Naisten osuuden kasvu pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on taittunut.
Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtorymissä on pieni. Suomessa johtajilla on poikkeuksellisen usein insinööritausta. Nämä ilmenevät Keskuskauppakamarin naisjohtajaselvityksestä.
Pörssiyhtiöissä on naisia toimitusjohtajina nyt ennätysmäärä eli viisi.
Sen sijaan johtoryhmissä naisten osuuden vuosia jatkunut tasainen kasvu on taittunut, naisia on nyt 20 prosenttia johtoryhmistä (2015: 21,5 %). Tämä ilmenee Keskuskauppakamarin naisjohtajaselvityksestä.
Syitä naisten heikkoon edustukseen voi etsiä johtajien taustoista. Pörssiyhtiöiden johtoryhmissä toimivilla henkilöillä on pääsääntöisesti ylempi korkeakoulututkinto nimenomaan kaupalliselta tai teknilliseltä alalta.
Teollisuusvaltainen elinkeinorakenteemme ja vakiintunut käytäntö on johtanut siihen, että Suomessa johtajilla on insinööritausta muita maita useammin. Kaikista johtoryhmän jäsenistä noin 38 prosentilla on teknillinen tutkinto. Kuitenkin kaikista Suomessa teknillisen koulutuksen saaneista henkilöistä naisten osuus on vain noin viidennes.
Samanaikaisesti pörssiyhtiöiden johtoryhmissä naisten osuus on ainoastaan 10 prosenttia kaikista teknillisen tutkinnon omaavista johtoryhmän jäsenistä.
- Mielenkiintoinen havainto on myös se, että monella pörssiyhtiön johtotehtäviin nousseella miehellä on alempi teknillinen tutkinto. Johtoryhmissä toimivilla naisilla alemman tason koulutus on selvästi harvinaisempaa. Tämä miesten ja naisten koulutustasoa koskeva ero näkyy selkeimmin juuri teknillisellä koulutusalalla, sanoo Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen.
Naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on kolminkertaistunut viimeisen reilun 10 vuoden aikana. Vielä vuonna 2003 ainoastaan seitsemän prosenttia pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä oli naisia.
Mitä jos työvoimatoimistossa ehkäistäisiin nuorten miesten syrjäytymistä tarjoamalla heille sääliseksiä?
Tällainen aihe on pari vuotta sitten ensi-iltansa saaneessa kotimaisessa lyhytelokuvassa Säälistäjät. Se tuli nyt katsottavaksi Yle Areenaan kuukauden ajaksi ja löytyy tämän linkin takaa. Uusimme elokuvasta tehdyn jutun, joka julkaistiin alun perin lokakuussa 2014.
Marraskuussa saa ensi-iltansa uusi kotimainen lyhytelokuva, jossa pureudutaan paljon puhuttuun syrjäytymisongelmaan mustan humoristisella tavalla. Hannaleena Haurun ohjaama puolituntinen Säälistäjät esitetään ensimmäistä kertaa yhteiskunnallisen elokuvan festivaali Lens Politicassa 22. marraskuuta.
Elokuvan juonessa työvoimatoimiston naiset ovat kaikessa hiljaisuudessa alkaneet tarjota sääliseksiä syrjäytymisuhan alaisille nuorukaisille, jotta potentiaaliset joukkosurmat saataisiin estettyä. Asiat mutkistuvat, kun työlleen omistautunut keski-ikäinen virkailija Mirja huomaa rakastuneensa yhteen asiakkaaseensa, 19-vuotiaaseen Markoon.
Käsikirjoituksesta vastaavat Hauru ja Tanja Heinänen. Idea sääliseksiä tarjoavista työkkärin naisista sai alkunsa kolmen vuoden takaisesta Aamulehden kolumnista. Sosiaalisessa mediassa laajasti kritisoidussa tekstissä esitettiin, että jos norjalainen Anders Breivik sekä suomalaiset kouluampujat Pekka-Eric Auvinen ja Matti Saari olisivat saaneet seksiä, kenestäkään heistä ei olisi tullut joukkomurhaajaa.
"Aluksi tuo näkemys tietysti ärsytti, mutta aika pian löysimme siitä myös humoristisia ulottuvuuksia", Hannaleena Hauru kertoo.
Säälistäjät-elokuvasta tuli siis satiirinen ja yhteiskuntakriittinen komedia. Myös Mirjan ja Markon rakkaustarina nousi lopputuloksessa keskeiseksi elementiksi.
"Kuvausten jälkeen huomasin, että leffasta tuli näyttelijöiden ansiosta huomattavasti herkempi kuin käsikirjoitusvaiheessa ajattelin. Hahmot ovat oikeita ihmisiä, eivät karikatyyrejä."
Miten elokuvassa käsiteltyyn ongelmaan, nuorten syrjäytymiseen, pitäisi Haurun mielestä tosielämässä puuttua?
"Ainakin ihmisten pitäisi välittää enemmän omista läheisistään. Välillä on joutunut menemään itseensä, kun on huomannut, miten helppoa on kääntää selkänsä kaverille, jolla menee huonommin. Ennen kuin alkaa syyttää Kelaa tai muita vastaavia tahoja, voisi yrittää itsekin jeesata kaveriaan" Hauru pohtii.
Osa Säälistäjien budjetista kerättiin pienimuotoisen yhteisrahoituksen avulla. Tekijät myivät ennakkoon kympin hintaisia lippuja Säälistäjien ensi-iltanäytökseen. Joukkoistamalla saatiin rahaa kasaan reilu tuhat euroa. Tuliko Haurulle kokeilun perusteella tunne, että yhteisörahoitus voisi toimia elokuvatuotannoissa laajemmassakin mittakaavassa?
"Kyllä ehdottomasti. Jännä juttu, mutta mielestäni leffan tekeminen oli paljon mielekkäämpää näin, kuin normaalien rahoituskuvioiden kanssa. Nyt oli tavallaan tulosvastuussa vain niille, jotka leffalipun ennakkoon ostivat."
Hauru, 31, valmistui maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen laitokselta vuonna 2011. Hän on ohjannut useita lyhytelokuvia jo ennen Säälistäjiä ja työstää parhaillaan ensimmäisen pitkän elokuvansa käsikirjoitusta.
"Se tulee olemaan nuortenelokuva ja komedia. Tarina kertoo kahden nuoren tytön ystävyydestä ja ensirakkaudesta. Mutta ei siitä vielä enempää tässä vaiheessa."
Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtotehtävissä vastaa heidän osuuttaan siinä viiteryhmässä, josta pörssiyhtiöiden johto valitaan. Esim. kevään 2016 ylioppilaskirjoituksissa 69% pitkän matematiikan laudatur-arvosanan kirjoittajista oli miespuolisia, 31% naispuolisia.
Big Brotherista tuttu Antti Kurhinen joutui Seiskan vaginatestiin.
Vaginahierojan uraa luova Antti haluaa tarjota naisille helpotusta alapään alueen ongelmiin ja kireyteen. Jotta hän pystyy hoitamaan naisia, on hänen tunnettava naisen anatomia.
Kuinka hyvin Antti suoriutuu Seiskan vaginatestistä? Katso video!
Yhdysvaltain Alt-Right- eli Alternative Right -liikkeen jäsenistöä yhdistää se ajatus, että valkoihoisia vastaan on menossa hyökkäys, joka vaatii vastahyökkäystä. Poliittinen korrektius ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat aseita, joilla yritetään tuhota valkoiset ja heidän kulttuurinsa, Alt-Right katsoo. Yhteinen johtotähti on myös äärioikeistolaisuus.
Donald Trump oli presidenttiehdokkaana Alt-Rightin idoli, joka liikkeen johtajan Richard Bertrand Spencerin mukaan loi elintilaa Alt-Rightille. Vaalivoittajana Trumpkin on alkanut näyttäytyä monille aivan liian liberaalina ja sovittelevana.
Internetiin tällä viikolla vuotaneet "Heil Trump" -huudot ja natsitervehdykset Alt-Rightin kokouksessa saivat Trumpin sanomaan, ettei ole moista tukea vailla.
Valkoisten ylivaltaa ajavan National Policy Institute (siirryt toiseen palveluun) -järjestön johtaja Richard Bertrand Spencer antoi Alternative Rightille nimen kahdeksan vuotta sitten. Hänen tavoitteenaan on tehdä Yhdysvalloista pelkästään valkoisten maa tavalla, jota hän kutsuu "rauhanomaiseksi etniseksi puhdistukseksi".
Se tarkoittaisi muiden kuin valkoisten eurooppalaisten maahanmuuton estämistä. Epäselvää on, mitä se tarkoittaisi nykyisille latino- tai mustille kansalaisille – tai maan alkuperäisasukkaille intiaaneille.
Right-Alt pitää kiinni rodun käsitteestä
Rodun käsite on vaihdellut eri aikoina ja eri kulttuureissa. Nykybiologien mukaan sen käyttäminen ihmisestä ei ole perusteltua, sillä ihmiset ovat geneettisesti hyvin yhtenäinen laji ihonväristä tai muista ulkonaisista eroista huolimatta.
Spencer on aivan eri mieltä tutkijoiden kanssa ja pitää heidän näkemystään epätieteellisenä. NPI:n tehtäväksi hän on määritellyt valkoisten herättämisen suojelemaan biologista ja kulttuurista jatkuvuuttaan.
Spencerin mukaan valtavirtainen konservatiivisuus on Alt-Rightin kannattajille hyödyttömän löysää nykyisessä – Spencerin sanoin – yltiörodullisessa maailmassa. Tänä ja viime vuonna Alt-Right on näyttäytynyt etenkin Syyrian sotapakolaisten maahantulon vastustajana ja saanut aiempaa enemmän huomiota.
Alt-Right ei kuitenkaan ole kiinteä, saati yksimielinen joukko, vaan painotuksia on monia, eivätkä kaikki ole keskenään suinkaan ristiriidattomia. Erimielisyyttä on jopa yhdestä äärioikeiston peruskysymyksestä: Ovatko juutalaiset pahan alku ja juuri? Osa Alt-Rightin johtajista – myös Spencer – on antisemiittejä, mutta joukossa on niitäkin, joille juutalaiset kuuluvat valkoisiin.
Naiskannattajien määrä on hyvin pieni
Alabaman yliopiston politologi George Hawley kirjoittaa kirjaa Alt-Right-liikkeestä. Hän summasi The Washington Post (siirryt toiseen palveluun) -lehden haastattelussa tällä viikolla haastattelujensa perusteella, että liike on rajoiltaan epämääräineni online-ilmiö, jonka ytimessä on kaipuu valkoisten ylivaltaan.
