perjantaina, marraskuuta 13, 2009

Mielipidekirjoitus Kalevassa 7.11

Kasvatustieteen professori Elina Lahelma on huolissaan siitä (Kaleva 4.11.2009), että median koulumenestystä kuvaavat jutut korostavat liikaa sukupuolieroa. Poikien ja miesten huonompi koulu- ja opiskelumenestys on kuitenkin yksi merkittävimmistä tasa-arvo-ongelmista Suomessa. Siitä ei ole puhuttu tarpeeksi mediassa, eivätkä viranomaiset ole ryhtyneet toimiin epäkohdan korjaamiseksi.

Pisa-tutkimukset osoittavat, että sukupuolten välinen ero koulumenestyksessä ja oppimistuloksissa on poikkeuksellisen suuri Suomessa. Valtaosa koulupudokkaista on poikia ja monella pojalla syrjäytymiskierre alkaa juuri kouluiässä. Toki on selvää, että kaikki tytöt eivät ole kaikkia poikia parempia koulussa: se ei kuitenkaan poista poikiin kohdistuvaa tasa-arvo-ongelmaa mihinkään.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa on asetettu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi sukupuolten välisen ammatillisen segregaation poistaminen. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää sitä, että poikien koulumenestyksen parantamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Monilla aloilla naisten osuus korkeakouluopiskelijoista on jopa 80-90 prosenttia. Segregaation lieventäminenkin edellyttää määrätietoisia toimia miesten osuuden lisäämiseksi.

Kiristyvässä globaalissa kilpailussa ja väestön ikääntyessä suomalaisella yhteiskunnalla ei yksinkertaisesti ole varaa haaskata poikien potentiaalia. Se on saatava hyötykäyttöön paljon nykyistä tehokkaammin. Koko kansakunnan edun mukaista on, jos miehet pärjäävät nykyistä paremmin opinnoissaan.

Juuso Erno, Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja

Nuorella miehellä menee heikosti.
Työvoimatoimiston apulaisjohtaja Marja-Liisa Väisänen näkee tilanteessa jotain hyvääkin: "Kun lomautetut tai työttömät miehet jäävät kotiin, niin heidän sairaanhoitajavaimonsa pääsevät töihin."

203 kommenttia:

«Vanhin   ‹Vanhempi   201 – 203 / 203
Jorma kirjoitti...

"Juuri tuollaisen luuseriasenteen"

Höpöhöpö. Turha heittäytyä marttyyriksi.

Asioihin voi ja pitää vaikuttaa. Se on vain tehtävä oikeaan aikaan oikealla tavalla.

Lakien suhteen paras vaikutusmahdollisuus on siinä vaiheessa, kun lakiesitystä vasta luonnostellaan.

Heiskala kirjoitti...

POLIITIKKO PELKÄÄ ÄÄNESTÄJÄÄ,

Tai tarkemmin sanottuna entistä äänestäjää.
( tämä pelko toteutui viimeksi mm. Leena Luhtaselle, Susanna Rahkamolle ja Rosa Meriläiselle - Goodbye eduskunt:a)


esiin siis,
ISOILLA FOORUMEILLA

Tottakai kelvottomiin lakiesityksiin on yritettävä vaikuttaa kaikissa vaiheissa, pitää kuitenkin muistaa että media alkaa kiinnostua niistä vasta kun ne ovat jo lakiehdotuksen muodossa, eli ne huomataan kunnolla vasta loppumetreillä.

( juuri tämän vuoksi monia lakeja valmistellaan sammutetuin lyhdyin: alla mainitsemani on tästä loistava esimerkki )

Onneksi ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellista, että lakiesitys korjautuu/ muuttuu ratkaisevasti vielä siinä vaiheessa kun se menee lausuntokierrokselle ja eduskuntakäsittelyyn.

Ei tämäkään Päivi Kaartamon STM:ssä nyt kirjoittama lapsia jälleen raakamateriaalina käyttävä rivo lakiesitys ole mikään läpihuutojuttu:
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=42736&name=DLFE-10181.pdf

Ei se ole. Sinäkin voit halutessasi yhä edelleen aktiivisesti vaikuttaa tuonkin lakiesityksen kumoamiseksi.

Jos perustelet kantasi uskottavasti ja lähetät sen päättäjille, sillä on aivan varmasti merkitystä, vieläkin, vielä parempi jos julkaiset ajatuksesi sen lisäksi myöskin internetissä suurimilla keskustelufoorumeilla. Poliitikko kun pelkää äänestäjää, entistä äänestäjää.

http://www.lapsenoikeus.info/laki-laaketieteellisesta-tutkimuksesta-annetun-lain-muuttamisesta-stm-paivi-kaartamo-risikko-hyssala-aula-halonen-veikko-launis-laaketieteellisen-etiikan-asiantuntija.html

:a]

Heiskala kirjoitti...

Sorry, niin kauan siitä jo on kun tuokin Susanna meitä kiusasi, että kirjoitin nimenkin jo väärin. Ihanaa.

Kyseessä oli siis tietenkin kansanedustajan paikkansa menettänyt Susanna "Repen häkki" Rahkonen!

:A]

«Vanhin ‹Vanhempi   201 – 203 / 203   Uudempi› Uusin»