maanantaina, helmikuuta 01, 2010

Uhrifeminismi ja uhrimaskulismi

Uhrifeminismiksi tai uhrimaskulismiksi voidaan kutsua sellaisten diskurssien edistämistä, jotka korostavat oman ryhmän jäsenten kärsimystä ja kilpailevan ryhmän syyllisyyttä. Uhrifeminismi ja uhrimaskulismi ovat strategioita, joiden avulla voidaan kamppailla uhripääomasta tasa-arvopolitiikan kentällä. Niiden avulla voidaan lisätä oman ryhmän uhripääomaa tai devalvoida kilpailevan ryhmän uhripääomaa. Wolfia (1993, 135) seuraten voidaan myös sanoa, että tosiasiallisen tasa-arvon periaatteeseen nojaavat tasa-arvoideologiat tavoittelevat valtaa yrittämällä identifioitua ilman valtaa oleviksi.

Uhrifeminismi voidaan yhdistää erityisesti patriarkaattiteoriaan ja sen sisältämään naisalistuspuheeseen (esim. Wolf 1993; Anttonen 1997). Uhrifeminismi keskittyy siihen, kuinka yhteiskunta kohtelee naisia toisen luokan kansalaisina (second sex) ja kuinka kaikki naisten saavutukset on hankittu noista esteistä huolimatta (Warrell 2000). Wolfin mukaan uhrifeminismi on lista uskomuksia. Se on työkalupakki siirtoja ja asentoja, joita voidaan käyttää instrumentaalisesti ja opportunistisesti. Siihen saattaa liittyä miesten maskuliinisuuden demonisointia tai naisten kokeman väkivallan liioittelua. Uhrifeminismi kehottaa naisia identifioitumaan vallan puutteeseen ja uhrin identiteettiin ja se ignoroi naisten hallussa olevan vallan. Se idealisoi naisia luontaisesti yhteistyökykyisinä, hoivaavina ja rauhaa rakastavina ja projektoi aggressiivisuuden, kilpailullisuuden ja väkivaltaisuuden miehille tai patriarkaatille. Se on seksuaalisesti tuomitseva tai ohjeita antava ja se kääntää kärsimyksen hyveeksi. Naiset kuvataan passiivisina, heikkoina ja aina ja ikuisesti uhreina. Uhrifeminismissä uhrin positio itsessään on vallan ja identiteetin lähde. Wolfin mukaan toinen feminismin pääsuuntaus on valtafeminismi (power feminism). Uhrifeminismi edustaa Wolfille kuitenkin feminismin dominoivaa muotoa, joka hallitsee mediaesityksiä naisliikkeestä. (Wolf 1993, 148–154.)

Sukupuolittuneen väkivallan paradigmaan nojaavissa parisuhdeväkivallan tutkimuksissa, kuten Usko, toivo ja hakkaus (Piispa & Heiskanen 1998), tutkittiin vain naisia uhreina. Farrellin (2000) mukaan paras tapa tuottaa uhritietoa vain naisista onkin jättää alun perin kysymättä miesten uhrikokemuksista. Nainen uhrina nostaa esiin suojeluvaiston meissä kaikissa ja tuottaa erilaisia tapoja naisten auttamiseksi. Se houkuttelee feministejä sivuttamaan miehille empaattiset perspektiivit sen pelon takia, että miesten esittäminen uhreina edustaa uhkaa feminismin valta-asemalle. Kun miehet esitetään syyllisinä ja naiset uhreina, media joutuu tilanteeseen, jossa siitä tulee epäröivä uhrin asemaan asettuvia naisia kuulustellessaan. Siten naisten identifioituminen uhreiksi saa myös median luopumaan tutkivan journalistin roolistaan.

Malmi (2009, 309; ks myös Sommers 1994) esittää, että naistutkimus tuottaa ideologista tietoa naisliikkeen tarpeisiin, jossa naisten asema uhreina korostuu ja joka ei välttämättä täytä tieteellisyyden kriteereitä. Osassa tutkimuksia johtopäätökset naisten huonosta asemasta perustuvat puutteelliseen ja tarkoitushakuisesti tuotettuun tieteelliseen aineistoon. Teoria patriarkaatista luo sosiaalisen kysynnän naisten kärsimyksen liioittelulle, kun taas miesten kärsimys nähdään radikaalifeministien kirjoituksissa merkkinä oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Tuollainen paradigmaattinen lähtökohta johtaa väistämättä siihen johtopäätökseen, että naisia pitäisi suosia positiivisen syrjinnän avulla kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Se on myös johtanut tilanteeseen, jossa suuri osa feministeistä ei edes kykene ymmärtämään, että miehet voivat olla syrjittyjä joillakin elämänalueilla (ks. Holter 2000, 76; 2003).

Vaikka naisten asema on poikkeuksellisen hyvä Suomessa ja muissa hyvinvointivaltioissa, diskurssit naisista alistettuna sukupuolena näyttäytyvät järkevinä, kun niitä ajatellaan feminismin intressien kannalta. Jos naiset käsitetään alistetuksi sukupuoleksi, feministit kykenevät hankkimaan diskursiivisia, moraalisia ja symbolisia resursseja, joiden avulla he kykenevät edistämään naisten kannalta suosiollista lainsäädäntöä ja suosiollista kohtelua hyvinvointivaltion virkamiehiltä kaikissa konteksteissa. Se on sama strategia, jota kaikki intressiryhmät hyvinvointivaltiossa käyttävät parantaakseen asemaansa. Kun ryhmä on saanut monopolisoitua itselleen syrjityn ja alistetun statuksen, se pyrkii todennäköisesti suojelemaan tuota statusta omaisuutenaan turvautumalla manipulaatioon, indoktrinaatioon, vääriteltyihin tilastoihin, yksinkertaistuksiin, lobbaamiseen ja propagandaan. Toisaalta on tärkeää, että ryhmä pyrkii säilyttämään tieteellisen uskottavuutensa. Feministisen liikkeen kannalta tärkeä uskottavuus saavutetaan naistutkimuksen tuottaman tiedon kautta. (Malmi 2009, 256–257.) Zohrabin (2002) mukaan kysymys feministien ja maskulistien välisessä kiistassa on pitkästi siitä, kenellä on oikeus määrittää se, ketkä ovat sorrettuja ja ketkä ovat syyllisiä. Onko feministeillä monopoli määrittää uhrit ja syylliset. Jos on, niin miksi?

