sunnuntaina, huhtikuuta 26, 2009

Sukupuolisyrjintä huomattavaa?

Korkeakoulutetuista naisista suuri osa työvoiman ulkopuolella
Eurooppalainen vertailu ei tue muutenkaan käsitystä Suomesta tasa-arvon mallimaana.

Korkeakoulusta valmistuneiden riski kokea uransa alkuvuosina työttömyyttä on naisilla miehiin verrattuna yli kaksinkertainen Suomessa. Koko aineistossa vastaava riski on puolitoistakertainen. Norjassa, Hollannissa ja Ranskassa eroa tuskin havaitsee.

Ammattiasemalla mitattuna sukupuolisyrjintä on Suomessa tutkijoitten mukaan länsieurooppalaisen mittapuun mukaan huomattava.

Naiset ovat Suomessa miehiin verrattuna harvemmin ammattihierarkian yläpään asemissa ja useammin korkeakoulutusta muodollisesti vastaamattomissa työntekijäammateissa kuin muissa tutkituissa maissa.

Suomi on Ranskan rinnalla "diskriminaatiovertailun" kärjessä, kun vertailussa on palkkaus.

Suomalainen työelämä kuitenkin palkitsee korkeakoulutettuja naisia melko huonosti, vaikka pystyy monilla aloilla hyödyntämään hyvin heidän "osaamispääomaansa", Kivinen ja Niemi päättelevät.

HS-keskustelu
- Syrjintä? Jos ammatillisen menestymisen ja sukupuolen välillä on korrelaatio, tämä ei tarkoita, että toinen välttämättä seuraisi toisesta. Mitä näyttöä tutkijoilla on siitä, että sukupuolisyrjintää on tapahtunut ja että tämä selittää erot sen sijaan, että esimerkiksi naiset hakeutuvat vapaaehtoisesti vähemmän vaativiin tehtäviin tai pyytävät pienempää palkkaa? Väittävätkö tutkijat edes syrjintää tapahtuneen, vai onko kyseessä toimittajan oma tulkinta?

31 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Nuori mies pitäisi tehdä samanlaiseksi riskiksi työantajalle kuin nuori nainen.

Miesvaltaisten alojen työnantajien pitäisi vähintään maksaa puolet niistä julkisista rahoista, joita lapsiperheille jaetaan. Maksuosuutta voisi korottaa, kunnes työantajat suorastaan anoisivat työntekijöitä jäämään vanhempainlomalle.

Tai sitten pitäisi kokonaan luopua pitkistä äitiysvapaista. Eihän kukaan voi kuvitella, että kymmenen vuotta uraputkea painava etenisi samaa vauhtia kuin sellainen, joka tekee kesken kaiken ihan jotain muuta neljäkin vuotta.

Tämä on oikea ja itsestään selvä tasa-arvo-ongelma.

Henry kirjoitti...

"Miesvaltaisten alojen työnantajien pitäisi vähintään maksaa puolet niistä julkisista rahoista, joita lapsiperheille jaetaan."

Tuosta on ollut aikaisemminkin tutkimusta ja puhetta. Suurimmat ongelmat työnantajan kannalta eivät ole suorissa kustannuksissa, vaan avaintyöntekijän poissaolossa hänen korvaamisen vaikeudessa.

Argh kirjoitti...

Miehistä saadaan samanlainen riski työnantajalle kun heillekin myönnetään oikeus jäädä parin vuoden päivärahalliselle vapaalle n. kolmen kuukauden varoitusajalla, ilman työnantajan veto-oikeutta.

Kun kaikilla on sama oikeus vapaisiin, niin työnantajan riskit olisivat samat molempien sukupuolien suhteen. Olisi sitten kunkin oma asia, että käyttääkö vapaansa muksujen tekoon vai ryyppämiseen.

Jos halutaan tasa-arvoa, niin ollaan sitten tasa-arvoisia. Ei biologia ole sille mikään este työelämän suhteen. Kansantaloudelliset esteet ovat ihan toinen juttu, mutta en muista kenenkään perhevapaista murisseen feministin niistä ennenkään huolehtineen.

Mikko Ellilä kirjoitti...

Korkeakoulutettujen naisten suuresta työttömyydestä voidaan tietysti vetää se johtopäätös, että Suomessa on liikaa korkeakoulutettuja naisia suhteessa korkeakoulutettujen naisten kysyntään työmarkkinoilla.

Tietenkään ongelmana ei ole vain koulutettujen naisten määrä, vaan koulutuksen laatu; on ilmiselvää, että esim. naistutkimuksen, kulttuuriantropologian, sosiologian, folkloristiikan tai postmodernin filosofian tutkijoille ei ole kysyntää vapailla työmarkkinoilla. Niinpä näitä ihmisiä varten on perustettu tuhansia suojatyöpaikkoja yliopistoihin ja muihin valtion rahoittamiin laitoksiin, jotta nämä ihmiset eivät olisi työttömyyskortistossa. Tällä tavalla saadaan tilastollinen työttömyysaste näyttämään pienemmältä kuin todellinen työttömyys.

Jorma kirjoitti...

