VIHERVASEMMISTON PYHÄT PERIAATTEET
- Ammattiloukkaantuminen intiaanipäähineistä, kulttuurisesta omimisesta, jaosta poikiin ja tyttöihin tms.
- Perussuomalaisten herjaaminen natseiksi, rasisteiksi.
- Rajat auki -maahanmuuton kannattaminen suvakki-tason intomielisyydellä.
- Erimielisten keskustelijoiden blokkaaminen ja sulkeutuminen samanmielisten kuplaan.
- Sukupuolivähemmistöjen pidekkeetön ylistäminen.
Vihervasemmistolaisia löytää helpoiten Twitteristä
ESIMERKKEJÄ VIHERVASEMMISTOLAISISTA
- Saamelaisten edustaja Petra Laiti
- Arkkifeministi Minja Koskela
- Vihreiden nuorten puheenjohtajat Iiris Suomela ja Sameli Sivonen
- Maahanmuuttoaktivisti ja tutkija Erna Bodström
- Ruskea tyttö Koko Hubara
- Kitaristi Mikko Kosonen
- Jani Toivolan eduskunta-avustaja Nitin Sood
456 kommenttia:
«Vanhin ‹Vanhempi 201 – 400 / 456 Uudempi› Uusin»Serena Williamsin raivoaminen saa jatkuvasti uusia käänteitä – nyt erotuomarit harkitsevat boikotoivansa Williamsin otteluita
Päätuomarit aikovat perustaa myös oman liiton.
KANSAINVÄLISEN tenniksen erotuomarit kokevat, että Serena Williamsin raivoamisen jälkipuinnissa ottelun päätuomari Carlos Ramos jätettiin pitkäksi aikaa yksin, kertoo Washington Post.
Williams menetti hermonsa Yhdysvaltojen avoimen tennisturnauksen finaalissa viime sunnuntaina. Hän raivosi päätuomarn päätöksistä. Ottelu päättyi japanilaisen Naomi Osakan voittoon 6–2, 6–4.
Nyt päätuomarit harkitsevat Williamsin otteluiden boikotointia ja oman liiton perustamista.
Liiton perustamista perustellaan sillä, että erotuomareilla ei ole oikeutta kommentoida otteluiden tapahtumia. Vastaavasti pelaajat voivat kertoa oman näkemyksensä ottelun jälkeen. Ramos tosin kommentoi tapahtumia portugalilaislehdelle toteamalla, että ”à la carte -tuomarointia ei ole olemassa”.
SUNNUNTAIN tapahtumista päätuomarit kokevat, että tennisjärjestöt antoivat aluksi tukensa pelkästään Williamsin näkemyksille eli muun muassa sille, että naisia ja miehiä pitää kohdella samalla tavalla. Kansainvälinen tennisjärjestö ITF antoi tukensa Ramosille maanantaina toteamalla, että hän tuomitsi sääntöjen mukaan ja toimi ammattimaisesti. Tämä tuli päätuomareiden mielestä liian myöhään.
Nimetön päätuomari kertoi The Timesille, että Ramos ”heitettiin suden suuhun, vaikka hän teki vain työtään eikä tehnyt mitään väärin”. Siksi erotuomarit ovat puhuneet Williams-boikotista ja uudistaneet pitkään keskusteluissa olleen oman liiton perustamisajatuksen.
”Jos medialle puhumista ei sallita ja järjestöjen edustajat puhuvat heitä [päätuomareita] vastaan, mitä päätuomareiden pitäisi tehdä?”, lähde sanoi The Guardianille.
Voiko yksi harkitsematon lausunto todella viedä työpaikan? Möläytysten tuomat pikapotkut hämmentävät myös työoikeuden professori Seppo Koskista
”Menee hankalaksi, kun työnantaja reagoi näin voimakkaasti yksittäiseen kertailmaisuun.”
KUN OULULAINEN kaupunginvaltuutettu Riikka Moilanen (kesk) kutsui valtuuston kokouksessa vähäosaisia ihmisiä ihmisroskaksi, työt terveyskonserni Pihlajalinnan alueellisena toimitusjohtajana loppuivat pikavauhtia.
Kun Kärsämäen koulun rehtori Tuomo Pesonen antoi Ylen MOT-toimitukselle suuripiirteisen ja vähättelevän lausunnon seksuaalisesta häirinnästä, hänet hyllytettiin saman tien.
Saman päivän sisällä nähtiin siis kaksi voimakasta reaktiota korkeassa asemassa olevan ihmisen möläytyksiin.
ONKO IHMISEN työpaikka näin löysässä, että yksi harkitsematon lausunto voi tuoda potkut?
”Tämä kysymys on kyllä herännyt itsellenikin”, sanoo työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.
”Menee hankalaksi, kun työnantaja reagoi näin voimakkaasti yksittäiseen kertailmaisuun.”
Hän kiinnittää huomiota siihen, että tapauksissa on ollut kyse nimenomaan kertailmaisuista.
”Yleensä pyritään ymmärtämään, että ihmisille sattuu virheitä.”
Tilanne olisi eri, jos yritysjohtajana olisi Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin tapainen ihminen, jonka suusta ryömisi sammakoita jatkuvasti. Silloin tulisi potkut ilman muuta, Koskinen arvioi.
KOSKINEN POHTII Moilasen käyttämää ihmisroska-sanaa ja sitä, voiko sen tulkita olevan yhteen ihmisryhmään kohdistuva loukkaus.
Asia olisi hänen mielestään selvä, jos se kohdistuisi yksittäiseen ihmiseen tai selkeään ihmisryhmään, esimerkiksi maahanmuuttajiin.
Moilanen sen sijaan käytti ihmisroska-sanaa roskaamista koskevan keskustelun yhteydessä. Hän sanoi näin:
”Nyt kysyisinkin, että tässä on kivetyksen likaisuutta ja muuta roskaamista käyty keskustelua, mutta mitä Oulun kaupunki aikoo tehdä sille ihmisroskalle, jota siellä on yllättävän paljon, siis tarkoitan niitä vähäosaisia ihmisiä, jotka käyttävät ammattimaisesti alkoholia, huumeita, päihteitä ja ovat ottaneet Isokadun nyt kodikseen.”
Tässä yhteydessä käytettynä sanaa ei todennäköisesti ole käytetty mistään lain rikkomisen kannalta riittävästi yksilöidystä ihmisryhmästä, Koskinen arvioi. Tämä lausuma ei rinnastu esimerkiksi rasistiseen mielipiteeseen.
KOSKINEN KUITENKIN luonnehtii sekä Moilasen että rehtorin ilmaisuja epäasiallisiksi.
”Kielenkäyttö on mennyt koko ajan huonoon suuntaan. En tiedä, miksi nopea laukominen on yleistynyt. Nykyään ihmiset kertovat, mitä ajattelevat, eivätkä ajattele, mitä kertovat.”
Hän ei kuitenkaan usko, että kumpikaan heistä tosiasiassa ajattelisi niin kuin ovat lausuneet. Jatkokoulutus voisi kyllä olla paikallaan.
Oikeuskäytäntöä juuri tällaisista tilanteista ei ole. Oikeuteen menneissä tapauksissa tilanne työpaikalla on ollut jo pitempään kärjistynyt. Silloin lopputulokseen vaikuttaa kokonaisarvio tilanteesta.
UUTTA ON SIIS se, että johtavassa asemassa olevien kohdalla kertamöläytys johtaa potkuihin. Työnantajien linja näyttää olevan tiukentumassa, Koskinen arvioi. Hän ei ole vakuuttunut siitä, että linja pysyisi oikeudessa.
”Onko se nyt johtajienkaan kohdalla näin, että kaikki työnantajabrändin vastaiset lausumat olisivat kertaheitolla (työsuhteen) päättämisperuste?”
Esimerkiksi Moilasen tapaukseen liittyy monta lieventävää seikkaa, Koskinen huomauttaa. Lausuma oli ainutkertainen, se esitettiin poliittisen keskustelun yhteydessä valtuustossa, ja Moilanen pyysi heti anteeksi virhettään.
Koskinen on huomannut, että paheksuttavat lausumat liittyvät usein seksuaaliseen yhdenvertaisuuteen.
”Se linja on havaittavissa, ettei johtavassa asemassa olevan kannata lähteä laukomaan mielipidettä seksuaalista tasa-arvoisuutta vastaan.”
Seksuaalista häirintää ja ahdistelua koskeva selvitys ei ulottunut Yleen – "Yle tuli kuitenkin esiin vastauksissa – Kyllä siellä tuli selkeää palautetta"
Eilen julkaistu selvitys teatteri- ja elokuva-alan toimintakulttuurista ja seksuaalisesta ahdistelusta ei ulottunut Yleen. Yhtiö tuli kuitenkin esille selvitykseen annetuissa vastauksissa.
Kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) kommentoi selvitystä ja Ylen puuttumista selvityksen kohteista aamun Huomenta Suomessa.
– Yle itse asiassa tuli kuitenkin esiin vastausten kautta, kuten ylipäätään tuotantoyhtiöt ja muut, jotka eivät olleet suoraan mukana kysymyslistassa, Terho totesi ohjelmassa.
– Kyllä sieltä tuli selkeää palautetta myös Ylen suuntaan, ja toimitan raportin myös Ylelle.
Terhon mukaan Yleen liittyvät vastaukset koskivat etenkin hankintoiden oikeudenmukaisuuteen liittyviä ongelmia.
– Se ei ollut niinkään seksuaalisen häirinnän tematiikasta, vaan tavasta tehdä hankintoja ulkopuolelta, ovatko ne oikeudenmukaisia ja käytetäänkö siinä valtaa väärin, Terho kommentoi.
Henkirikos Herttoniemessä: Kuusikymppinen nainen vangittiin miehen taposta epäiltynä Helsingissä - Kaupunki | HS.fi
Nämä kuvat nähtyäsi huomaat, mitä katumuotikuvista niin usein puuttuu - ”kuinka he voivat teeskennellä, ettei tyylikkäitä lihavia naisia ole olemassa?”
Muodin ystäviä hemmotellaan keväisin ja syksyisin, kun eri mediat pursuilevat kuvia muotiviikkojen kävijöistä. Katutyylikuvat tarjoavat inspiraatiota - mutta oletko huomannut, mitä niistä puuttuu?
Tyylikkyys ei ole koosta kiinni, mutta tämä fakta ei välttämättä välity merkittävien muotiviikkojen katutyylikuvista. Ihanan inspiroivien otosten kohteet kun ovat usein - tai pikemminkin liki poikkeuksetta - hoikkia ihmisiä.
Mikään ei tietenkään estä kaikenkokoisia ihmisiä hakemasta vaikutteita näiltä ihmisiltä - ei todellakaan! Muodista kiinnostuneiden ja muodin parissa työskentelevien ihmisten joukosta löytyy kuitenkin pluskokoisia henkilöitä, jotka jäävät valitettavan usein pimentoon.
Näin ainakin uskoo muodin ammattilainen Kellie Brown.
Brown osallistui New Yorkin muotiviikolla pluskokoisten luksusvaatteiden jälleenmyyjän tapahtumaan ja koki ahaa-elämyksen:
- Kuinka muotiteollisuus voi teeskennellä, ettei tyylikkäitä lihavia naisia olisi olemassa?
Nostaakseen pluskokoisia muotiniekkoja pimennosta Brown alkoi ystävineen julkaista katutyylikuvia Instagramissa aihetunnisteella*#fatatfashionweek*, siis "lihavana muotiviikolla".
- Aloin osallistua New Yorkin muotiviikkoon yli 12 vuotta sitten työskennellessäni PR-alalla ja tunsin oloni aina yksinäiseksi. Tiesin, etten ollut ainoa laatuani, mutta silloin minulla ei ollut käytössäni sosiaalisen median mahdollistamia tapoja solmia yhteyksiä, Brown muistelee Glamourin haastattelussa.
Jos siis olet koskaan haikaillut näkeväsi pluskokoisten katutyyliniekkojen kuvia, toiveisiisi on viimein vastattu.
Löysimme muun muassa tällaisia otoksia*#fatatfashionweek*-tunnisteen alta.
Virkamiehen paikka meni sivu suun, nainen haastoi ministeriön oikeuteen - ratkaisu: ”flegmaattisen” hakijan sivuuttaminen ei ollut sukupuolisyrjintää
Sosiaali- ja terveysministeriö sivuutti virkavalinnassa naisen, joka oli tehnyt koko työuransa kyseisessä ministeriössä. Helsingin hovioikeus on vahvistanut tänään käräjäoikeuden päätöksen, jonka mukaan virantäyttö ei ollut syrjivä.
Sosiaali- ja terveysministeriö ei Helsingin hovioikeuden päätöksen mukaan syrjinyt virkavuosiltaan kokeneempaa naishakijaa jättäessään valitsematta hänet neuvottelevan virkamiehen virkaan.
Helsingin hovioikeus oli siten tuomiossaan samalla linjalla kuin syrjintäepäilyä aiemmin käsitellyt Helsingin käräjäoikeus.
Nainen vei virantäytön oikeuteen ja vaati valtiolta 50 000 euron korvauksia, sillä hän katsoi valtion syyllistyneen sukupuolisyrjintään, kun virkaan valittiin naista selvästi virkavuosiltaan ja työkokemukseltaan nuorempi mies.
Vuosien ero työkokemuksessa
Haussa olleen viran hoitoon kuuluu muun muassa kansainvälisen ja EU-yhteistyön strateginen suunnittelu ja kehittäminen, joten oikeudessa arvioitiin laajasti hakijoiden kansainvälistä osaamista.
Hovioikeus katsoi naishakijan olleen kyseiseen virkaan mieshakijaa ansioituneempi, mutta ero ei ollut oikeuden mielestä merkittävä.
Virkaan hakenut nainen on työskennellyt 2000-luvun alusta eli käytännössä koko työuransa sosiaali- ja terveysministeriössä eri osastoilla muun muassa ylitarkastajana ja viimeksi erityisasiantuntijana Brysselissä ulkoministeriön pysyvässä edustustossa.
Työtehtävät ovat olleet myös hovioikeuden näkemyksen mukaan lähes yksinomaan kansainvälisissä tai EU-koordinaatiotehtävissä.
Mieshakijan työura on selvästi lyhyempi ja hän on työskennellyt pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriön palveluksessa. Naishakijan tavoin hän on työskennellyt useiden vuosien ajan erityisasiantuntijana Brysselissä.
Flegmaattinen ja passiivinen
Koska myös hakijoiden koulutus oli oikeuden mielestä tasaveroinen, keskeiseksi tekijäksi nousivat hakijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet.
Hakuilmoituksessa virkaan valittavalta edellytettiin muun muassa hyviä vuorovaikutustaitoja ja koordinointikykyä.
Ministeriön valitsijoiden mielestä nainen oli ollut työhaastattelussa flegmaattinen ja passiivinen, kun taas virkaan valittu mies oli ollut aktiivinen, esittänyt kehitysehdotuksia ja osallistunut keskusteluun. Hakijoiden ominaisuuksia oli selvitetty myös heidän entisiltä esimiehiltään.
Vaikka nainen oli pitkän työuransa vuoksi hyvin tuttu ministeriössä ja siten myös valitsijoille, hän ei hovioikeuden mukaan voi puolustella hakumenettelyssä ilmennyttä passiivista asennettaan sillä.
Hovioikeus katsoi yksimielisesti, että hakijoiden kykyjä ja ominaisuuksia on punnittu asianmukaisesti ja valinnalle on ollut hyväksyttävät perusteet, joten valtio ei syyllistynyt valinnassaan sukupuolisyrjintään.
Käräjäoikeudessa naiselle määrättiin maksettavaksi yli 18 000 euroa valtion oikeudenkäyntikuluja, mutta hovioikeus kumosi päätöksen tältä osin.
Tuomioon voi hakea muutosta korkeimmasta oikeudesta, mikäli se antaa valitusluvan.
Uusoikeiston palvoma saarnamies saapuu Suomeen – Miksi ihmeessä miljoonat ihmiset janoavat tämän pistäväkatseisen kanadalaisprofessorin näkemyksiä?
Kanadalaisen psykologian professorin Jordan B. Petersonin keikka Kulttuuritalossa myytiin loppuun niin nopeasti, että hänelle varattiin saman tien toinen esiintyminen. Sekin on jo täynnä.
LED ZEPPELIN, Jimi Hendrix, Queen. Suomen kommunistisen puolueen Skp:n ja vasemmistojärjestöjen 1950-luvulla rakennuttamassa Helsingin Kulttuuritalossa ovat esiintyneet monet maailmantähdet, mutta marraskuussa lavalle nousee erilainen idoli. Kanadalaisen psykologian professorin Jordan B. Petersonin keikka Kulttuuritalossa myytiin loppuun niin nopeasti, että hänelle varattiin saman tien toinen esiintyminen. Sekin on jo täynnä.
Peterson on kiertänyt maailmaa vuoden alusta lähtien, ja salit ovat täyttyneet kaikkialla Sydneystä Amsterdamiin ja Vancouverista Reykjavikiin. Hänen Youtube-luentonsa ja muut esiintymisensä ovat keränneet miljoonia katsojia. Hänen väittelyistään on tehty koosteita, joissa Peterson verbaalisesti tyrmää vastustajansa yksi kerrallaan.
Peterson julkaisi tammikuussa teoksen, joka on edelleen Amazonin 15. myydyin. Kirja ilmestyi juuri Tero Valkosen suomentamana nimellä 12 elämänohjetta, käsikirja kaaosta vastaan.
Miksi ihmeessä miljoonat ihmiset janoavat tämän pistäväkatseisen kanadalaisprofessorin näkemyksiä?
MUUTAMA vuosi sitten Jordan Peterson oli vielä tuntematon professori, joka opetti psykologiaa Toronton yliopistossa ja piti omaa vastaanottoa. Hän oli julkaissut yhden kunnianhimoisen ja mutkikkaan kirjan. Petersonista tuli globaali julkkis, kun kaksi vuotta sitten Justin Trudeaun hallitus teki lakiesityksen, joka esitti muun muassa uusien sukupuolineutraalien ze, zir tai they -persoonapronominien käyttöä.
Professori Peterson ilmoitti jyrkästi vastustavansa moista kielipeliä. Hän vetosi sananvapauteen ja julkaisi pian kiistan jälkeen verkossa kolmiosaisen luennon, jonka otsikkona oli suomeksi käännettynä ”Poliittista korrektiutta vastustava professori”.
Pian Peterson alkoi ottaa kantaa moneen muuhunkin asiaan. Parissa vuodessa Petersonista on tullut kulttihahmo, joka kerää puhe- ja kirjapalkkioidensa lisäksi pelkästään lahjoituksina kymmeniätuhansia euroja kuukaudessa.
12 ELÄMÄNOHJETTA -kirjassaan Peterson läväyttää yleisölleen manifestinsa siitä, mikä kaikki nykymaailmassa on pielessä ja miten ihmisten pitäisi elää. Hänen päävihollisensa on ”postmoderni vasemmisto”, joka on Petersonin mukaan ottanut henkisen yliotteen länsimaiden keskustelussa, erityisesti yliopistoissa.
”Vasemmistolaisen maailmankuvan” ylivallan seurauksena maailmasta pyritään poistamaan luonnolliset hierarkiat, Peterson väittää. Hänen mukaansa nuorille opetetaan, että ”meidän loistokas kulttuurimme” on seurausta miesten harjoittamasta sorrosta. Mutta entä jos patriarkaalinen maailma perustuukin miesten pätevyyteen, ei sortoon, Peterson ehdottaa.
Ei ole yllätys, että 56-vuotiaan Petersonin uskollisin fanijoukko koostuu nuorehkoista miehistä. Hänellä on faneja esimerkiksi manosfääriksi kutsutuissa verkkoyhteisöissä, jossa perinteisiä sukupuolirooleja kannattavat miehet jakavat muun muassa iskuvinkkejä. Osa yhteisöistä on lähellä alt-right-liikettä eli radikaalia uusoikeistoa.
ONKO Jordan Peterson vaarallinen, kuten hänen vastustajansa väittävät? Peterson ilmoittaa itse karttavansa kaikenlaista ideologisuutta, niin vasemmalla kuin oikeallakin. Hänen kotinsa seinillä on mittava kokoelma neuvostoliittolaista taidetta. Sen tarkoitus on muistuttaa totalitarismin kauhuista, Peterson sanoo.
Nainen laihtui 6 vaatekokoa, siihen loppuivat myös treffipyynnöt - ikävästä syystä
Bloggaajan ystävä uskoo, että moni kokee ylipainoisen naisen lähestymisen helpommaksi, sillä he ajattelevat, että tulevat silloin torjutuiksi pienemmällä todennäköisyydellä.
- Laihduttuani 67 kilogrammaa odotin puolivakavissani romanttisen komedian kaltaista loputtomien tapaamisten putkea, jotka täyttäisivät viikonloppuni treffeillä. Mutta ei. Rakkauselämäni on hiirenhiljaista.
Näin kirjoittaa Kelly Glover, bloggaaja ja podcast-juontaja, painonpudotuksestaan ja siitä, millainen vaikutus sillä oli hänen sosiaaliseen elämäänsä.
Glover kertoo, että asian voinee selittää osittain sillä, että hän muutti Yhdysvaltain Los Angelesista Australiaan, jossa deittailukulttuuri voi olla hieman toisenlainen. Hän kuitenkin uskoo, että täysin tämä ei selitä sitä, miksi hänen rakkauselämänsä on kuihtunut tyystin.
- Yhteiskunta antaa uskoa, että laihempi on parempi, mutta kohtaamani reaktio ei ole yhdenmukainen tämän väitteen kanssa. Olinko sitten viehättävämpi lihavana? Tunnen oloni aivan samanlaiseksi, vain hieman kevyemmäksi, hän kirjoittaa Mamamiassa.
Lopulta Glover päätti kysyä asiasta miespuoliselta ystävältään. Yksittäinen henkilö tuskin pystyykään puhumaan koko sukupuolensa puolesta, mutta kenties ulkopuolisen näkökulma voisi tuoda edes jonkinlaista selvyyttä mysteeriin.
- Ihmiset uskaltavat lähestyä helpommin lihavia naisia. He uskovat, että torjunnan todennäköisyys on pienempi, joten he käyttäytyvät rohkeammin, ystävä pohti.
No tämäpäs kuulostaa kurjalta.
Glover yhdistikin ystävänsä huomion myyttiin siitä, kuinka ylipainoiset naiset olisivat muita epätoivoisempia ja siksi "helpompia".
- Minkä voin muuten kumota täysin paikkansapitämättömänä, olenhan ollut lihava nainen jo liki neljänkymmenen vuoden verran, edelleen sinkkuna oleva Glover huomauttaa.
Kansanedustaja kyllästyi poliittiseen korrektiuteen: ”Miksi lasta ei saisi sanoa tytöksi tai pojaksi - mistään ei voida enää keskustella ilman, että joku loukkaantuu”
Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila syyttää ”suvaitsevaisuuden järjettömyydestä” punavihreää yliopistomaailmaa ja mediaa.
Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila on huolissaan Suomen nykyisestä keskustelukulttuurista, jossa yhä useampi loukkaantuu jonkun toisen puheista.
- Amerikan kahtiajako on varoittava esimerkki myös Suomelle siitä, miten käy, kun hajottava ”identiteettipolitiikka” saa vallan. Sen tunnusmerkkejä on, että lähes jokainen kokee olevansa jotain sorrettua vähemmistöä, Anttila toteaa lauantaina lähettämässään tiedotteessaan.
Anttilan mukaan Suomessa tarvitaankin "aitoa suvaitsevaisuutta".
- Mistään ei voida enää keskustella ilman, että joku loukkaantuu. Poliittista korrektiutta vaaditaan järjettömyyksiin asti jokaisessa asiassa - taidetta myöten.
Esimerkiksi Anttila nostaa nykyisen keskustelun lasten sukupuolesta.
- Järjettömimmillään hajottava identiteettipolitiikka näkyy tätä nykyä kaikkialle tunkevan sukupuolineutraaliuden vaatimuksessa. Se ulottuu jopa päiväkoteihin ja peruskoulun opetussuunnitelmiin, Anttila väittää.
- Itse en kerta kaikkiaan ymmärrä, enkä kyllä usko suomalaisten enemmistönkään ymmärtävän, miksi lasta ei saisi sanoa tytöksi tai pojaksi.
Anttilan mukaan "ollaan kestämättömällä tiellä, jos aikuisten ahdaskatseisten ideologioiden vuoksi, ylhäältä annettuna aletaan häivyttää tyttönä tai poikana olemista".
- Yksistään biologiasta johtuen sukupuolilla on eroja. Kestävällä tiellä ollaan, kun vanhempien ja muiden läheisten välittämisen tukemana tyttöjen ja poikien annetaan itse rakentaa omaa minäänsä.
"Ideologista pakottamista"
Anttilan mukaan lasten kutsuminen tytöiksi ja pojiksi ei vaaranna sukupuolten tasa-arvoa.
- Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi on tehtävä jatkuvasti työtä. Mutta ei tasa-arvo lisäänny sillä, että eduskunnan puhemiehestä tehdään puheenjohtaja, palomiehestä palohenkilö tai että puhumme ”miesoletetuista”, niin kuin nyt jo osin valitettavasti tehdään.
- Aitoa tasa-arvoa on se, että annamme pienten lasten vanhemmille aidon mahdollisuuden valita, miten he lapsensa hoitavat. Ei siihen tarvita lainsäädännön ohjeita saati pakottamista ulkopuolelta, varsinkaan jonkun ideologian nimissä.
Anttilan syyttävä sormi osoittaa pääministeri Juha Sipilänkin (kesk) aikaisemmin moittien mainitsemaan suuntaan, eli vihervasemmistoon.
- Hajottava identiteettipolitiikka kumpuaa punavihreän vasemmiston piiristä. Myös Euroopassa ja Suomessa se on saanut jalansijaa ennen muuta yliopistoilla, ja isossa osassa valtakunnan mediaa.
"Järjen ääni"
Anttila toteaa tiedotteessaan tietävänsä, että hän sohaisee näkemyksellään muurahaispesää.
- Mutta sen kyllä kestän. On nimittäin aika tuoda myös politiikan puolelta meneillään olevaan keskusteluun järjen ääni.
Ensimmäisen kerran jo vuonna 1983 eduskuntaan noussut entinen maa- ja metsätalousministeri Anttila kirjoittaa, että aito suvaitsevaisuus hyväksyy myös erilaiset näkemykset.
- Jokainen sydämensivistynyt ja hyvän kotikasvatuksen saanut ymmärtää, että kaikkia ihmisiä on kunnioitettava ja kohdeltava tasaveroisesti. Sydämensivistykseen ja hyvään kotikasvatukseen kuuluu myös erilaisten näkemysten aito suvaitseminen.
Anttila muistuttaa omaavansa yli 40 vuoden kokemuksen yhteiskunnallisesta toiminnasta,
- Keskeistä siinä on ollut ja on edelleen sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Rohkenen luonnehtia itseäni eräänlaiseksi ”kantafeministiksi”.
- Se ei kuitenkaan tarkoita, että loukkaannun sydänjuuriani myöten siitä, jos joku ei ajattele samalla tavalla kuin minä. Ymmärrän hyvin todella monen suomalaisen turhautumisen siihen, että vähän asiassa kuin asiassa alkaa myös meillä olla ”oikeita” ja ”vääriä" mielipiteitä.
Vihreät siirtyy Touko Aallon sairausloman ajaksi naiskomentoon - köyhyystutkija Maria Ohisalo ennakkosuosikki uudeksi johtajaksi
Vihreiden puoluehallitus nimittää sairauslomalle jääneelle Touko Aallolle sijaisen alkuviikosta. Puolue vakuuttaa: Ei B-suunnitelmaa.
Vihreillä on edessään politiikassa kohtalaisen harvinainen tilanne: puolueelle pitää valita pikavauhtia uusi puheenjohtaja ilman puoluekokousta, ja ennalta määräämättömäksi ajaksi.
Syynä on reilun vuoden puheenjohtajana toimineen puheenjohtaja Touko Aallon korvaaminen tämän sairausloman ajaksi. Vihreät ilmoitti torstaina Aallon jääneen sairauslomalle uupumuksen takia.
Vihreiden säännöt ovat selkeät: jos puheenjohtaja on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä, puoluehallitus nimeää tälle mahdollisimman nopeasti sijaisen varapuheenjohtajien joukosta.
Siksi esimerkiksi ensi keskiviikkona Aaltoa Iltalehden puheenjohtajatentissä sijaistava eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen ei voi nousta väliaikaiseksi puheenjohtajaksi.
- Ensi viikon tiistaina, aamupäivään mennessä, on tarkoitus olla päätös tehtynä, sanoo vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen.
Miettisen mukaan puoluehallitus järjestää aikataulusyistä sähköpostikokouksen.
- Saamme sen ripeämmin kasaan, kun kenenkään ei tarvitse irrottautua päivätöistään.
Vihreiden puoluehallituksessa on puolueen puheenjohtajan ja kolmen varapuheenjohtajan lisäksi kahdeksan varsinaista jäsentä.
Myös Soininvaara
Puoluesihteeri Miettinen muistuttaa, että puolueen johtajuuteen liittyvät tehtävät ovat vihreissä aikaisemminkin jakautuneet puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien kesken.
- Mutta nyt yhdelle heistä (varapuheenjohtajista) tulee hetkeksi aikaa hieman enemmän tehtäviä.
Yksi varapuheenjohtajista valitaan tilapäiseksi puheenjohtajaksi Miettisen mukaan siksi, että on "vain yksi puhelinnumero mihin soittaa".
Edellisen kerran vihreissä on jouduttu turvautumaan puheenjohtajan sijaiseen vuonna 2003, jolloin silloinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara joutui sydänleikkauksen vuoksi kuukauden sairauslomalle. Tuolloinkin puheenjohtajan sairausloman ajoitus oli hieman haasteellinen, koska Soininvaara joutui jättämään väliin puoluekokouksen heti kevään eduskuntavaalien jälkeen. Vihreät nousi vaaleissa hallitukseen.
Soininvaaran sijaisena toimi tuolloin varapuheenjohtaja Rosa Meriläinen.
Ohisalo tunnetuin
Vihreiden varapuheenjohtajina toimivat tällä hetkellä Maria Ohisalo, Hanna Halmeenpää ja Veli Liikanen.
Köyhyystutkija Ohisalo oli ehdolla puolueen puheenjohtajaksi viime vuoden puoluekokouksessa Tampereella, mutta jäi Aallon jälkeen varapuheenjohtajan paikalle. Kansalaisaktivistina tunnetuksi tullut Halmeenpää on puolestaan ensimmäisen kauden kansanedustaja. Liikanen on nuorisotutkija ja entinen vihreiden puoluehallituksen jäsen.
Puheenjohtajuuden sijaisuus ratkaistaneenkin Ohisalon ja Halmeenpään kesken. Fennovoiman ydinvoimalan vastustajana profiloitunutta Halmeenpäätä pidetään puolueen tulevaisuuden nimenä, mutta toistaiseksi liian tuntemattomana Aallon sijaiseksi. Toisessa tilanteessa vt. puheenjohtajuus olisi auttanut Halmeenpään tunnetuksi tekemisessä, mutta nyt ensi kevään eduskuntavaalien läheisyys vaatii puoluetta nimeämään Aallon sijaiseksi aikaisemmin tunnetumman henkilön.
Siksi moni veikkaakin Aallon sijaiseksi julkisuudessa jo aikaisemmin hyväksi puhujaksi tiedettyä, monenlaisessa poliittisessa toiminnassa pitkään mukana ollutta Ohisaloa. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa hän jäi vain 109 äänen päähän Arkadianmäeltä.
R. Houck, "The War Against White Women: How Feminism & Diversity are Harming Them" | Counter-Currents Publishing
10- ja 11-vuotiaat siskokset kuolivat sukupuolielinten silpomisleikkauksen jälkeen Somaliassa
Monisairaana pidetyn lapsen esikoulunopettaja kertoo pojan jaksaneen arkea hyvin: ”Poika ei pyörätuolia koskaan tarvinnut”
Äitiä syytetään lapsensa pakottamisesta turhiin leikkauksiin - asiantuntijan mukaan vaarallisesta syndroomasta kärsiviä vanhempia on luultua enemmän: ”Ovat usein uskottavia, miellyttäviäkin”
Siivoojana työskentelevä yksinhuoltajaäiti keksi keinon tuplata ansionsa ja puolittaa työmääränsä – siistii nyt ihmisten koteja alasti
Australialainen yksinhuoltajaäiti työskentelee alastomana siivoojana.