Erkki Lampen (2008) arvelee Mies vailla tasa-arvoa -kirjan saaman ivallisen vastaanoton johtuvan uhripääoman hankintaan liittyvästä kamppailusta.
– – syrjitystä asemastaan vakuuttuneet naiset eivät halua luovuttaa tuumaakaan uhriudestaan miehille, edes syrjäytyneimmille. Tämä on jo aikaisemmin ollut nähtävissä esimerkiksi lähisuhdeväkivallasta käytävässä keskustelussa.

Useat erilaiset feministiset ja herrasmiesmäiset diskurssit suosivat naisia ja ne ilmenevät myös virallisissa tasa-arvodiskursseissa, koska vain naiset nähdään syrjittynä sukupuolena. Myös kansainvälisissä teksteissä (EU, YK) naiset nähdään lähes poikkeuksetta syrjittynä sukupuolena. Vaikka suomalaisessa lainsäädännössä positiivinen syrjintä ei olekaan kovin yleistä, voi olla, naisten uhriasemaa käsittelevät diskurssit johtavat naisten systemaattiseen suosintaan tasa-arvon saavuttamiseksi. Maskulistien mielestä se johtaa miesten demonisointiin mediassa, vain naisten suojelemiseen väkivallalta, poikien syrjintään koulussa ja yleiseen miesvihan ylläpitoon yhteiskunnassa. (Malmi 2009, 264.) Koska feministisillä järjestöillä on paljon enemmän symbolista, taloudellista ja poliittista valtaa kuin maskulistisilla järjestöillä, ne kykenevät esittämään naiset syrjittynä ryhmänä, joka ansaitsee huomattavia etuja ja suotuisaa kohtelua hyvinvointivaltiolta. Tässä poliittisessa pelissä maskulistiset järjestöt suljetaan tasa-arvopolitiikan ulkopuolelle, koska julkisten viranhaltijoiden voi olla vaikea ymmärtää, miten dominoiva ja syrjivä sukupuoli voi itse olla syrjitty joillakin elämänalueilla. (Malmi 2009, 179–180.)

Uhrimaskulismi on käänteinen versio uhrifeminismistä. Sen juuret voidaan asettaa sukupuolirooliteoriaan, joka antaa eväät maskuliinisen roolin kustannusten korostamiseen. Varhaisia suomalaisia uhrimaskulistisia diskursseja on esiintynyt Yhdistys 9:n kirjoituksissa ja erityisesti 1980-luvun kurjuustutkimuksissa. Uusi suomalainen maskulistinen miesliike on pyrkinyt hankkimaan uhripääomaa yhä aktiivisemmin ja laajemmalta alueelta. Maskulistinen miesliike on tuonut esille, kuinka huonosti miehillä menee (Kotro & Sepponen 2007), miten naisilla on valtaa (Laasanen 2008) ja miten miehiä syrjitään (Malmi 2009). Mitä huonommalta miesten asema saadaan näyttämään ja mitä enemmän vallassa olevilta naiset saadaan näyttämään, sitä legitiimimpiä maskulistien vaatimuksista tulee. Jos maskulistit onnistuvat pyrkimyksissään, seurauksena saattaa olla feministisen uhripääoman rapautuminen ja tasa-arvopolitiikan legitimiteettikriisi.

Feminististä uhripääomaa devalvoidessaan maskulistit korostavat usein naisten pahoja tapoja, kuten naisten tekemiä rikoksia, fas-lapsia, isyyshuijauksia, vääriä raiskaussyytöksiä tai naisten käytöstä poikien seksuaalisina hyväksikäyttäjinä. Netissä onkin lukuisia noita teemoja korostavia angloamerikkalaisia maskulistisia sivustoja. Maskulistit ovat pyrkineet devalvoimaan feminististä uhripääomaa erityisesti kahden keskeisen kritiikin kautta, jotka ovat kohdistuneet feministisiin (1) väkivaltatutkimuksiin ja (2) palkkatilastoihin. Useat kirjoittajat ovat esittäneet (esim. Straus 1980; Sommers 1994; Fiebert 2005; Sepponen 2007), että feministinen väkivaltatutkimus liioittelee miesten väkivaltaisuutta ja vähättelee naisten väkivaltaisuutta ja alkoholin ja huumeiden osuutta väkivallan syynä. Erityisesti feminististä sukupuolittuneen väkivallan paradigmaa kohtaan on esitetty kritiikkiä . Feministit ja profeministit ovat puolestaan pyrkineet korostamaan naisten suurta osuutta lähisuhdeväkivallan uhreina ja miesten suurta osuutta väkivallan tekijöinä ja vastustaneet miehiin kohdistuvan väkivallan tutkimuksen rahoitusta . Maskulistinen kritiikki on joka tapauksessa johtanut lisääntyvään tieteelliseen väittelyyn parisuhdeväkivallasta.

Feministien ja maskulistien toinen keskeinen kiistelyn kohde on ollut palkkaero ja sitä käsittelevät tilastot, eli palkkatasa-arvon konstruointi. Feministit korostavat, että naisen euro on vain 80 senttiä ja että se johtuu (tavalla tai toisella) naisiin kohdistuvasta suorasta tai rakenteellisesta syrjinnästä . Maskulistit ovat pyrkineet puolestaan osoittamaan, että naisen euro on oikeasti enemmän. Korkeamäki ja Kyyrä (2007) esittävät, että naisen euro on 96 senttiä, eikä loppukaan ero johdu välttämättä naisten syrjinnästä. Farrellin (2005) mukaan naiset valitsevat sellaisia töitä, jotka ovat mukavampia, turvallisempia; joissa on vähemmän matkustelua, jotka ovat vähemmän tylsiä ja joissa on vähemmän altistumista kosteudelle, kylmyydelle ja muille sääolosuhteiden vaihteluille. Tuollaisista töistä maksetaan vähemmän. Laasanen (2008) esitti kaksoispalkkateorian, jonka mukaan naiset saavat palkkatulojen lisäksi tuloja miehiltä. Laasasen mukaan palkkojen sijasta pitäisikin verrata naisten ja miesten varallisuutta tai kenen hyväksi kulutus ohjautuu. Sumasen (2009) mukaan naiset saavat suunnilleen yhtä suurta palkkaa kuin miehet, jos tehdyt työtunnit otetaan huomioon.

