Marko Hamilon mukaan Helsingissä muhii punavihreä kupla. Timo Hännikäinen kirjoittaa
kahtiajakautumisesta, jossa Suomeen on syntynyt kahden toisilleen
vihamielisen mielipide- ja arvokeskittymän kupla. Kuplien välillä
vallitsee kulttuurisota. Toista kuplaa voi nimittää sinivalkoiseksi.
Matias Turkkila esittää, että ihmiset jakaantuvat tunteviin suviksiin ja ajatteleviin nuiviin.
Turkkilan jaottelu on suunnilleen sama kuin mitä itse olen kirjoittanut ihmisten suhtautumisesta seksuaaliseen markkina-arvoteoriaan. Insinöörit ovat innoissaan, mutta humanistit kauhistuvat sen inhorealistisuutta.
Jaottelu nuiviin ja suviksiin tai punavihreään ja sinivalkoiseen kuplaan on puutteellinen sillä tavalla, että se jättää paljon maahanmuuttoon tai kansallisvaltioon liittymättömiä ideologioita ulkopuolelleen. Itselle tutuin ideologiakeskittymä on manosfääri, joka sijaitsee kaukana punavihreydestä. Sinne kuuluvat pääasiassa miesasialiike, MGTOW, pelimiehet ja konservatiivisemmat uusmaskuliiniset liikkeet.
Esitän seuraavassa oman jäsennykseni kansakunnan jaosta.
Uhriryhmäkuplalla tarkoitan suunnilleen samaa asiaa kuin punaviherkupla. Virallisia uhriryhmiä ovat eritoten naiset, seksuaalivähemmistöt ja maahanmuuttajat. Uhriryhmäläiset toitottavat virallisten uhriryhmien oikeuksien puolesta ja heidän arkkivihollisensa on valkoinen heteromies. Ideologialtaan uhriryhmäläiset ovat vasemmistoliberaaleja.
Aktiivisen uhriryhmäläisen erottaa helposti esimerkiksi Twitterissä feminismistä ja loputtomasta maahanmuuttajien ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien julistamisesta.
Feministisessä puolueessa tiivistyy uhriryhmäkuplan ydin, koska heillä ei oikeastaan ole mitään muuta poliittista agendaa kuin uhriryhmien puolesta kampanjoiminen tasa-arvoon vedoten.
Sanalla kupla viittaan uhriryhmäkuplalaisten tapaan pysyä tiukasti samanmielisten seurassa ja sensuroida erimielisten ajatukset. Esimerkiksi Facebookin feministiryhmästä lentää ulos pienimmästäkin kerettiläisestä ajattelusta. Kuplan ulkopuoliset henkilöt, kuten minä, seuraavat usein aktiivisesti uhriryhmäkuplalaisten keskusteluja, mutta kuplaan kuuluvat kuuntelevat vain samanmielisten ajatuksia.
Uhriryhmäkuplan merkittävin osanottaja on valtavirtamedia, joka on omaksunut uhriryhmäisen tulokulman uutisointeihin. Valtavirtamedialla on lähtökohta, jossa valkoiset heteromiehet ovat erityisen etuoikeutettu ryhmä, vähän niin kuin rikkaat ovat. Valtavirtamedian on yleensä mahdotonta kirjoittaa miesten puolesta, koska eihän valtavirtamedia kampanjoi rikkaidenkaan puolesta, vaan tukee heikko-osaisia. Valtavirtamedia roolittaa ihmiset etukäteen uhreihin ja syyllisiin. Syyllinen on tietenkin valkoinen (keski-ikäinen) heteromies. Etukäteen annetut roolit määrittävät, millaisissa positioissa eri ryhmät voivat uutisissa esiintyä. Valtavirtamediassa ei voi olla uutisia, jotka alkavat tyyliin "Homot syyllistyvät useimmin..." tai "Lesbot ovat väkivaltaisin ryhmä parisuhteissa", koska se sotisi etukäteen määrättyjä rooleja vastaan.