Mitä sitten tapahtuu, kun Yhdysvalloissa on vain valkoista väestöä? Siitä Alt-Rightissa ollaan monta mieltä. Niitäkin on, joiden mielestä kaikki muu voi hyvin jäädä ennalleen, Hawley kertoo.
Hawleyn mukaan tyypillinen Alt-Rightin jäsen on nuori tai nuorehko mies, collegessa tai sen käynyt, uskonnoltaan maallistunut tai ateisti. Naisten osuus Alt-Rightin ytimessä on todella pieni, eikä heitä sinne ehkä halutakaan: liike on voimakkaasti feminismin vastainen.
Hawley sanoo Alt-Rightin onnistuneen brändaamään itsensä koulutettujen nuorten miesten makuun: ironiseksi kieli-poskessa-liikkeeksi, sen sijaan että käyttövoimana olisi Ku Klux Klanin tai muiden ylivaltaliikkeiden tappava viha.
Vuosia sitten havahduin siihen, että olin tottunut puhumaan ikävään sävyyn keski-ikäisistä, valkoisista heteromiehistä. Nuorelle naiselle he olivat luonteva kiukun kohde: sedät kähmivät, sedät tytöttelivät, sedät syrjivät rekrytoinnissa. Sedillä oli valtaa, jota nuorilla naisilla ei ollut.
Kähminnästä kuuluikin olla kiukkuinen, mutta taisin unohtaa, että keski-ikäiset miehetkin ovat yksilöitä. Ryhmän leimaaminen muuttui hankalaksi, kun oma ja miehen keski-ikä alkoi lähestyä. Yllättäen mies oli keski-ikäisenä yhtä fiksu, empaattinen ja tasa-arvoa puolustava kuin ennenkin.
KUN feminismi muuttui, aloin aavistaa, miltä keski-ikäisistä miehistä saattaa tuntua. Nyt puhutaan intersektionaalisesta feminismistä. Ajattelusta, jossa puolustetaan kaikkien tasa-arvoa. Siis naisten lisäksi vaikka romanien, muslimien ja muunsukupuolisten.
Hyvä, ajattelin. Kaikkien tasa-arvoa on helppo kannattaa, ainakin periaatteessa. Ei se silti kovin kivalta tuntunut, kun nuoret feministit ärähtivät somekeskusteluissa, että turpa kiinni, tädit. Te ette tiedä, miten meitä syrjitään!
Oho. Ai minunko pitäisi pitää suuni kiinni? Eivätkö ne tajua, että en minä heitä syrji?
JOTAIN tämänkaltaista olen kuullut monen keski-ikäisen miehen pohtivan. Taasko minua syytetään jostain? Minunko vikani se muka on, että naisia ei palkata johtajiksi?
Rakas keski-ikäinen mies, ei, se ei ole sinun vikasi. Jos et kuulu kähmijöihin tai johtajiin, jotka syrjivät naisia, sinun on turha syyllistyä tasa-arvovaatimuksista. Kyse on rakenteiden ja kulttuurin muuttamisesta, ei siitä, kenen syytä epätasa-arvo on. Sitä paitsi tasa-arvo on sinunkin etusi.
Jos tasa-arvo etenisi, teillä miehillä olisi yhtäläiset velvollisuudet ja oikeudet vanhempina, asevelvollisuus ei olisi enää vain miesten juttu ja pikkupoika saisi vapaasti olla myös ujo, jos on ujoksi syntynyt.
”Keski-ikäiset miehet, emme me feministit teitä vihaa”
Vaan kaikkia miehiä ja poikia? Kova vakuuttelun tarve oikeastaan vain varmistaa sen, että juuri näin se on.
”Ryhmän leimaaminen muuttui hankalaksi, kun oma ja miehen keski-ikä alkoi lähestyä.”
Vihapuhe alkaa häiritä vasta silloin, kun se osuu omaan nilkkaan.
”KUN feminismi muuttui, aloin aavistaa, miltä keski-ikäisistä miehistä saattaa tuntua.”
Siitä sinä et tiedä yhtään mitään. Et tule koskaan tietämään.
”Kaikkien tasa-arvoa on helppo kannattaa, ainakin periaatteessa.”
Kaikkien paitsi miesten.
”Eivätkö ne tajua, että en minä heitä syrji?”
Miten niin et syrji? Sinäkö sen tiedät?
”Jos et kuulu kähmijöihin tai johtajiin, jotka syrjivät naisia, sinun on turha syyllistyä tasa-arvovaatimuksista. Kyse on rakenteiden ja kulttuurin muuttamisesta, ei siitä, kenen syytä epätasa-arvo on.”
Onpahan taas ylimielistä lässytystä, kuin pikkulapselle seliteltäisiin maailman menoa. Bitchsplaining.
Miehiä tässä on tosiasiassa vuosikaudet syytetty, mustamaalattu ja leimattu. Myös Helsingin Sanomissa. Myös toimittaja Satu Vasantolan kirjoittamissa jutuissa. Nyt yritetään sitten esittää jotain muuta. Turhaan.
”Sitä paitsi tasa-arvo on sinunkin etusi.”
Tasa-arvo kyllä, feminismi ei.
”Jos tasa-arvo etenisi, teillä miehillä olisi yhtäläiset velvollisuudet ja oikeudet vanhempina, asevelvollisuus ei olisi enää vain miesten juttu ja pikkupoika saisi vapaasti olla myös ujo, jos on ujoksi syntynyt.”
Miten feministit ovat miesten oikeuksia edistäneet ja miesten asemaa parantaneet? Feministijärjestöt ovat vastustaneet miehiä syrjivän lainsäädännön, kuten tasa-arvolain, uudistamista. He ovat vastustaneet naisten väkivaltaisuuden tutkimista ja sitä, että miehiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustettaisiin meillä tasa-arvoisesti. He ovat vastustaneet tasa-arvoisen aseman myöntämistä miesjärjestöille ja etäisien aseman parantamista sekä vieraannuttamisen kieltämistä. He eivät ole vaatineet tasa-arvoa asevelvollisuuteen, pojille ei-lääketieteellisistä syistä tehtävien ympärileikkausten kieltämistä tai poikiin kouluissa kohdistuvan syrjinnän lopettamista.
Feminismistä ei ole mitään hyötyä miehille (tuskin on naisillekaan), eikä sitä tasa-arvon edistämiseen tarvita.
Poikien ja miesten pitää saada olla, mitä he itse haluavat olla. Ujoja tai ei. Heidän on kelvattava sellaisina kuin he ovat, ihan siinä missä naistenkin. Tätä ei feministi taaskaan tajua.
Kansanedustajan mukaan myös prostituutiotulojen saaminen perintäkelpoiseksi olisi oleellinen uudistus.
Kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen ja 11 muun kansanedustajan lakialoitteella muutettaisiin rikoslakia niin, että seksuaalipalvelujen ostaminen tulee rangaistavaksi.
Vasemmistoliiton Anna Kontula ilmoitti eduskunnan täsistunnossa, ettei pidä lakiesitystä toivottavana useasta syystä. Hän totesi puhuvansa kielteisen kannan seksin oston kriminalisointiin ottaneen vasemmistoliiton kansanedustajana, seksityöaktivistina, väitöskirjan Suomessa tapahtuvasta seksityöstä tehneenä sosiologina ja Pro-tukipisteen hallituksen puheenjohtajana.
Kontulan mielestä lakiesitys "perustuu ketjupäätelmään, jonka mukaan ensinnäkin seksin oston kriminalisointi vähentäisi seksikauppaa yleensä ja toiseksi, että ihmiskaupan osuus seksikaupasta olisi sillä tavoin vakio, että seksikaupan väheneminen vähentäisi samalla myös ihmiskauppaa".
– Minä olen haastatellut satoja seksityöntekijöitä viidellä mantereella, ja aika usein minä kysyn heiltä, että mikä on se asia, minkä sinä kokisit, että sinun elämääsi eniten parantaisi, minkä pitäisi muuttua, että sinulla on asiat paremmin. Yksikään heistä ei ole sanonut, että jos tuo seksin osto kriminalisoitaisiin, niin minun elämäni olisi sitten vähän helpompaa, Anna Kontula totesi.
Hänen mukaansa suora ja konkreettinen yksittäinen toimi ihmiskaupan vähentämisessä ja uhrien auttamisessa olisi ulkomaalaislain käännytyspykälän poistaminen. Toinen keino auttaa jälkikäteen olisi suojelujärjestelmän pääsyehtojen helpottaminen.
– Prostituutiotulojen saattaminen perintäkelpoiseksi olisi vähintäänkin stigman kannalta oleellinen uudistus. Käytännössähän meillä on nyt tilanne, jossa sinä olet kyllä seksin myynnistä verovelvollinen, mutta jos asiakas jättää maksamatta, niin sinulla ei ole oikeutta periä näitä maksamatta jääneitä palkkioita, Anna Kontula sanoi.
– Viimeiseksi osuuskuntabordellit, jotka tarkoittaisivat pienimuotoisia yhteistoimintajärjestelyjä seksityöntekijöiden välillä, lisäisivät näiden keskinäistä autonomiaa ja vähentäisivät riippuvuutta paritusorganisaatioista, jotka ovat ihan keskeinen ympäristö myös ihmiskaupalle, hän jatkoi.
"Ohjesäännössä on Halosen mukaan muutamia aiheita, jotka erityisesti jakavat näkemyksiä.
– Näihin kuuluvat muun muassa hiustyyli, parta ja viikset sekä pinkan tekeminen, Halonen kertoo.
Halonen sanoo, että uudessa palvelusohjesäännössä sotilaan hiustyyli ja ulkoasu on määritelty aikaisempaa huomattavasti tarkemmin. Miesten hiusten on oltava edelleen lyhyiksi ja siistiksi leikatut sekä kammatut."
Sukupuolisyrjintää vaatia hiusten leikkaamista lyhyiksi vain miehiltä. Eikö puolustusvoimissa tarvitse noudattaa lakia?
Presidenttiehdokas, kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) ehdottaa, että kutsuntoihin kutsuttaisiin myös tytöt, jotta koko ikäluokalle voitaisiin tehdä seulontaa syrjäytymisen ja yksinäisyyden varalta. –Armeijan rinnalla kutsunnoissa kutsuttaisiin koko ikäluokka, kaikki pojat ja tytöt. Armeija hoitaisi oman hommansa niin kuin tähänkin asti poikien kanssa ja halukkaiden tyttöjen kanssa, mutta sitten muut viranomaiset voisivat terveydenhuollon puolella tehdä läpileikkauksen koko ikäluokkaan, Vanhanen sanoo Uudelle Suomelle.