Feministeille ja maskulisteille on tarjolla lukuisia omia näkemyksiä tukevia tutkimuksia. Kamppailussa uhripääomasta palkintona on lopulta se, kumpi osapuoli saa omat diskurssinsa vallitsevaksi käsitykseksi yhteiskunnassa.

31 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hesarissa olit tänään juttu otsikolla: Koti- ja katuväkivalta sai naiset itsepuolustuskurssille.

Jutun motiivi jää täysin hämäräksi, kuten sen sijoittaminen etusivulle isolla kuvalla ja siten ikään kuin lehden pääuutiseksi. Mitään uutista asiaan ei kuitenkaan sisälly. Otsikko kertoo jutun sisällön kokolailla kokonaan.

On siis joku kurssi, jossa naisia opetetaan puolustautumaan, mutta tuollaisia kursseja nyt on ollut ennenkin ja veikkaan, että koko ajan ainakin jossain päin Suomea.

Jutun motiivi siis on itse keksittävä. Henryn kirjoitus uhripääomasta antaa yhden selityksen. EU:ssa on meneillään naisia suosiva väkivaltahanke ja julkisuuteen on putkahtanut oikeatakin tietoa naisten väkivaltaisuudesta. Eli kun uhripääomaa juuri nyt tarvittaisiin, se on hupenemassa. Jossain on sisarkunta päättänyt, että on käytävä hyökkäykseen.

Epäselväksi Henryn kirjoituksesta jää, missä määrin kattavaksi selittäjäksi hän ajattelee juuri kamppailun uhripääomasta.

Heti nimittäin tulee mieleen, kun Bourdieuta ajattelee, että tarkoitus on myös kerätä sosiaalista pääomaa feministeillä ja samalla heikentää muita sosiaalisia verkkoja.

Uhripääoman lisäksi voisi keksiä muitakin symbolisia resursseja, joista taistellaan. Esimerkiksi uhrin aseman rinnalle tai jopa sijaan yritetään hankkia auktoriteettia.

Ja jos oikein pilkkua viilaa: onko tasa-arvopolitiikan kenttä oleellisin kenttä, jolla Hesarin kirjoitus pelaa. Vai pelaako se myös yleisesti politiikan kentällä ja niin pois päin.

Se vielä, että ko. kirjoitus on aika taitava manipulaatio. Enää ei kannata valehdella ihan estottomasti (tyyliin "miehet tappaa naisia liukuhihnalta"). Tilalle keksitään human interest -juttu, joka välittää sanoman jopa paremmin kuin aiemmin käytetyt valheet. Viesti "naiset ovat väkivallan uhreja ja toimenpiteisiin pitää ryhtyä!" menee perille. Ei tällaisia juttuja kirjoiteta ja sijoiteta etusivulle sattumalta vaan tarkan suunnittelun perusteella. Yhdeksi taustapiruksi veikkaan uutispäällikkö Anna Karismoa, jolla on aiemminkin tunnustan väriä.

Tomi

Anonyymi kirjoitti...

Tuli sekin mieleen, että esitetäänkö tuossa Henryn jutussa feministien käsitys väkivallan yleisyydestä ja jakautumisesta sukupuolten kesken samanarvoiseksi kuin maskulisten näkemys?

Tämähän sopii sellaiseen poststrukturalistiseen ajatukseen, että tosiasiat määräytyvät vallankäytön kautta diskursiivisesti. Naistutkimus taitaa pääasiassa suosia tätä näkemystä.

Sen sijaan se ei sovi valistuksen ideaan ja siitä kummunneisiin tieteenfilosofisiin suuntauksiin. Niiden mukaanhan tosiasioille on objektiivisia, kielen ulkopuolisia kriteerejä. Asiat ovat jollain tavalla tai sitten eivät ole.

Eihän tällaista ristiriitaa voi oikein ratkaista, muuten kuin vetoamalla terveeseen järkeen: käytännössä on pakko luottaa siihen, että tiedämme asioita vallankäytön mädättämän kielen ulkopuolelta. Muun väittäminen johtaisi väistämättä nihilismiin.

No, kyllä siinä ongelma on, mutta ainakin voi sanoa: parhaan saatavissa olevan tiedon perusteella maskulistien väitteet väkivallasta ovat selvästi todempia kuin feministien.

Tomi

Anonyymi kirjoitti...

Joskus asioiden järjestys ja painotukset ovat hieman värittyneitä Suomessa ; )

Tässä kiistassa on ainakin 4 painavaa osapuolta. Tässä ovat painavat vaassa niin nainen, mies, lapsi kuin valtion työnverotus ja sen jakaminen sukupuolille.

Lisäksi Tomin huomio on hyvä siitä, että onko tasa-arvokenttä oleellisin tai peräti ainoa kenttä joillekin miesaktiiveille, missä tätä asiaa pelataan? Miesten oikeusliike menettää suurimman osan voimistaan, jos sitä pelataan vain korteilla feministi/maskulisti ja vain tasa-arvopoliitikan parissa. Vielä surkeammaksi menee tilanne jos puhellaan, että ei kokoomuksella, konservatiiveilla tai äijillä voi olla mitään miesliikkeitä ;)


"Uhrifeminismiksi tai uhrimaskulismiksi voidaan kutsua sellaisten diskurssien edistämistä, jotka korostavat oman ryhmän jäsenten kärsimystä ja kilpailevan ryhmän syyllisyyttä."


Uhrimaskulismi on tietenkin vain yksi osa miesten oikeuksien ajamisesta.


