"Miksi kirjastovirkailija tuhosi kirjasi?"Vastasin, että kyse on kuplien välisestä sodasta. Toisaalla on viher-vasemmisto-seta-feministinen kupla ja toisaalla sitten altright-konservatiivinen-manosfääri kupla. Kuplat ovat sodassa toistensa kanssa, eikä niillä ole juurikaan kosketuspintaa toistensa kanssa.
Viher-vasemmisto-seta-feministisessä kuplassa on mukana aitoja ja jäseniä, sekä fanipoikina toimivia cuck-miehiä, jotka mollaavat muita miehiä aina kun kerkiävät ja jotka nuolevat feministien takapuolta niin paljon kuin kieli ylttää.
Et voi kuulua molempiin kupliin, koska ei olemassa tolkun ihmisen menevää aukkoa kuplien välissä.
MISTÄ TIEDÄN, KUMPAAN KUPLAAN KUULUN?
Voit testata itsesi vaikka näitä Juho Pylvänäisen koottuja twiittejä. Jos Twiitit kuulostavat sinusta aivan ihanilta, kuulut varmasti viher-vasemmisto-seta-feministiseen kuplaan. Jos Juhon twiitit ovat mielstäsi täyttä sontaa, kuulut altright-konservatiivinen-manosfäärin kuplaan.
- Tykkää homorummutuksesta.
- On sitä mieltä, että mediassa on liian vähän #metoo artikkeleita.
- Pitää blackfacea äärimmäisen rasistisena eleenä.
- Saamelaistamineiden pitäminen on törkeää kulttuurista omimista.
- Blokkaa erimieliset somessa.
- Antifasismi on lähellä sydäntä.
- Pitää natseja Suomen suurimpana uhkana. Natseja ovat kaikki, jotka ovat eri mieltä.
- Puhuu setämiehistä, patriarkaatista ja valkoisten keski-ikäisten miesten vallasta.
- On kauhistunut konservatiivisesta kielenkäytöstä, kuten ilmaisuista "vastakkainen sukupuoli" tai "tyttö".
- Pitää itsestäänselvänä, että sukupuolia on yli kolmekymmentä, mutta ei osaa nimetä yhtään muuta miehen ja naisen lisäksi.
- Käyttää ilmaisua "naisoletettu".
- Kumartaa islamille.
- Itseinho miessukupuolta kohtaa, kuten Samuli Suonpäällä tai Iikka Kivellä.
- Kuvittelee olevansa alistettu ruskea tyttö gorillan nimellä, vaikka oikea nimi on Shirley.
Viher-vasemmisto-seta-feministinen on uskonnon kaltainen ryhmittymä, jossa samojen mantrojen toisteleminen luo yhteenkuuluvuutta. Pienikin kerettiläisyys johtaa kuplasta erottamiseen: ulos heitetään nopeammin kuin Teuvo Hakkarainen rennosta feministiryhmästä.
49 kommenttia:
Stockmannin toimitusjohtaja blackface-kohusta: "Ensi kerralla mietimme tarkemmin"
Tavarataloketju Stockmannin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen sanoo Twitterissä, että jouluna tapahtunut tiernapoikavideosta noussut somekohu on antanut yhtiölle "uuden ja tarpeellisen oppimiskokemuksen".
Veijalainen kirjoittaa, että suomalaiset juhlaperinteet ovat hänelle ja Stockmannille erittäin tärkeitä ja niitä nähdään jatkossakin, mutta ensi kerralla yhtiö miettii paljon tarkemmin välittämäänsä viestiä.
Stockmann joutui somekohun kohteeksi julkaistuaan tiernapoikavideon, jossa Murjaanien kuningasta esitti Helsingin Stockmannin Herkun työntekijä kasvot tummaksi maalattuna. Stockmann poisti videon pian arvostelun jälkeen ja esitti anteeksipyynnön.
Oululaisessa tiernapoikaperinteessä on tavallista, että Murjaanien kuningasta esittää valkoinen esiintyjä, jonka kasvot on maalattu tummaksi. Sosiaalisessa mediassa Stockmannia arvosteltiin blackface-teatteriperinteen jatkamisesta. Blackface on kasvomeikki, jota valkoihoiset esiintyjät ovat käyttäneet näytellessään mustaihoista henkilöä. Nykyään blackfacea pidetään erittäin rasistisena erityisesti Yhdysvalloissa.
Tiernapoika-laulunäytelmää esitetään joulun aikaan erityisesti Oulussa. Sen juuret ovat keskiaikaisissa mysteerinäytelmissä, joissa kuvataan raamatullisia tapahtumia. Oulussa tiernapoikanäytelmiä on esitetty 1800-luvulta lähtien.
Ilta-Sanomien haastattelema Tuure Holopainen sanoo, että ainakin Oulussa Murjaanien kuningas on esityksessä joko tummaihoinen esiintyjä tai valkoihoisen esiintyjän kasvot maalataan tummaksi.
– Niin kauan kuin tiernapojat on Suomessa ollut, on yksi henkilöistä ollut joko tummaihoinen tai hänen kasvonsa on maalattu, Holopainen sanoo.
Holopainen on toiminut pitkään Tiernasätiön hallituksen puheenjohtajana, mutta on sittemmin jäänyt eläkkeelle.
Holopaisen mukaan vuosien saatossa on ollut tiernapoikajoukkueita, joihin murjaanien kuninkaaksi on halunnut tummaihoisia henkilöitä
– Eivät hekään ole pitäneet sitä rasistisena.
Holopainen muistuttaa, että tiernapoikanäytelmässä Murjaanien kuningas on tunnettu hyvyydestään ja valkoihoinen Herodes on tarinan roisto.
The link between polygamy and war - The perils of polygamy
The Link Between Polygamy and War - Slashdot
Moniavioisuus ja ihmisen käyttäytyminen
Tiernapoikakaustissa täytyy ottaa huomioon, että konnaksi kuvattu Herodes on itse asiassa myös Toiseuden edustaja, ja saattaa loukata Lähi-Idästä tulleita maahanmuuttajia. Jotta feministejä ei loukattaisi täytyy tulevaisuudessa tappaa ja heittää virtaan poikaoletettuja, ja venäläisiä maahanmuuttajia silmälläpitäen keisari Aleksanteri on syytä vaihtaa Lenin-setään.
Politiikan tutkija: Clinton hävisi vaalit syyttelemällä Trumpin kannattajia rasismista, seksismistä ja homofobiasta
Vastuu menneistä synneistä näyttää liikkuvan vapaasti rajojen yli niin, että esimerkiksi suomalaisilla, virolaisilla ja puolalaisilla on älyllisen eliitin mielestä moraalinen velvollisuus asettua entisten siirtomaavaltojen rinnalle pyytämään anteeksi pahoja tekojaan Afrikalta ja Aasialta. Kansalaisten enemmistö ei ymmärrä, miksi heidän pitäisi osallistua tällaiseen itseruoskintaan, kirjoittaa politiikan tutkija Markku Jokisipilä.
– Länsimaiden liberaali älymystö on koko 2010-luvun ajan potenut kasvavaa syyllisyyttä eurooppalaisesta menneisyydestä – maailmansodista, rotuopeista, totalitaarisista ideologioista, kolonialismista ja rasismista, kirjoittaa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun Sanomien kolumnissaan.
Vaikka omien virheiden tunnustaminen ja niistä oppiminen onkin ollut keskeinen osa eurooppalaisuutta, ei katumus tällä kertaa kuitenkaan vaikuta muuttuvan parempaa tulevaisuutta luovaksi voimaksi, Jokisipilä sanoo.
– Itsekritiikistä on tullut itseruoskintaa, itsetarkoituksellista vanhoissa synneissä piehtaroimista.
Jokisipilän mukaan maailma näyttäytyy yhä useammalle identiteettipoliittisten kamppailujen kenttänä, jossa yksilön sosioekonomista asemaa tärkeämpiä ovat etninen tausta, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja muut vastaavat yksilöidentiteettiä määrittävät tekijät.
Vaikka vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen on tärkeää, tarjoavat identiteettikysymykset myös erinomaisen poliittisen agendan, koska ne asemoivat käyttäjänsä automaattisesti hyvän puolelle kaikkea sortoa vastaan, Jokisipilä kirjoittaa.
– Kuka nyt haluaisi vastustaa syrjinnän poistamista?
Jokisipilän mukaan Yhdysvalloissa ollaan jo pisteessä, jossa identiteettipolitiikka vie tilan muilta kysymyksiltä ja yhteiskunnallisesta keskustelusta on tullut huutokilpailua kaikkein sorretuimman vähemmistön kruunusta – ja Eurooppa seuraa perästä.
– Jos enemmistölle ei jää muuta roolia kuin jatkuva syntien tunnustaminen ja velvollisuus ylistää erilaisuutta kaikissa kuviteltavissa olevissa muodoissaan, harvat etuoikeutetun liberaalin eliitin ulkopuolella jaksavat moisesta masokismista innostua.
Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2016 Hillary Clinton nosti identiteettipolitiikan kampanjansa kärkeen.
– Hyvien asioiden puolustaminen karkasi laukalle viimeistään siinä vaiheessa, kun hän syytti kilpailijansa Donald Trumpin kannattajia rasismista, seksismistä sekä homofobiasta, Jokisipilä kirjoittaa.
– On vaikeaa nähdä, miten Clinton olisi voinut tehdä pahemman karhunpalveluksen ajamilleen asioille.
SUOMEN UUTISET
Miksi Taru sormusten herrasta -kertomuksessa ei ole vanhoja naisia?
Toisen maailmansodan jälkeinen ikäluokka on eläköitymässä. Varsinkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa työskentelee yhä enemmän yli 60-vuotiaita, sillä eläköitymisikä on noussut sekä vanhenevien ikäluokkien terveydentila parantunut.
Vaikka monet vanhenevan työvoiman kyky- ja osaamiserot verrattuna nuoriin on todettu pieniksi, edelleen ikääntymiseen suhtaudutaan kielteisesti ja siihen liitetään käsityksiä kustannusvaikutuksista, hitaudesta, muutosvastaisuudesta ja luovuuden puutteesta.
Professori Iiris Aaltio Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta hakee tuoreessa kansainvälisessä kirjassa Ageing, Organisation and management: Constructive Discourses and Critical Perspectives näihin kysymyksiin oikeita vastauksia.
– Ikä ja ikääntyminen ovat paitsi kronologinen, numeropohjainen asiantila, myös diskursiivinen, kulttuurinen ja myyttinen kokonaisuus. Ikä muodostuu paitsi ikävuosista, myös niistä kulttuurisista merkityksistä, joita sille annetaan organisaatioissa ja joita henkilö itse sille antaa, Aaltio määrittelee.
Aaltio käsittelee teemaa kirjassa muun juassa pohtimalla ikääntyvien naisten puuttumista Tolkienin Taru sormusten herrasta -kertomuksessa.
Stockmann poisti rasistiseksi teilatun tiernapoikavideon someraivon johdosta – kansanedustajat jyrähtivät: "Noloa"
Stockmann päätti poistaa Facebookissa julkaisemansa tiernapoikavideon, kun videosta ja siinä esiintyvästä Murjaanien kuninkaasta nousi kohu. Stockmannin päätöstä on sittemmin kritisoitu laajalti.
Kriitikkojen kuoroon liittyi myös kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman, joka kertoo esiintyneensä itsekin kymmeniä kertoja tiernapoikana kuningas Herodeksen roolissa.
Stockmannin työntekijöiden tiernapoikaesityksestä kuvattu video ehti olla julki neljä päivää, kunnes se poistettiin sosiaalisesta mediasta 23. joulukuuta. Video sai osakseen voimakasta kritiikkiä, sillä Murjaanien kuningasta esittänyt työntekijä esiintyi kasvot mustaksi maalattuna.
