keskiviikkona, joulukuuta 27, 2017

Laasasen kirjaroviocaustin puintia

Sain joulupäivänä anonyymin lähettämän kuvakaappauksen otsikolla "kirjastopoisto" ja tekstin, jonka mukaan poiston suorittanut henkilö työskentelee Turun pääkirjastolla. Googlailin henkilöä ja etsin käsiini FB-profiilin, joka löytyi pienen etsimisen jälkeen. Kuvakaappaus ei kuitenkaan näkynyt FB-profiilissa, koska yksityisasetukset oli luultavasti asetettu niin, että vain kaverit näkivät postauksen. Kuvakaappaus näytti kuitenkin aidolta, koska vaikutti epätodennäköiseltä, että joku viitsisi kyhäillä melko haastavilla sanavalinnoilla tehdyn päivityksen "neverhöörd" tyypistä.

Ajattelin, että laitan kuvan someen esimerkkinä kirjastomädätyksestä, joista minulla on aikaisempaakin kokemusta. En odottanut postaukselleni sen suurempaa suosiota, varsinkin kun oli hiljainen joulun aika. Postaus sai kuitenkin (odottamattomasti) todella paljon tykkäyksiä ja kommentteihin tuli kehotuksia laittaa valitus kirjastoon. Kyhäsin minuutissa sähköpostiviestin, jonka lähetin googlatulle Turun kirjaston johtoportaan henkilölle. Monet muutkin näyttivät laittaneen valituksia kirjaston suuntaan.



Turun kirjasto laittoi ilmoille tiedotteen, joka levisi tapaninpäivänä kaikkiin medioihin Hesaria ja iltapäivävälehtiä myöten - luultavasti siksi, että uutispäivä oli muuten todella hiljainen. Uutinen oli myös Amppareissa ykkönen.



Hesarin juttu varmisti, että kuvakaappaus oli oikea, mutta oletin toki kirjaston selvittäneen tapauksen oikeellisuuden jo ennen tiedotteen julkaisua.

Somessa ja keskustelupalstoilla causti on tuottanut suurimmaksi osaksi positiivista palautetta, mutta soraääniäkin löytyy.


Olin hiukan pettynyt siihen, että osa kommentoijista ei tiennyt, kuka Laasanen on ja olipa jopa eräs "ydinkaveri", joka ei tiennyt, minkä kirjan olin kirjoittanut. :-(

Keskusteluja aiheesta löytyy mm. Ylilaudalta ja RedditSuomesta.

Sampo Syreeni kirjoittaa seuraavasti:
Laasasen teoksen kirjalliset ja populaaritieteelliset ansiot ovat rajalliset.
Sampo on väärässä. Kirja sisältää koottuna kaikki naisten seksuaalista valtaa, seksuaalisuuden vaihtoteoriaa, pariutumismarkkinoita tms. käsittelevät lähteet (n. 360 lähdettä) koottuna samaan paikkaan. Kirjan lähdeluetteloon voi tutustua täältä. Olipa kirjan sisällöstä mitä mieltä tahansa, kirja sisältää ainoan ja maailman parhaan kokoelman pariutumismarkkinoita käsittelevistä tieteellisistä lähteistä. Lähteiden etsimisessä oli todella suuri työ.

Hankalampi tilanne olisi tullut, jos kuvakaappaus olisi ollut shopattu. Sitten olisi pitänyt poistaa kuvat somesta ja laittaa oikaisut.

LAASASEN KIRJAMYYNTI RÄJÄHTÄÄ KÄSIIN!


Osa kommentoijista näyttää olettavan, että kohun myötä minusta tulee rikas mies kirjamyynnin noustua kattoon. Valitettavasti kirja on ollut loppuunmyyty jo vuosien ajan.

Kohun suurimmat vaikutukset minulle: kirjan lainausmäärät lisääntynevät, ainakin muutamina tulevina viikkoina ja minä sain noin 80 Twitter seuraajaa lisää. Lisäksi saan hiukan somesympatiaa.

KIRJA ON OSITTAIN LUETTAVISSA NETISSÄ


Kirjan ensimmäisen kolmanneksen voi lukea täältä.


12 kommenttia:

Satunnaisia huomioita kirjoitti...