Hyvä olisi, jos tämä lause menisi myös niin, että korostetaan oman ryhmän kärsimystä ja kilpailevan ryhmän etua tästä kärsimyksestä. Asetelma muuttuu jonkin verran. Ja tähän liittyy mm iso asia sukupuolten sodassa, "sosialistivaltio aviomiehen korvikkeena".


Onkin valitettavaa jollei tähän sosialistipolitiikkaan voida puuttua, koska omat (vääränlaiset?) poliittisen valinnat estävät sen -kuten näemme Yhdysvaltalaisten miesaktiivien sivuilta, niin he ovat useimmiten minarkisteja eli eräänlaisia anarkokapitalisteja.


"Siihen saattaa liittyä miesten maskuliinisuuden demonisointia."


Nykyaikainen feministinen äitisuhde pitäisi demonisoida tasa-arvoisesti ja siihen olisi olemassa kaikki kortit olemassa (niin raskausajalta, imetysajalta kuin tämän jälkeiseltä psykologisen itsetunnon rakentumisen ajalta, suhteessa naiselliseen terveeseen äitisuhteeseen). Lähes kaikki miesten ongelmat ja syrjäytymiset voidaan rehellisesti johtaa tätä kautta naisiin. Jos otetaan sinkku ja eroluvut huomioon -niin silloin voidaan johtaa kaikki asiat ja näin miehestä tulee pohjimmiltaan aina uhri. Paljolti näin yrittävät toimia konservatiiviset maskulistit yhdysvallassa.


"Wolfin mukaan toinen feminismin pääsuuntaus on valtafeminismi (power feminism)."


Tämä feminismin muoto lisääntyy huimaa vauhtia Suomessakin. Se on jo keskeisin feminismin painotus Suomessa, ismi joka luo mm profeministi miesihanteet yhteiskuntaamme -ei siis mitkään alfauros ihanteet. Tässäkin on painotusero rehellisyydessä, joka voidaan nähdä myös suhteessa politiikkaan -tai esim "vasemmistolaiseen herravihaan". Vääränlainen Mat teoria ja sosialismi tukee power feminismiä.


"Koska feministisillä järjestöillä on paljon enemmän symbolista, taloudellista ja poliittista valtaa kuin maskulistisilla järjestöillä, ne kykenevät esittämään naiset syrjittynä ryhmänä, joka ansaitsee huomattavia etuja ja suotuisaa kohtelua hyvinvointivaltiolta."


Kyllä ja nimenomaan tässä pitäisi yrittää saadaa väittely naisten ja miesten välille siitä, että miksi miehet joutuvat elättämään naisia "sosialistivaltio aviomiehen korvikkeena" ilmiön kautta. Eikä tukea sosiaalistista "naisten hyvinvointivaltio" politiikkaa tai kenties jopa kasvattaa sitä. Tälla asialla voisi saada kehitettyä pienimuotoisen sukupuolten sodan Suomeen ... palkka ja raha-asiat ovat aika tunteita herättäviä asioita. Tämäkin asia jää tietenkin pois laskuista jos lähtökohtaisesti ollaan sosialisteja poliittiselta kannaltaan.


"Netissä onkin lukuisia noita teemoja korostavia angloamerikkalaisia maskulistisia sivustoja."


Kyllä ja suurin osa on vähintään minarkisteja -tai sitten perästi anarkokapitalistisia kristittyjä.


Suomalainen miesasia porukka on melkein unohtanut feministisen äitisuhteen ja "sosialistivaltio aviomiehen korvikkeena" ongelmat, koska se edustaa lähes profeminististä liberaalimaskulismia, eikä konservatiivista suuntausta. Valitettavaa mutta totta.

Anonyymi kirjoitti...

Toisaalta runoiluni on aika turhaa ja asteen hyppelevääkin, kun teen tässä toista työtä samalla ... asian punaisen langan voisi yksinkertaisesti kiteyttää niin, että toimivan maskulismin painotuksen löytää, kun katsoo noita jenkkiläisiä konservatiivisuunnan maskulisteja, jotka ovat minarkisteja/anarkokapitalisteja poliittisilta ajatuksiltaan -ja jotka näemmä jopa "kaveeravat" vapaa kirkollistenkin konservatiivien kanssa (kauhistus?).

-


"Lapsi naisen uhrina nostaa esiin suojeluvaiston meissä kaikissa miehissä ja tuottaa erilaisia tapoja lapsen auttamiseksi. Tämä houkuttelee naisia sivuttamaan lasten oikeuksien empaattiset perspektiivit pois sen pelon takia, että lasten esittäminen uhreina edustaa uhkaa power feminismin valta-asemalle. Lisäksi se uhriuttaa miehet ja tekeekin naisista syyllisiä lähtökohtaisesti lähes kaikkiin kasvaviin ongelmiin yhteiskunnassamme"

Arhi Finnsanity kirjoitti...

- Stuart on pettynyt, mutta Charlize sanoi tajunneensa Meksikon-loman aikaan, että suhde on ohi. Heistä oli tullut kuin sisko ja veli. Charlize päätti suhteen, Daily Mailille kerrotaan.

Sakari P. kirjoitti...

Miesten esittäminen uhreina voi olla taitavaa politiikkaa, mutta miksi se tuntuu jotenkin tympeältä? Itse antaisin naisten uhriutua niin paljon kuin sielu sietää. On vain pidettävä huoli siitä, että jokainen ihminen, varsinkin mies tietää, että uhriutuminen on vain poliittinen keino vallan hankkimiseksi, vähän jotain samaa kuin kansallissosialistien riehunta kaduilla 30-luvulla.
Odotellessamme aikaa parempaa hakekaamme vaimoja idästä. Venäjällä, Virossa, Ukrainassa ja tietysti kaukoidässä on satoja tuhansia kauniita naisia, joille suomalainen aviomies olisi lottovoitto. Jokainen uusi itävaimo vie hiukan puhtia femakkovaltioltamme.
Ja kyllä, vaimoni äidinkieli on venäjä.

bmaad kirjoitti...

