vuoksi. Niinpä marraskuussa miesten työttömyys nousi 8 % ja naisten laski 6 % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.

2 kommenttia:

Jape kirjoitti...

HS Digilehti, Mielipideosasto 24.12.2008:

Yksinäisyys koskettaa joskus meitä jokaista

Internet on nykypäivänä suuri yksinäisten kokoontumispaikka. Sieltä täytyy hakea apua, kun muuta kautta sitä ei saa.

Useat kärsivät itseluottamuksen puutteesta ja pitävät nettiä turvallisena. Jotkut taas etsivät lenkkikaveria keskustelupalstoilta, toiset vertaistukea.

Yksinäisyys uhkaa yhteiskuntaamme. Joka toinen ihminen Helsingissä asuu yksin. Mutta yksinäisyys koskee suurempaa joukkoa. Se on läsnä kaikkien elämässä, joskus.

Onhan se ihmisen aivoihin juurtunut tuntemus, että tarvitsee ympärilleen läheisiä. Ihminen on laumaeläin, vaikka kuinka asuisi erakkona metsän siimeksessä ja tuntisi pärjäävänsä hyvin.

Yksin jääville käy useimmiten huonosti: he käpertyvät omiin oloihinsa, itseluottamus heikkenee. He ovat yksin suuressa maailmassa ongelmineen ilman tukea.

Kun on viettänyt kuoressaan tarpeeksi kauan, voi olla hankalaa palata takaisin normaaliin elämään. On vaikea muodostaa enää ystävyyssuhteita puhumattakaan elämänkumppanin löytämisestä.

On todistettua, että ihmiset, joilla on hyvä sosiaalinen verkosto, elävät keskimäärin pitkään. Suomalaisten keskimääräinen elinikä on alhaisempi juuri sosiaalisen yhteisöllisyyden puutteen takia, kun taas suomenruotsalaisille on ennustettavissa pitkää ikää.

Nuoret ovat viime vuosina osoittaneet henkisen hyvinvointinsa erilaisilla ikävillä tapauksilla, jotka mitä luultavimmin ovat kaikkien tiedossa. Se osoittaa jo jotakin siitä, mihin olemme matkalla.

Monet nuoret ovat epävarmoja itsestään, pitävät itseään huonompina, mikä pitkällä aikavälillä voi aiheuttaa mielen järkkymistä. Joillekin käy todella huonosti.

Vanhuksilla yksinäisyys on suurin ongelma. Jopa neljä kymmenestä 75-vuotiaasta vanhuksesta kokee olevansa yksinäinen. Yksinäisyys altistaa vanhukset nopealle vanhenemiselle, kun taas virikkeellisyys ja positiiviset kokemukset turvaisivat vanhukselle pidempää elämää.

Monet onnettomuudet voitaisiin estää tai ainakin saada vanhukselle hoitoa mahdollisimman pian, jos heidän ei tarvitsisi elää yksin. Kaikilla ei nimittäin ole varaa maksaa vanhempien hoitomaksuja.

Yksinäisyys on valtava kaikkia koskettava ongelma, joka vaikuttaa suuresti kansanterveyteen.

Nykymaailman ihmisten kylmyys toisiaan kohtaan on ikävää. Kadulla tuntuu oudolta hymyillä vastaantulevalle, tai jos erehtyy tervehtimään täysin vierasta ihmistä, saa palkaksi kummastuneita katseita.

Ihmiset alkavat usein vieraan tervehtiessä miettiä, onko heissä jotain huvittavaa, pilaileeko hän kustannuksellani? Olen itse ainakin huomannut käyttäytyväni näin tyhmästi.

Ennen muinoin ihmiset auttoivat toisiaan pelkästä halusta, nykyään meillä ei ole aikaa. Myös ennen normaali naapuriin turvautuminen sokerin loppuessa on melkein hävinnyt tapa. Eihän se ole ihmekään, kun suurin osa suomalaisista ei pidä yhteyttä naapureihinsa, saati tunne heitä.

Jos yhteisöllisyyden tunnetta saataisiin jollain tavoin lisättyä, tuntisivat kaikki ihmiset enemmän olevansa osa suurempaa kokonaisuutta. Näin voitaisiin vaikuttaa yksittäistenkin ihmisten hyvinvointiin.

Eräs tuttavani vierailee silloin tällöin vanhainkodilla. Hän aina kertoo, kuinka se Helmi oli niin onnellinen hänen vierailustaan. Itsekin törmään usein yksinäisiin ihmisiin, tai ainakin luulen törmääväni.

Mistä yksinäisen ihmisen oikeastaan voi tunnistaa?

Käyn usein uimassa, ja siellä tietyt iäkkäämmät ihmiset pysähtyvät aina rupattelemaan. Jutusta ei meinaa tulla loppua ollenkaan, kun he vain ovat saaneet suunsa auki. Aina polskiessani mummon ohi hänen täytyy väläyttää hymyä tai kommentoida, kuinka taas ohitin hänet ties monennenko kerran.

Kehottaisin kaikkia kiinnittämään huomiota ympärillä oleviin ihmisiin, olivat he sitten tuttuja tai aivan vieraita.

Ehkä jonakin päivänä me suomalaiset jöröjukatkin olemme yhtä sosiaalisia kuin nuo ikuiset kilpailijamme Pohjanlahden tuolla puolen.

Hymyilkää siis ihmisille kaduilla ja hämmästyttäkää heidätkin.

MEIJU SAARI

Kauhajoki



Hyvää Joulua Japen puolesta kaikille! :)

Ville kirjoitti...

Jos nuo luvut olisivat toisin päin, naisten työttömyys kasvoi lokakuusta peräti 9200:lla ja miesten laski 500:lla, kyseessä olisi mitä suuremmassa määrin hätätila, kansallinen katastrofi ja räikeä tasa-arvo-ongelma.

Mutta mitäs noista miehistä, ja naisista ja lapsista ja perheistä joita näiden miesten työttömyys koskettaa, eihän se ketään kiinnosta?