tiistaina, joulukuuta 19, 2017

YLEISÖKYSYMYS: Miten naisten seksuaalista valtaa voi vähentää?



Naisten seksuaalinen valta on palkitsemisvaltaa, joka on lähtökohtaisesti positiivinen vallan muoto. Se on kuin työnantajan valta palkata työntekijöitä. Voidaan kysyä analogisesti, pitäisikö työnantajan palkkausvaltaa vähentää, esim. pienentämällä palkkoja ja huonontamalla työolosuhteita? Silloin työnantajalla olisi vähemmän valtaa hankkia työntekijöitä yrityksiinsä - samalla tavalla kuin rumemmalla naisella on vähemmän valtaa hankkia munaa.

Naisten seksuaalista valtaa voi vähentää monilla tavoin, mutta lopputulos ei välttämättä ole toivottu. Yksinkertaisin tapa vähentää naisten seksuaalista valtaa esim. työpaikalla on vanhojen ja rumien naisten palkkaaminen. Mitä rumempi nainen on, sitä vähemmän seksuaalista valtaa hänellä on. Voidaan kuitenkin kysyä, työskentelisitkö mieluummin työpaikalla, jossa paljon kauniita vallassa olevia naisia, vai työpaikalla, jossa on paljon rumia ilman valtaa olevia naisia?

Naisten seksuaalinen valta on palkitsemisvaltaa, joka on lähtökohtaisesti positiivinen vallan muoto. Se on kuin työnantajan valta palkata työntekijöitä. Voidaan kysyä analogisesti, pitäisikö työnantajan palkkausvaltaa vähentää, esim. pienentämällä palkkoja ja huonontamalla työolosuhteita? Silloin työnantajalla olisi vähemmän valtaa hankkia työntekijöitä yrityksiinsä - samalla tavalla kuin rumemmalla naisella on vähemmän valtaa hankkia munaa.

Miesten tai työnhakijoiden kannalta positiivinen tapa vähentää naisten ja työantajien palkitsemisvaltaa on kilpailu. Jos naisia tai työntekijöistä kilpailevia yrityksiä tulee lisää, naiset joutuvat alentamaan rimaa ja yritykset joutuvat tarjoamaan suurempaa palkkaa. Silloin miesten mahdollisuudet saada nainen tai työntekijöiden mahdollisuudet saada työpaikka paranevat, samalla kun naisten ja työsuhteiden laatu paranee.

Suomen pariutumismarkkinoilla on aivan liian vähän kilpailua naismarkkinoilla, jos olisi tavoitteena seksuaalisen vallan tasaaminen. Miehiä on nuorissa ikäluokissa jo lähtökohtaisesti liian paljon, mitä miesvoittoinen maahanmuutto vielä voimistaa. Luultavasti naisia pitäisi markkinassa olla jopa 10 kertaa enemmän, jotta kysyntä ja tarjonta olisivat lähempänä tasapainoa. Silloin naiset joutuisivat tappelemaan miehistä yhtä paljon kuin miehet tappelevat nyt naisista.

Eräs tapa vähentää naisten seksuaalista valtaa olisi prostituution ja erityisesti ulkomaalaisen prostituution vapauttaminen. Jos seksikaupan hinnat laskisivat kuin S-ryhmän halpuutuksessa tasolle 10€/varvi, naisten vonkaamiselle Tinderistä tulisi todellinen vaihtoehto.

Naisten seksuaalista valtaa voisi vähentää myös lisäämällä ns. "jarrua" vesijohtoveteen. Jos miesten seksuaalisista haluista katoaisi esim. 90 prosenttia, seksuaalinen valta tasapainottuisi kummasti. Jos kukaan ei haluaisi ketään, seksuaalinen valta menettäisi merkityksensä.

Voisimme ottaa myös mallia islamilaisista ystävistämme ja pukea naiset kaapuun. Sen lisäksi voisimme säätää ankarat siveellisyyssäädökset naisten käytökselle. Vaikutus ei kuitenkaan olisi yksiselitteinen. Vähempi paljas pinta vähentäisi houkutuksia, mutta tarjonnan romahtaminen nostaisi naisen seksuaalisuuden hinnan pilviin. Kaapujen käyttäminen ei varsinaisesti vähennäkään naisten seksuaalisen vallan määrää, vaan naisten mahdollisuuksia seksuaalisen valtansa hyödyntämiseen. Ainut tapa naiselle hyödyntää seksuaalista valtaansa olisi tuolloin miehen sitouttaminen avioliittoon elättäjäksi.

18 kommenttia:

Pörri Orava kirjoitti...

Naisten seksuaalinen valta on peräisin miehiltä, joten miehillä itsellään on luonnollisesti avaimet myös tuon vallan kontrollointiin.

Avainasemassa on heteromiehen seksuaalisuus ja miten se projisoituu hänen tekemisiinsä.

Kun mies löytää aidon rakkauden itseään kohtaan, muuttuu sekstaaminen naisten kanssa rakkaudelliseksi toimenpiteeksi, ei siis semmoiseksi, jota on "pakko saada".

Kun mies oivaltaa, että hänen pillunhimonsa johtuu jostain läheisyyden kaipuusta, joka taas juontaa juurensa terveen rakkauden puutteeseen itsään kohtaan, hänelle avautuu mahdollisuus elää täysin tyytyväisenä ja tyydytettynä täysin riippumatta naisten seksuaalisuudesta. Tällöin hänen kiinnostuksensa vaihtuu pillun saamisesta (mikä on halpa ja huono korvike rakkaudelle)rakkauden jakamiseen, ja hänelle on täysin luonnollista, että rakkautta ei voi väkisin jakaa.

