maanantaina, syyskuuta 28, 2015

Vihapuhe Unkaria ja Itä-Eurooppaa kohtaan

Hesarin jutussa Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalaista suututtavat leikkaukset, jotka kohdistuvat juuri hänen työnantajansa kaltaisiin kansalaisjärjestöihin.
"Olemme putoamassa pohjoismaisesta viiteryhmästä. Täällä YK:ssa Suomi on hyväksymässä julistusta, jossa tunnustetaan siirtolaisten positiivinen lisäarvo kestävään kehitykseen, ja samaan aikaan Suomessa on polttopulloiskuja pakolaisia vastaan."

"Tämä vie Suomen mielikuvissa samaan mustaan aukkoon Unkarin kanssa. Itä-Eurooppa on Suomen uusi viiteryhmä.
"
Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen toisti samat sanat aamutelevisiossa: on kauheaa, jos Suomi samaistuu itäblokin maihin, vaikka Suomen pitäisi kuulua viiteryhmältään Pohjoismaihin.

Vihapuhetta itäblokkia kohtaan

Lappalainen ja Teivainen näyttävät syyllistyvän vihapuheeseen leimatessaan Unkarin ja itäblokin muita huonommiksi kulttuureiksi.

On hämmästyttävää, että suvaitsevaisuuden sanansaattajat eivät näe malkaa omassa silmässään.

LINKKI:
Myös Tarja Halonen on rasistinen itäblokkia kohtaan
.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Seksissä on harvoin kyse pelkästä seksistä
Kun seksistä pihdataan, on pihdattu paljon muustakin, kirjoittaa Maaret Kallio

Anonyymi kirjoitti...

Neljännes naisista valehtelee seksikumppanien määrän – syykin paljastui

Unelmien miehen tavatessaan nainen tekee kaikkensa, jotta saisi uroksesta ikioman kumppanin. Tällöin neitokaiset saattavat sortua valehtelemaan asioita itsestään esimerkiksi totuutta silotellakseen. Yksi yleisimmistä valheista liittyy seksikumppaneiden määrään.

Seksivälineitä myyvä suuryritys Lovehoney paljastaa, että 27 prosenttia naisista valehtelee seksikumppaneidensa määrän alakanttiin. Naiset saattavat luulla, että uusi ihastus huolestuu, mikäli seksikumppaneiden määrä on ollut suuri ennen nykyistä miestä.

Miehet eivät kuitenkaan ole omien sanojensa mukaan kovinkaan ihmeissään, vaikka naisella olisi ollut useampi petikumppani ennen heitä.

Miehet puolestaan valehtelevat seksikumppaneiden määrän mielummin yläkanttiin. Kolmasosa kaksilahkeisista suurentelee ja rehvastelee kaatojen lukumäärällä. Miehet eivät kuitenkaan mielellään puhu entisistä heiloistaan. Naiset sortuvat ex-kumppaneiden parjaamiseen huomattavasti useammin.

Mitä merkitystä seksikumppaneiden määrällä on? Naiset uskovat, että sen perusteella voi määritellä miehen uskollisuuden ja kyvyn sitoutua parisuhteeseen. Onneksi suurin osa uutta kumppania tapailevista uskoo enemmän henkilön persoonallisiin ominaisuuksiin kuin petikavereiden määrään.

– Onnellisimpia pariskuntia ovat he, jotka eivät valehtele toisilleen ja pystyvät keskustelemaan avoimesti asioista – jopa makuuhuoneen puolella. Vaikka miehet ja naiset valehtelevat seksuaalisesta menneisyydestään, tulee muistaa, että suurin osa puhuu totta. Mitä ennemmän tietää kumppaninsa seksuaalisista mieltymyksistä, sitä enemmän pariskunta saa seksuaalista onnea jaettavaksi, Lovehoneyn tiedottaja tietää.

Anonyymi kirjoitti...

Naisalennus taas kerran:

Äiti kuristi lapsensa isää, joka kuoli – oikeus: ei ollutkaan henkirikos | Yle Uutiset | yle.fi

...
Oikeus katsoi kuitenkin, että nainen oli syyllistynyt vain törkeään pahoinpitelyyn ja mies avunantoon törkeään pahoinpitelyyn.
...

Anonyymi kirjoitti...