Suuri enemmistö poliitikoista noudattaa uhriryhmäkuplan mukaista roolitusta, jossa naiset, maahanmuuttajat ja seksuaalivähemmistöt ovat ikuisesti etuoikeutettuja uhreja. Nuivat kansanedustajat tekevät poikkeuksia kyseenalaistamalla maahanmuuttajien tai seksuaalivähemmistön uhrioikeuksia, mutta naisten ikiaikaista uhriutta harva uskaltaa haastaa.
Uhriryhmäkuplalaisten ajattelu edustaa uskonnon kaltaista oikeaoppisuutta, jota kerettiläiset ajatukset eivät saa tulla sotkemaan. Uhriryhmäkuplalaiset ajattelevat, että tunne heidän ideologiansa paikkansa pitävyydestä on selittämättäkin tosi. Samalla tavalla kuin uskonnot, uhriryhmäkuplan ideologia ei kestä kriittistä tarkastelua, sillä se rikkoisi palvojansa mielen eheyden.
Viime aikoina on puhuttu paljon vaihtoehto-oikeistosta, johon Oikea Mediakin voidaan yhdistää. Sana oikeisto on ongelmallinen, koska monet vaihtoehtoiset uhriryhmäkuplaa vieroksuvat ideologiat eivät ole kovinkaan oikeistolaisia. Esimerkiksi manosfääri karsastaa uhriryhmäkuplaa rankasti, vaikka se ei olekaan erityisen oikeistolainen ideologiakeskittymä.
Keitä vaihtoehtoideologioihin kuuluu? Määrittely voidaan tehdä käänteisesti: he, jotka eivät kuulu uhriryhmäkuplaan ja joiden tulokulmaa valtavirtamedia ei tue. Voisiko kuvitella suoltavasi twiittejä 24/7, joiden sanomana on uhriryhmiin kuuluvien puolustaminen? Jos et, niin olet todennäköisesti vaihtoehtoideologioiden kannattaja.
Valkoinen heteromies on tyypillinen vaihtoehtoideologian airut ja heitä löytyy paljon niin nuivista kuin manosfääristäkin. Vaihtoehtoideologioiden kannattajat ovat pakotettuja toimimaan netin syövereissä, koska valtavirtamedia ei anna heille tilaa.
Hännikäinen kuvaa osuvasti vaihtoehtoideologisen ihmisen ajatuksia:
Kirjoitus on julkaistu myös Oikeassa Mediassa.
Matias Turkkila esittää, että ihmiset jakaantuvat tunteviin suviksiin ja ajatteleviin nuiviin.
Ajatteleva miettii ensisijaisesti kokonaisuutta. Isoa kuvaa. Järjestelmän rattaita. Yksittäinen ihminen tulee kakkosena.Turkkilan mukaan nuivat ja suvikset elävät samassa maailmassa, mutta he näkevät sen tyystin eri tavalla. Siinä missä suvis näkee yksittäisen ihmisen kärsimyksen, nuiva katsoo kokonaisuutta.
Tunteva miettii ensisijaisesti yksittäistä ihmistä – järjestelmien rattaisiin pudonneita erityistapauksia. Kokonaisuus tulee kakkosena.
Turkkilan jaottelu on suunnilleen sama kuin mitä itse olen kirjoittanut ihmisten suhtautumisesta seksuaaliseen markkina-arvoteoriaan. Insinöörit ovat innoissaan, mutta humanistit kauhistuvat sen inhorealistisuutta.
Jaottelu nuiviin ja suviksiin tai punavihreään ja sinivalkoiseen kuplaan on puutteellinen sillä tavalla, että se jättää paljon maahanmuuttoon tai kansallisvaltioon liittymättömiä ideologioita ulkopuolelleen. Itselle tutuin ideologiakeskittymä on manosfääri, joka sijaitsee kaukana punavihreydestä. Sinne kuuluvat pääasiassa miesasialiike, MGTOW, pelimiehet ja konservatiivisemmat uusmaskuliiniset liikkeet.