Eli vielä kiteytettynä: Naisten seksuaalista valtaa ei ole olemassakaan, elleivät miehet sitä "kehitä" ymmärtämättömyyttään ja rakkauden puutteessa. Rakkauden tunne on kuitenkin aina sisäsyntyistä, ja jokainen pääsee siitä osalliseksi halutessaan. Löytäessään rakkaudeni itseään kohtaan mies samalla kumoaa "yhden miesyksikön" verran naisten seksuaalista valtaa.

Anonyymi kirjoitti...

Ilmainen Tasa-arvosanomat - niminen lehti alkanut ilmestyä

Koska Tasa-arvosanomia voi lukea ilmaiseksi verkossa, tämä ei ole kaupallinen mainos, vaan informaatiota.

Tasa-arvosanomat numero 2/2017 ilmestyi tänään issuu/staatus -sivuilla. Siinä on artikkeli tuottavuuden vaikutuksesta miesten ja naisten ansiotasoon. 18 sivua asiaa joululukemiseksi.

Edellisessä numerossa 1/2017 oli kolme artikkelia: 1. Sukupuolten palkkaero on naisten hyväksi, 2. Paljonko on naisen euro, kun otamme huomioon eron miesten ja naisten kvantitatiivisessa tuottavuudessa? 3. Ovatko sairaanhoitajat palkkakuilussa insinööreihin verrattuna?

https://issuu.com/staatus

Lehdessä on sähköpostiosoite, josta voi pyytää artikkelin pdf-muodossa.

Anonyymi kirjoitti...

Työllisyys ratkaisee maahanmuuton hyödyn - maa­han­muut­ta­ja­nai­sia pitäisi saada enemmän töihin

Maahanmuuttajataustaisia naisia pitäisi pystyä työllistämään enemmän. Tämä on yksi tuoreen maahanmuuton kustannuksia peranneen selvityksen johtopäätöksistä. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämä raportti on tehty Perussuomalaisten aloitteesta ja sen tekeminen kirjattiin jo hallitusohjelmaan.

Raportin mukaan ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste ja tulotaso kehittyvät selvästi heikommin kuin miehillä. Yhtenä syynä tähän on se, että monet ulkomaalaiset naiset perheellistyvät varhain. Lisäksi esimerkiksi Lähi-idästä muuttaneiden kulttuurissa naisten työssäkäynti ei ole niin yleistä kuin Suomessa.

- Ulkomaalaistaustaisten naisten aseman ja työllisyysasteen vahvistaminen on tärkeää maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kannalta. Lisäksi heidän asemaansa tulee kiinnittää huomiota, jotta sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuisi, raportin johtopäätöksissä mainitaan.

Tuoreen raportin mukaan kymmenen vuotta asuneiden ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysprosentti on noin 71 prosenttia, mutta naisilla vain noin 56 prosenttia.

Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden työllistyminen vaikeampaa

Vaikutusta on myös sillä, mistä maahanmuuttajat ovat kotoisin. Esimerkiksi Euroopasta tulleet muuttajat ovat työllistyneet hyvin ja työperäisten maahanmuuttajien työllisyysprosentti on jopa parempi kuin kantaväestöllä.

Sen sijaan Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden työllistyminen on vaikeampaa. Yhtenä syynä tähän on se, että suuri osa pakolaisista tulee näiltä alueilta. Kriisialueilta tulevilla ei välttämättä ole ollut mahdollisuutta kouluttautua ja he tulevat myös itselleen vieraaseen kulttuuriin, jossa heille ei ole verkostoja.

Pakolaistaustaiset tarvitsevatkin eniten esimerkiksi toimeentulotukea ja toimeentulotuen saajien keskuudessa ulkomaalaisten osuus on korkea.

Yksi raportin keskeisimmistä viesteistä on se, ettei maahanmuuton tarkkoja kustannuksia pystytä tarkasti rajaamaan. Kokonaiskustannuksiin vaikuttavat niin maahanmuuttajien palveluihin menevät rahat kuin se, kuinka paljon työssä käyvät maahanmuuttajat tulevat pidemmällä aikavälillä tuottamaan verotuloja.

Hyvin toimiville työmarkkinoille maahanmuuttajat tuovat lisää voimaa, joka vahvistaa kasvua. Huonosti toimivilla työmarkkinoilla suurempi työnhakijoiden määrä heikentää tilannetta.

Anonyymi kirjoitti...

Aviomies ja somekansa raivostuivat: Äiti ei anna isän kylvettää tyttäriään "erilaisten kehonosien" vuoksi

Australialaisen äidin toiminta on laukaissut raivokkaan somekeskustelun siitä, voiko mies kylvettää tyttölapsiaan.

Kahden tytön äidin jakama Facebook-päivitys on poikinut tiukkoja kommentteja, joissa tuomitaan jyrkästi tämän tiukasti sukupuolittunut ajatusmaailma. Tapauksesta uutisoi muun muassa 7News.

– Aviomieheni on vihainen, sillä kerroin hänelle, etten halua hänen kylvettävän tyttäriämme. Uskon, että äitien kuuluu pestä tyttärensä ja isien poikansa. Tosiasia kun on, että naisilla on keskenään samanlaiset kehonosat, miehillä taas keskenään, kirjoittaa nainen Facebookissa.

Äiti jatkaa kertoen miehensä pitävän hänen ajatusmaailmaansa sairaana, mutta puolustaa itseään vetoamalla lastensa terveyteen.

– Ihmiset kertovat nykyisin kovin usein tulleensa hyväksikäytetyiksi. En halua, että lapseni joutuvat ikinä ajattelemaan sellaista.

"Opetat tyttärillesi, ettei heidän isänsä ole luottamuksen arvoinen"
Moni Facebook-kommentoija uskoo kuitenkin, että kylvettämiskiellon asettanut nainen on itse tullut lapsuudessaan hyväksikäytetyksi, ja että aviomiehen on syytäkin olla loukkaantunut vaimonsa osoittamasta luottamuspulasta.

