Hesarin mielipidenosastolla kirjoitetaan maskuliinisuudesta seuraavalla otsikolla.
Toisessa mielipidekirjoituksessa sankarikulttia moititaan.
Konservatiivi nojaa biologiaan ja ihmisluontoon: Täydellinen vapaus rooleista kuulostaa hyvältä, mutta sillä ei ole yhtymäkohtiä todellisuuteen. Ihmisluontoon kuuluu laiskuus ja itsekkyys. Roolit opettavat pojat ahkeroimaan ja toimimaan yhteisön hyväksi. Muuten heistä kasvaa itsekkäitä tai saamattomia nyhveröitä.
Menestymään opetettu maskuliininen mies paiskii töitä ja elättää perheen. Todennäköisesti edessä on kuitenkin avioero, jossa nainen saa kodin ja lapset. Maskuliinisuus onkin yhteiskunnan "juoni" miesten pään menoksi.
MGTOW esittää, että miesten kannattaa elää vain itselleen ja lopettaa muita hyödyttävien maskuliinisten ohjeiden noudattaminen. Parhaiten se onnistuu pysymällä erossa naisista tai osallistumalla vain sellaisiin suhteisiin, jossa mies ei päädy maksumieheksi.
Feministisessä yhteiskunnassa miehet ovat jatkuvat naissilmän valvonnan alla, mikä estää autenttisen mieheyden toteutumisen. Naisten valvonnan alla miehestä voi kasvaa vain säälittävä apurimies, jota tuskin voi mieheksi sanoa.
Liberaalit haluavat purkaa maskuliinisuutta, koska maskuliinisuus on heteromiehille varattu pääoman muoto, jota homot tai naiset eivät kykene saavuttamaan.
Liberaalit ovat oikeassa sanoessaan, että maskuliiniset ihanteet syrjäyttävät homomaiset miehet yhteiskunnan ideaalista. He ovat oikeassa myös siinä, että maskuliinisuus tuo ehdoille heteromiehille miehistä pääomaa, joka naisilta puuttuu. Maskuliiniseksi haluava nainen ei koskaan pääse ehdan miehen maskuliinisen pääoman tasolle.
Liberaalit ovat väärässä väittäessään, että roolien purku hyödyttää suurinta osaa heteromiehistä. Heteromiesten enemmistöllä ei ole mitään korvaavaa pääoman muotoa maskuliinisuudelle. Jos maskuliinisuus puuttuu, heteromiehistä tulee usein syrjäytyneitä "reppanoita", joista ei ole iloa naisille tai yhteiskunnalle.
On syytä myös kysyä, kannattaako heteromiehen pyrkiä menestykseen, jos menestyksen suurimpia hyötyjiä ovat naiset ja muu yhteiskunta? Avioliitto todennäköisine eroineen on riskialtis projekti, jonka aiheuttamat menetykset eivät välttämättä ole hyötyjen arvoiset.
Liberaalien suurin virhe on idealistisen yhteiskunnan kuvittelussa, jossa roolista voi luopua "tuosta vaan" ilman negatiivisia seurauksia. Roolivaatimukset eivät ole poistumassa lähitulevaisuudessa tai koskaan, koska rooleja täyttäville ihmisille on paljon kysyntää. Naiselliset naiset ja miehekkäät miehet ovat haluttua tavaraa niin pariutumisessa kuin muuallakin. Lastentarhassa voidaan leikkiä roolinvaihtoa, mutta oikeassa elämässä biologiaan pohjautuvat roolirealiteetit tulevat väistämättä vastaan.
Miehet tarvitsevat maskuliinisia esikuvia elämäänsä – hälyttävän moni nuori mies on ilman työtä, puolisoa ja tulevaisuudennäkymiäKirjoituksessa korostetaan mm. sankarikultin hyödyllisyyttä.
Toisessa mielipidekirjoituksessa sankarikulttia moititaan.
Sovinismi elää vahvasti kaikissa meissä, asenteissamme ja ajatuksessa siitä, mitkä ovat vallan merkit ja mitä meidän pitää tavoitella, mikä tekee meistä suosittuja.Törmäämme jälleen väittelyyn konservatismin ja liberalismin välillä. Asetelma on seuraava:
- KONSERVATIIVI: Sukupuoliroolit antavat haltijalleen pääomaa elämässä pärjäämiseen. Jos poikia ei kasvateta maskuliiniksi, merkittävä osa heistä syrjäytyy ja tulee hyödyttömiksi yhteiskunnalle. Miesten syrjäytyminen on tragedia sekä miehille itselleen että yhteiskunnalle.
- LIBERAALI: Rooliodotukset pitää purkaa, koska merkittävä osa nuorista ei halua tai kykene elämään tiukan rooliodotuksen mukaisesti. Vääränlainen rooliodotus syrjäyttää ne pojat, jotka eivät sovi sankarikulttiin. Jokaisen pojan pitäisi pystyä elämään omia vahvuuksiaan korostaen ilman, että ahdas rooli on ulkoapäin annettu. Siten jokainen pääsee parhaimpaan potentiaaliinsa.
Konservatiivi nojaa biologiaan ja ihmisluontoon: Täydellinen vapaus rooleista kuulostaa hyvältä, mutta sillä ei ole yhtymäkohtiä todellisuuteen. Ihmisluontoon kuuluu laiskuus ja itsekkyys. Roolit opettavat pojat ahkeroimaan ja toimimaan yhteisön hyväksi. Muuten heistä kasvaa itsekkäitä tai saamattomia nyhveröitä.
MGTOW ja maskuliinisuus
MGTOW:n mukaan maskuliinisuus hyödyttää lähinnä naisia ja yhteiskuntaa, eli pääasiassa muita kuin miehiä itseään. Miehet opetetaan uhraamaan itsensä sodassa tai vaarallisissa töissä, jotta naiset saavat turvallisen ja yltäkylläisen elämän.
Menestymään opetettu maskuliininen mies paiskii töitä ja elättää perheen. Todennäköisesti edessä on kuitenkin avioero, jossa nainen saa kodin ja lapset. Maskuliinisuus onkin yhteiskunnan "juoni" miesten pään menoksi.
MGTOW esittää, että miesten kannattaa elää vain itselleen ja lopettaa muita hyödyttävien maskuliinisten ohjeiden noudattaminen. Parhaiten se onnistuu pysymällä erossa naisista tai osallistumalla vain sellaisiin suhteisiin, jossa mies ei päädy maksumieheksi.
Heimomaskuliinisuuden ihailu
Timo Hännikäinen ja Return of Kings sivusto korostavat miesten yhteenliittymien, eli miesheimojen merkitystä miehen hyvinvoinnille. Mies voi toteuttaa mieheyttään vain miesheimossa, kuten jääkiekkojoukkueessa, jonka pukuhuoneessa ei ole tilaa valvovalle naissilmälle.
Feministisessä yhteiskunnassa miehet ovat jatkuvat naissilmän valvonnan alla, mikä estää autenttisen mieheyden toteutumisen. Naisten valvonnan alla miehestä voi kasvaa vain säälittävä apurimies, jota tuskin voi mieheksi sanoa.
Liberaalin ajattelun ydin sijaitsee epämaskuliinisuudessa
Liberalismin kovimpia äänitorvia ovat homomaiset heikot miehet, transut ja maskuliinisuuteen kykenemättömät feministit. Noilla ryhmillä on runsaasti uhrivaltaa, jolla he kykenevät saamaan agendansa taakse myös ison joukon heteromiehiä, koska vähemmistöjen uhrivaltaa vastaan asettuminen olisi monelle valkoiselle heteromiehelle sosiaalinen itsemurha. Lukuisat miespoliitikot tai jopa yritysjohtajat nuoleskelevat uhriryhmiä saadakseen itse etuja.
Liberaalit haluavat purkaa maskuliinisuutta, koska maskuliinisuus on heteromiehille varattu pääoman muoto, jota homot tai naiset eivät kykene saavuttamaan.
Liberaalit ovat oikeassa sanoessaan, että maskuliiniset ihanteet syrjäyttävät homomaiset miehet yhteiskunnan ideaalista. He ovat oikeassa myös siinä, että maskuliinisuus tuo ehdoille heteromiehille miehistä pääomaa, joka naisilta puuttuu. Maskuliiniseksi haluava nainen ei koskaan pääse ehdan miehen maskuliinisen pääoman tasolle.
Liberaalit ovat väärässä väittäessään, että roolien purku hyödyttää suurinta osaa heteromiehistä. Heteromiesten enemmistöllä ei ole mitään korvaavaa pääoman muotoa maskuliinisuudelle. Jos maskuliinisuus puuttuu, heteromiehistä tulee usein syrjäytyneitä "reppanoita", joista ei ole iloa naisille tai yhteiskunnalle.
Johtopäätökset
Tavallisen elämässä menestymään pyrkivän heteromiehen ei kannata purkaa maskuliinisuuttaan, koska maskuliinisuus on tärkeä ja usein ainoa pääoman muoto, joka miehellä on. Loppupeleissä lähes kaikki arvostavat enemmän miehekkäitä kuin epämiehekkäitä miehiä. Homoille tai naisille on yleensä hyödyllisempää olla epämiehekäs, mutta se onkin jo toinen tarina.
On syytä myös kysyä, kannattaako heteromiehen pyrkiä menestykseen, jos menestyksen suurimpia hyötyjiä ovat naiset ja muu yhteiskunta? Avioliitto todennäköisine eroineen on riskialtis projekti, jonka aiheuttamat menetykset eivät välttämättä ole hyötyjen arvoiset.
Liberaalien suurin virhe on idealistisen yhteiskunnan kuvittelussa, jossa roolista voi luopua "tuosta vaan" ilman negatiivisia seurauksia. Roolivaatimukset eivät ole poistumassa lähitulevaisuudessa tai koskaan, koska rooleja täyttäville ihmisille on paljon kysyntää. Naiselliset naiset ja miehekkäät miehet ovat haluttua tavaraa niin pariutumisessa kuin muuallakin. Lastentarhassa voidaan leikkiä roolinvaihtoa, mutta oikeassa elämässä biologiaan pohjautuvat roolirealiteetit tulevat väistämättä vastaan.
70 kommenttia:
Jämerää tekstiä. Allekirjoitan.
Kävin aamulla kuntosalilla. Siellä oli toimittaja ja kuvaaja tekemässä juttua veteraani-ikäisestä naisnostajasta.
Kuvaaja oli kuin kiltti neljäviitonen viherpiipertäjätätönen, joka hypähteli ja sipsutteli kameransa kanssa ja ainakin kahdeksan kertaa kuulimme hihkaisun "ihanaa". Kyllä me miehet nauroimme niin...
mgtow:sta sen verran, ettei mgtow itse maskuliinisuutta vastusta, vaan epäitsekästä sankarillisuutta. Maskuliinisuus on voimavara. Mutta naisille alisteiseen suhteeseen ei tule sen takia joutua, eikä sellaiseen, jossa riskit ovat liian suuria ja tuotto mitätön.
Tutkimus: Miehet kehittävät itselleen harhaluuloja naisen kiinnostuksesta, mikäli tämä on viehättävä – voi olla osasyy seksuaaliseen ahdisteluun
Jotkut miehet päättelevät erheellisesti, että jos nainen näyttää viehättävältä, hänen täytyy olla kiinnostunut seksistä.
SEKSUAALISEEN ahdisteluun on monia syitä, mutta yksi näyttää olevan se, että miehet luulevat liikoja naisten kiinnostuksesta itseään kohtaan. Virheellisen kuvitelmansa nojalla miehet sitten oikeuttavat kutsumattoman lähentelyn tai ahdistelun, väittää seksuaalista häirintää tekijän näkökulmasta selvittänyt tutkimus.
Miehet päättelevät naisten vastaanottavuutta seksuaalisille eleille naisen ympäristöstä, pukeutumisesta ja ulkonäöstä, vaikka nämä eivät todellisuudessa kerro naisen kiinnostuksesta juuri mitään.
VINOUTUNUT PÄÄTTELY TULI ILMI yhdysvaltalaisen Iowan yliopiston tutkijoiden kokeissa, joita he tekivät opiskelijamiehille.
Miehiä pyydettiin arvioimaan kokovartalokuvissa esiintyvien nuorten naisten osoittamaa seksuaalista kiinnostusta tai sen puutetta.
KUVISSA naisia oli pyydetty esittämään erilaisia asenteita, kuten ystävällisyyttä, neutraaliutta, surua sekö seksuaalista kiinnostusta tai torjuntaa. Kaikki olivat kesävaatteissa, ja asun viettelevyys vaihteli arkisesta aistilliseen. Erilliset arvioitsijat sijoittivat naiset myös ulkonäköasteikolle.
Naiset poseerasivat tutkijoiden ottamissa kuvissa useissa erilaisissa ympäristöissä, jotka erosivat sen suhteen, miten ne voisivat tuoda mieleen seksin. He seisoivat esimerkiksi baarissa, makuuhuoneessa, kaupassa tai toimistossa.
Naisia arvioivia miehiä oli yhteensä 250. Ennen arviointeja he vastasivat kyselyyn, joka mittaa suhtautumista raiskaukseen. Kysymykset käsittelevät muun muassa sitä, voiko mies joissain tilanteissa ikään kuin ajautua pakottamaan naista seksiin tai onko humalassa oleva nainen ainakin osaksi syyllinen, jos joutuu raiskatuksi.
PARAS vihje naisten asenteesta ovat luonnollisesti hänen ilmeensä ja asentonsa: ovatko ne esimerkiksi keimailevia vai torjuvia. Niihin miehet sentään enimmäkseen nojautuivatkin.
Silti miehet eivät lukeneet naisen seksuaalista kiinnostusta pelkästään ilmeistä ja eleistä. Myös ympäristö, vaatteet ja ulkonäkö vaikuttivat käsitykseen naisen asennoitumisesta.
Miehissä oli kuitenkin eroja. Mitä ymmärtäväisemmät asenteet miehellä oli raiskauksesta, sitä herkemmin hän arvioi naisen seksuaalista kiinnostusta vaatteiden, ympäristön tai ulkonäön perusteella.
Etenkin hyvännäköisyys oli tällaisille miehille vahva vihje naisen kiinnostuksesta. He panivat myös vähiten painoa naisen asenteesta kertoville ilmeille ja asennoille.
MIEHET voivat kuitenkin oppia lukemaan paremmin naisia, osoittaa sama tutkimusryhmä toisessa tutkimuksessaan. Siinäkin miehet arvioivat naisten asennetta kokovartalokuvista.
Jälleen miehet päättelivät naisen kiinnostusta ilmeiden ja eleiden lisäksi vaatetuksesta ja ulkonäöstä. Ja jälleen päättelyvirheeseen lankesivat useimmiten miehet, jotka suhtautuvat myötämielisimmin raiskaukseen.
Uudessa kokeessa toiset miehet saivat kuitenkin palautetta arvioistaan. Joka arvion jälkeen heille kerrottiin ”oikea” vastaus.
Oikea vastaus perustui sekä tutkimuksen tekijöiden että ulkopuolisten naisten tekemään arvioon siitä, mitä kuvassa olevan nainen olemuksellaan viestitti. Nämä arviot olivat hyvin pitkälle yhteneväiset.
Vihreät otti insestivertauksesta syttyneessä kohussa perussuomalaisten opit käyttöön – mutta ne eivät edelleenkään toimi
Helsingin kaupunginvaltuutetun maaseutua pilkkaavasta insestikommentista nousi kohu. Vihreät on pahoitellut kirjoitusta, mutta se tuskin riittää, kirjoittaa HS:n Marko Junkkari.
VIHREIDEN väliaikaisena puoluesihteerinä toimiva Kaisa Hernberg tuomitsi maanantaina selväsanaisesti vihreiden helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Fatim Diarran kohua aiheuttaneen Facebook-kirjoituksen.
”Kommentti oli asiaton, tuomittava ja huonosti harkittu. Se ei missään tapauksessa edusta vihreiden linjaa”, Hernberg kirjoitti.
Siis selkeä tuomio typerälle kommentille. Mutta se tuskin riittää.
FATIM DIARRA kirjoitti perjantaina yksityiselle Facebook-tililleen näin:
”Jos haluaa asua metsässä niin ole hyvä, mutta ihan turha odottaa samaa palvelutasoa ja metsässä on anketa, ainoa syy sinne on insesti ja se että kukaan ei kuule kun vaimo huutaa apua.”
Diarra on ehtinyt jo pahoitella sanomisiaan. Mutta se ei ole hillinnyt somekohua, joka on ollut raju.
Diarraan on kohdistunut aggressiivista ja uhkaavaa viestintää, mikä ei ole millään tavalla hyväksyttävää.
VIHREIDEN puoluetoimistolla on selvästi maanantaina pidetty kriisipalaveri, jossa on päädytty siihen, että puoluesihteeri ottaa nyt kommentointivastuun ja yrittää pistää kohun poikki.
Ajatus on sinänsä looginen.
Puoluesihteeri suojaa näin vastavalittua puheenjohtajaa, jonka imagonrakennus on muutenkin aika levällään. Sitä paitsi puheenjohtajalla lienee muutakin tekemistä kuin kommentoida yksittäisen kaupunginvaltuutetun möläytyksiä.
Idea on silti tosi huono.
SAMAA taktiikkaa käytti perussuomalaiset 2015 vaalien jälkeen. Hallituspuolueeksi noussut perussuomalaiset ilmoitti, että puheenjohtaja Timo Soini ei enää kommentoi puolueen varavaltuutettujen möläytyksiä.
Olihan hän saanut kommentoida niitä edeltävällä vaalikaudella ihan urakalla.
Vaalien jälkeen perussuomalaiset ilmoittivat, että jatkossa valtuutettujen ja muun kenttäväen sanomisia kommentoisi puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. Kansanedustajien tekosia kommentoisi eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
Puheenjohtaja Timo Soinin vastuulle jäi puolueen ministeriryhmän asioiden kommentointi.
PERUSSUOMALAISTEN viestintästrategia ei toiminut.
Vaikka Slunga-Poutsalo kommentoi varavaltuutettujen tekoja, edelleen vaadittiin myös puolueen puheenjohtajaa kommentoimaan niitä.
Koska Soini ei siihen suostunut, näytti siltä, että hän ei kanna puheenjohtajana vastuutaan ja piiloutuu pienempien viskaalien selän taakse.
Puheenjohtaja vaikutti heikolta.
VIHREIDEN osalta tilanne näyttää nyt samalta. Kuten sanottua, Hernberg tuomitsi Fatim Diarran kirjoituksen selkeästi. Mutta siitä huolimatta viestimissä ja somessa vaaditaan edelleen puheenjohtaja Touko Aaltoa kommentoimaan asiaa.
Ay-pomo suivaantui Fatim Diarran maaseudun insestipuheista - ”Jos persu sanoisi näin, seurauksena olisi syyte rasismista”
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki arvostelee Twitterissä rajusti vihreiden helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Fatim Diarran (vihr) puheita.
Fatim Diarran maaseutuun liittyvistä insestipuheista nousi laaja kohu viikonlopun aikana. Diarra kirjoitti Facebook-sivuillaan perjantaina seuraavasti:
- Jos haluaa asua metsässä, niin ole hyvä, mutta ihan turha odottaa palvelutasoa, ja metsässä on ankeata. Ainoa syy muuttaa sinne on insesti (lähisukulaisten sukupuolinen kanssakäyminen) ja se, että kukaan ei kuule, kun vaimo huutaa apua
Iltalehden tavoittama Diarra pahoitteli "julmiksi" luonnehtimia sanavalintojaan. Varsinaista mielipidettään hän ei häpeä: Diarra kertoi, että hänestä elämä maaseudulla on "kamalaa".
Keskustataustainen Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ei ymmärrä Diarran kommentteja maaseudun ihmisistä. Hänen kritiikistään uutisoi enisn Demokraatti.
- Jos persu sanoisi maahanmuuttajien elämästä kuten vihreä Fatim Diarra Suomen maaseudulla asuvista, seurauksena olisi syyte rasismista, Pihlajamäki kirjoittaa Twitter-tilillään.
Myös muut ovat olleet Diarran kirjoituksesta näreissään. Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka, joka on kotoisin Lapista, on hänkin kommentoinut Diarran ajatuksia.
- Vassarisafarin ohella kuluvan viikon hämmentävin aivopieru. Kaikkea se kupla kypsyttää. Nimim. "Pellossa kasvanut", Mukka kirjoitti perjantaina.
- Siinäpä sitä sydämen sivistystä vihreiden tyyliin. Valtuutetulta meni kyllä pahasti penkin alle. Mitä sanoo Touko Aalto?", keskustan lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä kysyi puolestaan omassa tviitissään.
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kommentoi asiaa Iltalehdelle jo viikonloppuna.
- Jos lehdet alkaisivat tehdä jokaisesta keskustalaisen kuntapoliitikon huonosta vitsistä uutisia, niin mitähän siitäkin seuraisi, Aalto sanoi virheiden Puolueristeily-tapahtumassa Vantaalla lauantaina.
Aalto yritti selittää asiaa parhain päin.
- Jokainen voi ilmaista itseään välillä huonosti, mutta kuulostaa vähän tarkoitushakuiselta nälvimiseltä, jos ihmisen yksityinen Facebook-kommentti irrotetaan kontekstista”, hän jatkoi.
Kommentti: Vihreiden pökerryttävä gallup-lento alkoi vuotaa naisista, ja sitten tuli Diarra-kohu, jonka hoidossa myös Touko Aalto floppasi
Vihreä viikonloppu todisti taas kerran ainakin sen, että samat kriisinhallinnan ongelmat, joiden toisinaan luulee koskevan vain joitain, koskevat tosiasiallisesti kaikkia.
Helsinkiläisen valtuutetun Fatim Diarran onnettomasta Facebook-kommentista lähtenyttä junaa ei saatu pysäytettyä viikonloppuna, vaikka siihen tarjottiin mahdollisuutta. Kun vielä Diarra, joka esitti insestikirjoituksensa suljetussa Facebook-keskustelussa, pahoitteli ja puolusteli puheitaan koukeroisesti ja kummallisesti, jäi pöydän siivoaminen puhtaaksi vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon vastuulle.
Suositun jokapaikanhyrrän Ville Niinistön kesällä korvannut Aalto selitti Diarran kommentin mustaksi huumoriksi, jota se kenties olikin, mutta puolueen puheenjohtajalle ja pääministeriehdokkaalle se ei julkisuudessa riitä.
Soppa kiehuu sakeana, eikä Diarran varomattomasta nälvimisestä saama palaute ole enää missään kohtuudessa. Kuinka helppoa onkaan neuvoa Aaltoakin nyt, että kommentti olisi pitänyt tuomita yksiselitteisesti asiattomaksi ja jatkaa, ettei se millään muotoa edusta puolueen linjaa. Sillä sipuli ja katsetta eteenpäin.
Yllättäen vihreät on uhkaavasti potentiaalisessa kierteessä, jota on hankala katkaista. Yle kertoi tänään tarkemmin viime viikolla julkaisemastaan gallupista. Alkusyksystä lähes 18 prosentin lukemissa käväissyt kannatus oli edellisessä mittauksessa enää tasan 14 %. Luku on toki reippaasti korkeammalla kuin 2015 eduskuntavaaleissa (8,5 %), mutta laskua kertyi kuukaudessa peräti 2,6 prosenttiyksikköä. Syyksi on arvioitu muun muassa puheenjohtaja Aallon ja koko johdon näkymättömyys.
Ylen mukaan vihreiden nopean kannatusnousun ja jyrkän alamäen takana ovat ennen kaikkea liikkuvat naiset. Kun katsoo vihreiden ja SDP:n naiskannatuksen käyriä, huomaa, kuinka vihreät menee alas ja SDP ylös. Samaan aikaan myös osa miehistä on vaihtanut puoluetta. Vihreiden nousu oikeasti suureksi puolueeksi on täysin riippuvaista siitä, onnistuuko se houkuttelemaan niin sanottujen maakuntien äänestäjiä puolelleen. Yliopistokaupungeissa vihreät voivat voittaa vielä jonkin verran, mutta ilman maaseutua ja pienempiä teollisuuskaupunkeja tehtävä on liki mahdoton.