Stockmannin päätös ei kuitenkaan miellyttänyt kaikkia, ja asiasta on käyty kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan. Osa Twitter-käyttäjistä pitää videon poistamista tiernapoikaperinteen vastaisena.
Videon poistopäätöstä kritisoi myös kansanedustaja Wille Rydman (kok.), joka ihmettelee Stockmannin toimintaa Facebook-päivityksessään.
– Nyt joku elämäntapaloukkaantuja alkoi vinkua tiernapojista ja Stockmann hätäpäissään rupesi hyppimään vinkumisen tahtiin. Noloa Stockmannilta, Rydman kirjoittaa.
– Erityisesti moniarvoisessa yhteiskunnassa kannattaa katsoa lähinnä peiliin, jos tämän tästä löytää herneenpalkoja nenästään, hän jatkaa.
Rydman lauloi Herodeksen roolin
Aikoinaan Cantores Minores -poikakuorossa laulanut Rydman kertoo esiintyneensä kymmeniä kertoja tiernapoikana Herodeksen roolissa. Neljän pojan porukka saatiin yläasteella helposti kasaan, kun luokalla oli muitakin Cantores Minoreksen kasvatteja.
Vuonna 2000 pojat esiintyivät vielä yksiäänisesti.
– Se oli sen verran hauska kokemus, että päätimme tehdä vähän ammattimaisemmin seuraavana vuonna, jolloin olimme 9-luokkalaisia.
– Minulla oli äänenmurros jo takana, osalla kesken ja osalla edessä, joten se mahdollisti hieman laajemman neliäänisen sovituksen, jonka kirjoitin meidän kvartetillemme.
Pojat kiersivät esiintymässä erilaisissa tilaisuuksissa usean vuoden ajan. Vielä vuonna 2003 keikkoja oli parisenkymmentä, sen jälkeen he tekivät satunnaisia esityksiä.
– Me esiinnyimme vaikka missä: ministeriöissä, vanhainkodeissa ja yksityistilaisuuksissa. Aika nopeasti meitä alettiin pyytää moniin paikkoihin, eli ilmeisesti esitys oli aika suosittu.
Herodes on tarinan "pahis"
Rydmanin mukaan kukaan ei tuolloin kyseenalaistanut Murjaanien kuninkaan roolia.
– En muista, että siitä olisi ollut Suomessa keskustelua koskaan ennen, ja miksi oikeastaan olisikaan. Siinä tarinassahan Herodes on se paha styränki ja Murjaanien kuningashan on siinä koko lailla viattomassa roolissa.
Vaikka Rydman otti Facebookissa kovasanaisesti kantaa Stockmannin videosta nousseeseen keskusteluun, hän kertoo suhtautuvansa kohuun lähinnä huvittuneesti.
– Kaikenlaisista asioista sitä keksivät ihmiset herneitä nenäänsä vedellä, hän sanoo.
– Ihmisillä toivoisi olevan vähän suurempaa toleranssia erilaisten ilmiöiden suhteen, eikä ehkä kannattaisi olla niin häthätään loukkaantumassa milloin mistäkin eteen tulevasta ilmiöstä.
Räsänen ja Huhtasaari puolustavat perinteitä
Myös kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) ottaa Twitterissä voimakkaasti kantaa tiernapoikaperinteen puolesta. Hän muistuttaa Rydmanin tavoin, että Murjaanien kuningas on tarinassa nimenomaan sympaattinen hahmo.
Myös kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) kyseenalaistaa kovin sanoin Stockmannin päätöksen poistaa video ja pitää sitä "idiotismille alistumisena".
Minusta kuplien välissä on tilaa, koska itseä inhottaa sekä alt-right että feminismi. Itse asiassa feminismi ja rasismi ovat sukulaisaatteet ja oikella on oikeasti vastemielistä rasismia kuten vasemmalla on vastenmielistä seksismiä. Olenkin usein pohdiskellut kumpaa inhoan enemmän. Ainakin feminismi eli siis miehiin kohdistuva seksismi on vaarallisempaa - ja henkilökohtaisempaa.
Urheilu on jo fysiologisesti miesten maailma, jossa puhe tasa-arvosta tai tasavertaisuudesta on turhaa
Parhaat mies- ja naisurheiljat tulisi nimetä omille listoilleen.
YLE URHEILUN asiantuntijaryhmä on valinnut sata kaikkien aikojen suomalaisurheilijaa. Naisia listalla on peräti 27.
Ylen asiantuntijaryhmän kuudesta jäsenestä kolme oli naisia, mikä osaltaan vääristi lopputulosta. Mielestäni oikea naisten osuus parhaiden urheilijoiden listalla olisi korkeintaan kymmenen.
Väistämättä syntyy kuva, että näinä aikoina, jolloin naisurheilun ”väheksynnän” valittajat nostavat päätään, naisia väännettiin listalle väkisin, ettei syytettäisi syrjinnästä.
Urheilu on jo fysiologisesti miesten maailma, jossa puhe tasa-arvosta tai tasavertaisuudesta on turhaa. Esimerkiksi naisjalkapalloilijat vaativat lisää rahaa ja arvostusta mutta ristiriitaisesti toteavat samalla, ettei naisia voi verrata miehiin.
Miehet harrastavat urheilua ylivoimaisesti enemmän. Naisten on helpompi päästä huipulle. Siksi miesten saavutukset ovat arvokkaampia – ja ne ovat sitä myös absoluuttisen paremmuuden takia.
Jos ja kun naisia ja miehiä ei voi verrata, miksei valita sataa parasta mies- ja naisurheilijaa erikseen?
Hannu Eklund
Kotka
Varusmiespalveluksen aloitusajat hankaloittavat kesätöitä ja opintoja – Asiaa selvitettiin, mutta ongelma pysyy
Nykyisellään armeijan voi aloittaa joko tammi- tai heinäkuussa. Monen kohdalla se tarkoittaa silppua kesätöihin ja opiskeluun. Asiaa selvitettiin, mutta lopputuloksena mikään ei muutu.
”Viiden vaihtoehtoisen saapumiseräratkaisun vertailussa tarkoituksenmukaiseksi osoittautui nykyinen malli, jossa palvelukseen astuminen tapahtuu tammi- ja heinäkuussa”, puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg ja puolustusministeri Jussi Niinistö kirjoittavat Ruotuväki-lehden kolumnissaan.
Selvityksessä tarkasteltiin mahdollisuuksia järjestää uudelleen varusmiespalveluksen aloitusajankohtia ja lisätä saapumiserien vuosittaista määrää. Aloitusaikoihin liittyvät ongelmat ovat puhuttaneet ennenkin. Opetusalan ammattijärjestö OAJ halusi herättää aiheesta keskustelua jo viime vuonna.
Nykyisten aloitusaikojen takia monen varusmiehen kesätöistä tai opinnoista tulee silppua. Siksi Lindbergin ja Niinistön näkemys ei tyydytä kaikkia.
Mikä nykyisissä aloitusajoissa sakkaa?
Otetaan esimerkki.
Marko astuu armeijan harmaisiin heinäkuussa. Hänen on vaikea saada alkukesälle töitä, koska intti katkaisee kesän. Työnantaja palkkaa mieluummin Pekan, joka pystyy työskentelemään koko kesän ajan.
Suoraan lukiosta armeijaan mennyt Marko palvelee puoli vuotta ja kotiutuu joulukuussa. Hän haaveilee korkeakouluopinnoista, mutta pääsykoemateriaalit julkistetaan vasta maaliskuussa. Seuraa kahden kuukauden pakollinen tauko.
Tilanne ei muuttuisi paljoakaan, vaikka Marko palvelisi vuoden ja hänellä olisi jatko-opiskelupaikka jo ennen armeijan aloittamista. Tällöin Marko kotiutuisi kesäkuussa ja korkeakouluopinnot alkaisivat syyskuussa. Kesätöitä olisi silloinkin vaikea saada katkonaisen kesän takia.
Niin tai näin, Markolla on ennen ja jälkeen varumiespalvelusta edessään kahden kuukauden kompastuskivi. Siksi Varusmiesliitto haluaisi muuttaa palvelukseenastumispäiviä.
Varusmiesliitto: Armeijaan maalis- tai syyskuussa
”Varusmiesliitto kannattaa sitä, että pidetään kaksi saapumiserää niin kuin vanhassakin mallissa, mutta palvelukseenastumisajankohtia tulisi siirtää kahdella kuukaudella eteenpäin”, Varusmiesliiton puheenjohtaja Juuso Kurttila sanoo Seuralle.
Vuosi sitten liitto julkaisi kannanoton, jossa se ehdotti, että palvelukseen astuttaisiin joko maaliskuun tai syyskuun alussa. Silloin kotiutuminen tapahtuisi joko elo- tai helmikuussa. Liiton mukaan siirto helpottaisi varusmiesten kiinnittymistä opiskelu- ja työelämään ja näin pidentäisi nuorten työuria.
”Silloin kotiuduttaisiin joko pääsykokeiden äärelle tai suoraan sinne opiskelupaikkaan. Se olisi koko kuvion kannalta parempi”, Kurttila sanoo.
Taustalla on myös huoli varusmiesten toimeentulosta. Varusmiesliitto kysyi hiljattain entisiltä varusmiehiltä vinkkejä uusia alokkaita varten.
”Niissä toistui se, että ennen armeijaa kannattaisi olla vähän pesämunaa. Se on huolestuttavaa. Varusmiesten toimeentulo on jo nyt aika huonolla tolalla ja sitä heikennetään entisestään, kun kesätöitä ei pysty tekemään koko kesää.”
Jussi Niinistö kuittasi Varusmiesliiton kannaoton ehdottamalla, että palvelukseen voisi astua neljä kertaa vuodessa. Varusmiesliitto ei lämmennyt ehdotukselle.
Vuosi sitten käyty keskustelu johti lopulta palvelukseenasutumisaikojen muutosta koskevan selvityksen tekemiseen.
Selvitys luovutettiin Niinistölle lokakuussa ja siinä tarkasteltiin yhteensä viiden eri mallin toimivuutta. Yksi tarkastelluista malleista oli nykyinen malli, yksi Varusmiesliiton esitys myöhennetystä, kahden saapumiserän mallista.
Väyrynen kutsuisi poikia pojiksi ja tyttöjä tytöiksi, Haavisto puolustaa sukupuolitietoista opetusta
Kysymys sukupuolineutraalista puhuttelusta jakoi presidenttiehdokkaita jyrkästi.
Iltalehti kysyi presidenttiehdokkailta, olisiko suotavaa, että kouluissa puhuteltaisiin lapsia sukupuolineutraalisti eikä tyttöinä ja poikina.
Kysymys jakoi jyrkästi ehdokkaita: selkeimmän kannan ottivat Iltalehden vaalikoneessa vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen, vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto, perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari sekä valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Paavo Väyrynen.
Kyllönen ja Haavisto ilmoittivat olevansa täysin samaa mieltä väitteen kanssa, kun taas Huhtasaari ja Väyrynen tyrmäsivät ajatuksen sukupuolineutraalista puhuttelusta täysin.
- Meidän tulisi tukea lasten ja nuorten sukupuoli-identiteettiä, eikä hämmentää sitä, Huhtasaari vastasi.
- Poikien tulee olla poikia ja tyttöjen tyttöjä, Väyrynen ilmoitti.