"Odotellessamme aikaa parempaa hakekaamme vaimoja idästä. Venäjällä, Virossa, Ukrainassa ja tietysti kaukoidässä on satoja tuhansia kauniita naisia, joille suomalainen aviomies olisi lottovoitto"

No ilmeisesti, kun näillä
naisilla ei ole varaa edes nettiin. Ainakaan koeyritykseni ukrainalaisessa seuranhakupalvelussa eivät tuottaneet toivottua tulosta. Vaikka jotain pientä kuitenkin. :)

Anonyymi kirjoitti...

Siis tässa olisi busineksen paikka joillekin ketä tuntee entuudestaan Balttiaa, ex NL maita yleensäkin tai Thaimaata.

Moni, moni mies Suomessa ottaisi naisen noista maista, mutta vaimon hankkiminen noilta alueilta on vaan käytännön tasolla liian hankalaa.

Kysyntä ja tarjonta ei nyt kohtaa.
Tarvittaisiin joku "konsultti" tämän asian ympärille.

Vortac kirjoitti...

Nyt alkaa olla taas liikaa symmetriaa näissä jutuissa.

Eihän naisten tarvitse 'kamppailla' uhripääomasta - heillä on kaikki uhripääoma jo luonnostaan.

Mies ei ole mielellään uhri, vaikka hänellä olisi kuinka paljon 'uhripääomaa', koska psykologisesti 'tosi mieheksi' ehdollistetun miehen on mahdottoman vaikeata näyttää heikkouksia, itkeä tai valittaa uhriuttaan tai heikkoa asemaansa yhteiskunnassa.

Toisekseen, naiset eivät juuri römpsää jakele edellämainitun kaltaisille miehille.

Uhripääoma ja seksuaalinen valta kulkevat siis käsi kädessä, ja kuuluvat yksinomaan naisille.

Omituista toki on, että edes he, joilla on mitä suurin seksuaalinen valta miesten keskuudessa (siis muihin miehiin verrattuna), eivät halua uhriutua hekään. Katsokaa vaikka tapaus Tiger Woodsia; hänellähän olisi mahdollisuus saada joka päivälle ja joka sormelle naisia niin paljon kuin jaksaa koiria, mutta eipä uhrius kelpaa edes silloin kun tulee rautaseiskaa kasvoihin naisen kädestä.

Ei miehillä ole koskaan ollut mitään mahdollisuuksia uhripääomaan, eikä tällä hetkelläkään miehillä sitä juuri ole. On siis jotenkin kummallista tehdä asiasta symmetrinen sukupuoltenvälinen kamppailu, kun oikeasti miehet ovat aina paljon vaikeammassa asemassa tämän asian suhteen joka tapauksessa niin monen seikan johdosta, etten edes pystyisi niitä kaikkia yhteen hengenvetoon luettelemaan.

Miehet ovat ehdollistetut 'tosi miehen' rooliin, ja 'tosi mies'hän ei itke, eikä valita, eikä ole heikko, kestää mitä vaan kuin mies ainakin, jne.

Naiset jakavat römpsää vain tällaisille miehille, siis YTM-porukalle (toki korkean statuksen mies saa olla hieman vähemmänkin 'tosi mies', kunhan hänellä on muita avuja tai resursseja tarpeeksi, toim. huom.)

Nämä kaksi perustavaa seikkaa eivät näytä olevan poistumassa lähiaikoina, ja ennenkuin ne poistuvat, ei ole nähtävissä mitään merkittävää uhripääoman kasvua miesten keskuudessa.

- Vortac

bmaad kirjoitti...

"Kysyntä ja tarjonta ei nyt kohtaa.
Tarvittaisiin joku "konsultti" tämän asian ympärille."

Varmaankin. Siinähän tulee
toisinaan varmaan se kieliongelma (joka on vaikea). Lisäksi kotomaassaan, Suomessa huonompana pidetty mies helposti leimautuu ulkomaalaisen kauniin naisen kanssa heiluessaan.

Lisäksi paikallinen
feministipolitiikka varmaan alkaisi vaikeuttaa naisten tuontia jos siitä tulisi laajamittaisempaa.
Tulisi kaikenlaisia ihmesäädöksiä, että et voi hakea enää kolmatta naista ulkomailta jne.

Vortac kirjoitti...

Lisänä voisin mainita, että naisiahan päinvastoin oikein ehdollistetaan, koulutetaan ja autetaan pienestä pitäen käyttämään uhripääomaansa hyväkseen. Hehän huomaavat jo pikkutyttöinä että tekeytymällä säälittäviksi reppanoiksi kiiltävin krokotiilikyynelten täyttämin silmin, he saavat kenet tahansa miespuolisen ihmisen pikkusormensa ympärille, ja monet naisetkin - eikä kukaan edes moiti tätä heidän halveksittavaa manipulatiivista käytöstä, koska se "on niin söpöä" tai mitä hyvänsä sellaista.

Eipä ihme, että akat kasvavat kieroon ja miehet joutuvat erittäin sekavaan yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen muuttuessaan yhtäkkiä rajattomasta lapsesta aivan erityisen rajatuksi aikuiseksi, jonka on aina otettava vastuu kaikesta, joka ei saa koskaan valittaa mistään, jonka on kestettävä kaikki, jonka on tehtävä kaikki päätökset, tiedettävä aina mitä hän tekee - ja silloinkin voidaan haastaa oikeuteen siitä, että on katsonut naista väärällä tavalla.

Naisia siis kannustetaan uhripääoman käyttöön ja keräämiseen - miehiä taas ehdollistetaan jo pienestä pitäen aivan toiseen suuntaan.

Onko ihme, että yhteiskunta on sekaisin, ja ammuskelijat lisääntyvät?

- Vortac

bmaad kirjoitti...

"Onko ihme, että yhteiskunta on sekaisin, ja ammuskelijat lisääntyvät?"

Ei. Kysymys on siitä, miksi
Matti Saaren asetta ei otettu pois.

Vortac kirjoitti...

Nainen nimeltä Tomi - voisitko opetella puhumaan ihan ihmisten kielellä?

Tämähän sopii sellaiseen poststrukturalistiseen ajatukseen, että tosiasiat määräytyvät vallankäytön kautta diskursiivisesti.