–Käytäisiin keskustelua koulutussuunnitelmista ja työsuunnitelmista, mitä terveydelle kuuluu ja muuta. Se antaisi mahdollisuuden tällaiseen seulontaan. Viranomaiset saattaisivat pystyä poimimaan sieltä riskiryhmään kuuluvia myös yksinäisyyden kannalta, hän kertoo.
Vanhanen patistaa kuntia tarttumaan asiaan.
–Nyt kun uudet kunnat miettivät omaa toimintaansa, sinne jää kuitenkin koulutus ja terveyden edistäminen tehtäviksi, tämä saattaisi aivan hyvin sopia kuntien tehtäväksi, hän sanoo.
–Armeijahan toteuttaa kutsunnat usein kuntien kanssa yhteistyössä, usein käytetään kuntien tiloja, Vanhanen toteaa.
Vanhanen kertoo saaneensa idean koko ikäluokan kutsunnoista keskustanuorten piiristä. Hän nosti asian esiin eilen keskiviikkona Ylen A2-illassa, jossa aiheena oli yksinäisyys.
Hänen mielestään seulominen olisi hyvä tehdä juuri armeijaiässä, kun ammattikoulu tai lukio on ohi tai loppusuoralla.
–Yhteiskunnan tiukempi ote lapsiin ja nuoriin loppuu sillä hetkellä. Se olisi vielä vaihe, jossa kaikki saataisiin koolle, ja he vielä noudattaisivat kutsua, Vanhanen sanoo.
Hallitus ei ole Vanhasen mukaan kuitenkaan kannustamassa kuntia asiassa.
–Kyllä kunnilla on hurjan iso autonomia, ja kuntien tehtäviin tämä kuuluu. Ei kuntienkaan aina pitäisi odottaa, että hallitus sanoo mitä tehdään, hän toteaa.
Vanhanen korostaa, että kyse on yksinäisyyden lisäksi fyysisestä terveydestä.
–Yksi huolestuttava seuraus, minkä takia tämä yksinäisyysiltakin Ylellä järjestettiin, oli se, että kytkentä meidän peruskansantauteihin on aika vahva. Alkoholismiriski kasvaa, liikalihavuuden riski kasvaa, liikunnan vähäisyyden riski ja yleinen toimintakyvyn heikentymisriski kasvavat. Lihavuuteen liittyy myös diabetesriski. Terveyden edistämisen näkökulmasta etenkin nuorten kohdalla voisi terveydenhuoltoviranomaisella vähän velvoitekin antaa ohjeita ja patistaa.
–Ja ehkä se herättäisi nuoren itsensäkin. Ehkä vanhemmatkin siinä voisivat puuttua, hän pohtii.
Ylen A2-illassa pohdittiin ratkaisuja yksinäisyyteen. Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne korosti, että myös köyhien perheiden lapsille pitää saada mahdollisuus koulun jälkeisiin harrastuksiin. Vihreiden varapuheenjohtaja, köyhyystutkija Maria Ohisalo osallistui keskusteluun Twitterissä.
–Leipäjohont pitäisi miettiä uusiksi, ovat matalan kynnyksen paikkoja kohtaamisille, mutta myös muuta kuin nälkää pitäisi poistaa, Ohisalo kirjoitti.
Onhan tässä tullut järkytystä järkytyksen perään. Vuosi 2016 on litania: Brexit, Trump, jakautunut kansakunta, faktojen jälkeinen maailma, tunteet. Vuodesta saisi hyvän naamiaisteeman, kaveri päivitti Facebookiin.
Tietysti tapahtumille on noussut myös vastareaktio, jota ei saa kutsua ”toiseksi ääripääksi”. Kun Trump kerran valehtelee suut ja silmät täyteen, lyödään sitten twitterit täyteen faktoja: populistit ovat rasisteja ja seksistejä, ja se pitää sanoa ääneen mahdollisimman kovaa.
Ikävä kyllä se ei auta.
Itsetutkiskelun syvissä vesissä räpiköivä amerikkalaismedia on kaivanut esiin joitakin tutkimuksia.
Selittävään journalismiin – siis vaikeiden faktojen ymmärrettäväksi tekemiseen – erikoistunut Vox-sivusto haastatteli Stanfordin yliopiston sosiaalipsykologia, joka sanoi: ”Ihmisten kutsuminen rasisteiksi, seksisteiksi ja ksenofobeiksi ei johda yhtään mihinkään. Tiedämme tutkimuksista, että kun ihmiset kokevat itsensä uhatuiksi, he eivät voi muuttua eivätkä kuuntele.”
Voxin päätelmien mukaan syytteleminen nimillä, joita syytetyt eivät tunnista, saa puolustuskannalle, mikä oikeastaan vain vahvistaa valkoista ylivaltaa.
Ei auta naureskella, että nyt etuoikeutettu keski-ikäinen mies kokee olevansa vähemmistöä, voi raukkaa. Ihmisillä on omat ongelmansa, ja jos niitä ei kuunnella, ihmisiä ei saa kuuntelemaan muidenkaan ongelmia.
Luonnollisestikaan tämä ei tarkoita, etteikö rasismista, seksismistä tai muukalaisvihasta pitäisi puhua. Tietysti pitää.
Voxin haastattelemat tutkijat päätyvät ehdottamaan julkisia tiloja, joissa ihmiset voisivat kohdata ja jutella empaattisessa mielentilassa toistensa kanssa. Se kuulostaa hieman utopistiselta, mutta kuka tahansa ymmärtää, että ymmärrys kasvaa tutustumisen kautta.
Kestäisi tietysti ikuisuuden keskustella rakentavasti jokaisen ennakkoluuloisen kanssa heidän ja maailman ongelmista. Mutta itsensä populisteja fiksummiksi ylentävillä ihmisillä luulisi olevan muitakin keinoja kuin populistien harrastama jeesustelu ja huutelu.
Kirjoittaja Aurora Rämö on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Match. Viikonlopuksi on sovittu treffit. Mies vaikuttaa kaikin puolin lupaavalta. Hän on pitkä ja urheilullinen. Hurmaava hymy yltää silmiin saakka. Kaiken kukkuraksi keskustelu luistaa hyvin, puhelimessa ja viesteissä. Odotukset ovat korkealla.
Kun perjantai vihdoin koittaa, mies osoittaa olevansa kaikkea sitä – jopa enemmän kuin Heidi on uskaltanut toivoa. Lopuksi suudellaan ja todetaan, että kipinä on syttynyt molemmin puolin. Uudet treffit sovitaan seuraavalle päivälle.
Sinne mies ei kuitenkaan ikinä saavu. Hän on kadonnut kuin tuhka tuuleen.
Treffejä kotipaikkakunnan ulkopuolella
Heidi, 33, liittyi Tinderiin muutama vuosi sitten. Sovellus on tuonut elämään paljon uusia tuttavuuksia, osa pidempiaikaisia, osa olisi saanut jäädä jututtamatta.
– Liityin lähinnä sen takia, että kotikaupungissa ei löytynyt sellaista seuraa, jota olisin halunnut. Kokeilunhalua oli, että voisiko täältä löytyä kumppani.
Alku ei ollut lupaava. Käyttäjiä oli 160 kilometrin maksimialueella vain vähän, ja kiinnostavia treffikumppaneita vielä vähemmän. Seuraa on kuitenkin löytynyt. Kommunikointi on edennyt viestittelyn asteelle useamman kymmenen miehen kanssa.
– Aika monen kanssa olen kirjoitellut. Hyvin äkkiä, jos ei tule vastakaikua puolin tai toisin, juttu lopahtaa. Se on aika raadollista touhua.
Heidi on tavannut kasvokkain kymmenkunta Tinderissä tapaamaansa miestä, lähes kaikki ovat kotipaikkakunnan ulkopuolelta.
– Aika rohkeasti olen lähtenyt tapaamaan muillekin paikkakunnille. Harvemmin kotipaikkakunnallani tapasinkaan ketään, Heidi kertoo.
Suurin osa tavatuista miehistä on ollut Heidin mukaan hyviä tyyppejä, mutta se jokin on vain jäänyt puuttumaan. Muutamista on tullut kavereita.
– Ihan normaaleja ihmisiä ovat olleet pääsääntöisesti. Ei ole vain klikannut sen enempää.
– Sammakoitakin on mahtunut joukkoon, hän kertoo ja muistot alkavat jo naurattaa.
Feministeissä on ainoastaan yksi hauska puoli ja se on se, että tätä materiaalia ei ihan oikeasti tarvitse edes keksiä. Feministit ovat kuin legendaarisen Pahkasian sivuilta hypänneitä hahmoja, jotka luovat tätä kontenttia itsestään.
Dosentti Pauliina Aarva käyttää käsitettä täydentävät hoidot. Samoilla linjoilla on muuramelainen vyöhyketerapeutti Sini Laukkanen. ... Täydentävistä hoidoista on vaikea keskustella asiallisesti ja rakentavasti. Kiistan ydin lienee lääketieteen kannalta se, millaisiin teorioihin täydentävät hoidot perustuvat, ja onko hoidoilla tieteellisesti todistettavia hyötyjä - Täydentävien hoitojen puolella taas se, tunnustetaanko hoidoista saadut hyvät kokemukset ja kokonaisvaltaisen hoidon hyödyt. ... – Kyse on siitä, kenellä yhteiskunnassa on valta määritellä, mikä ja millainen tieteellinen näyttö on oikeaa ja riittävää käytännön terveydenhuollon päätöksentekoa varten. Lääketieteessä nojataan pääasiassa RCT:hen (randomized controlled trials), mikä sopii huonosti kehomielihoitojen hyötyjen tutkimiseen, sanoo terveyden edistämisen dosentti Pauliina Aarva.
Myös Tampereen yliopiston tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Pia Vuolanto ottaa esiin tutkimuskulttuurien epäsuhdan.
– Tällainen [täydentävistä hoidoista etsittävä] tieto ei ehkä ole tavoitettavissa esimerkiksi kaksoissokkokokeilla. Jollain tavalla tämä saattaa uhata sitä tutkimusmenetelmäpatteristoa, joka lääketieteellä on käytössään.
Tutkimusmenetelmien ristiriita ei ole ainoa jännite, joka lääketieteen ja täydentävien hoitojen välillä vallitsee. Pia Vuolanto on tutkinut konfliktia sekä väitöskirjassaan että myöhemmissä tutkimuksissa.