"Tytöistä voi tulla hyviä lentokapteeneja"
Kyllösen mielestä lapsia tulisi lähtökohtaisesti puhutella nimillä ja jokainen tulisi kohdata yksilönä. Haavisto puolusti sukupuolitietoista opetusta ja sanoi, että lapsille ei pitäisi lastata liikaa sukupuoleen kohdistuvia odotuksia.
- Tytöistä voi tulla hyviä lentokapteeneja ja pojista hyviä sairaanhoitajia - ja on tullutkin. Pojat voivat tarttua kutimiin ja tytöt heiluttaa sahaa tai höylää, eikä siinä minun mielestäni ole mitään ihmeellistä, Haavisto vastasi.
Myös SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen puolsi sukupuolineutraalia puhuttelua.
- Koululla on valtava merkitys sille, millaisia rooliodotuksia tytöille ja pojille syntyy. Mitä vähemmän ahtaita, sukupuoleen perustuvia odotuksia luodaan, sen parempi.
Niinistöltä diplomaattinen vastaus
Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen oli väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä.
- On tilanteita, joissa tytöt ovat tyttöjä ja pojat ovat poikia. Etupäässä jokaista pitää puhutella omalla nimellään, Vanhanen linjasi.
Istuva tasavallan presidentti, valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö oli väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä ja antoi diplomaattisen perustelun.
- Toivoisin, että lapsia puhuteltaisiin lähtökohtaisesti heidän omilla nimillään, mutta kyllä tietysti tyttöjä voi kutsua tytöiksi ja poikia pojiksi.
RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds ei ottanut asiaan kantaa, vaan tyytyi toteamaan, että hän jättäisi asian jokaisen kodin ja opettajan harkintaa
Henna Kalinaista epäillään törkeästä pahoinpitelystä – uhrina mieshenkilö
Nyt rakkaudestaan kertoo Marja, 70, joka meni naimisiin 30 vuotta nuoremman gambialaisen Dodon kanssa - ”En ollut harrastanut seksiä kuuteen vuoteen enkä uskonut, että enää rakastuisin”
Dodo kutsuu Marjaa ”Allahin lahjaksi”.
Ruotsalaislehti Expressen kertoi muutama päivä sitten suomalaisesta Mairesta, 73, joka oli löytänyt rakkauden gambialaisesta Laminista, 34. Nyt lehti on haastattelut suomalaista Marjaa, jolla on myös itseään huomattavasti nuorempi gambialainen miesytävä.
Marja meni naimisiin itseään 30 vuotta nuoremman Dodon kanssa kaksi vuotta sitten. He tapasivat vain viikko ennen häitä Dodon omistamassa gambialaisessa ravintolassa Kartongissa.
Pikaista naimisiinmenoa toivoi ennen kaikkea sulhasen äiti. Tuleva anoppi vaati, että he menisivät naimisiin, jotta voisivat muuttaa saman tien yhteen.
Kustantaa Dodon elämisen
Marja kertoo, ettei Dodo ole onnenonkija eikä edes kovin kokenut rakastaja. Ennen Marjan tapaamista mies oli omistautunut lähinnä työnteolle. Nyt pariskunta työskentelee yhdessä, sillä Marja on mukana aviomiehensä liiketoiminnassa. He aikovat laajentaa ravintolabisneksestä hotelleihin.
Expressen tiedustelee Marjalta suoraan, millainen hänen miehensä taloudellinen tilanne on. Marja kertoo, että pariskunta elää tällä hetkellä hänen rahoillaan. Marja maksaa Dodon lisäksi myös Dodon perheen menot eläkkeestään ja säästöistään.
- Maksan Dodon, hänen äitinsä, siskonsa ja siskon kahden lapsen ruuat ja puhelinlaskut, Marja kertoo.
Hän tiedostaa, että puolisot ovat keskenään hyvin epätasa-arvoisessa taloudellisessa asemassa. Marjan mukaan hänen Dodolle ja tämän perheelle lahjoittamat rahat ovat kuitenkin investointia myös Dodon yritykseen. Nuorena Marja antoi rahaa Punaiselle Ristille, nyt hän auttaa kehitysmaassa eri tavalla.
Pelko sukupuolitaudeista
30 vuoden ikäeroon Marjalla on selvä kanta. Hän ihmettelee, miksi asiaa ihmetellään silloin kun kyseessä on nuorempi mies ja vanhempi nainen. Jos sukupuolet olisivat toisinpäin, suhde ei herättäisi lainkaan yhtä paljoa ihmettelyä.
Dodo ei halua edes keskustella ikäerosta. Hänen mielestään he ovat Marjan kanssa "sielunkumppaneita". Dodo kutsuu Marjaa myös "Allahin lahjaksi".
Marja tuntee itsensä kauniiksi Dodon seurassa. Myös miehen ystävät ovat kehuneet Marjaa nuoren näköiseksi. Hän myöntää myös, että on aina ollut kiinnostunut itseään nuoremmista miehistä.
Eniten Marjaa uudessa suhteessa huolestuttivat sukupuolitaudit, erityisesti hiv, joten hän käy testeissä joka kuukausi. Marjan mukaan Dodo oli ennen hänen tapaamistaan seksuaalisesti niin kokematon, ettei taudeista ole suurta vaaraa.
Kaukana tasa-arvosta
Kun Marja tapasi Dodon, ystävät ja läheiset epäilivät, että mies yrittäisi päästä Eurooppaan Marjan siivellä. Marja kuitenkin vakuuttaa, ettei Dodo halua muuttaa Gambiasta mihinkään. Siellä on hänen sukunsa ja poikansa aiemmasta suhteesta. Myös oma ravintola pitää Dodon tiiviisti Gambiassa.
Gambian ja Suomen kulttuurit eroavat merkittävästi toisistaan. Esimerkiksi naisten sukupuolielinten silpominen saa Marjan kiihtymään. Marja pitää itseään feministinä. Siksi rakastuminen gambialaiseen mieheen järkytti häntä itseäänkin.
- En ollut harrastanut kuuteen vuoteen seksiä enkä ajatellut, että enää rakastuisin tai voisin asua maassa, jossa naisilla tehdään ympärileikkauksia.
Toisin kuitenkin kävi. Ennen Dodon tapaamista Marja sai vihiä tulevasta. Hän nimittäin tapasi Balilla ennustajan, joka kertoi Marjan tapaavan yhtäkkiä Gambiassa miehen, joka muuttaisi hänen elämänsä.
Lapsiasiavaltuutettu lyttää Stockmannin Tiernapoika-hyllytyksen - ”Pian emme saa esittää joululauluja”
Tavarataloketju Stockmannin päätös poistaa henkilökunnan Tiernapoika-esitys sosiaalisesta mediasta joulun alla jakaa voimakkaasti mielipiteitä.
Tavarataloketju Stockmann julkaisi joulun alla sosiaalisessa mediassaan videon, jossa osa tavaratalon henkilökunnasta esiintyy tiernapoikina. Video ehti olla julki neljä päivää ennen kuin se poistettiin 23. joulukuuta. Video sai kritiikkiä, koska videolla yksi henkilöistä esiintyi kasvot mustaksi maalattuna.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila arvostelee voimakkaasti Stockmannin päätöstä. Hän ihmetteli yhtiön reaktiota Facebook-seinällään torstaina.
- Tässä sitä ollaan, kun perussivistys on liike-elämän johdonkin tasolla hataraa kuin loskalumi.
Iltalehden tavoittama Kurttila toivoo perusteellista keskustelua perinteistä ja kulttuuriarvoista.
- Tämä oli sivistymätön päätös, Kurttila sanoo.
- Jos suuri yhteisö reaktioiden perusteella kieltää tällaiset, niin pian julkisissa tiloissa emme saa esittää joululauluja. Se on yhtä vaarallista tai loukkaavaa jollekin.
Stockmannin henkilöstö esitti perinteistä Tiernapoika-joulunäytelmää jouluviikolla. Stockmann ilmoitti viime lauantaina poistaneensa videon ja pahoitteli tapahtumaa.
- Tällainen vähemmistödiktatuuri köyhdyttää kulttuurin, Kurttila pelkää.
Hän näkee Stockmannin reaktiossa epävarmuutta, joka liittyy nuoreen, monikulttuuriseen yhteiskuntaan.
- Heikko itsetunto näkyy vahvasti. Ei uskalleta kunnioittaa omia perinteitä, joita on syytä ylläpitää.
- Tietämättömyys tai ymmärtämättömyys ei voi kieltää koko kulttuuria.
Kurttila muistelee omaa nuoruuttaan tiernapoikana Oulussa ja Joensuussa.
- Lauloin Oulussa Ynnin pojissa, eikö kukaan ajatellut, että tätä kohdistetaan jotakin vastaan.
Väärä signaali nuorille
Kurttilaa huolestuttaa, millaisen kuvan lapset ja nuoret saavat kulttuurista ja perinteistä.
- Lapsille ei pidä luoda epävarmuutta omasta kulttuurista.
Kurttila pelkää, että perinteiden ympärillä vellovat kohut voivat vieraannuttaa lapset ja nuoret.
- Parempi olla tekemättä mitään, ettei vain kukaan loukkaannu. [Se on] Vaarallinen tie ja rikkoo kulttuurisia arvoja.
- Syntyy uusavuton sukupolvi, jonka kulttuurinen lukutaito on nolla.
Oulun yliopiston rasismitutkija, professori Vesa Puuronen vertaa Tiernapoikia takavuosien keskusteluun neekeri-sanan käytöstä.
- Kun meille alkoi tulla muualta ihmisiä, ja he kokivat sen loukkaavaksi, sanan käytöstä luovuttiin, Puuronen totesi Ilta-Sanomille torstaina.
Kurttilan mielestä perinteitä ei pidä viedä kellareihin vähemmistön vuoksi.
- Näin ei myöskään opita mitään toisista kulttuureista.
”Palautteissa viitattiin Ylen uutiseen”
Stockmannin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen kommentoi some-kohua Kurttilan Facebook-seinällä torstaina. Hän kehuu tiernapoika-perinnettä kauniiksi, mutta nyky-yhteiskuntaa ahtaaksi.
- Neutraaliksi tai iloiseksi aiottu someteko onkin jonkun näkökulmasta ilkeä. Sitten kun yritimme peruuttaa ja toimia ei-ilkeästi, sekin katsotaan loukkaavaksi vuorostaan toisten taholta.
Stockmannin viestintäjohtajan Nora Malinin mukaan yhtiö poisti videon sosiaalisesta mediasta asiakaspalautteiden ja Ylen blackface-uutisen vuoksi.
- Arvio tehtiin siinä vaiheessa palautteen perusteella. Ei meillä ole mitään jouluperinteitä vastaan. Palautteissa viitattiin myös Ylen blackface-uutiseen.
- Murjaanien kuninkaan naaman maalaaminen mustaksi oli se ongelma.
Malin arvioi, että kohulta olisi vältytty, jos murjaanien kuningasta olisi esittänyt tummaihoinen henkilö.
- Saatamme esittää Tiernapoikia jatkossakin, mutta kyse on esitystavasta.
Yle kertoi viime viikolla Tiernapoikien murjaanin olevan osa alentavaa ja rasistista blackface-perinnettä. Tiernapoika-perinne rinnastetaan myös Hollannin siirtomaa-ajoilta kumpuavaan Musta Pekka- eli Zwarte Piet-traditioon.
Jeesuksesta tehtiin sukupuoleton, kansa raivostui – nyt Ruotsin kirkko pahoittelee rohkeuttaan
Västeråsin tuomiorovastin mukaan kirkko halusi osoittaa, että Jeesukseen voi viitata myös muilla ilmaisuilla. Lehti-ilmoituksen tarkoitus oli kutsua väkeä joulujumalanpalvelukseen.