Australian Gold Coastilla elävä, 28-vuotias yksinhuoltajaäiti on vienyt siivoamisen aivan uudelle tasolle. The Mirrorin mukaan hän ansaitsee elantonsa siivoamalla ihmisten koteja noin 16 tuntina viikossa. Tällä työmäärällä yksinhuoltajaäiti ansaitsee noin 64 000 euroa vuodessa. Siivojaan tuntipalkaksi tulee siis reippaasti yli 75 euroa. Miten se on mahdollista?
The Mirrorin mukaan yksinhuoltajaäidin salaisuus on se, että hän siivoaa joko pienissä alusvaatteissa tai täysin alasti. Lehden mukaan nainen työskenteli aiemmin tavallisena siivoojana, mutta on sittemmin lisännyt palveluunsa ”lisämaustetta” ja tuplannut siksi ansionsa. Lisäksi hän tekee nyt vain puolet siitä tuntimäärästä, jonka hän aiemmin työskenteli.
Yksinhuoltajaäiti haluaa brittilehden mukaan pysytellä nimettömänä, sillä kaikki eivät ymmärrä hänen ammattiaan. Australialaisen Bare All Cleaning Services -yrityksen palveluksessa oleva nainen ei kuitenkaan näe itse ongelmaa siinä, että hän työskentelee alasti.
– Minulla on upea vartalo, joten miksi en esittelisi sitä? hän toteaa The Mirrorille.
– Nautin alastomuudesta ja vartalostani, joten pidän todella paljon työstäni, hän jatkaa.
Alastoman siivoojan mukaan asiakkaat ovat suhtautuneet häneen kunnioituksella ja noudattaneet sääntöjä, jotka heille esitetään varausta tehdessä. Bare All Cleaning Service -yrityksen omistaja Brett Jones korostaa, että asiakkaita varten on laadittu tiukat säännöt, jotka kieltävät kaiken kontaktin.
– Selvyyden vuoksi, meillä on ”Katsoa saa, muttei koskea” -sääntö, Jones kertoo.
Jones korostaa, että yritys tarjoaa ainoastaan siivouspalvelua. Se mainostaa palveluitaan nettisivullaan laadukkaiksi ja työntekijöitään ammattilaisiksi.
Jonesin mukaan ihmiset haluavat yleensä poistua kotoaan siksi aikaa, kun siivoja siistii asunnon, mutta hän pyrkii yrityksensä palveluiden avulla muuttamaan sen.
– Tässä tavallisesta askareesta tehdään posketonta ja hauskaa, hän toteaa.
Yksinhuoltajaäidin mukaan hänen työnsä on muuten täysin normaalia siivoojan työtä – imurointia, pölyjen pyyhkimistä ja luuttuamista, mutta hän tekee sen alasti. Asiakkaat ovat läsnä hänen siivotessaan.
– Suurin osa heistä haluaa vain rupatella ja katsella.
”Nakusiivousyritys” tarjoaa siivouspalveluita alusvaatteissa, yläosattomissa ja täysin alasti. Palvelun hinta vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon paljasta pintaa siivoja näyttää. Kalleinta on täysi alastomuus.
The Mirrorin mukaan Australian suositussa turistikohteessa toimiva yritys on saanut osakseen myös arvostelua ja vastarintaa. Kaupunginvaltuutettu Dawn Crichlow’n mukaan sen tarjoamat palvelut ovat suorastaan häpeällisiä.
– Voin sanoa ainoastaan, että tämä bisnes on häpeällistä ja tuo Gold Coastille huonon maineen, Crichlow sanoo.
Siivousyrityksen omistaja Brett Jonesin mukaan arvostelijat eivät ymmärrä, mitä yritys todellisuudessa tekee.
– Me tarjoamme ainoastaan siivouspalveluita, jossa ihmisille maksetaan paljon enemmän, koska he pukevat päälleen paljon vähemmän. Emme riko lakeja tai tee mitään väärää.
Voimaa, vihaa ja seksiä – mitä ihmettä toksinen maskuliinisuus oikeasti tarkoittaa?
Myrkyllisesti maskuliininen mies on jumissa kapeassa äijäroolissa, eikä anna muillekaan tilaa olla omia itsejään.
Toksinen maskuliinisuus on termi, joka tuntuu putkahdelleen esiin mökkisaunoissa ja valtakunnan medioissa menneen kesän aikana. Nopealla googletuksella sanalle ei tunnu löytyvän järkevää selitystä. Mistä siis on kyse – millainen on toksisesti maskuliininen mies?
Ainakin Helsingin Sanomat arvioi taannoin rap-artisti Cheekin Ruisrockin keikan toksisen maskuliinisuuden performanssiksi. Miespuolinen toimittaja raportoi nähneensä yleisön joukossa poikkeuksellisen runsaasti miesoletettujen välistä nahistelua ja verbaalista öykkäröintiä.
Toksinen maskuliinisuus on muotitermi, vahvistaa nykykulttuurin tutkimuksen dosentti Tuija Saresma Jyväskylän yliopistosta.
– Termi tarkoittaa patriarkaattia eli kirjaimellisesti isän valtaa. Yhteiskuntaa, jossa miehet ovat vallassa. Patriarkaalinen yhteiskuntarakenne luo miehille tiettyjä rajoja, odotuksia ja vastuuta. Nämä vaatimukset ovat haitallisia myös miehille itselleen, Saresma sanoo.
Arkikielellä voisi sanoa, että toksisesti maskuliininen mies ajattelee, että kunnon mies ei puhu eikä pussaa. Hänelle miehen kuuluu edustaa voimaa, kovuutta ja aggressiota – ja olla seksuaalisesti aktiivinen, hyppiä sängystä toiseen.
Rap, rock ja myrkkymaskuliinisuus
Saresman mukaan esimerkiksi rock-kulttuurissa rakennetaan vahvasti tietynlaista miehuuden kuvaa: miehet ovat kaljaa kittaavia ja sängystä toiseen juoksevia lurjuksia. Entä mitä mieltä Saresma on Cheekin oletetusta toksisesta maskuliinisuudesta?
Saresman mukaan rapkulttuurin suhtautuminen naiseen on sekin osa toksista maskuliinisuutta.
– Ihmiset saavat toteuttaa identiteettiään vapaasti, mutta maskuliinisuuden ilmentäminen ei saa vahingoittaa ketään. Silloin kun siihen liittyy esimerkiksi naisen alistamista ja vallankäyttöä, se ei ole reilua, Saresma sanoo.
Mahdutko machorooliin?
Toksista maskuliinisuutta pidetään myrkyllisenä siksi, että oletukset ”tosimiehestä” määrittelevät mieheyden varsin kapealla tavalla. Mitä jos on mies, mutta ei haluakaan hörppiä keskiketterää kirves kädessä sen jälkeen, kun on rakentanut perheelleen talon paljain käsin?
Saresman mukaan seurauksena voi olla identiteettikriisi tai itsesyytöksiä, jos mies ei koe mahtuvansa esitettyyn machorooliin.
Mitä sitten on ”oikea” tai ”hyvä” miehisyys? Onko sellaista? Saresma sanoo, että toksisen maskuliinisuuden vastakohdaksi voidaan nähdä tervehdyttävä maskuliinisuus.
– Pitää ymmärtää, että maskuliinisuuden ei tarvitse olla uhoa ja yksinpärjäämisen eetosta. Se voi olla hoitavaa, keskustelevaa ja dialogista.
Myrkyllinen maskuliinisuus vahingoittaa kaikkia
Tervehdyttävä maskuliinisuus korostaa, että miestenkin pitää saada näyttää tunteitaan ja olla helliä, työskennellä päiväkodeissa ja jäädä vanhempainvapaalle niin halutessaan, eikä siitä tarvitse tehdä numeroa. Saresma on tyytyväinen, että maskuliinisuuden käsitykset ovat selkeästi muuttumassa.
– Myrkyllinen maskuliinisuus on vahingollista kaikille, myös vallan kahvassa oleville miehille. Kaikkien eduksi on toksisuuden purku, jotta miehelle ei esimerkiksi naureta työpaikalla, kun hän haluaa jäädä kotiin lasten kanssa.
“Ajelin säärikarvojani ensimmäisen kerran 9-vuotiaana” – miksi nainen opetetaan vihaamaan kehoaan?
Ulkonäköpaineet eivät helpota vaikka kehopositiivisuudesta on tullut muotisana. Koreografi Susanna Leinonen sekä kehopositiivisuusaktivistit Meriam Trabelsi ja Caroline Suinner puhuvat siitä miksi vihaamme kehoamme.
Representaatio
Edustus, kuvaus, kuvailu, esittäminen
Miksi kukaan ei näytä minulta? Ei elokuvissa, ei televisiossa eikä kirjallisuudessa? Voisiko Prinsessa Ruusunen olla ruskea lihava tyttö?
Näitä kysymyksiä Caroline Suinner ja Meriam Trabelsi ovat miettineet aina. Välillä enemmän, välillä vähemmän.
– Caro oli mulle ensimmäinen samaistumiskohde, sanoo Trabelsi ystävästään.
Suinner ja Trabelsi ovat helsinkiläisiä naisia, jotka tapasivat toisensa muutama vuosi sitten. Ensi kohtaamisesta saakka he ymmärsivät jakavansa hyvin samanlaisen kokemusmaailman.
Muun muassa kokemuksen siitä, ettei heidän näköisiään naisia näy mediassa. Siksi he päättivät perustaa Pehmee-kollektiivin, joka nostaisi esiin ruskeat lihavat kehot.
Vaikka kaikki puhuvat nyt kehopositiivisuudesta, Suomessa ei heidän mukaansa puhuta julkisesti eri intersektioista. Intersektionaalisuus tarkoittaa sitä, että yksilön elämään vaikuttavat monet tekijät ja ne kaikki tulisi ottaa huomioon. Lihavien ihmisten kohdalla lihavuuden lisäksi määrittävää ovat esimerkiksi sukupuoli, yhteiskuntaluokka, ikä ja etninen tausta. Näiden tekijöiden risteymät ovat merkityksellisiä.
Kollektiivin tekemän podcastin ensimmäinen jakso julkaistaan tänä syksynä.
Nyt sen tekijät istuvat Helsingin tanssiopistolla puhumassa kehoon kohdistuvista paineista.
Muistan, että oon jo ala-asteella tajunnut ulkonäön ja kehon koon sekä muodon olevan sosiaalista valuuttaa. Valuuttaa, joka määrittää paikan kaveriporukoissa, koulussa, harrastuksissa ja niin edelleen. - Meriam Trebalsi Pehmee-kollektiivin Instagramissa
Tanssiopiston opettajien taukotilassa on myös koreografi Susanna Leinonen, joka ei ole nukkunut lainkaan edellisenä yönä. Kehon äärirajoille laittaminen sopii hyvin teemaan. Syyskuun alussa ensi-iltaan tuleva teos Nasty käsittelee naiseuteen kohdistuvia odotuksia ja paineita.
Työryhmän kanssa on pohdittu naisen asemaa Donald Trumpin, Me Too-kampanjan sekä ilmastonmuutoksen kautta. Lopulta tekijät päätyivät henkilökohtaisiin kokemuksiinsa ja omaan kehoonsa.
Tanssijan ulkonäön tarkkailu alkaa viimeistään 10-vuotiaana. Odotuksia ja paineita tulee sisältä ja ulkoa.
Kroppa on koetuksilla.
Professori Anu Kantola vihaisuuden lisääntymisestä: Kun ihmisten identiteetit murenevat, heistä voi tulla vihaisia
Vihaisuuden nousu länsimaissa liittyy talouden globalisaatioon ja rakennemuutokseen.
Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola saa medialta monesti sentyyppisiä tiedusteluita, että mitä mieltä olet, kun Sipilä on sanonut näin.
–Ai jaa, en ole kuullutkaan. Paljon tulee sellaisia kysymyksiä, joihin ei ole mitään järkevää sanottavaa, koska ei askaroi sellaisten asioiden kanssa, Kantola miettii.
Missä professorin mieli sitten askartelee?
– Kun ajattelee 1980-luvulta tähän päivään, niin ei varmaan voinut kuvitella millainen maailma on tänään. Tässä tulee yllätyksiä koko ajan.
– Neuvostoliitto hajosi, Eurooppaan ilmestyi suuri määrä uusia kansallisvaltioita, syntyi Eurooppa-projekti. Ja nyt tämä vastaisku globalisaatiolle, Trump ja Brexit.
“Trumpilla on oma ääni, johon voi samastua ja ihastua”
Kantolan pyrkimys ymmärtää isoja kehityskulkuja on huomattu. Hän nousi A-studion kyselyssä maan merkittävimpien ajattelijoiden joukkoon.
– En ole kovin dogmaattinen tai ohjelmallinen ajattelija. Pitää pysyä avoimena todellisuudelle, Kantola kuvaa ajatteluaan.
– Se on kiinnostavinta, kun tapahtuu jotain uutta ja erikoista ja yrittää ymmärtää sen dynamiikkaa.
Kuten nyt presidentti Trump.
– Yritän ymmärtää sisältäpäin sitä logiikkaa, mikä pettymys siellä on taustalla, mistä se nousee. Jokaisella asialla on sisäinen mieli.
– Trumpilla on oma ääni, johon voi samastua ja ihastua. Trump on palauttanut kannattajilleen toimijuuden ja oman äänen politiikkaan. Politiikkahan on ollut paljon järjestelmän säätöä ja hiomista.
– Eikä Trump välitä skandaaleista. Ne ovat hänen kannattajilleen merkki siitä, että hän kykenee uhmaamaan ketä tahansa. Kaikki on mahdollista eikä mikään ole lukkoonlyötyä, kun hän on liikkeellä.
“Miten erilaisissa todellisuuksissa elämme”
Nyt puhutaan paljon kuplista, joissa elävät ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Kuplia on ollut ennenkin.
Kantola on tehnyt väitöskirjan 1990-luvun alun lamasta. Hän joutui silloin itsekin työttömäksi.
–Joku professori sanoi minulle silloin, että hän ei huomannut koko 1990-luvun lamaa, koska oli koko ajan töissä.
– Kun muistan, miten lama romahdutti minun elämäni, niin olin aivan hämmästynyt, miten erilaisissa todellisuuksissa elämme.
Poliitikotkin voivat olla huomaamatta tai ymmärtämättä toisia todellisuuksia, mutta se ei niitä yhteiskunnasta poista.
– Tavalla tai toisella se iskee takaisin, jos jotakin ryhmää ei oteta huomioon.
Kantola viittaa esimerkiksi Brexitiin. Suomessa voi miettiä perussuomalaisten nousun syitä.
Sosiologi Risto Alapuro on esittänyt, että taistolaisuus kumpusi vuoden 1918 sisällissodan kokemuksista.
– Et voi voittaa sisällissotaa niin, että toiset hiljennetään täysin. Hävinneiden vaiennetut kokemukset ponnahtavat yhteiskunnassa esiin tavalla tai toisella, kun menee muutama kymmenen vuotta, Kantola sanoo.
“Ihmiset menettävät identiteettinsä ja tulevat vihaisiksi”
Vihaisuus näyttää lisääntyneen – ainakin jos seuraa somekeskusteluita. Mistä se johtuu?
Kantola vetää nyt tutkimusprojektia nimeltä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat, jossa tutkitaan kansalaisuuden muutoksia.
– Haastattelemme eri ryhmiä ja kysymme, mikä on heidän “syvä tarinansa”. Tarina joka tuntuu heistä todelta, vaikka se ei välttämättä aina pitäisi paikkansa. Yritämme samalla selvittää, ketkä ovat vihaisia ja pessimistisiä ja kenellä on uskoa tulevaisuuteen.
Vihaisuuden nousu länsimaissa liittyy talouden globalisaatioon ja rakennemuutokseen.
– Keskikastin vakaat ammatit vähenevät. Moni ihminen menettää ammattinsa. Suomessa pyyhkii samalla iso muutto maalta kaupunkeihin, Kantola kuvaa.
Kun ihmisten identiteetit murenevat, heistä tulee usein vihaisia.
–Lähdetään etsimään syyllisiä tai yritetään palauttaa vanhaa maailmaa.
Anna järkyttyi, kun ei myyjänä enää kelvannutkaan ystäville – "Et sitten muualle päässyt"
– Useamman kerran on käynyt niin, että entiset kollegat kääntyvät kannoillaan, kun näkevät minut kassan takana. Tai sitten he tulevat keskustelemaan todella vaivautuneesti ja lähtevät äkkiä pois. He osoittavat pienillä teoillaan, etten ole enää merkityksellinen ihminen.
Video yllä: Amerikkalaisnäyttelijä Geoffrey Owens kertoo kohusta
Anna on työskennellyt helsinkiläisessä liikkeessä myyjänä nyt kolmisen vuotta. Viime viikolla julkaistu uutinen entisen The Cosby Show -tähti Geoffrey Owensin nykyisen työpaikan vähättelystä iski suoraan hänen sydämeensä.
– Olen kuullut, että yksikin henkilö, jota olin ystävänäni pitänyt, on ilkkunut selkäni takana, että tuskin tuo enää myyjästä muuksi nousee.
Ennen myyntityötä Anna teki 14 vuoden ajan uraa media-alalla. Hän pääsi näkemään paikkoja ja tapaamaan ihmisiä useissa eri rooleissa.
Media-alan vaikeina vuosina monet firmat joutuivat käynnistämään yt-neuvottelut, joiden seurauksena myös Anna menetti työnsä.
– Entisten kollegoiden käytös tuntuu todella surulliselta ja loukkaavalta, kun enhän minä ihmisenä ole muuttunut miksikään.
Ex-näyttelijän tarina käynnisti keskustelun
Entinen The Cosby Show -tähti Geoffrey Owens joutui viime viikolla yllättäen valokeilaan, kun Fox News ja The Daily Mail -sivustot julkaisivat miehestä kuvia työskentelemässä Trader Joe's ruokakaupassa.
Kuvat herättivät nopeasti myötätuntoa miehelle ja kritiikkiä ihmisille, jotka nauroivat Owensin tavalliselle työlle.
CNN-kanavan haastattelussa Owens kertoo, etteivät arvostelijat ymmärrä hittisarja The Cosby Show’n loppuneen 26 vuotta sitten.
– Ihmiset olettavat minun tienaavan samalla tavalla, vaikken enää näy yhtä paljoa televisiossa, hän sanoi.
– Meistä on kiinnostavaa nähdä jonkun tipahtavan korkealta.
"Kiitollinen, että on töitä"
Anna sanoo allekirjoittavansa täysin näyttelijän ajatukset. Hänen mukaansa niin kutsuttua "job shaming"-ilmiötä on myös Suomessa, myös pienemmässä mittakaavassa.
– Itse olen vain kiitollinen siitä, että minulla on töitä. Myyntityö on myös tullut itselleni juuri oikeaan elämänvaiheeseen. Olen tätä kautta tutustunut moniin kiinnostaviin henkilöihin ja nauttinut asiakaspalvelusta.
Entisten kollegoiden lisäksi myös aivan tuntemattomat asiakkaat saattavat kohdella myyjää "kuin vähän jotain yksinkertaista tyyppiä".
– Olen kohdannut monta kertaa sellaista asennetta, että sinä et sitten ole päässyt elämässäsi mihinkään muuhun hommaan kuin tähän. Vaikka en ikäni puolesta kohdannut varsinaista tytöttelyä niin alentuvaa suhtautumista kyllä.
– Toisaalta oli jännittävää huomata, miten tiettyjen asiakkaiden suhtautuminen minuun muuttui, kun he kuulivat, mitä kaikkea olen elämässäni tehnyt ja missä rooleissa olen toiminut.
Annaa harmittaa myös se, että moni tuttava valittaa työstään, vaikka kaikki kuulostaisi olevan hyvin. Tai jos ei ole, niin asialle voisi tehdä jotain.
– Ehkä samaan asiaan liittyy se, ettei osata arvostaa toistenkaan työpaikkoja.
Seksikolumnin aiheena: Vaikuttaako ulkonäkö parinvalintaan?
Snookerin megatähdellä Ronnie O’Sullivanilla ratkaisu Serena Williamsin ongelmaan – ”Naisten pitäisi tuomaroida naisten otteluita”
US Openissa kaikki otsikot varasti Serena Williamsin kiukuttelu tuomarille ja siitä noussut kohu. Tilanteesta tehty pilakuva toi myös rasismin esille.
Snookerin megatähdellä Ronnie O’Sullivanilla on omasta mielestään simppeli ratkaisu tämänlaisten tilanteiden välttämiseksi.
– Naiset ovat erinomaisia tuomareita, mutta ehkä naisten pitäisi tuomaroida naisten urheilua, koska he ymmärtävät miten nainen ajattelee, O’Sullivan kertoi.
– Vastaavasti, miesten pitäisi tuomaroida vain miesten pelejä, koska he ymmärtävät miten miehet ajattelevat. Tätä minä mietin kun Serena Williams pelasi finaalia. Miehet ja naiset ovat erilaisia, O’Sullivan miettii.
– Eivätkä miehet oikeasti ymmärrä naisia, O’Sullivan lisää todennäköisesti pilke silmäkulmassaan.
Lähde: Tennis World USA
Pornotoimittaja Ina Mikkola ohjasi räppivideon, mielipiteet jakautuivat - "Hyi v*ttu"
Naisräppäreiden feministinen yhteisvideo on herättänyt tunteita laidasta laitaan.
Ina <3 porno -tv-ohjelmasta tunnettu toimittaja Ina Mikkola, 28, on ohjannut puhuttelevan musiikkivideon. Adikia-nimisen rap-artistin videolla nähdään useita muitakin naispuolisia räppäreitä. Yhteiskappaleessa kuullaan Adikian lisäksi artisteja Mon-Sala, Yas Lo, Sofa, Yeboyah, Nisa, Donatella ja F.
Koskematon-kappaleella julistetaan feminismin sanomaa ja tylytetään muun muassa iholle tunkevia "setiä", raiskauskohuissa rypenyttä elokuvamoguli Harvey Weinsteinia ja yleisesti patriarkaalisia valtarakenteita. Videolla naisräppäriporukka kulkee pitkin Helsinkiä ja ottaa haltuun suurmiehille pystytettyjä patsaita.
Juuri kappaleen ja videon feministinen sanoma on kirvoittanut paljon keskustelua esimerkiksi videon YouTube-kommenteissa. Mielipiteet ovat hyvin jakautuneita, ja videolla onkin lähestulkoon yhtä paljon tykkäyksiä kuin alapeukutuksia.
"Näin käy kun asuu kuplassa muiden samalla tavalla ajattelevien sekopäiden ympäröivänä", on eräs kommentoinut.
"Hyi v*ttu", kuuluu yksi tykätyimmistä kommenteista.
"Paras musiikkivideo ikinä. Näin teini-ikäsenä tyttönä tekee tosi hyvää kuulla välillä muutakin kuin seksististä räppiä. Ja varmasti tekee hyvää kenelle tahansa muullekkin. Kiitos, ootte älyttömän upeita. Tällästä me tarvitaan lisää", on puolestaan yksi kommentoinut.
Rap-perinteessä miesräppäreiden tekemät yhteiset "possebiisit" ovat jo tuttua kauraa. Esimerkiksi Cheek kokosi monia miesräppäreitä yhteen Me ollaan ne part 2 -kappaleelleen, johon kuvattu video niin ikään herätti keskustelua sukupuolirooleista. Naisräppäreiltä vastaavanlaisia yhteisbiisejä ei ole totuttu kuulemaan, ja yleisestikin ottaen Suomessa naispuoliset rap-artistit ovat jääneet huomattavasti miehiä vähemmälle huomiolle.
Ina Mikkola on jakanut Instagram-tilillään yhteiskuvan koko porukasta. Samaisessa päivityksessä nainen kertoo ohjaamisen lisäksi vastanneensa myös musiikkivideon pukusuunnittelusta.
Ei tarvitse olla missi: Hitsaajamestari Jennamaria on metallinaisten kalenterissa elokuun tyttö
Hitsaajamestari Jennamaria Mustajärvi, 32, on ainoana pohjoisen naisena mukana ensimmäisessä metallinaisten kalenterissa. Hyväntekeväisyyspohjalta tehtävän kalenterin koko tuotto menee Rintasyöpäyhdistys Europa Donna Ry:lle.
Mustajärvi esiintyy itse kalenterissa elokuun tyttönä. Suurin syy projektiin mukaan lähtemiseen oli hyväntekeväisyys.
– Sitä on naisena aina ollut vähemmistönä tuolla miesvaltaisissa hommissa, joten ajattelin miten mahtavaa on tällainen naisenergialla toteutettava asia. Siinä yhdistyy niin monta hyvä juttua, Mustajärvi kertoo.
Metallialalla naisella täytyy Mustajärven mukaan olla hyvä huumorintaju ja oikeanlainen kiinnostus alaan. Hänen mielestään miesvaltaisessa yhteisössä on kuitenkin rento työskennellä ja asiat voi aina sanoa suoraan.
– Kun opettelee hyväksi niin pärjää. Olen kokenut että monesti täytyy osata se 110 prosenttia, Mustajärvi naurahtaa.
Mustajärvellä on alla lukion lisäksi neljä erilaista metallialan tutkintoa, viimeisimpänä hitsaajamestarin ammattitutkinto (EAT). Hän työskentelee nykyään Oulussa LVI-asentajana ja putkihitsaajana.
Kalenteriin mahtuu mukaan levyseppähitsareita, putkiasentajaa, putkihitsaajaa ja sekä työnjohtajaa. Ajatuksena on nähdä tavalliset ja aidot naiset työn teossa hyvän asian puolesta.
– Ei tarvitse olla malli eikä missi. Me ollaan ihan tavallisia naisia, Mustajärvi kertoo.
MAAJUSSI-SARITAN EX-MIES PALJASTAA: NÄIN PAHOINPITELYT TAPAHTUIVAT – RAJUT KUVAT!
Maajussille morsian -ohjelmasta nousi heti iso kohu, kun maajussi-Maunon morsianehdokas Saritan, 26, rankka rikostausta selvisi. Vakavimmat tuomiot morsianehdokkaalle langetettiin viime vuonna kahdesta ex-miesystävänsä pahoinpitelystä.
Juhannuksena 2016 Sarita iski ex-miestään keittiöveitsellä rintaan. Seiska tapasi uhrin, Saritan ex-miehen Jukka-Pekka Juuselan, 40, jonka mukaan puukotus oli vaarallisempi kuin julkisuudessa on tuotu ilmi.
”SAIN KÄSISTÄ KIINNI”
Jukka-Pekka ja Sarita tapasivat vuoden 2016 huhtikuun lopulla. Puolentoista kuukauden deittailun jälkeen pariskunta lähti viettämään yhteistä juhannusta mökille, jonka Jukka-Pekka oli vuokrannut kaverinsa kanssa.
– Aluksi oli tosi kivaa, vaikka Sarita haukkui ex-vaimoani koko illan. Ex-vaimo oli hänelle alusta asti ylitsepääsemätön ongelma, koska jouduimme yhteisten lasten takia olemaan tekemisissä. Lopulta en jaksanut enää kuunnella ja ilmoitin ottavani taksin Turkuun, Jukka-Pekka kertoo.
SYYTTÄÄ JUKKA-PEKKAA
Sitten Sarita meni sisälle hakemaan leipäveitsen.
– Kun hän palasi, hän huusi, että sinä et minua jätä ja iski veitsellä. Jos en olisi saanut kummallakin kädellä Saritaa puukkokädestä kiinni, veitsi olisi todennäköisesti osunut kriittisempään paikkaan. Sain sen onneksi ohjattua rintalastaan, Jukka-Pekka muistelee.
Jukka-Pekan ystävä heräsi avunhuutoon ja näki miehen vertavuotavan rinnan. Hän piilotti kaikki mökin veitset pitkin metsiä ja tilanne rauhoittui.
– Seuraavana aamuna Sarita oli kuin mitään ei olisi tapahtunut eikä hän suostunut puhumaan tapahtuneesta sanaakaan. Katumustakaan hän ei ole osoittanut, Jukka-Pekka ihmettelee.
Jukka-Pekka näyttää Seiskalle Saritalta reilu kuukausi sitten saamaansa tekstiviestiä, jossa Sarita toteaa pahoinpitelyn olleen täysin Jukka-Pekan oma vika.
Pian tapahtuman jälkeen Jukka-Pekka päätti suhteen, joka kesti noin kolme kuukautta.
Seuraava pahoinpitely tapahtui myöhemmin elokuussa. Jukka-Pekka oli ex-vaimonsa luona hoitamassa lasten asioita, kun Sarita ilmestyi yllättäen ovelle.
– Hänellä oli kaksi kaveria. Toinen heistä kuvasi ovenkarmilla videota siltä varalta, että minä tekisin jotain. Pysyin kylmänä, kun Sarita hakkasi minua nyrkein, avokämmenin ja raapi kynsillä. Hän poistui seurueineen vasta, kun ex-vaimoni soitti hätäkeskukseen.
Järvenpää: Miesehdokkaita vaadittiin vetäytymään Espoon piispanvaaleista – järvenpääläiskandidaatti päätti pitää kiinni ehdokkuudestaan
Espoon piispanvaalin ensimmäinen kierros pidetään 8. lokakuuta. Mahdollinen toinen kierros on 1. marraskuuta.
SYKSYN aikana käytäviin Espoon piispanvaaleihin liittyen käytiin keväällä keskustelua siitä, pitäisikö miesehdokkaiden jättäytyä pois vaaleista. Espoon piispan paikkaa tavoitteleva järvenpääläinen teologian tohtori Juhani Holma päätti olla luopumatta ehdokkuudestaan.
”Ehdotus oli erikoinen, ja se tyrmättiin keskustelussa aika laajasti”, Holma sanoo.
”Se sotii minusta demokratiaa vastaan. Vaaleissa tietyllä joukolla on äänioikeus, ja heidän pitää saada valita aidosti.”
Vetäytymisvaatimusten taustalla oli se seikka, että kaikki Suomen luterilaisen kirkon piispat ovat tällä hetkellä miehiä. Maaliskuussa Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki kirjoitti, että tulevissa piispanvaaleissa vaaditaan aika kovaa pokkaa miehiltä, jotka julkeavat asettua ehdolle.
Heinimäestä olisi ollut raikasta nähdä ensimmäisen kerran asetelma, että piispaksi on ehdolla pelkästään naisia. Samoin tuntui ajattelevan Kotimaa-lehden julkaisupäällikkö Olli Seppälä, sillä hän ehdotti omassa kirjoituksessaan, että miesehdokkaat vetäytyisivät Espoon piispanvaaleista.
KIRKON koulutuskeskuksen jumalanpalveluselämän kouluttajana toimivan Holman lisäksi piispanvaalissa ovat ehdolla Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri, teologian tohtori Kaisamari Hintikka, Helsingin seurakuntayhtymän johtava oppilaitospappi ja Kirkkohallituksen kisapappi, rovasti Leena Huovinen ja Savonlinnan seurakunnan kirkkoherra, teologian tohtori Sammeli Juntunen.
Holma kritisoi viime vuosina käytyjen piispanvaalien asetelmaa, jossa monen äänestyspäätöksen on ratkaissut ehdokkaan kanta yhteen ainoaan kysymykseen, siihen pitäisikö kirkon vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja.
”Minusta tärkeämpi kysymys on esimerkiksi se, onko kirkko paneutunut riittävästi eri tavalla syrjäytyneiden ihmisten tilanteisiin”, Holma sanoo.
Mitä tulee homoparien vihkimiseen, Holman mielestä kirkolliskokouksen linjaus on tällä hetkellä hyvin perusteltu.
”Omaan kantaani vaikuttaa paljon globaali näkemys asiasta. Kun tarkastellaan avioliittoa eri kulttuureissa ja uskonnoissa, niin kyllä se nähdään miehen ja naisen välisenä liittona. Näin asiaa on tulkittu laajasti ympäri maailmaa”, Holma toteaa.
Raivostunut Serena Williams ei peräänny - avautuu kohtelustaan tv-haastattelussa: ”Naisten pitäisi saada tehdä edes puolet siitä kuin miehet”
Serena Williams kertoo näkemyksiään australialaisessa The Project -tv-ohjelmassa.