– Konflikti perustuu erilaisiin käsityksiin tiedosta, tieteestä ja tutkimuksesta. Konfliktissa ei pystytä kohtaamaan toista osapuolta erilaisten tietokäsitysten takia. Konfliktin toisella puolella on tieteeseen uskovat, ne joiden mielestä tiede on oikeutetuin tapa tietää maailmasta. Toisella puolella ovat ne, jotka uskovat kokemukseen. He ensisijaistavat tunteen, tuntemuksen, uskon ja toivon, ja sitä kautta ymmärtävät oman kehon toimintaa, Pia Vuolanto tiivistää. ... – Suomessa tietoa on saatavilla heikosti. Meillä ei ole mitään tietopankkia tai keskusta, josta potilas voisi hakea luotettavaa tietoa siitä, miten näitä hoitoja on tutkittu ja mitä tuloksia on saatu. Suomen tilanne on aika poikkeuksellinen: Ruotsissa on kaksikin vaihtoehtolääketieteen keskusta, Tanskassa yksi, ja Norjassa yksi, joka saa rahoituksensa sosiaali- ja terveysministeriöltä, kertoo tutkija Pia Vuolanto. ... Kun jyväskyläläinen Ambrosia Valoriihi vuonna 2005 ensimmäisen kerran sairastui rintasyöpään, hän alkoi etsiä tietoa syövästä sekä lääkäreiltä että muualta. Saatuaan tietää, millaista syöpää hän sairasti, millä todennäköisyyksillä eri hoitomuodot vaikuttivat ja millaisia rasitteita hänellä oli suvun puolelta, Valoriihi laski omia todennäköisyyksiään selvitä. Hän teki päätöksen jättää säde- ja sytostaattihoidot ottamatta. Kasvain leikattiin, ja sen jälkeen Valoriihi hoiti itseään ruokavalion muutoksella, runsaalla hapella, vitamiinihoidoilla, akupunktiolla ja energiahoidoilla.
– Sekä läheisiltä että hoitohenkilökunnalta tuli painetta ottaa säde- ja sytostaattihoidot vastaan. Lääkärit eivät niinkään painostaneet, mutta hoitajat sanoivat esimerkiksi, että etkö tiedä, miten kalliita hoitoja nämä ovat, ja etkö ajattele lapsiasi.
Vuonna 2014 Valoriihi kohtasi toisen rintasyövän, eri kohdassa – ja teki jälleen saman ratkaisun. ... – Haluaisin myös muistuttaa, että kaikki ihmiset eivät yksinkertaisesti voi ottaa kaikkia hoitoja vastaan, esimerkiksi sähköyliherkät. Silloin ei auta kuin turvautua muuhun hoitoon. ... – Jos hyväksyttäisiin erilaiset tietokäsitykset, näkemykset, maailmankuvat ja viitekehykset, ja lähdettäisiinkin liikkeelle siitä, että potilas olisi keskiössä, ehdottaa tutkija Pia Vuolanto. ... – Meissä on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen puoli. Se, mitä ei voida luonnontieteellisesti nähdä, voidaan ehkä tavoittaa vain täydentävillä hoidoilla. Siksi pitäisi päästä läheisempään vuoropuheluun eri hoitomuotojen kesken. Kokonaisvaltainen näkemys terveydestä voidaan saada aikaan vain vuoropuhelulla. Sitä voisi verrata vaikka ihmiskehoon: kun kaikki kehon osat toimivat hyvin yhteistyössä, ihminen on terve, sanoo Ambrosia Valoriihi.
Myös tutkimusta ja tietoa tarvitaan lisää.
– Suomessa täytyy kysyä kysymyksiä vaihtoehtohoidoista, niitä täytyy tutkia ja niistä täytyy tiedottaa, sekä hoitohenkilökunnalle että kansalaisille. Näiden avulla keskustelua voidaan rakentaa pois huuhaaksi leimaamisesta ja lähtökohtaisesta torjunnasta kohti rakentavaa keskustelua, sanoo Pia Vuolanto.
"Riippumatta siitä, mitä haastateltava sanoo, niin toimittaja on edelleen vastuussa siitä, että sanottu on totta. Turkkila taas katsoo vastuunsa rajoittuvan vain lausuntojen kirjaamiseen. Se osoittaa, että hän ei ole ymmärtänyt, mistä journalismissa on kysymys, vaan pelaa ihan eri pelikentällä."
Hesari julkaisi sunnuntaina laajan jutun miehille suunnatuista seksiroboteista.
Robotit ovat aidon naisen näköisiä. Niiden kanssa siis rakastellaan tai pussaillaan tai niiden päälle pissataan.
Artikkelin kirjoittaja oli mies. Nykymiehet ovat naisia saadakseen omaksuneet nöyristelevän puhetavan, joissa miesten seksuaalisuus täytyy aina kuvata säälittävänä, naurettavana ja likaisena. Siksi juttu oli koomisen jeesusteleva.
Hesari oli haastatellut robottietiikan tutkijaa Kathleen Richardsonia, joka johtaa kampanjaa seksirobottien kieltämiseksi. Richardson käytti seksirobotteja vastustaessaan - faktojen jälkeiseen aikaamme sopivasti - feministien stiiknafuulia-sanaa "sukupuolittunut valtajärjestelmä". Hänen mukaansa seksirobotit "esineellistävät naista" ja ne on suunnattu miehille, jotka "haluavat täydellisen vallan kumppaniinsa".
Täydellinen valta? Esineellistäminen? Kuulostaa tutulta. Seksirobotteja on nähkääs ollut olemassa jo vuosisatoja ja ne on suunnattu lähinnä naisille. Näiden hieromasauvojen kauppa on miljardibisnes, ja kotirouvat järjestävät Tupperware-kutsuja, joissa kaupataan dildoja ja juodaan pakuriteetä.
Ja juuri niillä hieromasauvoilla nainen esineellistää miestä. Dildon käyttäjällähän on täydellinen valta seksikumppaniinsa.
Kun Hesarin jutussa paheksuttiin sitä, että miehet haluavat seksiroboteilleen kasvot, niin naiset taas eivät halua. Miehet on typistetty pelkiksi siittimiksi. Toki nainen voi fantasioida masturboinnin aikana mistä huvittaa, vaikka pääministerin Terrafame-piposta tai kahdeksasta hevosesta. Tai molemmista. Silti dildojen muoto ja ulkonäkö jäljittelee miehen siitintä. Hieromasauvat ovat siis myös pahemmanlaatuista kulttuurista omimista.
Tuota miesten esineellistämistä ja typistämistä pelkäksi penikseksi Hesari ei tietenkään noteeraa. Viimeksi heinäkuussa Hesarin NYT-liitteessä esiteltiin täysin kritiikittä ja ylistäen suomalaiskeksintö, puusta tehty hieromasauva. Puudildon tekijä oli saanut tukea verorahoista eli Tekesiltä.
Vastaava puupimppi tai pumpattava Barbara olisi saanut aikaan korkeintaan hihittelevän artikkelin, jossa miehen seksuaalisuus olisi kuvattu taas vallanhaluisena ja mies säälittävänä reppanana.
Jos seksirobotteja tai turpeesta tehtyjä ekovaginoita myytäisiin edes murto-osa dildojen määrästä, olisi heti joku yliopiston mutu-tutkija selittämässä sen naisia alistavaksi.
Eivät seksirobotit ketään esineellistä. Ne ovat hyvä keino auttaa meitä miehiä, jotka emme muuten saa seksiä. Lisäksi seksirobotit ovat oiva tapa vähentää esimerkiksi pedofilian uhreja. Noin 2-5 prosentilla miehistä on pedofiilisiä taipumuksia. Varovaisenkin arvion mukaan Suomessa on ainakin 40 000 pedofiiliä. Ja pedofiili ei siis ole rikollinen. Lasten hyväksikäyttäjä on. Sivistysvaltiossa ei ole ajatuspoliiseja. Joten kenenkään ei pitäisi valvoa, vaikka joku fantasioisi panevansa Nalle Puhia, Nasun katsellessa vieressä.
Aiempi moraalipaniikin kohde, pornografia, on jo ollut isoksi hyödyksi. Se on antanut mahdollisuuden seksiin niille, joilla on vaikeuksia löytää kumppania tai saada fetissiensä mukaista seksiä parisuhteessaan. Maissa, joissa porno on sallittua, on huomattavasti vähemmän raiskauksia kuin pornon kieltävissä valtioissa.
Dildot ovat loistava keksintö, seksirobotit vielä parempi. Ne antavat yksinäisille mahdollisuuden toteuttaa seksuaalisuuttaan.
Hienointa on, että miehet - toisin kuin dildoja ostavat naiset - eivät halua vain haaroväliä. Miehet haluavat kasvot, miehet haluavat koko naisen. Naisille me miehet taas olemme pelkkiä siittimiä.
Siinä missä naiset ovat oikeutettuja hieromasauvoihinsa, miesten pitää olla ihan samalla tavalla oikeutettuja seksirobotteihin. Ja robotteja saavat tietysti käyttää myös naiset ja dildoja miehet.
20 kommenttia:
Ukrainan sisäministeri kertoo: Opettajatar yritti myydä 13-vuotiaan oppilaansa ihmiskauppiaille – aikeissa oli poistaa sisäelimet - Ulkomaat - Ilta-Sanomat
Tämä syy vaikuttaa siihen, että naisia on niin vähän pörssiyhtiöiden johtoryhmissä
Naisten osuuden kasvu pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on taittunut.
Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtorymissä on pieni.
Suomessa johtajilla on poikkeuksellisen usein insinööritausta.
Nämä ilmenevät Keskuskauppakamarin naisjohtajaselvityksestä.
Pörssiyhtiöissä on naisia toimitusjohtajina nyt ennätysmäärä eli viisi.
Sen sijaan johtoryhmissä naisten osuuden vuosia jatkunut tasainen kasvu on taittunut, naisia on nyt 20 prosenttia johtoryhmistä (2015: 21,5 %). Tämä ilmenee Keskuskauppakamarin naisjohtajaselvityksestä.
Syitä naisten heikkoon edustukseen voi etsiä johtajien taustoista. Pörssiyhtiöiden johtoryhmissä toimivilla henkilöillä on pääsääntöisesti ylempi korkeakoulututkinto nimenomaan kaupalliselta tai teknilliseltä alalta.