– Tällä naisella on ongelmia. En näe mitään väärää siinä, että isä kylvettää tyttäriään – niin kuin en siinäkään, että äiti pesee poikalastaan. Mitä tämäkin äiti luultavasti tekee, kirjoittaa Laura.

– Mieti, mitä opetat tyttärillesi: että heidän isänsä ei ole luottamuksen arvoinen? kummastelee George.

– Hänen pitäisi luottaa aviomieheensä enemmän. Itse olisin todella loukkaantunut, jos mieheni olisi niin vainoharhainen, ettei antaisi minun kylvettää poikalapsiani, komppaa Melissa.

Haukkujen lisäksi somesta löytyi kuitenkin myös ymmärrystä.

– Uskoisin, että tämä äiti kamppailee edelleen kokemansa hyväksikäytön kanssa. Hän tarvitsee tukea, ei vihaa, analysoi Allo.

– Jätän aina lasten kylvettämisen vaimoni tehtäväksi. Olen aina ollut sitä mieltä, että se on vaimon rooli perheessämme, enkä ole kuullut valituksen sanaa, kirjoittaa Bill.

Keskustelujen perusteella suurin osa ihmisistä ja vanhemmista on silti sitä mieltä, että pienten lasten pepun peseminen kuuluu molemmille vanhemmille sukupuolesta riippumatta.

Lähde: 7News Brisbane, Mirror

Anonyymi kirjoitti...

Hoo, jos minä olen musta! – Tiernapoikien murjaani on osa alentavaa blackface-perinnettä
Hollannissa kipuillaan paikalliseen jouluperinteeseen kuuluvan Musta Pekka- eli Zwarte Piet -tradition kanssa. Suomessa murjaanista ei vielä edes keskustella.


Iloisen näköinen joukko kävelee läpi vehreän lontoolaisen puiston. Hovinarrin asuihin sonnustautuneet hahmot herättävät ihmisten huomion. Moni suuttuu, yhtä moni ällistyy. Huomiota herättävät hahmojen kasvot, jotka on maalattu kenkälankinmustalla kasvomaalilla. Henkilöt maalin alla ovat kuitenkin tunnistettavasti valkoisia.

Kohtaus on hollantilaisen ohjaajan Sunny Bergmanin elokuvasta Our Colonial Hangover, Kolonialistinen krapulamme. Se kertoo Alankomaissa suositusta joulutraditiosta. Siinä joulupukki, Sinterklaas, saapuu hevosella ratsastaen tai jokilaivan kyydissä. Hänellä on ympärillään palvelijoita, noita mustanaamaisia hovinarreja. Zwarte Piet- eli Musta Pekka -hahmot heittelevät yleisölle karkkeja ja käyttäytyvät hölmösti.

Lontoolaisia suivaannuttaa raistinen ilmiö nimeltä blackface. Valkoinen ihminen, joka esiintyy tummaihoisena tökerösti mustatulla naamalla. Hollannissa mustanaamaiset Pietit ovat osa joulutraditiota ja siksi rakastettuja. Rasismia kukaan ei myönnä. Kuulostaako tutulta?

Ja tähteemme kynttilän pätkää

Tiernapoikia esitetään joulun alla kaikkialla Suomessa. Sen juuret ovat keskiaikaisissa mysteerinäytelmissä ja kuvaelman keskiössä on kolmen tietäjän käynti Jeesus-lapsen luona. Muualla Euroopassa esitykset ovat liittyneet lähinnä loppiaisen aikaan. Suomeen perinne rantautui Ruotsista.

Oulussa on järjestetty Tiernapoika-kilpailu vuodesta 1933 lähtien ja perinnettä ylläpitämään on perustettu säätiö. Eniten tiernapoikaesityksiä nähdään jouluisin suomalaisissa kouluissa. Yhä yksi pojista maalataan mustaksi.

Musiikinopettaja, tutkija Minja Koskelan mielestä tiernapojat eivät kuulu enää kouluun.

– Blackface on rasistinen käytäntö, sillä on rasistiset juuret, ja vaikka sitä ei ymmärrettäisi rasistiseksi, sitä se silti on. Piste.

Kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarimin mukaan blackface pilkkaa alisteisessa asemassa olevien tilannetta ja ominaisuuksia. Se tekee vähemmistön edustajista karikatyyrejä. Perinne perustuu vallan väärinkäyttöön ja sortoon, sanoo Abdulkarim Taideyliopiston IssueX-julkaisussa.

Toimittaja Siji Jabbar kirjoittaa Guardian-lehdessä, että Hollanti tunnetaan monessa asiassa avarakatseisena ja edistyksellisenä maana. Zvarte Piet -perinne sen sijaan on jäänne maan kolonialistisesta historiasta. Keskustelu Piet-hahmojen rasistisuudesta käynnistyi jo toistakymmentä vuotta sitten, mutta se ei ole johtanut juuri mihinkään.

Siji Jabbar kertoo jutussaan näytelmäkirjailija Mark Walravenista, joka teki aiemmin joulunaikaan keikkaa Sinterklaasin apurina naama mustattuna. Pikkuhiljaa Walraven huomasi loukkaavansa esiintymisillään tummaihoisia työkavereitaan. Hän kirjoitti aiheesta näytelmän amsterdamilaiselle teatterille.

– Monet hollantilaiset pelkäävät, että Zwarte Pietin kritisoiminen johtaa Sinterklaasin häviämiseen. He kokevat tulleensa henkilökohtaisesti loukatuiksi, jos joku arvostelee perinnettä, Walraven sanoo.

