sunnuntaina, marraskuuta 06, 2016

Linkki ja FB postaus 06112016

Kommentti: Kaappaako feministipuolue vihreitä, vasureita vai demarinaisia?

Intersektionaalinen feminismi sucks! (Olinko kyllin provosoiva?)

Sotaveteraanin sankarimyytti piinaa nelikymppistä miestä – Riku Korhonen kertoo, miksi se on ongelma








43 kommenttia:

Satunnaisia linkkejä kirjoitti...

Iltalehti: Tutkimus väittää: Isäkroppaiset miehet elävät pidempään ja kiinnostavat naisia (6.11.2016)
Testosteronitasojen laskeminen tietää pitkää ikää ja suosiota naisten keskuudessa, uskoo Yalen yliopiston antropologian professori.

Elle UK: Men With Dad Bods Are More Attractive And Live Longer, According To Science

princeton: How Men Age:
What Evolution Reveals about Male Health and Mortality

Anonyymi kirjoitti...

Äärioikeistolaisista kommenteista tunnettu kirjailija Timo Hännikäinen saa pitää saamansa apurahan: ”Kirjallisuus on kirjallisuutta, järki voitti”
Säätiön tiedotteen mukaan se ei hyväksy kirjailija Timo Hännikäisen rasistisia ja naisvihamielisiä lausuntoja, mutta pitää lokakuussa myöntämänsä apurahan voimassa. Hännikäinen korostaa, että hän haki apurahaa kirjalliseen työhön.


ALFRED KORDELININ säätiö on päättänyt pitää voimassa kirjailija Timo Hännikäiselle myöntämänsä apurahan, joka herätti aiemmin tällä viikolla kritiikkiä sosiaalisessa mediassa.

Säätiön hallitus kokoontui sunnuntaina keskustelemaan asiasta. Säätiön tiedotteessa kerrotaan, että Hännikäisen hakemus päätettiin käsitellä uudestaan ”apurahan hakijasta päätöksen jälkeen esiin nousseiden seikkojen vuoksi”.

Tiedotteen mukaan yksittäisiä apurahojen myöntöpäätöksiä ei perustella.

HÄNNIKÄISELLE oli lokakuussa myönnetty 6 000 euroa kahden esseistisen proosateoksen kirjoittamiseen. Apuraha herätti paljon keskustelua sen jälkeen, kun päätös julkistettiin perjantaina. Kritiikin taustalla ovat Hännikäisen sosiaalisessa mediassa lähettämät törkyviestit sekä hänen äärioikeistolaisina pidetyt kommenttinsa.

Säätiön sunnuntaina julkaiseman tiedotteen mukaan se ei hyväksy Hännikäisen ”muualla esittämiä rasistisia ja naisvihamielisiä lausuntoja”.

”Enpä minä ole sellaisiin mitään apurahaa hakenutkaan”, vastaa Hännikäinen.

”Kirjallisuus on kirjallisuutta, järki voitti. Se, mitä olen kenties muualla sanonut, on asia erikseen.”

Apurahahakemukset tehdään työsuunnitelman ja aikaisempien kirjallisten näytteiden perusteella, Hännikäinen lisää. Hänen mielestään olisi ”hirvittävän outoa”, jos apurahan saajilta vaadittaisiin vielä jotain tietynlaista käytöstä.

”En minä tietenkään kiistä, että olen silloin tällöin öykkäröinyt sosiaalisessa mediassa. Jos apurahaa ei myönnettäisi kellekään, joka käyttäytyy humalassa huonosti, niin en tiedä kuinka moni kirjailija jäisi ilman apurahaa.”

ALOITTEEN sunnuntain kokoontumisesta teki Alfred Kordelinin säätiön toimitusjohtaja Erik Båsk. Hän ei kommentoi HS:lle, tiedettiinkö säätiössä Hännikäisen sosiaalisessa mediassa esittämistä kommenteista siinä vaiheessa, kun apurahasta päätettiin.

”Emme valitettavasti ota kantaa yksittäisiin apurahojen myöntöpäätöksiin yleisesti emmekä tässäkään tapauksessa”, Båsk sanoo.

Säätiön säännöt eivät kiellä apurahan peruuttamista. Peruuttaminen voisi tapahtua esimerkiksi silloin, jos hakija olisi aiemmin saanut toiselta säätiöltä apurahan samaan tarkoitukseen. Tällaisia peruuttamisia tapahtuu vuosittain, hän kertoo.

Anonyymi kirjoitti...

Vaadi, Henry, Korhoselta piruuttasi anteeksipyyntö ja uhkaa oikeustoimilla (olettaen, että oli oikeasti esittänyt herjaavan kommenttin sinusta).

Anonyymi kirjoitti...

Peräti 70% avioeroista naisen aloitteesta: ”Musertunut mies on hukassa”

Mies on usein heikoilla avioerotilanteissa, sillä ero tulee usein yllätyksenä eikä miehillä välttämättä ole keinoja käsitellä asiaa, arvioi Miessakit ry:n toiminnanjohtaja Tomi Timperi toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n sivuilla.
Tällä viikolla vietetään miesten viikkoa ja sunnuntaina on isänpäivä.

Väestöliiton perhebarometri vahvistaa STTK:n sivuilla olevan tiedon, jonka mukaan vain 30 prosenttia avioeroista tapahtuu miehen aloitteesta. Naisista 70 prosenttia kertoi itse tehneensä aloitteen avioerosta. Miehistä aloitteen kertoi itse tehneensä 35 prosenttia. Osuudet ovat vastaavaa tasoa muissakin länsimaissa.

– Miehet lähtevät harvemmin hakemaan eroa, joten se tulee usein yllätyksenä. Seurauksena on pettymys, lamaannus ja sisäinen pahoinvointi, joka voi olla musertava, Timperi kommentoi.

– Kun ero tulee, välineet käsitellä asiaa ovat hukassa, hän myös arvioi.

Timperin mielestä taustalla on myös häpeää, sillä mies usein kokee olevansa päävastuussa perheestä. STTK:n mukaan miesten yleinen reaktio eroon on eristäytyminen tai korviketoiminta, kuten alkoholin käyttö tai töihin uppoutuminen.

Väestöliiton perhebarometrissä vuodelta 2013 arvioidaan syitä siihen, miksi useammin eroa hakevat naiset:

– Naisilla on taipumuksena arvioida parisuhteitaan miehiä intensiivisemmin, tiedostaa niihin liittyvät ongelmat nopeammin ja avata niistä keskustelu kumppaninsa kanssa aktiivisemmin. Osaksi tästä syystä naiset tekevät noin kaksi kolmasosaa avioeroaloitteista. He antavat myös useampia ja monipuolisempia selityksiä avioerosta kuin heidän puolisonsa.

Väestöliiton mukaan myös eron prosessoiminen voi olla hieman helpompaa, jos on ollut itse siinä aloitteellinen.

– Eroaloitteen tekevällä ihmisellä on käsitys, jonka mukaan parisuhteen purkaminen on valinta, joka vaikuttaa hänen omaan elämäänsä positiivisesti. Eroaloitteen tekevä näkee eron paremmaksi vaihtoehdoksi kuin epätyydyttävässä suhteessa elämisen, raportissa sanotaan.

Timperin mielestä sekä naisten että miesten tukemiseen erotilanteissa pitäisi satsata enemmän. Tämä auttaisi myös perheen mahdollisia lapsia, hän huomauttaa.

Anonyymi kirjoitti...

"Minkäslaiset kotiolot sulla ihan oikeesti on?" – joka viides mies on ollut parisuhdeväkivallan uhri

Nyt vietetään isänpäivään huipentuvaa miestenviikkoa. Käynnissä on myös movember-kampanja.

Miessakit ry muistuttaa käynnissä olevasta miesten viikosta ja siitä, kuinka yleistä miesten kokema väkivalta on.

"Yli puolet suomalaisista miehistä on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa 15 vuotta täytettyään. Miehet joutuvat yleisimmin tuntemattoman tekemän väkivallan kohteeksi. Parisuhteessa naiset kokevat miehiä enemmän väkivaltaa, mutta vakavassa parisuhdeväkivallassa eroa ei ole."

Väestöliitto kertoo, että yli viidesosa miehistä on joutunut väkivallan uhriksi aikaisemmassa parisuhteessaan. Parisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa.

"Miehet kestävät naisen fyysistä väkivaltaa pitkään. He selittävät, että se ei ole oikeaa väkivaltaa, sillä he ovat monesti isompikokoisia kuin nainen. Väkivalta traumatisoi miehiä, vaikka nainen ei fyysisesti olisikaan miestä vahvempi eikä miehelle tulisi näkyviä fyysisiä vammoja", psykologi Elina Nurminen kirjoittaa järjestön verkkosivuilla.

Puolison väkivaltaisuutta ei voi parantaa. Siihen voi kuitenkin varautua laatimalla etukäteen turvasuunnitelman.

Naiset käyttävät fyysistä väkivaltaa useammin sanallista väkivaltaa.

"Naisten tekemä väkivalta on usein sanallista. Nainen huutaa, kritisoi tai kieltäytyy puhumasta. Hän ei suostu tekemään päätöksiä yhdessä tai nolaa toisen ystävien edessä. Moitteet voivat liittyä miehen vaatteisiin tai kykyyn hoitaa lapsia", Nurminen kuvailee.

"Tämä kaikki on henkistä väkivaltaa. Henkinen väkivalta saa seksuaalisen muodon, kun siihen liittyy toisen seksuaalisuuden tai kehon kritisointia ja vertaamista muihin."

Lähisuhteissa koettu väkivalta koetaan erityisen haavoittavana.

Miehen joutuminen väkivallan uhriksi on usein tabu, eikä siitä kerrota viranomaisille tai muille tahoille. Myös keskusteluapua voi olla vaikea saada.

Nelli Kähärän pro gradu-työ "Miesten kokema parisuhdeväkivalta heterosuhteessa" Jyväskylän yliopistosta kertoo, että fyysistä väkivaltaa kokeneilla miehillä on erityisen paljon kroonista sairastelua.

"Mulla oli sen puolentoista vuoden aikana 40 lääkärissä käyntiä. Ni mun oma lääkäri kysy sitten, että kuule, minkäslaiset kotiolot sulla ihan oikeesti on?", yksi haastateltavista kertoo.

Pelko muuttaa miehen käytöstä myös silloin, kun välitöntä väkivallan uhkaa ei ole, esimerkiksi julkisilla paikoilla. Pelon kanssa eläminen on vaikeaa ja gradun haastatelluista usea oli harkinnut itsemurhaa.

"No sanotaan näin, että ennen tätä suhdetta en oo ikinä ajatellu itsemurhaa, ni aattelen sitä viikottain, jopa useemmin. Mietin tavallaan, miten pääsis pois. Ehkä kaks kertaa viikossa nykyisin, se on pahentunu", toinen haastateltu kuvaa.

Tietoa miestenviikon tapahtumista löytyy verkkosivuilta ja Facebookista. Aiheesta löytyy runsaasti tietoa Väestöliiton verkkosivuilta.

Marraskuussa vietetään myös Movemberia, jolloin miehet voivat kasvattaa viikset ja osallistua eturauhassyövän vastaiseen työhön keräämällä varoja ja jakamalla tietoutta asiasta.

Anonyymi kirjoitti...

Onko miehelläsi hyvä koulutus? Näin se voi vaikuttaa lasten lukumäärään

Korkeasti koulutetut suomalaismiehet saavat enemmän lapsia. 1940-luvulla syntyneissä naisissa korkeammin koulutetut jäivät useammin lapsettomiksi.

Korkeasti koulutetut suomalaismiehet saavat enemmän lapsia kuin vähemmän koulutetut. Miehillä koulutuksen ja lasten lukumäärän välinen yhteys on seurausta etenkin ensimmäisen lapsen saamisesta: erityisesti esikoinen aiheutti valtaosan eroista lasten määrässä koulutuksen näkökulmasta, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Aikuisiän ammatillinen asema ja tulot määrittivät valtaosan koulutuksen ja ensimmäisen lapsen saamisen välisestä yhteydestä miehillä.

– Taloudelliset tekijät näyttäisivät olevan tärkeitä esikoisen hankinnassa, sanoo VTM Jessica Nisén.

Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että korkeammin koulutettujen miesten joukossa lastensaannin ajoitus on keskimäärin myöhäisempi, mutta vähemmän vaihteleva, kuin matalasti koulutettujen keskuudessa.

Naiset ja miehet erosivat toisistaan erityisesti ensimmäisen lapsen ja varhaisen lastensaannin suhteen. 1940-luvulla syntyneissä naisissa korkeammin koulutetut jäivät useammin lapsettomiksi.

– Nuorella iällä matalasti koulutetuille syntyi enemmän lapsia kuin korkeasti koulutetuille sukupuolesta riippumatta, mutta erot olivat suurempia naisilla, Nisén toteaa.

Huono-osaisilla naisille enemmän lapsia
Väitöstyössä ilmeni, että huono-osainen perhetausta ennusti naisille enemmän lapsia ja vastaavasti miehille vähemmän. Köyhissä oloissa varttuneet miehet saivat vähemmän lapsia kuin varakkaammista oloista ponnistaneet miehet.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että lapsuuden perheen sosioekonomiset tekijät eivät selittäneet koulutusryhmittäisiä eroja miesten elinikäisessä lasten lukumäärässä.