Maailmalla tasa-arvostaan tunnetussa Ruotsissakin tuli mitta täyteen, kun Västeråsin kirkko vihjasi Jeesuksen olevan sukupuoleton.
Joulupäivänä Keski-Ruotsissa sijaitsevan kunnan kirkko julkaisi paikallislehti Västerås Tidningissä jumalanpalveluskutsun, jonka se on jälkikäteen arvellut olleen liian rohkea. Ilmoitus alkoi tarinallisesti.
– Tervetuloa Jeesus! Joulupäivänä 25. joulukuuta syntyi Jeesus, kauan odotettu lapsi. Hän syntyi, kun onnelliset vanhemmat Maria ja Joosef olivat matkaamassa jalan.
Suomalaisen silmään lauseesta ei löydy mitään erityisen hätkähdyttävää. Ruotsissa kohun kuitenkin aiheutti ilmoituksessa käytetty hän-pronomini, joka oli muodossa hen. Ruotsin kielessä miehestä käytetään sanaa han ja naisesta hon. Viime vuosina kuitenkin sukupuolineutraalin hen-pronominin käyttö on ollut yleistymässä, ja nyt myös kirkko päätti soveltaa tätä sanaa viitatessaan Jeesukseen.
Hen-pronominia voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun puheena olevan henkilön sukupuolta ei haluta korostaa tai sitä ei pidetä olennaisena kyseisessä asiayhteydessä. Ruotsin akatemian sanakirjassa hen-pronomini oli ensimmäistä kertaa vuoden 2015 painoksessa.
Sanavalinta kuitenkin herätti runsaasti närää valtakunnan laajuisesti. Västeråsin kirkon tuomiorovasti Susann Senter kertoi Aftonbladetille, että ihmisten reaktiot ovat vaihdelleet laidasta laitaan.
– Minulle Jeesus oli mies omana elinaikanaan. Mutta se Jeesus, josta kirkko puhuu tänä päivänä on jotain paljon suurempaa, Senter perusteli eilen. Sanavalinta oli hänen mukaansa etukäteen tarkkaan harkittu. Västeråsin kirkko on aiemmin ollut aktiivinen sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä.
– Olemme tulleet tietoisiksi, kuinka helposti kooditamme toisiamme, joten ajattelimme olla hieman rohkeita ja olla sukupuolittamatta Jeesusta, Senter kertoi SVT:lle eilen.
Västeråsin kirkon Facebook-sivulla syntyi myrskyisä keskustelu hen-pronominin käytöstä. Monissa kirjoituksissa ihmeteltiin sanavalintaa ja kirkolta penättiin parempia perusteluja. Useat uhosivat eroavansa kirkosta.
Kirkko päätyi lopulta pahoittelemaan ilmoitustaan.
– Syntymäilmoituksen tarkoitus oli kutsua väkeä erääseen joulun jumalanpalveluksista. Jos joku loukkaantui muotoilustamme, se ei ollut tarkoituksemme, Senter kirjoitti eilen tiedotteessa.
– Haluamme vain osoittaa, että on olemassa myös muita, eri perspektiivejä tarjoavia ilmaisuja, Senter jatkoi ja kannusti yhä muita käyttämään hen-pronominia niin halutessaan.
SVT:n kyselyssä perjantai-iltapäivään mennessä noin 81 prosenttia vastaajista kannattaa maskuliinisen han-pronominin käyttöä. Sukupuolineutraalia pronominia kannattaa 11 prosenttia ja feminiinistä hon-pronominia kolme prosenttia. Viisi prosenttia vastaajista ei osaa vastata.
Treffaaminen siirtyi nettiin, deiteistä on tullut arkipäiväisiä ja jopa viihdettä - lue kolmen pohjoiskarjalaisen parin tarina
Nettideittipalvelun tarjoajista viisi vuotta sitten perustettu Tinder on yksi suosituimmista. Nykypäivän nettitreffeistä on tehty jo ainakin pari opinnäytetyötä, toinen Jyväskylän yliopistossa ja toinen Laurea-ammattikorkeakoulussa.
Tinderin huippuvuotena pidetään vuotta 2014, jolloin aktiivisia käyttäjiä oli 102 000. Miehiä heistä oli 59 000 ja naisia 43 000. Eniten Tinderiä hyödynsivät parikymppiset. Sinkkuja heistä oli 81 prosenttia, seurustelevia 14 prosenttia ja naimisissa olevia 5 prosenttia.
Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen lopputyössä Juuso Puranen analysoi 15 Tinder-käyttäjän kokemuksia. Haastattelujen mukaan Tinderissä korostuvat niin pelimäisyys kuin myös se, että osa testaa sen avulla ”markkina-arvoaan”.
Kuitenkin moni oli alun ennakkoluuloisuudesta huolimatta lopulta löytänyt palvelun kautta elämänkumppanin. Puranen käyttää termejä online- ja offline-identiteetit siitä, miten kukin rakentaa haluttavaa kuvaa itsestään.
Ammattikorkeakoulutyössään opiskelija Sonja Åkerblom puolestaan päätyi termeihin ”ideaali minä” ja ”aito minä”. Hän haastatteli Tinderiä käyttäviä nuoria naisia.
Haastatellut vertasivat sosiaalista mediaa työhaastatteluun, jossa itsestä annetaan kuva ”iloisena, avoimena ja ulospäinsuuntautuneena kauhean positiivisesti kaikkeen suhtautuvana”.
Ensimmäiset nettideittailusovellukset tulivat 1900-luvun lopussa, esimerkiksi City-lehden Deitti.net ja Suomi24.fi-sivusto. Silloin niitä pidettiin Åkerblomin mukaan säälittävinä.
Nykyisin Tinderin käytöstä puhutaan avoimesti, ja nettideittailua pidetään aitona, huolettomana seikkailuna, kevyenä uusien ihmisten tapaamisena mutta myös välineenä, joka tekee ihmissuhteista aiempaa kertakäyttöisempiä.
”Deittailu nyt koetaan myös nopeammaksi ja vapaamielisemmäksi”, Åkerblom vertaa treffejä viiden vuoden takaiseen aikaan.
– Missä muualla ihmiset muka voisivat tavata kuin netissä, moni kysyy.
Tinderin rinnalla deittailusovelluksia ovat Zoosk, Badoo, Hot Or Not, JAUMO flirttichatti, OkCubid Dating, Hinge, Happn.
Negatiivisina puolina käyttäjät pitävät liukuhihnamaisuutta: treffejä saatetaan sopia useammat yhden viikon ajalle. Myös jatkuvasti paremman ja paremman hamuamista pidettiin tavallisena.
”Jos ei heti synkkaa, niin on todella helppo unmatchata ja ottaa seuraava jonosta”, 24-vuotias nainen kirjoitti.
”Lopulta onkin monta keskustelua vireillä enkä muista kuka teki mitä ja sit saattaakin mennä kaikki puihin”, kirjoitti 23-vuotias Tinder-käyttäjä.
Expressen: 30 vuotta nuoremman miehen perässä muuttanut suomalainen Marja, 70, kuvailee Gambiaa naisten ”seksitaivaaksi” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat
Kommentti: Presidenttiehdokas Tuula Haatainen haluaa tuoda feministisen ulkopolitiikan Suomeen – demareihin iski Ruotsi-sokeus
Kaikki Ruotsista lainattu ei muutu kullaksi Suomessa ja sen saa Tuula Haataisenkin kampanja huomata, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan uutistuottaja Hanna Vesala.
Iskikö Tuula Haataisen kampanjaan ja demareihin Ruotsi-sokeus? Ajatukselta ei voi välttyä, kun seuraa Haataisen puheenvuoroja, joissa vilahtelevat tämän tästä sikäläisen demariulkoministeri Margot Wallströmin lempiajatukset.
Ruotsin demarihallitus on harjoittanut vuodesta 2015 lähtien feminististä ulkopolitiikkaa. Nyt Haatainen haluaa juurruttaa sen presidentinvaalikampanjassaan Suomeen. Haataisen käsikirjoituksessa feministinen ulkopolitiikka kirjattaisiin Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan, vietäisiin EU:hun ja otettaisiin Suomen johtotähdeksi YK:ssa.
Itse konseptissa ei ole mitään vikaa. Päinvastoin. Feministisen ulkopolitiikan harjoittaminen on ylevä ja tarpeellinen tavoite. Sen tarkoituksena on Haataisen sanoin ”analysoida ja haastaa järjestelmällisesti rakenteita, jotka estävät ihmisoikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen”.
Ongelma on se, että itse termin myyminen suomalaisille massoille on nykyisessä turvallisuustilanteessa vähintäänkin haasteellista ellei jopa toivotonta.
Vaikka Haataisen mukaan Venäjä ei nouse erityisesti esiin kampanjatilaisuuksissa, on monen äänestäjän katse kiinni kotinurkilla Itämeren kiristyneessä turvallisuustilanteessa ja Vladimir Putinin pullistelevassa Venäjässä. Kannatuskyselyiden valossa, suomalaiset haluavat jatkuvuutta ja turvallisuutta nyt, heti! Ensimmäisenä äänestäjien mielessä ei siten ole rakenteiden tarkastelu.
...liian ruotsalaista
Termi tuntuu taatusti suomalaisten markettien parkkipaikoilla ja huoltoasemien kahviparlamenteissa myös yksinkertaisesti...no, liian ruotsalaiselta. Kysykää vaikka ulkoministeri Timo Soinilta (sin), jolla Wallströmin ahkerasti ja kuuluvasti markkinoima termi nostattaa yhä toistuvasti vienon hymyn huulille.
Myyntihommaa ei helpota, että Suomelle valitaan nyt presidenttiä ja armeijan ylipäällikköä, ei uutta sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajaa. Kaikki Ruotsista lainattu ei muutu automaattisesti Suomessa kullaksi. Ruotsilla on erilainen geopoliittinen asema ja entisen suurvallan mentaliteetti.
Haataisellakaan ei ainakaan ensimmäisestä tunnu olevan mitään harhakuvitelmia. Hän olisi presidenttinä pitänyt yllä dialogia Venäjän kanssa Krimin anastamisen jälkeenkin. Ruotsalainen aatesisko Wallström sen sijaa veti Venäjän suhteen yhtä Euroopan tiukemmista linjoista, kunnes hiljattain taipui myös lämmittelemään välejä Moskovaan.
Suomalaisille ulko- ja turvallisuuspolitiikka on edelleen enimmäkseen puhetta Natosta, Venäjästä, sotaharjoituksista ja hävittäjähankinnoista. Kahden jälkimmäisen sijasta Haatainen haluaisi puhua globaaleista turvallisuusuhkista, kuten ilmastonmuutoksesta ja eriarvoistumisesta. Aiheista, joista isossa kuvassa riippuu maailman tulevaisuus, mutta kuulijan huomio on vaikea pitää yllä.
Ruotsista Haatainen näyttää ammentaneen myös ydinasekieltosopimuskantaansa. Ruotsi oli hyväksymässä ydinaseet kieltävää sopimusta 122 maan kanssa YK:ssa heinäkuussa. Pian sen jälkeen Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis lähetti pahaenteisen kirjeen: sopimuksen allekirjoittaminen voisi vaikuttaa heikentävästi puolustusyhteistyöhön Ruotsin kanssa. Mikään ydinase- tai Nato-maa ei aio allekirjoittaa sopimusta.
Haatainen puolestaan kuuluu niihin suomalaisiin oppositiopoliitikkoihin, jotka ovat katsoneet, että Suomen olisi pitänyt olla hyväksymässä sopimusta. Suomi ei kuitenkaan edes osallistunut siitä käytyihin neuvotteluihin. Taustalla oli ajatus siitä, että ydinvarustelua voidaan hillitä järkevämmin ydinsulkusopimuksella, johon myös ydinasevallat ovat sitoutuneet.