Tenniksen supertähti Serena Williams aiheutti maailmanlaajuisen kohun tulistumisellaan US Openin naisten loppuottelussa toissa lauantaina 8. syyskuuta.
Japanilainen Naomi Osaka otti uransa ensimmäisen Grand Slam -turnausvoiton kukistamalla Williamsin 6-2, 6-4. Suurimmat otsikot varasti kuitenkin Williamsin raivokohtaus.
Williams muun muassa kutsui hänen käytöksestään rankaissutta portugalilaista tuomaria Carlos Ramosia varkaaksi ja kuvaili tämän toimintaa myöhemmin seksistiseksi.
Ramos antoi Williamsille varoituksen sääntöjenvastaisesta valmennuksesta ottelun aikana. Tuomarin mukaan supertähti sai ohjeita pelin aikana katsomosta.
The Project -ajankohtaisohjelman ensi sunnuntaina esitettävästä Williamsin haastattelusta on julkaistu ennakkopätkä, jossa Williams vakuuttaa, ettei hänellä ollut salaista kommunikaatiota valmentajansa Patrick Mouratogloun kanssa.
Mouratoglou kuitenkin myönsi ottelun jälkeen antaneensa Williamsille ohjeita katsomosta.
- Hän myönsi tehneensä liikkeen. En ymmärrä mistä hän puhui, koska meillä ei ole koskaan ollut mitään merkkikieltä, Williams kiistää rikkeen edelleen.
Hän pitää edelleen tuomarin toimintaa itseään kohtaan sukupuolesta johtuvana.
- En vain ymmärrä... naisten pitäisi saada tehdä edes puolet siitä, mitä miehet saavat, Williams sanoo Fox Sports -sivuston siteeraamassa ohjelmassa.
Lihavia mollaava paita sai täystyrmäyksen Yhdysvalloissa – vedettiin myynnistä saman tien
Revolven kuvassa laihan valkoisen mallin esittelemän paidan mukaan lihavuus ei ole kaunista, vaan tekosyy.
Yhdysvaltalainen verkkokauppa Revolve veti viime torstaina myynnistä lihavia mollaavan t-paidan sen jälkeen, kun paita tuomittiin julkisesti ja asiakkaat suuttuivat. Revolven myymässä paidassa luki: "Being fat is not beautiful it’s an excuse". Verkkokaupan kuvassa t-paita on langanlaihan valkoisen mallin yllä.
Kohun alettua Revolve julkaisi lausunnon, jossa se totesi mokanneensa pahemman kerran. Yritys pyysi myös anteeksi. Sen mukaan tarkoitus ei ollut voimistaa vihaviestejä, vaan voimaannuttaa kaikkia naisia ja tuoda esiin, että jopa maailman kauneimmat ja menestyneimmät naiset ovat olleet vihaviestien kohteena internetissä. Samalla yritys kertoi lahjoittavansa 20 000 dollaria Girls Write Now -järjestölle.
T-paidan oli suunnitellut vaatebrändi LPA yhteistyössä yhdysvaltalaisen elokuvantekijän ja näyttelijän Lena Dunhamin kanssa. Dunham tunnetaan muun muassa televisiosarjasta Girls, jota hän on käsikirjoittanut ja ohjannut.
Paita oli osa vaatelinjastoa, jota Dunham oli työstänyt pitkään. Sen oli tarkoitus nostaa esiin naisille internetissä annettuja kommentteja. Paidan sitaatti oli alun perin osoitettu vaatemalli Paloma Elsesserille.
Fashionistan mukaan muiden kokonaisuuteen kuuluvien paitojen sitaatit olivat Lena Dunhamille "Horrible Result of Modern Feminism", brittiläiselle näyttelijälle ja mallille Suki Waterhouselle "If you translated a bum onto her face, she’d have a better face" ja brittiläiselle mallille ja näyttelijälle Cara Delevingnelle "Too boney to be boned".
Dunham kommentoi surullisen kuuluisaa paitaa Instagramissa. Hän totesi, että Revolve ei konsultoinut häntä tai muita mukana olleita naisia vaan teki itsenäisesti päätöksen esitellä paitaa laihan valkoisen naisen päällä ajattelematta, että erilaisuudesta ja yksilöllisyydestä rankaistaan internetissä tai, että diversiteetin puute on iso osa ongelmaa, ellei peräti ongelma itse. Dunham totesi viestissään, että hän halua nimeään yhdistettävän Rervolven paitaan millään lailla.
Aiemmin tänä vuonna H&M tyrmättiin, koska se esitteli mustan lapsimallin päällä paitaa, jossa luki "Coolest monkey in the jungle".
Revolven tapauksesta kertoivat useat amerikkalaiset mediat viime viikolla.
Kunta antoi seksuaalista häirintää kouluruokaan verranneelle rehtorille kenkää – koulu ei halua leimaantua kohun vuoksi
Yle kävi vierailemassa Kärsämäellä Frosteruksen koululla ennen päätöstä rehtorin virkasuhteen purkamisesta. Tunnelmat koululla ovat olleet raskaat.
Kärsämäkisen Frosteruksen koulun rehtorin virkasuhde on purettu. Asiasta päätti Kärsämäen kunnanhallitus kokouksessaan maanantaina.
Rehtori Tuomo Pesonen oli hyllytettynä tehtävästään viime keskiviikosta lähtien. Syynä olivat rehtorin Ylen MOT:lle antamat lausunnot, joissa hän kommentoi kouluissa esiintyvää seksuaalista häirintää sopimattomalla tavalla.
Koululla masentuneet tunnelmat
Yle kävi vierailemassa Frosteruksen koululla ennen päätöstä rehtorin virkasuhteen purkamista. Tunnelmat koululla ovat olleet raskaat.
– Kyllähän tämä on meitä masentanut ja porukka on ollut alamaissa, rehtorin tehtäviä hoitava apulaisrehtori Juha Korkiakoski kertoo.
Suurin syy alakuloon on se, että ainakin osa henkilökunnasta kokee, että koko koulua on syyllistetty tapahtuneesta.
– Uutisoinnista ja osittain kunnanjohdon kommenteista on välittynyt kuva, ettei koululla puututtaisi seksuaaliseen häirintään. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa.
Korkiakosken mukaan koululla on puututtu aina esiin tulleisiin tapauksiin. Puuttumista lisättiin keväällä, kun THL:n kouluterveyskyselyn tulokset julkistettiin.
– Oppilashuoltotyöryhmään kuuluneet kuraattori ja opinto-ohjaaja ovat tehneet töitä sen eteen, että oppilailla olisi matala kynnys puhua aikuisille. Poliisi ja kouluterveyslääkäri ovat käyneet puhumassa aiheesta. Koulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma päivitettiin keväällä ja teimme samalla tarkemman kyselyn 6.-9. -luokkalaisille.
Niissä selvitettiin tarkemmin, millaisia tapauksia seksuaalisen häirinnän taustalla on ollut.
– Tulosten mukaan ainakin osa tapauksista on ollut sellaisia, jotka on selvitetty kavereiden kesken.
Korkiakoski ei halua kommentoida Pesosen kommentteja tarkemmin.
– Hän on antanut omat kommenttinsa emmekä puutu niihin. Me keskitymme siihen, että täällä olisi kaikilla turvallinen kouluympäristö.
Osa oppilaista kokenut häirintää
THL:n viime vuonna tekemässä kouluterveyskyselyssä Frosteruksen koulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset raportoivat kokeneensa maan keskiarvoa enemmän seksuaalista häirintää koulussa. Kyselyyn vastasi Frosteruksen koulun 8.-9. -luokkalaisista noin 70 oppilasta neljältä eri luokalta.
Yle kysyi kahdelta etukäteen koulun kautta haastatteluun pyydetyltä Frosteruksen koulun oppilaalta tunnelmia kohun keskeltä.
Yhdeksäsluokkalainen Päivi Hannula kokee, että koululla on matala kynnys keskustella ongelmista aikuisten kanssa.
– Koulukuraattorille voi mennä puhumaan asioista, jotka mietityttävät. Mielestäni täällä puhutaan avoimesti asioista aikuisten kanssa.
Hannula kertoo, että koululla törmää seksuaaliseen häirintään toisinaan.
– Kyllähän sitä kouluissa tapahtuu, mutta ei se mikään joka viikkoinen juttu ole.
Yhdeksäsluokkalainen Sampo Madetoja ei itse ole törmännyt häirintään. Hän kertoo tietävänsä, miten toimia häirintätilanteessa.
– Heti opettajalle tai aikuiselle tieto. Asia pitää saada heti kuriin, ei sellaista saa olla.
Taustalla myös aiemmat varoitukset
Kunnanjohtaja Esa Jussila kommentoi Ylelle ennen Pesosen virkasuhteen purkamista, että kuntajohto halusi selkeästi irtisanoutua Pesosen asenteesta.
– Haluamme että vanhemmat voivat luottavaisin mieliin laittaa lapsensa kouluun. Minkäänlaista häirintää tai kiusaamista emme hyväksy.
Jussilan mukaan suurin ongelma olivat Pesosen kommentit, joiden tulkittiin vähättelevän seksuaalista häirintää.
– Näistä rehtorin kommenteista on tehty sellainen tulkinta, että seksuaalista häirintää pitäisi ikään kuin hiukan hyväksyä. Näistä lausunnoista oli helppo sanoutua irti.
Äidit, jotka keksivät lapsilleen sairauksia - tätä tapausta karmivaan syndroomaan perehtynyt amerikkalaisprofessori ei ikinä unohda: ”Jesse oli maailman huono-onnisin poika”
Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”
Järjestyksenvalvojana työskentelevä Jaakko toivoisi, että julkisuudessa puhuttaisiin enemmän naisten miehiin kohdistamasta seksuaalisesta häirinnästä. Työssään hän joutuu humalaisten naisasiakkaiden kourittavaksi turhan usein.
Pari vuotta nuorten aikuisten yökerhoissa työskennelleen Jaakon työhön kuuluvat yökerhon järjestyksenvalvontaan liittyvät tehtävät. Hän seisoo ovimiehenä, kiertää salimiehenä ja työskentelee narikassa. Hän estää liian humalaisten sisäänpääsyn tai poistaa liian humalaiset asiakkaat.
– Työni on minulle todella mieleistä ja tykkään tehdä tätä, vaikkakin humalaiset ihmiset välillä käyvät hieman hermojen päälle. Onneksi minulla on pitkä pinna, mitä työssä usein tarvitaan, Jaakko kuvailee.
Hän kehuu suurimman osan asiakkaista käyttäytyvän hienosti humalassakin. Sitten on niitä, joiden käytöksessä olisi parantamisen varaa.
– Joillakin alkoholi tuntuu kadottavan kaikki käytöstavat, järjen ja estot. Humalaiset naisasiakkaat – nuorimmat ovat olleet vasta 18 täyttäneitä ja vanhin ketä muistan olisi voinut olla mummoni – tulevat lähes jokaisessa vuorossa erilaisilla tavoilla lähentelemään, mies ihmettelee.
Ehdottelijat Jaakko kestää, mutta siinä ylitetään raja, kun naiset käyvät käsiksi.
– Tartutaan yllättäen haarovälistä, läpsitään takapuolta, hinkataan itseään minua vasten sopimattomalla tavalla tai kosketellaan ympäri vartaloa, hän luettelee.
Järjestyksenvalvoja kertoo kahdesta tilanteesta, joista toisessa nuori nainen oli varastanut pullon ravintolasta. Jaakko alkoi selvittää tapahtunutta ja huomasi pian naisen siirtäneen kätensä hänen jalkoväliinsä.
– Hän ehdotteli erittäin sopimattomia asioita, jos päästän hänet menemään. Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi.
Toisessa tilanteessa yökerhosta pois lähdössä ollut nainen alkoi kysellä Jaakon puhelinnumeroa ja ehdotteli lähtevänsä samaan osoitteeseen, kun Jaakon työt loppuvat.
– Vastattuani että olen töissä enkä anna täällä puhelinnumeroani, nainen tuumasi hämmentyneenä: ”luulin että portsareilta saa aina”.
Jaakko kertoo pyrkivänsä olemaan aina asiallinen ja asiakaspalveluhenkinen järjestyksenvalvoja. Hän koettaa asiallisesti sanoa, ettei ole kiinnostunut.
– En toki koe tilanteita mitenkään uhkaaviksi fyysisesti, mutta on se henkisesti välillä raskasta, kun jatkuvasti esineellistetään eikä kunnioiteta ollenkaan fyysisiä rajoja, ja ajatellaan, että voi tehdä mitä tahtoo.
– Tuntuu, että naisen mieheen kohdistamaa seksuaalista häirintää ei ole olemassa. Jos joku tuntematon nainen tulee nostamaan paitaani kehuen vatsalihaksiani, niin hänen kaverinsa kikattavat vieressä. Mutta jos minä menisin puristamaan naista rinnoista töksäyttäen, että ”hyvät tissit”, niin saisin avokämmenestä poskeeni, juoman naamalleni ja naisen kaverit raivoaisivat, miten kehtaan tehdä noin.
Työympäristöasiantuntija Eerika Kähärä PAMilta kertoo, ettei ilmiö ole uusi.
– Eikä ilmiö varmasti rajoitu pelkästään järjestyksenvalvojiin. Aina jäsenkyselyissä kun kysytään häirinnästä, niin kyllä joku prosentti miehiäkin ilmoittaa kokeneensa sitä. Heitä on huomattavasti pienempi määrä kuin naisia, muttei tämä mikään tavaton ilmiö on.
Kähärän mukaan tällöin on tehtävä selväksi asiakkaalle, että kokee tämän käytöksen häirintänä.
– Jos on asiakassuhde, työnantajan on velvollisuus suojella työntekijää, mutta kun työnantaja ei voi olla läsnä kaikissa tilanteissa, työntekijälle annettu ohjeistus, miten itse suojella itseään.
Työyhteisössä on hänen mukaansa tarpeen sopia yhteisiä pelisääntöjä, missä kohtaa ja minkälaisia rajoja vedetään sille, mitä siedetään asiakaspalvelun nimissä ja missä kohtaa on lupa sanoa, ettei käytöksenne ole hyväksyttävää ja jos se jatkuu vielä, työntekijä joutuu lopettamaan asiakaspalvelun.
Nyt puhuu rehtori, jonka virkasuhde purettiin seksuaalisen häirinnän vähättelyn vuoksi: ”On se kohtuutonta”
Irtisanottu rehtori Tuomo Pesonen myöntää, että olisi voinut jättää Ylen artikkelissa esille tulleet kommentit sanomatta.
Kärsämäen kunnanvaltuusto ilmoitti eilen maanantaina purkavansa Frosteruksen koulun rehtorin Tuomo Pesosen virkasuhteen välittömästi. Virkasuhteen purkamisen perusteena on pitkään jatkunut rehtorille sopimaton käytös ja 11.9. ilmennyt julkinen seksuaalisen häirinnän vähättely. Päätös oli yksimielinen.
Pesonen kertoo Iltalehdelle, että hänen tuntemuksensa tapauksesta ovat enemmän surun ja pettymyksen kuin ilon ja rakkauden puolella. Hänen mukaansa jo viime viikolla ilmassa oli merkkejä siitä, että näin tulee käymään.
– Mutta se, että se meni purkuun eli välittömään virkasuhteen päättämiseen, niin se nyt oli yllätys tai pettymys, Pesonen kertoo.
Oliko se mielestäsi kohtuutonta?
– No on se kohtuutonta. Onhan se, että jos maassa makaavaa vielä potkitaan, niin yleiskäsityksen mukaan tarpeetonta, Pesonen sanoo.
”Voinut jättää sanomatta”
Yleisradio julkaisi viime viikolla pitkän artikkelin koulussa tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä. Kaksiosaisen artikkelin jälkimmäisessä osassa äänessä olivat ne rehtorit, joiden kouluissa tapahtuu THL:n viimevuotisen kouluterveyskyselyn mukaan eniten seksuaalista häirintää.
Yksi kouluista oli Kärsämäen Frosteruksen koulu. Artikkelissa ex-rehtori Pesonen muun muassa rinnasti seksuaalisen häirinnän ja kouluruoan sekä mainitsi, että ”Kun pillua tekkee mieli miespuolisella. Niin eihän sitä osaa aina kauniisti sanoa.”
– Olisihan sen voinut jättää sanomatta, Pesonen sanoo ja jatkaa:
– Mutta toisaaltahan tässä on uusi elämä. Ei tarvitse itse irrottautua. Meidän kunnassa on paljon duunareita, jotka eivät ole ikinä mitään muuta nähneet, eivätkä uskalla lähteä siipiään kokeilemaan. Nythän mulla on ainakin mahdollisuus.
Oikeuskansleri: Soinin aborttikokous oli ongelmallinen, muttei laiton
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti pitää ongelmallisena sitä, että ulkoministeri Timo Soini osallistui abortinvastaiseen tilaisuuteen virkamatkallaan Kanadassa toukokuussa 2018.
Kun ulkoministeri matkustaa ulkomailla Suomen valtion edustajana, hänen olisi oikeuskanslerin mukaan perusteltua noudattaa kannanotoissaan erityistä varovaisuutta ja harkittua pidättyvyyttä. Harkinta ja pidättyvyys ovat tarpeen, jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä tai epäilyjä siitä, mitkä ovat Suomen valtion ja mitkä hänen omia kantojaan.
Kannanotoista on oikeuskanslerin mukaan oltava selvästi erotettavissa, onko ne esitetty valtion edustajana vai kansanedustajana tai yksityishenkilönä. Soini ei kuitenkaan toiminut asiassa lainvastaisesti.
Oikeuskansleri huomauttaa, että uskonnonvapaus ja sananvapaus kuuluvat luonnollisesti myös ulkoministerille. Hänen mukaansa Soinin osallistumisessa kynttilävigiliaan oli kyse uskonnonharjoittamisesta, mutta samalla myös abortinvastaisesta kannanotosta.
– Valtiolta ja sen edustajana toimivalta henkilöltä edellytetään yleensä puolueetonta ja neutraalia suhtautumista eri vakaumuksiin. Virkamatkallaan Soini on edustanut kotimaataan, jonka lainsäädännössä abortti on sallittu ja joka toimii ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan naisten ja tyttöjen oikeuksien ja muun muassa heidän seksuaali- ja lisääntymisterveytensä edistämiseksi, oikeuskansleri toteaa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu oikeutetuksi ja perustelluksi rajoittaa henkilön virka-aseman perusteella tämän mahdollisuutta ilmentää uskoaan tietyissä virkatoimien hoitoon liittyvissä tilanteissa. Soinin menettelyä arvioitaessa on punnittava sitä, miten uskonnonvapauden ja sananvapauden käyttö suhteutetaan ulkoministerin tehtävän vaatimuksiin. Ulkoministerillä on perustuslain mukaan toimivalta ilmaista Suomen ulkopoliittisia kantoja muille valtioille. Tämä asettaa hänen toimintamahdollisuuksilleen rajoituksia silloin, kun hän matkustaa Suomen valtion edustajana ulkomailla. Tähän toimivaltaan ja siitä johtuviin velvoitteisiin kuuluu huolehtia siitä, että kannanotot ja toimenpiteet valtion edustajana eivät ole sekoitettavissa kannanottoihin ja toimintaan yksityishenkilönä tai kansanedustajana.
Tästä näkökulmasta arvioituna oikeuskansleri pitää lähtökohtaisesti ongelmallisena sitä, että valtioneuvoston jäsen ja nimenomaan ulkoministeri, jolla on toimivalta esittää Suomen ulkopoliittisia kantoja, ottaa kantaa aborttioikeutta vastaan virkamatkansa aikana, vaikkakin vapaa-ajallaan. Oikeuskanslerin mukaan menettely on ollut omiaan lisäämään virheellisen tulkinnan mahdollisuutta ja vaaraa siitä, että virkamatkan kohdemaassa voi syntyä mielikuva, että kysymys on Suomen virallisesta kannasta tai linjasta.
Oikeuskansleri voi arvioida ministerin menettelyä laillisuusvalvonnallisesti lähinnä silloin, kun menettelyssä on kyse ministerin virkatoimista tai jos menettelyllä on oikeudellisesti merkityksellinen yhteys niihin. Soinin osallistuminen kynttilävigiliaan ja siihen sisältyvä abortinvastainen kannanotto tapahtui hänen ulkoministerinä tekemänsä virkamatkan aikana. Osallistuminen myös julkistettiin sosiaalisessa mediassa ulkoministeri Soinin osallistumisena abortin vastaiseen tapahtumaan. Tästä syystä menettelyä voidaan pitää ministerin virkatoimiin tai asemaan kytkeytyvänä.
Sen sijaan poliittinen arviointi siitä, oliko Soinin menettely yhteensopiva Suomen ulko- tai sisäpoliittisen linjan kanssa, ei kuulu laillisuusvalvojan tehtäviin vaan poliittisen ministerivastuun piiriin.
Hömppäkirjailijaa epäillään aviomiehen murhasta – oli julkaissut aiemmin tekstin ”Kuinka murhata aviomies” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat
Timo Soinille halutaan potkut – Äänestyksestä tuli sotku eduskunnassa
Ulkoministeri Timo Soinia (sin) koskevan epäluottamuslauseäänestyksen tilanne on edelleen mutkikas. Uuden Suomen eduskunnasta saamien tietojen mukaan äänestys on luultavasti perjantaina tai tiistaina. Osaltaan tilannetta sekoittavat ministerien matkat.
Puhemiesneuvosto ei voi päättää äänestysaikataulusta, ennen kuin epäluottamuslause on virallisesti esitetty. Oppositio on kertonut esittävänsä epäluottamusta budjettiesityksen käsittelyssä, joka alkoi tänään ja jatkuu loppuviikon. Todennäköisesti epäluottamuslause esitetään torstai-iltana kello 19 jälkeen, mikä johtuu budjettikäsittelyn menettelytavasta.
Ministerit esittelevät oman toimialansa budjetit. Esittelyn jälkeen käydään debatti ja sen jälkeen yleiskeskustelu, johon voi etukäteen varata puheenvuoroja puhujalistalle. Epäluottamuslause on määrä esittää puhujalistan puheenvuoroissa. Etukäteisvaraukset piti tehdä tänään kymmeneen mennessä ja puheenvuoroja varattiin yli 60.
Epäluottamusta esitetään torstaina, koska silloin käsitellään Soinin toimialan budjetti. Soinin on määrä esitellä ulkoministeriön budjetti alkaen kello 10, mutta epäluottamuslause voidaan esittää vasta sitten, kun puhujalistan puheenvuorot alkavat rullata eli todennäköisesti illalla.
Aikataulu on vielä hiukan epävarma ja tarkentuu taas huomenna, kun puhemiesneuvosto kokoontuu. Päätöksen aikataulusta tekee puhemiesneuvosto, joka voi vihjata siitä oppositiolle, vaikka varsinaista päätöstä ei vielä huomenna saadakaan. Edustajille on annettava kohtuullisesti aikaa tutustua asian sisältöön ennen äänestystä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että äänestys on joko perjantaina tai tiistaina, todennäköisemmin perjantaina.
Eduskunnassa on yritetty jo jonkin aikaa löytää sopivaa ajankohtaa Soinin epäluottamuslauseäänestykselle, ovat Ilta-Sanomat ja Yle Uutiset aiemmin kertoneet. Päänvaivaa on aiheuttanut muun muassa se, että Soini matkustaa ensi viikolla YK:n yleiskokoukseen eikä siten ole paikalla eduskunnassa. New Yorkiin ovat lähdössä myös sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok).
Toisaalta perjantai voi olla haasteellinen päivä äänestää, koska usein kansanedustajat poistuvat täysistunnosta perjantaisin heti ilmoitettuaan läsnäolostaan. Kello 13 alkavaan istuntoon tarvitaan lisäksi tauko kello 13.30–15 suuren valiokunnan kokouksen takia. Eduskunta on kuitenkin varautunut siihen, että lähetekeskustelu viedään perjantaina loppuun.
Oppositiopuolueet sdp, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp kertoivat aiemmin tässä kuussa esittävänsä ulkoministeri Soinille epäluottamuslausetta ”toistuvasta toiminnasta naisten oikeuksia ja Suomen ulkopoliittista linjaa vastaan”. Soini on ottanut useaan otteeseen kantaa aborttia vastaan. Oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät osallistu vastalauseeseen.
Soinin tapaus on poikkeuksellinen, sillä epäluottamuslausetta esitetään yleensä koko hallitukselle. Tällöin hallitus kaatuu, mikäli se ei saa eduskunnan äänestyksessä enemmistöä kansanedustajista puolelleen. Epäluottamusta voidaan kuitenkin esittää myös yksittäiselle ministerille, jolloin koko hallitus ei ole haastettuna.
Oikeuskansleri linjasi tänään, että Soinin osallistuminen abortinvastaiseen tilaisuuteen on ongelmallista, muttei lainvastaista.
Lihottamista proteiinipulverilla ja sormien katkomista – Etelä-Koreassa osa miehistä käyttää kaikkia keinoja välttääkseen pitkän asepalveluksen
Etelä-Korea tuomitsee vankilaan asepalveluksesta kieltäytymisen takia enemmän ihmisiä kuin muu maailma yhteensä.
Kaksitoista eteläkorealaista klassisen musiikin opiskelijaa teki yhdessä suunnitelman. He lihottivat itseään järjestelmällisesti ennen armeijan terveystarkastusta.
Ruokavalioon kuului proteiinipulveria ja suuria määriä aloe veraa sisältävää juomaa, jonka sanotaan pysyvän elimistössä muita ruokia pidempään, kertoo uutistoimisto AFP.
Se perusti uutisensa sotilashalinnon tiedotteeseen.
Tiedotteen mukaan opiskelijat olivat muun muassa jakaneet keskenään lihotusvinkkejä chatissa.
Heidät todettiin llian lihaviksi armeijaan, joten heidät määrättiin sen sijaan siviilipalvelukseen.
Opiskelijat voivat joutua palvelukseen uudestaan
Nyt Korean armeija on kuitenkin tutkinut 12 musiikkiopiskelijan tietoja, ja ilmeisesti nähnyt heidän chat-viestejään.
Tapaus on siirrettysyyttäjän harkintaan.
Miehet voivat joutua asepalvelukseen uudestaan, vaikka osa heistä on jo ehtinyt suorittaa siviilipalveluksensa, armeija varoittaa.
Tarina ei ole Etelä-Koreassa täysin poikkeuksellinen.
Maassa on maailman pisimpiin kuuluva pakollinen asepalvelus. Kaikkien 18 vuotta täyttäneiden miesten on palveltava armeijassa vähintään 21 kuukautta, ellei heillä ole merkittävää fyysistä haittaa tai mielenterveysongelmaa.
Tosin maa on ilmoittanut lyhentävänsä palveluksen 18 kuukauteen vuonna 2022. Samalla on tarkoitus vähentää aktiivipalveluksessa olevien kokonaismäärää, kertoo Channen News Asia. (siirryt toiseen palveluun)
Etelä-Koreassa on tulivoimaltaan maailman suurimpiin kuuluva armeija (siirryt toiseen palveluun), ja noin 600 000 sotilasta. Armeijan koko on peruja 1950-luvulla Pohjois-Korean kanssa käydystä sodasta, josta ei ole vieläkään rauhansopimusta.
Kokovartalotatuointeja ja ulkomailla tehtyjä leikkauksia
Lähes kahden vuoden tauko opinnoissa ja urassa saa vuosittain sadat nuoret miehet miettimään asepalvelukselle vaihtoehtoja.
Eteläkorealaisen uutistoimiston Yonhapin (siirryt toiseen palveluun) mukaan noin 60 nuorta jäi viime vuoden aikana kiinni siitä, että he yrittivät välttää asepalveluksen ”laittomin keinon”.
Heistä 22 oli joko laihduttanut tai lihottanut itsensä armeijaan sopimattomaksi. Parikymmentä oli armeijan julkaiseman tilaston mukaan teeskennellyt mielenterveyden häiriöitä.
Osa oli mennyt pyrkimyksissään äärimmäisyyksiin kuten käynyt ulkomailla povien liikkuvuutta vähentävässä leikkauksessa tai jopa katkonut itseltään sormia tai irrottanut hampaita.
Muutama oli ottanut tatuoinnin kasvoihin tai koko vartaloon.
Lisäksi joka vuosi julkaistaan tarinoita siitä, kuinka korkeiden virkamiesten vesat ovat välttäneet kutsunnat epäselvissä tilanteissa. Monesti näissä tapauksissa epäillään lahjontaa.
Pop-tähteys katkesi maahantulokieltoon
Äärimmäiset konstit selittyvät osaltaan sillä, että Etelä-Korea suhtautuu asepalvelusvaatimukseen hyvin tiukasti.
Vapautuksen saa vain poikkeustapauksessa ja tuomiot kieltäytymisestä ovat pitkiä.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Etelä-Korean vankiloissa istuu 230 aseistakieltäytyjää. Järjestön mukaan Etelä-Koreassa vangitaan aseistakieltäytyjiä enemmän kuin muualla maailmassa yhteensä.
Tuomion pituus on yleensä 1,5 vuotta.
Tuomion tylyyttä lisää se, että aseistakieltäytyjiä saattaa odottaa myös elinikäinen syrjintä. Armeijan käymättä jättämistä pidetään Etelä-Koreassa edelleen vakavana rikoksena kotimaata vastaan.
Tämän sai kokea karsaasti muun muassa eteläkorealainen pop-tähti Yoo Seung-jun.
Välttääkseen asepalvelusta hän haki Yhdysvaltain kansalaisuutta ja sai sen 2000-luvun alussa.
Armeijaa Yoon ei tarvinnut käydä, mutta häneltä on yhä evätty pääsy Etelä-Koreaan. Myös laulajaura piti haudata päätöksen jälkeen.
Maria Ohisalosta tuli kova nimi
Johtajan rooli lankeaa aina toisinaan jollekulle yllättävästä syystä.
Tämän päivän uutinen on se, että eduskunnasta vuonna 2015 niukasti rannalle jäänyt Maria Ohisalo alkaa toistaiseksi johtaa vihreitä. Hän tuuraa puheenjohtaja Touko Aaltoa, joka on jäänyt sairauslomalle.
Ohisalo ei ole yleisesti kovin tunnettu, mutta on suosittu hahmo vihreiden kenttäväen parissa. Harva muistaa, että hän ponnisti puolueen viimekesäisessä jäsenäänestyksessä kolmanneksi häviten vain hyvin niukasti kansanedustaja Emma Karille.
Kari oli monissa veikkauksissa ennakkosuosikki jopa koko puheenjohtajakisan voittajaksi, mutta Aalto valittiin. Kari ei ole sen jälkeen parrasvaloihin juuri noussut. Tässä tilanteessa hän ei ollut ehdolla väliaikaiseksi johtajaksi, koska ei kuulunut varapuheenjohtajistoon.
Näytön paikan puolueessa saanut Ohisalo on omissa joukoissaan tunnettu feministi ja koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori.
Helsinkiläinen köyhyystutkija astuu johtamaan puoluetta, joka Aallon aikakaudella on romahtanut vuodessa hypevaiheen yli 17 prosentin gallupkannatuksesta takaisin alle 13 prosentin maailmaan.
Poliittista kohtalon ivaa on, että kohtuullisen vähän julkisuudessa ollut Ohisalo ei oikeastaan voi tehtävässä epäonnistua, mutta onnistumisen mahdollisuus on olemassa. Huomattavakin.
Tosin kukaan ei tiedä, kauanko Ohisalo vihreitä johtaa, koska Aallon sairausloman pituutta ei voi ennustaa.
Ohisalo on ehdolla eduskuntavaaleissa 2019 samassa Helsingin vaalipiirissä kuin Emma Kari ja Outi Alanko-Kahiluoto, jotka on myös jo nimetty ehdolle. Tuosta vaalipiiristä ovat kotoisin myös kansanedustajat Pekka Haavisto, Antero Vartia ja Ozan Yanar.
PAM mukaan ylityökieltorintamaan – Selin: Sipilän hallitus kurjistaa erityisesti naisvaltaisia aloja
Palvelualojen ammattiliitto PAM on päättänyt kaikkia aloja koskevasta ylityökiellosta. Alkamisajankohdasta liitto tiedottaa myöhemmin.
- Ylityökielto koskee kaikkia PAMin sopimusaloja. Valmistaudumme myös poliittisiin lakkoihin ja muihin työtaistelutoimenpiteisiin yhteistyössä muun ammattiyhdistysliikkeen kanssa, kertoo PAMin puheenjohtaja Ann Selin.