– Erityisesti miehillä aikuisiän mekanismit näyttävät olevan tärkeitä koulutusryhmittäisten erojen selittäjiä, Nisén sanoo.

Nisénin valtiotieteelliseen tiedekuntaan tehty väitöstutkimus perustuu kahteen tilastoaineistoon, joista ensimmäinen koostui otoksesta kotitalouksia vuoden 1950 väestölaskennassa. Tutkimuksessa analysoitiin vuosina 1940-1950 -syntyneitä henkilöitä, jotka voitiin yhdistää myöhempiin rekisteritietoihin. Toinen aineisto koostui 1950-1957 -syntyneistä kaksosista, joille yhdistettiin rekisteritieto syntyneistä lapsista.

Koulutuksen mukaiset erot lastensaannissa ilmentävät sosiaaliryhmien välisiä eroja hyvinvoinnin keskeisellä osa-alueella eli perhe-elämässä. Erojen taustalla olevia mekanismeja ei edelleenkään täysin tunneta ja ylipäätään miesten lastensaantia on tutkittu suhteellisen vähän.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences.

Anonyymi kirjoitti...

Suomalaismiehestä tulee isä keskimäärin 31-vuotiaana

Suomalaismies on keskimäärin 31-vuotias ensimmäisen lapsen syntyessä.

Viime vuonna isäksi tuli ensi kertaa noin 21700 miestä, kertoo Tilastokeskus.

Yhdellä isällä on keskimäärin 2,24 lasta. Eniten on kahden lapsen isiä, joita on yli 540000. Yhden lapsen isiä on vajaat 310000 ja kolmen lapsen isiä yli 260000. Neljä lasta tai enemmän on 10 prosentilla isistä.

Ensi sunnuntaina voi juhlia yli 1,2 miljoonaa isää. Kaikista 15-80-vuotiaista miehistä yli 57 prosentilla on lapsia. Yli 64-vuotiaista miehistä 80 prosenttia on isiä.

Lapsiperheitä Suomessa on yli 570000, ja niissä elää yhteensä reilut 2,1 miljoonaa ihmistä.

Isien ja lasten muodostamien perheiden osuus lapsiperheistä on vajaat kolme prosenttia. Yksinhuoltajaisiä oli viime vuonna noin 16700.

Anonyymi kirjoitti...

Väitös: Sadomasokistinen erotiikka on ollut aina osa populaarikulttuuria

Väitöstutkimuksessaan Anna-Elena Pääkkölä pyrkii selittämään kink-erotiikan viehätysvoimaa elokuvamusiikissa, populaarimusiikissa, musiikkivideoissa ja oopperassa, sekä Fifty Shades-ilmiössä.

Turun yliopiston tiedotteen mukaan Pääkkölä lähestyy aihetta kriittisen tarkastelun sekä kulttuurisen musiikin tutkimuksen ja audiovisuaalisen analyysin kautta.

Sadomasokistinen erotiikka on ollut osana populaarikulttuuria aina, näkyvimmin 1700-luvulta lähtien. Usein on väitetty, että fiktiiviset sadomasokismin kuvaukset on tehty joko koomisina ja pikkutuhmina, tai vaihtoehtoisesti outoina kuvauksina seksuaalipervoista.

Tutkimuksessaan Pääkkölä tulee tulokseen, että vaikka perversion leima on nykyisin poistettu sadomasokismista, sekä koominen että outo kuvaustapa tekevät erotiikasta nimenomaan sadomasokistisen.

– Vaikka seksuaalista vapautta pidetään tärkeänä ja jopa juhlistetaan, usein siihen liitetään myös jotain vakavampaa viestiä. Esimerkiksi Rihannan musiikkivideo S&M leikittelee seksualisoidulla tyttömäisyydellä, mutta artistin oma kotiväkivaltatausta sekä kysymykset värillisten naisten asemasta musiikkikentällä tuovat tummemman sävyn sadomasokismin kuvaukseen, Pääkkölä kertoo tiedotteessa.

Sadomasokistisen erotiikan tekee näkyväksi moni eri seikka, jotka kaikki perustuvat sadomasokismin laajempaan ajatukseen seksistä isompana kokonaisuutena kuin mitä arjessa kenties ajatellaan.

Sadomasokisti näkee seksin mielentilana, joka hämmentää ajan ja paikan tuntua.

Pääkkölän mukaan sadomasokisti seksualisoi myös oman ja toisten kehon häpeämättä, mikä tekee sadomasokismista mahdollisesti myös voimauttavan kokemuksen. Koko keho erotisoidaan, jolloin jokainen tuntemus, oli se sitten mielihyvää tai kipua, voidaan kokea eroottisena.

Anonyymi kirjoitti...

Seksologisen seuran puheenjohtaja muistuttaa: Seksissä ei ole olemassa keskiarvoa – hyvä suhde ottaa huomioon molemmat

Suomen seksologisen seuran puheenjohtaja, kliininen seksologi Leena Väisälä sanoo, että suurin osa parisuhteen muodostavista ihmisistä toivoo, että siihen liittyisi seksi.

Aihe nousi esille viime viikolla julkaistun Perhebarometrin tuloksen myötä. Sen mukaan parisuhteen onnellisuudella ja tyydyttäväksi koetulla seksuaalielämällä on vahva yhteys.

Väisälä sanoo, että seksistä ja seksuaalisuudesta tehdyt yleistykset ovat hieman vaarallisia.

– Seksuaalisuus on hyvin monimuotoista ja yksilöllistä. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Ei ole mitään yhtä oikeaa tapaa toteuttaa seksiä. Seksuaalisuus on hyvin vaihtelevaa, Väisälä muistuttaa.

Ei ole mitään tavoitemääriä
Seksologin mukaan se unohtuu medialtakin helposti, että ei ole olemassa mitään keskiarvoa, mitä pitäisi suorittaa tai olisi seksin saralla pakko tehdä.

Väisälä sanoo, että toki parisuhteissa seksiasiat voivat kuulua pariskunnan valtapeliin. Valtapeli on läsnä monessa parisuhteessa tavalla tai toisella.

Väisälä korostaa, että seksologin työssä asiakkaille ei missään tapauksessa anneta yleisohjeeksi sitä, että seksiä pitää antaa aina, kun toinen haluaa.

– Aina kartoitetaan sitä tilannetta hyvin huolella. Monesti asiakkailla on taustalla esimerkiksi jotain seksuaalista kaltoinkohtelua, niin silloin ei tuollaisia ohjeita voi antaa.

Haluttomuuden takana paljon asioita
Seksologisen seuran puheenjohtaja oikaisee käsityksen siitä, että pariskuntien kohdalla vain seksiin halutonta osapuolta kuunnellaan ja mennään hänen mukaansa.

– Kyllä hyvässä parisuhteessa pitää ottaa huomioon molemmat ihmiset. Myös enemmän haluava.

Väisälä muistuttaa, että jos seksi tyydyttää molempia osapuolia, sitä voi ja kannattaakin harrastaa niin paljon, kun jaksaa. Haluttomuuden takana voi olla paljon erilaisia siihen vaikuttavia asioita.

– Jos seksi on hyvää, sitä enemmän sitä halutaan. Jos se on huonoa, sitä vähemmän tekee mieli.

Seksi ei ole Väisälän mielestä ratkaisu kaikkeen. On myös sellaisia parisuhteita, joissa ainoa asia, mikä toimii, on seksi.

– Onhan se toki mieletön buusti, jos seksi on kivaa parisuhteessa. Useimmiten silloin pariskunnilla on muutenkin kivaa. Kyllähän se auttaa.

Anonyymi kirjoitti...

MITEN ISÄT SAISI VANHEMPAINVAPAALLE?

Suurin osa isistä jättää yhä oikeutensa vanhempainvapaisiin käyttämättä. Isät pitävät vanhempainvapaista vain vajaat seitsemän prosenttia.

Isillä on oikeus kaikkiaan noin yhdeksän viikon isyysvapaaseen. Sen lisäksi vanhemmat voivat jakaa noin puolen vuoden vanhempainvapaan.

Miten isät saisi nykyistä enemmän vanhempainvapaille, Väestöliiton Perheystävällisesti töissä -hankkeen erityisasiantuntija Anna Kokko?

– Kyse on sekä asenteista että teoista. Kodeissa pitäisi pystyä puhumaan, kuinka vapaat jaetaan. Usein oletetaan, että isälle riittää isyysvapaat eikä hän halua vanhempainvapaalle. Pitää yhdessä puhua, mikä on mielekästä ja järkevää, jotta kumpikin saisi oman osansa vanhempainvapaista.

Minkä takia äidit haluavat varata koko vanhempainvapaan itselleen?

– Osaltaan kyse on tietämättömyydestä ja osin luottamuksen puutteesta. Äidin ei pidä yksin päättää liian yksityiskohtaisesti, mitä tehdään, milloin ja miten. Toisaalta miesten pitää olla vastuun arvoisia. Kun tulee riittävästi esimerkkejä, että arki sujuu myös miehen vastuulla, luottamus kasvaa. Samalla kasvaa miehen luottamus itseensä isänä ja arjen pyörittäjänä.

Miksi vanhempainvapaiden tasapuolisempi jakaminen on tärkeää?

– Isän ja lapsen suhde syvenee pidemmissä yhteisissä jaksoissa.

– Kun tulee kokemuksia jaetuista perhevapaista, seuraava sukupolvi pitää jakoa jo luonnollisena. Onneksi isien vanhempainvapaat ovat yleistyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka monen kuukauden jaksot ovat yhä harvinaisia.

Mitä työpaikoilla voi tehdä isien vanhempainvapaiden hyväksi?

– Työpaikoilla esimiehenä työskentelevät miehet voivat antaa esimerkkiä jäämällä itse vanhempainvapaille. Esimiehenä työskentelevä nainen voi kysyä, kuinka perhevapaat on tarkoitus jakaa, kun pienokainen syntyy.

– Työkaverit voivat tukea päätöksessä sanomalla, että hommat hoituvat vapaan aikanakin.

Mitkä tekijät vaikuttavat perheen päätökseen?

– Nyt on kovat ajat. Lapset viedään kokoaikaiseen päivähoitoon nuorempina kuin muutama vuosi sitten. Perheet joutuvat miettimään, voidaanko vanhempainvapaa käyttää kokonaan, etteivät työpaikat katoa alta tai ammattitaito tai osaaminen vanhene. Kummankin voi olla vaikea jäädä alalla kuin alalla pitkälle vapaalle. Toisaalta yhä useammalla ei ole edes työpaikkaa, johon palata vapaan jälkeen.

Anonyymi kirjoitti...

Brittinainen elää herroiksi sugar daddyn rahoilla - vehtasi isänsä pomon kanssa!

Simone Toon haluaa luksuselämän hinnalla millä hyvänsä.

25-vuotias Simone rakastaa luksusta ja on valmis tekemään mitä tahansa elääkseen miljonäärin elämää. Hänellä on oma sugar daddy, vanhempi rikas mies, joka maksaa kaiken. Simone kutsuu itseään sugar babyksi. Monet sekoittavat hänen toimintansa eskortin ja prostituoidun töihin.

− Sugar babyn ja eskortin ero on siinä, että eskortit tapaavat ihmisiä tunnin kerrallaan. Minä näen vain yhtä ja samaa ihmistä. Se on parisuhde. Jos käyn saman ihmisen kanssa illallisella kuusi tai seitsemän kertaa, niin sitten suostun menemään hänen kanssaan sänkyyn, Simone kertoo Extreme Love -ohjelmassa.

Nuori nainen kertoo pitävänsä itseään noin 15 vuotta vanhemmista miehistä.

− Vanhin tapailemani mies oli 62-vuotias. Hänen kanssaan minulla oli iso ikäero, mutta pidin hänestä todella paljon.


Perhe hyväksyy

Simonen mukaan hänen elämäntyylinsä ei ole aiheuttanut riitoja perheen kesken. Simone oli 20-vuotias alkaessaan tapailla vanhempia rikkaita miehiä.

− Perheeni tukee minua. Itse asiassa vanha sugar daddyni oli isäni pomo, joten vanhempani hyötyivät siitä myös.


Kymppitonnien lahjat

Simone saa rikkailta rakkailtaan kalliita lahjoja, jotka pitävät nuoren naisen tyytyväisenä.

− Givenchyn saappaat maksoivat 1 350 euroa. Ne olivat kiva lahja. Kenkäni ovat maksaneet kaikkiaan yli 20 000 euroa.

Anonyymi kirjoitti...

Migrant asylum seekers have sex with care workers in Denmark | World | News | Daily Express

Sex robots with hot genitals will offer 'emotional attachment' for the lovelorn | World | News | Daily Express

Anonyymi kirjoitti...

Näkökulma: Valkoiset keski-ikäiset miehet saivat omansa

Republikaanien ehdokkaan Donald Trumpin yltäminen Yhdysvaltain 45. presidentiksi on lyönyt ällikällä koko maailman. Tuskin tämä mediatempun tekijä itsekään siihen uskoi vielä eilen.
Siinä ei auttanut demokraatteihin kallellaan olleen amerikkalaismedian Trump-vastustus eikä se, että republikaanien vanhat johtohahmot nyrpistelivät nenäänsä tälle koneiston ulkopuolelta tulleelle erikoiselle hahmolle.