"on ilmiselvää, että esim. naistutkimuksen, kulttuuriantropologian, sosiologian, folkloristiikan tai postmodernin filosofian tutkijoille ei ole kysyntää vapailla työmarkkinoilla."

Tästähän se kenkä puristaa eikä mistään muusta: opintoputkesta puristetaan ulos materiaalia, josta ei ole mitään hyötyä työmarkkinoilla. Tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Vinkki naisille: jättäkää naistutkius ja yliopistot väliin ja perustakaa oma yritys. Toimitusjohtajaksi päästyänne voitte olla oman onnenne seppiä ja menestyä oma työllänne.

Jukka kirjoitti...

Jotta edes mitään kausaatioon viittavaa voisi olettaa olevan olisi pitänyt osoittaa edes se, että ero pätee jokaisella tai edes usealla alalla erikseen.

Klassinenhan on amerikkalainen tutkimustulos joka osoitti että naishakijoista paljon pienempi prosentti pääsee opiskelemaan yliopistoon kuin miehistä, mutta kun tutkittiin jokainen laitos erikseen mitään eroja ei ollut.

Naiset vain kertakaikkiaan hakivat useammin aloille joille oli vaikeampi päästä.

Kyseessä on ns. Averaging fallacy.

Anonyymi kirjoitti...

On ihan vitun typerää väittää, että naiset vaan opiskelee tarpeettomia aineita.

Henrylle sanon, että, joo: "suurimmat ongelmat työnantajan kannalta eivät ole suorissa kustannuksissa, vaan avaintyöntekijän poissaolossa hänen korvaamisen vaikeudessa".

Niin tietty, mutta entä sitten? Toistan: "Maksuosuutta voisi korottaa, kunnes työantajat suorastaan anoisivat työntekijöitä jäämään vanhempainlomalle."

Kaulaliina kirjoitti...

"On ihan vitun typerää väittää, että naiset vaan opiskelee tarpeettomia aineita."

Nerokas argumentti. Miksi se on typerää? Mihin työhön naistutkimuksen opiskelu antaa valmiudet? Konkreettisia esimerkkejä kiitos.

"Maksuosuutta voisi korottaa, kunnes työantajat suorastaan anoisivat työntekijöitä jäämään vanhempainlomalle."

Mikäs oli se syy tuollaiseen rangaistukseen työnantajia kohtaan?

vestigia kirjoitti...

"On ihan vitun typerää väittää, että naiset vaan opiskelee tarpeettomia aineita."

Humanististen alojen opiskelijoista 75% on naisia, teknisten vain 20%. Tämä luonnollisesti näkyy työllistymisessä.

HS:n vertailu on muuten senkin vuoksi kelvoton, että suurempi osuus naisista hankkii korkeakoulutuksen, vaikka älykkyys on oletettavasti jakautunut tasaisesti sukupuolten kesken.

Kärjistäen siis miespuoliset korkeakoulutetut edustavat ikäluokkansa eliittiä, kun taas naispuoliset korkeakoulutetut ovat melko keskinkertainen läpileikkaus koko ikäluokasta.

"Maksuosuutta voisi korottaa, kunnes työantajat suorastaan anoisivat työntekijöitä jäämään vanhempainlomalle."

Oiva suunnitelma, jos tavoitteena on tappaa pk-yritykset Suomesta ja kohottaa työttömyys uusiin ennätyksiin. Palkkojen suuret sivukustannukset ovat jo nyt suurin yksittäinen este työllistämiselle.

Eivät työnantajat tule koskaan anomaan työntekijöitä jäämään lomalle. Ne vaan laittavat lapun luukulle tai siirtävät työt ulkomaille.

Jorma kirjoitti...

"On ihan vitun typerää väittää, että naiset vaan opiskelee tarpeettomia aineita."

Perustelut, kiitos.

Se vain on niin, ettei kaikilta aloilta työllistytä yhtä hyvin. Julkinen sektori ei voi palkata kaikkia tyhjäntoimittamiseen.

Anonyymi kirjoitti...

Euroopassa luvut ovat todella pahoja esim. lääkärien osalta. Monessa maassa näkyy että naiset eivät oikeasti edes halua tehdä töitä, vaan esim. lääkikseen mennään jotta löydettäisiin hyvä poikaystävä ja saataisiin kiva identiteetti. Iso osa naislääkäreistä onkin kotiäiteinä. Suomessa tuo on sentään onneksi harvinaisempaa kun työelämässä ollaan useammin.

Suomessa naiset vain ovat niin emaskuloituneita että tietävät voivansa kiristää ylläpidon joko joltain tietyltä mieheltä tai miehiltä yleensä kun ovat ensin parhaat vuotensa kuluttaneet tutkien patriarkaalisen sukupuolijärjestelmien naiseen kohdistuvaa systemaattista sortoa.

Tästä suuresta epäkohdasta ettei suuria massoja sukupuolijärjestelmien tutkijoita ei tarvita Suomessa vedetään se johtopäätös että naiset ovat kovinkin alistetussa asemassa.