Valtakunnansovittelijatar lomaili jo toistamiseen kesken kuuman työriidan
Lääkäri määräsi naiselle masennuksen hoidoksi orgasmeja - vaikutus yllätti täysin
Kolmen lapsen äidille lääkärin määräämä seksi auttoi mielialaan ja bonuksena tuli vielä huima parannus parisuhteen tyydyttävyyteen.
Lääkäri määräsi naiselle lääkityksen sekä suositteli vähemmän alkoholia, mutta lisää liikuntaa ja lisää seksiä.
Nainen yllättyi, miten suuri vaikutus tällä kaikella oli mielialaan ja parisuhteeseen.
Seksissä kehittyvä hormonicocktail voi vähentää ahdistusta ja masennusta.
Tämä kommentti oli kyllä paras. Miltäs kuulostaisi jos Thaimaan matkustaja Pekka sanoisi: Nuorena annoin rahaa Punaiselle ristille, mutta nyt autan köyhempää maata naimalla siellä huoria...
Nyt rakkaudestaan kertoo Marja, 70, joka meni naimisiin 30 vuotta nuoremman gambialaisen Dodon kanssa - ”En ollut harrastanut seksiä kuuteen vuoteen enkä uskonut, että enää rakastuisin”
Nuorena Marja antoi rahaa Punaiselle Ristille, nyt hän auttaa kehitysmaassa eri tavalla
Amerikkalaisnainen järjesti deittikumppanilleen raivopäisen shown - tuhosi Andy Warholin tauluja yli 800 000 euron arvosta, paiskoi patsaita ympäri huonetta
29-vuotiaan naisen ja 49-vuotiaan lakimiehen treffit eivät menneet ihan putkeen Houstonissa Yhdysvalloissa. Nainen suuttui deittikumppanilleen niin paljon, että tuhosi tämän arvotauluja satojentuhansien eurojen arvosta. Taulut oli maalannut maailmankuulu taiteilija Andy Warhol. Nainen repi tauluja alas seinältä ja läikytti niihin punaviiniä.
Syy naisen päihtymistilaan oli se, että hän myrkytti treffeillä itseään monin eri tavoin. Kun parivaljakko saapui miehen kotiin, mies tilasi naiselle taksin. Nainen ei halunnut lähteä, joten hän piiloutui miehen kotiin. Mies kuitenkin yritti tilata naiselle toista taksia, mutta tästä riehaantuneena nainen rupesi tuhoamaan miehen tauluja. Nainen myös rikkoi kaksi miehen arvokasta patsasta heittämällä ne ilmaan.
Warholin taulut olivat kukin yli 400 000 euron arvoisia. Miehen mukaan nainen yritti tuhota myös alkuperäisiä Auguste Renoirin ja Claude Monetin tauluja, muttei onnistunut yrityksessään.
Suomalaisnaisten gambialaisten puolisoiden määrä rajussa kasvussa
Tilastoista selviää, että naiset suosivat huomattavasti miehiä enemmän gambialaisia puolisoita.
Tilastokeskuksen tilastot kertovat, että vuonna 2016 yhteensä 244 suomalaisella naisella oli Gambian kansalainen puolisona. Näistä aviopuolisoita oli peräti 216 ja avopuolisoita vain 28.
Varhaisimpana tilastossa mukana olevana vuonna 2002 vain 64 suomalaisnaisella oli gambialainen puoliso. Näistä 49 oli aviopuolisoita ja 15 avopuolisoita.
Gambialaisten puolisoiden määrä pysytteli kutakuinkin tasaisena vuodet 2002-2007, jonka jälkeen se lähti rajuun kasvuun.
Erityisesti huomio tilastoissa kiinnittyy iäkkäisiin suomalaisnaisiin. Tilastokeskuksen mukaan vielä vuonna 2008 yhdelläkään yli 60-vuotiaalla suomalaisnaisella ei ollut gambialaista puolisoa. Vuonna 2016 gambialaisia puolisoita oli jo 19:llä yli 60-vuotiaalla suomalaisnaisella. Näistä kaikki olivat avioliittoja tai rekisteröityjä parisuhteita.
Sukupuolieroja
Gambialaiset puolisot näyttävät tilastojen mukaan olevan enemmän suomalaisten naisten kuin miesten mieleen. Vuonna 2016 vain 27 suomalaisella miehellä oli nimittäin gambialainen puoliso. Kaikki 27 olivat avioliittoja tai rekisteröityjä parisuhteita.
Vuonna 2002 vain kuudella suomalaisella miehellä oli Gambian kansalainen puolisonaan.
Naissotilaat-sarja seuraa suomalaisia naisia asepalveluksessa - Sikalalomittaja Pirita, 19, ei havittele johtajuutta: ”Selviän varmaan valittamalla”
Ylen uutuusrealityssa seurataan neljän suomalaisen naisen varusmiespalvelusta alusta loppuun asti yhdeksän kuukauden ajan.
Naisten armeija-arkeen keskittyvässä Naissotilaat-sarjassa on kahdeksan osaa.
Kaikki jaksot tulevat Yle Areenaan katsottaviksi 1. tammikuuta 2018.
Sarja nähdään televisiossa TV2:lla maanantaisin klo 21.
Porin prikaatissa Niinisalon varuskunnassa on kuvattu viime vuonna dokumentaarinen sarja naisten arjesta armeijassa. Ohjelma valottaa sitä, millaista vapaaehtoinen asepalvelus on nuorten naisten silmin.
Yhä useampi nainen kiinnostuu vapaaehtoisesta asepalveluksesta ja päätyy suorittamaan sen. Palvelukseen hakeneiden naisten määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 1995 armeijaan haki 793 naista. Vuonna 2017 jo huimat 1100 naista pyrki palvelukseen.
Naisten koulutuksen sisältö on sama kuin miehillä. Naisilla ja miehillä on yhtäläinen mahdollisuus päästä aliupseerikurssille tai reserviupseerikurssille sekä myöhemmin sotilasuralle.
Naisten palvelus järjestetään mahdollisimman pienin erityisjärjestelyin. Varuskunnissa on naisille omat tuvat, mutta leireillä, sotaharjoituksissa ja merivoimien sota-aluksilla ei järjestetä erillismajoitusta. Sotilasvaatetus on pitkälti sama kuin miehillä.
Yksi sarjan seurattavista naisista on sikalassa lomittajana työskentelevä 19-vuotias Pirita Ylermä Sastamalasta. 163-senttinen tehopakkaus kuvailee olevansa pippurinen luonne, jolle riittää useimmissa asioissa keskitason suoritus. Hän ei haaveile armeijassakaan johtajakoulutuksesta.
Pirita uskoo pärjäävänsä asepalveluksessa hyvin, mutta veikkaa, ettei ampuminen ole hänelle ominta alaa.
- Selviän varmaan valittamalla. Jos mua väsyttää, jos mulla menee hermo johkin tai muuten vaan on huono päivä, niin mä valitan niin pienistäkin asioistaki.
Huoltoaseman myyjä Miisa, 21, astelee uutuussarjassa armeijaan - pohtii kuinka ulkonäölle käy intissä ilman ripsienpidennyksiä
Porin prikaatissa Niinisalon varuskunnassa on kuvattu viime vuonna dokumentaarinen sarja naisten arjesta armeijassa. Ohjelma valottaa sitä, millaista vapaaehtoinen asepalvelus on nuorten naisten silmin.
Yhä useampi nainen kiinnostuu vapaaehtoisesta asepalveluksesta ja päätyy suorittamaan sen. Palvelukseen hakeneiden naisten määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 1995 armeijaan haki 793 naista. Vuonna 2017 jo huimat 1100 naista pyrki palvelukseen.
Naisten koulutuksen sisältö on sama kuin miehillä. Naisilla ja miehillä on yhtäläinen mahdollisuus päästä aliupseerikurssille tai reserviupseerikurssille sekä myöhemmin sotilasuralle.
Naisten palvelus järjestetään mahdollisimman pienin erityisjärjestelyin. Varuskunnissa on naisille omat tuvat, mutta leireillä, sotaharjoituksissa ja merivoimien sota-aluksilla ei järjestetä erillismajoitusta. Sotilasvaatetus on pitkälti sama kuin miehillä.
Yksi sarjan seurattavista naisista on 21-vuotias merkonomi, ABC:lla myyjänä työskentelevä tamperelainen Miisa Köykkä. Hän tiesi jo 10-vuotiaana haluavansa armeijaan. Miisan pappa oli kuitenkin sitä mieltä, ettei armeija ole naisten paikka.
Kun Miisa kutsuntojen jälkeen soitti papalleen ja kertoi, että armeijaan meno on nyt tosiasia, oli pappa lopulta hyvin ylpeä.
Miisaa ei pelota armeijassa mikään muu kuin Cooperin juoksutesti, joka sekin on onneksi ohi kahdessatoista minuutissa. Miisan äiti hieman epäilee tyttärensä kykyä saada kaappi järjestykseen. Poikaystävä Dan lupaa olla iltaisin puhelimen päässä tukena, jos Miisalla on asioita sydämellään.
Armeijan leipiin astuessaan Miisa on valmis luopumaan tekoripsistään, sillä hän linjaa ettei hänellä ole silloin varaa huoltaa niitä.
- Et jos mä nyt näytän jonku mielestä tosi hölmöltä siellä ilman meikkiä ja vihreet vaatteet päällä, ni se on sit sen häpee. Et voi voi, tält mä sit näytän.
19-vuotias järjestyksenvalvoja Moona nostaa penkistä 70 kiloa - astelee uutuussarjassa armeijaan: ”Mieluummin mä meen tuolla rintamal ku se, et mä kyhjötän kotona”
Yksi sarjan seurattavista naisista on järjestyksenvalvojana työskentelevä 19-vuotias Moona Kaitonen Turusta. Hän ei vierasta aseeseen tarttumista, mikäli sota iskisi.
- Mä haluun olla valmis puolustaan tätä maata, et jos tulee semmonen tilanne ni mieluummin mä meen tuolla rintamal ku se, et mä kyhjötän kotona ja ihmettelen et mitä tapahtuu seuraavaks, nainen summaa.
Yläasteikäisestä saakka voimaharjoittelua harrastanut Moona nostaa penkistä parhaimmillaan 70 kiloa, mutta inhoaa juoksemista. Moona tykkää käydä suihkussa joskus jopa kolme kertaa päivässä, mutta tätä luksusta ei intin metsäleireillä ole tiedossa.
Moonan armeijaan menolla on selkeä missio, sillä hän haluaa osoittaa kunnioitusta kaikille niille, jotka ovat taanneet Suomen itsenäisyyden. Moona rakastaa kotimaataan ja häntä ärsyttää, että isänmaallisuus on tullut joidenkin rasististen ryhmien omimaksi. Moona tähtää armeijaurallaan korkealle ja palvelusajan jälkeisissä haaveissa siintää poliisikoulu.
Huispausta harrastava tamperelainen Jenni, 22, astelee uutuussarjassa armeijaan - tyttöystävä on ylpeä siitä, että kulta tähtää alikersantiksi
Yksi sarjan seurattavista naisista on 22-vuotias harrastajanäyttelijä, Harry Potterin vanavedessä huispaustakin harrastava Jenni Ahlfors Tampereelta. Hän on varautunut siihen, että miehiltä tulee sanomista siitä, mitä nainen tekee armeijassa.
- Ihan takuulla sieltä tulee miehiltä jotain kommenttia. Mutta sekin on semmonen mihin mä olen jo valmiiks valmistautunut ja oon vaan silleen että no, katotaan sitten kun mä oon alikersanttina, mitä sanotte sitte!