Eikä se, että Euroopassa Trumpin aiheuttamaa epävarmuutta kansainväliseen politiikkaan ja talouteen on kammoksuttu.

Trump-ilmiö on Amerikan jytky tai brexit. Liikkeelle lähtivät nyt sankoin joukoin keski-ikäiset, usein työväenluokkataustaiset miehet. Toteutuneen vaalituloksen kannalta on ollut Yhdysvalloissa merkittävää, että äänestämisestä innostuneet miehet ovat olleet valkoihoisia.

Merkittävä äänestäjäjoukko, 45-64-vuotiaat, kannatti 53-prosenttisesti Trumpia. Tämän ovat kertoneet ovensuukyselyt.

Vaalit ratkaissut konservatiivinen väestönosa on ollut katkera Clintoneille 1990-luvulta lähtien. Tämä juontaa juurensa demokraattipresidentti Bill Clintonin naisseikkailuihin, joihin liittynyt epäily väärästä valasta vei hänet valtakunnanoikeuteen.

Oikeus kuitenkin vapautti presidentin syytteistä vuonna 1999. Moni republikaani suuttui pahanpäiväisesti.

Myös Bill Clintonin vaimo Hillary Clinton on rypenyt menneinä vuosikymmeninä skandaaleissa, joista Suomessakin ehkä tunnetuin on kiinteistösijoitusyhtiö Whitewateriin liittynyt epäselvyys. Tämä kaikki kostautui, ja Hillary Clintonia ei sittenkään äänestetty maan ensimmäiseksi naispuoliseksi presidentiksi.

Hillary Clintonin, 69, poliittinen ura taitaa olla tämän tappion jälkeen paketissa. Vaikea hänen on tuosta nousta.

Donald Trump, 70, on onnensa kukkuloilla, mutta liki mahdoton häntä on kuvitella kahden kauden presidentiksi. Vallalla on taipumus viedä populistien kannatuksesta paras terä. Tämä on nähty myös Suomessa, kun hallitusvastuuseen viime vuonna yltäneiden perussuomalaisten kannatus on puolessatoista vuodessa laskenut jyrkästi.

Mutta minkälaisen presidentti Trumpista tulee? Toteutuvatko pelot, ja hän aiheuttaa maailmaan korjaamattomia ongelmia? Joutuuko hän hankaukseen Euroopan kanssa? Syleileekö hän Venäjää?

Vai onnistuuko hän kuten edesmennyt Ronald Reagan, jota Eurooppa pitkään kammosi, mutta jota muistellaan nyt varsin myönteisessä hengessä Neuvostoliiton polvilleen panijana?

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

Anonyymi kirjoitti...

Parisuhdeväkivallan uhrina mies jää yksin: ”Kuvitteletko sinä kaiken?”
Parisuhdeväkivaltaa kokeneet miehet sanovat, etteivät miehet saa apua, koska heidän kokemuksiaan ei oteta vakavasti. Miehet kertovat, miten sekä viranomaisten että ystävien on vaikea suhtautua heidän kokemuksiinsa, koska naisten tekemä väkivalta on yhä tabu.


Heikki, 42, meni psykologin vastaanotolle saadakseen apua vaimonsa väkivaltaisen käytöksen aiheuttamiin traumoihin. Häntä odotti karu vastaanotto. Psykologi reagoi Heikin kertomukseen kysymällä ärtyneellä äänellä: ”Kuvitteletko sinä kaiken?”.

– Olin tilanteessa aivan tyrmistynyt. Psykologin reaktio kertoo, kuinka syvälle on iskostettu ajatus, että nainen ei voi olla väkivallan tekijä, Heikki sanoo.

Viranomaisten tietoon tulleista pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosten uhreista 31 prosenttia on miehiä. Tämä selviää tilastokeskuksen tuoreimmista tilastoista (siirryt toiseen palveluun). Vaikka miesten todennäköisyys joutua parisuhdeväkivallan uhriksi on keskimäärin pienempi kuin naisten, lähisuhteissa tapahtuvista törkeistä pahoinpitelyistä ja henkirikoksen yrityksistä yli puolet kohdistuu miehiin.

Tästä huolimatta miestä ei helposti tunnisteta juuri parisuhdeväkivallan uhriksi. Ammattilaiset ja läheiset eivät ota miesten kokemuksia todesta.

Ennakkoluulot ovat tuttuja myös Karille, 52 ja Eemelille, 28, jotka yrittivät hakea apua kokemaansa parisuhdeväkivaltaan. Heikki, Kari ja Eemeli kertovat tarinansa muutetuilla nimillä heidän henkilöllisyyksiensä suojelemiseksi. Kaikki kolme esiintyvät Perjantai-dokkarissa Muijalta turpaan.

Naapurit soittivat säännöllisesti poliisit Karin ja tämän vaimon asunnolle, koska asunnosta kuului huutoa. Riitely oli aina yksipuolista: Kari otti vastaan kaiken: solvaukset, lyönnit ja potkut.

– Kerran, kun avasin oven poliisille, heillä oli selvästi ennakkoajatus, että olen vaimonhakkaaja. Poliisi tuli ja nappasi minut käytävälle kylpytakissani, otti kurkusta kiinni ja painoi seinää vasten. Se oli nöyryyttävää, Kari kertoo.

Viranomaisten lisäksi ymmärrystä oli vaikeaa saada edes ystävilltä ja perheenjäseniltä.

Kaikki kolme miestä kertovat, että puolisot olivat taitavia ylläpitämään kulisseja: ulkopuolisen oli usein mahdotonta nähdä merkkejä suhteessa tapahtuvasta väkivallasta.

– Olimme kuin Me Naiset -lehden kansikuvasta, kun oli vieraita käymässä, vaikka viisi minuuttia sitten olin ottanut iskuja vastaan, kertoo Eemeli.

Pelko ja syyllisyys estävät lähtemästä

Usein parisuhdeväkivallan uhreilta kysytään, mikseivät he lähteneet aikaisemmin. Heikin, Karin ja Eemelin mukaan väkivaltainen suhde on kuin koukku, johon jää kiinni.

– Henkinen väkivalta menee lopulta niin syvälle, että ihminen ei enää usko siihen, mitä näkee. Itsetunto murenee, sanoo Heikki.

Miehet uskoivat lopulta puolisoidensa jatkuvat syytökset ja sen, että he olivat ansainneet väkivaltaisen käytöksen. Avun hakemista vaikeutti myös se, että puolison kontrolli ja mustamaalaaminen johtivat ihmissuhteiden katkeamiseen.

Miehet alkoivat pelätä paitsi puolisoitaan, myös sitä, että he sortuisivat itse käyttämään väkivaltaa.

– Kyllä monet kerrat mietin, että työnnän puolisoni parvekkeelta alas. Joku toinen mies olisi sen saattanut tehdäkin. Ja sitten, kun etsitään syyllisiä, naisen tekemä vuosia kestänyt väkivalta saattaisi jäädä piiloon, Kari sanoo.

Heikki, Kari ja Eemeli toivovat, että miesten kokema parisuhdeväkivalta otettaisiin tosissaan ja siihen tarjottaisiin enemmän apua. Tämä voisi heidän mukaansa estää monia parisuhdeväkivaltatilanteita kasvamasta mittoihin, joista ei ole enää paluuta.

– Miehen on vaikea myöntää, että on heikko ja tarvitsee apua. Jos miehiin kohdistuvaan väkivaltaan puututtaisiin nykyistä enemmän, rima avun hakemiseen varmasti laskeutuisi, Eemeli sanoo.

Anonyymi kirjoitti...

Tutkimus: Naisen seksuaalinen halu voi nuukahtaa pitkässä parisuhteessa
Tuore tutkimus osoittaa, että seksuaalinen halu laski voimakkaimmin naisilla, jotka olivat seitsemän vuoden tarkastelujakson ajan samassa parisuhteessa.


Seksuaalinen halu saattaa laskea voimakkaimmin pitkässä parisuhteessa olevilla naisilla. Turun yliopisto ja Åbo Akademi tutkivat naisten seksuaalisten toimintojen vaihtelevuutta seitsemän vuoden tarkastelujaksolla. Seksuaalinen halu laski eniten naisilla, jotka olivat koko ajan samassa parisuhteessa.

Tutkijoiden mielestä tulokset osoittavat, että parisuhdetekijöitä pitäisi korostaa naisten seksuaalisten toimintahäiriöiden hoidossa.

Naisilla, jotka olivat tarkastelujakson aikana vähintään kahdessa eri parisuhteessa, seksuaalinen halu laski vähemmän.

– Tulokset viittaavat siihen, että parisuhdetekijöillä on vaikutusta naisten seksuaalisten toimintojen vaihtelevuuteen, kertoo Turun yliopiston psykologian tohtorikoulutettava Annika Gunst yliopiston tiedotteessa.

– Toimintoja pitäisi kuitenkin tutkia vielä lyhyellä aikavälillä, jotta voitaisiin saada monipuolisempi käsitys niiden vaihtelevuudesta, Gunst toteaa.

Parhaiten säilyi kyky saada orgasmi

Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa naisten seksuaalista halua, kiihottumista ja kykyä saada orgasmi. Myös seksuaalisesta tyytyväisyydestä ja kipukokemuksista kyseltiin.

Naisten seksuaaliset toiminnot vaihtelivat seitsemän vuoden aikana merkittävästi. Kyky saada orgasmi pysyi kaikista vakaimpana. Seksuaalinen tyytyväisyys puolestaan vaihteli tutkimuksen aikana eniten.

Sinkkunaisilla vain kyky saada orgasmi ja seksuaalinen halu säilyivät vakaina tutkimuksen aikana.

Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena ja siihen osallistui 2173 aikuista naista. Tutkimus julkaistiin Psychological Medicine (siirryt toiseen palveluun) -tiedelehdessä.

Anonyymi kirjoitti...

Movemberin jälkeen tulee Decembeaver – naiset antavat ”puskansa” rehottaa!

Miesten Movember on parhaillaan käynnissä, mutta joulukuussa on jälleen naisten vuoro viettää Decembeaveriä. Stara kertoi jo vuosia sitten naisten uudesta tempauksesta, jossa he jättävät alapään intiimialueidensa karvoituksen ajamatta ja vahaamatta koko joulukuun ajaksi.

Alunperin vitsistä liikkeelle lähteneen Decembeaverin tarkoituksena on kerätä varoja American Cancer Society -järjestölle. Sarah Cooperin käsikirjoittaman ja ohjaaman videon alkuperäinen tarkoitus oli siis silkkaa parodiaa, mutta yllättäen hassuttelusta sai alkunsa kuitenkin myös todellinen kampanja.

Video sai ihmiset lahjoittamaan rahaa American Cancer Society -järjestön verkkosivuilla ja edesauttoi järjestön varainhankintaa. Samalla myös tietoisuus järjestöstä on kasvanut. Pian Decembeaver on siis jälleen ajankohtainen.

Anonyymi kirjoitti...

"En enää tunne itseäni isäksi" – moni joutuu taistelemaan lastensa tapaamisesta
Suru ja kaipuu täyttävät monen miehen mielen tänäkin isänpäivänä. Syystä tai toisesta he eivät voi viettää päivää lastensa kanssa. Kolme lastensa huoltajuudesta taistelevaa isää kertoo oman tarinansa.


Mikko on nähnyt lapsensa viimeksi lähes vuosi sitten. Teini-ikäiset lapset asuvat toisella paikkakunnalla, eikä Mikolla ole edes heidän yhteystietojaan. Hän kertoo äidin vieraannuttaneen lapset vuosia kestäneen huoltajuuskiistan aikana. Joskus äiti antaa puhelimen lapsille, mutta heiltä ei löydy aikaa isälleen.

– Olen tarjonnut tilaisuutta nähdä, mutta heillä tuntuu olevan niin paljon harrastuksia, että isän tapaaminen on viimeinen asia, jolle kalenterista löytyy tilaa.

Mikko on jo lähellä luovuttaa.

– Olen niin väsynyt tähän, että olen melkein lyönyt hanskat tiskiin. Toivon, että kun lapsille tulee ikää, he ymmärtävät, mistä on kyse.

Lasten etääntyminen on ottanut koville. Mikko näkee lapsistaan unia viikottain: tunteet nousevat pintaan.

– Jotta edes jotenkin säilyttäisin mielenterveyteni, on pakko olla ajattelematta heitä. Olen järjestellyt elämäni niin, että en oikein tunne itseäni enää isäksi. Toivottavasti sekin päivä vielä tulee, että tunnen.

Isänpäivänä Mikko ei näe lapsiaan. Se ottaa koville.

– Minulle isänpäivän merkitys on toista kuin niille, joille tuodaan aamupala pöytään. Tiedän jo, ettei minua tulla muistamaan millään tapaa. Yritän sulkea silmäni ja korvani siltä kaikelta.

Tilanteet kärjistyvät juhlapyhien aattona

Suurin osa eronneista vanhemmista pystyy sopimaan lastensa huoltajuudesta ja tapaamisjärjestelyistä. Porin perusturvan sosiaalityöntekijä Erja Järvinen arvelee, että tilanteet kärjistyvät noin viiden prosentin osalta.