Todellinen ongelma on se, että jos nainen saa valita vapaasti, nainen valitsee yhteiskunnan kannalta väärin: ensin kalliin hyödyttömän koulutuksen saadakseen hyvän miehen, ja sen jälkeen koulutus tuhlataan ryhtymällä kotiäidiksi.

Naisilta on joko otettava valinnanvapaus pois, eli koulutuspaikka naisille määrätään. Toinen vaihtoehto on että naisilta kielletään korkeakoulutus kokonaan.

Vortac kirjoitti...

Vinkki naisille: jättäkää naistutkius ja yliopistot väliin ja perustakaa oma yritys. Toimitusjohtajaksi päästyänne voitte olla oman onnenne seppiä ja menestyä oma työllänne.No naisillahan onkin ylellistä juuri se, että heidän ei TARVITSE opiskella mitään sellaista, joka ei heitä itseään luonnostaan kiinnosta, eikä heidän tarvitse mennä töihin ja menestyä omalla työllänsä, kun aina voi etsiä lompakon jolla on kiguli (ja jokaiselle hiukankin viehättävälle naiselle sellaisia kyllä löytyy kasapäin, ja jonkin verran hieman vähemmänkin viehättävälle naiselle).

Miehellä ei ole tätä vaihtoehtoa. Joten, jos halutaan tasa-arvoa, aloittakaamme tämän asiantilan muuttamisesta.

- Vortac

Anonyymi kirjoitti...

"Todellinen ongelma on se, että jos nainen saa valita vapaasti, nainen valitsee yhteiskunnan kannalta väärin: ensin kalliin hyödyttömän koulutuksen saadakseen hyvän miehen, ja sen jälkeen koulutus tuhlataan ryhtymällä kotiäidiksi."

Tuossa on kyllä ristiriita, sillä hyödytön koulutus ei tietenkään vo mennä kotiäitiydessä hukkaan koska on määritelmänsä mukaan hyödytön.

Jokatapauksessa jos ajatellaan yliopistojen/AMK:sta valmistuneiden työtilannetta, niin mielestäni pitäisi olla päiväneselvää että koulutusmääriä pitäisi säätää kokoajan työllistymisen mukaan.

Mitä järkeä on kouluttaa maistereita joista 50% työllistyy oman alansa hommiin? Eihän sillä ole mitään merkitystä ovatko nämä kortistomaisteri miehiä vai naisia, ihan yhtä kallista se koulutus on jokatapauksessa.

Akavakin ajaa ihan vääriä asioita, sen mukaan koulutusmääriä ei tulisi leikata. Minä sanon että tottakai tulisi. Heti jos vaikka parina edellisenä vuotena valmistuneista alle 70% työllistyy koulutusta vastaavaan töhiin, pitäisi sisäänottoleikkurin alkaa heilumaan sekä pyrkiä tiedekunnassa jo opiskelevia ohjaamaan toisille aloille.

Toisin kuin yleensä väitetään, koulutuksella ei ole mitään itseisarvoa. Minulla on pari akateemista kaveria jotka eivät ole olleet päivääkään koulutusta vastaavissa hommissa. Voin sanoa että kyllä se syö ihmistä kun opiskelet ensin muutaman vuoden ja sitten istutkin päiväsi puhelinmyyjänä tai kaupan kassalla. Tämä on sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta taloudellisesti kestämätöntä.

- Syltty

N kirjoitti...

"Naisilta on joko otettava valinnanvapaus pois, eli koulutuspaikka naisille määrätään. Toinen vaihtoehto on että naisilta kielletään korkeakoulutus kokonaan."

Suorastaan edistyksellinen ja modernin yhteiskunnan ratkaisu tämä, eikö totta?

On totta, että naiset valitsevat useammin "huonot koulutusalat" ja valinnat yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta, mutta ratkaisuna tuskin on paluu menneisyyteen. Pakottaminen on aina huono keino, mutta naisia pitäisi kannustaa enemmän teknisille jms. miesvaltaisille aloille ja miehiä vastaavasti naisvaltaisille aloille. Toki jos itse valitsee tyhmästi niin on siitä kärsittävä, mutta kokonaisuuden kannalta ammatillisen segregaation tasaantuminen olisi vain hyvä asia. Ja nyt ennen kuin kaikki huutavat, että miksi naisista pitää tehdä miehiä ja miehistä naisia, niin todettakoon että omalle sukupuolelleen epätyypillisen ammatin harjoittaminen ei käsittääkseni tarvitse vähentää henkilön feminiinisyyttä tai maskuliinisuutta. Eli toivotaan lisää feminiinisiä teekkareita ja maskuliinisia sairaanhoitajia!

Itse olen onnistunut sukupuolelleni epätyypillisen ammatin valinnassa hyvin ja olen tyytyväinen työssäni. Ennakkoluuloja vanhoilta änkyröiltä joskus kohtaan, mutta muuten olen saanut työskennellä rauhassa omana itsenäni ja työtäni arvostetaan tuloksien, ei henkilön perusteella. Lisäksi minun ei ole tarvinnut tippaakaan muuttua toisen sukupuolen kaltaiseksi (mitä sillä nyt ikinä tarkoitetaankaan).