Esitän seuraavassa oman jäsennykseni kansakunnan jaosta.
Uhriryhmäkupla
Uhriryhmäkuplalla tarkoitan suunnilleen samaa asiaa kuin punaviherkupla. Virallisia uhriryhmiä ovat eritoten naiset, seksuaalivähemmistöt ja maahanmuuttajat. Uhriryhmäläiset toitottavat virallisten uhriryhmien oikeuksien puolesta ja heidän arkkivihollisensa on valkoinen heteromies. Ideologialtaan uhriryhmäläiset ovat vasemmistoliberaaleja.
Aktiivisen uhriryhmäläisen erottaa helposti esimerkiksi Twitterissä feminismistä ja loputtomasta maahanmuuttajien ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien julistamisesta.
Feministisessä puolueessa tiivistyy uhriryhmäkuplan ydin, koska heillä ei oikeastaan ole mitään muuta poliittista agendaa kuin uhriryhmien puolesta kampanjoiminen tasa-arvoon vedoten.
Sanalla kupla viittaan uhriryhmäkuplalaisten tapaan pysyä tiukasti samanmielisten seurassa ja sensuroida erimielisten ajatukset. Esimerkiksi Facebookin feministiryhmästä lentää ulos pienimmästäkin kerettiläisestä ajattelusta. Kuplan ulkopuoliset henkilöt, kuten minä, seuraavat usein aktiivisesti uhriryhmäkuplalaisten keskusteluja, mutta kuplaan kuuluvat kuuntelevat vain samanmielisten ajatuksia.
Uhriryhmäkuplan merkittävin osanottaja on valtavirtamedia, joka on omaksunut uhriryhmäisen tulokulman uutisointeihin. Valtavirtamedialla on lähtökohta, jossa valkoiset heteromiehet ovat erityisen etuoikeutettu ryhmä, vähän niin kuin rikkaat ovat. Valtavirtamedian on yleensä mahdotonta kirjoittaa miesten puolesta, koska eihän valtavirtamedia kampanjoi rikkaidenkaan puolesta, vaan tukee heikko-osaisia. Valtavirtamedia roolittaa ihmiset etukäteen uhreihin ja syyllisiin. Syyllinen on tietenkin valkoinen (keski-ikäinen) heteromies. Etukäteen annetut roolit määrittävät, millaisissa positioissa eri ryhmät voivat uutisissa esiintyä. Valtavirtamediassa ei voi olla uutisia, jotka alkavat tyyliin "Homot syyllistyvät useimmin..." tai "Lesbot ovat väkivaltaisin ryhmä parisuhteissa", koska se sotisi etukäteen määrättyjä rooleja vastaan.
Suuri enemmistö poliitikoista noudattaa uhriryhmäkuplan mukaista roolitusta, jossa naiset, maahanmuuttajat ja seksuaalivähemmistöt ovat ikuisesti etuoikeutettuja uhreja. Nuivat kansanedustajat tekevät poikkeuksia kyseenalaistamalla maahanmuuttajien tai seksuaalivähemmistön uhrioikeuksia, mutta naisten ikiaikaista uhriutta harva uskaltaa haastaa.
Uhriryhmäkuplalaisten ajattelu edustaa uskonnon kaltaista oikeaoppisuutta, jota kerettiläiset ajatukset eivät saa tulla sotkemaan. Uhriryhmäkuplalaiset ajattelevat, että tunne heidän ideologiansa paikkansa pitävyydestä on selittämättäkin tosi. Samalla tavalla kuin uskonnot, uhriryhmäkuplan ideologia ei kestä kriittistä tarkastelua, sillä se rikkoisi palvojansa mielen eheyden.