Kotiin jäävä tyttöystävä Mira on erityisen ylpeä siitä, että Jenni tähtää armeijaurallaan korkealle.
Jenni pitää itsensä haastamisesta. Hän haluaa armeijaan, koska sen suorittaminen on suurin tavoite, jonka Jenni voi tällä hetkellä itselleen kuvitella. Jenni olisi halunnut astua armeijaan jo aiemmin, mutta häntä piinannut masennus esti aloittamasta palvelusta. Nyt oikea aika on kuitenkin koittanut ja Jenni on intoa täynnä. Hän kuitenkin jännittää sitä, voiko hän menneisyytensä takia romahtaa intissä.
Veriset rippijuhlat Janakkalassa: Emäntä kyllästyi vieraisiin ja alkoi räiskiä ilmakiväärillä
Yksi luodeista osui avomieheen ja lävisti suolistoa.
Erica Mae Butts and Shanita Latrice Cunningham collapse after being sentenced to life for killing girl, three | Daily Mail Online
LiveLeak.com - 2 drama queens put on an act in court after being sentenced to life for the death of a 3yr old child
Lähi-idän kiistojen yllättävä vaikutus: naisten oikeudet parantuivat umpikonservatiivisissa valtioissa
Saudi-Arabian ja Iranin vihoittelun seurauksena ovat yllättäen molempien konservatiivimaiden naisten oikeudet parantuneet.
Lähi-idän arkkiviholliset, supervallat Saudi-Arabia ja Iran ovat avanneet uuden, yllättävän rintaman keskinäisille kiistoilleen; naisten oikeudet. Nyt ääri-islamilaiset – tosin eri päähaaroja edustavat – valtiot kilpailevat siitä, kumpi poistaa nopeammin kieltoja naisten tasa-arvon tieltä.
Syyrian ja Jemenin sisällissodat ja viimeksi Libanonin sisäpoliittinen kriisi ovat tuoneet toistuvasti otsikoihin Saudi-Arabian ja Iranin erimielisyydet.
Konservatiivinen sunnivaltio Saudi-Arabia on perinteisesti ollut Yhdysvaltain ja Britannian liittolainen. Viime aikoina välit jopa Israeliin ovat lähentyneet. Länsimaiden vastaisesta vallankumouksesta syntynyt, niin ikään vanhoillisen shiialainen Iran taas on väleissä Venäjän, Kiinan ja Syyrian hallintojen kanssa.
Syksystä lähtien molemmista maista on kuultu ilmoituksia naisia koskevien rajoitusten poistumisesta. Joulun jälkeen Teheranin poliisipäällikkö ilmoitti, ettei uskonnollinen poliisi enää automaattisesti pidätä ja rankaise naisia, jotka esiintyvät julkisesti ilman päätä peittävää hijabia. Rankaisemisen sijaan määräystä rikkovia ”ohjeistetaan”.
Kun Saudi-Arabian kuningas Salman ilmoitti tämän vuoden syksyllä maan sallivan naisten vihdoin ajaa autoa, ei se Iranissa hetkauttanut. Siellä naisten autoilu on ollut aina sallittua. Mutta saudien toinen päätös syksyllä aiheutti kiehuntaa Iranin naisissa.
Saudinaisille sallitaan pian pääsy urheilutapahtumien lehterille, kun Teharanissa oli juuri syksyllä evätty naisten pääsy seuraamaan jalkapallon MM-kisojen karsintapeliä Iranin ja Syyrian välillä. Tosin syyrialaisnaiset pääsivät katsomoon.
Iran vastasi pian saudien liikkeeseen ilmoittamalla, että jatkossa iranilaiset naiset voivat ottaa osaa kansainvälisiin painonnostokisoihin ulkomailla.
– Kun seuraan Saudi-Arabian uudistuksia, olen kaksinverroin iloinen: saudiyhteiskunnan, mutta erityisesti heidän naistensa puolesta, sillä myös Iranissa onnistutaan puhkomaan vääriä moraalisia kieltoja, kertoo naisten tasa-arvoa Iraniin ajavan Tavaana-nettisivuston perustaja Mariam Memarsadeghi.
Iranissa osa muistaa yhä neljän vuosikymmenen kauden ennen 1979 vallankumousta, jolloin naisilla oli mahdollisuus elää suhteellisen vapaasti. Shaahi Mohammad Reza Pahlavin ja hänen isänsä hallintoaikoina Irania länsimaalaistettiin ja muun muassa hijabin käyttö kiellettiin.
Vertaukset shaahin ovat heränneet, kun kesällä Saudi-Arabian kruununprinssiksi nostettu nuori Mohammed bin Salman aloitti maansa modernisoinnin.
Iranin vapautumisesta on kiitelty kohtuullisen vapaamielisenä pidetyn presidentti Hassan Rouhanin uudelleen valintaa.
Useat naisten oikeuksia ajavat tahot näkevätkin maiden toimissa yhteyksiä.
Tosin Iranissa on huomautettu, että nuorempi väestö on vanhempiaan valmiimpi vastustamaan sosiaalisia rajoitteita. Maan väkiluvun kaksinkertaistuttua alle 40 vuodessa on myös normien valvominen käynyt työlääksi.
– Naisten pidättäminen ja tuomitseminen oikeudessa on liian aikaa vievää, toteaa iranilainen toimittaja Nader Karimi Joni.
Myös Saudi-Arabiassa muutos kertoo saudien toiveesta kehittyä kohti modernimpaa yhteiskuntaa, toteaa Muna Abu Sulayman, joka on yksi ensimmäisistä maan tv:n naisjuontajista.
24-vuotias teheranilainen taiteilija Shahrzad Razaghi huomauttaa, ettei laki pukeutumisesta sinänsä ole muuttunut.
– En edellekään voi mennä kadulle ilman hijabia.
Saudi-Arabiassa ei edes ole keskusteltu naisten pukeutumisrajoitteista.
– On valitettavaa, että elämme vuotta 2017 ja silti joudumme väittelemään siitä, miten saa ja miten ei saa pukeutua, summaa naisten oikeuksia ajavan Equality Now -järjestön Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan asiantuntija, palestiinalainen Suad Abu-Dayyeh.
Kanava: Entinen suurlähettiläs lyttää Halosen ja Tuomiojan linjan - ”Miinakielto aiheutti korvaamatonta vahinkoa”
Eläköitynyt suurlähettiläs Pasi Patokallio tyrmää tyystin presidentti Tarja Halosen ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan linjan ja maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen liittymisen.
Jalkaväkimiinat ovat Suomessa kiellettyjä. Suomi liittyi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Päätös on herättänyt runsaasti keskustelua ja myös arvostelua. Sopimuksen vastustajat huomauttavat, että jalkaväkimiinat ovat tehokas ja edullinen tapa puolustaa Suomea.
Arvostelijoiden joukkoon liittyy eläköitynyt suurlähettiläs Pasi Patokallio. Patokallio tylyttää kovin sanoin presidentti Tarja Halosen ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) asevalvontapolitiikan. Patokallio kirjoitti näkemyksestään Kanava-lehdessä, kun Suomi ei osallistunut ydinaseet kieltävään sopimukseen. Jutun otsikossa todetaan, että miinakielto aiheutti korvaamatonta vahinkoa".
Patokallion mukaan realistinen asevalvontapolitiikka muuttui Halosen (sd) toimiessa ulkoministerinä keväällä 1995. Se jatkui, kun Halosesta tuli presidentti ja ulkoministerinä toimi Tuomioja. Patokallion mukaan turvallisuusuhkat eivät olleetkaan enää sotilaallisia, vaan globaalit ilmiöt kuten ilmastonmuutos.
Kun Suomi ryhtyi kannattamaan jalkaväkimiinat kieltävää sopimusta, Patokallion mukaan turvallisuuspolitiikan sijaan ongelmaksi koettiin Suomen maine muiden silmissä, eikä itse ongelmaa. Aseiden kieltäminen ei vähentänyt kehitysmaiden uhrilukua, mutta Suomen oma puolustus heikentyi merkittävästi.
- Tuo ongelma tarkoitti jalkaväkimiinojen vastuuttomia siirtoja ja umpimähkäistä käyttöä kehitysmaiden konflikteissa. Se, että samoja aseita oli myös Suomella, joka ei ollut käyttänyt niitä väärin, oli tässä ajattelussa toisarvoista. Patokallio kirjoittaa.
Patokallio tuo tekstissään myös sen esiin, että Venäjä ei ole liittynyt Ottawan sopimukseen. Hänen mukaansa moni kuvittelee, että koko jalkaväkimiinojen ongelma ratkaistiin pelkällä Ottawan sopimuksen olemassaololla.
Patokallion mukaan Ottawan sopimuksen aiheuttamaa notkahdusta ei ole korvattu täysin vieläkään.
Etenkin 1980-luvulla syntynyt mies vaarassa syrjäytyä – ”Kannattaa katsoa vuosiin ennen täysi-ikäisyyttä”
Vuoden 2008 taantuma oli miehille käännekohta huonompaan.
Nuorilla miehillä menee työelämässä heikommin kuin samanikäisillä naisilla tai edellisillä miessukupolvilla samassa iässä.
Suomen Pankin mukaan nuoret miehet ovat vuoden 2008 taantuman jälkeen päässeet työelämään huonommin kuin nuoret naiset. Lisäksi 1980-luvulla syntyneiden miesten työllisyys on heikompaa kuin aiemmin syntyneiden ikäluokkien samassa iässä.
– Nuorissa miehissä on aiempaa enemmän niitä, jotka ovat kokonaan pudonneet työmarkkinoiden ulkopuolelle eli ovat syrjäytymisvaarassa tai syrjäytyvät, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti.
Matalan koulutuksen töiden kato
Tutkija Ilari Ilmakunnas Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että syy eroon naisten ja miesten välillä löytyy koulutuksesta.
– Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu suuremmalta osalta miehiä kuin naisia.
Ilmakunnaksen käsityksen mukaan tämä on yhteydessä koulupudokkuuteen, joka on yleisempää miehillä.
– Kun puhutaan nuorten aikuisten miesten syrjäytymisestä tai koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisestä, kannattaa katsoa vuosiin ennen täysi-ikäisyyttä.
Sen lisäksi, että koulutus jää naisia useammin miehillä puuttumaan, työpaikkojen väheneminen esimerkiksi teollisuudessa on kohdistunut erityisesti miehiin, Ilmakunnas lisää.
– Kun työmarkkinoilta on samaan aikaan kadonnut työpaikkoja, joissa on ollut kysyntää myös matalasti koulutetuille työntekijöille, se heijastuu sukupuolieroina.
Ilmakunnaksen mukaan matalan koulutuksen työpaikkojen väheneminen on trendi ja näkyy Suomen lisäksi muissa maissa.
– Työvoima on ollut toistaiseksi vuosi vuodelta keskimäärin koulutetumpaa.
Niiden, jotka eivät hanki koulutusta, mahdollisuudet ovat aiempaa heikommat.
Osa porskuttaa – toiset kärvistelevät
Tilastot kertovat nuorten miesten tilanteesta vain keskimäärin. Ryhmää ei pidä ajatella yhtenäisenä vaan päinvastoin.
– Tutkimuksissa on osoitettu, että nuorilla, jotka ovat kerran päässeet työelämään ja menee kohtuullisen hyvin, tilanne on keskimäärin parempi kuin aikaisemmilla sukupolvilla, mutta siellä on myös entistä isompi joukko, joka on vaarassa syrjäytyä, Mäki-Fränti sanoo.