Työtaistelutoimenpiteillä on tarkoitus estää irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 työntekijän yrityksissä. Työpaikoilla ollaan Selinin mukaan suuttuneita maan hallitukselle.
– Työpaikoilla valmistellaan toimenpiteitä, joilla työntekijät haluavat näyttää maan hallitukselle, ettei irtisanomissuojan heikentäminen käy palvelualojen työntekijöille”, Selin toteaa.
Selinin on huolissaan pienten yritysten vetovoimasta suhteessa suuriin yrityksiin, mikäli maan hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Muutenkin hän pitää hallituksen toteuttamaa poliittista linjaa eriarvoistavana.
– Sipilän hallitus toteuttaa politiikkaa, joka kurjistaa palkansaajien ja erityisesti naisvaltaisten alojen työntekijöiden hyvinvointia, kommentoi Selin.
Selinin mukaan PAM aikoo laajentaa työtaistelutoimenpiteitä, mikäli Sipilän hallitus ei peru suunnitelmiaan heikentää irtisanomissuojaa.
Portsari-Jaakon kokema kourinta poiki vilkkaan keskustelun – taksikuskille sateli ronskeja ehdotuksia takapenkin neideiltä
Nimimerkki Vartija on huomannut saman.
– Työskentelin nuorempana vartijana opiskeluideni aikana ja ei riitä yhden käden sormet laskemaan tapauksia, joissa naiset (asiakkaan oma henkilökunta) ovat fyysisesti kosketelleet tahtomattani, nimenomaan haaroista tai takamuksesta puristaen. Koin esimerkiksi varsin ikäväksi, kun 50-vuotias nainen puristeli ja kommentoi takamustani useampaan otteeseen herkkupalaksi. Mutta ei näistä asioista puhuta mitään.
Nimimerkki Ex-poke muistuttaa, että heilläkin on vaimot ja perheet.
– Todella yleistä yöelämässä tämä naisten harjoittama häirintä ja kuulee yhtä jos toista solvaavaa kommenttia, kun ei pokeja kiinnostakaan naisten lähentelyt. Meilläkin on vaimot ja perheet ihan yhtä lailla kuin muillakin.
Väijy on saanut kuulla myös kommentteja.
– Vartijana ja järjestyksenvalvojana työskennellessäni olen kuullut useasti kommentteja takapuolestani ja muitakin ehdotteluja. Itse koen ne ehkä hieman imartelevina, mutta pikkujoulukaudella erityisesti korostuu vanhemman naisväen (40–50-vuotiaat) ehdottelut ja puristelut, jotka miellän sopimattomiksi ja epämiellyttäviksi.
Jvjvjv on työskennellyt pitkään järjestyksenvalvojana.
– Itsellä järjestyksenvalvojan arkea takana vajaa 10 vuotta ja tänä vuonna tuli ensimmäinen kerta vastaan, kun noin 50-vuotias nainen tuli nuolaisemaan kaulasta. Kaikenlaista kourimista ja ehdottelua tulee viikoittain, mutta jotenkin olen asennoitunut asiaan siten, että se nyt vaan kuuluu alaan.
Friidu muistuttaa, että toista pitää kunnioittaa.
– Naiset, jotka käyttäytyvät näin ravintolassa ansaitsevat porttikiellon. Sama pätee myös miehiä. Toista ihmistä täytyy kunnioittaa eikä mennä iholle. Yhteisestä sopimuksesta voi vierastakin halata.
Tommi ja Snakekake ottavat kantaa koko tematiikkaan.
– Ei se naisten tekemä seksuaalinen häirintä ole yhtään harvinaisempaa. Naisille vain sallitaan vaikkapa vähän törkeän läpän heitto ja mies ei sitä seksuaalisena häirintänä pidä, sama läppä miehen suusta olisi naisille seksuaalista häirintää. Näin se vaan menee.
– Jeps, hieman yleistäen näihin kommentteihin: Jos nainen olisi jossain alasti, ja mies tuijottaisi häntä, olisi mies pervo. Mutta jos mies olisi alasti, ja nainen tuijottaisi häntä, olisi mies pervo. Ensimmäisessä tapauksessa naisella olisi oikeus olla alasti, kun hän näin haluaa, mies tuijotuksellaan häiritsee seksuaalisesti. Toisessa tapauksessa mies alastomuudellaan häiritsee naista seksuaalisesti.
Pitkän linjan taksikuski kieltäytyi naisasiakkaidensa tarjoamasta ”maksusta”.
– Eräänä iltana, viime syksynä, vein neljä nuorta päihtynyttä naista helsinkiläiseen yökerhoon. Maksun perinnän yhteydessä kolme heistä halusi välttämättä suudella minua. Olin ollut ”niin ihku” kuljettaja. Kun kieltäydyn kunniasta, sain kuulla olevani homo kun ei riksaksi kelvannut NAISEN suudelma. Sanoin neideille että mitenkäs #metoo-kampanja" suhtautuisi, jos kyseessä olisi naiskuljettaja ja päissään olevat miesasiakkaat toimisi heidän tavallaan. Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä ”SE olisi aivan eria asia! Olet selvästikin HOMO!”, nimimerkki 30 vuotta pirssissä kertoo.
Samaa on kokenut nimimerkki Hakiksenkuski.
– On kokemusta taksikuskin vuosista. Varsinkin perjantai- ja lauantai-iltoina, kun kapakat suljettiin. Kyllä siinä lirkuteltiin. Ihan kuin taksikuski oli se viimeinen sauma ja välillä ihan suoraan ehdotettiin sänkyyn menemistä. Kyllä oli nyrpeät ilmeet naisilla, kun ei ollutkaan flaxia.
Neljässä päivässä lastenhoitajaksi? Keikkatyötä tekevä Susanna Salmenkannas joutuu jatkuvasti taistelemaan ennakkoluuloja vastaan: "Sanovat, että mitä lie narkkareita ovat"
Neljän päivän perehdytyksistä päiväkotityöhön nousi mediassa kohu pari viikkoa sitten. Keikkatyöläinen kertoo nyt, millaista hänen arkensa on.
Susanna Salmenkannas, 39, odottaa malttamattomasti joulua. Hänen pyöristyneessä vatsassaan on vauva, jonka pitäisi syntyä joulukuun 25. päivänä.
Salmenkannaksella ei ole vakituista työpaikkaa, mutta hän yrittää ansaita mahdollisimman paljon rahaa keikkatöillä ennen kuin lapsi syntyy. Raha on tarpeen, koska Salmenkannaksesta tulee yksinhuoltaja.
Viimeiset puolitoista vuotta Salmenkannas on tehnyt lyhyitä sijaisuuksia Helsingin päiväkodeissa. Hän on se ihminen, jolle soitetaan aamulla, kun joku vakituisista työntekijöistä on sairastunut.
Silloin Salmenkannakselle tulee äkkilähtö töihin.
Neljän päivän perehdytys nousi otsikoihin
Elokuun lopussa Vantaan Sanomat, Helsingin Uutiset ja Länsiväylä uutisoivat, että vain neljän päivän perehdytys avaa nyt pääsyn lastenhoitajaksi pääkaupunkiseudun päiväkoteihin.
MTV ja Yle kertoivat, että käytäntö ei ole uusi. Pääkaupunkiseudun päiväkoteihin henkilöstöä välittävä yhtiö Seure on perehdyttänyt sijaisia jo useita vuosia. Osalla heistä on kasvatusalan opintoja tai työkokemusta, osalla ei.
Tänä syksynä päiväkodeissa on ollut niin suuri henkilöstöpula, että Seuren sijaiset ovat loppuneet kesken. Tilanteen taustalla on monia syitä kuten lastentarhanopettajien tyytymättömyys palkkoihinsa ja pätevän henkilökunnan rekrytointivaikeudet.
Salmenkannas on yksi sadoista sijaisista, jotka ovat saaneet mediakohun kohteeksi nousseen nelipäiväisen pikaperehdytyksen Seurella. Hän osallistui siihen keväällä 2017.
Salmenkannaksen mukaan viime aikojen uutisointi Seuren sijaisvälityksestä heijastui nopeasti sosiaaliseen mediaan. Kommenttien negatiivinen sävy tuntui hänestä ikävältä.
– Keskustelufoorumeilla nousi niin sanottu paskamyrsky aiheesta. Alan koulutuksen saaneet kritisoivat ärhäkkäästi keikkatyöläisiä siitä, että ei lyhyellä perehdyttämisellä saa aikaan muuta kuin huonoja kokemuksia.
Salmenkannas on lukenut netistä kovaa kritiikkiä myös siitä, että lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien henkilöiden rikostaustoja ei tarkisteta.
– Sanotaan, että sieltä voi tulla lastentarhaan ketä tahansa. Että mitä lie narkkareita ovat, jotka eivät tiedä mitään lapsista.
Yle kertoi huhtikuussa, että laki estää rikostaustaotteen pyytämistä sellaisilta päiväkotien työntekijöiltä, joiden työsuhde kestää alle kolme kuukautta.
Seuren toimitusjohtaja Anne Sivula on kertonut Ylelle, että yhtiö haluaa tarkistaa kaikkien työntekijöiden taustat. Käytännöstä jouduttiin luopumaan, kun eduskunnan oikeusasiamies antoi siitä huomautuksen.
Lyhyitä sijaisuuksia tekevä Susanna Salmenkannas ei voi mitään sille, että laki ei salli kaikkien lasten kanssa työskentelevien rikostaustan tarkistamista. Hänellä ei ole minkäänlaista vaikutusvaltaa siihen, että päiväkodeissa on ajauduttu tilanteeseen, jossa sijaisiksi joudutaan ottamaan ihmisiä, joilla ei ole alan koulutusta.
Salmenkannas hakeutui Seuren perehdytykseen, koska pitää lapsista. Kokemusta on esimerkiksi sukulaisten lasten hoitamisesta.
Kipinä lasten kanssa työskentelyyn syttyi jo lukioaikoina, kun Salmenkannas veti ystäviensä kanssa lasten ensiapukursseja SPR:n Laajasalon osastossa. Lasten suoruus, rehellisyys ja innostus palkitsivat häntä.
– Oli hienoa seurata vierestä lasten kehitystä. Miten oivalluksia tapahtuu, kun opitaan jotain uutta. Halusin tukea myös ryhmään tulevia uusia ja ujoja lapsia pääsemään kuorestaan ulos.
Keikkatyöläinen: Pikaperehdytys antoi hyvät eväät sijaisuuksiin
Seure on korostanut, että pikaperehdytys ei ole ammatillista koulutusta vaan antaa sijaisille perustiedot tehtävistä, joita he saavat päiväkodeissa. Kaikkia hakijoita ei kelpuuteta, vaan pieni osa heistä pääsee perehdytykseen hakemusten ja haastattelujen kautta.
"Poikien pitäisi pystyä ottamaan haltuun tyttömäisiä ominaisuuksia, koska niitä tarvitaan elämässä" – Poikatutkimus pyrkii purkamaan sukupuolistuneita käytäntöjä, joita on kaikkialla
Ahtaiden sukupuolinormien ylittäminen voisi tutkijoiden mukaan johtaa esimerkiksi vähemmän sukupuolistuneisiin työmarkkinoihin ja vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Lokakuussa ilmestyy ensimmäinen suomalaista poikatutkimusta esittelevä tieteellinen kokoomateos.
Pojat ovat poikia, kuuluu ikivanha sanonta.
Poikuuteen ja miehisyyteen katsotaan yleisesti kuuluvan tietynlaiset asiat. Poikien odotetaan olevan maskuliinisia, rationaalisia, urheilullisia, kovia ja uhkarohkeitakin. Väkivaltakin on poikien juttu.
Kaikki ominaisuudet asteikon toisessa päässä ovat tyttöjen tai "homojen hommaa".
Mutta kaikki pojat eivät mahdu yhteiskunnan heille muovaamaan ahtaaseen muottiin.
On arvokkaampaa hoivata konetta kuin elävää ihmistä
"Sukupuoli "lukitaan" viimeistään synnytyssairaalassa värikoodattujen tunnisteiden ja sosiaaliturvatunnuksen myötä. Elämänkulun myöhemmissä vaiheissa biologisiksi pojiksi tunnistettuja lapsia ja nuoria ympäröi maailma, jossa heiltä odotetaan poikamaiseksi katsottua käytöstä."
Näin todetaan lokakuussa julkaistavan Poikatutkimus-kirjan johdannossa. Kirja on ensimmäinen suomalaista poikatutkimusta esittelevä tieteellinen kokoomateos.
Yksi kirjan tavoite on tarkastella kriittisesti yhteiskunnan sukupuolistuneita rakenteita, kertoo yksi kirjan toimittajista, Oulun yliopiston akatemiatutkija Tuija Huuki.
Huukin mukaan maskuliinisuutta ja sitä, mitä pidetään miehisenä, on arvostettu aina korkeammalle. Rationaalisuus on arvokkaampaa kuin tunnelähtöisyys.
– Saat isompaa palkkaa siitä, kun painat paperitehtaalla nappia ja huolehdit koneesta, kuin siitä, että olet päiväkodissa ja huolehdit elävästä ihmisestä. Kyse lienee paitsi logiikasta, jossa tuottavuus määrittää työntekijöiden palkkaa melko paljon, myös siitä, että miehisyyttä ja miehiseksi katsottuja asioita on arvostettu ja arvostetaan enemmän.
Siksi miehiseksi katsotuista asioista poikkeaminen on pojalle usein vaikeaa. Tyttöjen poikamaista toimintaa ymmärretään paremmin, mutta poikien tyttömäistä toimintaa ei välttämättä katsota kovin hyvällä.
Työelämässä ja maailmassa tarvitaan sekoittumista
"Kaksinapaisen tyttö-poika -jaottelun käyttäminen kaiken selittävänä "supermuuttujana" on syytä kyseenalaistaa." (ote Poikatutkimus-kirjasta)
Miksi?
Siksi, että se kaventaa ihmisessä olevia moninaisia kykypotentiaaleja, perustelee Tuija Huuki. Ihmisen pitäisi pystyä hallitsemaan kaikenlaisia taitoja hiljentymisestä ja itkemisestä voimalliseen itseilmaisuun. Kaikille taidoille on paikkansa maailmassa ja elämässä jossain kohtaa.
Jos poikia kielletään ottamasta haltuun intiimi herkkyys ja tunteet ja tytöiltä evätään rationaalisuus ja johtajuus, jää puolet ihmisessä olevista kykypotentiaaleista käyttämättä.
– Poikien pitäisi pystyä ottamaan haltuun niitä ominaisuuksia, mitä pidetään tyttömäisinä, koska niitä tarvitaan elämässä, Huuki sanoo.
Huukin mielestä on vahingollista, jos poika ei opi suremaan ja kohtaamaan toisia tunnetasolla. Tunteiden patoaminen voi johtaa siihen, että ennemmin tai myöhemmin paineet kasvavat liian suuriksi ja tunteet purkautuvat ulos hallitsemattomasti, esimerkiksi päihteiden käytöllä tai väkivallalla.
– Elämä on aika kuluttavaa, jos pitää padota tunteet, tehdä riskialttiit temput, ryypätä ja rellestää osoittaakseen olevansa mies.
Huukin mukaan työelämässä ja maailmassa tarvitaan sekoittumista. Hoiva-aloille tarvitaan miehiä ja miesenergiaa ja johtajaportaaseen naisia ja naisenergiaa.
– Tiedämme mitä ylikorostunut teknologiakeskeisyys ja rationaalisuus ovat tuottaneet planeetallemme. Sieltä ovat puuttuneet herkkyys ja hoiva sekä vastuuajattelu, jonka pitäisi kohdistua myös ympäristöön. Ja tässä on tulos.
Rajustakin sidonnasta ja piiskaamisesta saa nauttia – kunhan kinky-seksiin osallistuva ymmärtää, missä menee leikin ja rikoksen raja
Suostumus satuttamiseen ei poista tekijän vastuuta teoistaan. Keskustelu vääränlaisesta rajojen rikkomisesta on vasta alkanut.
Vantaalainen käsityöläinen ja valokuvaaja Jussi Rantala esittelee ylpeänä kokopitkää, mustaa nahkahametta, jonka päälle hän pukee vihreästä mokkanahasta tehdyt kokovartalovaljaat. Asukokonaisuus myötäilee Marietta Sjöblomin vartaloa, kun hän poseeraa kameralle.
– Asu valmistui vasta eilen. Aina jää viime tippaan, Rantala naurahtaa ja piilottaa Sjöblomin aamulla ostetussa mustassa aluspaidassa vielä roikkuvan hintalapun piiloon kauluksen alle.
Valjailla koristellun nahkahameen lisäksi Rantalan myyntipöydällä on itse tehtyjä ruoskia, nahalla ja metalliniiteillä koristeltuja käsirautoja sekä pehmustettuja, mutta tiukkoja kaulapantoja. Yhtä niistä koristaa Playboysta tuttu pupun pää.
Seksileluiksi tarkoitettujen tavaroiden ympärillä hyörii lateksi- ja nahkavaatteisiin pukeutuneita ihmisiä. Heidät on houkutellut Tampereelle vuosittainen Tampere Fetish Factory, BDSM-seksistä kiinnostuneiden tapahtuma.
BDSM tarkoittaa sadomasokistisen seksin kirjoa (siirryt toiseen palveluun). Sen harjoittajat nauttivat seksuaalisesti muun muassa erilaisista tuntemuksista ja aistiärsykkeistä, kuten kivusta. Monelle myös valtaan liittyvät roolit, kuten dominointi tai alistuminen, tuottavat nautintoa.
Sadomasokismi kiinnostaa yhä useampaa
Kiinnostus perinteisestä parisuhteessa tapahtuvasta yhdyntäseksistä eroaviin tapoihin toteuttaa seksuaalisuutta on Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalasen mukaan lisääntynyt viime vuosina.
– Ihmiset vapautuvat. Esimerkiksi valta- tai muihin roolileikkeihin liittyviä fantasioita uskalletaan tuoda avoimemmin esille kuin 10-20 vuotta sitten.
Kiinnostuksesta vähän erikoisempaan eli kinky-seksiin ei kuitenkaan kahvipöydissä tai työpaikoilla huudella. BDSM-seksiin liittyy yhä paljon kielteisiä asenteita ja paheksuntaa. Tällöin vaarana on, että mahdolliset ongelmat jäävät myös piiloon.
– Kinky-väki ylpeilee sillä, että asioista osataan neuvotella. Mutta alan sisällä on rakenteita, jotka myös mahdollistavat ikävän käytöksen ja toisen ihmisen rajojen rikkomisen, Paalanen sanoo.
Sovitut asiat ovat leikkiä, rajojen ylittäminen väkivaltaa
BDSM-sessioihin voi sovitusti kuulua esimerkiksi roolileikkejä, alistamista, piiskaamista tai muuta kivun aiheuttamista. Joskus alistaminen voi mennä liian pitkälle.
– Dominoivana osapuolena toimiva voi voimaantua siitä, että hän saa tehdä asioita, jotka normaalielämässä olisivat kiellettyjä, kuvailee Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalanen.
Joskus puolestaan muiden silmien edessä tapahtuva sessio saattaa mennä liian pitkälle, koska osapuolet kokevat painetta antaa katsojille ”kovaa kamaa” nähtäväksi. Kynnys keskeyttää alkanut toiminta voi olla korkea, vaikka joku osapuoli niin haluaisikin tehdä.
– Aina kun toisen rajoja ylitetään, päädytään väkivallan alueelle. Valitettavasti näitä tapauksia joskus vähätellään alan sisällä. Meillä on vastuunottamisen paikka, Paalanen sanoo.
Vastuu mahdollisista ei-toivotuista seurauksista on aina tekijällä. Toisen tai toisten osapuolten antama suostumus ei poista tekijän vastuuta teoistaan.
Suostumus ei poista tekijän vastuuta teoistaan
BDSM-seksi kuulostaa ulkopuolisen korviin rajulta ja jopa väkivaltaiselta. Onko se ylipäänsä laillista? Asia on hieman monimutkainen, vastaa asiaan perehtynyt oikeustieteilijä Anni Karnaranta.
– Rikoksessa on kyse tunnusmerkistön mukaisesta, oikeudenvastaisesta ja syyllisyyttä osoittavasta teosta.
BDSM-seksissä tietynlainen toiminta voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Laki ei tunne toisen osapuolen antamaa suostumusta.
– Loukatun suostumus voi poistaa teon oikeudenvastaisuuden, mutta sen sisältöä ei ole määritelty laissa vaan se arvioidaan tapauskohtaisesti. Mitä vakavampia seurauksia syntyy, sitä vähemmän suostumukselle voidaan antaaa merkitystä.
Professori oikeiston noususta Euroopassa: "Ihmiset eivät halua joutua raiskatuksi ja ryöstetyksi"
"Luonnollinen reaktio erittäin väkivaltaiseen vasemmistolaiseen ja globaaliin politiikkaan"
Konservatiivisen oikeiston nousu kaikkialla Euroopassa on "luonnollinen reaktio erittäin väkivaltaiseen vasemmistolaiseen ja globaaliin politiikkaan", sanoo kielitieteen tohtori Bilyana Martinovski, slaavilaisen filologian maisteri. Hän on muun muassa työskennellyt tietojenkäsittelytieteiden ja ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen apulaisprofessorina Boråsin yliopistossa.
Sputnikin haastattelussa Martinovski toteaa, että EU:n edistämä globalistinen agenda, sosioekonomiset kokeilut ja maahanmuuttopolitiikka ovat synnyttäneet kielteisyyttä eurooppalaisten keskuudessa ja konservatiivisten maahanmuuttorealististen puolueiden kasvavaa mahtia. Ruotsalainen akateemikko Bilyana Martinovski pohtii myös Ruotsin tuoretta äänestystulosta ja valaisee Ruotsissa paljon vaiettua ongelmaa: raiskaustapausten jyrkkää kasvua.
"Yleisesti ja historiallisesti oikeisto on sama kuin konservatiivisuus: perhearvot, suuri yksilönvapaus, pieni hallinto, vapaat markkinat ja niin edelleen", Martinovski aloittaa ja huomauttaa liberaalin valtamedian tuomitsevasta suhtautumisesta Euroopan oikeistopuolueisiin.
Hän ei usko, että oikeiston nousuun millään "Hitlerillä" olisi merkitystä "siinä mielessä".
Sen sijaan hän sanoo:
"Yhä useammat kansalaiset haluavat pysyä hengissä joutumatta raiskatuksi, ryöstetyksi ja murhatuksi."
Voisimme kutsua sitä "isänmaallisuudeksi", minä kutsuisin sitä "selviytymiseksi", Martinovski luonnehtii ja arvelee näin olevan nimenomaan Ruotsin kohdalla.
Martinovski antaa ymmärtää kuitenkin, että "Ruotsin ainoa oikeistopuolue on Vaihtoehto Ruotsille -puolue (AfS), joka on rekisteröity ensimmäistä kertaa keväällä 2018 ja johon kuuluvat nuoret jättivät ruotsidemokraatit". Puolue kannattaa myös "Swexitiä" ja "500 000 ulkomaalaisen rikollisen ja sopeutumattoman maahanmuuttajan kotiin palauttamista", professori perustelee.
Silti ruotsidemokraatitkin saavat häneltä kehut:
"Maahanmuuton sääntely saa heidät vastustamaan EU:ta, koska EU ohjaa nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa" ja lisää, että "tämä puolue on kamppaillut 30 vuotta päästäkseen siihen, missä se on nyt".
"Kaikkien puolueiden, instituutioiden, valtamedioiden ja useimpien ihmisten taholta heidän johtajiaan on vainottu ja kirjaimellisesti solvattu kolmen vuosikymmenen ajan heidän maahanmuuttoon ja rikollisuuteen liittyvän näkökantansa vuoksi."
Martinovski ennustaa myös AfS:n jatkavan poliittista taisteluaan ja sillä saattaa olla hänen mukaansa paremmat mahdollisuudet vasta EU:n vaaleissa ensi vuonna.
Vaihtoehto Ruotsille -puolueesta hän mainitsee vielä kumminkin:
"He rakastavat Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia ja he muuttivat Ruotsin poliittista keskustelua tänä kesänä kiertueellaan ympäri maata. Se mitä he tekivät, ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin, eikä heistä valtamedia uutisoinut lainkaan", hän tarkentaa ja vihjaa, että AfS ei onnistunut ylittämään 4 prosentin kynnystä, koska mikään media ei Martinovskin mukaan kirjoittanut heistä.
Pornotähti puhuu kirjassaan Donald Trumpin peniksestä: "Hyvin epätavallinen"
Pornotähti Stormy Daniels, oikealta nimeltään Stephanie Clifford, julkaisee lokakuun alussa kirjan, joka kertoo hänen elämästään. Opuksessa hän avautuu myös suhteestaan Yhdysvaltain presidenttiin, Donald Trumpiin.
Daniels kertoo kirjan sivuilla muun muassa siitä, ettei usko Trumpin koskaan oikeasti halunneen presidentin virkaan.
- Hän sanoi minulle, että sitä ei tule koskaan tapahtumaan. Ei hän oikeasti halunnut sitä paikkaa, Daniels kertoo.
Danielsin mukaan hän ja Trump lähentyivät vuonna 2006, vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun Trumpin vaimo oli synnyttänyt heidän lapsensa.
Trump sen sijaan ei ole koskaan vahvistanut kyseistä väitettä. Daniels sen sijaan nostaa asian esiin myös kirjassa, jossa hän kertoo yksityiskohtia seksistä, ja jopa Trumpin peniksestä.
- Olen harrastanut hänen kanssaan elämäni huonointa seksiä, mutta selvästikään hän ei ole asiasta samaa mieltä, Daniels kertoo.
- Hän tietää, että hänellä on hyvin epätavallinen penis. Siinä on todella suuri sienimäinen pää. Ihan kuin sellainen sieni Super Mario -pelistä, hän jatkaa.
Daniels maksettiin tietojen mukaan hiljaiseksi ennen vuoden 2016 presidentinvaaleja, jotta tämä ei paljastaisi suhdetta. Tietojen mukaan parhaillaan selvitellään sitä, mistä rahat tulivat.
Paras mies on nainen?
http://susannakoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261192-paras-mies-on-nainen
Yle:n artikkelissa 19.9 kirjoitetaan lokakuussa ilmestyvästä suomalaisen poikatutkimuksen kokoomateoksesta otsikolla: ”Poikien pitäisi pystyä ottamaan haltuun tyttömäisiä ominaisuuksia, koska niitä tarvitaan elämässä" – Poikatutkimus pyrkii purkamaan sukupuolistuneita käytäntöjä, joita on kaikkialla” https://yle.fi/uutiset/3-10391891
Mikä suuri paheksunta tulisikaan jos otsikossa lukisi näin: ”tyttöjen pitäisi pystyä ottamaan haltuun poikamaisia ominaisuuksia, koska niitä tarvitaan elämässä.”
Ruotsin akatemian kriisiin ajanut kulttuuriprofiili vastaa oikeudessa raiskaussyytteisiin
Ruotsissa kullttuurieliittiin kuuluva Jean-Claude Arnault on yksi tunnetuimmista metoo#-kampanjan esiin nostamista nimistä.
Ruotsissa on alkanut oikeudenkäynti kulttuuriprofiiliksi kutsuttua taide-elämän vaikuttajaa Jean-Claude Arnault'a vastaan. Häntä syytetään kahdesta raiskauksesta. Kulttuuriprofiiliin liittyvä jupakka ajoi Ruotsin akatemian syvään kriisiin, minkä takia Nobelin kirjallisuuspalkintoa ei tänä vuonna jaeta.
Arnault on naimisissa Ruotsin akatemian jäsenen Katarina Frostensonin kanssa. Hän omistaa tukhomalaisen kulttuuriklubin, jota akatemia on tukenut rahallisesti.
Oikeudessa yksi nainen syyttää Arnault'a kahdesta raiskauksesta. Naisen mukaan mies pakotti hänet suuseksiin ja yhdyntään syksyllä 2011. Muutamaa kuukautta myöhemmin tapahtui naisen mukaan toinen raiskaus. Arnault kiistää molemmat syytteet.
– Hän kieltää kivenkovaa tehneensä väitettyjä rikoksia. Minusta näyttö on levällään. Tiedot rakoilevat tärkeissä, keskeisissä osissa, sanoo miehen asianajaja Björn Hurtig Dagens Nyheter -lehdelle.
Syytteiden kaatumisen puolesta puhuu se, että tapahtumasta on kulunut jo pitkä aika. Oikeustieteen asiantuntija Ulrika Borg arvioi Ruotsin televisiolle, ettei teknistä näyttöä kuten fyysisiä vammoja ei ole. Oikeusistuin arvioi myös, ovatko todistajat puhuneet keskenään, mikä sattaisi vaikuttaa muistikuviin ja todistajanlausuntoihin.
Todistajina oikeudessa kuullaan seitsemää henkilöä. Myös lääkäri kuvailee naisen käyntiä vastaanotolla raiskauksen jälkeen. Naisen asianajaja Elisabeth Massi Fritz kehuu sekä naisen että todistajien luotettavuutta.
– Asianomistaja on erittäin luotettava ja vakuuttava kertomuksessaan. Syyttäjän kanssa keräämäni näyttö on tärkeää ja tukee asianomistajan kertomusta, Massi Fritz kertoo Dagens Nyheterille.
Oikeudenkäynti kestää maanantaihin saakka.
Ahdistelusta syytti 18 naista
Epäilyt kulttuuriprofiilin ahdistelutapauksista nousivat esiin syksylllä 2017 Dagens Nyheter -lehden jutussa. Selvittelyä siivitti metoo#-kampanja. Arnault on Ruotsissa yksi merkittävimmistä metoo#-kampanjan esiin nostamista nimistä.
Alun perin 18 naista syytti häntä ahdistelusta. Heistä kahdeksan teki ilmoituksen poliisille. Esitutukinnassa neljä rikoksista todettiin vanhentuneiksi ja kolmessa ei ollut tarpeeksi näyttöä syyytten nostamiseksi.
Toinen metoo#-kampanjan nosteessa oikeuteen päätynyt ruotsalaisjulkkis, televisiojuontaja Martin Timell vapautettiin syytteistä. Oikeus ei pitänyt näyttöä raiskauksesta riittävänä.
Myöhemmin Arnault'a on epäilty myös kirjallisuuspalkinnon saajien nimien vuotamisesta julkisuuteen ja talousepäselvyyksistä kulttuuriklubillaan.
Oikeudenkäynti käydään naisen toiveesta suljettujen ovien takana. Twitterissä esimerkiksi Gotiska klubben on sitä mieltä, että käsittely suljettujen ovien takana on oikeudenvastaista, kun kyse on ihmisen koko elämästä. Hänen mielestään "sika, hyväksikäyttäjä ja Casanova ei ole sama asia kuin raiskaaja".
Kulttuuriprofiilin oikeudenkäynti herättää Ruotsissa paljon keskustelua. Miehen ranskalaisen taustan takia keskustelua on myös ranskaksi. Twitterissä monet arvelevat, ettei tuomiota tule.
– Mikä parodia. Onko raiskaus filmillä? Onko DNA:ta. Miten kummassa tästä voisi tulla langettava tuomio? Mia S. Borin kyselee tviitissään.
Miten kauan puhutaan "kulttuuriprofiilista"? ihmettelee tviitissään Peter Ceder. Peitenimi on yhä ahkerassa käytössä, vaikka henkilön nimikin on tiedossa.
Skandaali on herättänyt ulkomaita myöten ihmettelyä, millaisissa kuliseissa maailmanluokan kirjallisuuspalkinto jaetaan.
Näiltä kansanedustajilta aborttitoilailuillaan närkästyttänyt Timo Soini odottaa täyttä luottamusta, ”kun lakia ei ole rikottu” – nyt ulkoministeri teeskentelee, ettei tiedä mistä on kyse
Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamuksesta äänestetään perjantaina eduskunnassa. Kyse on neljän oppositiopuolueen SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n epäluottamuksesta Soinin toimintaa kohtaan aborttikysymyksissä.
Soini osallistui toukokuussa abortinvastaiseen tilaisuuteen virkamatkansa aikana Kanadassa. Soini sanoi osallistuneensa tilaisuuteen yksitysihenkilönä. Verkkosivuillaan Soini hehkutti Argentiinaa hienoksi maaksi, kun maan senaatti oli äänestänyt abortin laillistamista vastaan.