Teollisuusvaltainen elinkeinorakenteemme ja vakiintunut käytäntö on johtanut siihen, että Suomessa johtajilla on insinööritausta muita maita useammin. Kaikista johtoryhmän jäsenistä noin 38 prosentilla on teknillinen tutkinto. Kuitenkin kaikista Suomessa teknillisen koulutuksen saaneista henkilöistä naisten osuus on vain noin viidennes.
Samanaikaisesti pörssiyhtiöiden johtoryhmissä naisten osuus on ainoastaan 10 prosenttia kaikista teknillisen tutkinnon omaavista johtoryhmän jäsenistä.
- Mielenkiintoinen havainto on myös se, että monella pörssiyhtiön johtotehtäviin nousseella miehellä on alempi teknillinen tutkinto. Johtoryhmissä toimivilla naisilla alemman tason koulutus on selvästi harvinaisempaa. Tämä miesten ja naisten koulutustasoa koskeva ero näkyy selkeimmin juuri teknillisellä koulutusalalla, sanoo Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen.
Naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on kolminkertaistunut viimeisen reilun 10 vuoden aikana. Vielä vuonna 2003 ainoastaan seitsemän prosenttia pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä oli naisia.
Työkkärin naiset tarjoavat sääliseksiä reppanamiehille kotimaisessa elokuvassa, jonka voi nyt katsoa Yle Areenasta
Mitä jos työvoimatoimistossa ehkäistäisiin nuorten miesten syrjäytymistä tarjoamalla heille sääliseksiä?
Tällainen aihe on pari vuotta sitten ensi-iltansa saaneessa kotimaisessa lyhytelokuvassa Säälistäjät. Se tuli nyt katsottavaksi Yle Areenaan kuukauden ajaksi ja löytyy tämän linkin takaa. Uusimme elokuvasta tehdyn jutun, joka julkaistiin alun perin lokakuussa 2014.
Marraskuussa saa ensi-iltansa uusi kotimainen lyhytelokuva, jossa pureudutaan paljon puhuttuun syrjäytymisongelmaan mustan humoristisella tavalla. Hannaleena Haurun ohjaama puolituntinen Säälistäjät esitetään ensimmäistä kertaa yhteiskunnallisen elokuvan festivaali Lens Politicassa 22. marraskuuta.
Elokuvan juonessa työvoimatoimiston naiset ovat kaikessa hiljaisuudessa alkaneet tarjota sääliseksiä syrjäytymisuhan alaisille nuorukaisille, jotta potentiaaliset joukkosurmat saataisiin estettyä. Asiat mutkistuvat, kun työlleen omistautunut keski-ikäinen virkailija Mirja huomaa rakastuneensa yhteen asiakkaaseensa, 19-vuotiaaseen Markoon.
Käsikirjoituksesta vastaavat Hauru ja Tanja Heinänen. Idea sääliseksiä tarjoavista työkkärin naisista sai alkunsa kolmen vuoden takaisesta Aamulehden kolumnista. Sosiaalisessa mediassa laajasti kritisoidussa tekstissä esitettiin, että jos norjalainen Anders Breivik sekä suomalaiset kouluampujat Pekka-Eric Auvinen ja Matti Saari olisivat saaneet seksiä, kenestäkään heistä ei olisi tullut joukkomurhaajaa.
"Aluksi tuo näkemys tietysti ärsytti, mutta aika pian löysimme siitä myös humoristisia ulottuvuuksia", Hannaleena Hauru kertoo.
Säälistäjät-elokuvasta tuli siis satiirinen ja yhteiskuntakriittinen komedia. Myös Mirjan ja Markon rakkaustarina nousi lopputuloksessa keskeiseksi elementiksi.
"Kuvausten jälkeen huomasin, että leffasta tuli näyttelijöiden ansiosta huomattavasti herkempi kuin käsikirjoitusvaiheessa ajattelin. Hahmot ovat oikeita ihmisiä, eivät karikatyyrejä."
Miten elokuvassa käsiteltyyn ongelmaan, nuorten syrjäytymiseen, pitäisi Haurun mielestä tosielämässä puuttua?
"Ainakin ihmisten pitäisi välittää enemmän omista läheisistään. Välillä on joutunut menemään itseensä, kun on huomannut, miten helppoa on kääntää selkänsä kaverille, jolla menee huonommin. Ennen kuin alkaa syyttää Kelaa tai muita vastaavia tahoja, voisi yrittää itsekin jeesata kaveriaan" Hauru pohtii.
Osa Säälistäjien budjetista kerättiin pienimuotoisen yhteisrahoituksen avulla. Tekijät myivät ennakkoon kympin hintaisia lippuja Säälistäjien ensi-iltanäytökseen. Joukkoistamalla saatiin rahaa kasaan reilu tuhat euroa. Tuliko Haurulle kokeilun perusteella tunne, että yhteisörahoitus voisi toimia elokuvatuotannoissa laajemmassakin mittakaavassa?
"Kyllä ehdottomasti. Jännä juttu, mutta mielestäni leffan tekeminen oli paljon mielekkäämpää näin, kuin normaalien rahoituskuvioiden kanssa. Nyt oli tavallaan tulosvastuussa vain niille, jotka leffalipun ennakkoon ostivat."
Hauru, 31, valmistui maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen laitokselta vuonna 2011. Hän on ohjannut useita lyhytelokuvia jo ennen Säälistäjiä ja työstää parhaillaan ensimmäisen pitkän elokuvansa käsikirjoitusta.
"Se tulee olemaan nuortenelokuva ja komedia. Tarina kertoo kahden nuoren tytön ystävyydestä ja ensirakkaudesta. Mutta ei siitä vielä enempää tässä vaiheessa."
Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtotehtävissä vastaa heidän osuuttaan siinä viiteryhmässä, josta pörssiyhtiöiden johto valitaan. Esim. kevään 2016 ylioppilaskirjoituksissa 69% pitkän matematiikan laudatur-arvosanan kirjoittajista oli miespuolisia, 31% naispuolisia.
Seiskan vaginatesti – miten hyvin vaginahieroja Antti Kurhinen tuntee naisen anatomian?
Big Brotherista tuttu Antti Kurhinen joutui Seiskan vaginatestiin.
Vaginahierojan uraa luova Antti haluaa tarjota naisille helpotusta alapään alueen ongelmiin ja kireyteen. Jotta hän pystyy hoitamaan naisia, on hänen tunnettava naisen anatomia.
Kuinka hyvin Antti suoriutuu Seiskan vaginatestistä? Katso video!
USA:n Alt-Right on nuorehkojen miesten liike, joka ajaa valkoisten ylivaltaa internetin voimalla
Donald Trump oli liikkeen idoli, mutta torjui sen tuen, kun verkossa levisi video natsitervehdyksistä.
Yhdysvaltain Alt-Right- eli Alternative Right -liikkeen jäsenistöä yhdistää se ajatus, että valkoihoisia vastaan on menossa hyökkäys, joka vaatii vastahyökkäystä. Poliittinen korrektius ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat aseita, joilla yritetään tuhota valkoiset ja heidän kulttuurinsa, Alt-Right katsoo. Yhteinen johtotähti on myös äärioikeistolaisuus.
Donald Trump oli presidenttiehdokkaana Alt-Rightin idoli, joka liikkeen johtajan Richard Bertrand Spencerin mukaan loi elintilaa Alt-Rightille. Vaalivoittajana Trumpkin on alkanut näyttäytyä monille aivan liian liberaalina ja sovittelevana.
Internetiin tällä viikolla vuotaneet "Heil Trump" -huudot ja natsitervehdykset Alt-Rightin kokouksessa saivat Trumpin sanomaan, ettei ole moista tukea vailla.
Valkoisten ylivaltaa ajavan National Policy Institute (siirryt toiseen palveluun) -järjestön johtaja Richard Bertrand Spencer antoi Alternative Rightille nimen kahdeksan vuotta sitten. Hänen tavoitteenaan on tehdä Yhdysvalloista pelkästään valkoisten maa tavalla, jota hän kutsuu "rauhanomaiseksi etniseksi puhdistukseksi".
Se tarkoittaisi muiden kuin valkoisten eurooppalaisten maahanmuuton estämistä. Epäselvää on, mitä se tarkoittaisi nykyisille latino- tai mustille kansalaisille – tai maan alkuperäisasukkaille intiaaneille.
Right-Alt pitää kiinni rodun käsitteestä
Rodun käsite on vaihdellut eri aikoina ja eri kulttuureissa. Nykybiologien mukaan sen käyttäminen ihmisestä ei ole perusteltua, sillä ihmiset ovat geneettisesti hyvin yhtenäinen laji ihonväristä tai muista ulkonaisista eroista huolimatta.
Spencer on aivan eri mieltä tutkijoiden kanssa ja pitää heidän näkemystään epätieteellisenä. NPI:n tehtäväksi hän on määritellyt valkoisten herättämisen suojelemaan biologista ja kulttuurista jatkuvuuttaan.
Spencerin mukaan valtavirtainen konservatiivisuus on Alt-Rightin kannattajille hyödyttömän löysää nykyisessä – Spencerin sanoin – yltiörodullisessa maailmassa. Tänä ja viime vuonna Alt-Right on näyttäytynyt etenkin Syyrian sotapakolaisten maahantulon vastustajana ja saanut aiempaa enemmän huomiota.
Alt-Right ei kuitenkaan ole kiinteä, saati yksimielinen joukko, vaan painotuksia on monia, eivätkä kaikki ole keskenään suinkaan ristiriidattomia. Erimielisyyttä on jopa yhdestä äärioikeiston peruskysymyksestä: Ovatko juutalaiset pahan alku ja juuri? Osa Alt-Rightin johtajista – myös Spencer – on antisemiittejä, mutta joukossa on niitäkin, joille juutalaiset kuuluvat valkoisiin.
Naiskannattajien määrä on hyvin pieni
Alabaman yliopiston politologi George Hawley kirjoittaa kirjaa Alt-Right-liikkeestä. Hän summasi The Washington Post (siirryt toiseen palveluun) -lehden haastattelussa tällä viikolla haastattelujensa perusteella, että liike on rajoiltaan epämääräineni online-ilmiö, jonka ytimessä on kaipuu valkoisten ylivaltaan.
Mitä sitten tapahtuu, kun Yhdysvalloissa on vain valkoista väestöä? Siitä Alt-Rightissa ollaan monta mieltä. Niitäkin on, joiden mielestä kaikki muu voi hyvin jäädä ennalleen, Hawley kertoo.
Hawleyn mukaan tyypillinen Alt-Rightin jäsen on nuori tai nuorehko mies, collegessa tai sen käynyt, uskonnoltaan maallistunut tai ateisti. Naisten osuus Alt-Rightin ytimessä on todella pieni, eikä heitä sinne ehkä halutakaan: liike on voimakkaasti feminismin vastainen.