– Meille tulee yleensä aika vähän avunpyyntöjä, mutta sosiaalipäivystys käsittelee niitä jonkin verran juhlapyhien aattona.

Järvisen mielipide on, että lasten kuuluisi viettää isänpäivää isiensä ja äitienpäivää äitiensä kanssa.

– Ne ovat sellaisia virallisia juhlapäiviä, joihin lapset valmistautuvat päiväkodissa ja koulussa. Olisi hyvä, jos lapset saisivat viettää aikaa sen vanhemman luona, jota juhlitaan.

Vaikka riitaisia perheitä on vain pieni prosentti suomalaisista, ovat heidän huolensa yhtä tärkeitä kuin muidenkin. Niille isille, jotka eivät voi viettää isänpäivää lastensa kanssa, nostaa päivä tunteet pintaan.

Anonyymi kirjoitti...

DN: Tasa-arvoinen auraus epäonnistui Tukholmassa – tavallista enemmän jalankulkijoita loukkaantunut lumikaaoksen aikana
Tukholmassa päätettiin aurata lumet ensin jalkakäytäviltä ja pyöräteiltä, koska naiset käyttävät niitä enemmän kuin miehet.


TUKHOLMAN kaupunki on sitoutunut hoitamaan lumenaurauksen jalkakäytäviltä ”tasa-arvoisesti”. Nyt näyttää siltä, että ajatuksen käytännön toteuttaminen onnistuneesti on vaikeaa.

Ruotsalainen Dagens Nyheter -lehti uutisoi, että kun lunta äskettäin tuli runsaasti, tuloksena oli fiasko.

Tasa-arvoisilla lumitöillä tarkoitetaan Ruotsissa sitä, että lumen auraamisessa ei suosita miesvaltaisten työpaikka-alueiden katuja tai miesten useammin käyttämiä autoiluväyliä, vaan lumet aurataan ensin jalkakäytäviltä ja pyöräteiltä. Sukupuolineutraalilla aurauspolitiikalla on haluttu tehdä kaupungista yhtä turvallinen sekä miehille että pyöräteitä ja jalkakäytäviä enemmän käyttäville naisille.

Tasa-arvoiseen auraukseen siirtymisestä päätettiin Tukholmassa viime talvena.

Tämän viikon runsaat lumisateet olivat uuden aurauspolitiikan tulikaste. Nopeasti tuli selväksi, että malli ei toimi. Dagens Nyheterin lukijan Carl Edelhjelmin mielestä nimenomaan naiset joutuivat kärsimään lumikaaoksen aikana eniten.

LIIKENTEESTÄ vastaava Tukholman apulaiskaupunginjohtaja Daniel Helldén myöntää, ettei tasa-arvoinen lumenauraus onnistunut vaativissa olosuhteissa.

”Jalkakäytäviä ja pyöräteitä ei saatu puhdistettua siinä laajuudessa kuin oli suunniteltu”, Helldén sanoo Dagens Nyheterille.

Kaupungin sairaaloihin on virrannut lumisateiden aikana päivystyspotilaita. Kun tavanomaisella marraskuun viikolla Danderydin sairaalan ortopedisellä päivystyspoliklinikalla on noin 50 potilasta päivässä, esimerkiksi 9. marraskuuta 108 ihmistä hakeutui sinne ortopedin hoitoon. Myös Sankt Göranin sairaalassa on hoidettu suuri määrä liukastumisonnettomuuksissa loukkaantuneita – keskiviikkona hoitoa tarvitsi 83 kaatunutta ja torstaina 93.

Helldén pahoittelee kunnossapitotilannetta ja loukkaantumisia. Hänen mukaansa kaupunki aikoo varata ensi viikoksi kunnossapitoon enemmän rahaa.

”Ajatuksena on ollut, että tämäntyyppisessä lumikelissä jalankulkijoiden olisi aiempaa helpompi liikkua. Ei ole hyvä, ettemme ole onnistuneet luomaan sellaisia olosuhteita.”

HELLDÉN ei osaa täsmentää, mistä ongelmat ovat viime päivinä varsinaisesti johtuneet.

”Olen pyytänyt kriisiraporttia, jotta selviäisi tarkasti, mitä näinä päivinä on tehty. Jos olemme epäonnistuneet jossakin, korjaamme toimintaamme. Toivon, että seuraavien runsaslumisten päivien aikana pystymme parempaan suoritukseen.”

Helsingissäkin on tehty aloite sukupuolivaikutusten arvioinnista lumenpoistossa. Kaupunki piti arviointia kuitenkin tarpeettomana.

Anonyymi kirjoitti...


Raskaana ollut tyttöystävä ei saanut haluamaansa huomiota – huippulupaus loukkaantui käsittämättömällä tavalla


Amerikkalaispelaaja Jonnu Smithin tyttöystävällä kiehui kirjaimellisesti yli.
Amerikkalainen jalkapallo on fyysinen laji, jossa ei aina vältytä loukkaantumisilta. Kipuja voi syntyä myös pelikentän ulkopuolella - ja mitä erilaisimmilla tavoilla.

ESPN kertoo Yhdysvaltojen yliopistosarjassa pelaavan Jonnu Smithin kohtalosta. Florida International Golden Panthersia edustavan Smithin kausi on ohi rajun tyttöystävänsä käymän riidan seurauksena.

ESPN:n mukaan Smith riiteli tyttöystävänsä Mary Gasparin kanssa, ja vihainen tyttöystävä meni keittiöön keittämään vettä. Gaspar heitti kiehuvan veden Smithin päälle. Miami Heraldin mukaan vakavista palovammoista kärsivä Smith sai kiehuvaa vettä päähänsä, niskaansa, selkäänsä, olkapäähänsä ja käsiinsä. Gaspar myös löi palovammoja saanutta poikaystäväänsä.

ESPN:n mukaan rajun riidan syy oli, että viidennellä kuulla raskaana olevan Gasparin mielestä Smith ei olisi antanut hänelle tarpeeksi huomiota.

Vammojen myötä pelaajan loppukausi on paketissa. Se on paha takaisku Smithille, jota kuvaillaan Golden Panthersien parhaaksi lupaukseksi ensi kesän NFL:n varaustilaisuudessa.

Miami Heraldin mukaan Gasparia syytetään törkeästä pahoinpitelystä.

Anonyymi kirjoitti...

Moni suomalaispari eroaa huonon seksielämän takia - asiantuntija kertoo, miten suhteen voi pelastaa

Psykologi Tony Dunderfeltin mukaan suomalaiset naiset ja miehet eivät tunne tarpeeksi hyvin toistensa seksuaalisuutta, jotta seksielämä olisi rikasta ja nautinnollista.
Iloiseksi-menetelmän kehittänyt psykologi haluaa tuoda ilon ja leikkimielisyyden takaisin suomalaisiin koteihin ja makuuhuoneisiin. Tony Dunderfeltin mielestä kiire on yksi pahimmista myrkyistä, jotka syövät spontaanisuutta petielämässä.

- Komppaan tutkimuksia, että seksi vähenee. Se varmaan johtuu kiireestä ja sähköisistä viestimistä. Ne syövät paljon sitä aikaa, voimme juuttua Facebookiin pidempään kuin olit ajatellut. Ainakin minä olen puolen tunnin Facebookissa oleskelun jälkeen vähän sekaisin, enkä todellakaan heti sen jälkeen ala sekstailemaan. Pitää vähän palautua, sanoo Dunderfelt.
- Sitten on olemassa tämä herkkä aihe, ettei vieläkään vuonna 2016 mies täysin tunne naisen seksuaalielimiä ja -reaktioita kuin hyvin pinnallisesti. Naisetkaan eivät tunne miehensä seksuaalisuutta. Tai vaikka tuntisivat, niin he eivät halua myöntää tapaa, jolla mies ilmentää seksuaalisuuttaan. Seksistä puhutaan ja se on mainoksissa kaikkialla, mutta se ei vielä takaa sitä, että ihmiset ymmärtävät, mistä on kysymys ja että pystymme toimimaan alueella.

Anonyymi kirjoitti...

Fiksut naiset eivät halua lapsia – Laskeeko kansakunnan älykkyys, kuka hoitaa vanhukset?
Koulutetut naiset tulevat yhä useammin siihen lopputulokseen, että lapsi ei tuo onnea. Viimeksi nälkävuosina syntyi vähemmän vauvoja kuin Suomessa nyt.


Kenenkään silmät eivät olleet kuivat, kun Leena Suurnäkki oli lukenut ääneen runon viimeisen säkeen haminalaisten Marttojen Lukulamppu-illassa.

”Synnytyspoltoissani itkin myös sinua yksivuotias. / Itkin sylipesää jonka pian menettäisit – / vauvasänkysi tuhinaöitä / se oli pedattu jo seuraavalle.”

Eläkkeelle jääneellä kirjastovirkailijalla on tapana esitellä tapaamisissa uutuuskirjoja. Tällä kertaa hän oli valinnut muun muassa lestadiolaisäitien kokemuksista kertovan Usko, toivo, raskaus -teoksen. Siitä hän luki ääneen Krista Ojalan runon.

Suurnäkki ei tiedä tarkalleen, mikä hänen tovereitaan liikutti runossa. Mutta hänen oma ajatuksensa oli selkeä.

”Mieleen tuli taas kerran miten oikean valinnan tein, kun en koskaan hankkinut lapsia.”

Yhä useampi nainen Suomessa ajattelee Suurnäkin tavoin. Kun Väestöliitto tutki asiaa vuosituhannen alussa, lapsettomaksi suunnitteli jäävänsä noin joka kymmenes 20–45-vuotiaista vastaajista. Vuonna 2015 heitä oli jo 16 prosenttia.

Sen lisäksi, että vapaaehtoinen lapsettomuus on yleistynyt, perhettä suunnittelevista moni toivoo pientä, yhden lapsen perhettä.

Vauvojen määrä Suomessa on romahtanut. Vuonna 2015 syntyi 55 472 lasta. Se on 1 760 lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vähemmän syntyneitä oli viimeksi vuonna 1868. Silloin elettiin nälkävuosia.

Syntyvyys on länsimaissa laskenut ennenkin. Teollistumisen alkuaikana väestönkasvu hidastui. Maalla lapset olivat olleet kaivattua työvoimaa, kaupungeissa heistä tuli vanhemmilleen taloudellinen taakka. Nyt useissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa on meneillään samantyyppinen muutos.

Amerikkalainen kirjailija ja kolumnisti Lionel Shriver on kutsunut ilmiötä luonteeltaan eksistentialistiseksi. Hänen mukaansa erityisesti naiset voivat tänä päivänä tehdä päätöksen lapsen hankinnasta vapaammin kuin koskaan ennen.

Psykologi Satoshi Kanazawa London School of Economicsista taas esitti vuonna 2013, että vähäinen äidinvaisto on yhteydessä korkeaan älykkyysosamäärään. Kanazawan mukaan fiksujen naisten päätös olla tekemättä lapsia on yhteiskunnallisesti huolestuttava asia. Se saattaa lopulta johtaa jopa kansakunnan yleisen älykkyysosamäärän laskemiseen.

Kanazawan tutkimuksesta on käyty kiihkeää keskustelua ja se on myös kyseenalaistettu.

On silti tosiasia, että erityisesti koulutetut naiset ympäri maailmaa tulevat yhä useammin siihen lopputulokseen, että lapsi ei välttämättä tuo mukanaan onnea.

Anonyymi kirjoitti...

"Olen muslimi, nainen ja maahanmuuttaja - tämän vuoksi äänestin Trumpia"

Asra Q. Nomani on Wall Street Journalin entinen toimittaja ja Muslim Reform Movementin perustaja. Hän paljastaa The Washington Postin kolumnissaan, miksi hän äänesti Donald Trumpia presidentiksi.

- Tämä on minun tunnustukseni - ja selitykseni. Minä - 51-vuotias muslimi, "värillinen" maahanmuuttajanainen - olen yksi Donald Trumpin hiljaisista äänestäjistä. En ole "kiihkoilija", "rasisti", "sovinisti" tai "valkoisten ylivallan kannattaja", joiksi Trumpin tukijoita kutsutaan, Nomani kirjoittaa.

Nelivuotiaana Yhdysvaltoihin vuonna 1969 muuttanut intialaissyntyinen Nomani kertoo olleensa koko elämänsä ajan liberaali ja kannattaneensa Barack Obamaa.

Viimeisimmän presidentinvaalikampanjan aikana hän kuitenkin liukui salaa tukemaan Trumpia vaikka on monesta asiasta eri mieltä hänen kanssaan.

- Kannatan demokraattisen puolueen kantaa aborttiin, samaa sukupuolta olevien avioliittoon ja ilmastonmuutokseen.

- Mutta olen yksinhuoltajaäiti, jolla ei ole varaa Obamacaren sairausvakuutukseen. Presidentin asuntolainojen muunnosohjelma "HOPE NOW" ei auttanut minua, Nomani kertoo lehdessä ja kuvailee lukuisten Virginian osavaltion maaseudulla asuvien ihmisten kamppailevan samalla tavoin tullakseen toimeen - kahdeksan vuoden Obama-ajan päätteeksi.