Vaihtoehtoideologiat
Viime aikoina on puhuttu paljon vaihtoehto-oikeistosta, johon Oikea Mediakin voidaan yhdistää. Sana oikeisto on ongelmallinen, koska monet vaihtoehtoiset uhriryhmäkuplaa vieroksuvat ideologiat eivät ole kovinkaan oikeistolaisia. Esimerkiksi manosfääri karsastaa uhriryhmäkuplaa rankasti, vaikka se ei olekaan erityisen oikeistolainen ideologiakeskittymä.
Keitä vaihtoehtoideologioihin kuuluu? Määrittely voidaan tehdä käänteisesti: he, jotka eivät kuulu uhriryhmäkuplaan ja joiden tulokulmaa valtavirtamedia ei tue. Voisiko kuvitella suoltavasi twiittejä 24/7, joiden sanomana on uhriryhmiin kuuluvien puolustaminen? Jos et, niin olet todennäköisesti vaihtoehtoideologioiden kannattaja.
Valkoinen heteromies on tyypillinen vaihtoehtoideologian airut ja heitä löytyy paljon niin nuivista kuin manosfääristäkin. Vaihtoehtoideologioiden kannattajat ovat pakotettuja toimimaan netin syövereissä, koska valtavirtamedia ei anna heille tilaa.
Hännikäinen kuvaa osuvasti vaihtoehtoideologisen ihmisen ajatuksia:
Monta kertaa minut on väittelyyn jouduttuani vallannut tunne, että keskustelukumppanini elää tyystin eri ulottuvuudessa, jossa vallitsevat kokonaan toiset luonnonlait kuin omassani. Kun keskustelukumppani alkaa puhua cis-seksismistä, toiseudesta, rodullistamisesta, heteronormatiivisuudesta, voimaantumisesta tai sukupuolisensitiivisyydestä, olen yhtä aseeton kuin jos hän puhuisi orgonienergiasta, ufoabduktioista tai kaukoparannuksesta. Kyse ei enää ole pelkistä mielipide-eroista vaan vieraasta kielestä ja oudosta maailmasta, jota se on räätälöity kuvaamaan. Silloin näen hyvin vähän mahdollisuuksia järjellisen keskusteluyhteyden muodostumiselle, ja välillemme avautuu lähes fyysistä huimausta aiheuttava maailmankatsomuksellinen kuilu.Kuten Hännikäinen esittää, vaihtoehtoideologisen ihmisen on usein lähes mahdotonta ymmärtää sitä tulokulmaa, jota uhriryhmäkuplalaiset suosivat. Kyse lähestulkoon kahdesta eri ihmisrodusta, jotka eivät ymmärrä toisiaan.
Kirjoitus on julkaistu myös Oikeassa Mediassa.
12 kommenttia:
Havaintoja parisuhteesta -blogin Sami Minkkinen: "Suomessa on ihan liikaa liian kilttejä miehiä"
Suomen ylivoimaisesti suosituin rakkaudesta kirjoittava mies, Havaintoja parisuhteesta -blogin Sami Minkkinen on kulkenut pitkän matkan miellyttämisenhaluisesta tossukasta itsenäiseksi parisuhteen osapuoleksi. Nykyään Minkkinen uskaltaa jopa jäädä katsomaan televisiota, kun vaimo menee nukkumaan. Minkkinen on tajunnut, että parisuhde ei kestä jos toinen jatkuvasti alistuu ja toinen käskyttää. Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut Minkkinen uskoo, että liika kiltteys vaivaa monia suomalaisia miehiä.
Sami Minkkinen aloitti blogin kirjoittamisen nelisen vuotta sitten. Samaan aikaan hän ryhtyi käymään läpi omaa elämäänsä, etenkin parisuhdehistoriaansa. Miksi parisuhteet ovat päättyneet, mitä olen vuosien varrella oppinut? Oma pohdinta rohkaisi kirjoittamaan blogissa avoimesti vaikeistakin asioista.
– Avoimuutta on ihmetelty kovasti, mutta koska olen tehnyt samaan aikaan itseni kanssa toitä niin on ollut helpompi kirjoittaa hyvin rehellistä tekstiä.