Diarran puheista seurannutta tyrmistystä voikin siis miettiä monessa mielessä. Mielistä kenties keskeisimmän nosti esiin myös vihreiden puheenjohtajavaalissa jälleen ehdokkaana mukana ollut Mika Flöjt vihreiden Facebook-keskusteluryhmässä julkaisemassaan kommentissa, jonka Diarra-kohua överisti lietsonut keskustan pyörremyrsky Mikko Kärnä julkaisi sunnuntaina Twitterissä.
Flöjtin mukaan ”tuommoisten kommenttien ja viimeaikaisten jatkuvien möläytyksien jälkeen gallupkannatuksen lasku ei ole ollut mitenkään yllättävää.” Hänen mukaansa yhtään ei myöskään auta, että ”tätä mennään vielä selittämään ja jopa puoluejohdossa tukemaan ”mustana huumorina”.” Koko tapaus uhkaa sapekkaasti avautuneen Flöjtin mukaan koko maan vhreiden pitkäjänteistä työtä.
Flöjt kommentoi Demokraatille asiaa maanantaina. Flöjtin mukaan vihreät joutuvat nyt Pohjois-Suomessa niin somessa kuin kasvotusten kommentoimaan Diarran sanomisia. Flöjt arvioi, että asiaa käytetään vuosia vihreitä vastaan.
– Pitäisi ymmärtää, että päättäjien ei pidä mennä möläyttelemään mitään, asuivat he sitten pohjoisessa tai etelässä. Keskitytään enemmän asioihin ja vähemmän mollaamisen. En ymmärrä myöskään sitä, että asia kuitataan mustaksi huumoriksi.
Flöjtin mielestä Fatim Diarran ”pitää selkeästi pyytää anteeksi” kommenttiaan.
– Ja vihreiden johdon olisi hyvä siitä irtisanoutua. Ja ei se varmaan haitaksi olisi, jos sitä pyytäisi anteeksi, että tällaiset kommentit eivät edusta vihreän liikkeen linjaa suhteessa maaseutuun, Flöjt toteaa.
Varsinais-Suomen kristilliset ei hyväksy ”sukupuolineutraaleja liikennemerkkejä” ja ehdottaa tilalle naiseutta korostavaa tietyömerkkiä – ”Ajateltiin, että pannaan vähän hauskaa”
”Kyllä tämä antoi ajatusta ja suuntaan siihen keskusteluun, mikä on vallalla, että miehet eivät saisi olla miehiä ja naiset naisia”, sanoo KD:n Varsinais-Suomen piirihallituksen puheenjohtaja Pertti Vallittu.
Kristillisdemokraattien Varsinais-Suomen piirihallitus ei hyväksy sukupuolineutraaleja liikennemerkkejä.
Sen sijaan piirihallitus ”vaatii, että Liikennevirasto huolehtii, että liikennemerkeissä on jatkossakin sukupuolta korostavia muotoja”, perjantaina julkaistussa kannanotossa sanotaan.
Varsinais-Suomen kristillisten kannanotto alkaa virkkeellä ”Luoja on luonut ihmiset miehiksi ja naisiksi, eikä ihminen voi sitä päätöksillään miksikään muuttaa”.
Kannanoton lopussa on ehdotelma ilmeisesti mahdolliseksi uudeksi tietyöliikennemerkiksi. Kristillisten rohkea avaus sai internetin innostumaan, ja Turun seudun kristillisille piirrettiin liikennemerkkejä, joissa tuttujen hahmojen jalkovälissä oli toinen toistaan näyttävämpiä ulokkeita. Häveliäisyyssyistä emme lainaa niitä tähän artikkeliin.
Liikenne- ja viestintäministeriön ehdotus uusiksi liikennemerkeiksi on aiheuttanut paljon puhetta nimenomaan oletetun sukupuolineutraaliuden vuoksi.
Liikenneviraston asiantuntija Tuomas Österman kuitenkin sanoi Nyt.fi:lle lokakuussa, että ”sukupuolineutraalius ei ollut muutoksien tavoite”. Ehdotus on sen sijaan ”yksi askel lähemmäksi kansainvälistä yhdenmukaisuutta merkkien osalta”.
KD:n Varsinais-Suomen piirihallituksen puheenjohtaja Pertti Vallittu, avaatteko kantaanne vielä vähän?
”Siinä oli lähinnä ajatus, että pilke silmäkulmassa tehtiin tällainen aika ex tempore -kannanotto. Keskustelimme asiasta ja ajateltiin, että pannaan vähän hauskaa ja kivaa, kun aika usein meitä katsotaan liiankin tiukkapipoisina. Halusimme esittää keskustelunavauksen, ja onhan siitä puolet totta tietysti.”
Sukupuolineutraalius ei ole uudistuksen lähtökohta. Mitä vastaatte?
”On ollut tai ei niin paljonkin on ollut tällaista, että halutaan kauttaaltaan häivyttää sukupuolten eroja. Haluttiin vähän keskustelua aiheesta. Kyllä tämä antoi ajatusta ja suuntaan siihen keskusteluun, mikä on vallalla, että miehet eivät saisi olla miehiä ja naiset naisia.”
Uudistuksen lähtökohta on pikemminkin pyrkimys kohti merkkien kansainvälistä yhdenmukaisuutta ja virtaviivaisuutta, sanoo Liikennevirasto.
”Ei me kauhean syvällisesti keskustelua olla käyty Liikenneviraston käsityksestä. Sisältää se sen, kyllä. Toisaalta mikseivät vanhat merkit käy päinsä? Kyllä me Suomessa voidaan päättää omista asioista omalla tavalla, ei tarvitse kaikessa mennä sen mukaan mitä Euroopassa tehdään. Me voisimme erottua Euroopassa omanlaisilla jutuilla.”
”Nykyisistäkin merkeistä selkeästi selviää, mitä ne tarkoittavat. Muualtakin tulleet ymmärtävät, mitä meidän merkeissä sanotaan.”
”Jos muutokselle löytyy perusteita niin mikäs siinä, mutta ei meidän aina johonkin suuntaan menevän virran mukana vähemmistön vaatimuksesta tarvitse mennä. Ihmetystä tämä kansassa herättää, ja kallis operaatio muuttaa kaikki liikennemerkit virtaviivaisuuden takia.”
Liikenneviraston mukaan taustalla on myös koneälyn kuvalukemisen helpottaminen sitten kun autot ajavat itse itseään.
”Koneäly on hyvinkin älykäs, kyllä se tunnistaa. Ymmärrän toki sen yhtenäisyyden koneälyn takia, se voi olla peruste, mutta toinenkin ajatus näyttää olevan eli että häivytetään persoonallisuuksia. Mikseivät merkit voi olla persoonallisia, kansan ilona, eikä mitään tylsiä hahmoja?”
”Me keskustelimme asiasta ja nämä ovat vain minun mielipiteitäni. Räväkämpiäkin mielipiteitä löytyy.”
”Salainen sola näkyy, pullea takamus...” – kassajonon nuorta naista ET-lehdessä kuvaillut uutisankkuri Pirkko Arstila raivostutti lukijat
ET-lehdessä kirjoittavan Pirkko Arstilan kolumni kassajonossa tavatun nuoren naisen pukeutumisesta on herättänyt kiivasta keskustelua.
Uutisankkurina suomalaisille tunnetuksi tullut Arstila, 79, kuvailee ET-lehden kolumnissaan kaupan kassajonossa näkemäänsä nuorta naista, jonka kertoo olleen pukeutunut ”harmaisiin verryttelyhousuihin ja mustaan lepattavaan t-paitaan”.
– En ole aiemmin nähnyt pöksyjä, joiden takapuoli on niin tiukka, että anatomia paljastuu. Kummut, kumpareet ja salainen sola, Arstila ihmettelee.
Hän jatkaa kuvailemalla naisen kehon ominaisuuksia ja ulkonäköä.
– Tytön ruumiinrakenne oli suomalais-ugrilainen eli lyhyet jalat, pullea takamus, runsas povi – muutaman vuoden kuluttua luvassa olisi paino-ongelmia. Hiukset pitkät ja latvoista hapsuuntuneet. Silmät kuin mascarakraatterit.
Tekstissään Arstila ihmettelee, kuinka tuossa iässä oleva nainen haluaa pukeutua niin rumasti. Hän kertoo kutsuneensa naisen mielessään muuntumisleikkiin, jossa pukee tämän värikkääseen, kellohelmaiseen hameeseen.
– Tyttöön pitäisi saada sähäkkyyttä. Iloa ja flirttiä. Hameen leyhähdellessä hän näyttäisi hoikemmalta kuin olisikaan, Arstila kirjoittaa.
ET-lehden verkkosivulla kolumni oli tiistaihin mennessä kerännyt kolmisenkymmentä lukijakommenttia, joista useimmissa Arstilan tekstiä paheksutaan. Monen lukijan mielestä Arstila lietsoo nuorten naisten ulkonäköpaineita ja ylläpitää käsitystä, jossa heidän tulee näyttää jokaisessa tilanteessa kauniilta ja haluttavilta.
– Järkyttävää sontaa, miten tämä on voitu julkaista?, yksi lukija kysyy.
– Karseeta, jos joutuu lähikaupassa käydessäänkin miettimään että mitähän muut minusta tai vaatteista ajattelee. Monesti käyn nopeasti kaupassa lenkin tai salin jälkeen. Ei siinä välissä hametta käydä vaihtamassa ja meikkaamassa, toinen vastaa.
Moni kommentoija pitää kirjoitusta niin loukkaavana, että vaatii sen poistamista lehden sivuilta.
ET-lehden kommenttiosion lisäksi kolumni on kerännyt paljon ihmetteleviä ja tyrmääviä arvioita myös sosiaalisen median Twitter-palvelussa.
Ex-uutisankkurin kolumni ET-lehdessä herättää närkästystä – "Osaa sitä näköjään muutkin kuin vanhat sedät laukoa törkeyksiä"
Pirkko Arstila arvostelee kolumnissaan kassajonossa näkemänsä nuoren naisen ulkonäköä. ET-lehti pahoittelee kolumnin julkaisemista.
Entinen uutisankkuri ja toimittaja Pirkko Arstila, 79, kirjoittaa ET-lehden nettisivuilla tällä viikolla julkaistussa kolumnissaan värikästä kieltä käyttäen kaupan kassajonossa näkemästään nuoresta naisesta.
– Ne verkkarit kiinnittivät huomioni. En ole aiemmin nähnyt pöksyjä, joiden takapuoli on niin tiukka, että anatomia paljastuu. Kummut, kumpareet ja salainen sola. Tytön ruumiinrakenne oli suomalais-ugrilainen eli lyhyet jalat, pullea takamus, runsas povi – muutaman vuoden kuluttua luvassa olisi paino-ongelmia. Hiukset pitkät ja latvoista hapsuuntuneet. Silmät kuin mascarakraatterit, Arstila kirjoittaa.
– Katselin tyttöä ihmetellen, miksi nuori nainen elämänsä heilimöinti-iässä haluaa pukeutua noin rumasti. Kuin julistaisi koko maailmalle, että en välitä – ottakaa tai jättäkää. Vaikka varmaankin hän oli viettänyt pitkät tovit ihaillen käsipeilistä muhkeita pakaroitaan ja etupuolen polvipusseja, koska ne ovat nyt trendikkäitä, kirjoitus jatkuu.
Tänään tiistaina ET-lehti pyysi anteeksi Arstilan kolumnin julkaisua.
– Pirkko Arstilan Vihjailevat helmat -kolumni on herättänyt runsaasti keskustelua. Vaikka kolumnit ovatkin kirjoittajansa omia mielipiteitä, niiden täytyy istua median linjaan ja arvomaailmaan. Ulkonäköön kohdistuva arvostelu ja kolumnissa esitetyt näkemykset sukupuolirooleista ovat asiattomia eivätkä edusta ET:n arvoja. Pyydämme anteeksi kolumnin julkaisua, lehden päätoimittaja Riitta Korhonen pahoittelee.
Arstilan kolumnia on kommentoitu aktiivisesti Twitterissä.
– Aamukahvit valui suusta. Kiitos Pirkko Arstila ja mystinen "salainen sola", kirjoitti yksi twiittaaja lisäten twiittiin aihetunnisteen bodyshaming.
– Kiitos, Pirkko Arstila. Verhoilin silorasvaisen vartaloni mustin farkuin. Jutun jälkeen tekee mieli maastoutua, Twitterissä ruoditaan.
Arstilaa ehdotetaan myös Linnan juhliin kommentaattoriksi.
– Pirkko Arstila kertomaan kenen anatomia paljastuu ja kenen kummut, kumpareet ja salainen sola näkyy.
– Osaa sitä näköjään muutkin kuin vanhat sedät laukoa törkeyksiä.
Ina, 26, perehtyy aikuisviihteen saloihin uutuussarjassa: "Pieruporno-kuvauksissa pääsi nauru"
Toimittaja Ina Mikkolan oma pornon käyttö muuttui radikaalisti ohjelman tekemisen myötä.
Pornon kulutus on tällä hetkellä laajempaa kuin koskaan, silti aihe on edelleen jokseenkin tabu. Ei ehkä enää kauaa. Toimittaja Ina Mikkola sukeltaa pornon maailmaan tutkivalla otteella Subin kevään uutuusohjelmassa Ina <3 porno.
26-vuotias Mikkola sai ajatuksen ohjelmaan katsoessaan pornoa. Kesken eroottisen materiaalin katsomisen hänellä heräsi ajatus minkä takia porno on sellaista kuin se on.
- Minua kiinnosti myös se, kuka pornoa tekee ja millaiset asiat siellä taustalla vaikuttavat. Olen kiinnostunut, mistä ruokani tulee, joten miksi en haluaisi tietää lisää pornon taustoista? Ina Mikkola sanoo Voice.fi-sivuston haastattelussa.
- Halusin tutkia asiaa lisää ja mietin, että tässä olisi ohjelman verran aineksia. Olen tyytyväinen siihen, mitä sain aikaan. Suurin osa maailman pornosta tulee Yhdysvalloista, mutta sarjassa seikkaillaan myös Japanissa, Etelä-Afrikassa, Brasiliassa ja Suomessa. Ina <3 porno -sarja on kurkistus paitsi pornon maailmaan, myös erilaisiin yhteiskuntiin, hän jatkaa.
Ina kohtasi kuvauksissa, tapahtumissa ja arjessa pornon ammattilaisia, joiden kanssa hän keskusteli esimerkiksi seksuaalisuudesta, vallasta ja tasa-arvosta.
"Minut sidottiin bondage-show'ssa"
Millainen on Mikkolan oma suhde pornoon?
- Suhteeni pornoon muuttui ohjelman tekemisen aikana radikaalisti. Luulen, että katson pornoa yhtä paljon kuin aikaisemminkin - olen sellainen perusrunkkari! Katselutiheys vaihtelee, joinain aikoina katson hyvinkin paljon pornoa, toisinaan tulee viikonkin taukoja, hän avautuu.
Mikkola kertoi katsoneensa ohjelmanteon aikana todella paljon pornoa.
- Kun katson pornoa, se liittyy aina masturbointiin. Ohjelmaa katsoessa katsoin tutkimusmielessä.
Maailmalla tuli vastaan mitä erilaisimpia pornoteollisuuden haaroja ja fetissejä. Ina Mikkola pääsi toimittajana katsomaan pierupornokuvauksia ja kokeilemaan, miltä
- Mietin monissa hetkissä, että mihin olen oikein tullut. Japanissa katsoin live-bondage-show'ssa ja minutkin sidottiin siellä. Siellä todellisuus harhautui ja mietin, missä ihmeessä oikein olen, toimittaja muistelee.
- Olin Brasiliassa olin todistamassa kuvauksissa jalkapornoa ja pierupornoa. Uteliaisuus heräsi, kun olin katsomassa jotain, mitä en itse todellakaan fiilaa. Välillä pääsi nauru.
Ina <3 porno nähdään Subilla keväällä 2018.
Vihreä kansanedustaja insestikohusta: Tummaihoinen nainen ei saa armoa
Emma Karin mukaan Fatim Diarran sähköposti ja Facebook ovat nyt muistuttaneet ihmiskunnan viemäriä.
Vihreiden kansanedustaja ja viime kesän puheenjohtajaehdokas Emma Kari kirjoittaa Facebookissa Helsingin vihreän valtuutetun Fatim Diarran kohusta. Fatim Diarra on pahoitellut kirjoitustaan, jossa totesi maalaisista, että ”metsässä on ankeata, ainoa syy muuttaa sinne on insesti ja se, että kukaan ei kuule, kun vaimo huutaa apua”.
Emma Karin mukaan ”meillä on tässä maassa tapana puhua toisistamme liian usein julmalla ja ilkeällä tavalla”.
– Kaupunkilaiset haukkuvat toisessa kaupungissa asuvia tai niitä, jotka eivät asu kaupungissa. Maaseudulla asuvat puhuvat ilkeästi kaupunkilaisista tai viereisen kylä asukkaista. Heterot haukkuvat homoja, vammattomat vammaisia ja vaaleaihoiset tummaihoisia. Mitä kauempana ihminen on tai mitä enemmän hän eroaa meidän käsityksestämme “tavallisesta”, sitä helpommin häneltä ollaan valmiita viemään ihmisyys kokonaan. Erityisesti tämä näkyy somessa, Emma Kari kirjoittaa.
– On ”ne muut”, jotka eivät ole meitä. Ja silloin mitä vaan saa sanoa.
– Kun tummaihoinen nuori nainen mokaa somessa raskaasti, armoa ei anneta. Tuore ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu teki ilkeän, julman ja täysin tuomittavan kommentin yksityisellä Facebook-sivullaan. Sen jälkeen hänen sähköpostinsa, Facebookkinsa ja puhelimensa on muistuttanut ihmiskunnan viemäriä. N****ri- ja huorasolvaukset sekä tappo- ja raiskausuhkaukset seuraavat toisiaan. Kaikkea tätä seuratessa ei voi olla kysymättä, mitä ihmettä tässä maassa tapahtuu?
Karin mukaan ”me emme ole vain kaupunkilaisia tai maalaisia, miehiä tai naisia, tummaihoisia tai vaaleaihoisia, kristittyjä tai muslimeita. Me olemme ihmisiä. Me asumme tässä maassa, jossa jokaisella on oikeus tulla nähdyksi ja kohdelluksi omana ainutkertaisena yksilönään. Meidän pitäisi pystyä puhumaan toisistamme ihmisinä ilman julmuutta”.
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto pyytää nyt Vihreässä Langassa anteeksi Fatim Diarran kommentteja.
– Haluan pyytää suomalaisilta ihmisiltä anteeksi kaupunginvaltuutettu Diarran loukkaavia kommentteja ja niistä aiheutunutta mielipahaa, Touko Aalto sanoo Vihreälle Langalle.
– Kommentit ovat vastoin vihreiden arvoja ja tuomittavia. Vihreiden pyrkimys politiikassa on vähentää vastakkainasettelua ihmisten välillä ja tehdä politiikkaa, joka tarjoaa hyvän arjen eväät kaikkialla Suomessa.
Lauantaina Touko Aalto vähätteli Iltalehdelle Fatim Diarran kommentteja ”mustaksi huumoriksi”.
ET-lehti pyysi anteeksi kohukolumnia – nyt puhuu nuoria naisia arvostellut Pirkko Arstila: ”Olen sitä mieltä, enkä mieltäni muuta”
Pirkko Arstilan Vihjailevat helmat -kolumni herätti lukijoissa tyrmistystä.
IS uutisoi aiemmin tiistaina, kuinka ET-lehdessä kirjoittavan Pirkko Arstilan, 79, kolumni kassajonossa tavatun nuoren naisen pukeutumisesta herätti suoranaisen raivon sosiaalisessa mediassa. Kolumnia pidettiin loukkaavana ja monet vaativatkin sen poistamista lehden sivuilta.
Uutisankkurina suomalaisille tunnetuksi tullut Arstila, kuvailee kolumnissaan kaupan kassajonossa näkemäänsä nuorta naista, jonka kertoo olleen pukeutunut ”harmaisiin verryttelyhousuihin ja mustaan lepattavaan t-paitaan”.
– En ole aiemmin nähnyt pöksyjä, joiden takapuoli on niin tiukka, että anatomia paljastuu. Kummut, kumpareet ja salainen sola, Arstila ihmettelee.
Hän jatkaa kuvailemalla naisen kehon ominaisuuksia ja ulkonäköä.
– Tytön ruumiinrakenne oli suomalais-ugrilainen eli lyhyet jalat, pullea takamus, runsas povi – muutaman vuoden kuluttua luvassa olisi paino-ongelmia. Hiukset pitkät ja latvoista hapsuuntuneet. Silmät kuin mascarakraatterit.
Monen lukijan mielestä Arstila lietsoo nuorten naisten ulkonäköpaineita ja ylläpitää käsitystä, jossa heidän tulee näyttää jokaisessa tilanteessa kauniilta ja haluttavilta.
– Järkyttävää sontaa, miten tämä on voitu julkaista? yksi lukija kysyy.
– Karseeta, jos joutuu lähikaupassa käydessäänkin miettimään että mitähän muut minusta tai vaatteista ajattelee. Monesti käyn nopeasti kaupassa lenkin tai salin jälkeen. Ei siinä välissä hametta käydä vaihtamassa ja meikkaamassa, toinen vastaa.
IS tavoitti kolumnin kirjoittaneen Arstilan tiistai-iltana.
– Mitä tähän nyt sanoisi. Minusta nuorten naisten housut ovat rumia. Olen sitä mieltä, enkä mieltäni muuta, entinen uutisankkuri täräyttää.
– Faktahan on, että suurimmalla osalla suomalaisista naisista ja tytöistä on leveä lantio ja paksut jalat.
Arstila vertaa kolumniaan muotiblogeihin.
– Paljon annetaan neuvoja, miten pukeutua edustavasti. Kolumni oli minun ajatusleikkini asiasta.
Hän painottaa, ettei kirjoittanut ET-lehden juttua silkkaa pahuuttaan.
– En kokenut olevani ilkeä. Ei tullut mieleenkään, että tästä voisi suuttua.
Kiivas palaute on kiirinyt myös Arstilan korviin, mutta suurimmat särähdykset ovat jääneet matkan varrelle.
– Olen saanut kolumnista myös rohkaisevaa palautetta. Ihmisellä on oikeus pukeutua, kuten haluaa. Minulla on oikeus kuvitella, mitä haluan.
ET-lehti esitti kolumnista julkisen anteeksipyynnön. Tämä kummastuttaa Arstilaa.
– Hämmästyin sitä suuresti. Mistä syystä niin piti tehdä? Arstila kysyy.
Suosittu radiojuontaja tulistui Pirkko Arstilan kolumnista – julkaisi pysäyttävän kirjoituksen naisille: ”Järjettömät paineet”
Radiojuontaja Jenni Alexandrova julkaisi blogissaan kirjoituksen entisen uutisankkurin kohukolumniin liittyen.
Tiistaina sosiaalisessa mediassa kuohahti, kun MTV3-kanavan entinen uutisankkuri Pirkko Arstila kirjoitti ET-lehdessä ronskein sanakääntein ajatuksiaan nykynaisten pukeutumisesta. Tekstissään Arstila arvosteli kaupan kassajonossa huomaamansa nuoren naisen vaatetusta.
– Ne verkkarit kiinnittivät huomioni. En ole aiemmin nähnyt pöksyjä, joiden takapuoli on niin tiukka, että anatomia paljastuu. Kummut, kumpareet ja salainen sola, Arstila hämmästeli kolumnissaan.
Runsaasti keskustelua herättänyt kolumni poistettiin myöhemmin tiistaina ET-lehden sivuilta.
Radio Aallon juontaja kirjoitti tulikivenkatkuisen blogitekstin
Luonnollisesti kuohuttava aihe herätti ajatuksia erityisesti nuorissa naisissa, joihin 79-vuotiaan Arstilan jämäkkä kritiikki kohdistui. Nykyään radio Aallolla työskentelevä, suosittu juontaja Jenni Alexandrova kirjoitti aiheesta oman tiukan näkemyksensä blogiinsa.