Ääri-islamilaisten uhka

Nomani kertoo olevansa liberaalina muslimina erityisen kyllästynyt Obaman ja demokraattipuolueen steppitanssiin Isisin ja islamin kanssa: yhteyttä näiden kahden välillä ei myönnetä. Vaikka Trumpin retoriikka on karkeaa, Nomani muistuttaa, että ääri-islamilaiset ovat vuodattaneet verta niin Taj Mahal -hotellissa Mumbaissa kuin Pulse-yökerhossa Floridassa, ja se pitäisi hänen mielestään sanoa ääneen.

Orlandon joukkosurman jälkeen Trump tviittasi: "Mainitseeko presidentti Obama vihdoinkin sanat radikaali islamilainen terrorismi? Jos ei, hänen tulisi välittömästi erota häpeässä!"

Nomanin mielestä Clinton harjoittaa Obaman tavoin samanlaista steppitanssia eikä myönnä ääneen radikaalin islamin uhkaa. Nomanin mielestä Clinton kierteli sanoissaan asiasta CNN:n haastattelussa. Yksi Clintonin vuodetuista sähköposteista lopulta sinetöi hänen päätöksensä äänestää Trumpia:

Clinton kirjoitti kesällä 2014 avustajalleen John Podestalle, että Yhdysvaltojen tulisi "käyttää diplomatiaa ja tiedustelun perinteisiä keinoja painostaakseen Qataria ja Saudi-Arabiaa, jotka antavat salaa rahallista ja logistista tukea Isisille ja muille radikaaleille sunniryhmille alueella".

Paljastukset siitä, että Clintonin säätiö oli saanut useiden miljoonien dollareiden lahjoituksia Qatarilta ja Saudi-Arabialta tappoivat Nomanin tuen Clintonille.

Hän sanoo haluavansa tasa-arvoa ja vastustavansa Trumpin "pukuhuonepuheita", ideaa muurista Meksikon rajalle ja muslimien "kieltämistä" Yhdysvalloista.

- Mutta luotan Yhdysvaltoihin eikä minulle mene läpi poliittinen liioittelu - oma agendajohtoinen käytäntönsä - joka demonisoi Trumpin ja hänen kannattajansa, Nomani kirjoittaa Washington Postissa.

Hän yritti avata ajatuksiaan Twitterissä, mutta sai osakseen kommentteja, joiden mukaan jokainen Trumpin kannattaja on punaniska.

Vaikka Nomani on muslimi, hän ei pelkää Trumpin Amerikkaa. Hän uskoo maan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kansalaisoikeuksien pitkään perinteeseen, joka voittaa Trumpin retoriikan.

Nomania huolestutti sen sijaan enemmän, millaista teokraattisten muslimidiktatuurien kuten Qatarin ja Saudi-Arabian vaikutusvalta olisi Hillary Clintonin Amerikassa. Siksi hän äänesti Trumpia.

Anonyymi kirjoitti...

Trumpin voiton syylliset: tyhmä, valkoinen roskaväki?

Ovatko eliitille tuntemattomia ne hiljaiset, jotka eivät liiku vallan liepeillä? kysyy Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin.

TÄSSÄ kirjoituksessa ei käsitellä lainkaan Donald Trumpia. Sen sijaan tässä käsitellään 59:ää miljoonaa muuta ihmistä: Trumpin äänestäjiä.

Teillehän on kerrottu, keitä he ovat: rasistisia, menneeseen maailmaan jämähtäneitä tyhmiä valkoisia punaniskoja, lähinnä miehiä. Trumpia äänestävästä valkoisesta amerikkalaisesta on muokattu niin vahva negatiivinen stereotypia, ettei sellaista mistään muusta ryhmästä – naiset, mustat, latinot jne – voisi oikeastaan julkisesti edes tehdä ilman syvää paheksuntaa.

Se kuva ei tietenkään ole totta. Ensinnäkään Trumpin äänestäjät eivät edes ole vain miehiä: esimerkiksi kaikista naisista Trumpia kannatti 42 prosenttia. Eivätkä he ole kaikki valkoisiakaan: latinomiehistä noin kolmasosa äänesti Trumpia ja mustien miesäänestäjienkin joukossa Trump oli jopa aavistuksen suositumpi kuin edellinen republikaanien presidenttiehdokas Mitt Romney.

Mutta pureudutaan silti tuohon stereotypiaan, koska syy vaalien tulokseen – ja Brexitiin ja eurooppalaisten äänestäjien tutkijoita yllättäviin liikkeisiin – saattaa löytyä juuri tuota vääristynyttä kuvaa purkamalla.

ENSIN FAKTAT. Moni entinen teollisuuspaikkakunta niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin on romahtanut, moni työpaikka kadonnut ja tulevaisuus näyttää epävarmalta. On luonnollista, että tästä kehityksestä on moni huolissaan. Mutta tuntuu olevan yksi ryhmä, joka ei sitä saisi olla. Valkoinen työväki. Heidän kohtalonsa ei tunnu kiinnostavan ketään – ei ainakaan poliitikkoja.

Yhdysvaltain vaalikampanjan aikana oli ajoittain silmiinpistävää, kuinka usein esimerkiksi Hillary Clinton korosti taistelevansa erilaisten vähemmistöjen (seksuaalivähemmistöjen, mustien, maahanmuuttajien jne) puolesta, mutta enemmistöstä, eli valkoisista amerikkalaisista hän usein vaikeni. Ja kuitenkin valkoisten amerikkalaisten työläisten joukossa on valtavat määrät ihmisiä, joiden talous on romahtanut. Näille ihmisille kahdeksan vuotta Obaman hallintoa on ollut kurjistumista. Moni valkoinen työläinen kituuttaa palkalla, jolla ei tule toimeen tai ainakin sillä saa paljon vähemmän kuin ennen.

On tietysti muistettava, että Yhdysvaltain talousongelmat koskettavat kipeästi myös vähemmistöjä, esimerkiksi mustia. Mutta valkoisen työläisen osalta tilanne onnistutaan usein esittämään niin, että joko se valkoinen työläinen on itse liian tyhmä muuttuakseen tai vähintäänkin ymmärtääkseen muutosta tai sitten hän on liian rasistinen / naisvihamielinen hyväksyäkseen muita rinnalleen, saati ohi. Tätä mielikuvaa on käytetty Trumpin peruskannattajasta: parhaimmillaankin hän on ressukka ja pahimmillaan vastenmielinen moukka. Häneen on lyöty homofobisen, seksistisen ja ulkomaalaisia vihaavan surkimuksen (deplorables) leima, kuten Hillary Clinton itsekin määritteli kampanjansa aikana puolet Donald Trumpin tukijoista.

Anonyymi kirjoitti...

Isä, olet kiva ja rakastan sinua – suomalainen isyys menee nyt hyvään suuntaan, sanovat tutkijat
Tutkimusten mukaan lapsen koulumenestys, ja myöhemmässä vaiheessa akateeminen ura ja toimeentulo linkittyvät isän läsnäoloon.


ISÄN kanssa lasketellaan, uidaan ja korjataan autoa. Isä on pidempi kuin äiti.

Näin kertovat Hakaniemen Leikkiluolassa 13-vuotiaat Sofia Soininen ja Taika Vuorio.

Soininen kertoo isänsä matkustavan paljon, ja siksi isänpäivätoivotukset pitää nyt tehdä etänä. Terveiset voivat mennä perille esimerkiksi tämän lehtijutun kautta.

”Isässä on parasta se, että se on mun isä. Ja se on hauska!” Soininen sanoo.

Vuorion mukaan isä on opettanut elämässä kaikenlaista. Hänen terveisensä sunnuntaina kuuluvat näin:

”Rakastan sinua, ja olet tosi kiva.”

ISÄ on tyttärelle ensimmäinen kosketus vastakkaiseen sukupuoleen. Siksi isän merkityksessä tyttärelleen on erilaisia piirteitä kuin isän merkityksessä pojalleen.

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen, itsekin kahden aikuisen tyttären isä, kertoo, että erityisen tärkeää on arvostaa ja kannustaa tytärtä. Kun isä on ylpeä tyttärestään, tämä oppii olevansa arvokas ja rakastettu.

”Monen menestyvän naisen takana on hyvä isäsuhde, sanotaan. Se on klisee, mutta myös totta.”

Suhde vastakkaiseen sukupuoleen kehittyy paitsi isän arvostuksen kautta, myös isän suhteesta äitiin. Jos lapsi näkee, että isä ei arvosta äitiä, se heijastuu myös tyttären itseluottamukseen. Lapsi hahmottaa aikuisten suhteita paljon varhaisemmassa iässä kuin on aiemmin luultu.

”Myös äidin suhtautuminen mieheensä heijastuu tyttären mieskuvaan”, Sinkkonen lisää.

ISYYTTÄ tutkinut Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Johanna Mykkänen vahvistaa, että tyttären suhde isäänsä vaikuttaa tulevaisuuden miessuhteisiin merkittävällä tavalla. Kansainvälinen tutkimustulos kertoo vaikutuksesta myös ensimmäiseen seksuaaliseen kokemukseen.

”Tyttäret, jotka olivat saaneet kokea isän läsnäoloa ja läheisyyttä arjessa, kokivat ensimmäisen seksikokemuksensa myöhemmin kuin ne, joilla ei ollut isää elämässään”, Mykkänen sanoo.

Isät vaikuttavat myös lastensa ajattelun kehitykseen. Pitkittäistutkimuksilla on saatu selville, että lapsen koulumenestys, ja myöhemmässä vaiheessa akateeminen ura ja toimeentulo linkittyvät isän läsnäoloon.

ON hyvä muistaa, että tutkimustuloksia voi yhtä hyvin soveltaa mihin tahansa mieshahmoihin lapsen elämässä. Kun Mykkänen tutki isyyttä lasten näkökulmasta, hän pyysi lapsia aina kuvailemaan ”elämänsä tärkeää miestä” – kaikille se ei ole isä.

”Noin kymmenen prosenttia lapsista kuvaili jotain muuta kuin omaa biologista isäänsä. Tärkeä mies voi olla kummisetä, isoisä tai vaikka ystävän isä.”

Tärkeän miehen vaikutukset ovat kuitenkin samat, oli kyseessä biologinen isä tai ei.

Yleisesti tärkeät miehet parantavat lasten kielellisiä kykyjä.

”Jos isä lukee kirjoja lapselle, lapsen sanavarasto kehittyy laajemmaksi. Yksi tutkimus selitti tätä niin, että isät lukevat eri tavalla kuin äidit – siksi on tärkeää, että molemmat lukevat.”

Mykkänen nostaa esiin myös isien ongelmanratkaisukyvyn. Isät eivät välttämättä anna suoria vastauksia, vaan he haastavat lapsiaan enemmän. Silloin lapsi oppii ratkaisemaan ongelmia monipuolisemmin.

Anonyymi kirjoitti...

Naiseus oli vain pieni osasyy Hillary Clintonin vaalitappiolle – ”Hän ei vain ollut ehdokkaana se voittava yhdistelmä”
Clinton kärsi ennen kaikkea suosionsa jakautumisesta maantieteellisesti epäedullisesti, arvioi yhdysvaltalainen vaalitutkija.


HILLARY CLINTON oli ensimmäinen nainen pääpuolueen presidenttiehdokkaana Yhdysvalloissa, mutta miesten yksinvalta virassa venyy Donald Trumpin valinnan myötä 45 presidenttiin ja 232 vuoteen.

Silti on vaikea nähdä, että juuri Clintonin naiseus olisi ratkaissut vaalit.

”Clinton ei vain ollut ehdokkaana se voittava yhdistelmä. Kyse oli kaikesta, mitä hän edusti aina taustaansa, aviomiestään ja yhdeltä osalta naiseuttaan myöten”, sanoo toimitusjohtaja Kristiina Helenius Amcham-bisnesverkostosta.

Samaa mieltä on yhdysvaltalainen äänestyskäyttäytymisen tutkija Peter Miller Tampereen yliopistosta.

”Jos pitää valita, oliko naiseus merkittävä vai vähäinen tekijä Clintonin tappiossa, taivun vähäisen kannalle”, hän sanoo.

Miller muistuttaa, että Clinton sai maanlaajuisesti Trumpia enemmän ääniä, vaikka hävisi ratkaisevassa asiassa eli äänten takaamien valitsijamiesten määrässä. Clintonille kävi samoin vuonna 2008 demokraattien esivaaleissa Barack Obamaa vastaan.

Miller sanookin, että ei pitäisi puhua niinkään Clintonin heikosta suosiosta kuin hänen suosionsa jakautumisesta maantieteellisesti epäedullisella tavalla.

VAALIKAMPANJAN aikana Clintonilla oli kuitenkin vaikeuksia innostaa naisäänestäjiä.

”Jos luottaa ovensyykyselyihin, Clinton näytti saavan naisten äänistä vain pienen enemmistön, noin 53 prosenttia. Olisin odottanut suurempaa osuutta, vaikkakin tämä liittyy demokraattien heikkoon äänestysaktiivisuuteen”, Miller sanoo.

Demokraattien esivaaleissa etenkin nuoret naiset kannattivat Bernie Sandersia, joka on Clintoniin nähden vasemmalla ja lupasi kaikille maksutonta yliopistokoulutusta. Clintonin haittana pidettiin esimerkiksi hänen kytköksiään Wall Streetin suuryrityksiin ja Irakin sodan kannattamista.