Yksi Minkkisen aiempia parisuhteita leimannut ongelma on ollut hänen liiallinen kiltteytensä. Eikä se tarkoita, etteikö suhteessa pitäisi olla kiltti ja ystävällinen. Se tarkoittaa jatkuvaa miellyttämisenhalua, jossa unohtaa kokonaan omat tarpeet ja halut.
– Mä vähän pelkään, että suomalaiset parisuhteet on täynnä liian kilttejä miehiä. Minäkin olen uudessa parisuhteessa aina ensimmäisenä kysynyt puolisolta, että missä sä säilytät tossuja niin mä voin mennä sinne alle makaamaan jo valmiiksi. En sanonut toiselle ikinä vastaan, mulle kävi kaikki. Lähdin paikkoihin joihin en halunnut mennä eikä mulla ollut omaa tahtoa. Ulkoistin kaiken puolisoille.
Liiallista kiltteyttä on vaikea tajuta silloin, kun on siinä tilanteessa. Mutta jälkikäteen Minkkinen on tajunnut hakevansa miellyttämisellä huomiota. Hän kuvitteli, että olemalla kiltti ja tottelevainen saa rakkautta osakseen.
– Mutta eihän se mene ollenkaan niin. Toisen osa on silloin todella raivostuttava. Hänen pitää tehdä kaikki päätökset, vaikka parisuhteen pitäisi koostua kahdesta itsenäisestä ihmisestä.
Jos toinen alistuu jatkuvasti, edessä on Minkkisen mukaan väistämättä ero: kiltistä tuntuu, että häntä vain käskytetään eikä hänellä ole mitään omaa. Käskyttäjä puolestaan kyllästyy vetämään toista perässään kuin kivirekeä.
– Siinä tuskastuu ja tulee tunne, että "olisi toi nyt edes mies ja sanoisi välillä vastaan!"
Jotta suhteet eivät enää päättyisi eroon, Minkkinen on opetellut pois liiallisesta kiltteydestä. Viime syksynä hän otti askeleen, joka voi tuntua pieneltä, mutta on miellyttämisenhaluiselle miehelle suuri harppaus: hankki maksukanavat, joilla voi katsoa jalkapalloa.
– Siinä oikein testosteroni lähtee valumaan kun tekee itsenäisen päätöksen. Jään jopa iltaisin katsomaan jalkapalloa kun vaimo menee nukkumaan. Ennen olisin mennyt samaan aikaan nukkumaan koska arvelin, että miehenä mun pitää mennä.
Minkkinen kokeekin, että on nyt vahvempi kuin koskaan ja elää nelikymppisenä elämänsä parasta aikaan. Blogilla on 80 000 lukijaa ja se on levinnyt jo varsinaiseksi tuoteperheeksi: viime vuonna blogikirjoitusten perusteella julkaistiin kirja ja maaliskuussa Minkkinen ryhtyi tekemään Havaintoja parisuhteesta -podcasteja kirjailija Heidi Holmavuon kanssa. Niissä ohjelmissa ei synkistellä vaan Minkkisen mukaan he käyvät Holmavuon kanssa studiossa pitämässä hauskaa.
– Parisuhde on pitkään kestävä vitsi, jolle on syytä oppia nauramaan. Jos sille ei naura niin ei ole parisuhdettakaan. Kaikelle voi ja pitää nauraa. Eniten ehkä itselle.
Best-looking politicians lean right, best-looking scholars lean left -- ScienceDaily
Juhana Vartiainen: Meidän täytyy patistaa äitejä töihin – on pakko saada hyvinvointivaltio rahoitetuksi
Suurin osa äideistä ei käytä kotihoidontukea kolmeen vuoteen asti, vaikka olisi siihen oikeutettu, huomauttaa Annika Saarikko.
Kotihoito ja kodinhoito ovat eri asioita, mutta ne on viime aikoina välillä sekoitettu.