– Flunssainen ja turvonnut aamunaama tervehtii minua vessan peilistä. Kuumeesta kipeät ja punaiset silmät, likainen tukka ja viikonlopun herkuilla sokeroitu kroppa voi huonosti. Pipo päähän, verkkarit jalkaan, huppari niskaan ja kauppaan inkivääriostoksille.
– Peilikuvani heijastuu kaupan ikkunasta. Nyt tiedän, että jos Pirkko Arstila sattuisi samalle kassalle kanssani, hän ei pitäisi näkemästään, Alexandrova aloittaa kirjoituksensa.
Alexandrova korostaa kirjoituksessaan, että iällä tai sananvapaudella ei voi puolustella moukkamaisia sanoja. Alexandrova kiittääkin Arstilaa siitä, että tämä muistutti naisiin kohdistuvista paineista ikimuistoisella tavalla.
– Kiitos Pirkko kolumnistasi, koska se muistutti naisen asemasta. Siitä, että naisen pukeutumiseen ja ulkonäköön kohdistuu järjettömiä paineita. Siitä, että edelleen joidenkin mielestä naisen pukeutumisen tärkein tehtävä on vastakkaisen sukupuolen viehättäminen. Eikä tuota kuvaa luo ainoastaan media vaan näköjään myös naiset jokapäiväisessä elämässä, Alexandrova toteaa.
MIEHET PUTOAVAT TYÖELÄMÄN RATTAILTA
Professori Hiilamo: Koulutus on tärkeintä.
Suomalaiset pojat ovat tutkimusten mukaan tyytyväisempiä elämäänsä kuin tytöt. Myös poikien kokema hyvinvointi on lisääntynyt.
Kuitenkin pojista useampi kuin tytöistä ajautuu työkyvyttömäksi.
Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo pohti Minne miehen matka -seminaarissa Helsingissä, miksi miehet jäävät työelämän ulkopuolelle.
– Miehillä on alhaisempi koulutus. Teollisuus on menettänyt hirveästi perinteisiä miesten työpaikkoja. Palvelualojen työpaikoille jääneet naiset näyttäisivät pärjäävään paremmin kuin miehet omilla aloillaan, Hiilamo sanoo.
Työttömiksi jääneitä miehiä on patistettu jo vuosia naisten töihin. Hiilamon mielestä tähän on kuitenkin edelleen sukupuolirooleihin liittyviä esteitä.
– Vaikka hoiva-alat ovat edelleen naisvaltaisia, sinne on tullut yhä enemmän myös miehiä.
Tytöt pärjäävät, pojat eivät
Hiilamon mukaan poikien tai tyttöjen eriytyminen omille aloilleen alkaa jo koulussa.
– Peruskoulun päästötodistusten perusteella poikien menestys on paljon tyttöjä huonompi. Koulutus on kaikkein tärkein asia tämän päivän työmarkkinoilla.
Tyttöjen menestys on jatkunut myös toisella asteella ja korkeakouluissa. Hiilamon mukaan pitkä talouslama vei teollisuuden miesten työpaikkoja.
Hänen mielestään nyt pitäisi miettiä, miten pojat ja tytöt saataisiin pärjäämään yhtä hyvin peruskoulussa, jatko-opinnoissa ja sen jälkeen työelämässä.
– Poikien tilanne voisi parantua, jos he suorittaisivat nykyistä useammin jonkin toisen asteen tutkinnon. Ilman sitä mahdollisuudet työmarkkinoilla ovat tosi heikot.
Vertaistuki auttaa
Auta miestä mäessä -hankkeen projektipäällikkö Teija Rautiola puhui seminaarissa miesten uravalmennuksen vertaistuesta ja mentoreista. Hankkeessa on pohdittu myös, mikseivät miehet voisi työllistyä myös perinteisille naisten aloille.
– Erojen tasoittamiseksi on tärkeää kannustaa miehiä hakeutumaan esimerkiksi sosiaalialalle, Rautiola esittää.
Helsinkiläisen Metropolia-ammattikorkeakoulun Rautiolan ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun projektipäällikön Jaana Poikolaisen mukaan vertaistuki on herättänyt nuorissa kiinnostunut.
– Eri-ikäiset mentorit vertaistukena ovat mahtava juttu, Poikolainen vakuuttaa.
Kommentti: ”Muotibloggari” Arstila unohti tämän – yksikin ajattelematon heitto voi tuhota koko ihmiselämän
Eläkkeellä olevan uutisankkuri Pirkko Arstilan nuoria naisia häpäisevä kolumni aiheutti syystä tunneryöpyn – eikä vähiten persjalkaisissa, vähän pullukoissa naisissa, joita suurin osa meistä edustaa.
Arstila oli tuijotellut kaupan kassajonossa nuorta naista, jonka asu – harmaat verryttelyhousut ja musta lepattava t-paita – sai ”muotibloggarin” kuohuksiin. Ja se piti kertoa kaikelle kansalle ET-lehdessä.
– En ole aiemmin nähnyt pöksyjä, joiden takapuoli on niin tiukka, että anatomia paljastuu. Kummut, kumpareet ja salainen sola, hän kirjoitti.
Se, että hän puuttui nuoren naisen asuun, ei riittänyt. Arstilan piti viedä loukkaus vielä pitemmälle, kun hän kuvaili naisen ulkonäköä: ”Ruumiinrakenne oli suomalais-ugrilainen eli lyhyet jalat, pullea takamus, runsas povi.” Vielä hän epäili, että parin vuoden päästä luvassa olisi paino-ongelmia. Ja hiuksetkin vielä hapsottivat.
Arstila jätti sitä paitsi paheksuntansa aivan puolitiehen. Miksi puuttua vain nuorten naisten pukeutumiseen ja ulkonäköön? Miksei Arstila,79, haukkunut esimerkiksi tanssinopettaja Aira Samulinia, 90, joka julkeaa pukeutua toisin kuin useimmat ikätoverinsa. Samulin käyttää häpeämättömän ylpeästi minihametta ja julmetun korkeita piikkareita.
Olisi tullut varmasti kipakka kuitti, jos olisi uskaltanut. Helpompi oli ottaa maalitauluksi nimetön nuori nainen, joka saattoi kuitenkin tunnistaa itsensä kaikesta kuvauksesta.
Naiset, kaikenikäiset ja -muotoiset, saavat kuulla aivan tarpeeksi miehiltä halventavia kommentteja ulkonäöstään – tahallisesti tai tahattomasti. Naisten ei sitä tarvitsisi tehdä kanssasisarilleen, vaikka kuinka mieltä kääntäisi katsella ”kumpuja ja kumpareita”.
Kenenkään ei tarvitse pukeutua säkkiin, jos kurvit eivät ole kohdallaan vain miellyttääkseen miesten tai Arstilan silmää.
Yksikin ajattelematon heitto vaikkapa liikakiloista pystyy tuhoamaan ihmisen elämän. Anoreksiaan voi kuolla.
Yli 60-vuotiaille naisille tarkoitettu ET-lehti esitti kolumnista julkisen anteeksipyynnön ja se poistui lehden verkkosivuilta. Arstila ei lehtitietojen mukaan ymmärtänyt, miksi näin piti tehdä.
Naistenlehdet yleensäkin antavat ristiriitaisia viestejä, millaisia naisten pitäisi olla. Juuri näinä viikkoina ne ovat pullollaan juttuja, kuinka ehtoisa emäntä tekee joulun kaikkine tykötarpeineen. Vuoden ensimmäisessä numerossa kerrotaan, miten kinkun syönnin tuomat kilot sulatetaan.
Kaikissa ulkonäköpaineissa olkaamme armollisia itsellemme – ja muut pitäkööt mölyt mahassaan.
Salainen sola, heilimöinti, hurmahame... Erikoistutkija tulkkaa Pirkko Arstilan kohukolumnin termit niin, että nykynuorikin ymmärtää
Tässä lyhyt Arstila-nykynuori-sanakirja.
Entisen uutisankkurin Pirkko Arstilan ET-lehdessä lokakuussa julkaistun kolumnin Vihjailevat helmat asiasisältö sai internetissä erittäin ristiriitaisen vastaanoton ennen kuin ET-lehti poisti sen eilen nettisivuiltaan anteeksipyynnön kera.
Kohukolumnissa Arstila kehotti kaupassa näkemäänsä lihomiseen taipuvaista nuorta naista pukeutumaan tiukkojen harmaiden verryttelyhousujen (niin sanotut pyllyverkkarit, muodissa parhaillaan) sijasta kellohameeseen.
Vaikka Arstilan näkökulma aiheeseen ja käsittelytapa herättivät some-suuttumusta, on hänen käyttämäänsä rikasta suomen kieltä kehuttu. Arstila itsekin totesi Iltalehdelle ”ehkä hiukan innostuneensa kuvailemaan” ja kertoi rakastavansa kirjoittamista.
On esitetty kysymys, miten hyvin nuorison pukeutumista arvosteleva kolumni saavuttaa kohderyhmänsä, nuorison, jos kirjoittaja ammentaa kielikuvansa vanhasta agraarisesta Suomesta.
Arstilan, 79, nuoria lukijoita palvellakseen Ilta-Sanomat pyysi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija Riitta Erosta avaamaan kohukolumnin keskeisten kielikuvien ja sanojen merkityssisältöjä.
Tässä lyhyt Arstila-nykynuori -sanakirja:
heilimöinti-ikä = heilimöinti on viljan, erityisesti rukiin kukkimista ja tarkoittaa vertauskuvallisesti nuoruuden kukoistuksen aikaa.
kummut, kumpareet ja salainen sola = vartalon reheviä muotoja, joita ei yleensä ole tapana esitellä julkisesti, voivat sijoittua joko rintapuolelle tai takapuolelle, asiayhteydestä ei voi päätellä solan sijaintia.
povi = usein ylätyylinen rintaa ja rintoja tarkoittava sana.
mascarakraaterit = silmistä kuvainnollisesti ylimeikatut.
vampyyridraama = silmistä kuvainnollisesti jotain pelottavaa.
kellohelmainen = alaspäin laajeneva hameen helma on täysi ympyrä ilman vekkejä, jos sen kantaja pyörii paikallaan, helma pyörähtää ihanasti, muodissa 50-luvulla ja vielä 60-luvun alussa, nykyisin näkee retrona.
hurmahame = hurmahameella pyritään hurmaamaan, tekemään valloitus, lumoamaan eli ihastuttamaan (miehiä).
hameen leyhähtely = helman keveä keinahtelu, kuvaavaa, deskriptiivistä kieltä, joka on ominaista suomen kielelle, ei tarkkaa merkitystä, vaan erilaisia mielikuvia, kuten elokuvassa Marilyn Monroen helman hulmahdus tai pelmahdus metron tuuletusritilän päällä.
silorasvainen vartalomalli = sileärasvainen.
junttila = takapajuisten henkilöiden, jotka eivät osaa hienon maailman tapoja, asuinpaikka. Halventava ilmaus, vaikka 80-luvulla juntti oli myös jupin vastakohta.
akrabadakraa = taikurin taikasanoja, kuvainnollisesti jotain käsittämätöntä.
Lisäksi Arstilan ruumiinrakenteesta käyttämä ilmaus suomalais-ugrilainen viittaa suomalais-ugrilaisiin kansoihin, jotka ovat suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvia kansoja, joista suurin osa elää Pohjois-Euraasiassa, valtaosin Uralin länsipuolella (Wikipedia). Usein näkee ajateltavan, että suomalais-ugrilaiset naiskansalaiset olisivat geneettisistä syistä lyhytjalkaisempia kuin esimerkiksi suomenruotsalaiset tai ruotsalaiset naiset.
21-vuotias Ella tahtoo yli 30 vuotta vanhemman miehen
Olen 21-vuotias nuori nainen Etelä-Suomesta, mutta en aivan tavallinen monienkaan mielestä. Mikä minussa sitten on niin erikoista? No se, että viehätyn vanhemmista miehistä.
No niin, kun totean että viehätyn vanhemmista miehistä niin se tarkoittaa sitten tosiaan sitä. Olen saanut kuulla olevani ”jasminmäntylä”, koska minua kiinnostavat lähtökohtaisesti yli 50-vuotiaat miehet. Kyllä, yli isäni ikäiset.
Mikä siinä sitten on? Sitä minä en osaa selittää, mutta en koskaan ole ollut kiinnostunut ikäisistäni, tai edes 15 vuotta minua vanhemmista. Minulle tämä tilanne on aivan normaali – ollut aina – mutta nyt siitä on melkeinpä alkanut tulla ongelma, koska ympärilläni olevat ihmiset, kaverit myös, kummeksuvat, ihmettelevät ja ällistelevät asiaa.
Minulla oli suhde 53-vuotiaaseen liikemieheen tässä keväällä, mutta se päättyi, tosin ei minun puoleltani. Harmi sinänsä, mutta tämä sai aikaan kaveripiirissäni suorastaan oksetusreaktioita. Mitä sä näät siinä? Miten sä kehtaat? Hyivittunytoikeesti! Tuollaisia kommentteja.
Tämä asia ei ole aiemmin minua painanut, mutta nyt se on alkanut painaa. En ole kokenut sitä ongelmaksi, mutta näyttää se olevan ongelma. Muille. Ja sitä kautta minulle. Vaikea minun on kaveripiiriä käydä muuttamaan, kun tällainen ikäeroasia näyttää olevan melkeinpä kautta linjan kaikkien mielestä omituista.
Olen ollut surullinen, eristäytynytkin. Miksi en saisi rakastaa ja rakastua sellaiseen ihmiseen josta oikeasti viehätyn. Miksi hemmetissä tänä päivänä hyväksytään homot, lesbot, trans-ihmiset, kaikki, mutta ikäerot ovat meille ihan järkyttävässä määrin tabu. Tätä en tajua.
Pelkäävätkö naiset, että nuorempi nainen vie hänen miehensä? Mistä ihmeessä tässä on kysymys? Mikä siinä on niin yököttävää?
Sitten tämä iänikuinen laulu siitä, että nuori nainen hakee hyötyä miehestä. Tai mies haluaa vain hyväksikäyttää naista. Minä ainakin olen pystynyt luomaan ihan tasavertaisen suhteen miehen kanssa niin ettei siinä ole näkyvissä mitään tämänkaltaista kummaltakaan puolelta. Miten voisi ollakaan, sitä ihmettelen. Katson olevani melkoisen kypsä ja aikuinen ihminen, eihän minulla tietenkään ole elämänkokemusta niin paljon, mutta pystyn ihan rationaaliseen ajatteluun ja havainnointiin. En usko että olen 30-vuotiaana yhtään tätä ”kypsempi”.
Näitä mietin tänään vailla vastauksia. Ai niin, onhan toki vielä se, että haen isähahmoa. Tätähän monet tolkuttavat. Mutta kun en hae. Minulla on ihan normaali isäsuhde ollut aina. Tässä alkaa tulla heikkopäiseksi kun tarkastelee omaa ”omituisuuttaan” ja erikoisuuttaan linssin kanssa – löytämättä vastausta miksi olen tällainen.
Mutta: miksi en saisi olla tällainen? Saisinko? Kiitos.
Ella
Kysely: Pojat kokevat enemmän kouluhenkilökunnan tekemää seksuaalista häirintää kuin tytöt | Yle Uutiset | yle.fi
Uhreja voi olla jopa satoja. Peruskouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa pojat kokevat joutuneensa uhreiksi jopa neljä kertaa tyttöjä useammin.
...
Tiedot ilmenevät Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tämänvuotisen kouluterveyskyselyn tuloksista, joista osa on jo julkistettu aiemmin.
Rodullistettua naista syytetään happoiskusta valkoista miesystäväänsä kohtaan, jonka seurauksena mies päätyi eutanasiaan kovien tuskien ja vakavien vammojen vuoksi:
Mark van Dongen murder trial: Acid attack 'calculated' - BBC News
An acid attack victim has told jurors, in testimony recorded before his death, how the "jealous" ex accused of his murder laughed as she doused him in a corrosive liquid.
In video evidence, Mark van Dongen, 29, said Berlinah Wallace, 48, shouted "if I can't have you, no-one else can" as she threw sulphuric acid at him.
Bristol Crown Court heard he ended his life in a euthanasia clinic due to unbearable pain from his injuries.
Ms Wallace denies murder.
The court heard Dutch national Mr van Dongen was left paralysed from the neck down and lost his left leg, the sight in his left eye and most of the sight in his right eye, after the September 2015 attack in Bristol.
He was later told he would require a "lifetime of constant and dedicated care".
In January this year, he travelled to Belgium where he ended his life in a euthanasia clinic.
...
Trial judge Mrs Justice May warned them they may find the footage, which showed the extent of the scarring to the victim's body, "shocking and disturbing".
In the video, Mr van Dongen struggles to speak as he describes Ms Wallace waking him up and laughing as she threw acid over him, saying "if I can't have you, no one else can".
...
Ms Wallace admits throwing a substance over Mr van Dongen but denies any intent to cause him harm.
Hoh hoijaa, naisia työssä -sarjassamme bimbon mielestä lähestulkoon yksinkertaisin mahdollinen ohjelma, joka vain tulostaa tekstin: "Hello, World" on kymmenen vuoden jälkeenkin olevinaan jotain aivan kauheaa:
(20) Computer science education: why does it suck so much and what if it didn’t? | Ashley Gavin | TEDxNYU - YouTube
Väitös: Äidiksi tulo tekee naisista konservatiivisempia, isyys ei muuta miehiä lainkaan
Tutkimuksessa seurattiin 148 paria aina ensimmäisestä neuvolakäynnistä lapsen ensimmäisiin kuukausiin saakka.
MERKITTÄVILLÄ elämänmuutoksilla on tapana vaikuttaa arvoihin, eikä vanhemmuus ole poikkeus – onhan lapsen saaminen yksi mullistavimmista hetkistä elämässä.
Aina elämäntilanteen muutos ei kuitenkaan vaikuta arvojen muuttumiseen, kuten voisi olettaa, paljastaa tuore tutkimus.
HELSINGIN YLIOPISTON Svenska social- och kommunalhögskolanissa tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten ensimmäisen lapsen syntymä vaikuttaa tuoreiden suomalaisvanhempien arvoihin. Tutkimuksessa seurattiin 148 paria aina ensimmäisestä neuvolakäynnistä lapsen ensimmäisiin kuukausiin saakka. Parit arvioivat, muuttuivatko omat arvot sekä partnerin arvot ensimmäisen lapsen syntymän myötä.
Jo aiemmin on tiedetty lapsia saaneiden arvojen olevan perinteisempiä kuin niiden, joilla ei ole lapsia. Nyt haluttiin selvittää, muuttaako vanhemmaksi tulo arvoja aiempaa konservatiivisempaan suuntaan vai hankkivatko perinteisiä arvoja vaalivat todennäköisemmin jälkikasvua.
Selvisi, että naisten arvot todella muuttuvat äitiyden myötä.
”Vaikka Suomessa ollaan tasa-arvoisia, on naisella edelleen suurempi rooli kodinhoidossa. Lapsen syntymän myötä koti ja perhe tulevat äideille tärkeämmiksi, sillä heillä on suurempi vastuu - näin ollen he haluavat myös enemmän pysyvyyttä,” professori Jan-Erik Lönnqvist sanoo.
MITÄ KONSERVATIIVISET ARVOT SITTEN OVAT?
Tuoreet äidit arvostivat aiempaa enemmän maanläheisyyttä, perinteitä, sääntöjä ja turvallisuutta. He elivät enemmän muiden ihmisten odotusten mukaan, eikä muutokseen suhtauduttu kovin avoimin mielin, Lönnqvist listaa.
Suomalaisten äitien arvojen muutokset vastaavat laajassa eurooppalaistutkimuksessa saatuja tuloksia.
VAIKKA äitien kohdalla tulokset olivatkin odotusten mukaisia, löytyi yllätys tuoreiden isien arvomuutoksista. Tutkimuksessa nimittäin selvisi, etteivät miesten arvot muuttuneet lainkaan isyyden myötä.
Isien arvot pysyivät vanhemmuudesta huolimatta avoimempina ja he suhtautuvat asioihin seikkailunhaluisemmin. Isät miettivät edelleen omaa mielihyvää ja hyvinvointia sekä kaipasivat jännitystä elämään.
”Naisilla nämä arvot muuttuivat vähemmän tärkeiksi lapsen saannin myötä. Miehillä näissä arvoissa ei tapahtunut muutosta, mikä oli yllättävää”, Lönnqvist sanoo.
Pirkko Arstila, ilmestyskirjan peto
Joskus toivon, että tulisi sota. Loppuisi tämä kaikki turha lässyttäminen somessa ja loukkaantumiset toisten mielipiteistä.
Eilen sosiaalisessa mediassa raivostuttiin Pirkko Arstilan, 79, ET-lehteen kirjoittamasta kolumnista (tässä linkki Googlen välimuistista löytyvään kolumniin). Arstila arvosteli lennokkaalla kielellä nuorten naisten pukeutumista. Arstila haukkui nimettömän, kadulla kohtaamansa tytön vaatteet suhteessa vartalotyyppiin ja ihmetteli, miksi nuori nainen ”elämänsä heilimöinti-iässä” halusi pukeutua rumasti.
Eläkeläisten lehteen kirjoittavasta, ikäluokkansa ajatuksia peilaavasta Arstilasta tuli ilmestyskirjan peto varsinkin kolumnin viimeisen kappaleen takia.
”…kokemuksen tuomalla varmuudella voin vakuuttaa, että kautta miespolvien naisten kepeästi keinahtelevat hameet ovat herättäneet vastakkaisen sukupuolen kiinnostusta enemmän kuin housut, joista näkyy kaikki.”
Kuinka Arstila kehtasi? Eikö hän ollut kuullut kehopositiivisuudesta ja ettei kukaan nainen pukeudu miehen katsetta varten? Oliko Arstila muka joku ennen sotia syntynyt ihmishirviö? Oli.
Someraivosta seuranneet tapahtumat olivat masentavia. Ensin ET-lehden päätoimittaja Riitta Korhonen totesi, että kirjoitus edustaa kolumnistin arvoja ja ajatusmaailmaa, ei välttämättä lehden. Ei riittänyt. Ei sitten lainkaan.
Iltapäivällä Korhonen joutui jo nöyrtymään julkiseen anteeksipyyntöön. Arstilan kolumni poistettiin. Päätös ärsytti monia, varsinkin kun ET-lehteä kustantava Sanoma Magazines myy joka päivä anoreksiaan kannustavia kauneus- ja lifestyle-lehtiä nuorille naisille.
Missä ihmeen maailmassa me elämme? Päättääkö sosiaalisen median mielipidepoliisiraati nykyään jo kolumnien poistamisesta?
Kun se Arstilan teksti nyt sensuroitiin, on enää yksi kysymys: mihin saa palauttaa paperilehdet, mielipiteen vapauden ja toimituksen uskon ja vallan omiin päätöksiinsä?
Tasa-arvovaltuutettu ja poikiin kohdistuva seksuaalinen häirintä kouluissa
YLE julkaisi eilen uutisen, jonka mukaan pojat kokevat jopa neljä kertaa tyttöjä enemmän kouluhenkilökunnan tekemää seksuaalista häirintää. Tutkimustulosta YLE:lle kommentoinut tasa-arvovaltuutetun toimiston tiedottaja kiirehti heti kärkeen korostamaan, että tutkimustuloksesta huolimatta tytöt ovat useammin seksuaalisen häirinnän uhreja kuin pojat.
Miesten tasa-arvo ry kummastelee tiedottajan kommentointia. Näkeekö tasa-arvovaltuutetun toimisto tämän jonkinlaisena kilpailuna siitä, kehen häirintää kohdistuu enemmän? Mitä väliä sillä on, mikä häirinnän uhrin sukupuoli on? Eikö häirinnän pitäisi olla joka tapauksessa aina yhtä tuomittavaa? Onko tasa-arvovaltuutettu muistanut ensimmäisenä mainita naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta väkivallasta uutisoitaessa, että itse asiassa miehiin ja poikin kohdistuu väkivaltaa enemmän?