Jorma kirjoitti...

"kokonaisuuden kannalta ammatillisen segregaation tasaantuminen olisi vain hyvä asia."

Miksi? Mitä haittaa siitä on, jos (ja kun) suurin osa hoitajista on jatkossakin naisia ja suurin osa rakennustyöläisistä miehiä? Miksi tässä pitäisi väkisin vääntäen saavuttaa joku 50/50 - sukupuolijakauma?

Mortimer kirjoitti...

Olen hieman Syltyn kanssa samoilla linjoilla. Opiskelupaikkojen määrän pitäisi perustua enemmän alan työllisyysnäkymiin. Liikaa koulutetaan ihmisiä aloille joiden kyky työllistää on hyvin rajallinen. Lisäksi pitäisi enemmän arvioida henkilön soveltumista alalle.

90-luvulla oli muotia opiskella tiedottajaksi. Niitä meillä on edelleen kortistossa. Paikkoja on loppujen lopuksi aika vähän, eikä niiden saamisessa sopivan tutkinnon omistaminen ole kuin ~30 %. Niihin on kova kilpailu, joten suhteet ja ennen kaikkea henkilökohtainen olemus ratkaisee. Tämä siis vain yhtenä esimerkkinä.

Anonyymi kirjoitti...

Teillä tuntuu olevan vähän subjektiivinen suhtautuminen "pehmeisiin aloihin". Ajattelette työelämää rahanhankkimisautomaattina, ja joku sanoi että oman yrityksen perustaminen kehittää ihmistä enemmän kuin koulutus. Ehkä jossain suhteessa kehittääkin, jossain suhteessa ei.

Koutuksella on myös ihmistä "jalostava" vaikutus. Esimerkiksi tieteen tekemistä ja tietoon pyrkimistä voidaan pitää ihmiskunnan lopullisena korkeimpana päämääränä - mielestäni käytännönläheinen yrityksissä puuhastelu on vain välttämätön paha, jonka on oltava olemassa voidakseen ylläpitää jalompia päämääriä. Aivan samalla tavalla kuten tehostettu maatalous mahdollistaa nykyisenkaltaisen elämäntyylin, ei maatalous ole päämäärä vaan keino.

Monipuolisesti sivistynyt väestö on mielestäni itseisarvoisesti paljon parempi kuin monipuolisesti sivistymätön, riippumatta mistään talouden mittareista.

Tämä ei luonnollisesti liity välttämättä esim. naistutkimukseen jota voidaan pitää epätieteellisenä, mutta on vaarallista niputtaa puolet yliopistosta roskakoriin, jos ette ole edes kyseisiin aineisiin tutustuneet. Esim. Alan Greenspan muistutti, että myös humanististen aineiden opiskelu auttaa yksilöä tiedonkäsittelyssä ja on sinällään etu työelämässä. Koskaan ei voi tietää mistä on hyötyä: esim. Applen perustaja opiskeli humanistihörhöilyä ennen firman perustamistaan, ja tämä vaikutti moniin sisällöllisiin ratkaisuihin kuten fontteihin.

On loukkaavaa kutsua joidenkin alojen koulutusta suojatyöpaikoiksi. Ihan yhtä suurta paskaa, tai jopa suurempaa paskaa esim. kauppiksessa yms. opetetaan kuin humanistisessa tiedekunnassa (olen käynyt molempien kursseilla), ja töihin pääsemiseen vaikuttaa ehkä eniten "not what you know but who you know". Siinä mielessä korkeakoulut ovat kontakteja varten.

Ehkä koulutuspaikkojen määrän säätämistäkin tärkeämpää olisi valmistaa eri aloja opiskelevia ihmisiä pomppimaan lahjakkaasti eri alojen välillä. Tämä ei tietenkään samalla tavalla sovellu kaikkiin ammatteihin, kuten lääkäreille ja oikislaisille.

Nykyisellään esim. tutkijoiden asema on Suomessa surkea. Jatko-opiskelijoiden palkka vastaa siivoojien palkkoja (ja siivoojien palkoistakin on ulistu!). Tutkijoiden palkka ei vastaa työn vaatimustasoa mitenkään, ja esim. monet lääkärit kutsuvat lääketieteellistä tutkimusta "talkootyöksi" ja he suorittavat sitä vastahakoisesti toisella kädellä jos esim. tohtorihattu kiinnostaa ylilääkäriysmahdollisuutta varten. Suomi on onnekas kouluttaessaan niin paljon erilaisia "ylimääräisiä" biologeja ja muita ei-ammattiin johtavia tutkintoja, koska he pitävät todellisuudessa Suomen lääketieteellistä (ja kaikkea muuta) tutkimusta pystyssä. Tutkijat ovat orjatyövoimaa, johon voi motivoida joko suuri rakkaus tiedettä ja totuutta kohtaan tai - yhä suuremmissa määrin monilla - pakkorako.

Jorma kirjoitti...