Ilmakunnas pitää ammatilliseen koulutukseen kohdistuneiden säästöjen laajuutta huolestuttavana. Hänen mukaansa tämä kehitys pitää pysäyttää, jos syrjäytymisongelma halutaan ratkaista.
– Lisäksi palveluiden pitää olla moninaisempia ja ne pitäisi räätälöidä henkilökohtaisemmin, sillä nuorilla on hyvin moninaisia lähtökohtia.
Syrjäytyminen on vakava uhka
OECD:n selvityksen mukaan yli viidennes suomalaisista 20–24-vuotiaista miehistä on työttömänä eikä osallistu koulutukseen. Nuorten osuus on noussut vuodesta 2011 lähtien.
Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva) arvioi alkuvuonna, että Suomessa on liki 79 000 parhaassa työiässä olevaa miestä, jotka ovat pudonneet työelämästä ilmeisesti pysyvästi. Analyysin mukaan työelämästä pudonneiden miesten osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut noin 7,4 prosenttiin työikäisten miesten määrästä.
Lokakuussa julkaistussa sisäministeriön sisäisen turvallisuuden strategiassa todettiin, että syrjäytyminen on keskeisin uhka Suomen sisäiselle turvallisuudelle.
Opiskelijan painajainen: Nainen väitti raiskaajaksi, tieto levisi laajasti opiskelijapiireissä - nainen tuomittiin törkeästä kunnianloukkauksesta
Raiskausväitteitä levittänyt 22-vuotias nainen tuomittiin törkeästä kunnianloukkauksesta. Hänet määrättiin maksamaan uhrille 10 000 euroa korvauksia.
Pääkaupunkiseudulla korkeakoulussa opiskelut aloittaneen miehen opiskelijaelämä muuttui painajaiseksi heti uusien opiskelijoiden juhlan jälkeen elokuussa 2015.
Juhlan jälkeen toinen, samaa alaa opiskellut naisopiskelija alkoi levittää väitteitä, että mies oli raiskannut hänet. Nainen kertoi asiasta usealle eri henkilölle.
Asia paljastui miehelle itselleen pikkuhiljaa. Hän alkoi huomata, että osa uusien opiskelijoiden juhlaan osallistuneista henkilöistä käyttäytyi häntä kohtaan oudosti.
Lokakuussa 2015 kolme naista kävi miehen kimppuun. Naiset olivat maininneet raiskauksen ja miehen nimen. Mies oli ihmetellyt tilannetta.
Keväällä 2016 miehelle selvisi lopulta, että nainen oli kertonut laajalle piirille raiskausväitteitä. Kesällä mies kuuli myös eräältä tutorilta väitteen, että hän oli raiskannut naisen.
Myös opiskelijajärjestön hallitus oli saanut asian tietoonsa ja hallituksessa pohdittiin porttikieltoa miehelle opiskelijatapaamisiin.
Raiskaajan leima
Syyttäjä nosti naista kohtaan syytteet törkeästä kunnianloukkauksesta. Asiaa puitiin oikeudessa viime syksynä.
Oikeudessa mies kertoi tapauksen tuhonneen hänen opiskelijaelämänsä. Juuri koulut aloittanut mies oli saanut raiskaajan leiman.
Hän kärsi ahdistuksesta ja uskoi asiasta jäävän elinikäiset arvet. Hän kertoi myös pelkäävänsä kärsivänsä raiskaajan leimasta vielä tulevaisuudessa.
Raiskausväitteet vaikuttivat huomattavasti miehen sosiaaliseen elämään: hän ei saanut ystäviä, eikä osallistunut juhliin.
Leimautuminen vaikutti myös itse opiskeluun. Hän kertoi saaneensa paheksuvia katseita opiskelutilanteissa. Opiskelu oli tuntunut ahdistavalta.
Mies harkitsi jopa opintojensa keskeyttämistä.
Kertoi luottamuksella
Nainen kertoi oikeudelle kertoneensa seksuaalisesta hyväksikäytöstä seuraavana päivänä opiskelijoiden tapaamisessa. Hän ei ollut kuitenkaan maininnut raiskaajan nimeä.
Nainen kertoi kokeneensa tilanteen traumaattisena ja häntä oli pelottanut mennä yliopistolle.
Syyskuussa nainen meni poliisille. Hänen mukaansa kuulustelijalla oli erikoinen asenne. Kuulustelija kertoi näyttövaikeuksista ja varoitti kunnianloukkauksen vaaroista.
Nainen ei tahtonut jatkaa asian selvittämistä eikä ollut vaatinut rangaistusta.
Nainen oli kertonut myös terveydenhoitohenkilöstölle, että hänet oli painostettu suuseksiin.
Nainen sanoi oikeudessa kertoneensa asiasta luottamuksella neljälle henkilölle. Hän väitti luottaneensa, että kukaan heistä ei olisi levittänyt tietoa.
Nainen kertoi, että tapahtuman vuoksi hän alkoi välttää yliopistoa, mutta opiskeli suunnitelmien mukaan. Huhtikuusta 2016 lähtien hän alkoi käydä töissä.
Oikeudessa nainen kertoi, että hän on aiemmin ollut seksuaalirikoksen uhrina, mutta tapauksesta ei tullut rikosjuttua. Eräästä myöhemmästä tapauksesta oli tullut rikosjuttu.
Nainen ei ollut poliisin esitutkinnassa kertonut juurikaan mitään tapauksesta, koska hänellä ei ollut tilanteessa avustajaa ja hän koki tilanteen ahdistavana. Naisen mielestä kuulustelijan kysymykset olivat olleet asiattomia.
Kangasalan raa’at polttosurmat etenemässä oikeuteen - poliisi perustelee puheita elävältä palamisesta: ”Näillä uhreilla ei ollut mahdollisuuksia selviytyä”
Kahdesta murhasta epäilty tamperelaisnainen on vangittuna.
Anonyymi: Opiskelijan painajainen: Nainen väitti raiskaajaksi, tieto levisi laajasti opiskelijapiireissä - nainen tuomittiin törkeästä kunnianloukkauksesta
Edelleenkään ei pidä esittää väitteitä ennen tuomiota:
Naisen mukaan tieto ei ole valheellinen, koska mies on syyllistynyt raiskaukseen. Oikeus totesi kuitenkin, että miestä ei ole tuomittu eikä edes syytetty raiskauksesta, minkä vuoksi väite perustuu vain naisen omaan käsitykseen asiasta.
Oikeus huomauttaa, että tällainen oma käsitys tapahtuneesta rikoksesta ei oikeuta esittämään tietoa miehestä raiskaajana. Käsityksen oikeudellisuudella ei ole oikeuden mukaan merkitystä kunnianloukkaukseen, joten käräjäoikeus ei arvioinut, onko naiseen kohdistunut rikosta.
Tissit
Lyhytelokuva Pipsasta, joka kyllästyy siihen, että kaikki miesasiakkaat töissä valitsevat aina Kaarinan kassan. Pipsa epäilee sen johtuvan Kaarinan isoista rinnoista ja päättää tehdä asialle jotain. O: Teemu Nikki, 2014.
Kun sopivaa puolisoa ei löydy tai aika uhkaa loppua, lapsen voi tehdä kavereiden kesken – Kumppanuusvanhemmuus on nousussa, mutta herättää myös kysymyksiä
Kumppanuusvanhemmat haluavat jälkikasvun, mutta eivät välttämättä romanttista parisuhdetta. Tällaisessa tilanteessa lapsi saatetaan hankkia esimerkiksi ystävän kanssa.
JUURI ENNEN uutta vuotta sosiaalisessa mediassa nousi kohu: televisiokanava Nelonen ilmoitti tekevänsä tosi-tv-ohjelmaa kumppanuusvanhemmuudesta.
Ohjelman tarkoituksena on löytää ja yhdistää ihmisiä, jotka sopivat toisilleen ja joiden näkemykset vanhemmuudesta ja lapsen kasvatuksesta sopivat yhteen.
Ohjelmaan osallistujat eivät välttämättä etsi romanttista parisuhdetta, vaan heitä yhdistää toive lapsesta. Termi tulee englanninkielen sanasta co-parenting.
TELEVISIO-OHJELMAN idea herätti heti keskustelua. Mitä kumppanuusvanhemmuus oikein pitää sisällään? Saavatko tuntemattomat ihmiset televisiossa yhdessä lapsen? Entä lapsen etu?
Aikoinaan samankaltaista keskustelua on herättänyt myös Ensitreffit alttarilla -ohjelma, jossa toisilleen tuntemattomat avioituivat keskenään tosi-tv-ohjelmassa.
ILMIÖNÄ kumppanuusvanhemmus ei ole uusi: Pitkään kumppanuusvanhemmuus on ollut pääasiassa sateenkaariperheiden tapa perheellistyä, mutta nykyään myös yhä useampi itsellinen nainen ja mies päättävät perustaa perheen ilman romanttista parisuhdetta, kertoo Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.
Vanhemmuussuhde ei väistämättä vaadi rinnalleen parisuhdetta.
”Vanhemmuuskumppanuus on sitä, että on yhdessä sitouduttu lapseen ja lapsen tarpeisiin. Parisuhde on yksi asia ja vanhemmuuden jakaminen toinen asia. Vaikka parisuhde päättyisi, vanhemmuus jatkuu”, Jämsä sanoo.
Jämsän mukaan kumppanuusvanhemmuudesta on keskusteltu koko sen ajan, kun järjestö on ollut olemassa eli 20 vuoden ajan.
Kumppanuusvanhemmuus on ollut yleisempää sateenkaariyhteisössä, sillä se on voinut olla esimerkiksi monelle homoparille ainoa tapa saada lapsia. Sateenkaariperheet voivat muodostaa niin sanotun apilaperheen sen mukaan, onko perheessä kolme tai neljä vanhempaa.
Sateenkaariperheet ry tarjoaa myös omaa asiantuntemustaan tulevassa televisiosarjassa.
OSALTAAN kumppanuusvanhemmuus vastaa viime vuosien aikana yleistyneeseen elämäntilannelapsettomuuteen. Se tarkoittaa lapsettomuutta, jonka taustalla on jokin elämäntilanteeseen liittyvä syy, kuten se, ettei parisuhdetta ei ole löytynyt silloin, kun lasta toivoisi. Lapsen hankkimista ovat saattaneet lykätä myös muut sosiaaliset syyt, kuten työttömyys.
Lasten hankkiminen onkin ajoittunut yhä lyhyemmän ajanjakson sisään.
”MONILLA on se tilanne, että neljääkymppiä lähestyessä on tehtävä päätös, haluaako vanhemmaksi, miten ja kenen kanssa”, Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch sanoo.
Lapsihaave voi olla suuri, vaikka romanttista kumppania ei olisikaan. Jos sopivaa kumppania ei löydy, voi ajatus lapsen hankkimisesta yksin tai yhdessä esimerkiksi kaverin kanssa tuntua hyvältä vaihtoehdolta.
”Vaikka moni itsellinen nainen voisikin käytännössä hankkia lapsen yksin, toivotaan vanhemmuuteen usein tukea ja vastuun jakamista. Kumppanuusvanhemmuus voi tällöin toimia tapana jakaa vanhemmuutta. Itselliselle miehelle se voi olla myös ainoa tapa saada jälkikasvua”, Rotkich sanoo.
Miesten mielestä blondit näyttävät nuoremmilta ja terveemmiltä
Vaaleahiuksiset naiset ovat "huomattavasti" nuoremman ja terveemmän näköisiä, kuin brunetit, mikäli miehiä käy uskominen.
Augsburgin yliopistossa, Minnesotassa tehtiin tutkimus, johon osallistui 110 miestä, kertoo Metro UK.