ALUKSI sukupuolen merkityksestä puhuttiin vaalikampanjassa todella vähän. Asennemittausten perusteella Clintonin leirissä tiedettiin, että se ei ole valtti, jonka varaan kampanjaa kannatti rakentaa.

Kuvaavaa on, että sukupuolen nosti vaalitaisteluun Trump eikä Clinton. Kun Trump kutsui Clintonia vaaliväittelyssä sanoilla ”nasty woman”, ilkeä nainen, siitä tuli hetkessä naisaktivistien tunnuslause. Myyntiin ilmaantui sanaparilla varustettuja t-paitoja, pinssejä ja tarroja.

”Jos Trumpin vastaehdokas olisi ollut mies ja hän olisi kutsunut tätä ’ilkeäksi mieheksi’, ihmiset eivät olisi ymmärtäneet, mitä hän tarkoittaa. Tai jos sotavereraani John Kerryä olisi vuoden 2004 presidentinvaaleissa haukuttu ’ilkeäksi sotilaaksi’, sitäkään ei olisi tajuttu”, Miller sanoo.

Huomiota herättivät myös Trumpin kommentit entisen Miss Universumin painosta, sitten tämän kourintapuheet vuodelta 2005. Myös entinen Miss Suomi Ninni Laaksonen kertoi Trumpin kourineen hänen takapuoltaan.

”Trumpin naisvihamieliset kommentit osoittivat tasa-arvoisemmissa ympäristöissä kasvaneille kaupunkilaisnaisille, että tällaistakin sovinismia ja naisvihaa yhä on. Suuri osa maata elää yhä tällaisessa asenneympäristössä”, Helenius arvioi.

Anonyymi kirjoitti...

Aniharva isä käyttää vanhempainvapaataan – Ruotsissa huimasti enemmän

SAK kannustaisi isiä perhevapaille tasaamalla vanhempain- ja hoitorahan vanhempien kesken.

Vanhempainvapaalle jää isistä Suomessa vain 1–3 prosenttia ja hoitorahan käyttäjistä isiä oli viime vuonna seitsemän prosenttia. Isyysvapaata käyttää 78 prosenttia isistä. Yhteensä isät käyttävät seitsemän prosenttia perhevapaista, kun Ruotsissa vastaava luku on 25 prosenttia.

Suomen suurimman palkansaajajärjestön puheenjohtaja Jarkko Eloranta painottaa, että uudistukselle on selvä tarve, sillä SAK:n vuoden 2013 työolotutkimuksen mukaan noin joka kolmas isä kokee perhevapaille jäämisen työpaikallaan melko tai erittäin vaikeaksi.

– Kustannusvapaa SAK:n perhevapaamalli osoittaa, ettei tasa-arvon edistäminen vaadi lisärahoitusta vaan ainoastaan rohkeaa uudistamista. Jos aloitamme valmistelut nyt, saamme isiä tukevat uudistukset voimaan viimeistään ensi vaalikaudella.

– Työyhteisöt pitävät lyhyttä isyyslomaa nykyisin itsestäänselvyytenä, vaikka vielä muutama vuosikymmen sitten isällä ei ollut lainkaan oikeutta isyysvapaaseen. Tämä todistaa, että korvamerkitty etuus on tehokas tapa muuttaa vanhempien ja työpaikkojen asenteita, Eloranta muistuttaa.

SAK:n mallissa vanhemmat voisivat luovuttaa osan etuuksistaan toiselle huoltajalle tai muulle läheiselle, vain kolmen kuukauden kiintiö on pidettävä itse. Etuuspäiviä voisi myös käyttää yksittäin, puolitettuina sekä lyhyenä tai pitkänä pätkänä.

– Isän kynnys lähteä perhevapaalle laskee, jos etuudet toimivat ylimääräisten vapaapäivien tapaan. Malli sujuvoittaa perheen ja työelämän yhdistämistä.

Isänpäivänä SAK haluaa muistuttaa myös niistä isistä, jotka jäävät nykyisessä järjestelmässä ilman perhe-etuuksia jäykkien sääntöjen vuoksi. Esimerkiksi etäisät ja lasta yksin hoitavat yksinhuoltajaisät jäävät vanhempainvapaiden ulkopuolelle.

– Kelan tehtävä ei ole päättää siitä, kuka on lapsen lähimmäinen. Kaikkia perheitä on kohdeltava tasapuolisesti niin, että he saavat vapaasti jaettavakseen saman verran etuuksia, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta painottaa.

Anonyymi kirjoitti...

Isänpäivä viralliseksi liputuspäiväksi

"Jonkin asian tai tahon määrittäminen virallisen liputuksen arvoiseksi osoittaa kiistatta valtiovallan sille antamaa arvoa. Liputtaminen tai liputtamatta jättäminen voi olla myös osoitus eriarvoisuudesta.

Vanhemmuus on tasa-arvoista, isyys on yhtä arvokasta kuin äitiys. Vallitseva tilanne, jossa vain äitiyttä kohtaan osoitetaan arvonantoa asetuksen mukaisella virallisella liputuspäivällä, ei ole osoitus sanotusta tasa-arvoisuudesta."

Isänpäivä 2016

Suomen lainsäädännön mukaan isänpäivä ei ole virallinen liputuspäivä, mutta äitienpäivä on. Isänpäivän muuttamiseksi viralliseksi liputuspäiväksi on nyt käynnistetty kansalaisaloite: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2191. Miesten tasa-arvo ry tukee aloitetta ja sen tavoitetta.

MTA ry on vaatinut isänpäivän muuttamista viralliseksi liputuspäiväksi jo vuosia. Sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisen vanhemmuuden edistäminen edellyttää sitä, että isyyttä ja isiä kunnioitetaan siinä missä äitiyttä ja äitejäkin. Vähempään ei pidä, eikä voida, tyytyä.

Nykytilanteen on yritetty puolustella lähinnä perinteisiin vedoten. Tällainen perustelu ei ole vakuuttava, sillä kuten kansalaisaloitteen perusteluissa todetaan: ”Nykyinen asiantila, jossa vain toisen sukupuolen vanhemmuutta, äitiyttä, arvostetaan virallisella liputuspäivällä, on seurausta perinteestä. Yksin perinne ei kuitenkaan tee oikeutetuksi mitään asiantilaa, varsinkaan siihen liittyessä muita oikeudellisia arvoja kuten tasa-arvoisuus. Perinne ei ole oikeusperuste, tasa-arvoisuus on oikeusperuste, ja näiden kahden kohdatessa ensimmäisen tulee väistyä jälkimmäisen tieltä. Historiassa on esimerkkejä tällaisesta.”

Tasa-arvon on toteuduttava myös ansioituneiden isien ja äitien valtiollisessa palkitsemisessa. Nykyinen käytäntö on isiä ja miehiä syrjivä, sillä ansioituneita isiä ei Suomessa palkita samassa laajuudessa ja samalla tasolla kuin äitienpäivänä palkitaan ansioituneita äitejä. Syrjivällä palkitsemisella valtiovalta, maan ylintä johtoa myöten, ylläpitää vanhentuneita, kahlitsevia sukupuolirooleja ja käsitystä äidin kasvatusvastuun ensisijaisuudesta. Isien todellinen merkitys kasvattajina jää vaille ansaitsemaansa tunnustusta.

Anonyymi kirjoitti...

Näitä piirteet naisissa saavat miesten hälytyskellot soimaan

Kaikki ihmiset eivät pysty miellyttämään kaikkia ja jokaisella on varmasti tapoja, jotka ärsyttävät toisia. Varsinkin uusissa parisuhteissa ihmiset joutuvat kuitenkin tekemään kompromisseja ja taipumaan hieman sen vuoksi, että suhteella olisi mahdollisuus.

Miesten mukaan on kuitenkin olemassa asioita, jotka ovat niin suuria miinuksia, että niitä on vaikeaa kestää naisessa. Miehet keskustelivat asiasta Reddit-sivustolla ja kertoivat kokemustensa perusteilla mitkä asiat naisissa saavat heidät näkemään punaista.

1. Toisten naisten arvosteleminen ja nimitteleminen.

2. Liiallisuuksiin menevä mustasukkaisuus.

3. Ripustautuminen seurassa.

4. Läpinäkyvä huomion hakeminen porukassa.

5. Puhelimen ja yksityisasioiden tonkiminen.

6. Kaveri-iltojen kieltäminen.

7. Aikuisviihteen katsomisen kieltäminen.

8. Ujosteleminen seksin aikana.

9. Suuttuminen siitä jos mies ei vastaa tunnin sisällä tekstiviestiin.

10. Oman tahtotilan kertomatta jättäminen, mutta jälkikäteen suuttuminen siitä, että mies ei osannut aavistaa mitä nainen haluaa.

Anonyymi kirjoitti...

Lasikatto kestää yhä muuallakin kuin Valkoisessa talossa

1. Erikoisrajajääkäri

Sotilastehtäviä ei jaeta sukupuolen mukaan, vaan nainen voi hakea palvelukseen kaikkiin puolustushaaroihin ja aselajeihin. Yksikään nainen ei ole kuitenkaan selvittänyt fyysisesti erittäin rankkaa erikoisrajajääkärien pääsy­koetta. Myös muihin Puolustusvoimien erikoistehtäviin on valittu vähän naisia, esimerkiksi laskuvarjojääkäriksi yksi.

2. Ortodoksipappi

Luterilaisessa kirkossa naispappeja on ollut jo vuodesta 1988, mutta ortodoksipapiksi tai -piispaksi voidaan valita ainoas­taan mies. Ortodoksisessa kirkossa papiksi vihitään nuhteettomia miehiä, jotka ovat ennen vihkiytymistään avioituneet tai päättäneet elää naimattomana. Piispan pitää olla naimaton tai leskimies.

3. Moottoripyöräjengin jäsen

Muun muassa moottoripyöräkerho Cannonball MC:n presidentti Jari Uotila on kertonut, ettei kerhoon oteta naisia. ”Jos tänne tulisi yksikin nainen, miehet menisivät sekaisin. Retkistä ei tulisi mitään, kun puolet ajasta menisi huoltsikoilla”, Uotila kommentoi Iltalehdelle. Lappeenrantalaisen Jerusalem MC:n sääntöjen mukaan naiset voivat auttaa juhlien järjestämisessä, eivät muuten. ”Miltä sekin näyttäisi, jos naisella olisi meidän liivit”, Jerusalemin pitkäaikainen jäsen Harri Silvast kommentoi Etelä-Saimaassa.

4. Yhdistetyn harrastaja

Tämä on outoa. Nainen on jo vuosia voinut kilpailla sekä maastohiihdossa että mäkihypyssä mutta ei näiden yhdistelmälajissa. Kansainvälinen hiihtoliitto reagoi asiaan toissa viikolla, kun naisten yhdistetty päätettiin lisätä nuorten MM-kisojen ohjelmaan vuonna 2018. Olympialajiksi naisten yhdistettyä esitetään vuodeksi 2022. Seuraavissa kisoissa maailman parhaalta yhdistetyn naiselta jäävät siis vielä mitalit saamatta. Miehet ovat kilpailleet yhdistetyssä olympialaisissa vuodesta 1924.

5. Maan historian suurin henkilö

Suurimmaksi suomalaiseksi äänestettiin vuonna 2004 Carl Gustav Emil Mannerheim. Samanlaisia äänestyksiä on järjestetty myös muissa maissa, ja voittaja on ollut tiettävästi aina mies. Esimerkiksi Britanniassa suurimmaksi valittiin Wilson Churchill, Saksassa Konrad Adenauer ja Yhdysvalloissa Ronald Reagan. Yhteensä näiden maiden kymmenen kärkeen mahtui vain neljä naista: Tarja Halonen, kuningatar Elisabet I, vastarintaliikkeen taistelija Sophie Scholl sekä tv-julkkis Oprah Winfrey.

6. Paliskunnan johtaja

Poroisännät ovat olleet perinteisesti vain miehiä. Muutos tuli vuonna 2003, kun utsjokelainen Vieno Länsman valittiin Kaldoaivin paliskunnan johtoon. Valinta oli osalle poroalan ihmisistä shokki, ja Länsman harmitteli valinnasta aiheutuneen liikaa kohua ja julkisuutta. Nyt porotaloudessa on palattu takaisin vanhaan päiväjärjestykseen: kaikkia 54 paliskuntaa johtaa mies. Nainen toimii Paliskuntain yhdistyksen sihteerinä.

7. Palloilujoukkueen päävalmentaja

Yksikään nainen ei ole valmentanut miesjoukkuetta pääsarjatasolla. Myös naisten joukkueiden valmentajana toimii lähes poikkeuksetta mies. Esimerkiksi Suomen naisten jalkapallo-, jääkiekko-, koripallo-, lentopallo- ja salibandymaajoukkueiden valmentajat ovat miehiä. Pesäpalloa pidetään usein tasa-arvoisena lajina, mutta jokaisen naisten pääsarjaseuran pelinjohtajana toimi tänä vuonna mies.