Jabbarin mukaan ilmiö paljastaa Hollannissa laajempia ongelmia suhtautumisessa tummaihoisiin ihmisiin. Vaikka viidesosa Hollannin väestöstä on muita kuin vaaleaihoisia, heitä kutsutaan maassa alentavalla nimellä allochtoon, ei-länsimainen. Osa allochtooneiksi leimatuista on kotoisin Hollannin omista siirtomaista Arubasta, Curacaosta tai Sint Maartenista tai aiemmin itsenäistyneistä Surinamista ja Indonesiasta. Heidän lisäkseen Hollannissa on miljoonia jo sukupolvien ajan maassa asuneita tummaihoisia. Näiden kansalaisten ulkopuolisuuden korostaminen leimaa maan henkistä ilmapiiriä.

Eikö saa enää suvivirttäkään laulaa

Suomessa tummaihoisten osuus on ollut viime vuosikymmeniin asti häviävän pieni. Silti suomalainen kulttuuri ei saa synninpäästöä blackface-perinteen levittämisestä. Maryan Abdulkarim sanoo, ettei Suomen konteksti nollaa blackfacen historiaa.

Inge Rasist kirjoitti...

Eikö nämä abulibabulit hokaa et Suomi on antanut vaihdossa Palefacen

Anonyymi kirjoitti...

Vihreiden Emma Kari vaatii suostumuksen puutetta rikoslakiin

Seksuaalirikosten määritelmä Suomen rikoslaissa täytyy muuttaa niin, että suostumuksen puute nostetaan raiskauksen määritelmän ytimeen, vaatii kansanedustaja Emma Kari (vihr.).
– Tällä hetkellä raiskausrikoksen pääasiallisena tunnusmerkkinä on joko väkivalta tai sen uhka. Tämä väkivaltaan perustuva tulkinta ei tunnusta jokaisen perustuslaillista oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen ja ruumiilliseen itsemääräämisoikeuteen, huomauttaa Vihreiden Naisten uusi puheenjohtaja Emma Kari.

Suomen jo ratifioima naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus edellyttää seksuaalirikoslainsäädännön muuttamista. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, YK:n kidutuksen vastainen komitea ja YK:n naisten syrjinnän vastainen komitea ovat tunnistaneet tarpeen raiskauksen määritelmän muuttamiseen siten, että suostumuksen puute otetaan huomioon

– Keskustelu #metoo-kampanjasta ja seksuaalisesta häirinnästä ei saa jäädä vain puheeksi. Tarvitaan myös konkreettisia toimia, ja rikoslain muuttaminen olisi sellainen. Nyt on aika tehdä tämä muutos, vaatii Kari.

Anonyymi kirjoitti...

#MeToo -kampanjaa syleilevät modernit feministit menivät omaan lankaansa – Miksi miehiä ei haluta edes kuunnella?
Hollywood-käsittelyn jälkeen #metoosta on Suomessa tullut etenkin kulttuurieliitin ja hyvinvoivan keskiluokan kampanja, jossa miehistä puhutaan suljetuissa nettiyhteisöissä, kirjoittaa Noona Bäckgren.


VUONNA 1997 nuoriso­työntekijä Tarana Burken edessä istui 13-vuotias tyttö. Tyttö oli roikkunut Burkessa koko meneillään olevan nuorten leirin ajan, ja hän vaikutti jatkuvasti olevan vaikeuksissa muiden osallistujien kanssa.

Lopulta pieni tyttö, Heaven, onnistui vangitsemaan Burken huomion, ja lähes rukoili häntä kuuntelemaan. Heaven kertoi Burkelle, millaisia asioita hänen äitinsä miesystävä oli hänelle tehnyt.

Burke yritti kuunnella, mutta tunteet velloivat hänen mielessään niin vahvoina, että hänen oli katkaistava Heavenin puhe. Burke ohjasi tytön nopeasti toisen nuorisotyöntekijän luokse ja sanoi, että tämä voisi auttaa.

Burke, Harlemissa kasvanut afroamerikkalainen, joka oli itsekin joutunut seksuaalisen väkivallan uhriksi, jäi sanattomana istumaan paikalleen Heavenin lähdettyä.

”En kyennyt edes kuiskaamaan hänelle, että olen kokenut saman (”I couldn’t even bring myself to whisper, 'me too,”, Burke kertoi haastattelussa tämän vuoden lokakuussa.

ME TOO nousi megaluokan puheenaiheeksi tänä syksynä. Menestynyt Hollywood-näyttelijä Alyssa Milano loi #metoo tunnisteen eli hashtagin pikaviestipalvelu Twitteriin vastauksena elokuvatuottaja Harvey Weinsteinin saamiin lukuisiin syytöksiin seksuaalisesta ahdistelusta.

Monet valkoiset Hollywood-näyttelijät yhtyivät Twitter-kampanjaan. Sittemmin seksuaalisesta häirinnästä on tullut suomalaisenkin median vakioaihe. Keskustelu on rönsyillyt: on puhuttu työpaikkojen seksuaalisesta häirinnästä, hissikourinnasta, huorittelusta, ulkonäön arvostelusta ja elokuva- ja kulttuurialan ahdistelukultuurista. Mutta myös baariflirtistä, kadulla huutelusta ja siitä, syyllistääkö #metoo kaikkia miehiä. Seksuaalisen häirinnän kriminalisointia on väläytetty (seksuaalinen ahdistelu on jo rikos).

Suomen mediassa on kuitenkin jäänyt huomattavan pienelle huomiolle se, että tummaihoinen, Harlemissa kasvanut sosiaalityöntekijä Tarana Burke itse asiassa aloitti Me too -kampanjan jo kymmenen vuotta sitten. Yhdysvalloissa asia nostettiin esiin hyvin pian #metoo -hashtagien alettua vallata sosiaalisen median ilmatilaa.

14-VUOTIAASTA asti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta taistellut Burke ei unohtanut 13-vuotiaan Heavenin ilmettä, joka tytöllä oli Burken lähettäessä hänet pois luotaan.

Heavenin kasvot palasivat hänen mieleensä yhä uudelleen: Miten hän oli saattanut evätä tytöltä mahdollisuuden kertoa mielessään pyörivistä karmeista kokemuksista?