Osallistujille näytettiin tietokoneella luotuja kuvia naisista, joilla oli joko vaaleat, ruskeat tai mustat hiukset.
Tutkimuksessa ilmeni, että miehet tapasivat pitää vaaleahiuksisia naisia viehättävämpinä ja parempina kumppaniehdokkaita, kuin mustahiuksisia. Blondien ja brunettien välillä ei tässä asiassa havaittu merkittäviä eroja.
Sen sijaan, miehet rankkasivat blondit huomattavasti brunetteja nuoremman ja terveemmän näköisiksi.
Miesten mielestä ruskeahiuksiset naiset kuitenkin sopivat todennäköisemmin äideiksi, kun taas vaaleakutrisia naisia pidettiin helposti muita naisia kevytkenkäisempinä.
– Saattaa olla, että miehet valitsevat hieman todennäköisemmin vaalean naisen treffiseuraksi ja ruskeahiuksisen naisen kumppanikseen, tutkijat kirjoittivat.
Emily Ratajkowski avautui feminismistä: ”Naisvartaloa seksualisoidaan liikaa”
26-vuotias malli Emily Ratajkowski julkaisee säännöllisesti hänen omalla Instagram-kanavallaan seksikkäitä bikinikuvia ja alastonkuvia itsestään. Nainen on hyvin itsevarma omassa kehossaan eikä pelkää esitellä sitä.
Malli on kuitenkin huolissaan siitä miten paljon muut ihmiset seksualisoivat naisten vartaloita.
Emily Ratajkowskin mielestä naisten seksuaalisuus on osa feminismiä. Mallin mielestä hänen tulisi saada pukeutua juuri niin kuin hän haluaa ja esitellä vartaloaan ilman, että häntä pidetään seksisymbolina. Naisten vartaloiden seksualisoiminen on Ratajkowskin mukaan alistavaa.
Emily Ratajkowski kertoi Daily Mail -sivuston mukaan pitävänsä naisia alentavana myös sen, miten feminismi liitetään peittävään pukeutumiseen. Mallin mukaan erityisesti naisten neuvominen siinä miten he saisivat pukeutua ja miten eivät on feminismin täydellinen vastakohta.
Nainen huijasi itseensä ihastuneelta mieheltä kaikki säästöt Vantaalla – sepitti tarinan vakavasti sairaasta lapsesta - Kaupunki - Helsingin Sanomat
Äidiksi ja isäksi ilman parisuhdetta: uusi tosi-tv-sarja nostatti kohun – Nämä asiat kumppanuusvanhemman pitäisi ottaa huomioon
Nelosen suunnittelema uutuusarja kumppanuusvanhemmista, eli henkilöistä, jotka ryhtyvät vanhemmiksi yhteisellä sopimuksella ilman parisuhdetta, on nostattanut kohun.
Sateenkaariperheet ry:n mukaan kumppanuusvanhemmuus on kuitenkin sateenkaariperheissä tuttua jo pitkältä ajalta.
– Kumppanuusvanhemmuudesta puhutaan kun lapsen vanhemmuutta jaetaan ilman, että ollaan parisuhteessa keskenään. Lapsi asuu tällöin useimmiten kahdessa eri kodissa alusta lähtien, yhdistys kertoo tiedotteessa.
Niin sanotuiksi apilaperheiksi puolestaan kutsutaan perheitä, jossa lapsella on useampia vanhempia: esimerkiksi, kun mies- ja naispari hankkivat yhteisen lapsen. Apilaperheet ovat yhdistyksen mukaan miespareille ja hbt-miehille yleisin tapa lapsiperheellistyä Suomessa.
Sateenkaariperheiden yhdistys toteaa, että monipuolista ja asiallista tietoa tarvitaan, kun kumppanuus- tai apilaperhevanhemmuutta ryhdytään harkitsemaan.
Yhdistys listaa sivuillaan asioita, joita hyvä ottaa huomioon ennen perheen perustamista, ja mitkä ovat kumppanuusvanhemmuuden koetinkivet.
Ennen vanhemmaksi ryhtymistä osapuolet voivat solmia esimerkiksi aiesopimuksen.
– Aiesopimus on siviilioikeudellisesti sitova, vaikka esimerkiksi lapsen tapaamisoikeuden toimeenpanevan viranomaisen osalta aiesopimus ei ole "voimaanpantavissa", toisin sanoen aiesopimuksen nojalla ei viranomaiset hae lasta tapaamisiin. Aiesopimuksen sisällöt ovatkin usein periaatteellisempia ja tarkoitettu paremminkin ennalta ehkäisemään ongelmia kuin ratkaisemaan niitä juridisesti, yhdistys kertoo sivuillaan.
Yhdistys muistuttaa myös, että esimerkiksi apilaperheiden tilanteissa käräjäoikeudet harvemmin vahvistavat lapselle useampaa kuin kahta virallista huoltajaa.
Yhdistys tarjoaa perhevalmennusta, tietoa, neuvontaa ja tukea kaikille kumppanuus- tai apilaperhevanhemmuutta pohtiville. Perhesuhdekeskus tarjoaa apilaperheille myös lyhytaikaista psykososiaalista tukea erityisen hankalissa perhetilanteissa.
Sateenkaariperheet ry:n toiminta rahoitetaan suurimmalta osaltaan Veikkauksen tuotoilla.
KOLUMNIT
Rosa Meriläisen kolumni: Oikeat sankarit tekevät virheitä
Voi jospa kaikki tämä voimia antava viihteellinen feministinen kirjallisuus olisi ollut käsilläni silloin kun minä olin nuori: Amy Schumerin The Girl with the Lower Back Tattoo, Lena Dunhamin Sellainen tyttö, Caitlin Moranin Näin minusta tuli tyttö. Hauskoja omakohtaisia teoksia, joissa nämä hienot esikuvat kertovat itsestään tarinoita, jotka paljastavat heidän heikkoutensa ja erehtyväisyytensä.
Nämä nykyaikaiset naissankarit, kuten Schumer, Dunham ja Moran, opettavat huomaamaan, että kaikki ovat virheellisiä. Useimmat meistä ihmisistä joskus valehtelevat ja törttöilevät, vaikka olemme hyviä, haluamme hyvää ja kykenemme pohtimaan, mikä on oikein.
Myös naissankari voi olla virheellinen. Sellaistakin naista, joka on tehnyt tyhmyyksiä, voi pitää esikuvanaan.
Minä olen heimoltani pohjalainen ja muutenkin sen suomalaisen kulttuurin tuote, missä korostetaan naisen vahvuutta. Vahvuus ei tässä tarinankerrontaperinteessä tarkoita uskallusta olla intiimille rakkaudelle altis ja näyttää koko aito haavoittuvaisuutensa. Ei.
Suomalainen vahva nainen on kuin Orvokki Aution Pesärikon naiset, jotka oppivat tukahduttamaan omat tunteensa ja sitä kautta kieltämään ilon ja oman tiensä kulkemisen kaikilta muiltakin. Sen sijaan, että seistäisiin pystypäin omanlaisenaan ihmisten edessä, rakennetaan kulissi.
Jos haluatte nähdä tänä talvena hyvää teatteria, menkää ihmeessä katsomaan Mikko Roihan ohjaus Pesärikosta, jota esitetään muun muassa Jyväskylässä ja Kouvolassa. Siinä on poikkeuksellisen hyviä naisnäyttelijöitä, Eila Halonen ja Taina Reponen, jotka osaavat näyttää sen kivun, joka vahvuuden esittämisestä syntyy.
Pitää varoa ketä teeskentelee, sillä muuttuu sen kaltaiseksi. Siksi on niin vaikea erottaa itsestään, mikä on vain kulttuurista imettyä sukupuoliroolia, jonka on omaksunut toisten ihmisten paineesta, ja mikä on aitoa omaa persoonallisuutta. Itseään on vaikea tuntea läpikotaisin.
Suomalainen vahvan naisen vaatimus on myöskin este sille, että parisuhdeväkivaltaan haettaisiin ja saataisiin apua. Sama henkilö kun voi olla todella älykäs ja sanavalmis ihminen, joka osaa puolustaa itseään, ja silti ajautuu parisuhteeseen, jossa tulee pahoinpidellyksi.
Amy Schumer kertoo kirjassaan oman tarinansa. Miten jälkeenpäin on hirveää tajuta, että olisi pitänyt tajuta aikaisemmin. Miten uhkaavat tilanteet saivat hänet lohduttamaan miestä sen sijaan, että olisi vaatinut hyvitystä tultuaan itse loukatuksi. Miten hiljalleen uhkaavat tilanteet pahenivat ja pahenivat, kunnes oli täysi rähinä päällä ja hän juoksi henkensä edestä tuntemattomien ihmisten taloihin etsiäkseen turvaa. Ja miten hän silti vielä kahdesti palasi yhteen tämän saman miehen luo.
Kaikki miestensä pahoinpitelemät naiset, joita minä tunnen, ovat vahvoja ihmisiä, jotka osaavat pitää puolensa. Rakkaus tekee meistä kuitenkin paljaan ja suojattoman. Se on rakkaudessa kauneinta. Siksi on tärkeää, että Schumerin kaltaiset upeat koomikot kertovat oman tarinansa, itseään säästelemättä, koko ristiriitaisen totuuden paljastaen: jotta me uskoisimme, että kuka tahansa voi olla se tavallinen tarina. Kuka tahansa voi olla sankari.
Minun miehenikin on sankari. Hän toimii uuraasti äärioikeistoa vastaan, vaikka joutuu sen vuoksi kärsimään kaikenlaista pilkkaa ja kiusantekoa.
Jokainen suomalainen journalisti, joka kirjoittaa kriittisiä tekstejä äärioikeistosta, joutuu ennemmin tai myöhemmin masinoidun kiusantekokampanjan kohteeksi, jossa häntä parjataan ja uhkaillaan. Tämän tietäminen ei tietenkään yksin helpota.
Viimeksi kotisankarini ratkaisi tilanteen ostamalla pussin sipsejä ja ison levyn suklaata. Koska meillä yleensä syödään terveellisesti, tämä herätti ansaittua hämmästystä kotijoukoissa.
Iltalehti: Vaimon pettämäksi joutunut neljän lapsen isä Jarmo, 50: Olisi pitänyt tajuta merkit, mutta olin hyväuskoinen hölmö (4.1.2018)
Jarmon 24 vuoden mittainen avioliitto päättyi, kun vaimo lähti Jarmon kaverin matkaan.
Pienessä kunnassa asuva Jarmo vietti joulun sinkkumiehenä, sillä 24 vuotta kestänyt avioliitto päättyi loppusyksystä.
⋮
Jarmo on huomannut tuttavapiirissään kammottavan trendin. Nelikymppisiä perheenisiä ei kiinnosta seksi yhtään.
- Kaveripiirissäni on paljon nelikymppisiä miehiä. He sanovat, ettei mitkään pimppahommat kiinnosta. Heidän mimminsä eivät ole muuttuneet lasten jälkeen paksuliisoiksi. Tämä trendi kammottaa minua.
Kavereille avautumista Jarmo ei aio enää tehdä. Hän on kuullut puolitutuilta, että parien suhteista hyvin perillä olevat kaverit ovat iskeneet muidenkin miesten naisia.
- On parempi käydä terapeutilla, maksoi mitä maksoi. Ammattiauttajille on vaan liian vaikea päästä.
Great article!! I am impressed with this blog work and skill
Very informative and well-written post! Greatjob for you
I am really impressed with this blog article, Keep it up! Keep writing
I enjoyed learning more about this topic. Nice post, thanks
I read a lot more here, Please do keep up the excellent job
Nice post. It’s always interesting to read articles here.
Lähetä kommentti