Pahempaa kuitenkin seurasi twitterissä. Tasa-arvovaltuutetun viralliselta twitter-tililtä twiitattiin eilen (8.11.2017) illalla kello 22.27 seuraavasti:
"Tasa-arvovaltuutettu (@tasaarvo_news) twiittasi 10:27 ip. on ke, marraskuuta 08, 2017:
Tuloksissa on luultavasti mukana myös pelleilyvastauksia, mutta alustavien tulosten mukaan vaikuttaisi siltä, että pojat kokevat tyttöjä enemmän koulun aikuisten häirintää. @YleAstudio"
Kyseessä on tasa-arvovaltuutetun ensimmäinen itsenäinen ja julkinen kommentti YLE:n uutiseen. Tasa-arvovaltuutettu siis vähättelee poikien kokemuksia ja kyseenalaistaa ne selvästi. Sen sijaan, että jämäkästi ja täysin yksiselitteisesti tuomittaisiin häirintä, ja ilmoitettaisiin uusista konkreettisista toimista häirinnän kitkemiseksi, uhreja ei edes haluta kuulla tai heitä ei oikein haluta uskoa. ”Pojat vain vitsailevat” on tasa-arvovaltuutetun selkäydinreaktio uutiseen. Miesten tasa-arvo ry:n mielestä tässä ei olla kaukana uhrien syyllistämisestä. Mielenkiintoista on, että vielä THL:n tasa-arvopäivillä lokakuussa tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara korosti puheessaan sitä, ettei tasa-arvon edistämistä pitäisi nähdä nollasummapelinä. Miesten ja poikien aseman parantamisen ei siis pitäisi olla pois tytöiltä tai naisilta?
Miesten tasa-arvo ry arvioi, että kyselytulos taisi tulla tasa-arvovaltuutetulle yllätyksenä. Reaktio kertoo, ettei tasa-arvovaltuutettu osaa suhtautua asiallisesti ja objektiivisesti tulokseen, joka ei sovi perinteiseen, valtiofeministiseen uhridiskurssiin, jota suomalaisessa tasa-arvopolitiikassa on vaalittu vuosia. Siinä uhristatus on aina yksinoikeudella naisten ja tyttöjen, miehet ja pojat eivät uhreiksi kelpaa. Kun tutkimustulokset ja faktat kiusallisesti uhkaavat horjuttaa tätä mustavalkoista maailmankatsomusta, tulee tietysti kiire selittää ne pois, keinolla millä hyvänsä. Jos suomalaisessa tasa-arvopolitiikassa mentäisiin asiat, eikä (nais)sukupuoli, edellä, näin ei kävisi.
On tietysti totta, että kyselytutkimuksien tuloksiin kannattaa suhtautua aina terveen epäilevästi. On aivan mahdollista, että vastaajat eivät ole aivan rehellisiä, että kysymyksiä ei ymmärretä oikein jne. Mutta Miesten tasa-arvo ry muistuttaa, että tämä koskee yhtä lailla kaikkia vastaavia kyselyjä ja tutkimuksia, myös niitä, joissa vastaajina ovat olleet tytöt ja naiset. Niiden kohdalla tasa-arvovaltuutettu ei kuitenkaan ole ensimmäisenä kiirehtinyt esittämään kritiikkiä tai varauksia. Eikä varsinkaan julkisesti. Kun tulokset ovat sopineet tasa-arvovaltuutetun ennakkokäsityksiin ja maailmankuvaan, ne on uutisoitu sellaisenaan, mitään kyseenalaistamatta tai kritisoimatta.
Tasa-arvovaltuutettu on sittemmin poistanut eilisiltaisen twiittinsä ”väärinkäsitysten välttämiseksi”. Todellisuudessa poistossa on tietysti kyse yrityksestä pelastaa tasa-arvovaltuutetun maine ja uskottavuus. Miesten tasa-arvo ry katsoo, että mitään väärinkäsitystä tasa-arvovaltuutetun asenteista ja ennakkoluuloista, jotka tässä tapauksessa näin karusti paljastuivat julkisuuteen, ei voi olla. Pahinta on se, että viranomaisten vähättelevä ja suorastaan pilkallinen asenne varmasti vähentää entisestään poikien ja miesten halukkuutta kertoa heihin kohdistuvasta väkivallasta ja ahdistelusta. Mitä mahtaa ajatella kouluhenkilökunnan ahdistelemaksi joutunut poika, kun hän on saanut netistä lukea, että asiaa selvittävä viranomainen epäilee ensimmäisenä hänen hätähuutoaan vitsiksi?
Tasa-arvovaltuutettu on ilmoittanut, että asian selvittelyä jatketaan. Selvittelyiltä ei toisin kannattane odottaa liikoja, jos asennetta ei nopeasti muuteta ja ennakkoluuloista luovuta. Miesten tasa-arvo ry vaatii viranomaisilta selvittelyjen lisäksi jämäkkää puuttumista kouluissa esiintyvään ahdisteluun, kohdistuipa se kehen tahansa. Viranomaisilla on tapahtuneen skandaalin jälkeen haastavana tehtävä lunastaa ja rakentaa uskottavuutensa uudelleen.
”Seksipositiivinen” Iris Flinkkilä: Orgasmi ja lusikointi ovat yhtä tärkeitä!
Touko Aaltoon yhdistetty Iris Flinkkilä puhuu vapautuneen deitti- ja seksikulttuurin puolesta.
Radio Aallon Dynastia-ohjelma tavoitti 24-vuotiaan Flinkkilän ja kysyi, miten deittailu ja seksin harrastaminen on muuttunut nuorten keskuudessa.
– Asenneilmapiiri on varsinkin nuorten keskuudessa muuttunut sillä tavalla, että seksin harrastamiseen ei välttämättä tarvita mitään jäätäviä rakkauden tunteita. Sitä voi harrastaa ihan vain sen takia, että se on mukavaa, Flinkkilä vastaa.
Toisaalta seksiä ei ole mikään pakko harrastaa.
– Nuoret eivät enää koe samanlaista painetta siihen kuin mitä takavuosina.
Seksipositiivisuus vetoaa
Flinkkilä kertoi aiemmin Helsingin Sanomien haastattelussa seksipositiivisuudesta eli nuoria kiinnostavasta ajatusmaailmasta, jossa seksi nähdään arkisena kanssakäymisenä, joka tuntuu kivalta ja hyvältä. Seksiin ei tarvitse välttämättä liittää sen suurempia tunteita tai sääntöjä siitä, milloin ”antaa”. Ilmiötä kutsutaan seksipositiivisuudeksi.
Kaksikymppiset ovat kaikki kuitenkin erilaisia.
– Osa panee menemään ihan sikana ja osa ei harrasta seksiä, Flinkkilä sanoo haastattelussa.
Tämä kertoo Flinkkilän mielestä uudenlaisesta vapaudesta valita.
Flinkkilä paljastaa myös omia mieltymyksiään lusikoinnista ja orgasmeista.
– Mulle molemmat ovat todella tärkeitä asioita.
Flinkkilä on graafikko sekä seksiä ja seksuaalisuutta käsittelevän Jatkoilla-podcastin toinen toimittaja. Hän seurustelee vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon kanssa.
Suomalainen työelämä ei ole tasa-arvoinen, koska miehet eivät tee tarpeeksi asian eteen, sanoo Maria Veitola – Näin hän suututti ihmiset avautumalla pomon arjesta
Työelämän yleisistä tasa-arvon ongelmista Veitola nostaa esille jatkuvasti esillä olevat teemat: palkkaongelmat ja naisten vähäisten määrän yritysten johdossa. Veitolan mukaan ongelmat kyllä tiedostetaan, mutta seuraava vaihe olisi, että niille alettaisiin tehdä jotain.
Erityisesti hän peräänkuuluttaa miesten vastuuta, sillä tällä hetkellä miehet eivät hänen mukaansa tee selvästikään tarpeeksi työelämän tasa-arvon edistämiseksi.
”Jos yhtiöiden johdossa päätettäisiin yksimielisesti nostaa yhtä paljon naisia johtoon tai yrityksissä päätettäisiin maksaa palkkaa yhtä paljon naisille ja miehille, ongelmat ratkeaisivat. Mutta ymmärrän toki, että vallasta ja saavutetuista eduista on vaikea luopua.”
Veitola myös puhuu ”miessokeudesta”: monet miehet eivät edes tajua, että ehdottaessaan esimerkiksi uusia työntekijöitä, työpareja tai esimiehiä, he ehdottavat lähinnä miehiä.
Kaikki eivät ole kuitenkaan samaa mieltä siitä, että esimerkiksi sukupuolikiintiöt yhtiöiden johdossa ovat tärkeä asia.
Esimerkiksi feminismiä kritisoivista mielipiteistään tunnettu toimittaja Sanna Ukkola sanoi tällä viikolla Nyt.fi:n haastattelussa, että sukupuolikiintiöt voivat kääntyä tarkoitustaan vastaan, koska niissä ei suhtauduta ihmisiin samanarvoisina.
Miksi on siis tärkeää, että naisia olisi yhtä paljon suuryhtiöiden johdossa kuin miehiä?
”Kaikenlainen monimuotoisuus on tärkeää. On hullua, että valta ja varakkuus kasaantuu lähinnä yhdelle ihmisryhmälle, eli miehille. Sitä paitsi uskon, että jokaista yritystä hyödyttää erilaiset näkökulmat ja tavat ajatella.”
Toki naisillakin on mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen. Veitola itse pyrkii omalla esimerkillään toimimaan mahdollisimman näkyvänä esikuvana johtajaksi pyrkiville naisille. Juuri siksi hän kutsuu itseään sosiaalisessa mediassa ”bossladyksi”, mitään sen syvällisempää ajatusta ei Veitolan kehittelemän tittelin takana ole.
”Meillä on ihan älyttömän vähän esikuvia naisjohtajista. Lähinnä tulee mieleen Tarja Halonen, Lenita Airisto, Kirsti Paakkanen...”, Veitola luettelee.
Kesällä Veitola kirjoitti ”bossladyn” arjesta Instagram-päivityksen, joka aiheutti somekohun .
”Vaikka sitä kuinka yrittää huolehtia oman elämänsä kohtuullisuudesta ja selkeydestä, bossladynä altistuu sille, että on muita ihmisiä jotka sanovat, että "en mä jaksakaan tai ei mua huvitakaan, vaikka mä lupasin" tai sekoilevat muuten vaan. Sitten se kaikki kaatuu tietty mun päälle, koska se on mun duuni – tavallaan – selvittää sotkut ja tilanteet”, Veitola kirjoitti.
Veitola kertoi myös päivityksessä, ettei tilanteen takia tullut töihin, vaan lähti ”metsään makaamaan sammalmättäälle”.
Osa kommentoijista piti Veitolan päivitystä uhriutumisena, työntekijöiden syyllistämisenä ja työpaikan sisäisten asioiden levittämisenä.
Kritiikin määrä ei jäänyt Veitolalta huomaamatta, mutta hän sanoo, ettei edelleenkään jättäisi päivitystä tekemättä, koska arvostelun vastapainoksi hän sai todella paljon palautetta, jossa kiitettiin Veitolaa rehellisestä kirjoituksesta.
Veitolan mukaan monet näkevät edelleen pomot riistäjinä ja työntekijät riistettävinä, minkä takia pomouteen yhdistetään esimerkiksi tunteettomuus.
Juuri tämän Veitola haluaisi muuttaa: pomollakin pitäisi olla oikeus sanoa julkisesti, jos ei jaksa jossain tilanteessa. Ja jos työntekijät eivät joskus suoriudu luvatuista työtehtävistä, siitäkin pitää voida puhua.
”Haluan olla muuttamassa sitä kulttuuria, mitä pomot saavat puhua julkisesti. Yksi johtoajatuksista omassa elämässäni on totuudenmukaisuus, ja pyrin kirjoittamaan somessa asioista, jotka ovat mulle tärkeitä. Ei siinä päivityksessä ollut mitään sen suurempaa laskelmointia.”
THL:n kysely: Pojat kokevat seksuaalista häirintää oppilaitoksissa tyttöjä enemmän
Oppilaiden kokemasta seksuaalisesta häirinnästä suurin osa tapahtuu puhelimessa, internetissä tai julkisessa tilassa – kouluissa tapahtuva seksuaalinen häirintä on harvinaisempaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2017 tekemän kouluterveyskyselyn vastauksista selviää, että pojat ovat kokeneet seksuaalista häirintää kouluympäristössä hieman tyttöjä enemmän. Ero tyttöjen ja poikien välillä on kuitenkin pieni.
THL:n kyselyssä selvitettiin seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemuksia viimeksi kuluneen vuoden aikana peruskoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilailla sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoilla.
Tulosten mukaan seksuaalista häirintää koulussa tai oppilaitoksessa (joko muilta oppilailta tai oppilaitoshenkilökunnalta) oli kokenut peruskoulussa 5 prosenttia pojista ja 4 prosenttia tytöistä. Lukiossa häirintää oli kokenut yksi prosentti sekä tytöistä että pojista. Ammatillisessa oppilaitoksessa häirintää oli kokenut 3 prosenttia pojista ja 2 prosenttia tytöistä.
Kyselyn perusteella pojat kokivat häirintää hieman tyttöjä enemmän myös oppilaitoshenkilökunnalta.
THL:n erikoistutkija Niina Halme muistuttaa, että oppilaitosten ja koulujen aikuisten taholta tapahtuva seksuaalinen häirintä on hyvin harvinaista, mutta tapauksia ei pitäisi olla lainkaan.
– Alle prosentti kaikkien kouluasteiden tytöistä on kokenut seksuaalista häirintää jonkun koulun aikuisen taholta. Pojilla vastaava luku on 1–2 prosenttia. Tulosten analysointi on kuitenkin vielä kesken ja asia vaatii huolellista tarkastelua.
Halme korostaa, että lukumäärät ovat niin pieniä, ettei niistä voi vetää johtopäätöksiä tyttöjen ja poikien välillä koko maassa.
– Emme ole toistaiseksi ehtineet tällä aikataululla selvittämään, että mistä tämä tulos johtuu. Se vaatisi vielä tarkempaa selvittelyä ja tutkimusta. Emme tiedä myöskään, minkälaisesta häirinnästä on kysymys, ja missä tilanteissa sitä on tapahtunut.
Suurin osa häirinnästä tapahtui kouluajan ulkopuolella
Kaiken kaikkiaan tytöt kokevat seksuaalista häirintää selvästi enemmän kuin pojat. Julkisissa tiloissa, yksityisissä tiloissa ja puhelimessa tai internetissä tytöt olivat kokeneet häirintää selvästi enemmän.
Suurin osa oppilaiden kokemasta häirinnästä tapahtui muualla kuin oppilaitoksissa.
Kaiken kaikkiaan seksuaalista häirintää – joko koulussa tai kouluajan ulkopuolella – oli kokenut 30 prosenttia peruskoululaisista tytöistä ja 12 prosenttia peruskoulupojista, 30 prosenttia lukiolaistytöistä ja 8 prosenttia lukiolaispojista, sekä 30 prosenttia ammatillisten oppilaitosten tytöistä ja 8 prosenttia ammatillisten oppilaitosten pojista.
Halmeen mukaan tämänvuotisen kyselyn tulokset eivät ole vertailukelpoiset aiempien vuosien tuloksiin, sillä tänä vuonna kysymyksessä seksuaalinen häirintä on rajattu koskemaan edellistä 12 kuukautta.
Tänä vuonna kyselyssä eriteltiin myös ensimmäistä kertaa, mikä oppilaiden kokemasta seksuaalisesta häirinnästä on tapahtunut oppilaitosympäristössä ja mikä kouluajan ulkopuolella.
Asiasta ja kouluterveyskyselyn vuoden 2017 tuloksista ensimmäisenä kertoi Yle.
Oulun yliopisto selvitti: valitsemalla nämä aineet pääsee varmimmin yliopistoon
Oulun yliopistossa tutkittiin, millaisia opiskelijoita yliopistoihin valittiin vuosina 2013-15. Tärkeää on pohtia, millaista lukiossa hankittua osaamista yliopisto-opiskelijoilta halutaan jatkossa.
Yliopistojen nykyinen opiskelijavalinta arvostaa pitkän matematiikan suorittamista lukiossa. Pitkän matematiikan valinneet valitsevat ylioppilaskokeeseen usein myös fysiikan ja kemian, mikä laajentaa heidän mahdollisuuksiaan entisestään. Lukumäärien vertailu kertoo, että lähes kaikki pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian kirjoittajat (80–90 prosenttia) pääsevät yliopistoon.
Yliopistoon pääsyä ennakoi hyvin myös jonkin vähän kirjoitetun kielen valitseminen omaan ylioppilastutkintoon. Lyhyen matematiikan ja terveystiedon kirjoittajia puolestaan on kaikkien ylioppilaiden joukossa selvästi enemmän kuin yliopistoon päässeiden joukossa.
Oulun yliopiston tutkimus tarkasteli lukion ainevalintojen vaikutusta yliopistojen opiskelijavalintaan. Tutkimuksen kohteena ovat olleet vuosina 2013–2015 valmistuneet ylioppilaat (93 955 henkeä) ja samoina vuosina Suomen yliopistoihin valittuja opiskelijoita (46 280 henkeä). Mukana ovat Suomen kaikki yliopistot.
Lukion oppiaineet ovat vahvasti sukupuolittuneita, ja nämä jakaumat siirtyvät lähes sellaisenaan yliopistoihin.
”Koulutusalojen segregaatio kehittyy jo lukiolaisten ainevalinnoissa, vaikka naiset suorittavat ylioppilaskokeen miehiä paremmin lähes kaikissa aineissa”, sanoo Oulun yliopiston professori Jouni Pursiainen tiedotteessa.
Pitkän matematiikan ja fysiikan miesvaltaisuus parantaa miesten asemia, koska näiden aineiden osaajista on pulaa, ja heikentää naisten asemia erityisesti suurilla tekniikan, kauppatieteiden ja luonnontieteiden aloilla.
Miehiä on pitkän matematiikan kirjoittaneista 55 prosenttia ja fysiikan kirjoittaneista 72 prosenttia. Kauppatieteellisten alojen miehisyyttä vahvistaa se, että historian kirjoittaneista 60 prosenttia ja yhteiskuntaopin kirjoittaneista 53 prosenttia on miehiä. Nämä aineet ovat kauppatieteellisellä alalla tärkeitä.
Lukiossa naisia on lyhyen matematiikan kirjoittaneista 57 prosenttia. Psykologian kohdalla osuus on 81 prosenttia, terveystiedossa 72, uskonnossa 74 ja biologiassa 68 prosenttia. Näitä aineita valinneet päätyvät opiskelemaan etenkin humanistisia aloja ja kasvatustieteitä. Näillä aloilla on myös suuri ja naisvaltainen osuus opiskelijoita, jotka eivät ole kirjoittaneet kumpaakaan matematiikkaa.
Yliopistot miettivät opiskelijavalintoja omista lähtökohdistaan mutta myös yhteiskunnan tarpeista käsin. Esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteiden osaamiselle on erittäin vahva kysyntä työmarkkinoilla. Lukioaikana kertyneellä osaamisella on merkitystä.
”Jos opiskelijalta puuttuu koulutusohjelmaansa nähden olennaisten aineiden tietoja, silloin lukiokoulutus siirtyy yliopistoon”, Jouni Pursiainen toteaa.
Jyrki Lehtolan kolumni: Salainen sola ja pullea takamus näkyivät – sananvapauden rajat tulivat vastaan Arstilan Pirkossa
Hei valistuneet massat! ET-lehden kolumni? Ihan totta?
ET-lehden kolumni ylitti sen sisäisen kynnyksenne, jonka toisella puolella odottaisi terapeutti, ellei sillä olisi kiire kirjoittaa lehteen siitä, että läheisyys on tärkeää?
Tiistaina valistuneilla massoilla oli niin tylsää, että ne valuivat ET-lehteen etsimään elämän tarkoitusta ja löysivät sieltä Arstilan Pirkon kolumnin, jossa Arstila kuvaili aikojen ja ihmisten muuttumista.
Valistuneet massat raivostuivat siitä, että joskus on ollut toisin kuin nyt: Alistava naiskuva! Miehen katse! Pienet tytöt! Rakenteet! Mun keho! Rakenteet! Me too!
Muutamaa päivää aikaisemmin vihreä Fatim Diarra oli loukannut Helsingissä asuvia insestiä harrastavia vaimon hakkaajia, jotka unohti täysin korostaessaan insestiä harrastavien naisten hakkaajien asuvan maaseudulla.
Kun Diarran Fatimin mietteet tulivat julki, hän piiloutui mustan huumorin taakse, jonne usein mennään, kun jäädään kiinni siitä, mitä ajatellaan. Musta huumori on kuitenkin sellaista, että pilkkopimeää täällä kellarissa, ja siksi kuvittelen olevani korkeammalla kuin muut. Ei sellaisesta näkökulmasta aleta heti pyydellä anteeksi.
Muut vihreät pyysivät Diarran Fatimin perässä anteeksi, koska Diarran lausunnossa olisi ollut laajemminkin ainesta keskusteluun vihreiden sisällä kasvavasta pöyhkeästä suvaitsemattomuudesta.
Ei sellaista keskustelua haluaisi käydä, etenkin kun ollaan siinä onnellisessa tilanteessa, ettei maaseudulla ole enää ääntä. Ennen kovaäänisimmät loukkaantujat olivat uskonnollisia maalaisia, nykyään ne ovat nuoria kaupunkilaisia, joiden uskonto on mun fiilikset just nyt.
Siksi puheenaihe vaihtui kiusallisesta turvallisempaan.
Eläkeläinen oli käynyt kaupassa. Siellä se oli nähnyt palan nykyaikaa ja kirjoittanut siitä omasta näkökulmastaan kolumnin ET-lehteen.
Maahan, eläkeläinen, maahan! Ei saa kirjoittaa omasta näkökulmastaan ja historiastaan käsin, maailmaa tulee katsoa sieltä, missä valistunut eliitti loikoilee juuri nyt. Syystäkin ne raivostuivat ET-lehteä ahmivien nuorten tyttöjen puolesta, kun Arstila koki maailman sellaisena kuin se maailman kokee eli väärin.
Koska freelance-graafikko on varsin äänekäs tylsistyessään, ET-lehti pyysi anteeksi sitä, että Arstilan Pirkolla on Arstilan Pirkon tunteet. Ja kun freelance-graafikko on niin pelottava voima nykyaikana, veti lehti Arstilan kolumnin nettisivuiltaan.
Sananvapauden rajat tulivat nyt vastaan Arstilan Pirkossa. Se kävi kaupassa ja kertoi tuntemuksiaan, jotka olivat liikaa niille, joiden tuntemuksia ne eivät olleet. Taival kohti oikeudenmukaisempaa ja vapaamielisempää maailmaa muuttui leppoisammaksi, kun tie saatiin päällystettyä mykillä eläkeläisillä.
Tasa-arvojärjestön johtaja vastaa neljään kysymykseen tasa-arvosta: Miestenkin tasa-arvoa pitäisi parantaa yhdessä asiassa
Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteerin mielestä naisia pitäisi olla ministereinä yhtä paljon kuin miehiäkin.
Helsingissä on tänään juhlittu tasa-arvoa ja tasa-arvotekoja. Päivän kunniaksi Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä vastasi tasa-arvokysymyksiin.
Pääsihteeri Terhi Heinilä, valitse yksi tasa-arvokysymys, johon toivot parannusta?
–Tuoreiden uutisten mukaan 30 prosenttia teini-ikäisistä tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Hyvä, että aihe on nostettu esiin, mutta pitää myös toimia tilanteen korjaamiseksi.
Mitä mieltä olet tasa-arvotilanteesta Suomessa?
–Meillä on vahvat, satavuotiset perinteet ja olemme saavuttaneet hyvän aseman tasa-arvoisena maana, mutta sitä nakerretaan pienin päätöksin. Ei esimerkiksi kiinnitetä huomiota siihen, että valtioneuvostossa olisi yhtä paljon naisia ministereinä kuin miehiäkin. Vaikka tällaiset asiat tuntuvat pieniltä, niillä on iso yhteisvaikutus.
Missä asiassa pitäisi parantaa miesten tasa-arvoa?
–Esimerkiksi pidempien perhevapaiden kiintiöiminen miehille on myös miesten etu. He saavat kiinteämmät suhteet lapsiinsa, mistä on heille hyötyä perhe-elämässä ja myös erotilanteissa.