"Ajattelette työelämää rahanhankkimisautomaattina"

Emme me ajattele. Vastaamme vain näiden tutkijoiden vikinään. Heidän mielestään koulutksen pitäisi ilmeisen automaattisesti taata jotain, korkean koulutuksen jopa johtohomma ja hyvät tulot. Olemme vain todenneet sen tosiasian, että näin se ei tässä todellisuudessa mene, eikä sen pidä mennäkään. Koulutus ei ole työmarkkinoilla ja taloudellista menestystä tavoiteltaessa kaikki kaikessa, ei edes se kaikkein ratkaisevin asia.

Jos joku ei tavoittele taloudellista menestystä, niin hyvä niin. Työntekemisessä onkin kyse paljon muusta kuin vain rahasta.

"On loukkaavaa kutsua joidenkin alojen koulutusta suojatyöpaikoiksi."

Ikävä totuus on, että monilta aloilta valmistutaan käytännössä vain julkisen talouden taakaksi, eikä mihinkään tuottavaan toimeen.

"Tutkijoiden palkka ei vastaa työn vaatimustasoa mitenkään, ja esim. monet lääkärit kutsuvat lääketieteellistä tutkimusta "talkootyöksi""

Valtionko se pitäisi maksaa? Millä rahalla? Miten innovatiivisia ja hyödyllisiä nämä suomalaiset palkkatutkijat ovat edes yleensä olleet?

Turhaanko kävimme sukupuolten välisen sodan? kirjoitti...

Diskurssianalyysi HeSan keskustelun pohjalta: Suomalainen nainen opiskelee tarpeettomia aloja. Usein suomalainen nainen opiskelee tarpeettomia aloja, joissa käsitellään afrikkalaisia. Tämä siksi, koska suomalainen nainen haluaa afrikkalaista barbaaria miestä, vaikka on feministi. Kognitiivinen dissonanssi on suomalaisen naisen attribuutti. Suomalainen nainen haluaa tuhota Suomen iskukyvyn opiskelemalla tarpeetonta ainetta - jokin aine, joka liittyy Afrikkaan tai mustaan mieheen - ja tuomalla Suomeen afrikkalaisia miehiä suomalaisten miesten tilalle.

Käykö tämä väikkärin abstraktiksi? Olen myös miettinyt sellaista semioottista tutkielmaa, että onko "Kevät Nousiainen" itseasiassa eufemismi miehen erektiolle, ja vaikuttaako patriarkka täten naistutkimuksessa enemmän kuin voisi luulla.

Anonyymi kirjoitti...

Jorma:""On loukkaavaa kutsua joidenkin alojen koulutusta suojatyöpaikoiksi."

Ikävä totuus on, että monilta aloilta valmistutaan käytännössä vain julkisen talouden taakaksi, eikä mihinkään tuottavaan toimeen."

Sinun pitäisi tarkentaa, miltä aloilta käytännössä valmistutaan vain "taakaksi" ja esittää edes jokin tutkimus tai tilasto tukemaan väitettäsi. Esim. Ahtisaari oli kansakoulun opettaja koulutukseltaan. Useimmiten jopa sosiologit löytävät omat ekologiset lokeronsa työelämässä. Naistutkijoista en tiedä.

Esim. sosiaalitoimen työpaikkoja en leimaisia suojatyöksi (siellä tehdään myös tärkeää työtä), ja useimmat siellä ovat käsittääkseni vailla akateemista tutkintoa muutenkin a la Tanja Karpela sosionomi AMK.

Jorma:""Tutkijoiden palkka ei vastaa työn vaatimustasoa mitenkään, ja esim. monet lääkärit kutsuvat lääketieteellistä tutkimusta "talkootyöksi"

Valtionko se pitäisi maksaa? Millä rahalla? Miten innovatiivisia ja hyödyllisiä nämä suomalaiset palkkatutkijat ovat edes yleensä olleet?"

Nimenomaan valtion pitäisi tukea perustutkimusta, ja niin se tekeekin jossain määrin. Esimerkkinä perustutkimuksensa laiminlyöneestä ja pelkästään muita apinoineesta maasta on 1990-luvun taantumassa elänyt Japani. Todellisuudessa huippuinnovaatioille ei riitä, että kopioidaan vaan muiden tekemät keksinnöt suoraan jostain. On käytännössä mahdotonta ennustaa, millaisesta perustutkimuksesta voi tulevaisuudessa poikia sovelluksia.

Jorma kirjoitti...

"Sinun pitäisi tarkentaa, miltä aloilta käytännössä valmistutaan vain "taakaksi" ja esittää edes jokin tutkimus tai tilasto tukemaan väitettäsi."

Julkiselle sektorille tuppaavat kaiken maailman humanistit ajautumaan. Tilastot löytyvät oppilaitosten omilta sivuilta.

"Esim. sosiaalitoimen työpaikkoja en leimaisia suojatyöksi (siellä tehdään myös tärkeää työtä)"

Ei ole kyse mistään "tärkeydestä", vaan siitä, mihin meuillä on varaa. Varaa ei ole siihen, että liian moni opiskelee tutkinnon, josta ei selvästikään ole hyötyä työelämässä, ja päätyvät erilaisiin keksimällä keksittyihin virkhoin suurentamaan jo ennestaan turhan laajaa julkista sektoria.

