Vihreiden Heli Järvinen haluaa vaikuttaa asioihin myös aidan toisella puolella.
Miksi puolueenne naisjärjestö on olemassa?(Lue myös vanha postaus Vihreät eivät suvaitse heteromiehiä)
"Naiset eivät ole tasa-arvoisessa tilanteessa miesten kanssa. Pankinjohtajista 33% on naisia, pörssiyhtiöiden johtajista 13%, ammattiyhdistysten johtajista 16%. Päivälehtien päätoimittajista 12 prosenttia on naisia. Naisen euro on edelleen 80 senttiä, ja eläke 75 senttiä. Nämä ovat mielestäni syitä, joiden vuoksi naisjärjestöjä tarvitaan."
Onko nainen puolueessanne tasa-arvoinen?
"Eduskuntaryhmämme 14 jäsenestä 9 on naisia. Myös muun muassa kaikki ministerimme ja eduskuntaryhmämme puheenjohtaja ovat naisia. Voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että nainen on puolueessamme erinomaisen tasa-arvoinen."
9 kommenttia:
Heli Järvisen mielestä "tasa-arvoa" on siis se, että naiset ovat kaikissa johtohommissa enemmistönä, mutta "epätasa-arvoa" on hänestä se, jos jossain on miesenemmistö.
Onko tämä pienen vihreän naisen logiikkaa?
Miehillä ei siis ole mitään sijaa vihreiden naisten "tasa-arvossa".
"Pankinjohtajista 33% on naisia"
Tämä on epätasa-arvoa.
"vihreiden eduskuntaryhmästä 36% on miehiä"
Erinomainen tasa-arvo on siis pankkisektorilla enää kolmesta prosenttiyksiköstä kiinni.
- Syltty
Tietenkin Vihreiden harjoittama tarkoituksellisen käsitteiden sekoittaminen on vähän ärsyttävää, mutta kannattaa ajatella asia niin, että Vihreät maamme epävirallinen naispuolue (mielestäni tässä ei hirveästi todellisuutta tarvitsee taivuttaa). Tietenkin se on silloin lähes täynnä naisia, eikä siinä ole mitään ihmeellistä.
Edelleen lienee mainittava, että on se niin liikuttavaa, kun yhteiskunnan parhaiten pärjäävän kolmen prosentin eduista ollaan vasemmistossa noin huolissaan.
Olin muuten itsekin äänestämässä erästä vihreää miestä eduskuntaan. Saa nähdä miten ensi vaaleissa käy.
Luulin vähän aikaa että kysymyksessä on parodia. Vähän kuin Hitler sanoisi että juutalaiset ovat Saksassa erinomaisen tasa-arvoisia.
^ tai parempi vertauskuva olisi varmaan sanoa että arjalainen herrarotu on tasa-arvoinen juutalaisten kanssa.
Kirjamainos: Oulun yliopiston dosentti, filosofian tohtori Kaarina Kailon toimittama kansainvälinen antologia Wo(men) and Bears: The Gifts of Nature, Culture and Gender Revisited (Inanna Press & Edu. Toronto) tarkastelee sukupuolta, luontoa ja kulttuuria sekä tuo esiin uuden sukupuoli- ja etnosensitiivisen
tavan analysoida ja esitellä pohjoista karhukulttia ja -kulttuuria. Keskusteleva poikkitieteellinen teos monine tieteellisine artikkeleineen
kyseenalaistaa eurosentristä/patriarkaalista tapaa luoda hierarkkisia vastakkainasetteluja esimerkiksi henkisen ja aineellisen maa-ilman, eläinten ja ihmisten, luonnon ja kulttuurin sekä ns. feminiinisen ja maskuliinisen välille osana luonnonherruuden maailmankuvaa. Teoksessa tähdennetäänkin tarvetta korvata länsimaisessa tieteessä ja
ajattelussa vallitsevia tarinoita ja esittämisen tapoja vaihtoehtoisilla kertomuksilla, jotka korostavat ihmisten ekologista ja sosiaalista vastuuta ja keskinäisriippuvaisuutta. Karhujen ja naisten myyttistä, yliluonnollista, toteemista ja matrisentristä suhdetta heijastavat, historiallisesti monikerroksiset tarinat ovat queer-tarinoita ennen Judith Butleria: niin sukupuoli kuin eläin-ihmisyys- rajat ovat häilyviä ja jatkuvassa liikkeessä, heijastaen heteronormatiiviselle patriarkaaliselle maailmankuvalle varsin vieraita ja vaihtoehtoisia sosiaalisen järjestyksen ja yhteiskuntasopimuksen malleja. Päinvastoin kuin androsentrisissä karhunpeijaistutkimuksissa, kirjassa keskitytään karhujumalattariin sekä miehiselle metsästysperinteelle vaihtoehtoisiin rituaaleihin ja kansanperinteeseen. Karhumyyttien taustalla vaikuttava kierrätyksen ja elämäntalouden maailmankuva yhdistetään tyypillisesti alkuperäiskansojen tarinaperinteeseen ja maailmankatsomukseen, vaikka se antologian mukaan löytyy monista muistakin kulttuuripiireistä niin menneisyydessä kuin nykyajassa, esimerkkinä ekofeministinen, ekopsykologinen ja muu ympäristöfilosofinen teoria. Kriittinen ja rajoja rikkova teos yhdistää ennakkoluulottomasti myös tiedettä ja taidetta: samojen kansien sisällä esitellään karhuaiheisia myyttejä, taidetta, runoutta, fiktiota ja tieteellisiä esseitä.
Täytyy todeta, että filosofian tohtoriksi pääsee näemmä ihan kuka vaan kunhan on ns. naistutkimuksen alaan kuuluva tutkija. Tuo Kailohan riehuu aina aika ajoin esim. tuolla naistutkimuksen sähköpostilistalla, milloin mistäkin aiheesta.
Kun tuon Henryn postaaman "mainoksen" luin niin siinä on nyt juuri kaikkien esimerkkien äiti sanamagiasta johon naistutkimus perustuu. on laitettu peräkkäin paljon korealta kuullostavia ja tieteelliseltä vaikuttavai sanoja ja sitten ne on sekoitettu mieleivaltaisesti ja on saatu aikaan "tiedettä".
Edelleenkään naistutkimus ei vakuuta tieteellisyydellään!
Luulisiko jo feministejäkin tuollaiset Kailot hävettävän.
" androsentrisissä karhunpeijaistutkimuksissa" ???
Viittiskö joku laittaa pari lähdettä tutkimuksista. Ei tarvisisi epätiedossa elää, kun en ole koskaan kuullutkaan.
Lähetä kommentti