Feminismi ei edelleenkään tarkoita tasa-arvoa

Hanna Heimonen kirjoittaa otsikolla Tasa-arvoa – ei feminismiä.

Länsimainen nyky-yhteiskunta ei tarvitse feminismiä. Feminismin tavoitteena on tuoda naisille samat oikeudet kuin miehillekin. Miksi tällä vanhentuneella aatteella on edelleen niin paljon kannattajia, vaikka tavoite on jo saavutettu? Meitä naisia ei sorreta, meillä on äänioikeus, meillä on oikeus päättää kenen kanssa menemme naimisiin, teemmekö lapsia ja miten pukeudumme. Mieleeni ei äkkiseltään tullut yhtäkään naissukupuolen eriarvoisuusongelmaa. Pikaisen googletuksen tuloksena suurin murheenaihe feministeille näyttää olevan ”naisen euro”. On totta, että naiset tienaavat keskimäärin vähemmän kuin miehet, mutta keskiarvo selittyy yksinkertaisesti sillä, että miehet tekevät enemmän työtunteja ja päätyvät useammin parempipalkkaisiin ammatteihin. Kyse ei ole syrjinnästä tai siitä, että jollekulle maksettaisiin täysin samasta työtehtävästä eriarvoista palkkaa.

Naisten asevelvollisuus tai miesten tasa-arvoinen päätäntävalta huoltajuuskiistojen ja aborttien suhteen ei kuulosta sellaiselta, mitä olisin nähnyt feministien koskaan ajavan. Miehet kokevat eriarvoista kohtelua pienestä pitäen: koulujärjestelmä suosii tyttöjä, poikia syytetään kaikesta ja heitä pidetään huonompina.

Hanna on aivan oikeassa, minkä havainnon voimme vahvistaa kasomalla Naisjärjestöjen kannanottoa oikeus- ja työministeri Lindströmille.

Naisjärjestöjen kannanotto oikeus- ja työministeri Lindströmille

Naisjärjestöt koostuvat feministeistä. Monet feministi yrittävät väittää kivan kovaan, että feministit ajavat myös miesten asioita, mutta niin asia ei ole. Sen näkee katsomalla naisjärjestöjen kannanottoa:

1. Naisiin kohdistuva väkivalta: Täysimääräistä toimeenpanoa tukemaan tarvitaan realistinen toteuttamissuunnitelma, joka sisältää myös suunnitelman toimien resursoinnista.
2. Huoltajuus ja tapaamisoikeudet: Istanbulin sopimuksen artiklassa 31 valtio velvoitetaan toimimaan niin, ettei huoltajuus- tai tapaamisoikeussopimus vaaranna väkivaltaa kokeneen naisen, naisen perheen tai yhteisten lasten oikeutta turvallisuuteen ja väkivallattomaan elämään. 
3. Työelämän tasa-arvo: Huolehditaan naisten korkean työllisyysasteen säilymisestä työelämässä. 
4. Perheen ja työn yhdistäminen: Naisten korkea koulutustaso ja työllisyysaste ovat hyödyttäneet suuresti suomalaista yhteiskuntaa. Jos naisten osaamista ei jatkossa täysimääräisesti hyödynnetä työelämässä, heitetään hukkaan yhteisiä resursseja.
5. Naisten osuus päätöksenteossa: Naisten osuutta yhteiskunnallisessa ja talouselämän päätöksenteossa lisätään ja seurataan aktiivisesti tavoitteiden toteutumista.

Feministit eivät pyri edistämään miesten tasa-arvoa millään tavoin.

Jopa huoltajuuskysymys on saatu käännettyä naisten tasa-arvo-ongelmaksi.

Feministinen sosialidemokraattinen ohjelma?

Demarit yrittävät väen vängällä väittää mustaa valkoiseksi, eli feminisä miesten asiaksi.

Maria Rytkönen sanoo:

Yhtenä tarkoituksena on määritellä feminismi uudestaan. Se ei ole miesvihaa tai rintsikoiden polttamista. Se on ennen kaikkea tasa-arvoa ja laajemmin ymmärrettynä sortavien rakenteiden purkamista. "Toivomme, että saisimme myös miehet puhumaan feminismin puolesta. Feministinen järjestö ei voi olla sukupuolisesti rajoittunut, vaan kaikkien feministisestä politiikasta kiinnostuneiden pitää saada osallistua."

Höpö höpö. Kuten naisjärjestöjen kannanotosta selviää, käytäånnön feminismillä ei ole mitään tekemistä miesten asian ajamisen kanssa, eivätkä feministit keskity "rakenteiden purkuun", vaan konkreettisiin vaatimuksiin yksipuoliseksi naisten aseman parantamiseksi.