Onkohan tuo linkki oikein:


<a href="http://Laasasen teoksen kirjalliset ja populaaritieteelliset ansiot ovat rajalliset">Sampo Syreeni</a> kirjoittaa seuraavasti:<br>

Henry Laasanen kirjoitti...

linkki on korjattu

Anonyymi kirjoitti...

Varoitus vähintään olisi paikallaan. Varoituksessa voitiaisiin vaaatia lupaus, että toimii virkansa vaatimusten mukaisesti. Jotain seurauksia onkin ehkä tulossa https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005502905.html. Toivottavasti potkut. Hölmöä, miten pomo puhuu some-käyttäytymisestä, ikään kuin se olisi ongelma eikä feminatsimainen käyttäytyminen

Ville Sirkiältä ja hänen hengenheimolaisiltaan voi juuri odottaa kirjojen tuhoamista. Voi hyvn olla, että ei ole eka kerta eikä viimeinen.

Hesari on ilmeiseti ottanut etäisyyttä feminatsismista. Varma en kyllä ole, koska lopetin lehden lukemisen viitisen vuotta sitten. Ensin lopetin tilauksen, kun ajattelin, että ei pidä tukea feminatseja. Sitten oivalsin, että ajan käyttäminen vastenmielisen huuhaan lukemiseen ei ole järkevää.

Ville Sirkiän Face-tili on ilmeisesti kadonnut. Ehkä hän on päättänyt harrastaa feminatsismia tästä lähin salaa.

Anonyymi kirjoitti...

Eikö siitä kirjasta voisi ottaa uusintapainoksia? Varmaan ostaisin. Oman kappaleeni vei 8 vuoden takainen eksä eikä ole vieläkään palauttanut :(

Kari Salminen kirjoitti...

Hyvin miehekästä toimintaa Laasas-faneilta. Se että kommentin antanut nainen, ei siis poistopäätöksen tekijä, maalitetaan myös. FB-tili poistettu Laasas-cheerleaderien taholta. Uskomattoman rohkeaa.

Anonyymi kirjoitti...

Expressen: Maire, 72, nai gambialaisen Laminin, 34: ”Olen vanha mutta haluan rakkautta”

Ruotsalainen Maire Pehkonen on ollut kolmesti naimisissa gambialaismiehen kanssa.

Maire Pehkonen on 72-vuotias ruotsalaisnainen, joka aikoo elää täysillä elämänsä loppuun asti. Hän kertoo Expressen-lehden laajassa reportaasissa elämästään ja avioliitostaan 34-vuotiaan Lamin Sannehin kanssa.

Maire on ollut naimisissa jo neljä kertaa, ja Lamin on hänen kolmas gambialaismiehensä. Joulukuussa 2017 Maire matkusti jälleen Gambiaan, jossa hän juhli Suomen satavuotista itsenäisyyttä sekä ensimmäistä hääpäiväänsä Laminin kanssa.

- Se tuntuu hyvältä. Kun ei tiedä kuinka paljon elämää on jäljellä, ei voi olla töykeä tai pitkävihainen, Maire sanoo Expressenille aviomiehen hypistellessä matkapuhelintaan.

Maire esiintyy Expressenin artikkelissa kuvissa, mutta Laminin kasvoja ei paljasteta: hän ei enää halua julkisuuteen, koska aiemmat Ruotsissa julkaistut lehtijutut on Gambiassa käännetty ja referoitu paikallisessa mediassa. Hän ei pidä kotimaassaan saamastaan huomiosta ja kommenteista.

Pariskunta meni naimisiin vuosi sitten Gambiassa. Ruotsiin aviomies ei kuitenkaan ole vielä päässyt.

Terveys reistailee

Mairella on jo ikää ja lukuisia vaivoja, joihin hän syö kahdeksaa eri lääkettä. Hän kärsii muun muassa sydämen vajaatoiminnasta, munuaisten vajaatoiminnasta ja diabeteksestä. Turvonneet jalat hidastavat kävelyä.

Maire ei halua olla yksin ja karsastaa yksinäisyyttä. Hänen viimeiset kolme aviomiestään ovat kaikki olleet gambialaisia nuoria miehiä. Ensimmäinen heistä häipyi samana päivänä, kun sai Ruotsissa pysyvän oleskeluluvan. Aviomies numero kaksi jätti Mairen tavattuaan jonkun toisen.