Mitä sanot heille, joiden mielestä naiset ovat kaapanneet vallan kotona ja miehet ovat alisteisessa asemassa?
–He ovat väärässä. Naiset hoitavat edelleen enemmän lapsia ja tekevät enemmän kotitöitä kuin miehet. Se ei ole oikein. Vastuun pitäisi jakautua tasapuolisesti.
Miessakit tarjoaa isille apua masennusoireisiin
Mielenterveys Miessakit-yhdistys pyrkii auttamaan uuden hankkeensa kautta työikäisiä isiä, jotka kärsivät joko omasta tai perheenjäsenen masennuksesta. MASIssa autetaan isiä ja jaetaan masennukseen liittyvää tietoa puhelimitse, sähköpostitse sekä henkilökohtaisissa tapaamisissa. Työntekijät sijoittuvat Lahteen ja Tampereelle. Hankkeen aikana kerätään kokemusperäistä tietoa masennusoireiden vaikutuksista isyyteen.
Työikäisistä suomalaisista noin kuusi prosenttia kärsii masennustiloista vuosittain ja noin joka viides elämänsä aikana. Miehillä masennusta diagnosoidaan naisia vähemmän.
MASI on suunnattu isille, jotka kokevat toimintakykynsä ja jaksamisensa olevan kovilla. Tavoitteena on lisätä isän hyvinvointia ja vaikuttaa samalla myös muun perheen hyvinvointiin. Palvelu on maksuton ja saatavilla suomeksi ja englanniksi.
USU: Joka neljäs mies haluaisi naisetkin armeijaan - naiset eivät järin innostu
Naisista näin ajattelee vain hieman yli joka kymmenes.
Uutissuomalaisen teettämän gallupin mukaan joka neljäs suomalaismies haluaisi naisillekin pakollisen asevelvollisuuden. Miehistä näin ajattelee 27 prosenttia ja naisista 12 prosenttia. Kaikista suomalaisista naiset lähettäisi armeijaan joka viides. Gallupin mukaan Uudellamaalla naisten armeijavelvollisuudella on enemmän kannattajia kuin Itä-Suomessa.
Mielipiteet jakautuivat voimakkaasti puoluekannan mukaan. Perussuomalaisten ja sinisten kannattajien keskuudessa oli muita puolueita enemmän halukkuutta muuttaa pakollinen asevelvollisuus koskemaan myös naisia. Sinisten kannattajista näin ajattelee 38 prosenttia, perussuomalaisten kannattajista 34 prosenttia.
Myönteisimmin naisten armeijaan menoon suhtautuivat yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevat. Heistä joka neljäs oli valmis lähettämään naiset palvelukseen.
Puolustusvaliokunnan hankkeessa suunnitellaan, että myös naiset saisivat tulevaisuudessa kirjeen saapua kutsuntoihin. Kutsuntojen jälkeen naisilla olisi mahdollisuus valita joko vapaaehtoinen asepalvelus tai kansalaispalvelus. Tällä haavaa on vielä epäselvää, olisiko kansalaispalvelus vain naisille vai voisiko se korvata siviilipalveluksen.
Ajatus naisten kansalaistaitokoulutuksesta herättää arvostelua, sillä siitä pelätään tulevan jonkinlainen "emäntäkoulu".
Harva huippukokki on nainen – Sikke Sumari: ”Henkisesti jopa äijien maailma”
Huippukeittiöt ovat täysin naisten valloitettavissa, sanoo ravintoloitsija ja keittokirjailija Sikke Sumari Uudelle Suomelle. Torstaina kokin paperit käteen saanut Sumari kommentoi taannoista kohua, joka syntyi huippukokki Kari Aihisen tv-kommentista. Sumari kannustaa naisia astumaan huippukeittiöihin rohkeasti.
Aihisen kanssa MTV:n Kokkisodassa nähtävä Sumari on aiemmin ollut itseoppinut kokki. Sumari pitää Aihisen puheita täytenä vahinkona.
– Vähän yllätyin ja minua vähän nauratti, koska tajusin heti, mitä siitä seuraa. Kapehan ei ole missään tapauksessa mikään sovinisti.
Aihinen onkin pyytänyt kommenttejaan myöhemmin anteeksi ja sanonut, ettei äitiys tai isyys saisi olla este alalla etenemiselle. Kohu nousi, kun hän pohti Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa, miksi huippukokkeina on enemmän miehiä kuin naisia ja arveli isoksi syyksi äitiyttä.
– Ala menee eteenpäin, tulee uusia laitteita ja raaka-aineita. Kun palaa äitiyslomalta, pitää tehdä duunia entistä rajummin. Mutta sitten tulee eteen se, kuka hakee ja vie lapset päiväkotiin. Ja juna menee valtavaa vauhtia koko ajan eteenpäin, Aihinen sanoi Ylelle.
Sumari pitää kommenttia ”pienenä aivopieruna”. Hän huomauttaa, että ihminen ei aina tule ajatelleeksi sanomisiaan ihan loppuun asti.
–Onhan perheessä usein kaksi ihmistä, ja kai se mieskin osaa hakea lapset päiväkodista. Eikä se ala nyt sitä vauhtia mene eteenpäin, että jos joku on äitiyslomalla, niin yhtäkkiä kaikki laitteet tai raaka-aineet olisivat muuttuneet täysin käsittämättömiksi. Alaa voi seurata kyllä äitiyslomallakin.
Sumari meni ravintolakoulu Perhoon oppiakseen ranskalaisen keittiön monimutkaisia saloja. Sumari itse on aiemmin perehtynyt lähinnä italialaiseen keittiöön. Opinnot veivät Sumarin huippukeittiöihin ravintola Nokkaan ja Juureen, missä hän huomasi, että naisiakin sieltä löytyy – ja vielä sellaisia, joilla on pieniä lapsia.
–Tietenkin se on hyvin yksilöllistä, mutta naiselle se on kaikki mahdollista. Se on kova ja raskas ala kyllä. Keittiö on kuuma, pannut raskaita ja työ on hyvin hektistä ja fyysistä. On mietittävä omalla kohdalla, olenko minä ja onko minun fysiikkani siihen sopiva.
Sumarin mielestä kaikki on perheen toimintatavoista kiinni. Sumarilla itsellään on kolme poikaa, mutta häntä äitiys ei ole koskaan jarruttanut, ”koska lapsilla on fantastinen isä”.
–Jos olin jossain töissä, pieni käärö tuli isän kanssa sinne ja sitten imetettiin ja käärö lähti isän kanssa kotiin. Se on hyvin pitkälle perheen rakenteesta kiinni.
Sumarin kannustaa naisia tarttumaan rohkeasti ja itsevarmasti tilaisuuksiin. Hän arvelee, että syy alan miesvaltaisuuteen löytyy huippukeittiöstä ja ennen kaikkia naisista itsestään. Testosteronin täyttämään keittiöön astuminen vaatii rohkeutta ja itsevarmuutta, mutta Sumarin mukaan miehet kyllä ottavat naiset vastaan.
–Ravintolakeittiö on henkisesti vielä miesten, ehkä jopa äijien maailma. Kielenkäyttö on perinteisesti ollut aika kovaa ja se saattaa karkottaa herkempiä naisia siinä mielessä, ettei siinä välttämättä tunne oloaan kotoisaksi, mutta missään tapauksessa siellä ei naista väheksytä, eikä pyritä alistamaan. Sellaista en ole havainnut.
Nyt sitä vaaditaan jo eduskunnassa: Läheisenpäivä kalenteriin – isänpäivästäkin virallinen liputuspäivä
Isänpäivää vaaditaan viralliseksi liputuspäiväksi äitienpäivän tapaan. Näin vaativat kristillisdemokraatit (KD) omassa aloitteessaan ja kansanedustaja Pentti Oinonen (sin.) omassaan. Oinonen esittää lisäksi uutta läheisenpäivää Suomeen.
Nykyään isänpäivän liputus perustuu vakiintuneeseen käytäntöön, kun taas äitienpäivän liputus on asetuksella määrätty. Näin ollen isänpäivänä liputtaminen ei ole pakollista.
KD:n kansanedustajat jättivät toimenpidealoitteensa hallitukselle tänään perjantaina. KD huomauttaa tiedotteessaan, että liputtaminen vakiintuneina liputuspäivinä on melko yleisestä, mutta ei kuitenkaan vastaa virallista liputuspäivää.
– Isät ansaitsevat tunnustuksen tekemästään arvokkaasta kasvatus- ja hoitotyöstä. Isänpäivän muuttaminen viralliseksi liputuspäiväksi olisi symbolinen teko mutta tärkeä sellainen, puheenjohtaja Sari Essayah sanoo tiedotteessa.
Oinonen puolestaan on jättämässä lakialoitteen, jossa vaaditaan isänpäivän virallisen liputuksen lisäksi uutta läheisenpäivää, jota vietettäisiin maaliskuun toisena sunnuntaina.
–Nykyistä arvomaailmaa kunnioittaen ehdotan, että isänpäivä sekä läheisenpäivä virallistettaisiin erillisiksi liputuspäivikseen. Näin kunnioitamme perheiden monimuotoisuutta samalla, kun luomme yhteiskuntaan arvopohjaa, jossa jokainen huoltaja on liputuksen arvoinen, Oinonen sanoo tiedotteessa.
Oinonen huomauttaa, että uutta perheiden monimuotoisuutta huomioivaa varhaiskasvatussuunnitelmaa soveltaen yksittäisissä päiväkodeissa on siirrytty viettämään läheisenpäivää isänpäivän sijaan. Oinosen mielestä tämä ajaa väistämättä isät eriarvoiseen asemaan suhteessa äiteihin ja polkee isien oikeuksia.
–Mielestäni kummatkin, niin isät kuin äiditkin ovat ansainneet omat viralliset liputuspäivänsä. Mikäli tavoitteena on oikea tasa-arvo, niin toteutuessaan isänpäivän liputuksen virallistaminen olisi valtiovallalta positiivinen ele tasa-arvon kehittämiselle tulevaisuudessa, Oinonen sanoo.
Uhrien nuori sukulaisnainen vangittu Kangasalan kaksoismurhasta - Kotimaa - Ilta-Sanomat
Äiti ja poika kuolivat, naapurusto järkyttyi Kangasalan epäillystä murhapoltosta: ”Hän oli erittäin topakka nainen”
Kangasalan murhaepäilyt: Kolmekymppinen nainen vangittu - epäilty ja kuolleet ovat sukulaisia
Feministipuolueen Aro puolustaa läheisenpäivän viettoa: Isättömille lapsille päivä on voinut olla tosi raskas
Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro puolustaa MTV:n Uutisextra-ohjelmassa kahden helsinkiläisen päiväkodin linjausta juhlia isän- ja äitienpäivän sijaan neutraalimpaa läheisenpäivää. Ratkaisu herätti julkista vastustusta ja esimerkiksi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haukkui linjauksen.
Aro näkee ratkaisussa hyvää.
– Olen vastustuksen lisäksi nähnyt monia ihmisiä, jotka ovat kertoneet siitä kuinka heille oli aikoinaan vaikeaa se, että heillä ei ollut isää. Heidän isänsä oli kuollut tai he eivät edes tienneet kuka isä oli. Tällaiset juhlat ovat voineet olla lapsille tosi raskaita. Sellainen ulossulkemisen tunne voi syntyä kauhean nopeasti, ja pienen lapsen on aivan turha joutua kokemaan sitä, sanoo Aro MTV:n Uutisextra-ohjelmassa.
Aro korostaa, että linjaus koskee kyseisten päiväkotien omia kahvitilaisuuksia, jonne on ennenkin voinut kutsua myös muita läheisiä paikalle.
– Isänpäivä on edelleen sunnuntaina, ja ne perheet viettävät sitä, jotka haluavat, sanoo Aro.
Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro on vieraana tänään MTV:n Uutisextra -ohjelmassa, joka on nähtävillä Katsomo.fi-sivustolla ja MTV3-kanavalla tänään kello 19.10.
Jari Sinkkonen antaa huutia sukupuolten hämärtämiselle – Se, että lasta ei saa sanoa tytöksi tai pojaksi, on pöhkö ajatus"
SUKUPUOLI Julkkispsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ajattelutapa, jossa lasta ei saisi sanoa tytöksi tai pojaksi, vaan pelkästään lapseksi, on pöhkö.
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja kirjailija Jari Sinkkonen on vakuuttunut siitä, että ajatus sukupuolten laajasta kirjosta on aikuisten ihmisten keksintöä.
Sinkkonen kritisoi näkemystä, jonka mukaan sukupuolia olisi periaatteessa loputon määrä.
– Minä en tällaista moninaisuuspuhetta ymmärrä alkuunkaan. Pojalla on munat ja tytöllä pimppi ja sillä selvä, Sinkkonen lataa.
– On kokonaan eri asia, miten lapset kasvavat oman, biologisen sukupuolensa puitteissa. Jos tyttö on rasavilli menijä, olkoon. Jos taas poika on herkkä ja taiteellinen, olkoon. Vanhempien pitäisi tuntea lapsensa, että he osaisivat suhtautua heihin oikein.
Sinkkosen mukaan on olemassa pieni joukko ihmisiä, joiden sukupuoli ei ole selkeästi tyttö tai poika. Esimerkiksi Saksa otti äskettäin kolmannen sukupuolen mukaan viralliseen luokitukseen.
Tämän ei Sinkkosen mukaan kuitenkaan tulisi hämärtää kasvatuskeskustelua, jossa aiheena ovat lapset yleisesti.
Uransa aikana Sinkkonen on puhunut voimakkaasti eri sukupuolten välisiä stereotypioita vastaan ja etenkin poikien valinnanvapauden puolesta.
– Ajatus siitä, että poikien ei pidä olla liian hyviä koulussa tai että he eivät voi harrastaa vaikkapa klassista musiikkia – sehän on aivan hölmö, Sinkkonen puuskahtaa.
Hän ottaa esimerkin omista lapsistaan, jotka kaikki ovat jo kolmikymppisiä ja hieman sitä vanhempia.
– Tyttäreni ovat napakoita feministejä ja poikani on hellämielinen jazzmuusikko. Silti poika on leikkinyt lapsena ollessaan ihan niitä tavallisia poikien pyssyleikkejä mitä muutkin, Sinkkonen kertoo.
Hän myöntää, että suomalaiset lapset elävät osittain hyvinkin vahvasti sukupuolittuneessa maailmassa.
– Jos katsotaan leluosastojen tarjontaa, kyllä siellä on selkeästi tyttöjen lelut ja poikien lelut, samoin pyssyt ja hoivalelut – mutta mitä sitten? Kyllä poikakin voi pukeutua pinkkiin tai tyttö tummansiniseen vaatteeseen.
Sinkkonen korostaa sitä, että sukupuolten välisten erojen hämärtäminen ei lähde lapsen, vaan aikuisen tarpeesta.
– Silloin, kun lapsi on alle kaksivuotias, hän alkaa tutkia, mikä hänestä on tulossa. Jo pieni lapsi näkee saunareissulla, että isällä on pippeli, mutta äidillä ei. Se ajattelu, että lasta ei saisi sanoa tytöksi tai pojaksi, vaan pelkästään "lapseksi", se on pöhkö, Sinkkonen vakuuttaa.
Kaikkiaan toistakymmentä kirjaa lapsen kasvusta ja kasvattamisesta kirjoittanut Sinkkonen on vakuuttunut yhdestä asiasta.
– Samat asiat ovat olleet esillä jo silloin, kun ensimmäinen kirjani ilmestyi. Jo 27 vuotta sitten julkisuudessa jauhettiin sitä, miten sotaleikit ovat muka vaaraksi lapsen kehitykselle. Kyllä se puhe oli suoraan sanottuna ihan hevonpaskaa, Sinkkonen tuiskahtaa.
– Ylipäätään puhe siitä, että kasvatus olisi jokin kaikkivoipa keino ohjata lasta haluttuun suuntaan ei ole totta. Ei edes kaikkein hyvää tarkoittavinkaan kasvatus voi hallita lasta, sillä lapsi kasvaa niin kuin kasvaa.
1960-luvulla etäisen isän malli kyseenalaistettiin, mutta askel jäi vajaaksi – Isät juuttuivat avustajan rooliin
Isän patriarkaalinen valta kutistui 1960-luvulla, ja perinteinen perheen elättämiseen suuntautunut etäisen isän malli kyseenalaistettiin. Askel uuteen jäi kuitenkin vajaaksi.
”HYVÄ ISÄ välittää lapsesta aidosti ja myös näyttää ja kertoo sen tälle. – – Isä osaa asettaa rajoja mutta myös heittäytyä ja hullutella. – – Hyvä isä antaa lapselle tilaa itsenäistyä, kannustaa kokeilemaan, lohduttaa epäonnistumisissa ja riemuitsee lapsen kanssa tämän onnistumisista.”
Äitien suosiman Vauva.fi-keskustelupalstan määritelmät hyvästä isästä korostavat läsnäoloa. Tilastojen valossa miehet vastaavat huutoon heikosti: 97 prosentissa kotihoidon tukea käyttävistä perheistä kotona on äiti.
ISÄN ROOLI on vuosisatojen saatossa muuttunut. Oxfordin yliopiston professorin Lyndal Roperin mukaan ydinperhe ui länsimaiseen ajatteluun uskonpuhdistuksen myötä. 1700-luvun isä oli perheen pää, ja lapset suhtautuivat isään pelonsekaisella kunnioituksella. Rationaalisena toimijana miehen kasvatusvastuu lapsista oli suurempi kuin tunnepohjaisemmin toimivalla äidillä.
Isien läsnäolo lasten arjessa alkoi vähentyä 1800-luvulla teollistumisen ja kaupungistumisen vuoksi. Äitien vastuu lapsista kasvoi, kun vanhempien roolit eriytyivät elättäjään ja hoivaajaan. Isyydestä tohtoriksi väitelleen Ilana Aallon mukaan näin tapahtui Suomessa hitaammin kuin muualla Euroopassa: maatalousyhteiskunnassa molemmat vanhemmat työskentelivät pihapiirissä ja olivat tiiviisti tekemisissä lastensa kanssa.
1900-luku muutti näkemystä siitä, mikä vanhemmuudessa on tärkeää. Loputkin isät lähtivät töihin kotitilaa kauemmaksi. Isän ja lapsen etäisyys saattoi kasvaa fyysisesti ja psyykkisesti pidemmäksi kuin esimodernina aikana.
Sotien jälkeen vanhemmuudesta alettiin puhua psykologian näkökulmasta. Brittiläinen kehityspsykologi John Bowlby julkaisi 1950-luvulla raportin, joka nosti äidin ja alle kolmevuotiaan lapsen tiiviin yhteiselon lapsen ensisijaiseksi hyvinvoinnin lähteeksi.
1960-LUKU kutisti isän patriarkaalisen vallan. Perinteinen perheen elättämiseen suuntautunut etäisen isän malli kyseenalaistettiin. Askel uuteen jäi kuitenkin vajaaksi, ja miehet juuttuivat välitilaan, avustaviksi isiksi. Tähän liittyy ajatus, että ainakaan äidin ollessa paikalla isä ei kanna täyttä vastuuta lapsen hoidosta.
Tutkijat ovat nyt havainneet versoja uudenlaista isyydestä. Siinä miehet haluavat kantaa tasavertaisemman vanhemmuuden vastuun, joka sisältää niin kasvattamista kuin konkreettista hoivaakin. Sitä odotellessa: hyvää isänpäivää.
Kirjoittaja on HS:n hallintopäällikkö.
Miesseuralaisena työskentelevä Nick paljastaa, mitä naiset hänestä haluavat: ”Haluan antaa heille koko rahan edestä”
Miesseuralainen paljastaa, mitä naiset haluavat – ja mitä hän voi heille tarjota.
Nick Hawk on ammattiseuralainen. Hänen työnsä pyörii pitkälti seksin ympärillä, mutta ei aina. Vakioasiakkailleen Hawk haluaa tarjota vielä enemmän.
– Kun naiset tulevat luokseni, haluan jättää heidät täydellisen tyydytetyiksi – ei vain seksuaalisesti, ei vain henkisesti. Haluan tyydyttää heidät kaikilla tasoilla, Hawk, 36, toteaa Men's Health -sivuston haastattelussa.
"Minut heitettiin susille"
Hawk aloitteli uraansa tanssijana klubeilla ja baareissa Los Angelesissa. Lopulta hänestä tuli seuralainen. Nyt mies on yksi tunnetuimmista gigoloista maailmassa, sillä hänen edesottamuksiaan on seurattu television Gigolot-sarjassa.
Hawk kertoo uran seuralaisena motivoineen häntä, ja auttamaan elämänhallinnassa juomisen, huumeiden, ahdistuksen ja useiden tyttöystävien jälkimainingeissa.
– Kun aloitin gigolon hommat, minut todella heitettiin susille.
Hawk kertoo ajatelleensa, että työ olisi vain hauskaa ja viihdyttävää, ei jotain, mistä hän olisi ylpeä ja mistä hän saisi täyttymystä elämäänsä. Toisin kävi.
– Silloin ajattelin, että olisin vain lihaa... Tarkoitan, olenhan minä lihaa silloin tällöin, enkä vihaa sitä – haluan tyydyttää niin monella tapaa kuin mahdollista. Mutta muutuin niin paljon enemmäksi.
Gigolon hommien myötä Hawk kertoo harrastavansa seksiä vähemmän kuin koskaan ennen. Seksistä ja seksuaalisuudesta on tullut hänelle pyhempää.
– Näen mieluummin kourallista vakioasiakkaita, kuin monia eri asiakkaita useita kertoja viikossa. Otan vain muutaman varauksen kuukaudessa, ja ne ovat tyypillisesti yön kestäviä tai pidempiä.
Hawk saattaa veloittaa yhdestä viikosta jopa 25 000 dollaria, neljän tunnin tapaaminen on 1550 dollaria.
– Seksi ei ole tietenkään ikinä taattu. Näen jokaista kerran kuitenkin. Tapaan ja tervehdin, neljän tunnin varauksella voi tunnustella tilannetta.
"Haluan sen olevan yksi heidän parhaista öistään"
Moni Hawkin asiakas on juuri eronnut, ollut pitkään parisuhteessa, keskittyneet työntekoon koko elämänsä tai muuta vastaavaa, ja he ovat valmiita pitämään vaihtelun vuoksi hieman hauskaa. Silloin he usein päätyvät Hawkin pakeille.
– Kun naiset tulevat luokseni, haluan jättää heidät täydellisen tyydytetyiksi – ei vain seksuaalisesti, ei vain henkisesti. Haluan tyydyttää heidät kaikilla tasoilla. Maksan hiton paljon, ja haluan antaa heille koko rahan edestä. Haluan, että he ovat tyydyttyneitä jokaisella tasolla, ja haluan, että heille jää mahtava fiilis. Haluan sen olevan yksi heidän parhaista hiton öistään, kun he ovat kanssani. Teen kaikkeni sen puolesta, mies toteaa.
Joskus Hawk on ollut asiakkaalle käänteentekevä tapaaminen. Mies kertoo erään naisen tulleen hänen luokseen, ja kertoneen tyhjentäneensä pankkitilinsä. Nainen oli todennut pitävänsä Hawkin kanssa hauskaa, jonka jälkeen hän tappaisi tisensä.
– Onneksi olin elämässäni sellaisessa pisteessä, että otin hänen auttamisensa haasteena. Puhuin hänelle, ja sain selville, että hänen tarvitsi käydä ulkona enemmän, ja hän mainitsi ikävöivänsä juoksulenkkejä puistossa. Suostuttelin hänet muuttamaan uuteen asuntoon, joka oli aivan juoksulenkin varrella. Niin yksinkertainen asia todella muutti hänen elämänsä.
"Paras tapa parantaa seksielämää..."
Asiakkailla on usein myös todella pahaa sosiaalisen tilanteiden pelkoa ja itsetunto-ongelmia. Liki kaikki haluavat Hawkilta myös terveys- tai fitnessvinkkejä.