Kun Juhana Vartiainen (kok) toimi VATTin ylijohtajana, hän vaati kotihoidon tuen lyhentämistä ja sanoi, että naiset voisivat lopettaa velttoilun ja tulla töihin. Hän sai kiukkuisia viestejä kotona olevilta äideiltä.
”Monet heistä kuvasivat arkeaan, kuinka puuhakasta se on, ei mitään velttoilua: herään aikaisin, ruokin koirat, koristelen kuusen, leikkaan nurmikon”, Vartiainen kertoo.
”He ajattelivat, että kyse on kodinhoidosta. Tietysti lapsi hoidetaan siinä myös, mutta kotihoidontuki on tarkoitettu kotihoitoon eli lastenhoitoon.”
Kotihoidontuesta keskustellaan nyt kiivaasti, koska hallitus ei ole onnistunut kunnianhimoisessa työllisyystavoitteessaan. Kaikki kynnelle kykenevät pitäisi saada palkkatöihin, myös kotona lapsia hoitavat äidit. Nykyinen kotihoidontuki kuitenkin tarjoaa taloudellista tukea, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.
Perhevapaita saavat myös miehet, mutta he ovat hyvin penseitä käyttämään mahdollisuutta niihin. Kritisoijien mukaan perhevapaajärjestelmä ruokkii työelämän epätasa-arvoa, koska naiset ovat pitkiä jaksoja pois töistä.
Perhevapaat koostuvat äitiysrahasta, isyysrahasta ja vanhempainrahasta. Ne ovat ansiosidonnaisia tukia.
Näiden lisäksi on mahdollista saada kotihoidontukea noin kahden vuoden ajan, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Kotihoidontuki ei ole ansiosidonnainen, vaan kaikille perheille sama.
Kansanedustaja Annika Saarikon (kesk) mielestä kotihoidontuen subjektiivinen oikeus pitäisi säilyä kolmeen ikävuoteen asti. Hän on kuitenkin valmis harkitsemaan tuen asteittaista alentamista kahden ja kolmen ikävuoden välille.
Kansanedustaja Juhana Vartiainen haluaa naiset nykyistä nopeammin työelämään.
Uhrikuplaryhmäläisten keskinäisen arvojärjestyksen määrää uhripääoma. Kun tukholmassa oltiin järjestämässä "järva-pride", pride-kulkue jonka tarkoitus oli kulkea maahanmuuttajavaltaisten kaupunginosien halki, niin nousi älämölö ja haloo. Paikalliset vasemmistolaiset ilmoittivat tulevansa mellakoimaan ja lupasivat järjestää väkivaltaisen vastakulkueen. Miksi näin? Seksuaalivähemmistöisyys loukkaa muslimeja, joilla on korkeampi uhripääoma, kuin seksuaalivähemmistöläisillä.
Onkohan jossain uhripääomalista, jossa kaikki uhrikuplaryhmät luetellaan arvojärjestyksessä?
Saksassa yli tuhat lapsivaimoa - hallitus haluaa kieltää avioliitot alaikäisiltä
Saksa on kieltämässä lapsiavioliitot. Maan hallitus esittää lakia, jolla avioliiton solmimisen alaikäraja nostetaan 16 vuodesta 18 vuoteen.
Taustalla on Saksaan tullut pakolaisten aalto, jonka mukana maahan on tullut useita aviopareja, joissa joko toinen tai molemmat puolisot ovat alaikäisiä. Nuorimmat ovat alle 14-vuotiaita.
Uusi laki sallii viranomaisten ottaa huostaan alaikäiset avioliiton solmineet tytöt ja tarpeen vaatiessa määrätä heidät eroon miehistään, vaikka liitto olisi solmittu ulkomailla laillisesti. Laki menee liittopäivien käsittelyyn kesällä.
Nykyinen laki Saksassa sallii joissakin tapauksissa 18 vuotta täyttäneen menevän naimisiin 16-vuotiaan kanssa.