"On käytännössä mahdotonta ennustaa, millaisesta perustutkimuksesta voi tulevaisuudessa poikia sovelluksia."

Perustutkimuksen tukeminen, ok. Kaikkeen ei kuitenkaan rahaa riitä, eikä innovatiivisuus ole suinkaan aina ole ollut tulosta suuresta rahallisesta panostuksesta. Montako Nobelia sitä onkaan Suomeen viime vuosina tieteessä saatu?

Anonyymi kirjoitti...

Ihan turha on satuilla jotta koulutus kannatti, jos työllistyy koulutusta vastaamattomaan työhön.

- Syltty

Anonyymi kirjoitti...

"Suorastaan edistyksellinen ja modernin yhteiskunnan ratkaisu tämä, eikö totta?"

Hei, moderni meni ohi aikoja sitten. Niin myös postmoderni, ja kohta myös post-post-moderni. Joku asia voi olla totta, ja silloin on täysin merkityksetöntä onko joku ajatellut samalla tavalla jo aiemmin.

"Teillä tuntuu olevan vähän subjektiivinen suhtautuminen "pehmeisiin aloihin"."

Suhtautumiseni pehmeisiin aloihin on täydellisen objektiivista. Ongelma on se, että sinun suhtautumisesi on täysin subjektiivista eikä edes korkeakoulutuksesi ole antanut sinulle tarpeeksi ymmärrystä tajuta edes oman maailmasi subjektiivisuutta.

Kerro mikä tahansa mittari jolla voi objektiivisesti mitata tuota "hengen jalostumista" niin osoitan että naisten korkeakoulutus ei tuo sitä lisää.

Naisten älyllinen kapasiteetti ei vain riitä korkeakoulutukseen, he eivät ymmärrä mitä siellä korkeakoulussa opetetaan ja siksi heidän päänsisäinen hörhögeneraattorinsa alkaa suoltamaan kaikenlaista paskaa korkeasta jalostumisesta, kuten tuo sinunkin tekstisi.

On totta, että korkeakoulutuksella saattaa parhaimmillaan olla miehen henkeä jalostava kasvatus. Mutta siitä ei voi vielä päätellä, että naisten henki jalostuisi siitä lainkaan.

Ja kun katsoo tuloksia, eli millaisella tavalla korkeakoulutus vaikuttaa naisiin, niin korkeakoulutetut naiset ovat vain vain ilkeämpiä, pahansuovampia, tyhmempiä (naistutkimus jne.) itsekkäämpiä, tärkeilevämpiä, vallanhimoisempia, jne. Mikään ominaisuus jota voisi naisen persoonallisuudessa pitää jalostumisena ei edisty millään tavalla minkään alan korkeakouluopinnoista.

Aika säälittävää, jos paras esimerkki siihen mitä hyötyä on korkeakoulutuksen jalostavalla vaikutuksella on naisiin on Steve Jobsin kesken jääneiden opintojen vaikutukset Applen fontteihin.

Hei, Steve Jobs on kuuluisa jostain ihan muusta syystä kuin fonteistaan. Ja ne taidot mistä Jobs on kuuluisa ei opi korkeakoulussa.

Anonyymi kirjoitti...

"Hei, moderni meni ohi aikoja sitten. Niin myös postmoderni, ja kohta myös post-post-moderni. Joku asia voi olla totta, ja silloin on täysin merkityksetöntä onko joku ajatellut samalla tavalla jo aiemmin."

Jännää muuten, että naisten mielestä asioissakin on väliä ainoastaan sillä ovatko ne muodinmukaisia, ei sillä pitävätkö ne paikkaansa.

Naisten kannattaisi kyllä pysytellä kenkämuodissa ja jättää filosofia miehille. Jos ei osaa muuta kuin seurata pintamuotia, niin ei voi olla kauhean syvällinen ajattelija.

tympeäNörttö kirjoitti...

"...kun katsoo tuloksia, eli millaisella tavalla korkeakoulutus vaikuttaa naisiin, niin korkeakoulutetut naiset ovat vain vain ilkeämpiä, pahansuovampia, tyhmempiä (naistutkimus jne.) itsekkäämpiä, tärkeilevämpiä, vallanhimoisempia, jne. Mikään ominaisuus jota voisi naisen persoonallisuudessa pitää jalostumisena ei edisty millään tavalla minkään alan korkeakouluopinnoista. (...) Naisten kannattaisi kyllä pysytellä kenkämuodissa ja jättää filosofia miehille."

Vaikka olenkin tavallaan samaan mieltä siitä että monille naisille tuntuu paremmin sopivan muodin seuraaminen, kuin aidosti älylliset asiat, niin eikait nyt kukaan "hölmö nainen" muutenkaan vain huvin vuoksi, piruuttaan tai jonkinlaisen yhteiskunnallisen painostuksen takia "opiskele överisti"? Huomiosi siitä, millaisia korkeakoulutetut naiset ovat, voisi vetää johtopäätöksen, että koulutusta hakevat erityisesti ne naiset, joissa on jo muutenkin miesmäisiä piirteiä - ehkä he ovat geneettisesti niitä joilla on normista poikkeavan määrän verran testosteronia. Eikait heitä pitäisi siitä syyttää yhtään sen enempää kuin esimerkiksi miehiä joihin ei vetoa armeija/urheilu/kehonrakennus?