Ministeriö vastaa isänpäivän liputuksen aiheuttamaan hämminkiin: ”Ei merkitse eroa isien ja äitien arvostamisessa”
Tänään sunnuntaina vietettävä isänpäivä ei ole virallinen liputuspäivä toisin kuin toukokuussa vietettävä äitienpäivä.
Sisäministeriön erityisasiantuntija Hanne Huvila kertoo, että liputuspäivät jaetaan Suomessa virallisiin ja vakiintuneisiin liputuspäiviin. Viralliset liputuspäivät on lueteltu liputuksesta Suomen lipulla annetussa asetuksessa vuonna 1978.
–Kun asetus on vuonna 1978 vahvistettu, isänpäivän vietto ei vielä ollut ainakaan laajassa mittakaavassa vakiintunut Suomeen, Huvila kommentoi Uudelle Suomelle.
Asetuksessa mainittuja virallisia liputuspäiviä on hänen mukaansa muutettu vain kerran: vuonna 1996 asetus saatettiin ajan tasalle uusien vaalipäivien osalta.
–Uusien liputuspäivien vahvistamisen tavaksi on sittemmin muodostunut niiden vakiinnuttaminen ja merkitseminen liputuspäiviksi kalentereihin. Tämä tapa tukee hyvin ajatusta liputusvapaudesta, sillä sisäministeriön käsityksen mukaan liputuksen Suomen lipulla tulee olla mahdollisimman vapaata. Se, että liputuspäivä on niin sanottu vakiintunut liputuspäivä, eikä virallinen liputuspäivä, ei merkitse eroa isien ja äitien arvostamisessa, Huvila sanoo.
Liputusvelvollisuus koskee Huvilan mukaan vain valtion virastoja ja laitoksia virallisina liputuspäivinä.
–Käytännössä valtion virastot ja laitokset liputtavat kaikkina kalenteriin merkittyinä liputuspäivinä. Muiden yhteisöjen asema on sama kuin yritysten ja yksityisten kansalaisten. Liputusta suositellaan sekä virallisina että vakiintuneina liputuspäivinä, mutta velvollisuutta liputtaa ei ole.
Isänpäivä hyväksyttiin vakiintuneeksi liputuspäiväksi vuonna 1987. Kristillidemokraatit jättivät perjantaina eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa isänpäivää vaaditaan viralliseksi liputuspäiväksi.
Kansanedustaja Pertti Oinonen (sin.) puolestaan on jättämässä lakialoitteen, jossa vaaditaan isänpäivän virallisen liputuksen lisäksi uutta läheisenpäivää, jota vietettäisiin maaliskuun toisena sunnuntaina.
SAK esittää isyysrahan korotusta: ”Eivät voi olla miesten töissä sen vaikeampia toteuttaa kuin naisten kohdalla”
Suomen suurin palkansaajajärjestö SAK ehdottaa isyysrahan tason korottamista osana suunnitteilla olevaa perhevapaauudistusta.
SAK:n perhevapaamallissa vanhempainrahan ensimmäinen kuukausi maksetaan korotettuna kummallekin vanhemmalle ja perhevapaassa on kolmen kuukauden kiintiö, jota toinen vanhempi ei voi käyttää.
–Isien perhevapaille jäämistä on tärkeä rohkaista vain isän käytettävissä olevalla kiintiöllä. Hallituksen on harkittava vakavasti myös isyysrahan tason korottamista. Nyt vain äideille maksetaan 56 ensimmäistä päivää korotettuna, SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz sanoo.
Isyysrahapäivistä jää SAK:n mukaan käyttämättä jopa puolet ja yksi viidestä isästä jättää perhevapaaoikeutensa kokonaan käyttämättä.
Tuuli Glantz painottaa, että joustava työn ja perheen yhteensovittamista tukeva malli kannustaa myös isiä ottamaan vahvemman roolin hoivaajana.
–SAK:n mallissa vanhemmat eivät joudu valitsemaan työn ja perhevapaan välillä vaan he voivat käyttää vanhempain- ja hoitorahaa joustavasti yksittäisinä päivinä tai pitempinä vapaina siihen asti kun lapsi täyttää kolme vuotta.
Glanz viittaa viime vuonna julkistettuun tutkimukseen, jonka mukaan pienillä työpaikoilla ja yksityissektorilla työskentelevät isät jättävät muita useammin perhevapaaoikeutensa käyttämättä muun muassa työkiireiden ja työpaikan kielteisten asenteiden takia.
–Työnantajan vastuulla on järjestää työt niin, että perhevapaalle jääminen onnistuu. Työjärjestelyt eivät voi olla miesten töissä sen vaikeampia toteuttaa kuin naisten kohdalla. Työpaikoilla tarvitaan myös asennemuutosta, jotta jokainen isä voi jäädä hyvällä omalla tunnolla hoitamaan lasta kotiin, Glantz tähdentää.
Entäpä tämä?
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005441394.html
Kuka on tämä anonyymi joka spammaa tunnin välein turhia linkkejä tänne kommenttiosioon samalla estäen kaikenlaisen järkevän keskustelun blogin kommenttiosiossa?
Tasapuolisuutta vai entistä sotkuisempia huoltajuusriitoja? Hollanti valmistelee lakia, jonka mukaan lapsella voi olla neljä vanhempaa
Ehdotus kahta useamman virallisen vanhemman rekisteröimisestä lapsille etenee Hollannissa.
Asiaa on valmisteltu jo parin vuoden ajan. Vajaa vuosi sitten silloisen hallituksen asettama komitea päätyi suosittelemaan, että lainsäädännössä otettaisiin paremmin huomioon eri perhetyypit ja lapsilla voisi olla nykyisen kahden vanhemman asemesta enintään neljä virallista vanhempaa. Maan pääpuolueet, mukaan lukien oikeistoliberaalinen päähallituspuolue VVD asettui tukemaan hanketta.
Tämän vuoden maaliskuussa pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen neljän puolueen hallituksesta VVD ja demokraattipuolue D66 ovat ilmoittaneet kannattavansa edelleen lakihanketta, kun puolestaan kristillisdemokraattinen CDA ja konservatiivinen Kristillinen liitto suhtautuvat hankkeeseen nihkeämmin.
Asiasta käydään neuvotteluja julkisuudelta piilossa, mutta viimeisimpien tietojen mukaan sekä CDA että Kristillinen liitto ovat taipuneet tutkimaan tarkemmin, minkälaisia vaikutuksia lakimuutoksella olisi yhteiskuntaan. Päähallituspuolueiden myönteisen kannan vuoksi hankkeen arvioidaan etenevän hallituksen sisäisestä ristivedosta huolimatta.
Oikeuksia sateenkaariperheille
Lainmuutosta ovat ajaneet näkyvimmin sateenkaariperheiden järjestöt, joiden mukaan yleinen tilanne on se, että lapset syntyvät suunnitelmallisesti kahden miehen ja kahden naisen muodostamien pariskuntien yhteisiksi lapsiksi.
Vaikka lapset kasvatettaisiin yhdessä, kummankin parin toiselta aikuiselta osapuolelta puuttuvat kaikki vanhemmuuteen liittyvät lailliset oikeudet. He eivät esimerkiksi lapsen sairastuessa tai joutuessa onnettomuuteen voi saada mitään hoitoon liittyviä tietoja koska yhteiskunnan silmissä heidän suhteensa lapseen on kuin vieraan ihmisen.
Lain puuttuminen vaikuttaa kaventavasti myös sateenkaariperheiden lasten perintöoikeuteen ja -verotukseen.
Huoltajuusriitoja?
Laki ei kuitenkaan helpottaisi yksin seksuaalivähemmistöjen asemaa. Samojen ongelmien parissa painitaan myös heteroseksuaalisissa uusperheissä, joissa äidin tai isän uusilla puolisoilla ei myöskään ole mitään laillista asemaa suhteessa kumppanin lapsiin siitäkään huolimatta, että he kasvattaisivat puolison lapset pienestä asti kuin omat biologiset jälkeläisensä.
Lain vastustajien mukaan mitä useampi vanhempi lapsilla on, sitä todennäköisemmin aikuisten erotessa huoltajuusriidoista tulee entistäkin sotkuisempia. Lain kannattajien mielestä nykymaailman perhesuhteet ovat jo nyt niin erilaisia, että uudistus vain päivittäisi lainsäädännön ajan tasalle.
Ei vielä missään
Vaikka toistaiseksi mikään maa ei ole laillistanut kansallisessa lainsäädännössään useamman kuin kahden virallisen vanhemman statuksen lasta kohden, muun muassa Yhdysvaltain Louisianan, Kalifornian ja New Yorkin osavaltioissa sekä Kanadan Brittiläisen Kolumbian ja Ontarion provinsseissa on The Economist-lehden mukaan sallittu ratkaisuja, joissa lapselle on tämän oman edun johdosta määrätty kolmas laillinen vanhempi.
Jos laki hyväksytään, Hollannista tulee ensimmäinen valtio maailmassa lapsilla voi olla enemmän kuin kaksi virallista vanhempaa. Tämä jatkaisi Alankomaiden liberaalia perinnettä.
Huhtikuussa 2001 Hollanti oli maailman ensimmäinen maa, joka laillisti samaa sukupuolta olevien avioliitot.
”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä
Syrjäytyneitä nuoria on 15–29-vuotiaiden ikäluokasta noin viisi prosenttia. Heistä kaksi kolmasosaa on miehiä. Valtteri ja Kharouf elävät lähes päihteettömästi, mutta he kärsivät ahdistuksesta ja masennuksesta. Molempien elämästä löytyy myös valonpilkahduksia.
ME-SÄÄTIÖN tuoreen selvityksen mukaan Suomessa on jo 69 000 syrjäytynyttä alle 30-vuotiasta nuorta. Erityisesti poikien asema on huonontunut viimeisimmän taantuman seurauksena.
”Näiden alle 30-vuotiaiden nuorten koulutuspolut ovat katkenneet, ja he ovat jääneet työmarkkinoiden ulkopuolelle – valtaosa pysyvästi. Tämä tulee Suomelle sekä taloudellisesti että inhimillisesti valtavan kalliiksi”, Me-säätiön asiantuntija Jussi Pyykkönen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa lokakuun lopulla.
Me-säätiön taustalla vaikuttavat Supercellin perustajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja.
Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari puhuu notkelmien kansakunnasta. Kielikuvalla Saari viittaa siihen, että Suomessa elää hyvinvoivan enemmistön silmien alla mutta kuitenkin näkymättömissä ihmisiä, joiden elintaso, elämänlaatu ja elämäntavat ovat olennaisesti muuta väestöä heikommat. Tilanne myös ylläpitää tiettyä sosiaalista etäisyyttä näiden kahden ryhmän välillä. Syntyy asetelma ”me” ja ”he”.
Kaksi nuorta miestä kertoo HS:lle syrjäytyneisyyden kokemuksistaan.
”Monelle miehelle vauvan ulostulo on liikaa nähty” – asiantuntija kertoo, miten synnytys muuttaa seksielämää
Miten käy seksielämälle, kun lapsi syntyy? Pyysimme asiantuntijaa kommentoimaan muutamaa aihetta koskevaa väittämää. Kymenlaakson keskussairaalassa työskentelevällä Monica Kihlillä on pitkä kokemus sekä kätilön että seksuaaliterapeutin työstä.
"Jos mies näkee vauvan tulevan ulos, se voi haitata tulevaisuudessa seksielämää."
Pitää paikkansa.
Ilman muuta tämä voi vaikuttaa. Monelle miehelle vauvan ulostulo on liikaa nähty. Synnytyksessä riittää, että mies on läsnä naisen tukihenkilönä. Jalkoväliin hänen ei tarvitse kurkkia.
Usein kätilö sanookin miehelle, että älä turhaan katso tänne. Synnytyksestä ei ole tarkoitus saada mitään traumaa. Miehen pitäisi pystyä nauttimaan jatkossakin seksuaalisesta kanssakäymisestä ilman, että ajatuksiin tulee näitä muistikuvia.
Toki ihmisiä löytyy joka junaan. Silloin tällöin jotkut jopa virittävät videokameran jalkoväliin ja ihan konkreettisesti kuvaavat syntymän hetken. Kätilönä mietin, missä tilanteessa video mahdetaan katsoa, sillä se voi olla erittäin säikyttävä. Läheskään kaikki eivät todellakaan halua nähdä niin brutaalia materiaalia. Se on todella raa’an näköistä, vaikka onkin luonnollista.
Turhan tarkkaan tapahtumaa seuraavista miehistä kyllä huomaa alkujärkytyksen. Osalle tulee ihan fyysisesti huono olo ja pyörrytyksen tunnetta. Jotkut pyörtyvätkin tai joutuvat poistumaan synnytyssalista, vaikka olivat alun perin ajatelleet olevansa koko ajan läsnä.
Toisaalta monet naiset kyllä sanovat miehelle suoraan, että älä kurki sinne alapäähän. Vaikka miehet ovat nähneet sen miljoona kertaa, niin se on nähty nimenomaan nautintoa tuottavissa tai arkisissa asioissa, kuten saunassa tai suihkussa. Naiset haluavat säästää miestään näkemästä sitä äärimmilleen venymisen ja kivun yhdistelmää.
Seksuaaliterapeutin vastaanotolla huomaa, että miehillä on ilman konkreettista vauvan syntymän näkemistäkin tarve käydä läpi synnytyksen jälkeistä olotilaansa. Moni on tuntenut itsensä huolestuneeksi ja avuttomaksi, kun ei ole pystynyt auttamaan tuskaista vaimoaan tai edistämään asioita.
Miesten niskassa on paljon paineita, mutta periaatteessa he eivät pysty tekemään oikein muuta kuin olemaan läsnä, ja se läsnäolo on naiselle riittävä. Jotkut alkavat käskyttää henkilökuntaa toimimaan nopeammin ja paremmin. Siinä huolen ja tuskan piinapenkissä he eivät näe kätilön lailla ammatillisesti, että kaikki voi olla silläkin hetkellä täysin kunnossa.
TERHAKAMMAT TISSIT, PYÖREÄMPI PEPPU TAI EDES SELLULIITTI EIVÄT VIE MIESTÄ VIERAISIIN: 3 + 1 MIEHEN VIERAISIIN AJAVAA SYYTÄ!
Terhakammat tissit, pyöreämpi peppu, pidemmät sääret tai kauniimmat kasvot. Mikään näistä ei ole syy siihen, että mies tekee syrjähypyn, se tehdään ihan muista syistä.
Avioliittoneuvoja Gary Newman selittää kirjassaan mikä todellisuudessa saa miehen pettämään.
Vastaus ei ole se, että mies on sika.
Tai hän tunsi pakottavaa tarvetta panna, koska syrjähyppy oli 180-senttinen Victoria's Secret -malli, jolla oli naurettavan kokoiset sirkustissit ja muhkeanpyöreä takamus.
Ei, ei ja ei.
Kun mies pettää, hän ei petä siksi, että ei olisi tyytyväinen oman naisensa ulkonäköön, siiderikumpuun, tai olisi kyllästynyt kullannuppunsa Wikipediasta 'selluliitti' -haulla löyvien kuvien kaltaisiin reisiin.
Totuus pettämisestä: Miksi miehet hairahtuvat, ja miten sen voisi estää -nimisessä kirjassaan Gary paljastaa miksi miehet pettävät.
Kirjaa varten hän oli haastatellut tusinoittain petetyksi tulleita aviovaimoja.
92% miehistä ihan pokkana väittää, että pettämisessä ei ollut ensisijaisesti kysymys seksistä.
KOLME SYYTÄ MIKSI MIES PETTÄÄ:
Yksinäisyys parisuhteessa
Toisen naisen osoittama mielenkiinto ja huomio
Mies ei saa tarpeeksi huomiota omalta naiseltaan
Jaa-ha... vai että tällä tavalla?
Gary ei ole kirjassaan aivan täysin hakoteillä, mutta sen soveltaminen Suomen oloihin ei mene ehkä ihan yksi-yhteen.
Kirja on kuitenkin julkaistu jo vuonna 2009 ja sen jälkeen jättimäisten peppujen suosio on räjähtänyt reisille; jos oman naisen peppu muistuttaa 16-vuotiaan pojan takamusta ja mies on vannoutunut peppumies, joka päivät pitkät tuijottelee Nicki Minajin musavideoita, ei siinä paljon saatu arvostus auta.
Vai pitäisikö naisen arvostaa ja osata kehua miehen 'harrastusta', "kiva toi Nicki Minajin uusi video, katsotaanko sitä yhdessä?".
Sama koskee niitä naisia, jotka ovat alttarilla käyntinsä jälkeen lihoneet joku parisenkymmentä kiloa -- ihan nyt noin varovasti arvioituna.
Mutta se tärkein taisi kirjailijalta kuitenkin unohtua: alkoholi!
Nousuhumalassa nimittäin petetään heti, jos joltain vähänkin omaa eukkoa paremmannäköiseltä sattuisi piparia lohkeamaan.
Laskuhumalassa puolestaan sitten miehelle (kuin miehelle) kelpaakin aivan kuka tahansa...
... kuhan siinä on reikä mihin työntää itsensä ja purkaa paineensa.
Vai miksi muuten saamme viikoittain lukea uutisia: autojen pakoputkiin, tai muihin epämääräisiin reikiin itsensä juumiin saaneista miehistä?
Eli siinä mielessä Gary on kyllä oikeassa, että mies ei petä tissien, pepun, säärien tai hiustenvärin vuoksi
Vaan alkoholin.
Annie Mål
Lastenpsykiatri ärähtää Jari Sinkkosen sukupuolipuheista: ”Ei ole tarkoitus kieltää pippeleiden ja pimppien olemassaoloa”
Lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri Jaana Wessman ärähtää kollegansa Jari Sinkkosen tylystä arviosta liittyen sukupuolen moninaisuuteen. Sinkkonen sanoi Länsiväylälle pitävänsä ilmiötä aikuisten keksintönä. Espoon kaupunginvaltuutettu Wessman (vas.) peräänkuuluttaa lähdekritiikkiä.
Tietokirjailija Sinkkonen ei usko sukupuolten laajaan kirjoon ja kritisoi näkemystä, jonka mukaan sukupuolia olisi periaatteessa loputon määrä.
– Minä en tällaista moninaisuuspuhetta ymmärrä alkuunkaan. Pojalla on munat ja tytöllä pimppi ja sillä selvä, Sinkkonen sanoi Länsiväylälle.
– Jo pieni lapsi näkee saunareissulla, että isällä on pippeli, mutta äidillä ei. Se ajattelu, että lasta ei saisi sanoa tytöksi tai pojaksi, vaan pelkästään ”lapseksi”, se on pöhkö, Sinkkonen sanoi.
Tutkija Wessman toi turhautumisensa lausuntoihin ilmi Facebook-päivityksessään. Hän kertoi miettineensä jo jonkun aikaa, että ”valtakunnanlastenpsykiatri” olisi jo aika korvata nuoremmalla. Hän sanoo pidättäytyneensä aiemmin kommentoimasta asiaa, koska on koulutuksensa aikana työskennellyt Sinkkosen ohjauksessa ja tietää hänet kliinisesti taitavaksi lastenpsykiatriksi.
– Mutta tähän vedän rajan. En hyväksy sitä, että lastenpsykiatrin auktoriteetilla esitetään omia mielipiteitä universaaleina totuuksina ja suhtaudutaan halveksuvasti asiaa oikeasti tutkineiden ja siihen perehtyneiden ihmisten käsityksiin, saati ihmisten omaan kokemukseen omasta identiteetistään. Mielipide saa olla jokaisella, mutta kun lääkäri puhuu julkisuudessa asiantuntijana, ”en usko ollenkaan” ja ”olen kuullut kerrottavan” eivät ole riittäviä lähteitä, Wessman sanoi päivityksessään.
Wessman tarkentaa Uudelle Suomelle, että tällainen julkinen keskustelu voi olla jossain määrin haitallista ja ruokkia vääriä käsityksiä. Wessman huomauttaa, että toimittajilla on velvollisuus haastaa asiantuntijan käsityksiä, kysyä perusteluja ja tutkimustietoa ja tuoda esiin myös mahdolliset vastakkaiset näkemykset.
– Sinkkosen sanomiseen puutuin sen takia, että hän on lastenpsykiatri, jota siteerataan julkisuudessa nimenomaan hänen asiantuntija-asemansa vuoksi. Mielestäni kun joku on julkisuudessa nimenomaan asiantuntijana, hänellä on velvollisuus esittää asiat nimenomaan asiantuntijatiedon perusteella, ei (vain) oman käsityksensä tai mielipiteensä mukaan, Wessman sanoo Uudelle Suomelle sähköpostissa.
Wessman huomauttaa, että lasten kasvatusasioista kannattaisi haastatella pikemminkin kasvatustieteilijöitä tai sosiologeja. Hän itse ei ole ammattinsa puolesta perehtynyt psyykkisesti terveiden lasten koti- tai koulukasvatukseen, kuten ei ole myöskään Sinkkonen.
Saako sanoa tyttö ja poika?
Wessmanin mukaan sukupuolisensitiivinen kasvatus ei kuitenkaan tarkoita, että ”peniksensä löytäneelle pikkulapselle teeskennellään, että pippeleitä ja pimppejä ei ole olemassa, eikä sitä, että itseään tytöksi mieltävää lasta ei saisi sanoa tytöksi”. Hänen mukaansa yksittäisten lasten sukupuolesta käytetään nimityksiä, joita he käyttävät itsestään. Tytöksi itseään kutsuvalle voi Wessmanin mukaan hyvin sanoa ”oletpas sinä reipas tyttö”, mutta ideana on, ettei käytetä sukupuolisajona turhaan tilanteissa, joissa sukupuolella ei ole merkitystä. Näin vältetään ohjaamasta lapsia tavalla, joka ylläpitää stereotyyppisiä käsityksiä.
– Ei siis esimerkiksi sanota ”tytöt ja pojat”, vaan ”oppilaat” tai ”lapset”. Ryhmiä ei pienten lasten kohdalla jaeta sukupuolen mukaan, jottei anneta turhaan kuvaa, että samaa sukupuolta olevien lasten pitäisi leikkiä lähinnä keskenään ja kaikkien pitäisi kuulua tiukasti jompaankumpaan ryhmään.
Juhana Vartiainen pyytää anteeksi: ”Minun huonoihin käytöstapoihini on syytäkin puuttua”
Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos julkaisi syyskuussa tutkimusraportin ”Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo”.
Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen myöntää nyt, marraskuussa, kommentoineensa sitä ja THL:n tiedotetta varmasti liian aggressiivisesti ja epäkohteliaasti. Vartiainen sanoo verkkosivuillaan, että tämä on harmittanut ja kaduttanut jälkikäteen.
Vartiainen käytti THL:n tutkimuksesta muun muassa sanoja ”kummallinen”, ”absurdi” ja ”lapsellinen”.
– Vaikuttaa nollatutkimukselta, jos keskeinen havainto on, että valtaosalla äideistä ei ole valmiina työsuhdetta. Se havainto ei sisällä minkäänlaista informaatioarvoa, Vartiainen kommentoi tutkimusta Iltalehdelle.
”Pyydän tätä anteeksi THL:n tutkijoilta ja kaikilta”, hän sanoo nyt.
Vartiaisen mukaan raportin ydinviesti, jonka mukaan kotihoidon tuki ei vaikuta naisten työllisyysasteeseen, meni valitettavan hyvin tiedotusvälineissä läpi.
”Myönnän olleeni äärimmäisen pettynyt THL:n tutkijoiden valitsemaan ydinviestiin, koska pelkään pahoin sen jälleen kerran estävän olennaiset tasa-arvoa edistävät uudistukset – varsinkin kun kovan väännön jälkeen sentään oli saatu nykyhallitus liikkeelle tässä asiassa.”
Vartiainen sanoo, että monet tasa-arvon puolestapuhujat halusivat puolustaa raporttia ja sen johtopäätöksiä Tuomas Kososen ja hänen itsensä esittämältä ekonomistikritiikiltä.