8. Vapaamuurari

Vain miehille tarkoitettuja seuroja ja yhdistyksiä on muitakin, mutta Vapaamuurarit on yksi perinteisimmistä. Vapaamuurarijärjestön jäsenien pitää olla moraaliltaan ja maineeltaan luotettavia, yhteen jumalaan uskovia miehiä. Lisäksi on niin sanottuja ateistisia vapaamuurarijärjestöjä, joita valtavirta ei tunnusta vapaamuurariaatteeseen kuuluviksi. Esimerkiksi Suomessa toimii Kansainvälinen Vapaamuurarijärjestö Miehille ja Naisille, joka on avoin kaikille sukupuoleen, rotuun, kansallisuuteen katsomatta.

Anonyymi kirjoitti...

Miksi äitienpäivänä liputetaan, mutta isänpäivänä ei?

Äitien ja isien tasa-arvon halutaan toteutuvan ainakin liputuksen ja valtiollisen palkitsemisen suhteen.
Miesten Tasa-arvo ry tiedottaa tukevansa kansalaisaloitetta, jonka mukaan isänpäivästä tulisi virallinen liputuspäivä äitienpäivän tapaan.

– MTA ry on vaatinut isänpäivän muuttamista viralliseksi liputuspäiväksi jo vuosia. Sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisen vanhemmuuden edistäminen edellyttää sitä, että isyyttä ja isiä kunnioitetaan siinä missä äitiyttä ja äitejäkin. Vähempään ei pidä, eikä voida, tyytyä, yhdistyksen tiedotteessa kirjoitetaan.

Yhdistyksen mukaan nykytilanteen perusteleminen historiallisilla syillä ei ole vakuuttava. Liputuspäivän lisäksi tasa-arvon tulisi heidän mukaansa toteutua isien ja äitien valtiollisessa palkitsemisessa, sillä nykykäytäntö on miehiä syrjivä.

– Nykyinen käytäntö on isiä ja miehiä syrjivä, sillä ansioituneita isiä ei Suomessa palkita samassa laajuudessa ja samalla tasolla kuin äitienpäivänä palkitaan ansioituneita äitejä. Syrjivällä palkitsemisella valtiovalta maan ylintä johtoa myöten ylläpitää vanhentuneita, kahlitsevia sukupuolirooleja ja käsitystä äidin kasvatusvastuun ensisijaisuudesta. Isien todellinen merkitys kasvattajina jää vaille ansaitsemaansa tunnustusta, tiedotteessa sanotaan.

Anonyymi kirjoitti...

Miehet kuvittelevat selviävänsä elämästä

Miehet kuvittelevat selviävänsä elämästä


Julkaistu: 13.11. 13:02
JaaTwiittaaSähköposti
Kommentti – En muista koskaan lukeneeni miehen kirjoittamaa kolumnia, jossa mies ei selviä elämästä, miettii Ilta-Sanomien toimittaja Suvi Kerttula.
Luin tällä viikolla kaksi naistenlehden pääkirjoitusta. Molemmissa siunailtiin marraskuuta. On pimeä. Kaamos. Ei oo kivaa.

Toinen ehdotti ratkaisuksi sosiaalisuutta (suuntautumista ulospäin), toinen yllytti käpertymään peiton alle (suuntautumista sisäänpäin).

Ristiriitaisia neuvoja. Miten päin tässä nyt sitten pitäisi olla?

Niin, ristiriitoja. Niitä naisen elämä on täynnä. Olisi mielenkiintoista, jos joku tekisi gradun naisten kirjoittamista kolumneista. Naiset yleensä joko a) valittavat tai b) kertovat koheltavansa kuin päättömät kanat. Mikään ei onnistu paitsi hirveiden vaikeuksien kautta. En muista koskaan lukeneeni miehen kirjoittamaa kolumnia, jossa mies ei selviä elämästä.

Ystävä antoi selityksen: Miehet kuvittelevat selviävänsä elämästä. Toinen kaveri sanoi, että naiset kokevat olevansa, oivaltavat elämästä jotain suurta – ja oppivat olemaan armollisia itselleen. Miehet eivät yritä näitä fiksuna olemisen juttuja.

Vai selittyykö naisten koheltaminen sillä, että naiset ovat multitaskaajia, joilla on koko ajan monta appelsiinia ilmassa? Miehet – niillähän on ne putkiaivot. Miehet eivät sähellä, koska miehet keskittyvät vain yhteen asiaan kerrallaan. Pimeetä! Niin kuin marraskuu.

Marraskuussa havahdun miettimään, miksi monet tutut asiat tapahtuvat muka yllättäen. Talvi yllätti autoilijat (vaikka talvella on lunta). Samoin pimeys yllättää joka vuosi. Silloin tulevat mieleen runoilija Pentti Saarikosken sanat: ”Kunpa olisi joku, jonka kanssa jakaa tämä pimeys”. (Yllätyksekseni osasin runon ulkoa.)

Finni yllättää aina, vaikka konvehtirasia on tyhjä. Eilen yllätyin olohuoneen lattialla olevista pölykoirista, vaikka en siivoa.

Yllätyin myös aamulla, kun remonttimies tuli omilla avaimilla sisään, ja muistin, että minullahan on kotona remontti, vaikka olin juuri käynyt mankelihuoneessa vessassa, koska minulla on remontti!

Olipa vuodenaika mikä tahansa, yllätyn siitä, miten paljon säästä valitetaan. Vuodenaikojen vaihtelu on väistämätön osa luonnon kiertokulkua, joten siitä on turha marista.

Marraskuussa syntynyt kollega kirjoitti Facebookissa, että marraskuun pimeässä on jotain pehmeää ja lohdullista, jonka sisällä on kuin lämpimässä pesässä. Kaikkialle tunkeutuvaa valoa on hänen mielestään paljon vaikeampi käsitellä.

Sen sijaan, että manaamme pimeyttä, iloitkaamme siitä, että olemme elossa. Elämä voi olla äkkiä ohi. Yllättäen.

Anonyymi kirjoitti...

Isänpäivä voi olla myös päivä täynnä haikeutta, katumusta ja surua. Kaikki lapset eivät esimerkiksi kovien kokemusten vuoksi voi tai halua pitää isäänsä yhteyttä.


Isänpäivä ilman lapsia – 4 isän koskettavat kertomukset: ”Tuijotin puhelinta ja toivoin viestiä”


(KUVA: Lehtikuva)
Julkaistu: 13.11. 13:06
Jaa51TwiittaaSähköposti
Isänpäivä Isänpäivä voi olla myös päivä täynnä haikeutta, katumusta ja surua. Kaikki lapset eivät esimerkiksi kovien kokemusten vuoksi voi tai halua pitää isäänsä yhteyttä.
”Tuijotin puhelinta ja toivoin viestiä”

”Olin ollut pitkään raittiina. Kun joitakin vuosia sitten ratkesin uudestaan päihteisiin, lapseni sanoi mummolle, ettei halua olla enää ollenkaan tekemisissä kanssani. Myös toinen lapseni pettyi niin pahasti, ettei halunnut nähdä minua.

Isänpäivisin iski surumielisyys, haikeus ja ikävä lapsia. Tuijotin puhelinta ja toivoin viestiä. Puhelinnumeroni vaihtui tuolloin usein, ja voi tietenkin olla, ettei lapsilla edes ollut numeroani. Pohdin, että voisin ottaa itse yhteyttä. En kuitenkaan halunnut tyrkyttää itseäni, koska olin silloin vielä käyttävänä.

Pienemmät lapseni, jotka asuivat entisen puolisoni luona, kyllä muistivat minua isänpäivisin. Sain kortteja. Aina olivat mielessä myös ne muutkin lapset, jotka eivät halunneet muistaa.

Sisimmässäni tiesin, että kaikki on ollut omia valintoja. Ei tarvinnut kuin katsoa peiliin, jotta löysi syyllisen tilanteeseen. Aika nopeasti ikävät tunteet upotti päihteisiin.

Kun nykyisen vaimoni kanssa aloimme odottaa uutta vauvaa, saimme vaihtoehdoiksi joko päihteiden käytön lopettamisen tai huostaanoton. Se oli käänteentekevä hetki.

Viimeisen vuoden aikana olen saanut välit kuntoon vanhempien lasteni kanssa. Tuli kyynel silmään, kun näin heidät vuosien jälkeen. Oli sanoinkuvaamatonta halata heitä ja huomata, että hekin ovat onnellisia, kun isä on kunnossa.

Tänä vuonna on ensimmäinen isänpäivä pitkään aikaan, kun on oikeasti mahdollista olla yhteydessä kaikkiin lapsiini ja ehkä nähdä heitä. Odotan sitä.”

Päihteistä luopunut isä

Anonyymi kirjoitti...

Sharia-oikeus Briteissä vastatuulessa - viranomaisepäilyjä naisten syrjimisestä

Vauva hukkui kylpyammeeseen - äiti joi siideriä

DN: Tasa-arvoinen auraus epäonnistui Tukholmassa – tavallista enemmän jalankulkijoita loukkaantunut lumikaaoksen aikana | Ruotsi | HS

"Täällä palaa ihmisiä" - nainen sytytettiin tuleen ravintolassa Japanissa

Anonyymi kirjoitti...

Teoria viikinkien ryöstöretkistä: kaiken takana on nainen

Vikingit lähtivät retkilleen, sillä heille ei löytynyt kotiseudulta enää puolisoita.

Norjasta ja muualta Skandinaviasta purjehtineet viikingit aiheuttivat aseineen kauhua pitkin manner-Eurooppaa 700–1000-luvuilla. Ilmiö kiehtoo ihmisiä yhä, eikä pienin syy siihen ole se, ettei viikinkien retkien perimmäisiä syitä ole onnistuttu milloinkaan kunnolla selvittämään.

Uudelleen esiin nostetu hypoteesi olettaa, että hurjina pidettyjen viikinkien retkien perimmäinen tarkoitus ei ollut sen enempää eikä vähempää kuin löytää puolisoita nuorille miehille. Viikingit olivat moniavioisia, jonka asian seurauksena nuorukaisten oli vaikea löytää kumppaneita itselleen.

Esimerkiksi Norja kuningas Harald Kaunotukalla tiedetään olleen lukuisia vaimoja ja jalkavaimoja.

Saagoissa kerrotaan tapauksista, joissa nuoret miehet ovat yrittäneet ryöstää vaimoja myös vanhemmilta viikingeiltä.

Kaikki tämä ajoi nuoria miehiä ryöstöretkille, joissa ainoa tavoite ei suinkaan ollut maallinen mammona, vaan puolison ryöstäminen itselle.

Tähän saakka viikinkien purjehduksia on selitetty muun muassa ilmastonmuutoksella, parantuneella purjehdusteknologialla, lisääntyneellä väestöpaineella ja naapurikuningaskuntien poliittisella heikkoudella.

Teoria puolisoiden etsimisestä on esitetty Evolution and Human Behaviour –lehdessä.

Ajatus siitä, että miesten ja naisten väliset suhteet ajoivat viikingit ryöstöretkille, ei ole uusi. Jo aikalaishistorioitsija Dudo St. Quentin väitti, että retket johtuivat naimattomien nuorten miesten määrästä.

Myös monet nykyajan tutkijat ovat kehittäneet ajatusta eteenpäin. Niissä on muun muassa selvinnyt, että suurin osa vangituista ihmisistä oli naisia.

Viimeaikaiset DNA-löydöt viittaavat siihen, että viikinkinaiset olivat usein kelttejä, mutta miehet norjalaisia.

Homo kirjoitti...

Olisiko avuksi miesten vähäiseen lukemiseen se, että miehet pakotettaisiin esimerkiksi isänpäivälahjoilla lukemaan jotain naisten kirjoittamia kirjoja, mielellään feministien ja muutenkin oikeaoppisten kirjailijattarien. Voisi olla vaikka feministinen vegaanikeittokirja. Lisäksi isälle voisi ostaa lahjaksi tamppooneja ja terveyssiteitä, koska naistutkimuksen havaintojen mukaan miehelläkin voi olla kuukautiset:

Isänpäivän kirjakattaus on täynnä all male-tarjontaa | Kirjallisuus | HS

Anonyymi kirjoitti...

Ohje perhe-elämään vuodelta 1947: ”Kun mies huomaa, että hän on kodin keskipiste, hän on tyytyväinen”

Jokaisen miehen kirja vuodelta 1947 antaa monenmoisia neuvoja miehen elämään.
Bruno Selinin ja Matti Viherjuuren toimittamassa Jokaisen miehen kirjassa (1947) eri alojen asiantuntijat neuvovat miehiä eri elämänalueilla seuraelämästä metsästykseen ja sisustamisesta alkoholijuomiin. Sen sijaan kasvatuksesta kirja ei anna neuvoja – se kun on naisten heiniä.

Perhe-elämästä

Kirjassa annetaan neuvoja onnistuneeseen perhe-elämään. Näin luonnehtii Valentin miehen ja naisen eroja:

”Mies pysyy ikuisesti poikana, kun taas nainen ei pysy ikuisesti tyttönä. Tytöstä tulee nainen, mutta miehestä tulee vain täysi-ikäinen poika. Tältä pohjalta täytyy siis miehen ja naisen mennä avioliittoon.”

”Kun mies huomaa, että hän on kodin keskipiste, hän on tyytyväinen. Ellei hän sitä ole, hän loukkaantuu. ”

Kirjoittajan mielestä perhe-elämä kuuluu miehen elämään luontevana osana.