Kotonaan pienessä vuokra-asunnossa Gamlebyssä Maire tuntee olonsa yksinäiseksi. Päivät matelevat eteenpäin eikä mitään tapahdu.

Päiviä piristävät vain chattaily aviomiehen kanssa. Lamin kirjoittaa rakastavansa Mairea, ja kaksikko toivottaa joka ilta toisilleen hyvät yöt.

Maire osti jo Gambiasta palan maata halvalla. Kotona Ruotsissa hän elelee säästeliäästi ja saa eläkettä sekä Suomesta että Ruotsista. Gambiassa asuessaan hän pärjäisi vähällä.

"Monet vihaavat muslimeja"

Aviomies ei ole ollut kovin innoissaan ideasta, että vaimo muuttaisikin Ruotsista Gambiaan. Mutta Maire pitää lämpimästä ilmastosta, eikä aviomiehen saaminen Ruotsiin ole yksinkertainen prosessi. Aviomies on tosin jo käynyt haastattelussa Ruotsin suurlähetystössä Malissa, sillä Gambiassa on ainoastaan Ruotsin konsulaatti. Maire odottaa vielä omaa kutsuaan haastatteluun. Prosessi voi viedä vuosia.

- Kysymys on myös siitä, kuinka kauan elän. Terveyteni huomioon ottaen ei voi tietää, kuolenko huomenna. Olen selittänyt sen miehelleni ja jos hän saa tulla Ruotsiin, on epävarmaa miten kaikki menee. Hänellä ei ole korkeaa koulutusta, hän ei osaa kieltä, ja monet vihaavat muslimeja, Maire pohtii Expressenissä ja miettii, että helpompaa olisi, jos hän sen sijaan muuttaisi Gambiaan.

Maire viihtyy Gambiassa ja palan maata ostettuaan hän voisi muuttaa sinne. Hän ei halua kuunnella Ruotsissa asuvien ystäviensä varoituksia, koska on onnellinen.

Maire tietää, ettei pysty muuttamaan pysyvästi Gambiaan, koska ei saa kaikkia tarvitsemiaan lääkkeitä siellä. Hän suunnittelee silti asuvansa maassa puolet vuodesta. Tulevaisuus on epävarma, mutta Maire haluaa antaa avioliitolleen mahdollisuuden.

Hän kertoo halunneensa tulla tarinallaan julkisuuteen, koska uskaltaa sanoa miten asiat ovat:

- Olen vanha, mutta haluan rakkautta. En halua istua vanhainkodissa ja silittää jotain vierailukoiran turkkia ja olla kiitollinen siitä. Paljon mieluummin silittelen miestäni, Maire sanoo Expressenissä.

Mairen tuoreesta haastattelusta uutisoi Suomessa ensin Ilta-Sanomat.

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa jeesustelua maalituksesta tuolta vasurilta... No, ehkä vasemmiston maalitus on sitä parempaa maalitusta. :D

Anonyymi kirjoitti...

”Elämän ja kuoleman valtiatar” sai pitkän sotarikos­tuomion – pakotti uhrinsa juomaan bensaa ja sytytti palamaan - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

'Lovely' Ky. woman accused of horrific war crimes - US news - Crime & courts | NBC News

Croatian factory worker allegedly killed a prisoner and forced others to drink his blood

Anonyymi kirjoitti...

Uutissuomalainen: Miehet kannattavat suursotaharjoitusta Suomessa

Etenkin miehet ja hyvätuloiset kannattavat Suomessa järjestettävää suursotaharjoitusta, kertoo Uutissuomalainen.

Miehistä puolet ja naisista joka kolmas pitäisi hyvänä, jos Suomi järjestäisi kansainvälisen suursotaharjoituksen, ilmenee Uutissuomalaisen marraskuussa teettämästä kyselystä.

Suursotaharjoituksen takana seisoo 43 prosenttia kaikista suomalaisista.

Puolustusvoimien kansainvälinen harjoittelu nousi otsikoihin marraskuussa, kun puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) esitti harjoituskutsun Yhdysvaltain kollegalleen James Mattisille.