”Tasa-arvovajehankkeen yksi alullepanija Anu Koivunen näki jopa Hbl:n kolumnissaan suoranaisena tappiona sen, että raporttia vastaan hyökättiin tällä ekonomistisella tavalla. Minun huonoihin käytöstapoihini on syytäkin puuttua, mutta minun on vaikeaa nähdä, miksi tasa-arvon ystävä puolustaisi THL:n viestiä perhevapaakeskusteluun. Tässähän on asiallisesti kysymys kotihoidon tuen muutosten sukupuolivaikutusten arvioinnista”
Vartiainen kysyy, miksi pitäisi tasa-arvon nimissä puolustaa THL:n interventiota, joka ensinnäkin sivuuttaa asiaa koskevan parhaan tutkimustiedon, pitää osaa naisista täysin työmarkkinakelvottomina ja lisää todennäköisyyttä sille, että meneillään oleva perhevapaauudistus jää voimattomaksi näpertelyksi.
Vallanpitäjät kiristäneet otteitaan monissa arabimaissa: "Ymmärtävät mitä tarkoittaa miljoonat työttömät nuoret miehet, jotka eivät pääse naimisiin"
Tunisiasta alkuvuodesta 2011 liikkeelle lähtenyt, arabikeväänä tunnettu kansannousujen ja väkivaltaisuuksien aalto on jättänyt pitkäaikaisen jäljen koko arabimaailmaan.
Huomenta Suomessa vierailleet asiantuntijat arvioivat, että arabikevään laukaisseet isot kysymykset kuten nuorten työttömyys, näköalattomuus, sulkeutuneet poliittiset järjestelmät ja sukupolvien välinen kuilu ovat yhä ratkaisematta.
– Nämä samat ongelmat ovat yhä läsnä tai jopa pahentuneet arabikevään jälkeen. Kuitenkin muutostakin on ja laajalta osin yhteiskunnissa on se käsitys, että muutosta voi tuottaa itse, sanoo konfliktinratkaisujärjestö CMI:n asiantuntija Mikko Patokallio.
Talousongelmat eivät ole asiantuntijoiden mukaan helpottaneet arabikevään kokeneissa maissa ollenkaan. Tietokirjailija Lilly Korpiolan mukaan väestön liike tulee tästä syystä vain kiihtymään.
– Suurin asia ovat ne 200 miljoonaa nuorta, jotka etsivät nyt tulevaisuutta. Sukupolvien välinen jännite purkautuu monella tavalla. Yksi purkautumisen muoto on pakolaiskriisi, mutta tämä on vasta alkua.
– Taloudellinen tilanne ja tulevaisuuden näkymät ovat sellaiset, että esimerkiksi Egyptissä jopa 60% nuorista etsii mahdollisuutta muuttaa pois. Mihin suuntaan he lähtevät? Tämän on suuri kysymys, Korpiola sanoi.
Kymmenet miljoonat eivät tiedä, mihin uskoa
Patokallion mukaan arabikevään tapahtumat ovat vaikuttaneet jollakin tavalla kaikkiin arabimaihin. Näkyvin vaikutus on ollut Syyriassa ja Jemenissä, joissa käydään sisällissotaa, mutta myös vähemmän uutisissa olevissa maissa se on aiheuttanut muutoksia.
– Vaikka Omanissa ja Arabiemiraateissa on nähty niiden maiden mittakaavassa merkittäviä asioita, vaikka ne eivät ylitä länsimaissa uutiskynnystä.
– Esimerkiksi Arabiemiraateissa on pidätetty yllättävän monta ihmistä, jotka ovat julkaisseet kriittisiä blogipostauksia hallitsijakuntaa tai valtiosysteemiä kohtaan. Kritiikki on ollut aika lempeää, mutta tämän maan, jossa ei ole ollut mitään tämän kaltaista prosessia aiemmin, se nähdään Egyptin vuoden 2011 Tahririn aukion kaltaisena uhkana, Patokallio arvioi.
– Vallanpitäjät ovat kiristäneet otetta monissa maissa. He ymmärtävät mitä tarkoittaa ne miljoonat ja miljoonat työttömät nuoret miehet, jotka eivät pääse naimisiin, Korpiola sanoo.
Arabimaiden ihmisillä ei Korpiolan mukaan ole mitään yhteistä käsitystä siitä, millainen kehitys olisi jatkossa toivottavaa.
– Toiset etsivät kalifaattia ja utopiaa, toiset hidasta demokratisoitumisprosessia. Siinä välissä on kymmeniä ja kymmeniä miljoonia, jotka eivät tiedä, mihin uskoa.
Isis tulee leviämään itään ja länteen
Korpiolan mukaan arabinuortenkin suurin suuri huolenaihe on ääriliikkeet. Yksi arabikevään välillisistä vaikutuksista oli Isisin nopea leviäminen Syyriassa.
Järjestön julistama kalifaatti on syksyn aikana käytännössä romahtanut ja tämä muuttaa Isisin toimintatapoja.
– Isis tulee palaamaan alkuperäiseen rooliinsa terrorijärjestönä. Se tulee leviämään yhä laajemalle alueelle itään ja länteen. Väkivaltaiset liikkeet eivät ole kadonneet mihinkään, Korpiola sanoo.
Korpiola kuitenkin uskoo, että demokratisoituminen etenee, vaikka siihen menee pitkä aika.
– Muistakaa Eurooppa 1800-luvulla. Kun demokratian siemen kylvettiin, kesti vuosikymmeniä, että se prosessi lähti liikkeelle, että Eurooppa demokratisoitui. Meidän optimismimme on siinä, että demokratian siemenet on kylvetty arabikeväässä, Patokallio sanoo.
Tasa-arvon vientimaa Ruotsi intoutui puimaan seksuaalista häirintää julkisuudessa – mutta moni mies olisi mieluiten hiljaa
#metoo-kampanja on paljastanut, että kuvitelma kaikkien ruotsalaisten yhteisistä ihanteista ei olekaan totta, kirjoittaa Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen.
TUKHOLMA Isänpäivänä kello kymmenen taloyhtiön siivoustalkoisiin kokoontui kuusi miestä ja yksi nainen, minä.
Piha haravoitiin, roskat korjattiin, kellarin lattiat lakaistiin ja pestiin. Jätehuoneen puhdistuksen jälkeen päätin poistua herraseurasta, joka siirtyi fikaamaan eli kahvittelemaan naapurin asuntoon. Mieheni meni kahville.
Porukka jutusteli niitä näitä ja muun muassa kyseli häneltä virnistellen, ahdistellaanko Suomessakin naisia niin kuin Ruotsissa. Mieheni vastasi, että aihe on huomattu ja se on ollut mediassa paljon esillä. "Kun niillä ei ole mediassa muita aiheita", vastasi monen ikäisistä koostuva seurue naureskellen.
Oho. Epäruotsalaista, tai ei ihan linjassa Ruotsin julkisen minäkuvan kanssa. Kapinaa feministisen maan kulisseissa.
Tätä täytyy kysellä lisää, ajattelin, ja asettauduin vilkkaan metroaseman kulmaan kysyäkseni eri ikäisiltä miehiltä kommentteja seksuaaliseen häirintään ja #metoo-kampanjaan.
Taviksilta kyseleminen on ollut täällä aina helppoa. Kaikki pysähtyvät ja ovat aiheesta kuin aiheesta uteliaita, katsovat silmiin ja vastaavat itsevarmasti.
Nyt ei. Miehet pysähtyivät, mutta aiheen kuultuaan sanoivat, että "on kiire" tai "pitää ehtiä" ja jatkoivat pahoitellen matkaansa.
"#metoo murtaa hiljaisuuden" ei pätenyt näihin miehiin.
He, niin kuin muutkin ruotsalaiset, ovat viiden viikon ajan nähneet verkkosivujen tai paperilehtien etusivuilla jatkuvasti uusia paljastuksia, tutkijoiden arvioita tai omakohtaisia tarinoita seksuaalisesta häirinnästä. #Metoo-kampanjan teemat ovat pysyneet valtamedioiden ykkösaiheena ja otsikoissa lokakuusta.
Sadat naisnäyttelijät ovat ilmoittaneet joutuneensa eri tavoin työkaverinsa ahdistelemaksi. Yli 600 ooppera- ja konserttilaulajaa sanoo samaa Dagens Nyheterin maanantaina julkaisemassa vetoomuksessa. Eri mediataloista on erotettu tai joutunut lähtemään useita tunnettuja journalisteja.
Tarinat ovat inhottavia. TV- ja filmimaailman sekä ruotsalaisnäyttämöiden kulissit näyttävät yhtäkkiä olevan täynnä itsensäpaljastajia ja lääppijöitä.
Tasa-arvoministeri Åsa Regner ilmoitti Tukholmassa Sergelin torilla jo kaksi viikkoa sitten kampanjan puhjettua, että nyt pitää kiristää lakeja. Mutta #metoo-tarinoissa on useimmiten kyse asennevammoista, joihin tuomari tai poliitikko ei ylety.
Sosiaalisessa mediassa onpuolestaan janottu uusia nimiä esiin ja paljastetuille pysyviä häpeäpaaluja ja listauksia. Dagens Nyheterin päätoimittajan Peter Wolodorskin mukaan lisää on tulossa: "Ruotsissa on nähty vasta alkua".
Hän puhuu dramaattisesti ajasta ennen ja jälkeen syksyn 2017, historiallisesta virstanpylväästä, jota kukaan ei voi väistää. Miesten hiljaisuutta ihmetellään mediassa.
Palaan mielessäni kadunkulmaan, jossa miehet pakenivat kysymyksiäni. Ja taloyhtiön talkoisiin, joissa miehet ajattelivat aiheen menneen överiksi.
Arkinen todellisuus näyttää olevan toisenlainen kuin vuosikymmenten poliittiset ihanteet.
Ruotsi pitää itseään tasa-arvon mallimaana ja on lisäksi julistautunut maailman ainoaksi maaksi, jolla on feministinen ulkopolitiikka. Se on käytännössä tarkoittanut tyttöjen ja naisten oikeuksien viemistä maailmalle.
Nyt on paljastunut, että Ruotsin minäkuva on jotenkin vino tai ainakaan kuvitelmat kaikkien yhteisistä ihanteista eivät olekaan totta.
Ehkä juuri siksi Ruotsi on #metoosta niin sekaisin.
Seksuaalisesti häiritty kansakunta
Hotellin siivooja koputti. Avasin oven kalsarit jalassa. Luulin vaimoni palaavan aamulenkiltään. Hemmetti! Olen ehkä pulassa.
Olin juuri lukemassa Hesarista tutkimusta siitä, mikä tulkitaan seksuaaliseksi häirinnäksi eri maissa. Juttu vei hetkeksi arvostelukykyni. Siksi kalsarilipsahdus. Hemmetti vielä toisen kerran. Tutkimuksen luvut olivat niin järkyttäviä, että saivat luontaisen siveyteni hetkeksi rakoilemaan. Ja tässä sitä ollaan. Nolona.
Ja kenties pian espanjalaisessa vankilassa syytettynä siveellisyysrikoksesta. Se voi olla pahimmassa tapauksessa tiedossa takamuspoikuuden menetys jo seuraavalla suihkureissulla.
Hesarin juttu kertoi, että 67 prosenttia suomalaisista pitää jopa kaksimielisiä vitsejä seksuaalihäirintänä. Uskomatonta. Järkyttävää. Mielenvikaista. Mutta niin nykysuomalaista.
Espanjalaisia tutkimuksessa ei mainittu. Eikä kalsarihäirintää. Onneksi. Nyt vain toivon, ettei siivooja ole tiukkapipoinen. Espanjalaiset eivät yleensä ole. Hän ymmärtänee, että vaikka ikäiseni mies kalsarit jalassa on vitsi, se ei ole kaksimielinen vitsi.
Suomalaisten yliherkkyys kaksimielisille vitseille on siis maailman kärkeä.
Onnittelut. Juuri tällaista mentaliteettia me olemme kaivaneetkin. Kun vielä feministien ja muiden kikkelineurootikkojen kostein päiväuni, eli miesten testosteronitasojen pakollinen alentaminen saadaan toteutettua, asumme onnellisten ruunien maassa. Kukaan ei enää katso ketään sillä silmällä, eikä ketään panna ilman kirjallista anomusta/suostumusta ja kahden todistajan läsnäoloa.
Siis oikeasti. Onhan tämä jo naurettavaa vouhottamista.
Mutta turha teitä on pyytää lopettamaankaan. Kaikki seksiin liittyvä on neurootikoista niin kiihottavaa, että häirintähysteria kiihtynee jonkinlaiseen kliimaksiin kunnes lopulta yksikään erektio ei jää tuomitsematta.
Tutkimuksen typerin, naurettavin, noloin ja neuroottisin luku koski rakkainta harrastustani, tanssia. En kykene uskomaan, että peräti 53 prosenttia suomalaisista kokee vartalokontaktin tanssissa seksuaalisena häirintänä!
Hyvään tanssiin nimittäin KUULUU vartalokontakti. Joskus jopa niin, että lantiot koskettavat toisiaan. Ja siinä ei ole mitään tunkeilua tai seksuaalista tyrkyttämistä. Se on vain tanssia – jos sen tanssina pitää.
Nyt ymmärrän, miksi tanssipaikat tyhjenevät ja harrastajamäärät vähenevät. Ihmiset pelkäävät toisen ihmisen kosketusta ja kuvittelevat sen lähtökohtaisesti likaiseksi. Mikä tähän on johtanut? Meidänhän piti muka seksuaalisesti vapautua. On käynyt päinvastoin: kuljemme kohti viktoriaanista taantumusta.
Alan pitää Päivi Räsästä ja hänen ikäluokkaansa – vastoin Tuomas Enbusken horinoita – vapauden ajan viimeisinä edustajina. Tämä helkutin joka-paikan-korrektius tekee nuoremmista henkisesti kastroidun kansakunnan, joka vahtii jo toistensa varjoja. Ettei sillä vain seiso.
Ainoat edistykselliset ihmiset, jotka toisen sukupuolen läsnä ollessa tässä maassa vielä hengittävät vapaasti, alkavat olla jo vanhainkodeissa. He likistelivät toisiaan estoitta tangon tahdeissa. Eikä kukaan pahastunut. Ei ehkä olisi kannattanut. Siitä syntyi tämä sukupuolineurootikkojen sukupolvi – ja Tomi Metsäkedon ahdisteluviestejä jahtaava Maria Veitola.
Joo. Luovutan. Älkää tulko tansseihin. Parempi että harrastatte vaikka golfia. Ja mieluummin naiset ja miehet eri kentillä. Ehdotan myös vanhainkotien hoitsuille korvatulppia. Mummot kertovat liian rankkoja juttuja nykynuorten korville.
Jussi Juhani
Transrotuinen mies tuntee olevansa filippiiniläinen – ei viihdy vaaleaihoisena
Floridan Tampassa asuva Ja Du -niminen mies uskoo syntyneensä väärän rotuisena. Hän tuntee olevansa filippiiniläinen ja ajelee siksi pitkin kaupunkinsa katuja violetilla tuk tukilla. Hän kutsuu itseään transrotuiseksi.
10News on julkaissut Youtubeen videon, jolla nähdään aasialaiseksi itsensä tunteva mies. Adam-nimisenä syntynyt, mutta nykyisin Ja Duna tunnettu floridalainen ihastui filippiiniläiseen kulttuuriin ja ruokaan vuosia sitten. Mies oli katsonut History Channelin ohjelmia Filippiineistä. Hän tunsi heti syvää yhteyttä trooppisen saarivaltion kansakunnan kanssa.
Ja Du kertoo rakastavansa filippiiniläistä ruokaa ja musiikkia. Hän elää elämäänsä filippiiniläisten tavoin ja toivoo, että muut kunnioittaisivat hänen identiteettiään. Kyseessä ei ole ensimmäinen median otsikoihin noussut transrotuinen henkilö. Olemme kertoneet muun muassa saksalaisesta Martina Bigistä, joka haluaa muuttua tummaihoiseksi.
(Samaisessa) Syy "yliaikaiselle" raskaudelle selvisi: Vaimon salaisuus paljastui aviomiehelle karulla tavalla (mtv, 13.11.2017)
”Sukupuolisensitiivisyys ei tarkoita sukupuolten olemassaolon kieltämistä”
Sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta on käyty keskustelua viime vuosina, mutta termin sisältöä ei edelleenkään aina tunneta. Näin totesi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa -hanke Facebook-sivullaan tiistaina.
Aihe on herättänyt keskustelua tunnetun lastenpsykiatri Jari Sinkkosen ilmoitettua, että hän ei lainkaan ymmärrä puhetta sukupuolen moninaisuudesta. Sinkkosen on katsottu käytännössä kieltäneen Länsiväylän haastattelussa translasten olemassaolon ja vähätelleen intersukupuolisten lasten määrää.
Lastenpsykiatriksi erikoistuva lääkäri Jaana Wessman arvosteli Sinkkosen lausuntoa Uuden Suomen haastattelussa. Hän totesi samalla, ettei sukupuolisensitiivinen kasvatus tarkoita sitä, että ”peniksensä löytäneelle pikkulapselle teeskennellään, että pippeleitä ja pimppejä ei ole olemassa, eikä sitä, että itseään tytöksi mieltävää lasta ei saisi sanoa tytöksi”. Sen sijaan ideana on välttää turhien sukupuolisanojen käyttöä esimerkiksi ryhmätilanteissa.
– Ei siis esimerkiksi sanota ”tytöt ja pojat”, vaan ”oppilaat” tai ”lapset”. Ryhmiä ei pienten lasten kohdalla jaeta sukupuolen mukaan, jottei anneta turhaan kuvaa, että samaa sukupuolta olevien lasten pitäisi leikkiä lähinnä keskenään ja kaikkien pitäisi kuulua tiukasti jompaankumpaan ryhmään, Wessman selitti.
Lue myös: Lastenpsykiatri ärähtää Jari Sinkkosen sukupuolipuheista: ”Ei ole tarkoitus kieltää pippeleiden ja pimppien olemassaoloa”
Asiaa selvensi myös opetusministeriön ja Naisasialiitto Unionin Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa -hankkeen pohjalta syntynyt projekti Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa Facebook-sivullaan. Koulutushanke muistuttaa, että uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan kasvatuksen tulee olla sukupuolisensitiivistä.
– Sukupuolisensitiivisyys ei tarkoita sukupuolten olemassaolon kieltämistä tai sukupuolista puhumista, muttei myöskään sitoutumista kahden sukupuolen malliin, jossa tytöille tarjotaan yhdenlaista ja pojille toisenlaista toimintaa eriytetyissä ryhmissä. Sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa opitaan tiedostamaan ja tunnistamaan oletuksia ja käsityksiä sukupuolista ja sukupuolirooleista, varhaiskasvattajien koulutussivuston päivityksessä todetaan.
–Erityisen tärkeää on oppia reflektoimaan omaa toimintaa: miten oletukseni lapsen sukupuolesta ja sukupuolelle tyypillisenä pidetystä käytöksestä voi ohjata sitä kuinka lasten kanssa toimin?
Tämän vuoden alusta niin sanottu ”sukupuolitietoisuus” on noussut uudella tavalla esille myös peruskoulussa, kun tasa-arvosuunnitelma on tullut pakolliseksi, Helsingin Sanomat kertoo. Tähän liittyen Opetushallitus ohjeisti käyttämään mieluummin muita termejä kuin tytöttelyä tai pojittelua lapsista.
– Sukupuoli on vain yksi ominaisuus monien ominaisuuksien joukossa. Sen jatkuva mainitseminen antaa lapselle ylikorostuneen käsityksen sukupuolen merkityksestä, opetusneuvos Satu Elo Opetushallituksesta sanoo Helsingin Sanomille.
Tämä mies tekee rahaa runkkaamalla – ja käyttää siitä saamansa tulot täysin järjettömään asiaan!
Siitä tahaa vuolemaan itse kukin!
Reddit-sivustolla eräs sinne kirjoittava on tunnustanut tekevänsä rahaa masturboimalla kameran edessä.
Mies kertoo masturboivansa kameran edessä Pornhub-pornosivustolla kaikille halukkaille tai vaihtoehtoisesti käyttää fleshlight-tekovaginaa, noh, sen tekemiseen. Hänen omien sanojensa mukaan hänen touhuiluaan seuraa joka kertoa 40000 – 70000 ihmistä kerralla.
Alkujaan mies päätti masturboida kameran edessä kerätäkseen rahaa normaaliin elämiseen. Myöhemmin hän kuitenkin keksi, että voi käyttää ansaitsemansa rahat videopelimaailmassa. EVE Online -nimisessä pelissä pelaaja voi ostaa erilaisia avaruusaluksia ja myydä niitä toisille pelaajille huikealla voitolla. Nyt mies runkkaileekin kameran edessä, ostaa siitä saamillaan tuloilla itselleen videopelimaailman avaruusaluksia ja myy niitä eteenpäin ja tekee siten rahaa mielettömiä määriä.
Kekseliästä!
Päivän kuva: Supersuvakki
Uuden sukupolven suvakkeja ei paljon järki pakota.
"Seksuaalinen häirintä voi olla vahinko" – Näin ajattelee yli puolet suomalaisista
Etenkin nuoret ajattelevat, että seksuaalinen häirintä voi tapahtua vahingossa, kertoo Ylen kysely. Naisten määritelmä seksuaaliselle häirinnälle on miehiä laajempi. Naiset myös vaativat sanallisen häirinnän kriminalisointia miehiä enemmän.
Yle selvitti suomalaisten kokemuksia ja asenteita seksuaaliseen häirintään Taloustutkimuksen kyselyn avulla. Tulosten perusteella seksuaalinen häirintä on hyvin yleistä. Esimerkiksi nuorista naisista joka toinen kertoi joutuneensa häirinnän kohteeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Lue siitä lisää täältä (siirryt toiseen palveluun).
Ehkä yllättävämpi tulos on tämä: enemmistö kansasta on sitä mieltä, että seksuaaliseen häirintään voi syyllistyä vahingossa. Näin ajattelevat etenkin nuoret, ja miehet keskimäärin enemmän kuin naiset.
Kyselyn Ylelle teettäneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen on yllättynyt tuloksesta.
– Olisin kuvitellut, että juuri häirintää kokevat väteisivät tiukan rajan tälle. Ehkä siinä tunnustetaan se, miten monimutkaisia vuorovaikutustilanteet voivat olla, Rahkonen pohtii.
Tulosta selittää osittain se, että suomalaiset ovat eri mieltä siitä, mikä on seksuaalista häirintää.
Mielipiteeseen vaikuttaa ennen kaikkea vastaajan sukupuoli ja ikä. Yksinkertaistaen: seksuaalisen häirinnän yleisimpien uhrien – nuorten naisten – määritelmä seksuaalisesta häirinnästä on laajempi kuin miesten.
Lääppiminen, toistuva ehdottelu. Jos jatkaa toimintaa vaikka sanoo, että ei halua.
NAINEN, 18-24 VUOTTA. VASTAUS KYSYMYKSEEN "MIKÄ TEKEE SEKSUAALISESTA ALOITTEELLISUUDESTA HÄIRINTÄÄ?"
Todella subjektiivista. Se mikä on jossain on ok, on muualla seksuaalista häirintää.
MIES, 18-24 VUOTTA.
Kyselyyn vastanneista 18–24-vuotiasta naisista 46 prosenttia piti esimerkiksi epäasiallista tuijottamista häirintänä. Yli viisikymppisistä miehistä näin ajatteli vain 15 prosenttia.
Seksuaalista ehdottelua ja vitsailua piti seksuaalisena häirintänä 90 prosenttia nuorista naisista. Kaikista miehistä näin ajatteli 67 prosenttia vastanneista.
Kynnys sille mikä on seksuaalista häirintää, on sitä korkeampi mitä vanhemmalta asiaa kysytään. Kaikkien ikäpolvien suhtautuminen sopimattomaan kosketteluun on hyvin tiukka sukupuolesta riippumatta. Sanallisen häirinnän suhteen asenteet muuttuvat ikäpolvittain.
Miesten tapaan myös vanhemmat naiset suhtautuvat esimerkiksi tungetteleviin kysymyksiin ja härskeihin vitseihin huomattavasti ymmärtäväisemmin kuin nuoret.
– Mielestäni se kertoo siitä, että ennen sellaista katsotitin läpi sormien. Ennen oli patriarkaalisempi kulttuuri, tutkimusjohtaja Rahkonen miettii.