Anonyymi kirjoitti...

En missään kohti sanonut, että naiset olisivat tuollaisia mennessään korkeakouluihin. Nuoret korkeakouluihin hakeutuvat naiset ovat keskimäärin mukavia, kauniita, leppoisia jne.

Nuo negatiiviset piirteet ovat nimenomaan korkeakoulujen aikaansaannosta. Miehissä ei tapahdu samanlaista katkeroitumista ja pillun sisäänpäin kääntymistä, eikä yleensä niissäkään naisissa jotka eivät ajaudu korkeakouluun.

"eikait nyt kukaan "hölmö nainen" muutenkaan vain huvin vuoksi, piruuttaan tai jonkinlaisen yhteiskunnallisen painostuksen takia "opiskele överisti"?"

Muodin vuoksi ne sitä opiskelevat. Naiset tekevät kaiken muodin vuoksi. Siksi kenkäostokset on naisille parempi suuntautumisvaihtoehto kuin akateemisuus.

Katso nyt vaikka viestinnän opinnot aloittaneita naisia. Suurin osa viestinnän opiskelijoista on naisia. Silloin kun viestintä ja toimittajuus oli muodikasta, naiset ryntäsivät sinne kuin sopulit.

Naisella on kolme syytä opiskella korkeakoulussa. Ensimmäinen on muoti, "koska kaikki opiskelee viestintää niin mäkin haluun".

Toinenkin liittyy muotiin, koska nainen visioi minkälainen assessori koulutus olisi, eli miten koulutus sopisi omaan vaatetukseen. Jos tyttö pitää itseään runotyttönä joka haluaa istua kahviloissa kaiket päivät hienojen kaunokirjojen äärellä hentoisena, rupeaa lukemaan kaunokirjallisuutta.

Huvittavasti muuten tällaiset naiset puhuvat yleensä haluavansa kustannustoimittajiksi, mutta eivät koskaan opiskeluaikana hanki mitään taitoja joita kustannustoimittamisessa oikeasti tarvitaan, esim. kaupallisen alan osaamista.

Kolmas on kumppanin hankkiminen, mutta tämä tulee kuvioon vain osalla naisista ja vasta myöhemmin kun naisen markkina-arvo alkaa laskea.

egalitaristi-wannabe kirjoitti...

Kuinkahan suurella otannalla Anonyymi on tehnyt empiiristä tutkimustaan siitä, millaisia naiset ovat korkeakouluihin mennessään ja sieltä lähtiessään? Entäpä nuoret miehet sitten, onko koulutuksella heihin pelkästään jalostava vaikutus?

Vanhat suomalaiset viisaudet "Joukossa tyhmyys tiivistyy" ja "Seura tekee kaltaisekseen" ovat kieltämättä tosia monen kohdalla. Korkeakoulutus ei ole suora tae hengen jalostumiselle, sen enempää naisten kuin miestenkään kohdalla. Näin sanon itse korkeakoulutettuna naisena (ja nykyisin sekä huomattavassa määrin leppoisampana että vähemmän tärkeilevänä kuin vielä parikymppisenä).

Olen enemmän tympeänNörtön linjoilla: korkeakoulu valitettavasti vetää puoleensa runsaasti tietyntyyppisiä naisia, joiden luonteeseen se ei vaikuta millään tavalla parantavasti. Mutta toisaalta, kun joukossa on niitäkin, joiden näkemyksiä koulutus avartaa, niin onko oikeasti paras vaihtoehto kieltää koulutus kaikilta?

Reippaasti vähemmän aloituspaikkoja (työllistymisnäkymät huomioiden) ja tarkempi seula psykologiseen soveltuvuuteen alalle / korkeakouluopiskeluun jo pääsykoevaiheessa. Siinä olisi resepti, jolla itse lähtisin muuttamaan suomalaista korkeakoulusysteemiä.

Anonyymi kirjoitti...

Näin sanon itse korkeakoulutettuna naisena (ja nykyisin sekä huomattavassa määrin leppoisampana että vähemmän tärkeilevänä kuin vielä parikymppisenä).Ehkä sinulla on perspektiivivirhe? Useimmat naiset joiden pillu on kasvanut sisäänpäin kuvittelevat itsensä kauheankin sivistyneiksi ja mukaviksi ihmisiksi eivätkä ulkopuoliset ihmiset raski välttämättä kertoa tätä.

En nyt sano ettetkö voisi olla sellainen, mutta oma kuvitelma siitä että olet jalostunut ei ole mikään todiste.

Esitä siis jotain objektiivisia todisteita jos haluat väittää että korkeakoulu on ollut sinulle hyväksi.

Mutta toisaalta, kun joukossa on niitäkin, joiden näkemyksiä koulutus avartaa, niin onko oikeasti paras vaihtoehto kieltää koulutus kaikilta?Puhetta maailmaan mahtuu. Olen ihan oikeasti kiinnostunut kuulemaan objektiivisia todisteita siitä että korkeakoululla on ollut yhdellekin naiselle jalostava vaikutus.