Soinin toimintaa ovat arvostelleet myös hallituspuolueiden kansanedustajat. Suomen virallisena linjana on edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia.
Luottamusäänestyksessä juuri he, hallituspuolueiden Soinia moittivat kansanedustajat, ovat vaikeassa asemassa, koska tapana ei ole äänestää hallituskumppania vastaan. Esimerkiksi hallituksessa tasa-arvoasioista vastaava ministeri Annika Saarikko (kesk.) ilmoitti ykskantaan äänestävänsä Soinin luottamuksen puolesta. Hän perustelee Helsingin Sanomien haastattelussa päätöstään sillä, että hänen tavoitteensa on Suomen nykyisen aborttilainsäädännön ja kehitys- ja ulkopolitiikassa seksuaalioikeuksien vahva edistäminen, ei Soinin erottaminen.
Saarikkoa ei haittaa ollenkaan se, että samassa hallituksessa istuu ministeri, jonka tavoite on päinvastainen ja joka kuuluttaa sitä muun muassa virkamatkojensa yhteydessä ulkomailla.
Toinen keskustalainen kansanedustaja Hanna Kosonen tiivistää homman ytimen HS:ssa.
”Pakkohan se on äänestää (Soinin puolesta), ei tässä ole vaihtoehtoja. Tätä kutsutaan politiikaksi.”
Taantumuksellisten maalaisliittolaisten perillisten ratkaisut tavallaan ymmärtää, mutta entä monen cityliberaalin kokoomuslaisen. Nyt nähdään yhdellä kertaa ja kunnolla, kuinka paljon naisten oikeuksien parantaminen heille merkitsee tosipaikassa. Katsotaanko Soinin tempauksia jälleen kerran läpi sormien, vaikkei äänestyksessä ole kyse koko hallituksen luottamuksesta?
Soini itse on levollisin mielin äänestyksen alla, ja mikäs on ollessa, kun takana on myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) täysi tuki. Sipilän mukaan hallitus on Soinin takana epäluottamusäänestyksessä.
– Kyllä. Ei meillä (hallituksella) ole huomauttamista ulkoministeri Soinin toimintaan ulkoministerinä, Sipilä sanoi tiistaina.
Blogissaan ulkoministeri kirjoitti oikeuskanslerin päätöksen jälkeen:
”Olennaista kuitenkin on ratkaisun johtopäätös, jonka mukaan: ”Ulkoministeri Soinin ei voida osoittaa toimineen asiassa lainvastaisesti.””
Helsingin Sanomissa Soini täydentää itsevarmasti:
”Totta kai odotan, että hallituspuolueiden edustajat äänestävät luottamusta hallituksen ministerille semminkin, kun lakia ei ole rikottu.”
Niin, juuri siitähän tässä ei ole kyse, ja Soini teeskentelee, ettei sitä ymmärrä.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tiivisti äänestyksen asetelman.
”Tämä tarjoaa hallituspuolueiden, erityisesti keskustan ja kokoomuksen eduskuntaryhmän edistyksellisille kansanedustajille mahdollisuuden äänestää naisten oikeuksien puolesta, ilman että samalla tarvitsee äänestää hallituksen luottamusta vastaan.”
Seksiriippuvainen elämästään: "Olen pettänyt 15 vuoden ajan, enkä ole koskaan jäänyt kiinni"
Seksiaddiktin elämä on jatkuvaa peittelemistä.
Seksiriippuvuus on asia, joka vaikuttaa ihmisen elämään valtavasti. Se estää useimmiten luomasta kunnollista parisuhdetta, ja saattaa aiheuttaa myös paljon muita ongelmia.
Yleisiä tunnusmerkkejä seksiriippuvuudesta ovat pakkomielteiset ajatukset tai ahdistusta ja häpeää aiheuttavat toiminnot, jotka henkilö pyrkii salaamaan lähipiiriltään ja muilta ihmisiltä.
Cosmopolitan haastatteli erästä naista, joka kertoo olevansa seksiriippuvainen. Hänen mukaansa seksistä saatu tunne on niin vahva, ettei pettämisestä edes tunne katumusta.
Naisen mukaan hän yrittää parhaansa mukaan elää elämäänsä ilman seksiä vieraiden kanssa.
- Olen yrittänyt pakottanut itseni siihen, että joudun elämään ilman seksisuhteita. Ikävä kyllä olen epäonnistunut. Saatan harrastaa seksiä kolme kertaa päivässä ja olen sen vuoksi joka paikasta aina myöhässä, hän kertoo haastattelussa.
- Tällä hetkellä olen ihan ok. Vielä hetki sitten olisin harrastanut seksiä ihan kenen kanssa tahansa, kunhan hän ei ole mieheni. Edelleen lähettelen tuhmia viestejä muiden kanssa, mutta seksin asteelle en ole mennyt.
"Päivässä kolme eri miestä"
Naisen mukaan hän on yhden päivän aikana saattanut tavata montakin eri miestä, joiden kanssa on päätynyt sänkyyn.
- Olen harrastanut seksiä kolmen eri miehen kanssa saman päivän aikana. Se on jotain millä en ylpeile, hän kertoo.
Hän kertoo rakastavansa miestään, mutta silti pettäminen on ollut osa arkea jo vuosien ajan.
- Rakastan miestäni omalla tavallani. Olen kuitenkin pettänyt jo 15 vuoden ajan, enkä ole koskaan jäänyt kiinni, joten olen melko hyvä siinä.
Naimisiin hän sen sijaan meni siksi, että juuri siinä hetkessä se tuntui oikealta asialta. Tuolloin hän ei omien sanojensa mukaan ollut myöntänyt edes itselleen, että on seksiriippuvainen.
Jatkuvasta pettämisestä hän ei kuitenkaan tunne huonoa omaatuntoa.
- En ole koskaan tuntenut huonoa omaa tuntoa. Seksistä saatu hyvänolon tunne on vain niin vahva. hän perustelee.
Sipilää grillattiin Soinin aborttikannanotoista - Halla-aho teilasi koko keskustelun: ”Poliittista teatteria”
Ulkoministeri Timo Soinin aborttikannanotot herättivät värikästä keskustelua Alma Median tentissä.
Alma Median puoluejohtajatentti on parhaillaan käynnissä. Keskustelu kuumeni, kun kysymyksenä oli ulkoministeri Timo Soinin aborttikannan ulostuonnit.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) joutui tentattavaksi, miten Suomen kannasta poikkeavien mielipiteiden ilmaisu käy ulkoministerille etenkin työmatkan ohessa. Sipilä korosti, että asiasta on jo keskusteltu hallituksessa. Hän kertoi myös henkilökohtaisesti jutelleensa Soinin kanssa asiasta useasti.
– Viimeksi eilen keskustelimme siitä, että on selvä, että tässä voi syntyä väärinkäsityksiä ja kun voi syntyä väärinkäsityksiä, toimintaa pitää korjata. Soini näin eilen lupasi ja lupasi myöskin ottaa hyvin vakavasti sen, mitä oikeuskansleri sanoi ja minulle riittää se.
Oppositiopuolueita Sipilän vastaus ei tyydyttänyt. Vasemmistoliiton Li Anderssonista on ihmeellistä, että Suomessa tyydytään siihen, ettei ministeri riko lakia. SDP:n Antti Rinne yhtyi Soinin toiminnan kritisoimiseen. Hän totesi, että Sipilä on aika löysästi sivuuttanut asian.
Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho puolusti puoluetoveri Soinia ja piti kritiikkiä yliampuvana.
Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan ”tilanne on nähtävä poliittisena teatterina, jonka Timo Soini on täysin tietoisesti provosoinut.” Ulostulon taustalla on Halla-ahon mukaan poliittisen hyödyn tavoittelu. Katso yllä olevalta videolta Halla-ahon perustelut!
Sampo Terholta kova varoitus – Petteri Orpo: Kokoomus ei hallitusta Soiniin kaada
Hallituspuolue Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho teki keskiviikkona ulkoministeri Timo Soinin luottamusäänestyksestä hallituskysymyksen. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo Uudelle Suomelle, että kokoomus ei tule hallitusta kaatamaan.
Terho ilmoitti Ylen haastattelussa, että jos Soini saa perjantain äänestyksessä epäluottamuslauseen, koko hallitus on hänen nähdäkseen saanut epäluottamuksen ja kaatuu Soinin mukana. Oppositio on esittänyt epäluottamusta vain Soinille yksittäisenä ministerinä, mutta Terho näkee asian sitovan koko hallitusta.
Valtiovarainministeri Orpo pitää Terhon viestiä ilmaisultaan ”vahvana”. Joka tapauksessa kokoomus äänestää Orpon mukaan ulkoministerin luottamuksen puolesta.
”Me olemme keskustelleet nämä asiat hallituksessa kahteen otteeseen. Tämä riittää meille ja me äänestetään luottamuksen puolesta”, Orpo sanoi US:lle Alma Median vaalitentin jälkeen.
Orpo totesi, että kokoomus on tehnyt hallituksen sisällä kantansa hyvin selväksi ja ollut ulkoministerin toiminnasta ”täysin eri mieltä”. Tähän päälle saatiin vielä oikeuskanslerin lausunto, jonka mukaan Soinin osallistuminen abortinvastaiseen tilaisuuteen virkamatkalla on ollut ongelmallista.
”Oikeuskanslerin kanta on selkeä. Sen mukaan pitää elää ministerin aina kaikissa tilanteissa – ministeri on aina ministeri”, Orpo sanoo.
”Mutta me emme rupea hallitusta kaatamaan tähän asiaan”, hän jatkaa.
Vielä tiistaina Petteri Orpo ei luvannut Verkkouutisten haastattelussa kokoomusryhmän yksimielistä tukea Soinille.
”Jokainen tekee viime kädessä itse päätöksen. Lähtökohta on se, että me äänestämme hallituksen luottamuksen puolesta”, Orpo sanoi puoluelehdelle.
Pääministeri Juha Sipilä puolestaan on sanonut, että ulkoministerillä on hallituspuolueiden täysi tuki luottamusäänestyksessä.
Oppositio on vedonnut naisten ja tyttöjen oikeuksia työssään korostaviin hallituspuolueiden kansanedustajiin, jotta nämä äänestäisivät aborttia vastustavan Soinin luottamusta vastaan.
Feministit haluavat muuttaa poikia tyttömäisemmäksi
Lokakuussa julkaistaan Poikatutkimus-kirja. Kirja on ensimmäinen suomalaista poikatutkimusta esittelevä tieteellinen kokoomateos.
Yksi kirjan toimittajista on Oulun yliopiston akatemiatutkija Tuija Huuki, jonka tutkimusalueita ovat väkivalta, väkivallattomuus ja valta, feminiinisyys, maskuliinisuus, lapset, nuoret.
YLE:n haastattelun voi lukea täältä: https://yle.fi/uutiset/3-10391891
Numeroituna lainauksia jutusta:
1. Saat isompaa palkkaa siitä, kun painat paperitehtaalla nappia ja huolehdit koneesta, kuin siitä, että olet päiväkodissa ja huolehdit elävästä ihmisestä.
(MINÄ:) Missähän tällainen tutkimus on tehty? Tämä on hatusta vedettyä "tietoa", jossa sekoitetaan ansiotaso ja tasa-arvoisesti laskettu palkkataso. Esimerkiksi insinöörit ansaitsevat kuukaudessa noin 20 % enemmän kuin sairaanhoitajat, mutta heidän palkkatasonsa on noin 20 % alempi. Täällä tutkimus asiasta:https://issuu.com/staatus ja sieltä numero 1/2017 (painovirhe hakusivulla tuo 2007-1)
2. Meillähän on kovin karski mieskuva, jos vertaa vaikka Ruotsiin.
(MINÄ:) Miksi feministi tällaista ihmettelee? Samalla hänen tulisi verrata Suomea ja Ruotsia, esimerkiksi kuinka paljon näissä maissa miehistä on rintamasotilaiden lapsia ja lapsenlapsia. Eivätkö miehet rintamalla ja armeijassa yleensäkin karskiudu ja meillä armeijassa kouluttajina on ollut viime vuosiin asti rintamasotilaita. Mutta eikö maanpuolustus enää kaipaakaan karskeja miehiä? Miten feministit haluavat hoitaa maanpuolustuksen? Suomi ei ole maantieteellisesti samassa asemassa kuin Islanti, jolla ei ole omaa armeijaa.
3. Jos meidän mieskuva muuttuu pehmeämpään suuntaan, sen seurauksena naisiin kohdistuva väkivalta todennäköisesti vähenee.
(MINÄ:)Todennäköisesti??? Minkä tutkimuksen mukaan? Suomessa psykologit ovat yleisesti sitä mieltä, ettei sukupuolten välillä ole eroa väkivallan määrässä, kun mukaan otetaan myös henkinen väkivalta ja väkivalta lapsia ja syntymättömiä sikiöitä kohtaan. Ja eräät naiset ovat sanoneet haastattelussa, että henkinen väkivalta on pahempaa kuin fyysinen.
4. Sukupuolentutkimuksessa ja Poikatutkimus-kirjassa ei pyritä yleistämään asioita.
(MINÄ:) Vai ei? Kun kirja ilmestyy, katsotaan, miten he onnistuvat toteuttamaan tämän väitteen. Naistutkimus ei ole yleensä määrällistä, vaan laadullista tutkimusta. Siinä haastatellaan esimerkiksi 20 naista ja sitten sanotaan heidän mielipiteistään: "Miehet ovat sitä ja naiset ovat tätä." Tällaisia naistutkimuksia ilmestyy pilvin pimein. Ja usein määrällisessä naistutkimuksessa väitetään otantaa kattavaksi, vaikka se ei sitä ole.
5. Evoluutio ei yksin selitä miehenä toimimista ja mieheksi kasvamista. Tutkimus ei ole pystynyt osoittamaan selkeää syy-seuraus-suhdetta luolamiesajoilta. Se on spekulatiivista.
(MINÄ:) Kuka, mitä, häh???? Antropologit ja geenitutkijat ovat päinvastoin sitä mieltä, että ns. "luolamiesajoista" on niin vähän aikaa, etteivät ihmisen geenit ole muuttuneet merkittävästi tänä aikana. Nykyajan "luolamiehet" ovat samanlaisia miehiä kuin luolakauden mieskin (nykyihminen eli luolissa alle 30 000 vuotta sitten). No niin, unohdin, etteivät feministit usko miehen ja naisen biologiseen eroon vaan sukupuoli on sosiaalinen konstruktio.
Eikö tässä nyt yleistetty olemattomia asioita? "Luolaihminen tai luolamies on nimitys stereotyyppiselle mielikuvalle esihistoriallisena aikana eläneistä ihmisistä tai ihmisten esivanhemmista, joiden on oletettu asuneen luolissa", sanoo Wikipedia.
Tällaista on elämä thaimaalaisen vaimon kanssa - suomalaismiehet kertovat itse
Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta” - Kotimaa | HS.fi
ON NIITÄKIN, joita puoliso on lyönyt puukolla tai hampaat sisään. Hakkaamista on tavallisesti edeltänyt henkinen väkivalta.
”Miehet eivät ihan vähästä tule asiakkaiksi. Heillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”, Sarlin sanoo.
Moni kärsii myös fyysisen väkivallan alla pitkään. Niin teki Laurikin.
”Tämä voi kuulostaa sovinistiselta, mutta ajattelin, että naisille annetaan temperamenttisuutta anteeksi. Kun vaimo ensimmäisen kerran heitti minua esineellä, kuittasin asian olankohautuksella. Luulin, että tällaista tapahtuu joskus rauhallisissakin avioliitoissa”, Lauri kertoo.
SARLININ mukaan miehet kokevat pääsääntöisesti henkisen fyysistä väkivaltaa haavoittavammaksi. Hän epäilee tämän johtuvan siitä, että hakatutkin miehet saattavat kokea olevansa pohjimmiltaan fyysisesti naisia vahvempia.
”Henkinen väkivalta traumatisoi kerta toisensa jälkeen, ja yleensä henkistä väkivaltaa tapahtuu useammin.”
Miessakit ry: Miehiin kohdistuu väkivaltaa eniten perheenjäsenen taholta
Kotimaa07:55STT
Miehet kokevat henkisen väkivallan fyysistä haavoittavammaksi. Parisuhteessa henkinen väkivalta kohdistuu usein miesten isyyteen.
Väkivaltaa kokeneista miehistä 76,6 prosenttia on kokenut sitä perheenjäsenensä taholta, selviää Miessakit ry:n Väkivaltaa kokeneet miehet -hankkeen tuloksista.
Hankkeessa työskenneltiin kasvokkain 133:n väkivaltaa kokeneen miehen kanssa. Puhelu- ja sähköpostineuvonnassa asiakkaita oli yli 400. Hankkeessa mukana olleet olivat kokeneet väkivaltaa eniten elämänkumppaninsa taholta, mutta myös lapsuudessa ja kadulla. Väkivaltaa ovat kokeneet kaikenikäiset ja kaikista koulutustaustoista olevat miehet.
Miehet kokevat henkisen väkivallan fyysistä haavoittavammaksi. Parisuhteessa henkinen väkivalta kohdistuu usein miesten isyyteen esimerkiksi vähättelyn ja perättömien syytösten myötä.
Erityislaatuista miesten kokemassa väkivallassa on se, että miehet eivät vieläkään puhu herkästi kohtaamastaan väkivallasta eikä sitä välttämättä oteta vakavasti. Väkivalta myös traumatisoi miehiä.
Miehet saivat kuitenkin apua tarjotuista palveluista.
Pienelläkin palkalla pitäisi voida elää
Perheellinen sairaanhoitaja voi asua Joensuussa sadan neliön omakotitalossa. Helsingissä hänen rahansa riittävät hädin tuskin pieneen kerrostalokolmioon.
ESPOOLAINEN lähihoitaja Tytti Peltonen, 55, miettii jatkuvasti, miten saisi rahansa riittämään (HS 13.9.). Hänen bruttopalkkansa on 2 150 euroa, josta jää käteen 1 600 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltajalla on myös elätettävänä kaksi teini-ikäistä lasta. Peltonen työskentelee psykiatrisessa hoitotyössä julkisella sektorilla. Häneltä menee kuukaudessa asumiseen 900 euroa ja ruokaan 500 euroa.
Lähihoitajat, sairaanhoitajat ja monet muut palveluammateissa työskentelevät ihmiset ovat periaatteessa keskituloisia palkansaajia. Jos he asuvat pääkaupunkiseudulla, heistä tulee korkeiden asumiskulujen vuoksi pienituloisia. Perheellinen sairaanhoitaja voi asua Joensuussa sadan neliön omakotitalossa, Helsingissä hänen rahansa riittävät hädin tuskin pieneen kerrostalokolmioon.
Palkat eivät ole pääkaupunkiseudulla niin paljon korkeammat, että ne kattaisivat eron asumiskuluissa. Tytti Peltonenkin joutuu haalimaan lisätöitä muualta elättääkseen perheensä.
PIENI palkka on keskeinen syy myös Helsingin pulaan lastentarhanopettajista. Esimerkiksi Lauttasaaressa oli kesällä avoinna lastentarhanopettajan virka, johon ei tullut yhtään hakemusta (HS 28.8.).
Yliopisto-opintojen jälkeen lastentarhanopettajan aloituspalkka on noin 2 400 euroa. Uran lopulla työstä voi saada kaikkine lisineen 2 600–2 700 euroa kuukaudessa. Palkoilla kilpailua ei juuri ole nähty, poikkeuksena muun muassa Tuusula ja nyt myös Vantaa.
Yleensä työvoiman hinta nousee, jos sen kysyntä ylittää tarjonnan. Jostain syystä naisvaltaisilla aloilla näin ei käy. Yksi selitys on, että työpaikat ovat pääosin julkisella sektorilla eikä kilpailua työvoimasta ole. Ammattiliitto Superin mukaan yksityiset työnantajat maksavat lähihoitajille jopa huonompia palkkoja ja tarjoavat nollatuntisopimuksia työhön, jossa ei ole kausivaihteluita.
SAIRAANHOITAJAN työ on yksi arvostetuimmista ammateista, mutta eipä se näy sairaanhoitajan palkassa. Tutkijat ovat arvioineet, että yhteiskunnallinen arvostus voi olla myös sudenkuoppa. Pienemmälläkin palkalla jaksaa tehdä työtä, jota arvostetaan. Valitettavasti arvostuksella ei voi ostaa kaupasta ruokaa.
Ekonomistit puolestaan sanovat, että kyse on työn tuottavuudesta ja arvonlisästä. Sairaanhoitajan tai lastentarhanopettajan työn tuottavuutta on tämän perustelun mukaan lähes mahdotonta mitata. Tutkimusten mukaan laadukas ammatillinen varhaiskasvatus kuitenkin torjuu vaikeista kotioloista lähtevien nuorten syrjäytymistä. Syrjäytyneen nuoren hinta yhteiskunnalle kyllä tiedetään.
Mitä maksaa yksi ennenaikainen kuolema tai heitteille jätetty vanhus? Selviääkö näiden kohtaloiden arvo vasta sitten, kun siitä kyetään tekemään matemaattinen yhtälö?
KÄTILÖN ammattikorkeakoulututkinto kestää neljä ja puoli vuotta. Tuskin kukaan väittää, ettei kätilön työ olisi vaativaa ja vastuullista. Moni kutsumusammattiinsa valmistunut vaihtaa kuitenkin alaa parin kolmen vuoden kuluttua. Suurimpia syitä ovat pieni palkka ja huonot työolot. Yksi mittari kätilön työn tuottavuudelle voisi olla se, että Suomen lapsikuolleisuus on alhaisimpia maailmassa.
Naisvaltaiset hoiva- ja kasvatusalat ylläpitävät koko suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Näihin ammatteihin siirtyi paljon työntekijöitä esimerkiksi 1960-luvulla, jolloin ero naisten ja miesten töiden arvostuksessa oli suuri. Saman koulutustason miesvaltaiset ammatit ovat edelleen lähes poikkeuksetta paremmin palkattuja kuin naisvaltaiset.
Asenteet muuttuvat hitaasti. Nykyisen hallituksen aikana tehdyt työmarkkinatoimet, kuten kiky-sopimuksen sisältämät lomarahojen leikkaukset, osuivat tuntuvimmin juuri julkisen sektorin naisvaltaisille aloille – muun muassa kätilöihin.
NAISILLE vastataan, että mitäs valitsitte matalapalkka-alan. Vastaus on huono, koska yhteiskunta tuskin selviää ilman näiden alojen työntekijöitä.
Pääministerin paikasta kisaavat nyt tosissaan Antti Rinne ja Petteri Orpo – Vihreiden tilanne on hälyttävä: Krista Mikkonen istui puheenjohtajatentissä miltei tuppisuuna
Analyysi: Pääministeri Juha Sipilän keskusta ei enää vaikuta kolmannelta metsolta vaan sivustakatsojalta, kirjoittaa Alma Median puheenjohtajatenttiä analysoiva Aamulehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi.
”Höpö höpö Petteri.”
”Antti hyvä.”
Työttömyysturvan aktiivimallista keskusteltaessa Alma Median puheenjohtajatentti meni kaksintaisteluksi.
Se on sdp:n ja kokoomuksen tavoitteenakin.
Oppositiojohtaja Antti Rinne ja valtiovarainministeri Petteri Orpo puhuttelevat toisiaan lempeän opastavaisesti etunimillä – ja ovat eri mieltä monesta asiasta, ainakin näennäisesti.
Kun Orpolle hämmästelee sitä, miten napakasti "hyvä Antti"-lauseenaloitus irtoaa hänen huuliltaan, saa paljastavan vastauksen.
–Olen itse Antti. Olen Antti Petteri. Se johtuu vain siitä, valtiovarainministeri lohkaisee.
Pääministeri Juha Sipilän keskusta ei enää vaikuta pääministerisoitimella kolmannelta metsolta vaan sivustakatsojalta.
Johtopäätös on perusteltu, kun tarkastelee Alma Median teettämän kyselytutkimuksen tuloksia.
Siinä 28 prosenttia vastaajista pitää Rinteen johtaman sdp:n äänestämistä erittäin tai melko houkuttelevana. Orpon luotsaamalla kokoomuksella vastaava houkuttelevuuslukema on 24 prosenttia.
Kyselyn kahdella kärkipuolueella olisi edellytykset yli 20 prosentin ääniosuuksiin, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.
Pääministeripuolue keskustan houkuttelevuuslukema on 16 prosenttia, yhtä suuri kuin Jussi Halla-ahon perussuomalaisilla. Keskustan kaarnalaiva ajelehtii kohti veret seisauttavaa vaalitappiota.
Sipilä on tainnut tämän tiedostaa ja antaa harmaan kesäpartansa kasvaa. Tentissä hän oli parhaimmillaan rento ja kansanläheinen. Näitä pääministerin luonteen parhaita piirteitä olisi vain kaivattu keskustan imagonrakennuksessa aiemmin, paljon aiemmin.
Rinne ja Orpo olivat kaksituntisen keskustelun jälkeen hyväntuulisia.
–Meillä ei henkilötasolla ole ollut koskaan mitään ongelmaa Rinteen kanssa. Olen hänen kanssaan hyvin paljon eri mieltä, mitä tulee talous- ja työllisyyspolitiikan valintoihin, mutta se on toinen juttu, Orpo toteaa.
Sdp:n tai kokoomuksen johtama sinipunahallitus vaikuttaa tällä hetkellä todennäköiseltä – ja Sipilän toinen pääministerikausi enemmän kuin epätodennäköiseltä.
Alma Media käytti tilaamassaan kyselytutkimuksessa tarkoituksellisesti samaa kysymyksen muotoilua kuin puolueet käyttävät itse tilaamassaan salaisessa puoluebarometrissa. Syksyllä 2014 eli ennen edellisiä eduskuntavaaleja houkuttavuus äänestää keskustaa (erittäin tai melko houkuttelevaa) oli puoluebarometrissa 37 prosenttia.
Houkuttavuus äänestää sdp:tä oli puoluebarometrissa tasan neljä vuotta sitten 22 prosenttia.
Imagobarometrit eivät äänestä, mutta niiden tulokset ovat 2010-luvulla olleet johdonmukaisesti linjassa puolueiden gallupkannatuksen ja toteutuneiden vaalitulosten kanssa.
Vasemmistoliiton Li Anderssonin vahva henkilökohtainen suosio maustaa vaalitaistoa.
Äkkiseltään voi kuulostaa erikoiselta, että Andersson on huolissaan vihreiden kannatuksen sulamisesta. Huoleen on perusteltu syy: jos punavihreän opposition vaalivoitto jää ennakoitua pienemmäksi, vasemmistoliiton mahdollisuudet nousta hallitukseen heikkenevät.
Vihreiden tilanne on hälyttävä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen istui tentin lähes hiljaa, eikä kyennyt nappaamaan lennosta puheenvuoroja.
Timo Soinille esitettiin epäluottamusta – Lue sanasta sanaan: "Ulkoministeri ei ole ulkoministeri vain virka-ajan puitteissa”
Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) esitti ulkoministeri Timo Soinille epäluottamusta eduskunnassa. Asiasta äänestetään perjantaina.”Ihmisoikeuksien edistäminen on viime vuosikymmenet ollut erottamaton osa Suomen ulkopolitiikkaa. Ihmisoikeuksiin kuuluvat – tärkeänä osana – myös naisten ja tyttöjen oikeudet, myös oikeus päättää omasta ruumiistaan ja lisääntymisestä.
Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) kannanotot abortista johtavat siihen, että eduskunta äänestää huomenna, nauttiiko Soini edelleen eduskunnan luottamusta. Sinisten puheenjohtaja, ministeri Sampo Terho totesi jo keskiviikkona, että jos Soini kaatuu, kaatuu koko hallitus.
Epäluottamusta Soinille esitti torstaina eduskunnan budjettikeskustelun lomassa kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd). Esitystä kannatettiin ja siitä äänestetään perjantaina eduskunnassa noin kello 13.
Tässä Feldt-Rannan esitys siitä, että Soini ei enää nauti eduskunnan luottamusta:
"Tasa-arvo ja naisten oikeuksien kunnioitus ei ikävä kyllä ole kaikissa maailman maissa arkipäivää. Naisten pakottaminen synnyttämään – myös väärinkohtelun, raiskausten ja ihmisen elämän moninaisten vaikeuksien keskellä on arkipäivää erityisesti monissa kehitysmaissa.
YK:n monet kannanotot tunnistavat naisten ja tyttöjen oikeudet. Suomi on ollut niitä johdonmukaisesti esittämässä ja edistämässä.
Ulkoministeri Soinin toiminta naisten oikeuksien osalta on kääntänyt asiat päälaelleen aborttilausunnoillaan. Ministeri Soini on useaan kertaan ja eri yhteyksissä ilmoittanut – suorastaan ylpeillyt sillä, ettei hän hyväksy naisten jakamattomia oikeuksia, joihin kuuluu myös oikeus päättää omasta kehostaan.
Abortti on aina lähtökohtaisesti epätoivottava asia. Mutta vielä epätoivottavampaa on, että naisilta kielletään oikeus omaan ruumiiseen ja oikeus päättää raskauden jatkamisesta.
Perustuslain mukaan ulkoministerillä on toimivalta esittää Suomen ulkopoliittisia kannanottoja. Ulkoministeri Soini esittää toistuvasti kantoja, jotka ovat vastoin Suomen vakiintunutta, naisten oikeudet tunnistavaa ulkopoliittista linjaa. On ilmeistä, että linjamme uskottavuus ulkovaltojen silmissä tältä osin kyseenalaistuu.
Ministeri Soini on vedonnut siihen, että hänellä on mielipiteenvapautensa. Ja siihen, että hänen esiintymisensä ovat tapahtuneet ikään kuin vapaa-ajalla. Ulkoministerin kannanotot siis tarkoittavat, että hän varaa itselleen oikeuden esiintyä jatkossakin eduskunnan hyväksymän, kansalaisten laajaa tukea nauttivat linjan vastaisesti.
Ulkoministeri Soini on saanut asiassa oikeuskanslerilta oikeudelliset moitteet. Todellakaan ulkoministeri ei ole ulkoministeri vain virka-ajan puitteissa. Ministeri Soinilla on luonnollisesti oikeus omiin mielipiteisiinsä, mutta hän on nyt tuonut ne esiin tavalla, joka on ristiriidassa Suomen ulkopoliittisen linjan kanssa. Ulkoministerin odotetaan – erityisesti ulkomailla – esiintyvän Suomen linjan esiintuojana, ei sen kumoajana.
Puoluekantaan katsomatta ulkoministerin toiminta on herättänyt huolta ja oikeutettua arvostelua. Kun ministerin lausuntojen perusteella on pääteltävissä hänen jatkavan kyseenalaista toimintaansa, on eduskunnan kannanotto asiassa tarpeellinen.
Siksi esitän, että eduskunta hyväksyy seuraavan kannanoton:
Ulkoministeri Soinin toiminta ulkomailla kiistää naisten oikeudet ja Suomen ulkopoliittisen linjan. Siksi esitän, että eduskunta toteaa, että ministeri Soini ei nauti eduskunnan luottamusta.”
Ensimmäiset irtiotot kokoomuksesta: ”En voi äänestää Soinin luottamuksen puolesta”
Kaksi kokoomuksen naiskansanedustajaa on kertonut julkisuuteen, että he eivät pysty äänestämään ulkoministeri Timo Soinin (sin) luottamuksen puolesta eduskunnan perjantain äänestyksessä.
Oppositio esittää ministeri Soinille epäluottamusta aborttikannanottojen vuoksi, ja äänestyksen ratkaisevaksi tekijäksi on noussut se, tukevatko kokoomuksen edustajat hallituskumppania. Ensimmäisten joukossa kokoomuslaisista kansanedustajista Saara-Sofia Sirén kertoo, että ei pysty antamaan luottamusta Soinille.
”Soinin toiminta on ollut vastoin Suomen ja hallituksen linjaa. Tänään salissa hän toteaa, että ei ole mielestään toiminut väärin, ei pahoittele, eikä lupaa jatkossa toimia linjan mukaisesti. Tämä vahvistaa näkemystäni siitä, että en voi äänestää Soinin luottamuksen puolesta”, Sirén kertoo Twitter-palvelussa.
Toinen kokoomusedustaja Jaana Pelkonen kertoo kantansa Ylen haastattelussa.
”Se on varmaa, että en pysty antamaan ministeri Soinille täyttä tukea. Äänestän tyhjää tai vastaan, mutta en vihreää puolesta”, Pelkonen sanoo.