Hawley sanoo Alt-Rightin onnistuneen brändaamään itsensä koulutettujen nuorten miesten makuun: ironiseksi kieli-poskessa-liikkeeksi, sen sijaan että käyttövoimana olisi Ku Klux Klanin tai muiden ylivaltaliikkeiden tappava viha.
Keski-ikäiset miehet, emme me feministit teitä vihaa
Kun feminismi muuttui, aloin aavistaa, miltä keski-ikäisistä miehistä saattaa tuntua, kirjoittaa Satu Vasantola kolumnissaan.
Vuosia sitten havahduin siihen, että olin tottunut puhumaan ikävään sävyyn keski-ikäisistä, valkoisista heteromiehistä. Nuorelle naiselle he olivat luonteva kiukun kohde: sedät kähmivät, sedät tytöttelivät, sedät syrjivät rekrytoinnissa. Sedillä oli valtaa, jota nuorilla naisilla ei ollut.
Kähminnästä kuuluikin olla kiukkuinen, mutta taisin unohtaa, että keski-ikäiset miehetkin ovat yksilöitä. Ryhmän leimaaminen muuttui hankalaksi, kun oma ja miehen keski-ikä alkoi lähestyä. Yllättäen mies oli keski-ikäisenä yhtä fiksu, empaattinen ja tasa-arvoa puolustava kuin ennenkin.
KUN feminismi muuttui, aloin aavistaa, miltä keski-ikäisistä miehistä saattaa tuntua. Nyt puhutaan intersektionaalisesta feminismistä. Ajattelusta, jossa puolustetaan kaikkien tasa-arvoa. Siis naisten lisäksi vaikka romanien, muslimien ja muunsukupuolisten.
Hyvä, ajattelin. Kaikkien tasa-arvoa on helppo kannattaa, ainakin periaatteessa. Ei se silti kovin kivalta tuntunut, kun nuoret feministit ärähtivät somekeskusteluissa, että turpa kiinni, tädit. Te ette tiedä, miten meitä syrjitään!
Oho. Ai minunko pitäisi pitää suuni kiinni? Eivätkö ne tajua, että en minä heitä syrji?
JOTAIN tämänkaltaista olen kuullut monen keski-ikäisen miehen pohtivan. Taasko minua syytetään jostain? Minunko vikani se muka on, että naisia ei palkata johtajiksi?
Rakas keski-ikäinen mies, ei, se ei ole sinun vikasi. Jos et kuulu kähmijöihin tai johtajiin, jotka syrjivät naisia, sinun on turha syyllistyä tasa-arvovaatimuksista. Kyse on rakenteiden ja kulttuurin muuttamisesta, ei siitä, kenen syytä epätasa-arvo on. Sitä paitsi tasa-arvo on sinunkin etusi.
Jos tasa-arvo etenisi, teillä miehillä olisi yhtäläiset velvollisuudet ja oikeudet vanhempina, asevelvollisuus ei olisi enää vain miesten juttu ja pikkupoika saisi vapaasti olla myös ujo, jos on ujoksi syntynyt.
”Keski-ikäiset miehet, emme me feministit teitä vihaa”
Vaan kaikkia miehiä ja poikia? Kova vakuuttelun tarve oikeastaan vain varmistaa sen, että juuri näin se on.
”Ryhmän leimaaminen muuttui hankalaksi, kun oma ja miehen keski-ikä alkoi lähestyä.”
Vihapuhe alkaa häiritä vasta silloin, kun se osuu omaan nilkkaan.
”KUN feminismi muuttui, aloin aavistaa, miltä keski-ikäisistä miehistä saattaa tuntua.”
Siitä sinä et tiedä yhtään mitään. Et tule koskaan tietämään.
”Kaikkien tasa-arvoa on helppo kannattaa, ainakin periaatteessa.”
Kaikkien paitsi miesten.
”Eivätkö ne tajua, että en minä heitä syrji?”
Miten niin et syrji? Sinäkö sen tiedät?
”Jos et kuulu kähmijöihin tai johtajiin, jotka syrjivät naisia, sinun on turha syyllistyä tasa-arvovaatimuksista. Kyse on rakenteiden ja kulttuurin muuttamisesta, ei siitä, kenen syytä epätasa-arvo on.”
Onpahan taas ylimielistä lässytystä, kuin pikkulapselle seliteltäisiin maailman menoa. Bitchsplaining.
Miehiä tässä on tosiasiassa vuosikaudet syytetty, mustamaalattu ja leimattu. Myös Helsingin Sanomissa. Myös toimittaja Satu Vasantolan kirjoittamissa jutuissa. Nyt yritetään sitten esittää jotain muuta. Turhaan.
”Sitä paitsi tasa-arvo on sinunkin etusi.”
Tasa-arvo kyllä, feminismi ei.
”Jos tasa-arvo etenisi, teillä miehillä olisi yhtäläiset velvollisuudet ja oikeudet vanhempina, asevelvollisuus ei olisi enää vain miesten juttu ja pikkupoika saisi vapaasti olla myös ujo, jos on ujoksi syntynyt.”
Miten feministit ovat miesten oikeuksia edistäneet ja miesten asemaa parantaneet? Feministijärjestöt ovat vastustaneet miehiä syrjivän lainsäädännön, kuten tasa-arvolain, uudistamista. He ovat vastustaneet naisten väkivaltaisuuden tutkimista ja sitä, että miehiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustettaisiin meillä tasa-arvoisesti. He ovat vastustaneet tasa-arvoisen aseman myöntämistä miesjärjestöille ja etäisien aseman parantamista sekä vieraannuttamisen kieltämistä. He eivät ole vaatineet tasa-arvoa asevelvollisuuteen, pojille ei-lääketieteellisistä syistä tehtävien ympärileikkausten kieltämistä tai poikiin kouluissa kohdistuvan syrjinnän lopettamista.
Feminismistä ei ole mitään hyötyä miehille (tuskin on naisillekaan), eikä sitä tasa-arvon edistämiseen tarvita.
Poikien ja miesten pitää saada olla, mitä he itse haluavat olla. Ujoja tai ei. Heidän on kelvattava sellaisina kuin he ovat, ihan siinä missä naistenkin. Tätä ei feministi taaskaan tajua.
Anna Kontula: Seksityöntekijöiden omat lailliset bordellit vähentäisivät ihmiskauppaa
Kansanedustajan mukaan myös prostituutiotulojen saaminen perintäkelpoiseksi olisi oleellinen uudistus.
Kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen ja 11 muun kansanedustajan lakialoitteella muutettaisiin rikoslakia niin, että seksuaalipalvelujen ostaminen tulee rangaistavaksi.
Vasemmistoliiton Anna Kontula ilmoitti eduskunnan täsistunnossa, ettei pidä lakiesitystä toivottavana useasta syystä. Hän totesi puhuvansa kielteisen kannan seksin oston kriminalisointiin ottaneen vasemmistoliiton kansanedustajana, seksityöaktivistina, väitöskirjan Suomessa tapahtuvasta seksityöstä tehneenä sosiologina ja Pro-tukipisteen hallituksen puheenjohtajana.
Kontulan mielestä lakiesitys "perustuu ketjupäätelmään, jonka mukaan ensinnäkin seksin oston kriminalisointi vähentäisi seksikauppaa yleensä ja toiseksi, että ihmiskaupan osuus seksikaupasta olisi sillä tavoin vakio, että seksikaupan väheneminen vähentäisi samalla myös ihmiskauppaa".
– Minä olen haastatellut satoja seksityöntekijöitä viidellä mantereella, ja aika usein minä kysyn heiltä, että mikä on se asia, minkä sinä kokisit, että sinun elämääsi eniten parantaisi, minkä pitäisi muuttua, että sinulla on asiat paremmin. Yksikään heistä ei ole sanonut, että jos tuo seksin osto kriminalisoitaisiin, niin minun elämäni olisi sitten vähän helpompaa, Anna Kontula totesi.
Hänen mukaansa suora ja konkreettinen yksittäinen toimi ihmiskaupan vähentämisessä ja uhrien auttamisessa olisi ulkomaalaislain käännytyspykälän poistaminen. Toinen keino auttaa jälkikäteen olisi suojelujärjestelmän pääsyehtojen helpottaminen.
– Prostituutiotulojen saattaminen perintäkelpoiseksi olisi vähintäänkin stigman kannalta oleellinen uudistus. Käytännössähän meillä on nyt tilanne, jossa sinä olet kyllä seksin myynnistä verovelvollinen, mutta jos asiakas jättää maksamatta, niin sinulla ei ole oikeutta periä näitä maksamatta jääneitä palkkioita, Anna Kontula sanoi.
– Viimeiseksi osuuskuntabordellit, jotka tarkoittaisivat pienimuotoisia yhteistoimintajärjestelyjä seksityöntekijöiden välillä, lisäisivät näiden keskinäistä autonomiaa ja vähentäisivät riippuvuutta paritusorganisaatioista, jotka ovat ihan keskeinen ympäristö myös ihmiskaupalle, hän jatkoi.
Rivit tasataan tälle vuosikymmenelle
"Ohjesäännössä on Halosen mukaan muutamia aiheita, jotka erityisesti jakavat näkemyksiä.
– Näihin kuuluvat muun muassa hiustyyli, parta ja viikset sekä pinkan tekeminen, Halonen kertoo.
Halonen sanoo, että uudessa palvelusohjesäännössä sotilaan hiustyyli ja ulkoasu on määritelty aikaisempaa huomattavasti tarkemmin. Miesten hiusten on oltava edelleen lyhyiksi ja siistiksi leikatut sekä kammatut."
Sukupuolisyrjintää vaatia hiusten leikkaamista lyhyiksi vain miehiltä. Eikö puolustusvoimissa tarvitse noudattaa lakia?
People hardwired to fall in love with partners with similar level of intelligence | Daily Mail Online
Matti Vanhanen yksinäisyydestä ja syrjäytymisestä: Myös tytöt kutsuntoihin
Presidenttiehdokas, kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) ehdottaa, että kutsuntoihin kutsuttaisiin myös tytöt, jotta koko ikäluokalle voitaisiin tehdä seulontaa syrjäytymisen ja yksinäisyyden varalta.