Niin. Kyllähän tuon tuosta tajuaa jotenkuten, mutta hieman ihmetyttää, miksi et voi sanoa samaa asiaa selkeästi, ilman näitä femakkojen suosimia 'sivistyssanoja' - vai pitäisikö sanoa 'sivistymättömyyssanoja'..

Post-strukturaalinen? Eli rakenteiden-jälkeinen? Mistähän rakenteista on kyse? Vai käsitinkö väärin?

- Vortac

bmaad kirjoitti...

"On siis joku kurssi, jossa naisia opetetaan puolustautumaan, mutta tuollaisia kursseja nyt on ollut ennenkin ja veikkaan, että koko ajan ainakin jossain päin Suomea."

Ei tuollaisella kurssilla
opita itseä puolustamaan. Tunnen monta naista, jotka ovat opiskelleet itsepuolustusta ja todelliset taidot alkavat kehittyä vasta vuosien saatossa.

Voimakkaan alfauroksen
päihittäminen on hyvin hankalaa, joten itsepuolustuskurssit sopivat parhaiten ATM ym. nörttien telomiseen.

Vortac kirjoitti...

bmad, loukkaustesi, femakkoihin verrattavan ristiriitaisuutesi ja sekavuutesi johdosta olen lakannut kommenttiesi lukemisen ajat sitten.

Olet niinsanotusti menettänyt uskottavuutesi ainakin minun silmissäni (sikäli kuin sinulla sitä nyt kovin paljon oli alunperinkään), ja otaksuisin, että joidenkin muidenkin silmissä.

Olisit edes consistent muissakin jutuissa kuin perversioidesi normalisointiyrityksissäsi.

Niinpä tuolla omituisella kommentillasi (jonka pointti ei edes selviä) ei ole juuri merkitystä.

Vastaan siihen nyt kuitenkin.

On kuin sanoisit, että rattijuoppouden syy on se, että avaimia ei saada näiltä rattijuopoilta ajoissa pois. Koko juttu juontaa kuitenkin juurensa hieman laajempiin kuvioihin, joista et useinkaan näytä tajuavan paljon; alkoholismiin, yhteiskunnan asenteisiin alkoholin suhteen - alkoholin tuotantoon yleensäkin (aika harva dokaisi, jos se olisi yhteiskunnallisesti tuomittua, ja viinaakaljaaviiniä ei saisi helposti ja kätevästi hankittua virallisilta tahoilta - ei edes 'tee se itse'-moodissa)..

Sekä toki siinä, miten yhteiskunta, sekä siinä asustavat naiset ja miehet suhtautuvat miehiin ja miesten elämäntapavalintoihin, parisuhdemarkkinoihin, maskuliinisuuteen yleensä, miehen rooliin, miehen ihmisyyteen, miehen herkkyyteen jne..

Ammuskelu ja rattijuoppous, rohkenisin väittää, ovat saman sairauden oireita.

Ja sinä puhut vain aseista ja avaimista, minä koetan puhua laajemmasta kuvasta.

Veliseni, olet totisesti menettänyt uskottavuutesi, ja tämä oli viimeinen naula siihen arkkuun.

- Vortac

Arawn kirjoitti...

Ano: "Moni, moni mies Suomessa ottaisi naisen noista maista, mutta vaimon hankkiminen noilta alueilta on vaan käytännön tasolla liian hankalaa. "

Niin. Onhan se raskasta, kun ei ole nettisivustoa, josta voisi klikkaamalla tilata vaimon kotiovelle. Sitä pitää ihan lähteä paikan päälle, kommunikoida ehdokkaiden kanssa, ehkä vähän opetella kieltäkin jne.

Jos vaimon "hankkiminen" on noin iso vaiva, kannattaa ehkä jättää sikseen.

Anonyymi kirjoitti...

"Nainen nimeltä Tomi - voisitko opetella puhumaan ihan ihmisten kielellä?"

Sanat on lainattu Henry-nimisen naisen blogikirjoituksesta, jota juuri kommentoit. Henry on päättänyt rakentaa väitöksensä "ranskalaisen käsiteapparaatin" varaan; turha siitä on muita syytellä.

Poststrukturalismi tarkoittaa siis strukturalismin jälkeistä filosofiaa Ranskassa. Sieltä se levisi Suomeenkin etenkin tuossa 80-luvulla, mutta on nyt vähän jo pois muodista. Filosofia tarkoittaa tiedon ystävää ja Ranska on erään maan nimi.

bmaad kirjoitti...

"bmad, loukkaustesi, femakkoihin verrattavan ristiriitaisuutesi ja sekavuutesi johdosta olen lakannut kommenttiesi lukemisen ajat sitten."

No suuria virheitä saa aina tehdä. Itse EN ole lopettanut sinun viestiesi lukemista. En yleensä kiinnitä huomiota nimimerkkiin, vaan vastapuolen kirjoituksen tasoon.

En ole koskaan sinua loukannut,
pidän kylläkin joissain asioissa vähän yksinkertaisina naiivina - enkä ole myöskään femakkoa muistuttanut (tai jos niin missä?), mutta se on tietysti hyvä femukoille, että meidän miesaktivistien keskuudessa on sotaa ja syrjintää toisiamme kohtaan. Ilman yhteishenkeä ei olisi Suomeakaan aikoinaan pelastettu Venäjältä (näillä näkymin voisi olla jopa parempi jos olisimme Venäjää).

"Olet niinsanotusti menettänyt uskottavuutesi ainakin minun silmissäni (sikäli kuin sinulla sitä nyt kovin paljon oli alunperinkään), ja otaksuisin, että joidenkin muidenkin silmissä. "

Minua se ei kiinnosta
pätkääkään olenko uskottava. Sillä on merkitystä, onko se mitä sanon, totta.

"Olisit edes consistent muissakin jutuissa kuin perversioidesi normalisointiyrityksissäsi."

Niin. Normaalia on istua tuolissa
ja katsella TV-väkivaltaa,
ja pitää sänkykamari hellyyden tyyssijana.