Vuonna 2003 Burke perusti tummaihoisille nuorille naisille Just Be Inc -järjestön, jonka tarkoitus on edistää naisten hyvinvointia, terveyttä ja mahdollisuutta kasvaa kokonaisiksi aikuisiksi. Kolme vuotta myöhemmin perustettiin Me too -kampanja: sen avulla haluttiin lisätä tietoisuutta tyttöjen kokemasta seksuaalisesta väkivallasta ja hyväksikäytöstä.

Ajatus oli, ettei kenenkään tarvinnut kokea olevansa yksin kokemustensa kanssa. Kampanjaan voi edelleen lahjoittaa rahaa Just Be Incin sivulla. Lahjoituksia organisoi Girls for Gender Equity (Tytöt tasa-arvon puolesta) –järjestö, jonka toimintaa Burke ohjaa.

MITÄ VÄLIÄ on sillä, kuka metoo -kampanjan lopulta keksi? Eikö pääasia ole, että #metoo on levinnyt ympäri maailmaa, ja naiset uskaltavat nyt puhua kokemuksistaan?

Väitän, että Twitter tunnisteeksi muuttunut ”metoo” alleviivaa juuri niitä ongelmia, joita useimmat neljännen aallon feministit sanovat vastustavansa. Ja erityisesti feministit ovat toki #meetoota syleilleet.

Anonyymi kirjoitti...

Presidenttiehdokas Tuula Haatainen haastaa Sauli Niinistöä feminismillä

Presidenttiehdokas Tuula Haatainen (sd.) sanoo, että hän olisi tullut toisella tavalla ulos kuin tasavallan presidentti Sauli Niinistö tietovuotouutisen tultua julki viime lauantaina. Haatainen käyttää lausuntoa pohtiessaan sanaa ”yliraflaava”.
Tasavallan presidentti, Puolustusvoimien ylipäällikkö Niinistö tiedotti Helsingin Sanomien lauantaiseen juttuun viitaten heti samana päivänä, että ”korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on turvallisuutemme kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita”.

– Siitä sai sellaisen käsityksen, että nyt on vuodettu ulos sellaista, joka vaarantaa, mutta en ota kantaa, kun en tiedä mitä ne ovat. Mutta sitten myöhemmin on tullut lievempiä kantoja. Tässä on vähän hämmennyksissä siitä, että mitä tietoa ja millaista on päässyt ulkopuolisille ja sitten se kysymys, että onko julkistamisen vuoksi vaarannettu turvallisuutta. Se on kysymys, johon ei pysty vastaamaan. Aina tällaisissa asioissa kannattaa yliraflaavien lausuntojen sijasta pysyä harkitulla linjalla ja todeta, että tällainen vuoto on vakava ja mutta se tutkitaan. Pitää yhtä lailla katsoa se, että me ei voida yli lyödä siinä, että lehdistön vapautta rajoitetaan, Haatainen sanoo Uuden Suomen, Kauppalehden ja Talouselämän yhteishaastattelussa.

Kritisoitte siis presidentti Niinistön lausuntoa?

–Olisin itse todennut, että tätä vuotoa voidaan pitää vakavana, mutta että tämä tutkitaan normaalilla tavalla ja luonut sellaista rauhallisetta otetta tähän asiaan.

Haataisella, kuten muillakin haastajilla on täysi työ yrittää tehdä linjauksissa pesäeroa Niinistöön, joka on gallupeissa kaukana ylhäisessä yksinäisyydessään.

Demariehdokas Haatainen polkee kolmen prosentin maisemissa ja hän on vaarassa flopata alle Paavo Lipposen vuoden 2012 kannatuksen, joka oli 6,7 prosenttia. Jo se oli SDP:lle katastrofitulos, jotain aivan muuta kuin vuosina 2000 ja 2006, jolloin enemmistölle hyvin mieleen ollut Tarja Halonen tuli valituksi.

Haatainen näyttääkin pyrkivän tekemään itsestään ehdokasta, jossa olisi runsaasti elementtejä demareiden suuruuden päivien Halosesta. Vaikka hän on toiminut myös ministerinä pariinkin otteeseen, on ulkopoliittinen kokemus ehdokkaiden joukossa sieltä vähäisestä päästä.

Muun muassa YK-liitossa ja Kirkon ulkomaanavussa vaikuttanut Haatainen puolustautuu tätä näkemystä vastaan.

–Kun Sauli Niinistö oli ensimmäisen kerran ehdokkaana, eipä hänellä ollut edes kansainvälistä harrastuneisuutta kovin paljoa kansalaisjärjestötasolla tai muulla. Sitä hänen osaamistaan epäiltiinkin.

Haatainen on tuonut Ruotsista käsitteen ”feministinen ulkopolitiikka”, mutta mitä se on?

–Feministisen ulkopolitiikan lähtökohta on, että kaikkia alistavia rakenteita pitää pystyä purkamaan ja poistamaan, naisten asemaa vahvistamaan. Naisten osaaminen ja potentiaali on maailman alikäytetyin voimavara ja sitä täytyy vahvistaa. Ruotsi on tehnyt tätä politiikkaa ansiokkaasti, ja Suomen pitäisi tehdä rinnalla mukana tätä, ja nostaa maailmalla nämä asiat esiin, Haatainen sanoo.

Aika lailla presidentti Tarja Halosen näköistä politiikkaa näyttäisi tuo käsite pitävän sisällään. Ehdokkaan puheista kuuluukin arvostus ystäväpiiriinsä kuuluvaa entistä presidenttiä kohtaan.