Näin Soini vastasi syytöksiin: ”Vakaumukseni ei huutelemalla muutu miksikään”
Ulkoministeri Timo Soini (sin) sanoo tyytyvänsä siihen, mitä ”arvon kollegat päättävät”.
Eduskunnassa puitiin torstaina ulkoministerin Soinin aborttikannanottoja ja hänelle esitettiin epäluottamusta. Siitä äänestetään perjantaina.
Soini oli istunnossa paikalla ja puolusti itseään.
–Ei tahdo löytyä sellaista foorumia, jossa en olisi ulkoministerinä nostanut esille tyttöjen ja naisten asemaa. Viimeksi koulukiertueella Inarissa, tiistaina naisten oikeuksista puhuttiin kansalaisjärjestökuulemisissa, Soini sanoi ja luetteli myös EU:n, YK:n, Euroopan neuvoston, EU:n ulkoministerikokouksen, Arktisen neuvoston ja Etyjin.
–Nämä kaikki puheenvuorot löytyvät ulkoministeriön sivuilta. Ottawassa osallistuin kynttilävigiliaan, pidin kynttilää pystyssä, en puhunut sanaakaan.
”Te saatte minut punnita”
Soinin mukaan on ”aivan selvä asia, että mielipiteen-, sanan- ja uskonnonvapaus koskee myös minua”.
–Sen mukaan olen toiminut. Ja sen mukaan te saatte minut punnita.
–Olen ollut politiikassa 30 vuotta. Olen katolinen kristitty. Ei se tähän päivään mennessä ole tätä salia, eikä Suomea häirinnyt. Toivon, ettei se tästä eteenpäinkään niin tee. Tämä on minun vakaumukseni, johon minulla on oikeus ja se on aivan selvä asia, ettei se huutelemalla miksikään muutu. Luottamukseni on tämän salin käsissä ja minä tietysti tyydyn siihen, mitä arvon kollegat päättävät, Soini sanoi.
Päivi Räsänen: Arvoton ajojahti vahvistaa Timo Soinin asemaa
Kansanedustajan mukaan elämää tulee puolustaa entistä äänekkäämmin
– Tänään istunnossa on käyty keskustelua ulkoministeri Timo Soinin (sin.) aborttikannasta. Äänestän ilman muuta luottamusta Soinille tässä asiassa, toteaa kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) blogissaan.
– Tämä arvoton ajojahti vahvistaa Soinin asemaa. Toivon, että hän jatkossakin ottaa kantaa elämän puolesta.
SDP esitti torstaina eduskunnan budjettikäsittelyn yhteydessä epäluottamuslausetta ulkoministeri Soinille. Eduskunta äänestää Soinin luottamuksesta perjantaina kello 13.
Päivi Räsäsen mielestä ministerillä on vapaus ilmaista oma vakaumuksensa, aivan kuten kaikilla muillakin ihmisillä.
– Lisäksi Suomen ulkopoliittista linjaa tulkitaan mielestäni väärin, jos sen katsotaan edellyttävän vapaan aborttioikeuden edistämistä kaikkialla, Räsänen toteaa.
– Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa puhutaan tyttöjen ja naisten oikeuksien parantamisesta sekä lisääntymis- ja seksuaalioikeuksien edistämisestä. Aborttia ei mainita sanallakaan.
Räsäsen mukaan aborttia ei mainita myöskään siinä budjettikirjan ulkoministeriön osiossa, jonka yhteydessä epäluottamusta Soinille esitetään.
– Aborttikeskustelussa oleellinen kysymys on se, mistä ihmisyksilön elämä alkaa, ja siihen ei ulkopolitiikka anna vastausta. Tyttöjen ja naisten oikeudet eivät ole ristiriidassa elämän suojelemisen kanssa. Pienten tyttöjen ja poikien oikeuksia tulee puolustaa alusta lähtien.
Kokoomuksen naiskansanedustajat tuskailevat perjantaisen aborttiäänestyksen kanssa - Saara-Sofia Sirén: ”En voi äänestää Soinin luottamuksen puolesta”
Eduskunta äänestää huomenna perjantaina ulkoministeri Timo Soinin (sin) luottamuksesta. Soinin aborttikannanotot ovat kova paikka hallituspuolue kokoomuksen naiskansanedustajille.
Ensimmäisenä oman selkeän kantansa ilmaisi Saara-Sofia Sirén, jonka mukaan Soinin toiminta on ollut vastoin Suomen ja hallituksen linjaa. Sirén ei ollut tyytyväinen Soinin vastaukseen torstaina.
– Tänään salissa hän toteaa, että ei ole mielestään toiminut väärin, ei pahoittele, eikä lupaa jatkossa toimia (Suomen ulkopoliittisen) linjan mukaisesti. Tämä vahvistaa näkemystäni siitä, että en voi äänestää Soinin luottamuksen puolesta, Sirén kirjoittaa Twitterissä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä kokoontuu torstaina kello 14.30. Iltalehden tietojen mukaan moni kokoomuksen kansanedustajista, erityisesti naisista, tuskailee äänestyspäätöksensä kanssa.
Pelkonen: ”Äänestän tyhjää tai vastaan, en puolesta”
Jaana Pelkonen sanoo Ylen haastattelussa, ettei tue Soinia.
–Se on varmaa, että en pysty antamaan ministeri Soinille täyttä tukea. Äänestän tyhjää tai vastaan, mutta en vihreää puolesta, Pelkonen sanoo.
Pelkonen odotti monen muun kokoomuslaisen tavoin, mitä ja miten Soini torstaina vastaa.
– Halusin vastausta siihen, aikooko hän jatkaa samalla linjalla aborttikannanottojen kaltaisilla asioilla kuin tähän saakka. Siihen en valitettavasti saanut vastausta, Pelkonen sanoo.
Laiho: ”Ikävä tilanne äänestää tällaisen asian puolesta”
Mia Laiho sanoo Iltalehdelle, että aikoo äänestää Soinin luottamuksen puolesta, vaikka Soini ei ole hänen mukaansa käyttäytynyt ulkoministeriltä vaadittavalla tavalla edustaessaan Suomea.
– Näen asian hallituksen luottamusäänestyksenä ja äänestän hallituksen luottamuksen puolesta, Laiho sanoo.
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Timo Soini toimiessaan ulkoministerinä on sitä ympäri vuorokauden, ja hänen pitää miettiä, mitä sanoo, ettei hänen mielipiteitä tulkita Suomen kannaksi.
Laiho myöntää, että perjantainen äänestys on hänelle henkilökohtaisesti hankala paikka. Laiho on ammatiltaan erikoislääkäri.
– Tämä on kieltämättä ikävä tilanne äänestää tällaisen asian puolesta. Abortti on naisten asemaan ja ihmisoikeuksiin liittyvä asia, ja totta kai olen sen kannalla ja tuomitsen Timo Soinin puheet siltä osin. Ne eivät ole oman kantani mukaisia eivätkä Suomen linjan mukaisia.
Vikman: ”Odotan yhä Soinilta selkeäsanaista vastausta”
Sofia Vikman sanoo Iltalehdelle, että Soinin toiminta ei ole ollut Suomen ulkoministerille sopivaa.
– Odotan ja edellytän yhä Soinilta selkeäsanaista vastausta siihen, aikooko hän jatkaa ministerille sopimatonta Suomen ja hallituksen linjan vastaista toimintaa vai onko hän ottanut virheistään opikseen, Vikman sanoo.
Vikmanin mukaan Soini ei ole toistaiseksi selkeäsanaisesti hänelle esitettyyn kysymykseen asiasta.
– On varsin kohtuullista vaatia, että ulkoministerimme antaa oikean kuvan maastamme ja tavoitteistamme tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta, Vikman sanoo.
Kauma: ”Opposition rakentama ansa”
Pia Kauma sanoo Iltalehdelle äänestävänsä Soinin luottamuksen puolesta. Kauman mukaan kyse on opposition rakentamasta ansasta.
– Aion äänestää Soinin ja hallituksen luottamuksen puolesta, vaikka en hyväksy hänen puheitaan, Kauma sanoo.
– Tässä on vähän tällaista ansan rakentamista opposition puolelta. Ei hallituksen linja ole tästä mihinkään muuttunut, eikä tule muuttumaankaan. Tähän on rakennettu vähän turhaa draamaa.
Ylen mukaan myös Lenita Toivakka miettii vielä, miten äänestää perjantaina. Toivakka ei ollut täysin tyytyväinen Soinin vastaukseen torstaina.
Hallitus ehdottaa: Jehovan todistajat suorittamaan asevelvollisuutta – "Vapautuslaki asettaa yhden vakaumuksen parempaan asemaan muihin nähden"
Hallitus esittää Jehovan todistajien vapautuslain kumoamista.
Tämä tarkoittaa, että Jehovan todistajat eivät enää saisi vapautusta varusmies- ja siviilipalveluksen suorittamisesta.
Hallitus perustelee esitystään sillä, että lain kumoamisen myötä kaikkia uskonnollisia ja muita vakaumuksia kohdeltaisiin asevelvollisuuslaissa yhdenvertaisesti.
– Vapautuslaki asettaa yhden uskonnollisen vakaumuksen parempaan asemaan muihin vakaumuksiin nähden. Lain onkin useassa yhteydessä todettu olevan ristiriidassa perustuslaissa turvatun ihmisten yhdenvertaisuuden ja siihen liittyvän syrjintäkiellon kanssa, valtioneuvosto huomauttaa tiedotteessaan.
Jehovan todistajien vapautuslaki astui voimaan 1987.
Hallitus muistuttaa, että vapautuslain säätämisen taustalla olleet olosuhteet ovat monin tavoin muuttuneet 1980-luvun jälkeen.
Varusmiespalvelusta ja siviilipalvelusta on merkittävästi kehitetty.
Lisäksi Jehovan todistajat suhtautuvat siviilipalvelukseen aiempaa myönteisemmin.
Myös perusoikeuksien merkitys yhteiskunnassa on kasvanut.
Hallitus antoi eduskunnalle torstaina esityksen, jonka mukaan laki kumotaan siirtymäaikana.
Ne Jehovan todistajat, jotka ovat hakeneet asepalveluksen aloituksen lykkäystä ennen vapautuslain kumoamista, voisivat yhä hakea vapautusta kolmen kuukauden kuluessa.
Siirtymäajan jälkeen vapautuksia ei enää myönnettäisi.
Suomessa on noin 18 500 Jehovan todistajaa.
Soinin ylimielisyys ei taittunut eduskunnassa – kokoomuksessa käydään nyt kovaa hermopeliä
SINISELLÄ ulkoministeri Timo Soinilla oli tänään kullanarvoinen mahdollisuus parantaa asemiaan huomenna perjantaina järjestettävässä luottamusäänestyksessä.
Aborttipuheistaan tilille joutuva Soini olisi voinut vannoa eduskunnalle kautta kiven ja kannon, että ”en tee tätä enää koskaan”.
Tätä lupausta ei kuultu.
Soini vastasi kokoomuksen kansanedustajan Jaana Pelkosen kysymykseen toteamalla, että hänellä on oikeus vakaumukseensa eikä se huutelemalla miksikään muutu.
Vastaus ei tyydyttänyt Pelkosta, joka ilmoitti, ettei voi äänestää Soinin luottamuksen puolesta. Soini-kapinallisten joukkoon on liittynyt myös toinen kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén. Samaa näyttää harkitsevan Sofia Vikman.
Soinia ei voi rohkeuden puutteesta syyttää.
Sen sijaan hän saattaa arvioida väärin, kuinka kauan naisten ihmisoikeuksia vakavin mielin ajavat poliitikot suostuvat katsomaan sivusta ministerin mellastamista.
Kyse ei ole yhdestä kerrasta, vaan Soini on ulkoministerinä toistuvasti liputtanut aborttikantojaan, saamastaan kritiikistä huolimatta.
KUN Soinin aborttikannanotot nousivat kovaan keskusteluun Kanadan-mielenilmauksen ja Argentiina-kommentin jälkeen, monet hallituspuolueiden edustajat tuomitsivat Soinin toimet kovasanaisesti.
En tiedä, kuinka moni heistä arvasi joutuvansa vielä äänestämään ulkoministerin asemasta eduskunnassa.
Äänestyksen järjestänyt oppositioporukka nappaa operaatiosta pienen voiton, käy Soinille äänestyksessä kuinka hyvänsä. Mustapekka näyttää sen sijaan jäävän hallituspuolueiden Soini-kriitikoiden käsiin.
Riskinä on, että Soinin tukeminen on asia, jota he joutuvat poliittisella urallaan toistuvasti puolustamaan.
Paine siis kasvaa. Sitä on lisännyt muun muassa kokoomuksen entinen ääniharava Kirsi Piha.
Hän ihmetteli Twitterissä keskustan Hanna Kososta, joka kertoi äänestävänsä kritiikistään huolimatta Soinin puolesta, koska ”tätä kutsutaan politiikaksi”.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on antanut ymmärtää, että asia jää kunkin kokoomuslaisen itse ratkottavaksi.
Media on nuohonnut erityisesti kokoomuslaisten naisten kantoja. Voi kysyä, onko kyseessä yksin naisten ja yksin kokoomuksen asia.
Osaa naisista myös potuttaa, että miesten johtama hallitus on latistamassa isoa periaatteellista kysymystä sivuseikaksi, jota tärkeämpää on Soinin ministeripestin jatko.
SOININ kaatuminen näyttää mahdolliselta mutta epätodennäköiseltä, sillä se vaatisi ison repeämän hallitusrintamassa.
Soini saa tukea myös oppositiosta. Aborttikritiikkiä komppaava KD seisoo varmuudella Soinin takana.
Perussuomalaisten osalta tilanne on epäselvempi.
Heillä ei taatusti ole suurta hinkua lähteä vihreiden, SDP:n, vasemmistoliiton ja RKP:n rintamaan arvokysymyksessä, mutta toisaalta: nyt olisi ainutlaatuinen tilaisuus potkaista Soinia vielä kerran nilkkaan. Sinisten ja perussuomalaisten välit ovat jäätävät.
Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä on moneen kertaan julistanut, että Soini selviää äänestyksestä. Sipilällä on selvä viesti keskustalaisille: tähän ette sotea ja maakuntia kaada.
Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho on nimittäin ilmoittanut, että Soinin mukana kaatuu hallitus. Uhkauksen pitävyyttä voi pohtia.
Jos tositilanne tulisi eteen eli Soini saisi epäluottamuksen, tämäkin kanta voi vielä kääntyä vaikka ”isänmaan edun nimissä”.
Se ei olisi politiikassa ainutlaatuista.
Voi ajatella, että Soinin ja hallituksen luottamuksen niputtaminen yhteen jo etukäteen on ristiriidassa perustuslain kanssa. Laki nimenomaan tarjoaa kaksi vaihtoehtoa luottamuksen mittauttamiselle: se voi kohdistua joko hallitukseen tai yksittäiseen ministeriin.
Mikään ei tietenkään estä sitä, että hallitus voi todeta olevansa täysin toimintakyvytön ilman Soinin Timoa.
IL: Sinisten varapuheenjohtaja avautuu Soinista ja lipsuu rintamasta – ”Ottaa voimakkaasti päähän”
Iltalehden mukaan myös ulkoministeri Timo Soinin oman puolueen rivit repeilevät luottamusäänestyksen alla. Sinisten varapuheenjohtaja Tiina Elovaara haukkuu Soinin aborttikannan ja toiminnan some-päivityksessään.
Elovaaran mukaan Soini ”loi kiusallisen poliittisen näytelmän”, joka ”asettaa hallituspuolueiden kansanedustajat hankalaan paikkaan”. Kansanedustajan mukaan Soinin aborttikanta ärsyttää suuresti monia hallituksen naiskansanedustajia.
”Ottaa voimakkaasti päähän kaikkia liberaaleja ja feministejä (kuten minua)”, Elovaara kirjoittaa.
Elovaaran mukaan Soinin linja ei ole sinisten virallinen linja.
”Ei nauti suomalaisten enemmistön kannatusta. On ristiretki oman vakaumuksen puolesta”, Elovaara listaa.
Elovaara ei ole paikalla perjantaina luottamusäänestyksessä.
Hallituspuolueet kokoomus ja keskusta päättivät torstaina tukea Soinia ja hallitusta äänestyksessä ”yksimielisesti”, joskin ainakin kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén ilmoitti tästä huolimatta, ettei aio äänestää Soinin puolesta.
Sirén sanoo Ylelle, että aikoo todennäköisesti olla kuitenkin paikalla eduskunnan täysistunnossa perjantaina.
Reserviläisliitto haluaa Jehovan todistajat siviilipalvelukseen – "Stoppi totaalikieltäytyjille"
Reserviläisliitto kannattaa Jehovan todistajat asepalveluksesta vapauttavan lain kumoamista.
Samalla liitto kuitenkin korostaa siviilipalveluksen kehittämistä sisältönsä osalta niin, että mahdollisimman moni Jehovan todistaja katsoo voivansa palveluksen jatkossa suorittaa eikä totaalikieltäytyjien määrä kasva merkittävästi nykyisestä.
– Kumoaminen on tarpeen yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvan puolustusjärjestelmämme turvaamiseksi, muistuttaa Reserviläisliitto tiedotteessaan.
Helsingin hovioikeus antoi viime helmikuussa ratkaisun, jonka mukaan Jehovan todistajien erilaista asemaa ei voida pitää hyväksyttävänä, vaikka siitä on säädetty poikkeuslailla.
Äänin 4-3 hovioikeus vapautti siviilipalveluksesta kieltäytyneen miehen puolen vuoden vankeusrangaistuksesta, joka aiemmin on annettu totaalikieltäytyjille.
Reserviläisliitto muistuttaa, että Suomen puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin, josta muodostetaan tarvittaessa Puolustusvoimien 280 000 hengen vahvuiset sodan ajan joukot.
– Näistä joukoista reserviläiset muodostavat yli 96 prosenttia. Riittävän suuri ja osaava reservi kyetään tuottamaan vain laajamittaisen, yleisen asevelvollisuuden avulla, liitto korostaa.
Suomen puolustuksen tulevaisuutta selvitettiin laajapohjaisesti vuosina 2009-2010. Tuolloin selvitettiin, että yleinen asevelvollisuus on edelleen ehdottomasti tehokkain ja edullisin tapa ylläpitää itsenäistä ja koko Suomen kattavaa puolustusjärjestelmää.
– Niin sanotun Siilasmaan työryhmän selvitystyössä todettiin, ettei maanpuolustus voi pohjautua vapaaehtoisuuteen. Nämä johtopäätökset ovat edelleen valideja, mitä todistaa muun muassa Ruotsin puolustusjärjestelmän kriisi sekä siihen liittynyt päätös ottaa yleinen asevelvollisuus uudestaan käyttöön, Reserviläisliitto korostaa.
Suomessa on liiton mielestä tarvetta uudistaa nykyinen siviilipalvelus niin, että koulutusjärjestelmää suunnattaisiin ensisijaisesti yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta hyödyntävään suuntaan.
– Samalla tulisi kuitenkin turvata se, että mahdollisimman suuri osa vakaumuksellisista syistä asepalveluksesta kieltäytyvistä voisi suorittaa siviilipalveluksen.
Epäluottamusta Soinille esittänyt Feldt-Ranta: ”Kokoomuksen sisällä lyntätään julmasti itsenäisesti ajattelevia naisia”
Sinisten ryhmänjohtaja Simon Elo sanoo, että Soini on ollut kynttilävigiliassa kynttilä kädessä sanaakaan sanomatta.
Ulkoministeri Timo Soinille (sin) epäluottamusta eduskunnassa torstaina esittänyt Maarit Feldt-Ranta (sd) sanoo, että kokoomuksen sisällä ”lyntätään itsenäisesti ajattelevia naisia”.
– He joutuvat äänestämään (Soini-asiassa) omaa vakaumustaan ja arvopohjaansa vastaan. On ollut aika julman näköistä lyttäystä. Voimia heille, Feldt-Ranta kommentoi eduskunnassa.
Tapani Tölli (kesk) kertoi äänestävänsä perjantaina ”ilman muuta vihreää” eli Soinin luottamuksen puolesta.
– Abortista voidaan käydä erikseen keskustelua, minulla on selvä näkemys asiasta, mutta nyt keskustellaan hallituksen luottamuksesta, Tölli tulkitsi.
Feldt-Ranta on eri mieltä.
– Ihmeellistä, että niin pitkäikäiset parlamentaarikot kuin Tölli syyllistyvät tähän populismiin. Tässä on kyse yksittäisen ministerin epäkorrektista esiintymisestä, joka on Suomen virallisen linjan vastainen. Kaikki, jotka sanovat muuta, puhuvat muunneltua totuutta.
”Ottaa päähän liberaaleja ja feministejä”
Soinin toiminta herättää närää myös sinisten sisällä.
Puolueen varapuheenjohtaja Tiina Elovaara (sin) kirjoitti torstaina Facebookissa, että Soini loi ”kiusallisen poliittisen näytelmän, joka asettaa hallituspuolueiden kansanedustajat hankalaan paikkaan”.
– Ottaa voimakkaasti päähän kaikkia liberaaleja ja feministejä (kuten minua), Elovaara kirjoitti ja puhui Soinin ristiretkestä oman vakaumuksensa puolesta.
Elovaara arvioi Soinin aborttinäkemyksen - Soini vastustaa aborttia kaikissa tapauksissa - jäävän ”supermarginaaliin Suomen politiikassa”.
Elovaara on matkoilla Yhdysvalloissa eikä osallistu perjantain luottamusäänestykseen.
Sinisten ryhmänjohtaja Simon Elo, mitä ajattelet Elovaaran kommenteista?
– Hän on siinä aivan oikeassa, niinhän se (Soinin kanta) tuntuu ottavan päähän kaikkia liberaaleja ja feministejä, mutta klassiseen liberalismiin kuuluu, että kaikilla on sanan-, uskonnon- ja mielipiteenvapaus, se on perustuslakiin kirjattu ja koskee yhtä lailla niin ulkoministeri Soinia kuin putkimies Rekasta, Elo kommentoi.
– Siniset eivät ole esittäneet muutoksia aborttilainsäädäntöön eikä ole ulkoministerikään, hän on ollut kynttilävigiliassa eli suomeksi sanottuna iltahartaudessa kynttilä kädessä eikä ole sanonut sanaakaan, Elo lisäsi.
Oinonen huolestui reaktioista
Oppositiopuolueista Soini saa vetoapua vain kristillisdemokraateilta.
– Asiassa on kyse vakaumuksen ja mielipiteen ilmaisun vapaudesta, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi eduskunnassa.
Essayah ei täsmentänyt, onko hänen aborttikantansa yhtä kielteinen kuin Soinin, mutta sanoi, että kristillisdemokraatit haluaisivat hoitohenkilökunnalle ”vakaumuksen vapauden elämän lopettamiseen liittyen”. Puolueen toinen muutosesitys liittyy vammaisiksi epäiltyjen syntymättömien lasten aborttirajaan.
Pentti Oinonen (sin) huolehtii, mitä Suomen maineelle käy katolilaisessa maailmassa, jos ulkoministeri kaatuu luottamusäänestykseen.
– Eivätkö ressukat ole ajatelleet sitä? Katolilaisia on yli miljardi maailmassa.
Hanna Sarkkinen (vas) katsoo, että ministereitä on laitettu vaihtoon pienemmistäkin asioista.
– On käsittämätöntä, että ulkoministeri toistuvasti puhuu Suomen keskeisen ulko- ja kehityspoliittisen linjan vastaisesti ja vielä virkamatkallaan, eikä hän ole osoittanut katumusta eikä ole luvannut korjata toimintaansa.
Mika Niikon (ps) mielestä asiassa on kaksi puolta.
– Sananvapaus ja uskonnonvapaus sekä epäluottamus ministeriä kohtaan, joka hajotti eduskuntaryhmämme. Vasemmistopuolueiden tapaa puuttua ulkoministerin uskonnonvapauteen en hyväksy. Perjantaina näette, miten toimimme.
https://www.cleveland.com/shatter/2018/09/men_in_the_metoo_era_say_theyv.html kommentit kultaa. #metoo on punapilleröinyt ainakin tuon kaupungin miesoletetut. Taisi mgtow;nkin miesluku kasvaa melkoisesti.
Liikaa puhuva nainen, huumorintajuton mies – miesten ja naisten syyt suhteen päättämiselle ovat hyvin erilaiset
Orastava romanssi päättyy – mutta miksi? Tutkimus otti selvää.
Mikä saa ihmisen sanomaan potentiaaliselle kumppanille heipat?
Independentin mukaan australialaistutkimus on paljastanut, että sukupuoleen katsomatta isoimmat kynnyskysymykset romanssin loppumiselle ovat toisen osapuolen laiskuus, avuttomuus ja epäsiisteys.
Sukupuoli vaikuttaa ratkaisevasti
Tutkimus osoittaa kuitenkin, että sukupuolella on tässä asiassa merkitystä. Näin on etenkin silloin, kun kyseessä on kestävän ihmissuhteen etsiminen, eikä pelkkä yhden illan juttu.
Nainen päättää suhteen miehen kanssa todennäköisimmin, jos miehellä ei ole huumorintajua eikä itsetuntoa, tai jos seksi on huonoa.
41 prosenttia naisista on myös vastannut, että miehen liiallinen videopelien pelaaminen voi olla iso kynnyskysymys.
Miehille naisen vähäisen seksuaaliset halut voivat taasen olla ratkaiseva tekijä, samoin se, jos toinen osapuoli puhuu liikaa.
– Naisille seksin laatu on tärkeää, miehille pikemminkin määrä, artikkelissa kuvaillaan.
Liian itsepäinen tai urheilullinen?
Taustalla voi olla myös monia muita tekijöitä.
Sukupuoleen katsomatta melko tasaisesti vastattiin esimerkiksi pitkän välimatkan, itsepäisyyden ja sen, haluaako lapsia vai ei, vaikuttavan romanssiin.
Toisen osapuolen lapset edellisestä suhteesta saattavat yhtä lailla olla yksi syypää romanssin hyytymiseen.
10 prosenttia naisista ja 7 prosenttia miehistä vastasi, että liiallinen urheilullisuus vähentää kiinnostusta.
Vastaavasti sama prosentti miehiä ja 6 prosenttia naisista kertoi, että jos ei ole lainkaan urheilullinen, romanssi saattaa tulla tiensä päähän.
Myös seksitoiveissa eroja
IS:n kesällä tehdyssä suuressa seksikyselyssä kävi ilmi, että naisten ja miesten toiveet menevät muutamassa kohdassa pahasti ristiin myös seksin suhteen.
Siinä missä miehet haaveilivat huomattavasti naisia enemmän ryhmäseksistä ja parinvaihdosta, naiset olivat enemmän julkisella paikalla lempimisen sekä sitomisen ja piiskaamisen perään.
“Äärioikeistolla on parhaat bileet” ‒ vasemmistoajattelijat selittävät liberalismin kriisin, trollioikeiston menestyksen ja vasemmiston surkeuden
Vasemmisto voitti kulttuurisodan, mutta muuttui kapitalismin juoksupojaksi ja keskittyy nyt vahtimaan sitä, mitä saa sanoa. Sillä aikaa äärioikeisto brändäsi itsensä kapinalliseksi ja alkoi mellastaa netissä. Pontus Purokurun ja Veikka Lahtisen mukaan uusi äärioikeisto on ymmärtänyt saman, minkä 1960-luvun vasemmistoradikaalit: jotta voi vallata politiikan, on ensin oltava hyvä meininki ja kulttuurista annettavaa.
Läntinen liberaali maailmanjärjestys ajautui kriisiin kymmenen vuotta sitten. Vuoden 2008 finanssikriisi aloitti ajanjakson, jonka kuluessa niin markkinatalous kuin demokratiakin ovat joutuneet vaikeuksiin.
Mihin maailma on menossa, ja kuka määrää suunnan?
Tässä artikkelissa oman vastauksensa muotoilevat tietokirjailija Pontus Purokuru ja eläinoikeusjärjestö Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen. He ovat politiikasta ja yhteiskuntateoriasta kiinnostuneita blogisteja ja nettiaktiiveja, jotka suhtautuvat kriittisesti puolueisiin, kapitalismiin ja kansallisvaltioon.
Purokuru ja Lahtinen ovat osa uudenlaista verkkovasemmistoa, joka haluaa yhdistää analyysin ja aktivismin. Heidän kritiikkinsä osuu sekä oikealle että vasemmalle. Heidän tavoitteensa on löytää uusi vaihtoehto liberalismille.
– Monet haluavat käydä suoraan äärioikeistoa vastaan. Avainkysymys on kuitenkin se, miten vastata liberalismin kriisiin sellaisella tavalla, että se vie ainekset äärioikeiston kukoistukselta, Purokuru sanoo.
Lähtöruutu: Tuttu ja turvallinen liberalismi ei enää lupaa hyvää tulevaisuutta
Kun Lahtinen ja Purokuru puhuvat liberalismista, he puhuvat “liberaalista hallinnan tavasta”. Sillä he tarkoittavat erityisesti länsimaisten yhteiskuntien tapaa kertoa jäsenilleen, että he ovat vapaita toimimaan markkinoilla ja että heillä on vastuu omasta elämästään.
– Liberalismi on tapa, jolla ihmisiä hallitaan vapauden kautta. Saamme vapaan yhteiskunnan, joka samalla mahdollistaa kapitalismin ja pitää ihmiset tottelevaisina, Lahtinen kuvailee.
Liberalismi oli vahvimmillaan Neuvostoliiton kaatumisesta finanssikriisiin. Sittemmin se on ollut epävakaassa tilassa.
Purokuru listaa, miten liberalismi on kriisiytynyt tai joutunut haastetuksi: äärioikeisto on noussut parlamentteihin, jatkuvaan talouskasvuun ei voi enää luottaa, liberaalit hyveet, kuten suvaitsevaisuus tai vapaa liikkuvuus, kyseenalaistetaan, ihmisoikeuksista tingitään ja elinajanodotteen kasvu on paikoin pysähtynyt.
Lisäksi kaiken yllä leijuu totaalisen tuhon uhka, kun ilmastonmuutos etenee.
Tästä kaikesta seuraa, että liberalismi ei pysty pitämään lupaustaan jatkuvasti lisääntyvästä hyvinvoinnista. Vanhemmat eivät enää usko, että heidän lastensa elämästä tulisi parempaa kuin heidän omastaan.
– On epäselvää, kuka nyt pystyy takaamaan luottamuksen ja tulevaisuuden, Purokuru sanoo.
Soini ja naisen ruumis
Tunnen perheenäidin, jonka parikymppisellä pojalla on melkoinen murhe. Poika vietti Tinder-illan tytön kanssa, joka sanoi huolehtivansa ehkäisystä. Hyvä, sanoi poika, en halua lapsia enkä ole missään nimessä valmis isäksi. Yllättäen tyttö ilmoitti myöhemmin olevansa raskaana ja haluavansa pitää lapsen, ja pojan ”pitää kantaa vastuunsa”.
Tyttö valehteli mutta pojan pitää kantaa vastuunsa. Tämä ei kuulunut pojan suunnitelmiin alkuunkaan: ei parisuhde tuon ihmisen kanssa, ei varhainen isyys. Poika haluaa opiskella ja hankkia ammatin, ja äidin mukaan hän on hyvä ja vastuullinen kaveri, jonka elämä mullistui hyväuskoisuuden takia.
Nyt pojalla on lapsi, jota hän ei koskaan ehtinyt toivoa. Laki tekee hänestä myös maksumiehen useiksi vuosiksi eteenpäin. Mitä tahansa hän tienaa, siitä lohkeaa osa tuntemattomalle.
Kysymys ei ole vain rahasta, vaikka äiti epäilee, että raha innoitti tuota tyttöä valitsemaan varakkaan perheen pojan lapsensa isäksi. Kysymys on pojan unelmista. Hän haluaa joskus oman perheen ja haluaa olla hyvä isä. Nyt hänestä tuntuu, että hän on jo kertaalleen epäonnistunut.
Laki ei kohtele tässä kohden miestä ja naista samanveroisesti. Ei myöskään poliittinen kulttuurimme. Aborttikeskustelu on siitä hyvä esimerkki. Naista ei voi pakottaa väkisin äidiksi, siitä olemme samaa mieltä. Mutta miehen voi pakottaa isäksi.