–Armeijan rinnalla kutsunnoissa kutsuttaisiin koko ikäluokka, kaikki pojat ja tytöt. Armeija hoitaisi oman hommansa niin kuin tähänkin asti poikien kanssa ja halukkaiden tyttöjen kanssa, mutta sitten muut viranomaiset voisivat terveydenhuollon puolella tehdä läpileikkauksen koko ikäluokkaan, Vanhanen sanoo Uudelle Suomelle.
–Käytäisiin keskustelua koulutussuunnitelmista ja työsuunnitelmista, mitä terveydelle kuuluu ja muuta. Se antaisi mahdollisuuden tällaiseen seulontaan. Viranomaiset saattaisivat pystyä poimimaan sieltä riskiryhmään kuuluvia myös yksinäisyyden kannalta, hän kertoo.
Vanhanen patistaa kuntia tarttumaan asiaan.
–Nyt kun uudet kunnat miettivät omaa toimintaansa, sinne jää kuitenkin koulutus ja terveyden edistäminen tehtäviksi, tämä saattaisi aivan hyvin sopia kuntien tehtäväksi, hän sanoo.
–Armeijahan toteuttaa kutsunnat usein kuntien kanssa yhteistyössä, usein käytetään kuntien tiloja, Vanhanen toteaa.
Vanhanen kertoo saaneensa idean koko ikäluokan kutsunnoista keskustanuorten piiristä. Hän nosti asian esiin eilen keskiviikkona Ylen A2-illassa, jossa aiheena oli yksinäisyys.
Hänen mielestään seulominen olisi hyvä tehdä juuri armeijaiässä, kun ammattikoulu tai lukio on ohi tai loppusuoralla.
–Yhteiskunnan tiukempi ote lapsiin ja nuoriin loppuu sillä hetkellä. Se olisi vielä vaihe, jossa kaikki saataisiin koolle, ja he vielä noudattaisivat kutsua, Vanhanen sanoo.
Hallitus ei ole Vanhasen mukaan kuitenkaan kannustamassa kuntia asiassa.
–Kyllä kunnilla on hurjan iso autonomia, ja kuntien tehtäviin tämä kuuluu. Ei kuntienkaan aina pitäisi odottaa, että hallitus sanoo mitä tehdään, hän toteaa.
Vanhanen korostaa, että kyse on yksinäisyyden lisäksi fyysisestä terveydestä.
–Yksi huolestuttava seuraus, minkä takia tämä yksinäisyysiltakin Ylellä järjestettiin, oli se, että kytkentä meidän peruskansantauteihin on aika vahva. Alkoholismiriski kasvaa, liikalihavuuden riski kasvaa, liikunnan vähäisyyden riski ja yleinen toimintakyvyn heikentymisriski kasvavat. Lihavuuteen liittyy myös diabetesriski. Terveyden edistämisen näkökulmasta etenkin nuorten kohdalla voisi terveydenhuoltoviranomaisella vähän velvoitekin antaa ohjeita ja patistaa.
–Ja ehkä se herättäisi nuoren itsensäkin. Ehkä vanhemmatkin siinä voisivat puuttua, hän pohtii.
Ylen A2-illassa pohdittiin ratkaisuja yksinäisyyteen. Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne korosti, että myös köyhien perheiden lapsille pitää saada mahdollisuus koulun jälkeisiin harrastuksiin. Vihreiden varapuheenjohtaja, köyhyystutkija Maria Ohisalo osallistui keskusteluun Twitterissä.
–Leipäjohont pitäisi miettiä uusiksi, ovat matalan kynnyksen paikkoja kohtaamisille, mutta myös muuta kuin nälkää pitäisi poistaa, Ohisalo kirjoitti.
Ikävä kyllä: Jeesustelu ja huutelu populisteille ei auta
KOLUMNI: Kuka tahansa ymmärtää, että ymmärrys kasvaa tutustumisen kautta, kirjoittaa Aurora Rämö.
Onhan tässä tullut järkytystä järkytyksen perään. Vuosi 2016 on litania: Brexit, Trump, jakautunut kansakunta, faktojen jälkeinen maailma, tunteet. Vuodesta saisi hyvän naamiaisteeman, kaveri päivitti Facebookiin.
Tietysti tapahtumille on noussut myös vastareaktio, jota ei saa kutsua ”toiseksi ääripääksi”. Kun Trump kerran valehtelee suut ja silmät täyteen, lyödään sitten twitterit täyteen faktoja: populistit ovat rasisteja ja seksistejä, ja se pitää sanoa ääneen mahdollisimman kovaa.
Ikävä kyllä se ei auta.
Itsetutkiskelun syvissä vesissä räpiköivä amerikkalaismedia on kaivanut esiin joitakin tutkimuksia.
Selittävään journalismiin – siis vaikeiden faktojen ymmärrettäväksi tekemiseen – erikoistunut Vox-sivusto haastatteli Stanfordin yliopiston sosiaalipsykologia, joka sanoi: ”Ihmisten kutsuminen rasisteiksi, seksisteiksi ja ksenofobeiksi ei johda yhtään mihinkään. Tiedämme tutkimuksista, että kun ihmiset kokevat itsensä uhatuiksi, he eivät voi muuttua eivätkä kuuntele.”
Voxin päätelmien mukaan syytteleminen nimillä, joita syytetyt eivät tunnista, saa puolustuskannalle, mikä oikeastaan vain vahvistaa valkoista ylivaltaa.
Ei auta naureskella, että nyt etuoikeutettu keski-ikäinen mies kokee olevansa vähemmistöä, voi raukkaa. Ihmisillä on omat ongelmansa, ja jos niitä ei kuunnella, ihmisiä ei saa kuuntelemaan muidenkaan ongelmia.
Luonnollisestikaan tämä ei tarkoita, etteikö rasismista, seksismistä tai muukalaisvihasta pitäisi puhua. Tietysti pitää.
Voxin haastattelemat tutkijat päätyvät ehdottamaan julkisia tiloja, joissa ihmiset voisivat kohdata ja jutella empaattisessa mielentilassa toistensa kanssa. Se kuulostaa hieman utopistiselta, mutta kuka tahansa ymmärtää, että ymmärrys kasvaa tutustumisen kautta.
Kestäisi tietysti ikuisuuden keskustella rakentavasti jokaisen ennakkoluuloisen kanssa heidän ja maailman ongelmista. Mutta itsensä populisteja fiksummiksi ylentävillä ihmisillä luulisi olevan muitakin keinoja kuin populistien harrastama jeesustelu ja huutelu.
Kirjoittaja Aurora Rämö on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Tinder-turisti etsii rakkautta ympäri Suomea: "Se on aika raadollista touhua"
Heidi on tavannut kasvokkain kymmenkunta Tinder-tuttavuutta eri pakkakunnilta. Hänen mielestään etelän miehet etsivät yhden illan juttua ja pohjoisessa ollaan puheliaita.
Match. Viikonlopuksi on sovittu treffit. Mies vaikuttaa kaikin puolin lupaavalta. Hän on pitkä ja urheilullinen. Hurmaava hymy yltää silmiin saakka. Kaiken kukkuraksi keskustelu luistaa hyvin, puhelimessa ja viesteissä. Odotukset ovat korkealla.
Kun perjantai vihdoin koittaa, mies osoittaa olevansa kaikkea sitä – jopa enemmän kuin Heidi on uskaltanut toivoa. Lopuksi suudellaan ja todetaan, että kipinä on syttynyt molemmin puolin. Uudet treffit sovitaan seuraavalle päivälle.
Sinne mies ei kuitenkaan ikinä saavu. Hän on kadonnut kuin tuhka tuuleen.
Treffejä kotipaikkakunnan ulkopuolella
Heidi, 33, liittyi Tinderiin muutama vuosi sitten. Sovellus on tuonut elämään paljon uusia tuttavuuksia, osa pidempiaikaisia, osa olisi saanut jäädä jututtamatta.
– Liityin lähinnä sen takia, että kotikaupungissa ei löytynyt sellaista seuraa, jota olisin halunnut. Kokeilunhalua oli, että voisiko täältä löytyä kumppani.
Alku ei ollut lupaava. Käyttäjiä oli 160 kilometrin maksimialueella vain vähän, ja kiinnostavia treffikumppaneita vielä vähemmän. Seuraa on kuitenkin löytynyt. Kommunikointi on edennyt viestittelyn asteelle useamman kymmenen miehen kanssa.
– Aika monen kanssa olen kirjoitellut. Hyvin äkkiä, jos ei tule vastakaikua puolin tai toisin, juttu lopahtaa. Se on aika raadollista touhua.
Heidi on tavannut kasvokkain kymmenkunta Tinderissä tapaamaansa miestä, lähes kaikki ovat kotipaikkakunnan ulkopuolelta.
– Aika rohkeasti olen lähtenyt tapaamaan muillekin paikkakunnille. Harvemmin kotipaikkakunnallani tapasinkaan ketään, Heidi kertoo.
Suurin osa tavatuista miehistä on ollut Heidin mukaan hyviä tyyppejä, mutta se jokin on vain jäänyt puuttumaan. Muutamista on tullut kavereita.
– Ihan normaaleja ihmisiä ovat olleet pääsääntöisesti. Ei ole vain klikannut sen enempää.
– Sammakoitakin on mahtunut joukkoon, hän kertoo ja muistot alkavat jo naurattaa.
Feministit ja "väistämisvelvollisuus" - Miesasia
Feministeissä on ainoastaan yksi hauska puoli ja se on se, että tätä materiaalia ei ihan oikeasti tarvitse edes keksiä. Feministit ovat kuin legendaarisen Pahkasian sivuilta hypänneitä hahmoja, jotka luovat tätä kontenttia itsestään.
Jos tämä pseudotieteellinen horina ei ole valeuutinen, niin mikä sitten on?
Lääketieteen ja täydentävien hoitojen vastakkainasettelu ei auta potilasta | Yle Uutiset | yle.fi
Dosentti Pauliina Aarva käyttää käsitettä täydentävät hoidot. Samoilla linjoilla on muuramelainen vyöhyketerapeutti Sini Laukkanen.
...
Täydentävistä hoidoista on vaikea keskustella asiallisesti ja rakentavasti. Kiistan ydin lienee lääketieteen kannalta se, millaisiin teorioihin täydentävät hoidot perustuvat, ja onko hoidoilla tieteellisesti todistettavia hyötyjä - Täydentävien hoitojen puolella taas se, tunnustetaanko hoidoista saadut hyvät kokemukset ja kokonaisvaltaisen hoidon hyödyt.
...