–Tarja Halonen teki 12 vuoden aikana merkittävän ison työn. Hän osallistui aktiivisesti, puhui kestävästä kehityksestä. Hän lähti eteenpäin viemään sitä työtä, joka Brundtlandin komitean työstä lähti liikkeelle, johon liittyy ympäristö, kestävän kehityksen periaatteet, naisten asema ja rauhan edistäminen. Se että hän on tasavallan presidentin tehtävien jälkeen jatkanut, osoittaa sen, että hänen elämäntyönsä on aitoa ja minä olen samalla linjalla. Tarja Halosen linjalla Suomen pitää jatkaa vahvemmin kuin nyt.

Anonyymi kirjoitti...

Naisen euro onkin vain 76 senttiä, kun otetaan huomioon kaikki ansiot – vertaa itseäsi vastakkaiseen sukupuoleen
Suomalaisen palkka on korkeimmillaan 40–50-vuotiaana, kertoo Eläketurvakeskuksen torstaina julkaisema uusi tilasto. Paljonko sinä tienaat ikätovereihisi verrattuna?


40–50-vuotiaana mies on saanut palkankorotuksensa, hän pystyy tekemään täyttä työviikkoa, eikä hän vielä sairasta.

Siitä syystä suomalaisista suurimmat ansiot ovat yksityisellä sektorilla työskentelevillä nelikymppisillä miehillä, keskimäärin 4 000 euroa kuukaudessa, Eläketurvakeskus kertoo. Saman ikäisillä naisilla ansiot ovat runsaat tuhat euroa pienemmät.

Palkkakehitys riippuu alasta. Yleensä ansiot alkavat pienentyä työuran puolivälin tienoilla, mutta esimerkiksi asiantuntija-ammateissa tulot voivat kasvaa työuran loppuun saakka.

– Mutta rakennusalalla vaikkapa muurarimiesten työkyky on parhaimmillaan 25–35 ikävuoteen asti. Sen jälkeen he eivät yleisesti ottaen pysty painamaan urakkaa samaa tahtia, vaikka ei varsinaisia sairauksia olisikaan, Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto selittää.

Kaikki ansiot mukana ensimmäistä kertaa

Eläketurvakeskus julkisti torstaina ensimmäistä kertaa palkkavertailun, jossa ovat mukana suomalaisten kaikki ansiotulot viime vuodelta: niin osa-aikaisesta työstä maksetut tuntipalkat kuin tulospalkkiot ja luontoisedutkin. Mukana ovat siis kaikki mahdolliset ansiot, jotka kartuttavat eläkettä – lukuunottamatta yrittäjien ja maanviljelijöiden tuloja.

Keskimääräinen palkka oli uuden tilaston mukaan 2 860 euroa viime vuonna. Mediaani eli keskimmäinen kuukausipalkka oli 2 610 euroa.

Tähän asti palkkavertailuissa on käytetty lähinnä Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoa. Se kertoo vain kokoaikatyötä tekevien ansioista, jotka olivat viime vuonna 3 370 euroa kuukaudessa. Kokoaikatyöläisten mediaanipalkka taas oli Tilastokeskuksen mukaan kolme tuhatta euroa.

Naiset hoitavat lapset ja tekevät osa-aikatyötä

Eläketurvakeskuksen tilastossa naisten keskiansio 2 470 euroa oli neljänneksen pienempi kuin miesten keskiansio 3 260 euroa. Nainen ansaitsee siis 76 prosenttia miehen palkasta eli hänen "euronsa" on 76 senttiä.

Yleensä naisten euroa on laskettu Tilastokeskuksen luvuista, joiden mukaan se on nyt 84 senttiä.

Naisten ja miesten välinen suurempi palkkaero Eläketurvakeskuksen vertailussa selittyy muun muassa naisten pitämillä perhevapailla ja sillä, että he tekevät paljon osa-aikaista ja määräaikaista työtä.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhasen mukaan kaikista osa-aikaisista työntekijöistä naisten osuus on 70 prosenttia ja määräaikaisista 60 prosenttia.

Naiset työskentelevät myös huonommin palkatuilla aloilla. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan naisten euro on 97 senttiä, kun vertaillaan täsmälleen samasta työstä saatua palkkaa.

Mitä parempi palkka, sitä suurempi palkkaero

Kaikkein vähiten tienaavat työuraansa aloittelevat naiset.

Palkkaerot miesten ja naisten välillä ovat selvät kaikissa tuloluokissa. Ero vain kasvaa mitä suuremmista palkoista on kyse.

Eron leveneminen palkkojen kasvaessa näkyy ylläolevassa grafiikassa, jossa palkansaajat on jaettu kymmeneen ryhmään kaikkein pienipalkkaisimmista suuripalkkaisiin.

Naiset pääsevät korkeimpaan tulokymmenykseen jo 4 200 euron kuukausituloilla. Miehillä eniten ansaitsevien joukkoon yltämiseksi tarvitaan vähintään 5 600 euroa.

Palkka alkaa pienentyä 50–60-vuotiaana

Miesten palkka alkaa pienentyä viisikymppisenä, ja kuusikymppisenä se on keskimäärin samalla tasolla kuin kolmikymppisenä.

Naiset puolestaan saavuttavat palkkahuippunsa miehiä myöhemmin, vasta lähellä 50 vuoden ikää.

– 50–60-vuotiaana tulee terveysongelmia, mikä johtaa osa-aikaisuuteen. Saatetaan hoitaa omia vanhempia, työllisyysaste laskee, Kannisto selittää.

Anonyymi kirjoitti...

Ja taas puhutaan kuukausiansioista, ei tuntiansiosta, ikäänkuin naisille pitäisi maksaa olemassaolosta eikä tehdystä työstä.

Anonyymi kirjoitti...

NAISVERKOSTO MUUTTAISI LAKIA: ”SEKSI ILMAN SUOSTUMUSTA ON RAISKAUS”

Eduskunnan naisverkosto tekee lakialoitteen: Raiskaus voi tapahtua ilman väkivaltaa.
Eduskunnan naisverkosto jättää lakialoitteen rikoslain muuttamiseksi raiskauksen tunnusmerkistön osalta. Aloite on tarkoitus jättää eduskunnan istuntotauon jälkeen helmikuussa.