"Niinpä tuolla omituisella kommentillasi (jonka pointti ei edes selviä) ei ole juuri merkitystä."

Se nyt oli ainoastaan sarkasmia. En todellakaan tarkoittanut sitä kuin ironisoidakseni yleistä
asennetta.

bmaad kirjoitti...

"Jos vaimon "hankkiminen" on noin iso vaiva, kannattaa ehkä jättää sikseen."

Mitäs vikaa siinä on jos vaimon saa hiiren klikkauksella?

Anonyymi kirjoitti...

Niin siis naiset saavat feministisuomessa miehen silmää nikkaamalla, mutta kunnonkin miehet joutuvat pian sekoilemaan pitkin venäjää ja thaimaata, jos meinaa saada vähänkin miestä kunnioittavan naisen itselleen.

bmaad kirjoitti...

"Niin siis naiset saavat feministisuomessa miehen silmää nikkaamalla, mutta kunnonkin miehet joutuvat pian sekoilemaan pitkin venäjää ja thaimaata, jos meinaa saada vähänkin miestä kunnioittavan naisen itselleen."

Toivottavasti tuo viisumivapaus tulee (laajemmin) niin eiköhän
ala homma toimia jotenkin. Olisi kieltämättä hauska katsella, kun kotimaan tiukkapipoiset (henkiset) syöjättäret jäisivät vehtaamaan keskenään laatustandardeineen.

Anonyymi kirjoitti...

"Jos vaimon "hankkiminen" on noin iso vaiva, kannattaa ehkä jättää sikseen." arawn

Niin, onkohan nyt varauduttu siihen, että se vaimon ylläpitäminenkin ko. maista on muuten melkoista vaivaa? Ja enemmän rahanmenoa = enemmän töitä?

Ehkä noissa selkeissä rahalla vaimo-tapauksissa on se ongelma, että loppupeleissä suomalainen mies haluaa muutakin kuin pelkkää seksiä. Sen vaimon siis pitäisi jaksaa katsella sitä kaljankittausta poikaporukassa, piereskelyä ja vanhentumista. Nämä rahavaimot eivät sitä välttämättä jaksa kovin pitkään, jos saavat jo aiemmin kaivettua kasaan sopivan summan. Joten ehkä tossa on luonnollista sellainen vaimo hankkia, joka jaksaa katsella pitempään normaalia ihmisen elämään kuuluvia asioita.

Ei pidä kuitenkaan sekoittaa kaikkia vaikkapa Suomessa olevia thaimaalaisia naimisissa olevia naisia näihin rahavaimokkeisiin, koska tiedän heitä olevan myös ihan oikeasta rakkaudesta täällä.

MikkoAP kirjoitti...

"Sen vaimon siis pitäisi jaksaa katsella sitä kaljankittausta poikaporukassa, piereskelyä ja vanhentumista. "

Eiväthän suomalaiset miehet muuta teekään kuin noita. Paitsi tietenkin likaiset ja vaaralliset hommat ja maksavat leijonanosa veroista ym. ym.

Vortac kirjoitti...

Sakari, toki keinotekoinen, kierouteen ja vallan kähmintää - siis kahmintaan perustuva uhriutuminen tuntuu tympeältä miehistä.

Miehet eivät yleisesti ottaen ole niin valmiita kieroilemaan ja puukottelemaan selkiin, näyttelemään valheellisesti heikompaa kuin onkaan, jne. kuin naiset.

Tämä muodostaa kieltämättä jälleen lisäongelman asian suhteen.

Pointti kuitenkaan, however, ei ole tällaisessa kieroilussa, vaan siitä, että miehen pitää voida näyttäytyä uhrina, kun ON uhri!

Ja kaikki miehethän ovat nykyisin uhreja, ei siinä mitään erityistä uhriutumista tarvita - vain naiset voivat suorittaa uhriutumista, koska he eivät ole yhteiskunnan uhreja (noh, samassa mittakaavassa ainakaan, ainakaan ihan vielä)..

Siis tuo pitäisi ehkä muuttaa muotoon "Miesten TUNNISTAMINEN ja TUNNUSTAMINEN uhreiksi" siinä missä naistenkin..

Tympeys on helppo voittaa muuntamalla asenteensa ja identiteettinsä 'tosi miehestä' mieluumminkin 'tosi ihmiseksi', jolla on kaikki ihmisen oikeudet, kuten oikeus olla uhri, oikeus valittaa, tilittää ja kitistä, oikeus itkeä ja olla herkkä, oikeus rakastaa kirkkaita värejä ja käyttää kaikkia kielen sanoja (kuten esim. 'ihana'), oikeus kaikkiin, kaikista kirkkaimpiinkin väreihin (myös pinkkiin!), kaikkiin vaatetyyleihin ja vaateparsiin (myös hameeseen/hamemaisiin!)..

Tällä tavalla voi havaita, että ihmiset nukkuvat niin syvällä rooleissaan, että ovat vapaaehtoisesti jättäneet tärkeitä osia omasta ihmisyydestään täysin tuuliajolle.

Se auttaa myös huomaamaan, ettei sinun tarvitse olla ainoastaan MIES, sinä saat olla etupäässä IHMINEN!

Se oikeus kuuluu kaikille ihmisille, myös naisille (jotka eivät millään malttaisi laskeutua naisen roolista 'ihmisen rooliin', siinä missä miehet eivät uskalla -nousta- miehen roolista 'ihmisen rooliin'!)

Vaikeita dilemmoja... tarkoituksellisesti aiheutettuja aika pitkälti, manipuloimalla miehen ja naisen vaistomaisia luonteenpiirteitä ja joko vahvistamalla niitä äärimmilleen keinotekoisesti, tai sitten sekoittamalla niitä miten sattuu (metroseksuaalisuus, lesborekkakuski-tomboy-femakat jne.)

- Vortac

Vortac kirjoitti...

"Sen vaimon siis pitäisi jaksaa katsella sitä kaljankittausta poikaporukassa, piereskelyä ja vanhentumista. ..

Tää onkin vähän hankala, koska se on sellanen misandristinen yleistys ja miesten halvallapano, halveksunta, pilkkaaminen, kunnianloukkaus sekä valhe samanaikaisesti.