Käsiksi käyminen käytävällä, jossa jouduin työasioissa kulkemaan. Seurauksena mustelmia käsivarressa, koska rimpuilin vastaan.
NAINEN, 65-79 VUOTTA.
Jos henkilöt ovat huomattavan epätasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden esimerkiksi valta-aseman tai iän perusteella.
NAINEN, 39-49 VUOTTA.
Kun aloitteellisuus on jatkuvaa ja aloite ei saa vastakaikua, tai on saanut peräti tyrmäyksen.
MIES, 50-64 VUOTTA.
Yli puolet suomalaisista kriminalisoisi sanallisen häirinnän
53 prosenttia vastanneista kriminalisoisi sanallisen seksuaalisen häirinnän. Seksuaalinen häirintä kriminalisoitiin vuonna 2014, mutta häirinnäksi määriteltiin tuolloin vain koskettelu.
Lähtökohtaisesti kaikki aloitteellisuus on häirintää, jotkut vain sattuvat pitämään siitä.
MIES, 18-24 VUOTTA.
Miehet ja naiset ovat kriminalisoinnin suhteen hyvin eri linjoilla. Miehistä sanallisen kriminalisoinnin kannalla oli 40 ja naisista 65 prosenttia vastanneista.
Me Naiset: Touko Aalto avioerosta: ”En pysty koskaan hyvittämään tai tarpeeksi pyytämään anteeksi, mitä olen tehnyt”
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto käy läpi avioeroa. Hän kertoo tunteistaan Me Naiset -lehden haastattelussa.
Touko Aalto, 33, nousi otsikoihin viime elokuussa, kun hänen vaimonsa Johanna Pietiläinen jätti avioeroanomuksen kahden avioliittovuoden jälkeen. Aalto paljasti tuolloin, että hänellä on suhde vihreiden nuorisojärjestössä työskennelleeseen graafikkoon, 24-vuotiaaseen Iris Flinkkilään.
Nyt Aalto puhuu erosta Me Naiset -lehden haastattelussa. Hän kiittää tulevaa ex-vaimoaan tuesta, jota on saanut uransa varrella.
– Avioeromme on hirveä tragedia. Tuntuu käsittämättömän pahalta, mitä tuleva ex-vaimoni on vuokseni joutunut kokemaan. En pysty koskaan hyvittämään tai tarpeeksi pyytämään anteeksi, mitä olen tehnyt. Haluankin pyytää häneltä julkisesti anteeksi. Olen hirveän pahoillani kaikesta, Aalto sanoo haastattelussa.
– Tuleva ex-vaimoni piti minua vuosia pystyssä, teki kaikkensa ja auttoi minua. Olen siitä hänelle ikuisesti kiitollinen.
Aalto uskoo, että ero on vielä niin tuore, että hän tulee käymään tapahtumia läpi vielä vuosien ajan.
– Näiden asioiden kanssa on vain pystyttävä elämään. Eikä siihen ole kuin yksi tie: on pyrittävä eteenpäin.
Lähde: Me Naiset
Keskusta-konkarit tyrmäävät sukupuoliohjeen: ”Synnyimme tytöiksi ja pojiksi” – Opetushallitus puuttui puheeseen
Keskustan konkaripoliitikot Mauri Pekkarinen ja Sirkka-Liisa Anttila moittivat Opetushallituksen sukupuoliin liittyvää ohjeistusta ja kiittävät lastenpsykiatri Jari Sinkkosta Twitterissä. Sinkkonen lyttäsi käsityksen sukupuolen moninaisuudesta ja synnytti kiivaan keskustelun.
Sinkkonen sanoi aiemmin Länsiväylälle pitävänsä ajatusta sukupuolten laajasta kirjosta aikuisten keksintönä, mikä herätti ihmetystä alan asiantuntijoissa. Lue lisää: Lastenpsykiatri ärähtää Jari Sinkkosen sukupuolipuheista: ”Ei ole tarkoitus kieltää pippeleiden ja pimppien olemassaoloa”
Opetushallituskin lähtee ajatuksesta, jonka mukaan sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti ovat moninaisia ja määrittyvät biologian lisäksi sosialisaatiossa ja oppimisessa. Opetushallitus julkaisi aiemmin oppaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi perusopetuksessa, mikä herätti kuohuntaa. Siinä todetaan muun muassa, että ”lapsia on tärkeää puhutella nimillä, ei joukkona ”tytöt” tai ”pojat”. Moni hermoistui ja tulkitsi ohjeistusta niin, että tyttö- ja poika-sanojen käyttäminen kielletään, mikä ei pidä paikkaansa.
Keskustelu ryöpsähti käyntiin uudelleen Sinkkosen Länsiväylälle antamasta haastattelusta. Hän sanoi pitävänsä pöhkönä ajatusta, jonka mukaan lasta ei saisi sanoa tytöksi tai pojaksi.
Sinkkonen sai puheenvuorolleen tukea ex-ministereiltä, eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkariselta ja kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilalta.
–Millä valtuuksilla Opetushallitus ohjeistaa? Mihin pyritään näillä ohjeilla? Me synnymme tytöiksi ja pojiksi. Herkässä iässä oleviin lapsiin tällaisella keskustelulla saattaa olla vahingoittava vaikutus. Kiitos Jari Sinkkoselle asiantuntijan puheenvuorosta, Anttila vastasi Pekkarisen kommenttiin, joka kuului näin:
–Opetushallituksen mukaan lapsia ei pitäisi kutsua vain tytöiksi ja pojiksi vaan puhutella nimillä. On aikoja eletty! Kiitos Jari Sinkkoselle, että osoitat moisen menettelyn ”höpö höpöksi!”
Feministisen puolueen puheenjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu Katju Aro huomautti kaksikolle, että Opetushallitus ei ohjeista näin.
– Lapsia vahingoittaa pakottaminen vahingollisiin sukupuolirooleihin, joissa pojat oppivat olemaan itkemättä ja tytöt olevansa aina huonompia ja muilla ei ole paikkaa ollenkaan. Kuten sekä lapset että tutkimus kertovat, Aro sanoi Twitterissä.
Myös Opetushallitus puuttui keskusteluun.
–Jokainen meistä on yksilö, ei pelkkä biologisen sukupuolensa edustaja. Ja jokainen lapsi ja nuori on arvokas juuri sellaisena kuin on. Identiteetti rakentuu monesta palasesta. Tätä kasvua koulun tulee tukea, Opetushallitus twiittasi ja vinkkasi Anttilalle ja Pekkariselle aiemmin julkaisemastaan oppaasta tarkemman tiedon pohjaksi.
– Biologinen sukupuoli ja kokemus sukupuolesta ovat eri asia. Joidenkin lasten kokemus omasta sukupuolesta ei mahdu tyttö–poika-akselille. Kokemus sukupuolesta voi myös muuttua ja vaihdella eri elämänvaiheissa. Kunnioitetaan siis jokaisen omaa kokemusta ja kasvua, Opetushallitus sanoo toisessa Twitter-keskustelussa aiheesta.
Niin ikään kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen kommentoi asiaa omalla Twitter-tilillään:
–Jari Sinkkonen ei ymmärrä, miksi lasta ei saisi sanoa tytöksi tai pojaksi. En minäkään. Tytöt ja pojat samanarvoisia.
Opetushallitus toteaa oppaassaan, että sukupuolten tasa-arvon edistämiseen velvoittavat Suomen perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset.
Gender-ideologia vahingoittaa lapsia
[Kyseessä on otsikko mukaan lukien käännös yhdysvaltalaisen lastenlääkäriyhdistyksen (American College of Pediatricians) päivittyvästä kannanotosta koskien lasten ja nuorten sukupuoli-identiteetin häiriön / sukupuolidysforian hoitoa. Viimeisin päivitys on syyskuulta 2017. ”Gender” on ”sosiaalinen sukupuoli”, joka poststrukturalismin ja feministisen epistemologian muokkaaman queer-teorian näyttöön perustumattoman väitteen mukaan olisi itsenäinen ja erillinen (biologisesta / evolutiivisesta) sukupuolesta. Tämä käännös on puheenvuoro ajankohtaiseen lastenpsykiatriseen keskusteluun Suomessa.]
Yhdysvaltojen lastenlääkäriyhdistys kehottaa terveydenhuollon ja opetuksen ammattilaisia sekä lainsäätäjiä hylkäämään kaikki politiikat, jotka normalisoivat lapsiin kohdistuvia kirurgisia ja lääkehoitoja, joiden tarkoitus on vastakkaisen sukupuolen jäljittely. Tosiasiat – ei ideologia – määrittävät todellisuuden.
Ihmisen sukupuoli on objektiivinen, biologinen ja binäärinen ominaisuus: ”XY” on miehen ja ”XX” on naisen geneettinen määrittäjä; Ne eivät ole sairauden merkkejä. Sääntönä ihminen syntyy miehenä tai naisena eli ihmisen sukupuoli on luonteeltaan binäärinen. Tähän ilmeinen syy on lajimme lisääntymistapa, joka on kukoistuksemme edellytys. Tämä periaate on itsestään selvä. Erittäin harvinaiset sukupuolen kehityshäiriöt (disorder of sex development, DSD, ”interseksuaalisuus”), kuten testikulaarinen feminisaatio ja synnynnäinen lisämunuaishyperplasia, ovat lääketieteen tuntemia poikkeamia tästä ja sellaisina tunnistettuja sairauden tiloja. Näitä tiloja potevat henkilöt eivät siten muodosta kolmatta sukupuolta (1).
Kenelläkään ei ole syntyessään sosiaalista sukupuolta. Kaikilla on syntyessään biologinen sukupuoli. Sosiaalinen sukupuoli (tietoisuus ja kokemus itsestä miehenä tai naisena) on sosiologinen ja psykologinen konsepti, jolla ei ole objektiivista luonnetta, kuten biologisella konseptilla. Kenelläkään ei ole syntyessään käsitystä itsestään miehenä tai naisena. Tämä käsitys kehittyy vähitellen. Kuten kaikki psykologiset kehitykselliset prosessit, tämän käsityksen kehittyminen voi harhautua lapsen subjektiivisten kokemusten, ihmissuhteiden ja haitallisten kokemusten seurauksena. Henkilöt, joiden identiteettiin kuuluu kokemus itselleen vastakkaiseen sukupuoleen kuulumisesta tai kumpaankin sukupuoleen kuulumisesta eivät muodosta kolmatta sukupuolta, vaan he pysyvät edelleen biologisesti miehenä tai naisena (2-4).
Henkilön kokemus, että hän on jotain mitä hän ei todellisuudessa ole, on parhaimmillaankin merkki sekavasta ajattelusta. Jos muutoin terve biologinen poika uskoo olevansa tyttö (tai biologinen tyttö uskoo olevansa poika), kyseessä on objektiivisesti todettava psykologinen ongelma, joka siis on mielessä eikä kehossa ja sellaisena tätä ongelmaa tulee myös hoitaa. Nämä lapset kärsivät sukupuolidysforiasta. Sukupuolidysforia (gender dysphoria, GD, aikaisemmin sukupuolidentiteetin häiriö, Gender Identity Disorder, GID) on viimeisimmän psykiatrisen diagnoosiluokituksen (DSM-5) mukaan mielenterveyden häiriö (5). Tämän tilan syntymistä on selitetty psykodynaamisella ja sosiaalisen oppimisen teorioilla, jotka ovat edelleen selitysvoimaisia (2, 4-5).
Murrosikä ei ole sairaus ja murrosiän käynnistymisen estävät hormonihoidot voivat olla vaarallisia. Murrosiän fysiologisia muutoksia estävät hormonihoidot aiheuttavat sairauden tilan (eli murrosiän puuttumisen) riippumatta siitä, onko vaikutus pysyvä vai palautuva. Hoidot hidastavat kasvua ja alentavat aiemmin biologisesti terveen lapsen hedelmällisyyttä (6).
DSM-5 -käsikirjan mukaan jopa 98% sukupuoli-identiteetiltään hämmentyneistä pojista ja vastaavasti jopa 88% tytöistä lopulta hyväksyy biologisen sukupuolensa murrosiän päätyttyä (5).
Jari Sinkkosen sukupuolipuheista palautevyöry – selvä enemmistö kiittelee ”järkipuheesta”: ”Älytöntä vouhkaamista”
Jari Sinkkonen kertoi ihmettelevänsä sitä, miksei lasta saisi sanoa tytöksi tai pojaksi. IS:n lukijat ovat hänen kanssaan samoilla linjoilla.
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen kertoi tiistaina Ilta-Sanomissa mielipiteensä niin sanotusta sukupuolineutraalista kasvatuksesta, josta on viime aikoina ollut paljon puhetta.
Helsingin Sanomat esimerkiksi haastatteli lokakuussa suomalaisäitiä, joka ei kutsu vajaan kahden vuoden ikäistä lastaan pojaksi, vaan aikoo odottaa, mihin identiteettiin lapsi itse kertoo kuuluvansa.
Myös Opetushallituksen linjauksen mukaan perusopetusta ollaan uudistamassa sukupuolitietoisempaan suuntaan. Opetushallituksen kouluille julkaiseman oppaan mukaan lapsia ei pitäisi kutsua vain ”tytöiksi” tai ”pojiksi”, vaan puhutella näitä nimillä.
Sinkkonen ei tätä aivan ymmärrä.
– Se on ihan höpö höpöä. Sukupuolikysymys on luovuttamaton osa identiteettiä. Ajatus siitä, että häivytämme tyttönä tai poikana olemisen, liittyy enemmän aikuisten tasa-arvopyrkimyksiin. Minua on aina kismittänyt se, että nämä asiat eivät lähde lapsesta, vaan se on ylhäältä annettua, että nyt pitää ajatella näin, Sinkkonen sanoi.
Toisaalta hän oli myös sitä mieltä, ettei sukupuolikysymyksissä pidä asettua ääripäihin. Tyttö saa esimerkiksi leikkiä kuormureilla, jos haluaa, mutta tämä ei tarkoita sitä, ettei lapsella olisi anatomista sukupuolta.
Aihe on selvästi hyvin puhuttava, sillä artikkeli keräsi suuren kommenttivyöryn IS:n lukijoilta. Vaikka sadat ihmiset halusivat ensisijaisesti vain kiittää Sinkkosta tämän ajatuksista, kommentoivat toiset asiaa pidemmästikin.
Kommenttien perusteella suuri enemmistö on Sinkkosen ajatusten kanssa samaa mieltä, mutta löytyi kommenttien joukosta muutama vastaäänikin.
Lumiukko on lumiukko
”En tajua tätä nykypäivän menoa. Ei saa olla enää tyttöjä ja poikia? Liikennemerkitkin vaihdetaan tämän takia, haloo! Kuka näitä ideoita heittelee ja kuka näitä ideoita kannattaa?”
On tää sairas maa
”Ruotsissa tehdään näin, niin Suomi siinä perässä. Tosiasia on, että on tyttöjä ja poikia. Joten eiköhän kasvateta heidät sellaisenaan ja annetaan lapsen päättää siinä vaiheessa, kun on tullut tietoiseksi seksielämästä. Ei tarhaikäinen ole kypsä miettimään omaa seksuaalisuutta.”
Just ja joo
”Samaa mieltä. Poika leikki joskus barbeilla kaksivuotiaana, sisarensa mekossa. Kyllä hänestä silti kasvoi nuorimies, joka korjaa autoja poikien kanssa.”
Pienen turvaksi
”Sinkkonen puhuu niin asiaa! Kyllä sukupuolien välisestä tasa-arvosta on hyvä puhua, mutta biologia on vaan kaikilla ja sitä ei voi vanhemmat muuttaa.”
Pienien TYTTÖJEN ISÄ!!
Tomi Metsäketo vei somekirjoittelut poliisille – näin nettipoliisi Hokkanen kommentoi
JULKISUUS Tänä vuonna Helsingin poliisi on saanut jo 170 ilmoitusta Facebookissa tehdyistä kunnianloukkauksista. Tämä on selvästi kasvava trendi, kertoo nettipoliisi Teemu Hokkanen.
Viime viikkoina ahdistelukohussa ryvettynyt laulaja Tomi Metsäketo palasi keskiviikkona julkisuuteen tiedotteella, jossa hän halusi oikoa julkisuudessa levitettyjä väitteitä.
Laulaja kertoo tiedotteessaan, ettei poliisilla ole tutkinnassa häntä kohtaan esitettyjä rikosepäilyjä.
Sen sijaan Metsäketo on ollut yhteydessä poliisiin häneen kohdistuneiden sosiaalisen median kirjoitteluiden tiimoilta.
Yksi kohua herättänyt kirjoitus oli toimittaja Maria Veitolan eräässä Facebook-ryhmässä julkaisema kommentti.
Veitola kysyi, oliko kenelläkään ryhmän jäsenistä kokemusta, että Metsäketo olisi tehnyt jotain rikollista, esimerkiksi alaikäisten naisten kanssa. Metsäketo kertoi Voicelle, että Veitolan kirjoitus oli osa materiaalia, jonka laulaja kävi Pasilassa toimittamassa poliisille.
julkaiseminen sosiaalisessa mediassa ei yleensä täytä kunnianloukkauksen tunnusmerkkejä.
– Viaton kysymys tiedon saamiseksi on asiallinen, mutta jos sillä yritetään vihjata jotain, kyseessä voi olla rikos, Hokkanen tähdentää.
Myös vastauksella vois syyllistyä kunnianloukkaukseen.
– Paljon riippuu myös siitä, millä foorumilla asiaa käsitellään, onko keskustelu julkista vai kahdenkeskistä. Julkinen tieto ei aina tarkoita sitä, että se olisi julkaistavissa, Hokkanen muistuttaa.
Muun muassa monet käräjäoikeuden antamat tuomiot ovat julkisia. Kaikki tuomiossa olevat tiedot eivät kuitenkaan ole julkaistavissa. Tällaisia asioita ovat muun muassa arkaluonteisten terveystietojen julkaiseminen tuomitusta.
Julkisuuden henkilöillä on matalampi julkisuussuoja kuin yksittäisillä kansalaisilla. Lain mukaan julkisuudessa olevien tulee kestää muita kovempaa julkista arvostelua.
Viime vuosina Facebookissa tehdyksi ilmoitettujen kunnianloukkausten määrät ovat olleet kasvussa Helsingissä. Viime vuonna poliisille tehtiin tapauksista 120 ilmoitusta. Syyskuun loppuun mennessä tänä vuonna ilmoituksia on tehty jo 170.
– Tämä on selvästi kasvava trendi. Joskus tuntuu, että aika pienistäkin asioista saa ison kohun aikaiseksi. Ihmiset unohtavat välillä, että sama ei päde ihmisiin kuin miten esimerkiksi yrityksiä on totuttu arvostelemaan. Yrityksetkin ovat jo pidemmän aikaa olleet erilaisten kirjoitteluiden kohteena, Hokkanen kertoo.
Yksi syy ilmoitusten määrien kasvuun voi Hokkasen mukaan olla ulkomailta otettu esimerkki.
– Meillä on paljon juoru-uutisia, joissa yksityisyyden raja rikkoutuu kepeästi. Välillä hämärtyy, että mitä ihmisestä voi sanoa.
Toisaalta syy netissä käytävään ronskiinkin keskusteluun ja toisten arvostelemiseen saattaa Hokkasen mukaan olla tekstien julkaisemisen helppous.
– Netissä on helppo vuodattaa, jos on pahastunut jollekin jostakin, ja jakaa asiaa eteenpäin. Joskus ajatellaan, että auttaa muita, kun paljastaa tapahtunutta.
Nettipoliisi Hokkasen mukaan solvauksia sosiaalisessa mediassa latelevat usein aikuiset.
– Kostoporno on hyvin tyypillistä. Tyypillinen poliisille tuleva juttu on sellainen, että on otettu aikanaan hyvässä yhteisymmärryksessä alastonkuvia, jotka ovat vain toisen osapuolen hallussa. Kun suhde päättyy, kuvia levitellään koti- ja ulkomaisilla foorumeilla.
Hei, Hanki helppo pääsy varmistamaan aidot online-rahapalvelut vain 2 prosentin korolla. Hanki seuraava laina.
Henkilökohtaiset lainat (suojattu ja vakuudettomat)
Yritysten luotot (turvallinen ja vakuus)
Konsolidointilaina ja paljon muuta. Olemme sertifioitu, luotettava, luotettava, tehokas, nopea ja dynaaminen. Jos kiinnostunut, ota meihin yhteyttä käyttäen alla mainittuja yksityiskohtia.
Sähköposti: progresiveloan@yahoo.com
Soita / WhatsApp: +16626183756
Verkkosivusto: https://progresivefunding.wordpress.com
I am not sure where you are getting your info, but good topic. Just continue updating
It was definitely informative article you've done. This site is very useful. Thank you
The information provided is really very good and helpful for me. Keep sharing good information
Very quickly this web site will be famous due to it’s good articles. greattt
"Timo Hännikäinen ja Return of Kings sivusto korostavat miesten yhteenliittymien, eli miesheimojen merkitystä miehen hyvinvoinnille"
Väite pitää paikkansa vain "External Locus of Control" mielen laadun omaavien miesten tapauksessa. Eli niissä tapauksissa, joissa miehet käyttävät suhteellisen runsaasti kärsimystä aiheuttavia ajattelutapoja ("Unhelpful Thinking Styles").
Jos miehet käyttävät todella vähän "Unhelpful Thinking Styles" ajattelutapoja, niin tällöin muodostuu "Internal Locus of Control", jonka ansiosta tähän ryhmään kuuluvat miehet eivät tarvitse oman mielihyvä tasonsa (oman tunnetilansa) ylläpitämiseen mitään ulkopuolisia miesryhmiä. Vanhempi nimitys tähän ryhmään kuuluvista miehistä on stoalaiset.
Väite ja ajattelutapa "Kaikki miehet tarvitsevat miesryhmän voidakseen hyvin" on tuotettu kärsimystä aiheuttavia ajattelutapoja käyttämällä.
Asia on helppo tarkistaa 100-1000 kertaa ihmistä älykkäämmällä, ja 10-100 kertaa ihmistä viisaammalla tekoälyllä:
https://chatgpt.com/share/6715c560-20f4-8011-bae5-00e480e520eb
Tämä lause on hieman puutteellinen:
"Ihmisluontoon kuuluu laiskuus ja itsekkyys."
Täydellisempi muoto on:
"Hobbesilaisen ihmiskäsityksen mukaan ihmisluontoon kuuluu laiskuus ja itsekkyys."
https://chatgpt.com/share/6715c79c-2dc4-8011-adce-2c31507b0630
Hobbesin ihmiskäsitys muodostuu käyttämällä suhteellisen runsaasti kärsimystä aiheuttavia ("Unhelpful Thinking Styles") ajattelutapoja.
Rousseaun ihmiskäsitys muodostuu käyttämällä suhteellisen vähän kärsimystä aiheuttavia ajattelutapoja.
Mustavalkoinen (kaksijakoinen), eli kärsimystä tuottava ajattelutapa tuottaa myös näkemyksen:
"Joko Hobbesin ihmiskäsitys, TAI Rousseaun ihmiskäsitys on oikea.
Koska historia tukee Hobbesin ihmiskäsitystä, Rousseaun ihmiskäsitys on siksi väärä."
Kaksijakoista ajattelutapaa käyttävä ihminen ei siksi kykene ymmärtämään, että "Lasi on puoliksi tyhjä ja täysi yhtä aikaa".
Ihmiskäsityksen tapauksessa prosentit eivät ole (tekoälyn mukaan ) tasan 50/50, vaan 60/40 Hobbesin ihmiskäsityksen hyväksi.
Mustavalkoisen ajattelutavan käyttäjät kuitenkin tulkitsevat tilanteen (prosenttiluvut) yliyleistämällä ("overgeneralization"):
"Hobbes oli oikeassa, Rousseau oli väärässä."
Sen jälkeen he jatkavat sellaisten ajattelutapojen käyttämistä (ja somesisällön tuottamista), joka on takaperin päättelemällä jäljitettävissä "Hobbes oli 100.00% oikeassa, ja Rousseau oli 100.00% väärässä", eli:
"Laiskuus ja itsekkyys ovat 100.00% ihmisten geeneissä."
Lähetä kommentti