Analyysi: SAK:n ja Sipilän pokeri tuotti tasapelin: Sopu lähes varmaa

Kukaan ei halua suututtaa keski-ikäisiä naisia. Tämän työmarkkinapomot ja hallituksen SSS-miehet ymmärtävät siitäkin syystä, että heillä on puolisoina keski-ikäisiä naisia.

Anonyymi kirjoitti...

Naiset ja monikulttuuri-ideologia?

Ingrid Carlqvist's tale i Bruxelles: I want my country back - trykkefrihed.dk

Ulvova Ylläri kirjoitti...

Suomella menisi varmasti paljon paremmin, jos ei oltaisi jatkuvasti rähmällään joka suuntaan. Kaikki aika ja raha menee siihen, että yritetään näyttää hyvältä vaikka kulissien takana kaikki olisi päin persettä.

Tulee tunne, että elän valtavalla naisvaltaisella työpaikalla. Tärkeintä on näyttää hyvältä, substanssilla ei niin väliä. Mitään ei uskalla sanoa, koska sitä vatvotaan loputtomasti niin selän takana kuin naaman edessäkin. Klikkiytyminen johtaa siihen, että pienet ryhmät eivät puhu toisilleen ainoastaan siksi, että toisille ryhmille nyt vaan ei ole ollut tapana puhua. Jne. jne.

Hyvät sedät ja tädit: Lopettakaa poliittinen perseily, puhukaa asioista niiden oikeilla nimillä ja tehkää harkittujen johtopäätösten jälkeen se, mikä pitää tehdä. Tätä loputonta muiden mielipiteistä huolestumista ja maabrändäystä ei normaali ihminen enää jaksa katsella.

Homo kirjoitti...

Mitä helvetin kestävää kehitystä muka se on, että kehitysmaiden edesvastuutonta väestöräjähdystä tuetaan levittämällä ongelma entistä laajemmaksi ja vielä länsimaihin, joissa näiden henkilöiden hiilijalanjälki nousee entistäkin suuremmaksi? Lisäksi tämä kehitys on länsimaiden kannalta täysin kestämätöntä ja tulee johtamaan esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmän romahtamiseen.

Anonyymi kirjoitti...

Sunnuntailisät säilyvät - uudet työpaikat menetetään

Matkailu- ja ravintola-alan uudet työpaikat jäivät sitten syntymättä​. Hallitus päätti (28.9.2015) muuttaa esitystään ja jättää sunnuntai- ja ylityökorvauksen ennalleen. Hallituksen alkuperäinen esitys (8.9.2015) olisi leikannut - tai pikemminkin kohtuullistanut - nykyisen 100 prosentin sunnuntaityökorvauksen 75 prosenttiin. Hallituksen suunnanmuutos tyydyttää varmasti äänekkäitä julkisen sektorin työntekijöitä, mutta se jättää pettyneeksi yksityisen sektorin rakennemuutosta kaivanneet työnantajat ja yrittäjät.

Alkuperäinen esitys ehti herättää toiveikkuutta palvelualoilla. Matkailu- ja ravintolapalvelualan jäsenkyselyn (28.9.2015) mukaan jopa 70 prosenttia alan yrityksistä oli ollut valmiina työllistämään nykyistä enemmän mikäli hallituksen alkuperäinen esitys olisi mennyt läpi. Tällä hetkellä joka toinen ravintola on kiinni sunnuntaisin meidän kaupunkilaisten sekä vierailevien turistien harmiksi. Jo pelkästään ravintoloiden sunnuntaiovien avaaminen voisi tuoda useita tuhansia uusia työpaikkoja - puhumattakaan muista palvelualoista.

Sunnuntaityökorvausten korkean tason ylläpitäminen jatkaa edelleen pienyrittäjien ahdinkoa. Varsinkin kuluttaja-asiakkaista elävien palveluyritysten sunnuntain työvuorot kaatuvat itse yrittäjän niskaan, sillä tuplapalkkaa nostavaa henkilökuntaa ei kannata jatkossakaan pitää yhtään ylimääräistä.

Hallitus olisi voinut kuunnella laaja-alaisemmin yrittäjiä ennen suunnanmuutosta. Sunnuntaityökorvauksen kohtuullistamisen vaikutuksia olisi voitu tutkia alakohtaisesti, ja mahdollisesti tehdä niissä korjaavat toimenpiteet vaikkapa pienipalkkaisten julkisten sektorin työntekijöiden peruspalkkaan. Uudistuksen laaja-alaisemmat hyödyt yksityisellä sektorilla olisivat korvanneet haitat julkisella sektorilla.