Naista ei voi pakottaa äidiksi. Tämä ymmärretään Argentiinassakin, jossa laki sallii abortin raiskauksen uhrille tai terveytensä vaarantavalle. Huolimattomuuden kohdalla Argentiinan laki kohtelee naista samalla lailla kuin suomalaista miestä: olisit miettinyt useamman kerran. Synnytä ja anna adoptioon, jos et halua pitää.
Sanottakoon nyt selvästi: minä en ole vaatimassa maamme aborttilainsäädäntöä Argentiinan tiukkuuden tasolle. Mutta ymmärrän hyvin, ettei asia ole helppo tai itsestäänselvyys. Se klisee, että abortin tapauksessa nainen päättää vain omasta ruumistaan, on pinnallinen valhe. Hän nimenomaan ei päätä enää vain omasta ruumistaan vaan myös jonkun toisen ruumiista, mahdollisesti toisen naisen ruumiista, ja koko elämästä.
Jos haluaa päättää vain omasta ruumiistaan, se pitää hoksata siellä Tinder-treffeillä, juuri niin kuin miehenkin.
Aborttikeskustelussa minua vaivaa usein nähty setien leimaaminen. Miehet eivät saisi ottaa kantaa, koska kyse ei ole heistä. Se ei ole totta, ja miehen kohtelu lain edessä todistaa sen käänteisellä tavalla. Jos minä olisin tänään painamassa nappia eduskunnassa, antaisin ääneni Timo Soinin vapaan ajattelun puolesta, sillä aihe on vaikea ja pysyy aina sellaisena. Ja riehuiko hän muka ulkomailla asiasta? Ei. Välillä syntyy vaikutelma, että punavihreä kupla onkin mustavalkoinen.
Minä kuulun niihin, jotka kannattavat aborttioikeutta mutta vastustavat aborttia. Toivoisin niitä tehtävän mahdollisimman vähän. Ei abortti ole mikään ihmisoikeus tai uroteko eikä se ole naisen oikeuksien juhlaa. Se on surullinen asia, ja tappaa joka tapauksessa ihmisenalun, usein vieläpä tuskallisen kivuliaasti. Joskus se on välttämätön, koska elämä on vaikeaa. Mutta ei aina, ja uutta elämää voisi suojella adoptiollakin.
Itse kiitän siitä, että sain mahdollisuuden elää. Olin vahinkoraskaus, ja koska lapsia oli perheessä jo neljä ja äitini terveyskin vaarassa, lääkärit vaativat häntä tekemään abortin. Hän piti päänsä, selvisi terveytensä kanssa, ja nyt tuo sinnikäs nainen odottelee satavuotissynttäreitään ensi huhtikuussa. Elämälle kiitos.
Jussi Halla-aho: Sipilä, Orpo ja siniset katastrofaalisen kädettömiä, epäluottamuslauseelle olisi ollut oikeitakin perusteita
– Hallitus, pääministeri Sipilä ja silloinen sisäministeri Orpo etunenässä, aiheutti syksystä 2015 alkaen veronmaksajalle miljardien eurojen laskun katselemalla ensin tumput suorana turvapaikkashoppailijoiden invaasiota ja sen jälkeen sallimalla kielteisenkin päätöksen saaneiden jäädä palloilemaan vapaana, Halla-aho kirjoittaa.
– Rahallisten seurausten lisäksi moni on maksanut hallituksen toimettomuudesta terveydellään tai hengellään, viimeksi Porissa.
– Kun joukko perussuomalaisten kansanedustajia vaati hallitusta toteuttamaan yhdessä sovitut, sinänsä vaatimattomat kiristystoimenpiteet maahanmuuttopolitiikkaan, silloinen puheenjohtaja Soini uhkasi potkia heidät puolueesta. Kuvaavaa on, että Sipilän, Orpon ja nykyisten sinisten katastrofaalinen kädettömyys ja sen seuraukset eivät kiinnostaneet mediaa tai vasemmistoa läheskään yhtä paljon kuin Soinin patsastelu jossakin abortinvastustamiskulkueessa.
Halla-ahon mukaan epäluottamuslauseelle olisi ollut ja olisi edelleen oikeitakin perusteita.
SUOMEN UUTISET
IL seuraa oikeudenkäyntiä: Neljää naista syytetään Tomi Metsäkedon törkeästä kunnianloukkauksesta
Neljä naista on syytettynä Tomi Metsäkedon törkeästä kunnianloukkauksesta. Asiaa käsitellään tänään perjantaina Helsingin käräjäoikeudessa.
Väitetyt kunnianloukkaukset ovat tapahtuneet Facebookin suljetussa keskusteluryhmässä.
–Julkisuuden henkilönä olen tottunut, että meistä kirjoitetaan monenlaista, ja sen kyllä kestän, myös ne negatiiviset, mutta raja menee, kun aletaan syyttää rikolliseksi tai asioista, joita ei ole tapahtunutkaan, Metsäketo kirjoitti syksyllä Facebookiin.
Tapaukset liittyvät Metsäkedon ympärillä vuosi sitten velloneisiin häirintäsyytöksiin, jotka toi esille Seiska-lehti. Metsäketo itse myönsi, että hänen käytöksessään olisi toivomisen varaa.
–Olen ollut pitkään poikamies ja hakenut uutta naisseuraa, joskus turhankin kärkkäästi ja liiankin suurella yksipuolisella tahdonvoimalla. Kun tähän kaikkeen liittää välillä käsistäni karanneen liiallisen juhlimiseni, on soppa ollut valmis. Tuota karvasta keittoa joudun nyt ansaitusti maistamaan, Metsäketo myönsi tiedotteessaan.
Metsäketo sai potkut Mamma Mia -musikaalista ja hänet poistettiin Tähdet, tähdet -ohjelmasta.
Iltalehden toimittaja Solmu Salminen seuraa pääkäsittelyä Helsingin käräjäoikeudessa kello 9 alkaen:
Näin naiset syyttäjän mukaan halvensivat Tomi Metsäketoa: ”Valheellisia tai muuten halventavia tietoja”
Laulaja Tomi Metsäketo ei vaadi naisilta vahingonkorvausta, mutta vaatii heille rangaistusta.
Helsingin käräjäoikeus on aloittanut laulaja Tomi Metsäketoon kohdistuneiden kunnianloukkaussyytteiden käsittelyn. Syytteessä Metsäkedon kunnian loukkaamisesta on neljä naista.
– Metsäkedosta on esitetty valheellisia tai muuten halventavia tietoja, kihlakunnansyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen sanoi.
Metsäketo ja kaikki naiset ovat itse paikalla oikeudessa. Oikeudenkäynti on julkinen.
Syytteissä on kyse kirjoittelusta sosiaalisessa mediassa lokakuussa 2017. Naisista osa oli kommentoinut Metsäketoa Facebookissa "CIA naisten olohuone" -keskusteluryhmässä. Yksi oli kirjoittanut kommenttinsa Twitteriin.
Teksteissään naiset väittivät Metsäketoa muun muassa "raiskaajaksi" ja "sarja-ahdistelijaksi", jolla on kymmeniä uhreja, myös alaikäisiä. Yksi kirjoittajista väitti häntä myös väkivaltaiseksi. Naisia syytetään törkeästä kunnianloukkauksesta.
Kaikki neljä naista kiistivät syytteet. Heillä ei mielestään ollut loukkaustarkoitusta. Yksi vetosi siihen, että kirjoitus hänen mukaansa perustui hänen hyvältä ystävältään saamiin "omakohtaisiin kokemuksiin".
– Hän on lähinnä kritisoinut Metsäkedon käytöstä, ei luonnetta, naisen avustaja sanoi.
Syytteen mukaan kirjoitukset olivat kuitenkin perättömiä tai halventavia.
Metsäketo ei vaadi keneltäkään naisista vahingonkorvausta. Hän kuitenkin yhtyi kaikkien osalta syyttäjän rangaistusvaatimuksiin.
Kirjoittelut liittyivät Metsäkedon ahdistelu- ja potkukohuun, joka puolestaan taustoittui maailmanlaajuiseen seksuaalisen ahdistelun vastaiseen metoo-kampanjaan. Metsäketo joutui tuolloin lähtemään Mamma mia! -musikaalista ja Tähdet, tähdet -ohjelmasta.
Metsäketo oli paikalla oikeustalolla hyvissä ajoin ennen istunnon alkua.
– Katsotaan nyt, mitä viisaammat päättävät, hän totesi IS:lle ennen käsittelyä.
Ensitreffit alttarilla -ohjelman asiantuntija Marianna Stolbow: ”Miesten ja naisten vastakkainasettelu julkisessa keskustelussa vaarantaa perherauhan – Mitään tyypillistä miestä tai naista ei ole”
Ero- ja parisuhdetyön kouluttaja Marianna Stolbow kirjoittaa vieraskolumnissaan, miten haitallista on jakaa sukupuolet kahteen tiukkaan lokeroon ja levittää niistä yksinkertaistavia mielikuvia totuuksina.
MINUN on vaikeaa hahmottaa maailmaa jakamalla se meihin ja muihin. Siksi myös ajatus meistä naisista ja niistä miehistä on minulle vähintäänkin vaikea, työssäni parisuhdekouluttajana mahdoton.
Koulutan sote-alan ammattilaisia ero- ja parisuhdetyöhön.
MIKÄLI yksinkertaistaisin asioita kahden sukupuolen lokeroihin, leikkaisin osan aikuisväestöstä parisuhdetyöstäni pois.
Leikkaisin pois ne miehet, jotka puhuvat loputtomasti tunteistaan, äksyilevät hormonihöyryissään ja tarvitsevat lempeän, romanttisen ilmapiirin, jotta innostuisivat seksistä.
Leikkaisin pois ne naiset, jotka eivät tosiaankaan kaipaa rakastelun jälkeen yhtään ylimääräistä sanaa vaan kääntävät orgasmiin tyytyväisenä selkänsä sujuvasti kumppanilleen ja nukahtavat. Vieläpä kuorsaavat nukkuessaan.
Leikkaisin pois kaikki ne aikuiset, jotka eivät istu yleisiin oletuksiin sukupuolensa käytöstavoista. Ja oikein isolla veitsellä leikkaisin pois ne, jotka eivät istu kumpaankaan kahdesta sukupuolesta.
SUKUPUOLIIN liitettävät ominaisuudet katoavat täysin kun kuuntelen työssäni yksilön tarinaa: toiveet, pelot ja odotukset hyvästä kohtelusta risteilevät ja näyttävät toisiltaan sukupuolista riippumatta. Samaan aikaan julkisessa keskustelussa jatkuu loputon sukupuoliin pohjaava yleis- ja yleistyskeskustelu:
Onko miehen kuva muuttumassa? Vaativatko naiset nykyisin miehiltään kaikkea ja samalla kaiken vastakohtaa?
NÄIN ruokitut mielikuvat luovat tarinaa siitä, minkälainen tämän hetken miehen, naisen ja parisuhteen tulisi olla – ja samalla syöttävät riitapesäkkeitä perheisiin.
Sillä kukaan ei ole prototyypin kaltainen, kukaan meistä ei vastaa oletuksia eikä odotuksia. Siksi tuotamme kumppanillemme toistuvasti pettymyksiä. Pettymyksestä syntyy riitaa ja jopa vihaa.
Et ole sitä, mitä minä odotan mieheltä tai naiselta, ja siten oletan sinulta. En kuule yksilöä odotusteni ja oletusteni takaa.
RYHMISSÄNI ei puhutakaan naisten tavoista tai miesten tavoista, naisten toiveista tai miesten toiveista, siksi, ettei kukaan koskaan tuntisi oloaan vääränlaiseksi. Ei riittävän naiseksi tai mieheksi, koska ei tunnista itseään siitä tyypistä, joka parisuhdekeskusteluissa noukitaan edustamaan valtaosaa naisista.
Tai ei millään lailla tunnista itseään siitä puhumattomasta miestyypistä, josta yhä yritetään meille jankuttaa.
AIVAN kuin ihmiset eivät itse tietäisi, kuinka monta mykkään vihaan käpertynyttä naista he ovat suvussaan nähneet. Tai kuinka monta herkkää miestä, jonka halu kuolee heti kun talossa äksyillään tai nalkutetaan.
Nais-miesjakokeskustelut eivät siis ainoastaan ole virheellisiä. Ne ovat perherauhan kannalta vaarallisia.
Naisten kirjoitukset aiheuttivat Tomi Metsäkedolle kärsimystä – Avustaja kuvailee miehen tilannetta: Duunit meni, leimattiin ahdistelijaksi, kauppaan ei voi mennä rauhassa
Syyttäjä vaatii Helsingin käräjäoikeudessa neljälle naiselle rangaistusta törkeistä kunnianloukkauksista, koska syyttäjän mukaan he loukkasivat laulaja Tomi Metsäkedon kunniaa kirjoittamalla tästä valheellisesti sosiaalisessa mediassa.
Metsäketo yhtyy syyttäjän rangaistusvaatimuksiin.
Oikeudessa keskusteltiin aamupäivällä hetki siitä, olisiko jutussa edellytyksiä sopimiselle, mutta sellaisia ei ollut. Kaikki naiset kiistävät syyllistyneensä rikokseen.
Metsäkedon avustaja kertoi oikeudessa, että naisten kirjoitukset ovat aiheuttaneet laulajalle kärsimystä. Avustaja huomautti, että naisten väitteet laulajasta eivät liity hänen elämäänsä esiintyvänä taiteilijana, vaan ne kuuluvat hänen yksityiselämänsä piiriin.
– Se, että tiedät jonkun henkilön nimeltä, ei tee hänestä läheisempää. Hän on yhtä lailla ihminen kuten muutkin. Metsäketo ei ole syyllistynyt ammatissaan mihinkään tällaiseen, mitä kirjoituksissa väitetään.
– Kuten syyttäjä sanoi, tietoja ei saisi välttämättä kirjoittaa julki, vaikka ne pitäisivätkin paikkaansa. Joukossa tyhmyys tiivistyy. Ensin joku sanoo pahasti ja joku lyö vähän lisää, asianajaja sanoi.
Liittyy keskusteluun siitä mitä saa kirjoittaa
Syyttäjä Juha-Mikko Hämäläisen mukaan jutussa on kyse kahdesta perusoikeudesta: toisaalta sananvapauden ja toisaalta kunnian ja yksityisyyden välisestä suhteesta.
Syyttäjän mukaan naisten esittämät väitteet Metsäkedosta ovat valheellisia ja joka tapauksessa halventavia.
– Suomessa käydään aika laajaa keskustelua tällä hetkellä siitä, millä tavalla internetissä ja sosiaalisessa mediassa voi kirjoittaa. Tämäkin juttu liittyy siihen.
Leimattu mies
Metsäkedon avustajan mukaan naisten kirjoitukset ovat aiheuttaneet kärsimystä hänen päämiehelleen.
– Metsäketo on leimattu muun muassa ahdistelijaksi, naisten pahoinpitelijäksi, sairaaksi ihmiseksi. Tällaisten asioiden sanominen on väärin ja se aiheuttaa eittämättä kärsimystä.
Laulajan ympärillä viime syksynä pyörineiden häirintäsyytösten takia hänet poistettiin Tähdet, tähdet -ohjelmasta. Hän sai myös potkut Mamma Mia -musikaalista esille tulleiden häirintätapausten vuoksi.
– Duunit meni, mutta tästä koituu myös muuta kärsimystä. Metsäketo on julkisuuden henkilö. Jos meistä muista kirjoiteltaisiin tällaista, voisimme silti mennä kauppaan aika rauhassa. Julkisuuden henkilö tunnetaan ja tunnistetaan ja hän saa osakseen paheksuntaa, asianajaja kertoi.
Ihmisille jää käsitys
Asianajaja huomautti, että kävipä oikeusjutussa miten tahansa, ihmisille jää mielikuvia Metsäkedosta.
– Tämä tulee jättämään käsityksen hänestä ja useimmille ainakin häilyvän epäilyksen siitä, että jotain hän varmaan on tehnyt, kun tuolla tavalla on kirjoiteltu.
Syytettyjen naisten avustajat huomauttivat, että Metsäketo ei julkisuuden henkilönä nauti yhtä suurta yksityisyyden suojaa kuin tavalliset ihmiset, ja hänen on sen vuoksi myös siedettävä jonkun verran julkista arvostelua.
Juuri nyt: Timo Soinin kohtalo selvillä – äänet 101–60 Soinin puolesta
Eduskunnan enemmistö on äänestänyt ulkoministeri Timo Soinin (sin) luottamuksen puolesta. Näin hallituskriisi vältetään ja Soini kykenee jatkamaan ulkoministerinä.
Soini sai luottamuksen äänin 101-60. Alun perin tukiäänten määräksi ilmoitettiin 100. Äänestyksessä jaa-äänet tarkoittivat luottamusta Soinille, ei-äänet epäluottamusta.
Epäluottamuslause-esityksen luki eduskunnassa sdp:n edustaja, mutta sitä tukivat oppositiopuolueista myös vihreät, vasemmistoliitto ja rkp. Epäluottamuslause-esityksen taustalla ovat Soinin toistuvat abortinvastaiset kannanotot ja osallistuminen abortinvastaiseen tapahtumaan virkamatkan aikana Kanadassa.
”Esitän, että eduskunta hyväksyy seuraavan kannanoton: Ulkoministeri Soinin toiminta ulkomailla kiistää naisten oikeudet ja Suomen ulkopoliittisen linjan. Siksi esitän, että eduskunta toteaa, että ministeri Soini ei nauti eduskunnan luottamusta”, Maarit Feldt-Ranta luki esitystä eduskunnassa tällä viikolla.
Näin eduskunta äänesti Timo Soinista – katso puoluejakauma tästä
Eduskunta äänesti tänään ulkoministeri Timo Soinin (sin) luottamuksesta. Soini sai eduskunnan luottamuksen.
Äänet jakautuivat näin:
Keskusta: Jaa 47, poissa 1
Kokoomus: Jaa 32, poissa 5
Sdp: Ei 31, poissa 4
Siniset: Jaa 16, poissa 2
PS: Tyhjiä 17
Vihreät: Ei 11, poissa 4
Vasemmistoliitto: Ei 12
Rkp: Ei 6, poissa 4
Kd: Jaa 5
Liike nyt: Poissa 1
Kansalaispuolue: Tyhjiä 1
Oppositiopuolueet sdp, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp esittivät epäluottamusta Soinille hänen toistuvien aborttivastaisten kannanottojensa takia. Soinin kannanotot ovat olleet Suomen linjan vastaisia. Oikeuskansleri on antanut Soinille nuhteet hänen toiminnastaan, mutta todennut, ettei Soini toiminut lainvastaisesti.
Kaikki perussuomalaiset äänestivät tyhjää. Kokoomuksessa kukaan ei äänestänyt tyhjää, mutta viisi oli poissa.
Sanna Marin ja Emma Kari hiiltyivät: ”Painoin ei” Soinille – eduskunta väittää toisin
Sdp:n kansanedustaja Sanna Marin kertoo Uudelle Suomelle äänestäneensä ”ei” tänään eduskunassa Soini-äänestyksessä. Eduskunta äänesti ulkoministeri Timo Soinin (sin) luottamuksesta.
Eduskunnan sivuilla väitetään Marinin olleen poissa, mikä tarkoittaisi, ettei hän ole painanut mitään nappia.
Marin sanoo Uudelle Suomelle olevansa varma, että painoi ”ei”-nappia.
”Olen tuohtunut”, Marin sanoo ja kertoo juuri kuulleensa, että hänen äänensä on rekisteröitynyt väärin.
Marin sanoo selvittävänsä eduskunnasta, miksi äänestysjärjestelmä ei ole toiminut oikein.
Myös vihreiden Emma Kari kertoo samansta ongelmasta.
”Nyt suututtaa. Olin paikalla äänestyksessä. Äänestin EI. Jostain syystä tätä ei kirjattu ylös. Asia nyt selvitetty. Äänestyspaneelini tarkistetaan ja asia korjataan pöytäkirjaan”, Emma Kari tviittaa.
Oppositiopuolueissa sdp:ssä, vihreissä ja rkp:ssä on yllättävän paljon poissa-ääniä. Nuo kolme puoluetta olivat vasemmistoliiton ohella epäluottamuslause-esityksen takana.
Tässä kootusti sdp:n, vihreiden ja rkp:n poissa-äänet:
Vihreät:
Touko Aalto (sairauslomalla)
Emma Kari
Olli-Poika Parviainen
Jani Toivola
Sdp:
Eeva-Johanna Eloranta
Sanna Marin
Jutta Urpilainen (matkalla)
Harry Wallin
Rkp:
Anders Adlercreutz (matkalla)
Mats Löfström
Mats Nylund
Stefan Wallin
Soini sai tänään eduskunnan luottamuksen, sillä 100 kansanedustajaa äänesti hänen luottamuksensa puolesta. Syynä epäluottamusäänestykseen olivat Soinin Suomen linjan vastaiset aborttikommentit.
Uutuuskirja: Kiira Korvella oli salasuhde venäläismiljardööriin – huijasi ovelasti luistelijan luokseen, antoi lahjaksi 300 000 euron luksusauton
Salasuhde? Eufemismi, jos jotain.
Oikeussalista tuli sukupuolten välinen Me too -taistelutanner - naiset arvostelivat ja miehet tukivat Tomi Metsäketoa: "Hän on lainsuojaton"
Me too -kirjoittelua puolustavista asianajajista liki kaikki ovat naisia. Miessyyttäjä ja Tomi Metsäketoa avustava Kari Karjalainen kävivät kiivaasti puolustusta vastaan.
Helsingin käräjäoikeus käsitteli perjantaina laulaja Tomi Metsäketoon kohdistuneita internet-solvauksia.
Oikeussalissa syntyi sukupuolten välinen kuilu.
Syyttäjän mukaan Metsäketo on joutunut lainsuojattoman asemaan.
Naisten kokemasta ahdistelusta käyty nettikeskustelu ja Tomi Metsäkedon kokemat epäillyt törkeät kunnianloukkaukset nostattivat tunteet pintaan Helsingin käräjäoikeudessa.
Sattuman kaupalla myös oikeuden keskustelijoiden sukupuolijakauma tekee juopaa miesten ja naisten välille. Kolmella naisvastaajalla neljästä on naispuoliset avustajat: Maija Häyrinen, Elina Hohenthal ja Hanna-Maria Seppä.
Tomi Metsäketoa avustaa oikeudessa Kari Karjalainen. Syyttäjänä toimii Juha-Mikko Hämäläinen.
Miehet ajoivat syytettä ja Metsäkedon asiaa kovin sanankääntein. Erityisesti Metsäkedon käytöksen puntarointi herätti kritiikkiä.
- Tämä on varattu loppulausuntoihin, mutta sanon edesauttaakseni todistelua: Puolustuksen lähtökohta on, että "kun kaikki tietävät, että Metsäketo on tuollainen, niin kaikilla on oikeus kirjoittaa tällaista". Metsäketo on lainsuojaton, Hämäläinen sanoi.
Todistaja halusi väliseinän
Asianajaja Maija Häyrinen puolestaan piti vastaajan henkilötodistajasta huolta. Hän pyysi käräjätuomarilta, että yksi henkilötodistajista saisi todistaa sermin takaa. Syynä oli haluttomuus kohdata Metsäkedon katsetta.
- Hän on kohdannut epäasiallista kohtelua, Häyrinen sanoi.
Metsäketo ja asianajaja Karjalainen toistivat kummatkin omat kantansa, ja keskustelu jatkui vielä liki salin ovensuussa.
- Miten voi olla, kun hän ei ole edes tavannut Metsäketoa, Karjalainen kysyi.
Kokoomus voi menettää Soini-sirkuksessa ne liberaalit, jotka se voitti näyttäessään ovea Halla-ahon perussuomalaisille
TIMO SOINI sai eduskunnan luottamuksen. Kokoomuksen Jaana Pelkonen ja Saara-Sofia Sirén jättivät äänestämättä ja perussuomalaiset äänestivät tyhjää.
Koko episodi sai alkunsa Jussi Halla-ahon valinnasta perussuomalaisten puheenjohtajaksi, jolloin keskusta ja kokoomus sanoivat hallitusyhteistyön irti.
Jussi Niinistön erityisavustajan Petteri Leinon mukaan yhteistyöstä Halla-ahon kanssa kieltäydyttiin rasististen lausuntojen ja luottamuspulan vuoksi. Juha Sipilällä ja Petteri Orpolla ei ollut selvyyttä, olisiko Halla-aho sitoutunut hallitusyhteistyöhön, keihin hän olisi persujen silloiset ministerit vaihtanut ja olisiko hän itse osallistunut hallitukseen.
Leino kirjoittaa: “Hän olisi voinut ilmoittaa Brysselistä, että käykö vai ei hallituksen kulloinkin tekemä ratkaisu Perussuomalaisille. Näin hallituskumppanit olisivat olleet hänen panttivankeja, tietämättä ennalta millaisia ratkaisuja milloinkin Brysselistä olisi tulossa.”
Sinisten synnyllä luotiin Sipilän ”kakkoshallitus”, joka ei ole Halla-ahon vaan Soinin panttivankina. Soini on toistuvasti trollannut hallituksen tasa-arvo- ja ihmisoikeuslinjoja tietäen, että sote-uudistus ja hallituksen muut projektit on sinisten mukanaolosta kiinni.
Siniset uhkasivat kaataa hallituksen, jos Soini ei olisi saanut hallituspuolueiden täyttä tukea. Erkka Railo tiivisti: “Kokoomus ja keskusta puolustaa hallituksen kaatumisen uhalla ulkoministerin oikeutta toimia hallituksen politiikan vastaisesti.”
Vaikka Soini sai luottamuksen, epäluottamuslause on ajanut hallituksen liberaalit ja konservatiivit toisiaan vastaan. Sinisten uhka kaataa hallitus johti liberaaleiden painostukseen.
Lisäksi mediassa on keskitytty paljon naiskansanedustajiin, mitä olen myös omilla lausunnoillani tullut edistäneeksi. Median keskittyminen naiskansanedustajiin on mahdollistanut liberaaleille mieskansanedustajille viheltelyn pimeässä.
Naisten oikeuksien sivuuttaminen voikin lisätä pahaa silmää paitsi kansanedustajien, mutta myös hallituspuolueiden kannattajien välillä.
Tilanne on vaikein kokoomukselle, joka kilpailee erityisesti suurissa kaupungeissa liberaalien äänistä vihreiden kanssa. Oven näyttäminen Halla-ahon perussuomalaisille saattoi estää liberaalien valumisen vihreisiin, mutta Soini-selkkauksen seurauksena kokoomus voi menettää liberaalien äänestäjien tuet.
Soinin panttivankidraama voi maksaa kokoomukselle pääministerisalkun.
Soini tyytyväinen äänestystulokseen – ”Pesen pyykkini ja pakkaan laukkuni ja lähden huomenna New Yorkiin Suomen ulkoministerinä”
– Ei jätä mitään epäselvyyttä siitä, onko ulkoministerillä täysi luottamus.
Ulkoministeri Timo Soini sai selvän luottamuksen eduskunnan täysistunnossa.
– Tällaisella hetkellä saa antaa lukujen puhua. Luottamus on tullut selvin numeroin, kommentoi luottamuksen saanut ulkoministeri Timo Soini äänestystä.
– Selkeä äänestystulos ja suuri luottamus.
Luottamus tuli luvuin 100–60.
Hän kertoo, ettei hallitustyöskentely tule kärsimään siitä, että kokoomuksen riveistä tuli kaksi tyhjää ääntä.
– Se on kokoomuksen asia.
– Ei mun suhteen mitään säröjä jää. Hallituspuolueet on tukenut minua ja moni oppositiostakin.
Soini kommentoi kahdenkeskistä keskustelua pääministeri Juha Sipilän kanssa aborttikannastaan.
– Elämää jatkuu. Pesen pyykkini ja pakkaan laukkuni ja lähden huomenna New Yorkiin Suomen ulkoministerinä. Toinen vaihtoehto olisi ollut pakata Volvo ja lähteä Sastamalaan kesämökille.
Hän kertoo tehneensä henkilökohtaisen kantansa selväksi ja antaa ymmärtää, ettei jatkossa ole tiedossa aborttiaiheisia blogitekstejä.
– Eiköhän mun aborttikanta ole tullut tässä maassa 30 vuoden aikana hyvin selväksi.
– Olen katolinen kristitty. Mä uskon sen mitä kirkko opettaa.
Sanna Marin arvostelee ”naisvihamielisen hallituksen” maan rakoon: ”Surkea päivä tasa-arvolle, demokratialle ja naisten oikeuksille”
SDP:n kansanedustaja Sanna Marin kommentoi eduskunnan perjantaista äänestystä ulkoministeri Timo Soinin luottamuksesta Facebook-sivuillaan. Marinin mukaan kuluvan hallituskauden suurimpia kärsijöitä ovat olleet naiset.
”Päivähoito-oikeutta on rajoitettu, ryhmäkokoja kasvatettu ja naisvaltaisten alojen lomarahat leikattu. Sosiaalietuuksien, eläkkeiden ja lapsilisien indeksien jäädytykset sekä koulutukseen ja palveluihin kohdistuvat leikkaukset osuvat nekin useimmiten naisten maksettavaksi. Nyt Juhan, Petterin ja Sampon johtaman hallituksen kauppatavaraksi ovat joutuneet myös omien ryhmiensä kansanedustajien arvot ja periaatteet.”
Marinin mukaan on irvokasta kuinka nuoret (nais)kansanedustajat painostettiin äänestämään Soinin luottamuksen puolesta tilanteessa, jossa Soini on toistuvasti asettanut kyseenalaiseksi Suomen ulkopolitiikan linjan naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisessä.
”Soinin toiminnan kärsijöinä ovat naiset ja hallituspuolueiden painostuksen kohteena ovat olleet erityisesti naiset. Ja vain sen vuoksi, että Timo, Juha, Petteri ja Sampo saavat pitää valta-asemansa. Tälle hallitukselle naisten ihmisoikeudet ovat toissijaisia, naisten hyvinvointi ja toimeentulo toissijaista ja tasa-arvo alisteista muille intresseille. Tämä on naisvihamielinen hallitus, joka on uhkaillut ja kiristänyt omat (nais)poliitikkonsa hiljaiseksi. Surkea päivä tasa-arvolle, demokratialle ja naisten oikeuksille. Ensi keväänä Suomen suunta on muutettava.”
Marin kertoo Twitter-tilillään äänestäneensä Soinin luottamusta vastaan, mutta tästä huolimatta hänen äänensä ei ole rekisteröitynyt sähköisellä äänestyskoneella vastaanotetuksi. Marin sanoo selvittävänsä asiaa. Myös vihreiden Emma Karin Ei-äänelle kävi samoin.
Kaikki naiset eivät kohta kelpaa naisiksi yleisurheilun huipulla, ja tulkinta kohdistuu vahvasti yhteen juoksijaan – ”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”
Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF aikoo sulkea pois 1. marraskuuta alkaen naisjuoksijat, joilla on sukupuoleensa nähden liikaa testosteronihormonia.
YLEISURHEILUN muurit uhkaavat murtua marraskuun alussa. Sen jälkeen miehet saavat yhä olla miehiä, mutta kaikki naiset eivät saa olla naisia.
”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan yliopistonlehtori ja psykologi Marja Kokkonen sanoo.
Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF aikoo ottaa käyttöön 1. marraskuuta säännön, joka voi rajata kymmeniä naisia pois yleisurheilun huipulta: 400 metriltä, 400 metrin aidoista, 800 ja 1 500 metriltä ja mailin juoksumatkoilta (1 609 metriä).
RAJAUKSEN pohjana on IAAF:n tutkimus, jonka mukaan joillain naisjuoksijoilla on liian korkeat testosteroniarvot. IAAF:n tulkinnan mukaan he ovat puoliksi miehiä, puoliksi naisia, jos karkea yleistys sallitaan.
Käytännössä IAAF:n tulkinta kohdistuu paljolti yhteen juoksijaan, eteläafrikkalaiseen Caster Semenyaan, jonka testosteroniarvot ovat tavanomaista korkeammat.
Semenya on esimerkki hyperandrogeenisestä urheilijasta, jolla on monesta syystä synnynnäisesti poikkeuksellisen korkea testosteronihormonin taso.
Se voi yleisesti johtua kolmesta syystä. Munasarjassa tai lisämunuaisissa voi olla sairaus tai ihmisen sikiöaikainen sukupuolen kehitys on ollut monimuotoinen.