Niinistön kutsu herätti vilkasta keskustelua eduskunnassa, ja Niinistö joutui selittelemään kutsuaan puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnille. Ministeri Niinistö ei halua kommentoida tässä vaiheessa Uutissuomalaisen kyselyä.

Kyselyn mukaan joka kolmas suomalainen luopuisi koko ajatuksesta. Joka neljäs ei halunnut ottaa kantaa asiaan.

Uutissuomalaisen haastattelema Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista uskoo, että suursotaharjoituksen kannatus tulee vielä nousemaan.

- Tähän varmasti palataan useaan otteeseen ja haetaan parlamentaarista konsensusta. Luulen, että prosentit tuosta 43:sta vielä nousevat, Pesu sanoo.

Harjoitus voisi toteutua aikaisintaan vuonna 2020.

Anonyymi kirjoitti...

Ulla Appelsinin kommentti: Tärkeään Me too -kampanjaan liittyy vaikeita kysymyksiä – tässä niistä neljä

Kampanjan ympärillä on ikäviä lieveilmiöitä ja se herättää myös kysymyksiä, joita kukaan ei tunnu uskaltavan ääneen kysyä. Kysytään nyt.

1. Mihin vedetään häiriköinnin rajat?

Eduskunnassa on jo kuultu vaatimuksia, joiden mukaan seksuaalisesti häiritsevä puhekin pitäisi kriminalisoida. Fyysinen ahdistelu eli esimerkiksi käsiksi käyminen on jo nyt kriminalisoitu, mutta suullista ei. Vaatimus sanojen kriminalisoinnista tässä yhteydessä kuulostaa erikoiselta. Suomalainen rikoslainsäädäntö tuntee jo kunnianloukkauksen: kyllä se kattaa vakavat seksuaalisuuteenkin liittyvät loukkaukset.

Jos lähdetään kriminalisoimaan kaikkea mahdollista seksuaalisesti vihjailevaa puhetta, mihin se raja sitten lopulta vedetään? Onko kenties pikkujouluissa heitetty huono vitsi tulevaisuudessa mahdollinen irtisanomisen syy? Tai jos kehut kollegasi ulkonäköä kömpelösti töissä, pitäisikö siitä saada tuomio?

2. Mikä on oikeudenmukainen seuraus seksuaalisesta häirinnästä?

Ruotsissa ja eritoten Yhdysvalloissa päitä on pudonnut lähes päivittäin. Tunnetuille mediavaikuttajille, näyttelijöille ja toimittajille on jaettu potkuja liukuhihnalta, mitä esimerkiksi kirjailija Sofi Oksanen (HS) on kiitellyt: ”Ennen häirintään syyllistyneet eivät menettäneet töitään, nyt menettävät. Se on merkittävä signaali”.

Yhdysvalloissa onkin tapauksia – me too -kampanjan alkulähde, elokuvamoguli Harvey Weinstein tietysti näistä törkeimpiä – joissa seksuaalinen häirintä on ollut vuosikausia, jopa vuosikymmeniä jatkunutta häikäilemätöntä vallankäyttöä. Weinsteinin osalta syytökset ovat poikkeuksellisen kovia: tähän mennessä noin 80 naista on kertonut, miten Weinstein on muun muassa vaatinut seksiä korvaukseksi uran edistämisestä ja ahdistellut eri tavoin. On vaikea nähdä, miksi tällaisten henkilöiden pitäisikään saada jatkaa työssään.

Mutta tapaukset eivät ole millään lailla yhteismitallisia. Entä jos kyse onkin yksittäisestä ja hyvin vähäisestä teosta, johon ei liity mitään rikollista ja jota henkilö ei ole tarkoittanut pahalla ja jota hän katuu? Onko tässäkin tapauksessa oikein, että nimi huudetaan julki ja ihminen menettää maineensa ja työnsä ja koko elämä tuhotaan?

Länsimaisessa yhteiskunnassa ajatellaan, että tappajakin voidaan kärsityn oikeuden tuomion jälkeen palkata töihin. Onko sosiaalisen median tuomio seksuaalisesta häirinnästä sellainen, että sitä on istuttava koko loppuelämä?