”Jokainen normaali mies haluaa itselleen oman kodin ja perheen. Kun hän nämä saa, on hänen elämänsä oikeilla raiteilla.”

Anonyymi kirjoitti...

Ikävöivien isien tarinat riipaisevat – ”Tyttäreni eivät ole pitäneet minuun mitään yhteyttä 26 vuoteen”

Moni isä ei saanut tänä isänpäivänä edes korttia. Ilta-Sanomien lukijat kertovat, millaista on, kun yhteyttä lapsiin ei syystä tai toisesta ole.
Ilta-Sanomat kertoi isänpäivänä neljän isän tarinat siitä, miltä tuntuu, kun isä ja lapset eivät voi tai halua pitää yhteyttä toisiinsa. Lukijoiden kommentteja ja kertomuksia kertyi yli 300.

Isänpäivä voi olla vuoden yksinäisin päivä myös avioeron jälkeen, jos tapaamiset eivät syystä tai toisesta onnistu. Aina isä ei edes tiedä syytä siihen, miksi aikuiset lapset eivät pidä yhteyttä.

Anonyymi kirjoitti...

Tutkija: Armeijan miesvaltaisuus on vanhanaikaista
Miehiä painostetaan sotimaan korostamalla sotaan liittyviä kunnian ja hä­peän tunteita, sanoo historiantutkija Anders Ahlbäck.


Miksi sotilaat ovat pääasiassa miehiä? Historiantutkija Anders Ahlbäck Åbo Akademista vastaa:

”On biologinen fakta, että miehet ovat keskimäärin naisia voimakkaampia. Aiemmin ihmiskunnan historiassa fyysisellä voimalla on ollut taistelussa suuri merkitys. Vanhoissa heimoyhteiskunnissa on myös ollut naissotureita, mutta harvoin.

Tämän biologisen tosiasian ympärille on vähitellen kehitetty ideologisia rakennelmia siitä, millaisia miehet ja naiset ovat ja millaisia heidän pitäisi olla. Sukupuolikäsitykset ovat ajautuneet kauas faktoista. Kaikki miehet eivät ole vahvempia kuin kaikki naiset – eivätkä parempia sotureita.

Miehiä pidetään usein luonteeltaan sotaisampina kuin naisia. Käsitystä on kautta historian pidetty yllä monimutkaisilla koneistoilla, joiden avulla miehet on pakotettu sotaan. Miehiä painostetaan esimerkiksi puhumalla siitä, millainen on oikea mies tai korostamalla sotaan liittyviä kunnian ja häpeän tunteita.

Muutokset sukupuolirooleissa tapahtuvat usein hitaasti ja vastahakoisesti. Lisäksi Suomi on konservatiivinen maa. Tasa-arvokeskustelu on meillä laimeampaa kuin muissa Pohjoismaissa. Yritykset muuttaa vanhaa mallia leimataan vaaralliseksi veneen keikuttamiseksi.

Nykyään ei ole mitään hyvää syytä sille, miksi armeijan pitäisi koostua pääasiassa miehistä, ja syyt huononevat koko ajan, kun sotateknologia kehittyy. Suomessa asevelvollisuus on miltei ainoa lakisääteinen sukupuolta syrjivä rakennelma, ja nyt olisi korkea aika purkaa se. Vaihtoehtoja vallitsevalle mallille on monia.”

Anonyymi kirjoitti...

Kolumni: Sama työ – mikä palkka?
Väite siitä, että naisten euro on oikeasti 83 senttiä palaa keskusteluun jatkuvasti, vaikka kyse on lähes yksinomaan alakohtaisista eroista. Mitä palkkaerolle voisi oikeasti tehdä, vai voiko mitään, pohtii kolumnisti Erkki Virtanen.


Parisen viikkoa sitten nostettiin julkiseen keskusteluun taas kerran väite siitä, että naisten palkkaeuro on vain 83 senttiä. Erityistä julkisuutta sai toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n populistinen heitto siitä (siirryt toiseen palveluun), että naisille ei ikään kuin maksettaisi lainkaan palkkaa marras- ja joulukuulta. Mistä oikein on kysymys?

Katsotaanpa ensiksi lakeja. Nyt vuodenvaihteessa kolme vuosikymmentä täyttää tasa-arvolaki. Se määrää yksiselitteisesti, että ihmisille on maksettava samasta työstä sama palkka, sukupuolesta riippumatta. Ja lakia noudatetaan, mukisematta.

Sitten tilastoihin. Virallisen tilaston (siirryt toiseen palveluun) mukaan naisten keskipalkka on tosiaan sen verran miesten palkkaa pienempi kuin julkisuudessa väitetään.

Mikä tässä mättää? Lakia samoista palkoista noudatetaan, mutta palkat eivät silti ole samoja.

Tässäkään tapauksessa tilastot eivät valehtele. Palkkaerot johtuvat lähes yksinomaan siitä, että naisia työskentelee paljon ns. matalapalkka-aloilla, siis lähinnä palvelusektorilla eli hoiva-alalla, kaupoissa ja niin edelleen. Miehiä taas on töissä enemmän korkean palkan aloilla insinööreinä, juristeina, paperikoneen pyörittäjinä ja niin poispäin.

Kun palkat lasketaan yhteen ja jaetaan sukupuolen mukaan, tuloksena on juuri tuo naisten alimittainen euro. Tilastot eivät siis todellakaan valehtele, tulkitsijat sitäkin enemmän. Tasa-arvokiihkoilijoista fiksuimmat totuuden varmasti tietävätkin, mutta jättävät tietysti kertomatta, ei sovi aatteeseen.

Mutta palkkaero, jota siis ei edes ole olemassakaan, pitäisi kuitenkin poistaa. Miten semmoisen ongelman voisi poistaa, jota ei edes ole? Tasa-arvoilijat eivät ole koskaan kertoneet omia vaihtoehtojaan. Itse keksin kaksi vaihtoehtoista tapaa.

Vaihtoehto A on se, että kaikille aletaan maksaa samaa palkkaa, tekevätpä he mitä hyvänsä. Täyspäivätyötä tekevien suomalaisten keskimääräinen vuosipalkka on suuruusluokkaa 40 000 euroa. Tälle tasolle pitäisi siis matalapalkka-alojen palkat nostaa. Ja kun palkkarahaa ei mistään lisää tule, pitäisi parempipalkkaisten vuosipalkat pudottaa tälle samalle tasolle. Palkkatasa-arvo toteutuisi kerralla.

Pienipalkkaiset tästä tietysti riemuitsisivat. Mutta isopalkkaisilla miehillä ja naisilla voisi mennä aamukahvi väärään kurkkuun, kun he kuulisivat tiedon palkastaan tulevana vuonna: neljä kymppitonnia, eikä siis kuukaudessa vaan vuodessa.

Nokkelimmat nuoret varmaan jättäisivät koulun silleen ja lähtisivät tienaamaan. Kohtalaisen vahingoniloisina he kymmenisen vuotta myöhemmin katselisivat, kun opiskelemaan erehtyneet valmistuttuaan alkavat saada tätä kaikille samaa palkkaa ja maksella samalla opintolainaa.

Vakavasti puhuen, en oikein usko maamme lainsäädännön mahdollistavan näin jättiläismäisiä palkanalennuksia. Tämä ei siis taida olla realistinen oikotie samapalkkaisuuteen.

Vaihtoehdossani B pitäisi työmarkkinat sekoittaa niin, että saataisiin suurin laumoin miehiä lisää matalapalkka-ammatteihin ja tietysti saman verran naisia lisää hyväpalkkaisiin hommiin. Mitenkähän tämä tehtäisiin?

Luontevinta olisi kai panna koulutukseen jonkinlaiset kiintiöt. Miehet pakotettaisiin kymmenin tuhansin kouluttautumaan esimerkiksi hoiva-aloille ja kaupan kassoiksi, ja naisia tietysti vastaavasti estettäisiin. Tietysti myös päinvastoin: miehiä estettäisiin kouluttautumasta korkeapalkka-ammatteihin ja naisia pakotettaisiin näille aloille.

Tällä tavoin tilastollinen palkkatasa-arvo voitaisiin saavuttaa muutamassa kymmenessä vuodessa. En kyllä jaksa pitää tätä B-vaihtoehtoanikaan kovin realistisena.

Anonyymi kirjoitti...

Mies sai erossa lapset - nainen ryhtyi sarjavarkaaksi

...
Käräjäoikeus jätti naisen tuomitsematta rangaistukseen.

Normaalikäytännön mukaisesti vastaavista teoista tulisi seurata melko ankara sakkorangaistus, mutta nyt oikeus katsoi, että rangaistuksen tuomitseminen olisi sekä kohtuutonta että tarpeetonta.
...

Anonyymi kirjoitti...

Ja femakot yrittävät kieltää tietenkin seksi- ja miesvihamielisinä ja säilyttääkseen naisten markkina-arvon:

Kalifornialainen yritys rakentaa huippu­realistisia seksirobotteja tilaustyönä – ja siitä voi koitua paljon ongelmia | Robotit | HS

Näin uskoo robottietiikan tutkija Kathleen Richardson. Hän johtaa kampanjaa seksirobottien kieltämiseksi jo ennen kuin sellaista ehditään rakentaa. Richardson vastustaa erityisen kiivaasti David Levyn ruusuista käsitystä tulevaisuuden seksiroboteista.

Robottirakkauden puolesta puhuva Levy uskoo, että teknologian kehittyessä ja yleistyessä robottiseksiin liittyvä outous ja sosiaalinen häpeä häviävät. ”Robofiliasta” tulee samalla tavalla hyväksyttyä kuin vaikkapa homoseksuaalisuudesta tai transsukupuolisuudesta.

Ennen pitkää hyvin ihmismäiset seksirobotit voisivat Levyn mukaan korvata prostituoidut ja toimia terapiana esimerkiksi pedofiileille. Niistä löytyisi apu ihmisille, jotka eivät syystä tai toisesta voi saada normaalioloissa seksiä, saati rakkautta.

Levy uskoo, että robottien avulla voitaisiin päästä eroon yksinäisyydestä.

Richardsonin mukaan seksirobotti-intoilijat eivät ota huomioon seksiin liittyviä sukupuolittuneita valtajärjestelmiä. Jos seksirobotteja kehitetään lähinnä miehille, pitäisi hälytyskellojen jo soida.

Richardsonille ongelma eivät ole niinkään itse robotit, vaan niiden ostajat. Siis ne miehet, jotka haluavat täydellisen vallan kumppaniinsa. Robottihan on vanha slaavilainen lainasana, joka alun perin tarkoittaa ”orjaa”.

Richardsonin mukaan seksi koneiden kanssa ruokkii ihmisten pahimpia viettejä, esineellistää naisia ja tukee käsitystä seksistä kauppatavarana.

Richardsonin näkemys on varsin politisoitu, mutta hänen huolensa on ymmärrettävä. Robotti ei voi antaa suostumustaan seksiin tai kieltäytyä siitä. Mitä tapahtuu, jos raiskaa robotin? Koneelle tuskin käy kuinkaan, mutta millainen psykologinen vaikutus sillä on ihmiseen?

What's a robotic intercourse doll, how a lot do they value and who makes them? • Garudapro

Älä tuhoa lapsen suhdetta etävanhempaan – Vieraannuttaminen on pahempaa kuin kuolema | Yle Uutiset | yle.fi

Lapsenmyrkyttäjät | Yhteiskunta | yle.fi

Mum arrested after two-year-old daughter drowned in tub ‘whereas she had intercourse in bed room’ • Garudapro

Anonyymi kirjoitti...

Nyrkki heilui ravintolassa – Nainen syyllistyi kahteen pahoinpitelyyn Keuruulla | MV!!??

Nainen riehui Tuure Kilpeläisen keikalla - löi tarjoilijaa, asiakasta ja vielä portsariakin

Satunnaisia linkkejä kirjoitti...

Yle: Tutkija: Keisarileikkaukset muuttavat ihmisen evoluutiota (6.12.2016)
Maailmalla syntyy nykyään paljon vauvoja, joiden pää ei normaalisti mahtuisi äidin lantiosta läpi. Tällä on vaikutusta ihmisen evoluutioon.

Lasten syntyminen keisarileikkauksella yleistyy monissa maissa. Keisarileikkausten on jo todettu muuttaneen ihmisen evolutiivista kehitystä, sanoo Wienin yliopiston teoreettisen biologian tohtori Philipp Mitteröcker.

Muutos näkyy kookkaiden vauvojen syntymisen yleistymisenä.

Vielä 1960-luvulla keskimäärin noin 30:lla vauvalla tuhannesta oli niin suuri pää, ettei se olisi mahtunut äitinsä synnytyskanavasta. Nykyään osuus on noussut 36:een tuhannesta.




Sama pätee kapealanteisiin naisiin. He eivät olisi sata vuotta sitten kyenneet synnyttämään.

– Nyt he kykenevät ja siirtävät kapean lantion tuottavan geeninsä jälkeläisilleen, Mitteröcker sanoo.

Naisen lantio on evoluution myötä kehittynyt juuri sen kokoiseksi, että lapsi mahtuu siitä läpi. Ihmislapsella on suuret aivot ja siten myös suhteellisen suuri pää. Esimerkiksi simpanssivauvoilla pää on pienempi ja siksi niiden synnytykset sujuvat useammin ilman ongelmia.