Sanoisin että kaitpa se on lähellä CODE TANnia.

- Vortac

bmaad kirjoitti...

"Ehkä noissa selkeissä rahalla vaimo-tapauksissa on se ongelma, että loppupeleissä suomalainen mies haluaa muutakin kuin pelkkää seksiä. Sen vaimon siis pitäisi jaksaa katsella sitä kaljankittausta poikaporukassa, piereskelyä ja vanhentumista. "

Kyllä minä pari tapausta
omakohtaisesti tiedän, jossa kauniilla thainaisella ja suomalaisella perusmiehellä on NYT hieno yhteiselo pydessä. Mutta suomalainen yhteiskunta ympärillä on feministinen hirviö, joka voi aikanaan hotkia tällaiset viritelmät.

Thainainen ei liene useimmiten koko loppu ikäänsä säily hyvänä thaikkuna.

Sanoisinpa, että naisen tuominen Thaimaasta on terveysriski. Suhde ennenpitkää altistuu markkina-arvoteorian lainalaisuuksille ja jos ei hajoa niin ainakin naisesta tulee vähitellen suominaista enemmän muistuttava.

bmaad kirjoitti...

Vortac:"Ja kaikki miehethän ovat nykyisin uhreja, ei siinä mitään erityistä uhriutumista tarvita - vain naiset voivat suorittaa uhriutumista, koska he eivät ole yhteiskunnan uhreja (noh, samassa mittakaavassa ainakaan, ainakaan ihan vielä).."

Miehen uhripääoma on synnynnäinen
ja perustuu markkina-arvomekanismin toimintaan. Halutummastakin miehestä tulee nopeasti naisten oikkujen palvelija, joka ei kykene enää erottamaan feminististä soopaa oikeasta naiseudesta.

Anonyymi kirjoitti...

Tuli mieleen, että ... tuollainen konservatiivisen maskulismin mukainen miesliike kannattaisi perustaa esimerkiksi nimellä:

Tasa-arvoa pojille -ihmisoikeusliike.

- Tällöin pitäisi painottaa niitä ongelmia mitä feministisestä äitisuhteesta kiistatta seuraa niin lapsen itsetunnolle, kuin myös ihan suoraan fyysisen terveyden puolelle (nykyäänhän on monia, monia tutkimuksia olemassa sikiöajan vaikutuksista esim sydänsairauksiin, allergioihin ym kansansairauksien puhkeamiseen myöhemmällä iällä, sekä tutkimuksia liittyen imetysaikaan, yleisen vastustuskykyvyn huonontumiseen, jopa diabetes alttiuteen jne). Puhumattakaan tietenkin näiden asioiden vaikutuksista itsetuntoon, turhautumisen sietokykyyn ja masennuslukuihimme -ja kurjaliston syntyyn.

- Ja tällöin pitäisi vedota myös siihen kuinka kalliiksi tämä tulee kansantaloudellisesti. Nimittäin se tulee ihan prkl kalliiksi.

- Tämän lisäksi tietysti poikien tasa-arvo ongelmiin kuuluu tarha ja koululaitos, joissa ei ole mieskiintiöitä, eikä riittävästi liikuntaa, ei aggressio kasvatusta, eikä sen paremmin seksuaalikasvatusta.

- Myös kotoa puuttuu yhä useammalta lapselta elintärkeä "miehen malli", koska feminismin johdosta naiset eroilevat lasten isistä ennennäkemättömällä tavalla.

- Ja feminismin johdosta isät/miehisyys demonisoidaan yleisestikin jo kulttuurissamme -tai sitten mies esitetään vain jonkinlaisena pellenä, viihdyttäjänä ym.

- Myös äitien huikea juomalukujen ja väkivaltaisuuden nousu olisi tärkeä pointti esiin.

- Ja se, että täysiän kynnyksellä vain pojat vielä joutuvat palkattomaan kansalaisvelvollisuustyöhön.

- Tämän kaiken lisäksihän avioitumisikä on noussut ennennäkemättömän korkealle, samoin kuin yksinäisten sinkkutalouksien määrä. Ja on selvää että psykologinen ja seksuaalinen yksinäisyys tekee erittäin huonoa nuorelle miehelle, jonka hormonitoimintakin vaatisi naista joka päivä.


- - -


- Ja näistä ongelmista pitäisikin johtaa miesten kaikki kurjalisto, masennus, itsemurha ym ongelmat. Eikä tässä tarvisi silloin edes valehdella mitenkään, ei edes politisoida asiaa paljoa ; )

- Lisäksi pitäisi painottaa sitä, että miksi poikiin ei käytetä verorahoja heidän lapsuudessaan, vaikka he kuitenkin tutkitusti tekevät niitä aikuisena miehenä joka vuosi miljardeja enemmän valtiolle kuin naissukupuoli?

- - -

Tällaisen yhdistyksen taakse olisi erittäin helppo saada jäseniä (myös miehisiä miehiä), rahoittajia, sympatiaa jne. Lastenoikeudet, ihmisoikeudet ja hyväntekeväisyys on suurinta muotia rikkaittenkin parissa. Avaavaksi vertailuksi voisikin ottaa vaikkapa MLL, jolla on lähes 600 jaostoa näin pienessä maassa ; )

Anonyymi kirjoitti...

Tietysti voisi olla mahdollista, että kasvava, naisten yhteiskunnallista valtaa ja uria ajava power feminismi ei olisi kaikkein iloisin tällaisesta tasa-arvo ja ihmisoikeusliikkeestä ... eikä edes uhrifeminismi ; )

Anonyymi kirjoitti...

Tasa-arvoa pojille -lastenoikeusliike olisi ehkä se kaikkein osuvin nimi.

-

Tällöin voisi aina tarvittaessa kysyä tasa-arvoviranomaisilta ym poliitikoilta, että vastustatteko te ihan oikeasti lasten parasta ; ) Saako tämän mainita julkisesti jne ; )

Anonyymi kirjoitti...

Kenen luoma termi tämä uhrifeminismi on?