Saksan sisäministeriön mukaan viime heinäkuussa Saksassa oli kaikkiaan 1 475 avioliiton solminutta alaikäistä. Heistä 1 152 oli tyttöjä. Alle 14-vuotiaita aviopuolisoja oli 361. Alaikäisistä aviopuolisoista 664 oli syyrialaisia, 157 afganistanilaisia, 100 irakilaisia ja 65 bulgarialaisia.
Suomessakin on suunniteltu avioliiton alaikärajan nostamista 18 vuoteen, mutta lakiesitystä asiasta ei ole vielä annettu. Toistaiseksi oikeusministeriö voi erityisistä syistä antaa 18 vuotta nuoremmalle luvan solmia avioliitto.
”Charles oli tuskissaan” – Prinssi joutui 14 vuodeksi terapiaan Dianan julman käytöksen vuoksi? - Kuninkaalliset - Ilta-Sanomat
Leski-isä meni tyttärensä kanssa hotelliin Britanniassa - luultiin pedofiiliksi, poliisit paikalle | m.iltalehti.fi
Malesialainen kansanedustaja: Raiskattujen pitäisi naida raiskaajansa | m.iltalehti.fi
Nainen virtsasi Trumpin golfkentälle ja henkilökunta kuvasi salaa - haastoi golfkentän oikeuteen | m.iltalehti.fi
Vai että persupetteritkö muka ajattelevia? Heh, heh, jos vähänkin seuraa hommalaisten kirjoittelua netissä, niin kyllä nimenomaisesti siitä on ajattelu kaukana.
Toiseksi, sinivalkoinen on ihan väärä nimitys. Parempi kuvaus olisi ryssänvalkoinen koska nuivat tykkäisivät alistua venäläisille. Persut uskovat mm. venäläisperäisen mamu-rikollisen pitämän MV-lehden venäläistä propagandaa pursuavia juttuja.
Eli meille ihan oikeasti omilla aivoillamme ajatteleville persupetterit eivät ole ajattelevia, vaan parempi kuvaus olisikin vajaaälyinen lamasmainen maanpetturi, joka kulkee oman fuhrerinsä perässä.
Punavihreät ovat sitten tietenkin erikseen, mutta he eivät sentään halua tehdä Suomesta Venäjän vasallivaltiota tai ajaa tätä maata tarkoituksellisesti sellaiseen asemaan, että meistä tulee vasalli.
- Syltty
Nuoret naiset vetoavat miehiin, mutta syynä ei ole vain kaunis iho tai energisyys
Vuonna 1985 syntyneitä on helpompi deittailla kuin vuonna 1975 syntyneitä, kirjoittaa kolumnisti Kyösti Niemelä.
OPISKELUAIKOINA tutuilla naisilla oli välillä vanhempia poikaystäviä. Sitä pidettiin usein vähän hienona, se oli merkki nuoren naisen kypsyydestä ja viehätysvoimasta.
Myöhemmin ihailu alkaa mennä toisinpäin. Keski-ikäisen miehen selvästi nuorempaa naisystävää pidetään elinvoiman ja menestyksen merkkinä.
JOILLAKIN ihmisillä on toistuvasti itseään huomattavan paljon vanhempia tai nuorempia kumppaneita.
Yleisesti varmaan ajatellaan, että nuorissa ihmisissä viehättää juuri nuoruus: kaunis iho, notkeus, spontaanius, energisyys, ehkä trendikäs pukeutuminenkin.
Mutta kyse voi olla myös sukupolvista.
Esimerkiksi oman ikäluokkani naisilla näyttäisi olevan aika perinteinen käsitys deittailusta: miehen kuuluu pyytää naista treffeille ja miehen kuuluu pyytää nainen kotiinsa.
Kymmenen vuotta minua nuoremmilla eli kolmekymppisillä on modernimpi käsitys miehistä ja naisista. Se on nuoremmissa naisissa huomattavasti viehättävämpi asia kuin vaikka kaulan iho.