Lähinnä on esimerkkejä päinvastaisesta, esimerkiksi tarvitaan "naishistoriaa" jotta voidaan muka todistaa että nainenkin on joskus tehnyt jotain. Vinkki: miehet eivät tarvitse mieshistoriaa.

Eikä syy ole missään naisten sorsimisessa vaan siinä että naiset nyt yksinkertaisesti eivät vaan kykene abstraktiin ajatteluun jota esimerkiksi korkeakoulutus ja monet suuret saavutukset tarvitsevat.

egalitaristi-wannabe kirjoitti...

En ole varma, millaisia objektiivisia todisteita kaipaat. Valmistuin hyvin arvosanoin, sain koulutusta vastaavaa työtä alalla, jolla sitä ei paljon ole ja olen edennyt uralla hyvin. Kokonaisuutena siis pärjännyt vähintään yhtä hyvin tai paremmin kuin yhtä aikaa valmistuneet miesopiskelijat. Mutta nämä ehkä enemmän kuitenkin todisteita siitä, että olin kykenevä ottamaan hyödyn irti korkeakouluopiskelusta kuin että varsinaisesti opiskelu olisi jalostanut minua?

Perspektiivivirhe on toki mahdollinen, mutta en usko siihen. Olin parikymppisenä aivan sietämätön pissis, tylytin miehiä minkä kerkisin ja nauroin paskaisesti päälle. Muutenkin olin melko vittumainen tyyppi, ystäviäkin kohtaan. Toki voidaan kyseenalaistaa, onko korkeakoulutus muuttanut minua suvaitsevammaksi ja kiltimmäksi ihmiseksi, vai onko kyseessä vain täysin luonnollinen aikuistuminen, joka olisi tapahtunut joka tapauksessa. (Enkä edes ajatellut itse olevani kovinkaan hyvä esimerkki korkeakoulutuksen jalostamasta naisesta, kyllä tuttavista löytyy parempiakin. Mutta valitettavan paljon vaan löytyy noita huonojakin esimerkkejä, ei sitä voi mennä kieltämään.)

Jos korkeakouluihin pääsyn rimaa nostettaisiin, sinne pääsisivät vain ne naiset (ja miehet), jotka kykenevät vaadittuun abstraktiin ajatteluun. Luultavasti pääsyvaatimusten nostaminen ja soveltuvuuskokeet leikkaisivat rankalla kädellä juuri naisopiskelijoiden määrää, mutta se ei ole tasa-arvo-ongelma. Jos äly ei riitä, niin se ei riitä. Mutta jos taas riittää eikä sukupuolen vuoksi sallita opiskelua, niin miten se hyödyttäisi yhteiskuntaa?

Anonyymi kirjoitti...

Tuo on juuri tuota jalostumismyyttiä. Tosiasiassa naisten (kuten miesten) horminitoiminta muuttuu rajusti noin kolmekymppisenä. Miehillä tämä näkyy pulskistumisena, naisilla sillä että esim. pillun leväperäinen jakaminen kaikille vähenee.

Sattumalta hormonitoiminnan muutos osuu juuri siihen kohtaan jossa naisen markkina-arvo romahtaa selvästi. Keho laittaa ihmisen toimimaan kuten oman markkina-arvon kannalta on järkevää, eli etsimään sen beta-uroksen elättäjäksi. Tietenkin naiset, joilta puuttuu kyky objektiiviseen ajatteluun, taputtavat itseään selkään ja kuvittelevat jotenkin "viisastuneensa".

Ei ole temppu eikä mitään toimia kuten oma keho ajaa tekemään. Jalostuminen tarkoittaa sitä, että pystyy toimimaan oman biologisen draivin vastaisesti. Ei se kyllä miehilläkään ole kauhean yleistä. Mutta korkeakoulutetuilla naisilla sitä ei näe koskaan.

Voi olla, että sinulla on koulutus ja saat palkkaa, mutta sekään ei vielä ole tae siitä että olet yrityksen kannalta oikeasti hyödyllinen.

Omalla alallani olen nähnyt vaikka kuinka paljon naisia vaikka yksikään nainen ei saa koskaan mitään abstraktia työtä aikaiseksi. Palkkauksen syynä on se, että työympäristössä naisen funktio on lisätä miesten välistä kilpailua.

bmaad kirjoitti...

"Omalla alallani olen nähnyt vaikka kuinka paljon naisia vaikka yksikään nainen ei saa koskaan mitään abstraktia työtä aikaiseksi. Palkkauksen syynä on se, että työympäristössä naisen funktio on lisätä miesten välistä kilpailua."

Miehille riittää se, kun
ympärillä on muodokkaita naisia, joiden kanssa voi harrastaa parhaimmillaan yksinkertaista ja pakonomaista sovinismiseksiä.
Ja kuten HS:ssä tänään todettiin, epätasa-arvo on ihan oikein.
Naisille vähän oikeuksia ja sopivanlainen seksuaalivalinta
ja miehille työt ja kaikenlainen kilvoittelu.