Naisverkoston jäsenet haluavat lisätä rikoslakiin suostumuksen puutteen raiskauksen keskeiseksi määritelmäksi. Voimassa oleva rikoslain raiskauksen määritelmä asettaa ensisijaiseksi väkivallan käytön tai sillä uhkaamisen.

– Ruotsin hallitus ilmoitti viikonloppuna muuttavansa lainsäädäntöä niin, että suostumuksen puute on oleellinen osa raiskauksen tunnusmerkistöä. Suomen tulee seurata perässä, sanoo eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.).

Ulkoinen väkivalta ei yksin ratkaise

Sarkkinen korostaa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja ihmisoikeuksien suojan vahvistamisen kannalta olevan keskeistä, että suostumuksen puute mainittaisiin nimenomaisesti lain tasolla. Se selkeyttää lainsäädäntöä ja antaa yhteiskunnallisen viestin.

– Osa raiskauksista jää nyt ilmoittamatta esimerkiksi sen takia, että uhrit pohtivat mahdollisuuksiaan menestyä rikosprosessissa, hän sanoo.

– On väärin, että väkivalta määrittää raiskausrikoksen tunnusmerkistöä tällä hetkellä niin paljon. Seksi ilman suostumusta on raiskaus ja se vaikuttaa uhriin syvästi riippumatta siitä, jääkö teosta ulkoisia väkivallan merkkejä.

Kansainvälisiä vaatimuksia

Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö on herättänyt huolta myös kansainvälisesti.

– Suomi on saanut kehotuksia tarkistaa lainsäädäntöä, lisäksi monet naisjärjestöt ja ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet rikoslain muutosta ja raiskauksen määritystä suostumuksen puutteen perusteella jo vuosia, toteaa Naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Eva Biaudet (r.).

– Koska lakimuutosvalmistelua ei ole käynnistetty, on tämä lakialoite paikallaan.

YK:n naisten oikeuksien sopimusta valvovan CEDAW-komitean mukaan Suomen tulisi poistaa laista vaatimukset, joiden mukaan loukkaava seksuaalinen teko tehdään käyttämällä voimaa, ja määriteltävä raiskaus uhrin suostumuksen puuttumisen perusteella.

Myös Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea tarkastelemaan rikoslain raiskauksen tunnusmerkistöä. Sopimus lähtee vahvasti siitä, että seksuaalista väkivaltaa määrittelee uhrin suostumuksen puute, ei tekijän käyttämä fyysinen väkivalta.

Biaudet ottaa esille myös syksyn aikana syntyneen metoo-kampanjan.

– Metoo-kampanja on tehnyt näkyväksi sen, kuinka paljon seksuaalista ahdistelua ja väkivaltaa Suomessa esiintyy. Raiskaus on äärimmäinen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus, joka voi jättää uhriin pysyviä jälkiä. Siksi on tärkeää, että rikoslainsäädäntömme suojelee uhrin itsemääräämisoikeutta ja oikeusturvaa mahdollisimman tehokkaasti, hän toteaa.

Eduskunnan naisverkosto on kaikille naiskansanedustajille avoin verkosto.

Anonyymi kirjoitti...

Sihvonen: Naisten palkkakuoppaa ei korjata urheilun sisältä – muutoksen lähdettävä koululiikunnasta saakka

Keskustelu siitä, ettei naisten euro ole likikään euro verrattuna miesten euroon urheilussa, velloo vilkkaana. MTV Sportin asiantuntija Petteri Sihvonen kantaa kortensa keskustelun kekoon.

Palkkojen epäsuhta kuuluu huippu-urheiluun. Ei ole olemassa keinoa, jolla esimerkiksi miesten jääkiekkoilun ja miesten jalkapalloilun Suomen pääsarjojen keskipalkkoja saataisiin kohtaamaan. Suurin piirtein samasta työstä maksetaan hyvin erilainen palkka.

Urheilun eetos, jonka ytimessä on sääntöjen puitteissa tapahtuva pidäkkeetön kilpailu, on sikäli konstikas asia, että se erottaa urheilun ainakin osin hieman autonomiseksi omalakiseksi saarekkeeksi suhteessa muihin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Eräänä esimerkkinä urheilun kilpailuluonteesta käy se, että urheilu ja sen sisällä oleva jako naisten ja miesten urheiluun ei ole ensinkään tasa-arvokysymys käsitteen perinteisessä mielessä.

Kilpaurheilusta lasten tossulätkään urheilun edellytys on, että sovitaan, jotta pannaan peli pystyyn. Aletaan pelata paremmuudesta. Ammattilaisurheilussa sovitaan – joko paperilla ja joka tapauksessa yhteisymmärryksen tasolla – lisäksi siitä, että kilpaillaan kaikkinaisista resursseista, ennen muuta rahasta. Ja vuorostaan rahasta kilpailemisen perusta on maksavan yleisön suosiosta kilpailemisessa. Yleisön lisäksi kilpaillaan monimutkaisesti muodostuvista statuksesta, imagosta ja brändistä.

Kun puhutaan urheilusta ja rahasta, puhutaan niitä yhyttävinä voimatekijöinä ennen muuta: kilpailemisesta ja suosiosta.

Suosio on metka asia, sitä joko on tai ei ole, ja joka tapauksessa sitä on melkeinpä mahdotonta keinotekoisesti pakottamalla synnyttää.

On karua ja turhauttavaakin sanoa, että rahan katsontakulmasta naisten urheilun suosio on liian alhaista. Toisaalta jos, siis jos, naisten urheilu olisi miesten urheilua suositumpaa, urheilemisesta tulisi luonnollisesti maksaa naisille enemmän kuin miehille. Tai oikeammin ilmaisten markkinat hoitaisivat, kuten ne nytkin hoitavat, asian.