Vuonna 1985 syntyneitä on muutenkin helpompi tapailla kuin vuonna 1975 syntyneitä, koska he ovat tottuneempia kepeään deittailuun.
Vastaavasti esimerkiksi vuosina 1980–1990 syntyneet suomalaismiehet näyttäisivät olevan kiinnostuneempia ulkonäöstään kuin vuosina 1960–1970 syntyneet. Jos keski-ikäinen nainen viehättyy nimenomaan tyylikkäistä ja itseään huoltavista miehistä, voi olla järkevää kääntää katseet nuorempiin.
Yli kymmenen vuoden ikäero voi tuoda rakastettuun eksoottista viehätysvoimaa, vähän niin kuin romansseissa ulkomaalaisten kanssa. Kokemukset, arvot, muistot, esikuvat ja tavat käyttää sosiaalista mediaa ovat erilaisia.
ERI sukupolvet arvostavat tutkimusten mukaan eri asioita. Arvostukset vaikuttavat siihen, kenen kanssa päätyy yhteen.
Aina on ihmisiä, jotka eivät viihdy omassa sukupolvessaan tai ikäluokassaan. Jos syntyy väärään sukupolveen, voi mennä oikean sukupolven kanssa deiteille.
Kirjoittaja on sinkkumies X-sukupolven ja Y-sukupolven välissä.
Ehkä tässä on jotain samaa?
Kekkosen vastustajia kutsuttiin 1970-luvulla äärioikeistolaisiksi ja fasisteiksi – yksi heistä kertoo nyt, millainen oli neuvostoajan Suomi
Suomessa oli 1970-luvulla pakko mielistellä Kekkosta ja Neuvostoliittoa – 92-vuotias toisinajattelija Kullervo Rainio kertoo, millaista se oli.
Pitäisi pystyä ajattelemaan järjellä JA tunteella. Muuten ei voi tulla hyvää lopputulosta. Esimerkkinä juuri tuo, että lesboista/homoista ei voi tehdä sellaista otsikkoa, jossa kerrotaan heidän syyllistyvän väkivaltaan muita useammin. Ehkä ei voikaan, mutta syy tähän on se, että kyseiset ihmiset ovat jo valmiiksi altavastaajan asemassa ja negatiivinen kirjoittelu todennäköisesti heikentäisi tätä tilannetta entisestään. Tällaista faktaorientoituneiden insinööriaivojen on mahdotonta käsittää. Sanoilla ja mielikuvilla on valtaa ja ihmiset on helppo yllyttää toisiaan vastaan. Ei kannata vaikka koulun pihalla huutaa, että kiusattu lapsi haisee pahalle, vaikka vähän haisisikin. Jos tätä ei ymmärrä, ollaan vielä kaukana viisaasta ajattelusta.
Epäilen, että näiden hännikäisten ulkopuolisuuden kokeminen johtuu alikehittyneestä kyvystä eläytyä toisen ihmisen asemaan, vähän kuin lapsilla, joilla empatia ei vielä ole kehittynyt. Tai vasemman aivolohkon ylikorostuneisuudesta ja siitä, että yhteydet lohkojen välillä ovat vähäiset, mikä johtaa mustavalkoiseen ja jäykkään ajatteluun.
Toki myönnettäköön sekin, että toiset ajattelevat liikaakin empatian kautta, eikä nähdä kokonaiskuvaa. Oikeastaan kokonaiskuvan hahmottaminen puuttuu varmaan suurimmalta osalta niistä, jotka näistä asioista kovaäänisimmin keuhkoavat suuntaan tai toiseen.
Hännikäisen ajatusmaailmahan kumpuaa varmaan aikalailla pitkällisestä piparin puutteesta.
Nuoret voihaiset miehet tuppaavat järkiintymään kun löytävän vaimon ja perustavat perheen.
- Syltty
Lähetä kommentti