3. Kuinka vanhoista synneistä on reilua joutua julkisesti tilille?

Yhdysvalloissa on nostettu esiin vuosikymmeniä vanhoja tilanteita, joissa esimerkiksi nimeltä mainitun näyttelijän väitetään joskus puristaneen takamuksesta tai rinnasta. Tällainen käytös ei tietenkään ole puolusteltavissa, mutta onhan maailma nyt tässä välissä ehtinyt – onneksi – rajusti muuttua. Se, minkä nyt perustellusti tuomitsemme, ei ole ollut yhtä tuomittavaa aiemmin.

Me ihmiset olemme oman aikamme yhteiskunnan vankeja. Ei se koske vain seksuaalista häirintää vaan monia muitakin vanhoja ja nykyperspektiivistä vääriä toimintatapoja työpaikoilla ja kotona. Vai pitäisikö nyt samalla Me too -logiikalla alkaa taannehtivasti rangaista vanhempia lasten pahoinpitelystä ajalta, jolloin ruumiillinen kuritus oli vielä maan tapa ja kuului kasvatukseen? Jokainen lastaan 1970- tai 1980-luvulla kerrankin tukistanut äiti tai isä nyt esiin, nimet julki ja potkut töistä?

4.Mihin katosi länsimaisen yhteiskunnan hieno periaate: ihminen on syytön, kunnes toisin todistetaan?

Seksuaalisesta häirinnästä käytävä yleinen keskustelu on hyvin tärkeää, mutta yksittäisten nimien kohdalla on syytä olla erittäin tarkka. Tämä ei tarkoita, etteikö vakavasta ahdistelusta syytettyjen nimiä saisi koskaan julkaista: on itsestään selvää, että esimerkiksi kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen törkeästä käytöksestä tuli kertoa julkisesti.

Anonyymi kirjoitti...

Laulaja Janne Tulkki rypi 15 vuotta velkakierteessä – Me Naiset: rästejä pahimmillaan yli 400 000 euroa, ei rahaa edes kupilliseen kahvia - Viihde - Ilta-Sanomat

Syksyn sävel -voittaja 2001, vuoden solisti 1999 ja 2000 sekä useiden hittien tulkitsija joutui kuitenkin myöhemmin otsikoihin ikävämmissä merkeissä: miehen avioliitot päättyivät eroihin, alkoholi aiheutti riitoja ja suuret velat painoivat miestä maahan – hulppea unelmatalokin jäi yhdessä erossa ex-vaimolle eikä 10-vuotisjuhlakiertuekaan ollut kaivatunlainen menestys.
...
– Ja naimisiin en mene enää ikinä. Niin uskallan sanoa. Ei koskaan enää, laulaja vakuutti IS:lle kolmannen avioeronsa jälkeen huhtikuussa 2015.

Anonyymi kirjoitti...

Mustatut kasvot liikaa – Stockmann veti pois tiernapoika-videon, pyytää anteeksi

Blackface-arvostelua saaneen tavaratalon mukaan heidän harkintakykynsä petti.
Stockmann on vastannut sosiaalisessa mediassa usealle kirjoittajalle, jotka joulun alla arvostelivat tavaratalon tiernapoika- tai tiernatyttövideota rasistisuudesta.

Some-keskustelijoiden mukaan kyse oli esitykseen kuuluvasta henkilön kasvojen maalaamisesta mustaksi. Yksi neljän tiernapojan perinteisesti esittämästä hahmosta on murjaanien kuningas.

– Hei, olemme poistaneet videon, jonka tarkoitus oli levittää joulun hyvää sanomaa. Epäonnistuimme ja pyydämme anteeksi. Tarkoituksenamme ei ollut loukata ketään. Meillä on ohjeistus sosiaaliseen mediaan sisältöä tuottaville työntekijöillemme, mutta tässä harkintakykymme petti, Stockmannin twiitissä todetaan.

Helsingin Stockmannin some-viestin mukaan kyse oli Stockmann Herkun henkilökunnan tempauksesta, jossa kasvojen maalaamisen väheksyvää näkökulmaa ei huomioitu.

– Videon vilpitön tarkoitus oli levittää joulun hyvää sanomaa ja ilahduttaa asiakkaitamme.