Etenkin viihdebisneistyneen huippu-urheilun perusta on kovassa kapitalismissa. Silti ammattilaisurheilua kahlitaan sarjojen sisäisillä palkkakatoilla ja erilaisilla varausjärjestelmillä. Niiden tarkoitus on lisätä kilpailua ja jännitystä, ja sitä mukaa kiihdyttää taloutta. Sille ei kuitenkaan voida ikään kuin ulkoa pakottaen mitään, että viime kädessä urheilun ystävät kuluttajina tekevät omat riippumattomat kulutusvalintansa. Nykyään valinnat kohdistuvat radikaalin voittopuolisesti miesten urheiluun.

Ylipäätään kuluttajien valintoja ei voi paljoakaan ohjailla eivätkä ne meinaa totella edes luonnollisia kulkuja. Tästä todistaa muun muassa se, ettei Susijengin aiheuttama koripallobuumi meinaa kunnolla siirtyä Korisliigaan.

Jos ja kun naisurheilun suosiolle tahdotaan tehdä kohottavia toimenpiteitä, ei pidä operoida seurausten kanssa, on mentävä syihin. Urheilun maailma on jopa typeryyteen asti linnake, jota luonnehtii hegemoninen maskuliininen konservatiivisuus.

Isoja muutoksia saadaan aikaan vain pitkäjänteisellä toiminnalla. On lähdettävä aina sieltä asti, miten pojat ja tytöt kasvatetaan. Pojat ovat poikia -asenteilla saadaan kyllä hyviä ammattilaisurheilijoita. Vuorostaan tytöt ovat tyttöjä -orientaatiot johtavat muille kuin huippu-urheilun polulle. Tosin syntyjään tytöissä ja pojissa ei kuitenkaan ole sellaisia eroja, jotka olisivat suosiollisempia urheilun suhteen jommallekummalle sukupuolelle.

Yhteiskunnallisessa katsannossa ollaan sitä mieltä, että länsi- ja etenkin Pohjoismaissa on edistytty tasa-arvoasioissa. Ehkä ollaan, mutta ei riittävästi. Vastasanomaton todiste yhäti vallalla olevasta epätasa-arvosta on: urheilu ja sen palkat.

Anonyymi kirjoitti...

Seksityöntekijä yllättyi asiakaskunnastaan: hyvännäköisiä, kaksi-kolmekymppisiä miehiä, jotka ”hyvin varusteltu”

Keskustelu - Seksityöntekijä yllättyi asiakaskunnastaan: hyvännäköisiä, kaksi-kolmekymppisiä miehiä, jotka ”hyvin varusteltu” | Aihe vapaa | Vauva

Anonyymi kirjoitti...

Nainen puukotti miestä kaulaan Salossa - poliisi tutkii tapon yrityksenä

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi kertoo joutuneensa ahdistelluksi lapsena: ”Musiikinopettaja raotti alushousujani ja hipaisi penistäni”

Anonyymi kirjoitti...

Claudia Montecinos Castro ei enää haluaisi olla sinkku: ”Kyse on jonkinlaisesta pelistä koko ajan” – Ruotsi on Euroopan johtava yksineläjien maa - Ulkomaat - Helsingin Sanomat

”Tunnelma sinkkujen keskuudessa on uskomattoman itsekeskeinen. Monet ovat tässä kolmenkympin iässä erittäin urakeskeisiä, eivätkä kovin avoimia. Pinnallisuutta on paljon. Kyse on jonkinlaisesta pelistä koko ajan, eivätkä tapaamiset ole aitoja.”

Kari Hurtta kirjoitti...

Liittynee blogin aiheeseen

Iltalehti: Kirjastovirkailijan omatoiminen kirjapoisto herätti raivoa - ”Tapaus on äärimmäisen harvinainen”
Turkulainen kirjastovirkailija poisti kirjastosta suositun teoksen oman käden oikeudella.

‣ Kirjastonhoitajan omavaltainen toiminta herättää keskustelua Turussa.
‣ Henry Laasasen suosittu teos seksuaalisuudesta poistui valikoimasta.
‣ Työnantajan mukaan toiminta ei ollut hyväksyttävää.

Kari Hurtta kirjoitti...

Myös

Ilta-Sanomat: Turkulainen kirjastovirkailija poisti yhden kirjan kokoelmista omin päin – seurauksia luvassa

Alkuperäinen

Turun Sanomat: Turkulaisen kirjastonhoitajan Facebook-kirjoitus nosti raivon – päällikkö päätti ryhtyä "tarvittaviin toimenpiteisiin"


Turkulainen kirjastonhoitaja kertoi Facebook-seinällään 23. joulukuuta, kuinka hän on omavaltaisesti poistanut Henry Laasasen kirjan kokoelmasta, vaikka se oli hyvässä kunnossa ja sitä lainattiin paljon. Kirjan nimi on Naisten seksuaalinen valta. Työntekijä toteaa, kuinka kirja ei mennyt edes myyntikärryyn vaan suoraan rouhimoon. Hän kertoo toimineensa kansanvalistajana.

Turun kaupunginkirjaston seutupalvelupäällikkö Ulla-Maija Maunu toteaa Facebookissa tekoa ihmetteleville kyselijöille, että tämä ei ole kirjaston toimintaperiaatteiden mukaista. Hänen mukaansa kirjasto on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin.


⋯ Virkailijan poistamaa teosta on kirjaston kokoelmissa usea kappale.

Ihme touhua.

Moitteet taisi tulla varsiaisesti tuosta:

⋯ Turun kaupungin sosiaalisen median ohjeiden mukaan jokainen kaupungin työntekijä on vastuussa some-käyttäytymisestään myös vapaa-ajalla, ja varsinkin työasioita on käsiteltävä sosiaalisessa mediassa harkiten.