– Kyse on siitä, kenellä yhteiskunnassa on valta määritellä, mikä ja millainen tieteellinen näyttö on oikeaa ja riittävää käytännön terveydenhuollon päätöksentekoa varten. Lääketieteessä nojataan pääasiassa RCT:hen (randomized controlled trials), mikä sopii huonosti kehomielihoitojen hyötyjen tutkimiseen, sanoo terveyden edistämisen dosentti Pauliina Aarva.
Myös Tampereen yliopiston tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Pia Vuolanto ottaa esiin tutkimuskulttuurien epäsuhdan.
– Tällainen [täydentävistä hoidoista etsittävä] tieto ei ehkä ole tavoitettavissa esimerkiksi kaksoissokkokokeilla. Jollain tavalla tämä saattaa uhata sitä tutkimusmenetelmäpatteristoa, joka lääketieteellä on käytössään.
Tutkimusmenetelmien ristiriita ei ole ainoa jännite, joka lääketieteen ja täydentävien hoitojen välillä vallitsee. Pia Vuolanto on tutkinut konfliktia sekä väitöskirjassaan että myöhemmissä tutkimuksissa.
– Konflikti perustuu erilaisiin käsityksiin tiedosta, tieteestä ja tutkimuksesta. Konfliktissa ei pystytä kohtaamaan toista osapuolta erilaisten tietokäsitysten takia. Konfliktin toisella puolella on tieteeseen uskovat, ne joiden mielestä tiede on oikeutetuin tapa tietää maailmasta. Toisella puolella ovat ne, jotka uskovat kokemukseen. He ensisijaistavat tunteen, tuntemuksen, uskon ja toivon, ja sitä kautta ymmärtävät oman kehon toimintaa, Pia Vuolanto tiivistää.
...
– Suomessa tietoa on saatavilla heikosti. Meillä ei ole mitään tietopankkia tai keskusta, josta potilas voisi hakea luotettavaa tietoa siitä, miten näitä hoitoja on tutkittu ja mitä tuloksia on saatu. Suomen tilanne on aika poikkeuksellinen: Ruotsissa on kaksikin vaihtoehtolääketieteen keskusta, Tanskassa yksi, ja Norjassa yksi, joka saa rahoituksensa sosiaali- ja terveysministeriöltä, kertoo tutkija Pia Vuolanto.
...
Kun jyväskyläläinen Ambrosia Valoriihi vuonna 2005 ensimmäisen kerran sairastui rintasyöpään, hän alkoi etsiä tietoa syövästä sekä lääkäreiltä että muualta. Saatuaan tietää, millaista syöpää hän sairasti, millä todennäköisyyksillä eri hoitomuodot vaikuttivat ja millaisia rasitteita hänellä oli suvun puolelta, Valoriihi laski omia todennäköisyyksiään selvitä. Hän teki päätöksen jättää säde- ja sytostaattihoidot ottamatta. Kasvain leikattiin, ja sen jälkeen Valoriihi hoiti itseään ruokavalion muutoksella, runsaalla hapella, vitamiinihoidoilla, akupunktiolla ja energiahoidoilla.
– Sekä läheisiltä että hoitohenkilökunnalta tuli painetta ottaa säde- ja sytostaattihoidot vastaan. Lääkärit eivät niinkään painostaneet, mutta hoitajat sanoivat esimerkiksi, että etkö tiedä, miten kalliita hoitoja nämä ovat, ja etkö ajattele lapsiasi.
Vuonna 2014 Valoriihi kohtasi toisen rintasyövän, eri kohdassa – ja teki jälleen saman ratkaisun.
...
– Haluaisin myös muistuttaa, että kaikki ihmiset eivät yksinkertaisesti voi ottaa kaikkia hoitoja vastaan, esimerkiksi sähköyliherkät. Silloin ei auta kuin turvautua muuhun hoitoon.
...
– Jos hyväksyttäisiin erilaiset tietokäsitykset, näkemykset, maailmankuvat ja viitekehykset, ja lähdettäisiinkin liikkeelle siitä, että potilas olisi keskiössä, ehdottaa tutkija Pia Vuolanto.
...
– Meissä on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen puoli. Se, mitä ei voida luonnontieteellisesti nähdä, voidaan ehkä tavoittaa vain täydentävillä hoidoilla. Siksi pitäisi päästä läheisempään vuoropuheluun eri hoitomuotojen kesken. Kokonaisvaltainen näkemys terveydestä voidaan saada aikaan vain vuoropuhelulla. Sitä voisi verrata vaikka ihmiskehoon: kun kaikki kehon osat toimivat hyvin yhteistyössä, ihminen on terve, sanoo Ambrosia Valoriihi.
Myös tutkimusta ja tietoa tarvitaan lisää.
– Suomessa täytyy kysyä kysymyksiä vaihtoehtohoidoista, niitä täytyy tutkia ja niistä täytyy tiedottaa, sekä hoitohenkilökunnalle että kansalaisille. Näiden avulla keskustelua voidaan rakentaa pois huuhaaksi leimaamisesta ja lähtökohtaisesta torjunnasta kohti rakentavaa keskustelua, sanoo Pia Vuolanto.
Muistakaamme tämä Johanna Korhosen väite tässäkin yhteydessä:
Perussuomalaisten Matias Turkkila syyttää valtamediaa oman maailmankuvan ujuttamisesta – mediavaikuttajat vastaavat | Populismi | HS
Korhonen pitää Turkkilan perusteluja ontuvina.
"Riippumatta siitä, mitä haastateltava sanoo, niin toimittaja on edelleen vastuussa siitä, että sanottu on totta. Turkkila taas katsoo vastuunsa rajoittuvan vain lausuntojen kirjaamiseen. Se osoittaa, että hän ei ole ymmärtänyt, mistä journalismissa on kysymys, vaan pelaa ihan eri pelikentällä."
Enbusken kolumni: Nainen haluaa miehestä vain peniksen, mies haluaa koko naisen
Hesari julkaisi sunnuntaina laajan jutun miehille suunnatuista seksiroboteista.
Robotit ovat aidon naisen näköisiä. Niiden kanssa siis rakastellaan tai pussaillaan tai niiden päälle pissataan.
Artikkelin kirjoittaja oli mies. Nykymiehet ovat naisia saadakseen omaksuneet nöyristelevän puhetavan, joissa miesten seksuaalisuus täytyy aina kuvata säälittävänä, naurettavana ja likaisena. Siksi juttu oli koomisen jeesusteleva.
Hesari oli haastatellut robottietiikan tutkijaa Kathleen Richardsonia, joka johtaa kampanjaa seksirobottien kieltämiseksi. Richardson käytti seksirobotteja vastustaessaan - faktojen jälkeiseen aikaamme sopivasti - feministien stiiknafuulia-sanaa "sukupuolittunut valtajärjestelmä". Hänen mukaansa seksirobotit "esineellistävät naista" ja ne on suunnattu miehille, jotka "haluavat täydellisen vallan kumppaniinsa".
Täydellinen valta? Esineellistäminen? Kuulostaa tutulta. Seksirobotteja on nähkääs ollut olemassa jo vuosisatoja ja ne on suunnattu lähinnä naisille. Näiden hieromasauvojen kauppa on miljardibisnes, ja kotirouvat järjestävät Tupperware-kutsuja, joissa kaupataan dildoja ja juodaan pakuriteetä.
Ja juuri niillä hieromasauvoilla nainen esineellistää miestä. Dildon käyttäjällähän on täydellinen valta seksikumppaniinsa.
Kun Hesarin jutussa paheksuttiin sitä, että miehet haluavat seksiroboteilleen kasvot, niin naiset taas eivät halua. Miehet on typistetty pelkiksi siittimiksi. Toki nainen voi fantasioida masturboinnin aikana mistä huvittaa, vaikka pääministerin Terrafame-piposta tai kahdeksasta hevosesta. Tai molemmista. Silti dildojen muoto ja ulkonäkö jäljittelee miehen siitintä. Hieromasauvat ovat siis myös pahemmanlaatuista kulttuurista omimista.
Tuota miesten esineellistämistä ja typistämistä pelkäksi penikseksi Hesari ei tietenkään noteeraa. Viimeksi heinäkuussa Hesarin NYT-liitteessä esiteltiin täysin kritiikittä ja ylistäen suomalaiskeksintö, puusta tehty hieromasauva. Puudildon tekijä oli saanut tukea verorahoista eli Tekesiltä.
Vastaava puupimppi tai pumpattava Barbara olisi saanut aikaan korkeintaan hihittelevän artikkelin, jossa miehen seksuaalisuus olisi kuvattu taas vallanhaluisena ja mies säälittävänä reppanana.
Jos seksirobotteja tai turpeesta tehtyjä ekovaginoita myytäisiin edes murto-osa dildojen määrästä, olisi heti joku yliopiston mutu-tutkija selittämässä sen naisia alistavaksi.
Eivät seksirobotit ketään esineellistä. Ne ovat hyvä keino auttaa meitä miehiä, jotka emme muuten saa seksiä. Lisäksi seksirobotit ovat oiva tapa vähentää esimerkiksi pedofilian uhreja. Noin 2-5 prosentilla miehistä on pedofiilisiä taipumuksia. Varovaisenkin arvion mukaan Suomessa on ainakin 40 000 pedofiiliä. Ja pedofiili ei siis ole rikollinen. Lasten hyväksikäyttäjä on. Sivistysvaltiossa ei ole ajatuspoliiseja. Joten kenenkään ei pitäisi valvoa, vaikka joku fantasioisi panevansa Nalle Puhia, Nasun katsellessa vieressä.
Aiempi moraalipaniikin kohde, pornografia, on jo ollut isoksi hyödyksi. Se on antanut mahdollisuuden seksiin niille, joilla on vaikeuksia löytää kumppania tai saada fetissiensä mukaista seksiä parisuhteessaan. Maissa, joissa porno on sallittua, on huomattavasti vähemmän raiskauksia kuin pornon kieltävissä valtioissa.
Dildot ovat loistava keksintö, seksirobotit vielä parempi. Ne antavat yksinäisille mahdollisuuden toteuttaa seksuaalisuuttaan.
Hienointa on, että miehet - toisin kuin dildoja ostavat naiset - eivät halua vain haaroväliä. Miehet haluavat kasvot, miehet haluavat koko naisen. Naisille me miehet taas olemme pelkkiä siittimiä.
Siinä missä naiset ovat oikeutettuja hieromasauvoihinsa, miesten pitää olla ihan samalla tavalla oikeutettuja seksirobotteihin. Ja robotteja saavat tietysti käyttää myös naiset ja dildoja miehet.
Kaikki maailman runkkarit yhtykää! Robotteihin.
Lähetä kommentti