Naisella voi olla sisäisiä sukuelimiä, kuten vatsaonteloon jääneet testosteronia tuottavat piilokivekset.
”Naisella voi olla diagnosoitu erilaisia sukupuolen tunnusmerkistöjä, jotka saattavat olla keskenään ristiriidassa”, sanoo Kokkonen, joka on alan johtavia suomalaistutkijoita. Kokkonen on myös Suomen yleisurheilumaajoukkueen psykologi.
NAISTEN sukupuolisuutta urheilussa on seurattu 1960-luvulta alkaen.
Vuonna 1968 puhuttiin venäläisistä Irina ja Tamara Pressistä, kun Méxicon kesäolympialaisissa otettiin käyttöön sukupuolitestit.
Tamara ja Irina voittivat ensimmäisinä siskoksina samoissa kisoissa olympiakultaa vuonna 1960 ja lisää neljä vuotta myöhemmin. Tamara heitti kiekkoa ja työnsi kuulaa, Irinan lajit olivat viisiottelu ja aitajuoksu.
Molempien arveltiin olleen jos ei nyt miehiä niin ainakin sekä että, mutta todisteita ei ollut.
Myöhemmistä olympialaisista muun muassa hiihtäjä Marja-Liisa Kirvesniemi on puhunut, kuinka alentavaa oli, kun naisten sukupuoli piti todistaa laskemalla housunsa testaajien edessä.
Ymmärrettävästi naiset alkoivat vastustaa näitä testejä.
”Samalla on alettu vastustaa naisille määrättyjä testosteronihormonirajoja. Aiemmin naisia on suljettu kisojen ulkopuolelle tai heiltä on viety mitaleja, he ovat yrittäneet itsemurhaa ja sponsorit ovat hävinneet”, Kokkonen sanoo.
Kirvesniemen tai Pressin sisarusten aikaan ei ollut väylää, jonne asiasta olisi voinut valittaa.
Nyt 800 ja 1 500 metrin juoksija Caster Semenya voi valittaa urheilun kansainväliseen välitystuomioistuimeen CASiin, kuten hän on tehnyt.
Niin on ollut mahdollista 1980-luvun puolivälistä alkaen.
Kokkonen on varma, että IAAF häviää jutun CAS:ssa ”tennisnumeroin 6–0”.
”IAAF ei voi onnistua, se kuulostaa mahdottomalta. On vaikea ajatella millään mielikuvituksella, että IAAF voittaa jutun. Sääntö voi olla marraskuussa voimassa viikon. Siinä ajassa ei harjoittelulle ehdi tapahtua mitään peruuttamatonta, mutta ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta se loukkaa ja naisjuoksijoilta viedään ammatin tekemisen välineet.”
Ministeriö maksaa 50 000 euroa Kaarina Hazardin kännykkävideoista – ”Ei missään nimessä maksettu ylihintaa”
Ministeriö tilasi Kaarina Hazardin tähdittämiä ”kotikutoisia” kännykkävideoita 5000 euron kappalehinnalla. Heinäkuun lopussa julkaistua videota oli katseltu reilut 500 kertaa.
Liikenne- ja viestintäministeriö maksaa 50 000 euroa kännykkäkameralla ja selfietikulla kuvatuista videoista, joissa esiintyvät kirjoittaja ja näyttelijä Kaarina Hazard ja ohjaaja Mikko Roiha.
Ministeriö saa rahalla kymmenen 10–15 minuutin videota, jotka se julkaisee Youtubessa. Videoilla tekijät esittelevät suomalaisia liikenteen infrakohteita, kuten Saimaan kanavaa, Porin satamaa ja Nelostietä.
Ministeriöstä kerrotaan, että idea hankkeelle tuli Hazardilta ja Roihalta ja että ministeriö hyväksyi heidän hintatarjouksensa.
Kotikutoisilta vaikuttavilla ja välillä tajunnanvirralta kuulostavilla Hazardin ja Roihan videoilla hämmästellään infrakohteita ja kerrotaan niistä perustietoja.
Heinäkuun lopussa julkaistu Kävely ja pyöräily -video oli saanut perjantaiaamuun mennessä 539 näyttökertaa. Videolla Hazard ja Roiha kulkevat kevyen liikenteen väylällä, jolla Hazard pohtii kävelyn merkitystä.
– Siinä on ruumiit läsnä. Ruumiissaamme jaamme tämän yhteisen paikan ja hetken. Se on todella konkreettista. Se on sitoutumista siihen, mitä juuri nyt tapahtuu, Hazard kertoo.
Myöhemmin videolla kuvataan, kun Hazard ja Roiha polkevat polkupyörällä Joensuun pyöräkadulla.
Viime viikolla julkaistulle Porin satama -videolle näyttökertoja oli tullut 142.
Videolla tekijät ihmettelevät satama-aluetta ja muun muassa siellä olevaa nosturia ja makasiinirakennusta.
Sataman näkymät herättävät innostusta.
– On hienoa, että satamassa on tämmöisiä kohteita kuin jättömaan näköinen kiviryökkiö, koska satama on toimintaa. Se on pelkkää tekemistä ja toimintaa varten. Ei ole tärkeää, miltä se näyttää, Hazard selostaa.
Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäjohtajan Susanna Niinivaaran mukaan sopimus on tehty tuotantoyhtiön kanssa, joka hoitaa palkkion maksun Hazardille ja Roihalle.
Eikö ole aika kova hinta, jos yhdelle noin 10 minuutin kännykkävideolle tulee hintaa 5000 euroa?
– Työmäärään nähden ei. Kyseessä on kokonaishinta, joka sisältää ideoinnin, taustatapaamiset, käsikirjoituksen, paikan päälle menemisen, esiintymisen, kuvaamisen, editoinnin ja matka- ja majoituskustannukset.
Niinivaaran mukaan videoista välittyy, että niiden eteen on tehty enemmän työtä kuin vain se, että on menty paikalle ja kuvattu.
– Kyllähän niissä näkee, että on käytetty aikaa. Ja lopulta laajasta materiaalista editoidaan valmis versio.
Miten se näkyy videoissa?
– Jo esimerkiksi siitä, että yhdessä noin kymmenen minuutin videossa on ottoja useammista paikoista, esimerkiksi eri kaupungeista.
Eli siis mielestänne ei ole maksettu yhtään ylihintaa?
– Ei missään nimessä.
Onko videoiden kotikutoisuus tyylikeino?
– Joo, on. On yhdessä sovittu, että kuvataan kännykkäkameralla. Lähestymistapa on tubettajatyyppinen.
Videoita on julkaistu nyt neljä liikenne- ja viestintäministeriön Youtube-tilillä. Koko Rakkaudesta infraan -sarjan määrä olla valmis ensi toukokuussa.
Videosarjan toinen tekijä Kaarina Hazard kertoo, että videosarja tehdään ”kansalaistyönä”.
– Meidän palkkiomme on vaatimaton kuvassa esiintymisen taksa. Ideoinnin, suunnittelun ja tiedonhankinnan teemme rakkaudesta infraan, Hazard kertoi.
Hazardin mukaan esteettisessä tyylilajissa pyrittiin kansalaiskokemukseen.
– Se on onnistunut hyvin. Siinä jallitettiin kansalaiskatsetta.
Kaarina Hazardin ja Mikko Roihan 50 000 euron videopalkkio äimistyttää lukijoita: ”Miten meni tuotoksen kilpailutus?”
Lukijat toivovat, että viestintäministeriö kilpailuttaisi hankintansa.
Liikenne- ja viestintäministeriö tilasi Kaarina Hazardin tähdittämiä ”kotikutoisia” kännykkävideoita 5 000 euron kappalehinnalla. Heinäkuun lopussa julkaistua videota oli katseltu reilut 500 kertaa.
Liikenne- ja viestintäministeriö maksaa 50 000 euroa kännykkäkameralla ja selfietikulla kuvatuista videoista, joissa esiintyvät kirjoittaja ja näyttelijä Kaarina Hazard ja ohjaaja Mikko Roiha.
Ministeriö saa rahalla kymmenen 10–15 minuutin mittaista videota, jotka se julkaisee YouTubessa. Videoilla tekijät esittelevät suomalaisia liikenteen infrakohteita, kuten Saimaan kanavaa, Porin satamaa ja Nelostietä.
Ministeriöstä kerrottiin aiemmin, että idea hankkeelle tuli Hazardilta ja Roihalta ja että ministeriö hyväksyi heidän hintatarjouksensa.
Kotikutoisilta vaikuttavilla ja välillä tajunnanvirralta kuulostavilla Hazardin ja Roihan videoilla hämmästellään infrakohteita ja kerrotaan niistä perustietoja.
SUURI palkkio on kirvoittanut keskustelua IS:n lukijoiden keskuudessa. Moni kyselee, unohtuiko ministeriöitä hankinnan kilpailuttaminen.
– Miten meni ”tuotoksen” kilpailutus? Oliko mahdollisuus annettu tai ilmoitettu julkisesti jossakin, lukija kysyy.
Yksi kommentoija naureskelee sille, kuinka pieni joukko ihmisiä on katsonut videon.
– (...) 500 katsojaa ja 5 000 euron maksu, 10 euroa/käyttökerta.
Kaikkia hinta ei hätkähdytä. Eräs lukija esittäytyy media-alan työntekijäksi ja kertoo, ettei palkkiosumma näytä enää niin suurelta, kun muistaa, että rahaa kuluu esimerkiksi ohjelmistolisensseihin, editointiin ja käsikirjoitusten laatimiseen.
– Olipa alehinta videoiden tekemisestä. Kun me teemme vastaavia, niin hinta on jopa kaksinkertainen tuohon verrattuna (...), hän kirjoittaa.
– Sen lisäksi jos videoiden tarkoitus on säästää ihmishenkiä niin tuo kustannus on pisara meressä. Kiitos puheenvuorosta, sama kirjoittaja jatkaa.
MUUAN kirjoittaja pitää videoita ihan hyvinä:
– Ihan on mukavat videot. Ei tarvitsisi kaikesta yrittää kaivaa jotakin negatiivista!
Eikä kirjoittaja ole aatoksineen yksin:
– Ihanaa, minä rakastuin ja halusin uudelleen ulos pyöräilemään ja kävelemään.
– Ilmaiseksiko näitä pitäisi saada? Hyvin tehtyjä, mietittyjä juttuja, sitä paitsi pikkurahalla.
Ministeriö saa osakseen kritiikkiä:
– Miksi tuota rahaa ei annettu jollekin oikealle YouTube staralle, olisi varmasti tehnyt laadukkaampaa sisältöä ja katselukertojen määrä pyörisi nyt sadoissa tuhansissa... Ei ole tyhmä joka pyytää, maksaja voisi herätä 2000-luvulle!
– Eiköhän tässä ole jallitettu ministeriötä, eikä kansalaiskatsetta, pohtii yksi lukija.
– Tässä tapauksessa ministeriö on aivan kuutamolla.
– (...)Arvon liikenne- ja viestintäministeriö, jotain tolkkua nyt tuohon rahanjakoon.
Tuomas eli vuosikymmeniä väkivaltaisessa liitossa, jossa vaimo alisti ja nöyryytti – ”Ajattelin pitkään, että tämä kuuluu normaaliin suhteeseen”
Moni mies on lähisuhdeväkivallan uhri, mutta kokemukset hiljennetään vähättelyllä. Tuomasta käskettiin lopettamaan ”ruikuttaminen”.
– Oikeuslaitos on aina ollut vaimoni puolella, kun oikeudessa on ruodittu yhteisten lasten huoltajuutta tai suhteessa tapahtunutta väkivaltaa. Viranomaisiin ei ole ollut luottamista, jos sana on sanaa vastaan.
Näin kertoo eräs nimettömänä pysyttelevä mies Miessakit-järjestön tiloissa Helsingin keskustassa. Hän on lähisuhdeväkivallan uhri, joka kertoo kohdanneensa viranomaisten vähättelyä miesten kokemaa väkivaltaa kohtaan.
Miessakit on miesten hyvinvointia tukeva järjestö. Sen Väkivaltaa kokeneet miehet -hanke tarjoaa apua miehille, jotka ovat kokeneet henkistä tai fyysistä väkivaltaa kotona tai kadulla. Tähän mennessä hanke on auttanut Suomessa jopa 200 miestä, joille väkivallan vähättely on arkipäivää.
Nais- ja miesuhritutkimusten mukaan naiset ja miehet kokevat lähes yhtä usein väkivaltaa parisuhteessaan. Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan naisista 17 ja miehistä 16 prosenttia on kokenut fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkailua jossain vaiheessa nykyistä parisuhdettaan.
Myös helsinkiläinen Tuomas, 58, turvautui kokemustensa vuoksi Miessakit-järjestöön. Hän kertoo Me Naisille eläneensä parikymmentä vuotta avioliitossa, jossa hän koki jatkuvaa henkistä väkivaltaa. Tuomas ei esiinny jutussa omalla nimellään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.
Ongelmat nousivat hiljalleen esiin: jatkuva syyllistäminen ja demonisointi oli osa arkea. Kumppani löysi sanomisen aihetta kaikesta, mitä Tuomas teki. Pienistä asioista tuli isoja reaktioita ja rajuja riitoja.
– Puhuin aina väärällä äänensävyllä. Ja kun yritin puhua näistä ongelmista vaimolle, se oli ruikuttamista tai minäkeskeistä, Tuomas kertoo.
Miessakien mukaan väkivalta voi ilmetä joko suoraan fyysisesti kehoon kohdistuvana tai sanallisesti tapahtuvana mitätöintinä tai alistamista.
Tuomas ajatteli pitkään, että kaikki tämä kuuluu normaaliin käyttäytymiseen ja parisuhteeseen. Hänellä kesti kauan ymmärtää, ettei suhde ei ole sellainen kuin pitäisi.
Kerran vaimo kävi myös käsiksi. Anteeksipyyntöä Tuomas ei koskaan saanut, vaan lisää alistamista ja vähättelyä.
– Jos tilanne olisi ollut päinvastoin, se olisi ollut täysi katastrofi. Suhdeväkivalta on molemminpuolista, se vain esiintyy eri tavoin, hän sanoo.
Naisten ja miesten kokemassa lähisuhdeväkivallassa on eroja. Miessakit-järjestön koordinaattori Jussi Pekkola kertoo, että naisten kokema väkivalta johtaa selvästi useammin naisen kuolemaan. Miehille on yleisempää tulla lyödyksi kotona.
SKARPPAA”
Kulttuuriimme on syöpynyt ajatus, että väkivalta kohdistuu ainoastaan naisiin. Esimerkiksi Googlen kuvahaussa hakusana domestic violence (perheväkivalta) tuottaa tulokseksi lähes yksinomaan kuvia pahoinpidellyistä naisista.
Tämän vuoksi miesten kokemaan väkivaltaan liittyy suurta häpeää. Apua ei uskalleta saada tai pyytää, koska kulttuurissamme miestä ei ole totuttu mieltämään uhrina.
Tuomas sai eron jälkeen apua terapiasta ja Miessakeilta. Hän kokee, että miesten ei ole helppo tuoda tämänkaltaisia asioita esiin. Hän on aiemmin itse tukeutunut vääriin ihmisiin – sellaisiin, jotka ojentavat ja käskevät skarpata. Jotkut miehet eivät edes jaksa kuunnella tämmöisiä ongelmia.
– Pitää olla tarkka, kenelle avautuu. Siinä on mennyt myös arvokkaita ihmissuhteita rikki, kun ystävä on reagoinut vähättelemällä.
Tuomaksella kesti pitkään päästä eroon suhteesta ja sen mukanaan tuomista ongelmista. Hänellä on vahva viesti miehille, jotka kärvistelevät väkivaltaisissa suhteissa.
– Väkivaltaiset suhteet eivät korjaannu mihinkään, joten ainoa vaihtoehto on lähteä pois.
En haluaisi olla myrkyllinen mies, ja siksi tutkin itseni naistenlehden testissä
Toksinen maskuliinisuus tullee korvaamaan narsismin debattiastalona ja somemiekkana, kirjoittaa kolumnissaan Jari Tervo.
JOKUNEN vuosi sitten narsisteja oli paljon. Monet suomalaisnaiset olivat haksahtaneet huonoon mieheen. Kun naiset ruotivat jälkikäteen entistä kumppaniaan, he tajusivat, että tämä oli ollut narsisti. Se kuulosti tieteellisemmältä kuin itserakas paskiainen, jota naiset kuitenkin tarkoittivat.
Narsisti-sana versoaa antiikin tarun Narkissoksesta. Hän rakastui lähteen pinnasta heijastuvaan kuvaansa. Vain suomalaiset miehet pystyvät lakkaamatta tuijottamaan peilikuvaansa mutta pysymään silti ruokkoamattomina.
Narsismin tullee korvaamaan debattiastalona ja somemiekkana toksinen maskuliinisuus. Se tarkoittaa myrkyllistä miehisyyttä.
Termin keksi australialainen sosiologi Raewyn Connell. Sanapari kuvaili tapoja, joilla miehet turvaavat ylivaltaansa länsimaissa. Muut tutkijat laajensivat termin tarkoittamaan myös miehen ahdasta roolia. Toksinen maskuliinisuus kuvaa siis alun perin sekä naisten että miesten sortamisen järjestelmiä.
Tutkijat eivät vastaa siitä, että heidän käsistään lähtenyttä termiä käytetään kaikista miehistä, joitten kanssa satutaan olemaan eri mieltä. En tahtoisi millään olla toksinen maskuliini. Sehän tarkoittaa pahaa.
SIKSIPÄ tutkin itseni Me Naiset -lehden testissä. Se tarjosi kysymyksiin erilaisia vastausvaihtoehtoja. Heti kyllä tajusin, miten pitää vastata käydäkseen myrkyttömästä. Miten näytän tunteeni, kun olen pettynyt ja vihoissani? Lähden tietenkin lenkille ja annan itkun tulla. Kun tuttava jää vanhempainvapaalle, arvostan, että Jarkko panostaa perheeseen yhtä lailla kuin vaimo.
Jos seuralaistani tönäistään tahallaan festareilla, en karju enkä tarraa kauluksesta, vaan hakeudun tönijän juttusille ja kysyn, miksi ihmeessä hän käyttäytyy näin. Entäpä jos seksiä ei ole saanut pitkään aikaan? Silloin ei lähdetä perjantaina etsimään kaatoa. Myönnetään vain nöyrästi, että mieli on tehnyt, mutta kohdalle ei ole sattunut sopivaa.
Oikeilla vastauksilla saan Me Naisilta synninpäästön: ”Miehuutesi on tervehdyttävää. Kuljet omia polkujasi ja toteutat itseäsi haluamallasi tavalla. Et koe tarvetta olla osana äijäilyä ja annat muiden olla rauhassa omana itsenään.”
Testikysymyksiin voi vastata myös väärin. Tulokset järisyttävät: ”Miehuutesi on ympäristölle myrkyllistä. Olet mies, jonka varpaille muut eivät astu – tai muuten päästät uhosi valloilleen. Tunteistasi et puhu ääneen edes unissaan, ne eivät muille kuulu. Olet elementissäsi, kun saat tihkua testosteronia ja johtaa tilanteita.”
MINUA viehättää termien kirjaimellinen merkitys. En tarkoita niitä merkityksiä, joita tutkijat ovat käsitteilleen antaneet.
Pohjois-Korean korkeimman johtajan Kim Jong-unin velipuoli murhattiin helmikuussa 2017 Kuala Lumpurin lentokentällä. Murhasta on epäilty Pohjois-Korean hallintoa, mikä siinä maassa tarkoittaa vain Kim Jong-unia.
Entinen KGB-eversti Aleksandr Litvinenko murhattiin Lontoossa marraskuussa 2006. Britannian mukaan murhan takana oli Venäjän hallinto, joka Venäjällä tarkoittaa presidentti Vladimir Putinia.
Sekä Kim Jong-unin velipuoli että Aleksandr Litvinenko myrkytettiin. Kim Jong-un ja Vladimir Putin ovat sanaparin tarkassa, tosin epätieteellisessä merkityksessä niitä varsinaisia toksisia maskuliineja.
Ina Mikkolan kolumni: Seksiklubeilta oppia seksuaalisen häirinnän kitkemiseen
Minua turhauttaa, että keskustelu seksuaalisesta häirinnästä jumittaa paikallaan. Meidän tulisi keskittyä ratkaisuihin, kirjoittaa Ina Mikkola.
Minua on seksuaalisesti häiritty elämäni aikana niin monesti, etten pysy edes laskuissa. Jos näin tapahtuu, se ei ole minulle mikään “shokki” tai uutinen. En anna häirinnän määrittää elämääni. Se lähinnä v...ttaa ja paljon.
Eniten häirintä tuntuu epäoikeudenmukaiselta siksi, että tiedän sen olevan laaja yhteiskunnallinen ongelma, joka ei rajoitu vain omiin kokemuksiini. Onneksi nyt keskustelemme #metoo:n myötä viimein laajemmin aiheesta.
Minua tosin turhauttaa, että keskustelu jumittaa paikallaan. Meidän tulisi keskittyä ratkaisuihin.
Syyttelemme toisiamme tai keskitymme syyttelemään yksittäisiä uhreja tai syyllisiä, kun pitäisi keskittyä siihen, miten korjata ongelma.
Me kaikki olemme kulttuurimme uhreja. Ne, jotka kokevat häirintää, ja ne, jotka häiritsevät. Myös ne, jotka eivät ole häirittyjä tai häirikköjä. Muutetaan tämä kulttuuri.
Kulttuuri ja asenteet eivät muutu pelkillä blogiteksteillä ja Twitter-keskusteluilla, vaan konkreettisilla toimenpiteillä, jotka muuttavat tapaamme olla, toimia ja suhtautua muihin ihmisiin.
Siksi haluankin kertoa pari hyvää esimerkkiä seksiklubeilta, seksifestareilta ja pornotapahtumasta. Ottakaamme oppia!
Olin kahden amerikkalaisen tunnetun pornotähden kanssa Los Angelesissa fetissiklubilla, jossa eri huoneissa pystyi kokeilemaan esimerkiksi sidontaleikkejä. Tanssilattian edustalla lavalla oli seksikkäitä tanssijoita. Kaikki tapahtumaan osallistuvat ihmiset olivat pukeutuneet asianmukaisesti esimerkiksi paljastaviin lateksiasuihin. Ketään meistä ei seksuaalisesti häiritty.
Olin aikuisviihdemessuilla samaisessa kaupungissa. Paikalla oli lukuisia pornotähtiä ja seksiväline-esittelijöitä. Tapahtumaan osallistujista suurin osa oli miehiä. Kukaan heistä ei häirinnyt minua seksuaalisesti. Enkä omin silmin todistanut häirintää ketään kohtaan kenenkään toimesta.
Osallistuin tänä vuonna Helsingissä seksifestari Wonderlustin järjestämään iltatapahtumaan sekä työpajaan. Tapahtumassa oli hauskaa ja työpajassa keskustelu oli mielenkiintoista. Kukaan ei häirinnyt minua seksuaalisesti, enkä todistanut häirintää.
Kesällä menin yksin Berliinissä sijaitsevaan ikoniseen KitKat-seksiklubiin. Paikka oli täynnä puolipukeisia tyyppejä. Tanssilattialla hiki virtasi, pakarat ja tissit vilkkuivat, osa polskutteli klubin uima-altaalla ja aamuyöstä todistin muun muassa kahden bilettäjän seksiaktia, kummankin toimesta nautiskellen. Kukaan ei häirinnyt minua seksuaalisesti. Paikka oli mielestäni tunnelmaltaan yksi miellyttävimmistä klubikokemuksista ikinä. Ei näiden niin sanottujen seksihommien takia, vaan turvallisuuden ja lämpimän tunnelman vuoksi.
Kaikissa näissä paikoissa minua kohtaan osoitettiin niin seksuaalista kuin kaveripohjaista kiinnostusta, kanssani haluttiin jutella ja tanssia, mutta jokaisessa paikassa kanssakäyminen oli ystävällistä ja kunnioittavaa. Jos kieltäydyin tanssista, treffeistä, yhteiskuvasta tai muusta, kaikki kunnioittivat pyyntöäni. Sen sijaan Suomessa ja ulkomailla esimerkiksi erilaisissa perusbaareissa minua on lääpitty jopa ilman, että minulle on edes puhuttu.
Miehet ovat idiootteja
Helsingin Sanomien otsikko muutama vuosi sitten hätkäytti: ”Miehet ovat idiootteja ja tekevät tyhmiä asioita.” Artikkelin mukaan tämä vastaa arkikokemusta, ja se on todistettu tieteellisestikin.
Ensin teki mieli väittää vastaan, mutta alan tulla samoille linjoille.
Otetaan esimerkki. Kuvitellaanpa, että Suomessa olisi ”yleisen asevelvollisuuden” sijaan ”yleinen vanhustenhoitovelvollisuus”.
"Yleinen” tarkoittaisi, että täysi-ikäistyttyään naiset komennetaan sukupuolensa vuoksi töihin vanhainkotiin. Majoitus tapahtuu parakeissa tai teltoissa, hiukset ajetaan lyhyiksi, palkkaa ei makseta, kuri on kova ja kieltäytymisestä lävähtää vankeutta tai valvontapanta jalkaan. Miehille palvelus olisi vapaaehtoinen.
Reaktio lakiin on helppo kuvitella. Koska naiset ovat valveutuneempia kuin miehet, he ymmärtäisivät heti että tässä on päivänselvä tasa-arvorikkomus ja protesti olisi sen mukainen. Iso joukko naisia kokoontuisi eduskuntatalon portaille peltisaksien kanssa repimään jalkapantoja irti.
Vieressä naiskansanedustajat antaisivat medialle haastatteluja, joissa vaatisivat välitöntä loppua syrjivälle laille. Ja loppu siitä tulisikin. Aihe kiilaisi tasa-arvokeskustelun kärkeen, ja viimeistään boikottien myötä pahimmatkin jääräpäät havahtuisivat lain seksismiin ja siihen, ettei se ole vanhuksiakaan ajatellen järkevä.
Miesten asevelvollisuus on aivan vastaava juttu, pitää vain vaihtaa vanhainkodin tilalle kasarmit. Mutta omaa ajattelua tai mielenilmaisuja ei nähdä, kun koiraspuoliset hallintoalamaiset valuvat lammasmaisina ja aivopestyinä laumoina sisään varuskuntien porteista. Ja juuri miespoliitikot pitävät kovinta ääntä siitä, että syrjinnän pitää jatkua. (Sen sijaan vaatimuksia ei kuulla esimerkiksi siitä, että vapaudenriistosta saisi edes kohtuullisen korvauksen.)
Kärsiä kuuluu, ei maanpuolustuksen todellisten tarpeiden vaan menneen maailman miesmuottien vuoksi.
Kiitosta on turha odottaa, päinvastoin. Varusmiehet saavat lukea lehdistä pilkallisia otsikoita, miten heidän Cooper-tuloksensa ovat kehnoja ja pullamössöytynyt tykinruoka on liian laiskaa ja lihavaa. Näinä kehopositiivisuuden aikoina naiset eivät mokomaa soopaa kuuntelisi.
Äskettäin Ylen pääuutiset (14.9.) kertoi nuorista miehistä, jotka eivät tule kutsuntoihin ja nimitteli näitä usein mielenterveysongelmaisia ja syrjäytyneitä nuoria karkureiksi ja käpykaartilaisiksi. Mitä seuraisi, jos naisille olisi määrätty sukupuolen vuoksi velvoite, jonka väistäviä naisia etsintäkuulutettaisiin, jahdattaisiin poliisivoimin ja kutsuttaisiin uutisissa karkureiksi?
Nyt seurasi pelkkä hiljaisuus, mitä nyt netin keskustelupalstoille alkoi ilmaantua miesten kommentteja, joissa vaadittiin inttiä pakoilevien maastakarkoitusta tai ainakin sosiaaliturva pitäisi ottaa luopioilta pois.
Miehet vartioivat omaa vankilaansa.
Jos miehet luopuisivat vanginvartijamentaliteetista ja olisivat yhtä rohkeita ja itsenäisiä kuin naiset, pääsisimme eroon vanhanaikaisesta asevelvollisuudesta ja puolustusmalli päivitettäisiin muun Euroopan tapaan moderneja uhkakuvia vastaavaksi. Eläisimme tasa-arvoisemmassa ja turvallisemmassa yhteiskunnassa. Mutta pahoin pelkään, että tämä on toiveajattelua.
Niinpä Hesarille myöhästynyt kiitos osuvasta huomiosta: idiootteja taidamme tosiaan olla.
Sukupuoli voi nyt olla vaikka salmiakki
NYKYÄÄN ajatellaan, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi tai kolme. Niitä voi olla jopa satoja.
Sehän ei toki ole uusi ajatus. Jotkut saattavat muistaa 80-luvun tv-keskustelun, jossa yksi keskustelija totesi, että hänhän voisi sitten olla sukupuoleltaan vaikka salmiakki. Pitäisikö kaikkien se hyväksyä?
Nyt se olisi mahdollista. Esimerkiksi brittiläinen The Guardian -lehti antaa kyselyissään vastaajalle siihen mahdollisuuden.
Kun The Guardianin kyselyssä selvitetään vastaajan taustatietoja, sukupuolen osalta muotoilu on hieno. Kysytään, mihin sukupuoleen vastaaja identifioituu eli mihin hän itse samaistuu.
Vaihtoehtoja ovat mies, nainen ja kolmas kohta, johon voi kirjoittaa, mitä haluaa. Neljäs vaihtoehto on ruksata, ettei halua vastata tähän.
Olisi hauska tietää, millaisia vaihtoehtoja avovastauksiin on kirjoitettu. Ehkä sieltä löytyisi myös salmiakki.
Jos pitäisi kirjoittaa jotain avovastaukseen, mihin sitä itsensä oikein identifioisi? Pikainen kierros lähipiirissä antaa tällaisia vastauksia: Koivu. Possukka. Pioni. Vannoutunut poikatyttö. Papukaija. Aivan tavallinen ihminen. Vanhanaikainen vihreä raitiovaunu tai ehkä sittenkin aalto.
Lisäksi kohdalle osuu yksi, joka sinnikkäästi sanoo olevansa mies, identifioituvansa mieheksi eikä miksikään muuksi, ja arvelee, että heitä on aika paljon. Eikä hän suostu olemaan muuta kuin mies, vaikka kuinka olisi annettu tilaa.
Naisten työnteko vauhdittaa kasvua: ”Minultakin on kysytty, enkö olisi mieluummin kotona lasten kanssa”
Jos naisten työllistymisen esteitä poistetaan ja sukupuolten tasa-arvoa edistetään, maailman talouskasvu voi vauhdittua rajusti.
Näin voi tiivistää viestin, jota tarjoilee amerikkalaispankki Citin poliittinen päästrategi Tina Fordham.
Citin ekonomisten laskelmissa tasa-arvon edistäminen ja naisten osuuden lisääminen työelämässä synnyttäisivät globaalisti voimakkaamman kasvusysäyksen kuin esimerkiksi perinteiset elvytystoimet tai veronalennukset.
”Sukupuolten tasa-arvo on myös taloudellinen kysymys. Jos naisten asemaa vahvistetaan työelämässä, se toisi lopulta vuosittain useiden prosenttien kasvusysäyksen maailmantalouteen”, summaa Fordham.
”Jopa kuuden prosentin kasvusysäys voi olla liian varovainen arvio. Eikä tämä tarkoita kaikkien naisien työllistymistä, vaan töihin haluavien naisten työllistämistä.”
Naisia lisää työelämään
Citin ekonomistien arvioissa ovat mukana sekä kehittyneet että kehittyvät markkinat. Jopa Suomen tapaiset tasa-arvossa edistyneet maat hyötyvät taloudellisesti, jos naisten roolia työelämässä vahvistetaan.
Päästrategi Fordham kehottaa poliittisia päättäjiä keskittymään toimiin, joilla lisätään naisten osallistumisastetta työelämässä. Kun naisten osallistumisaste ja tulot nousevat, voivat myös terveydenhuollon ja koulutuksen tulokset parantua.
”Tiedän, että Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tasa-arvoasiat ovat kansainvälisesti parhaasta päästä, mutta muualla maailmassa naisten osallistumista työelämään jarrutetaan monin tavoin.”
Fordhamin mukaan tasa-arvon edistäminen ja esimerkiksi seksuaalisen häirinnän estäminen ovat suoraan yhteydessä yritysten tuloksentekokykyyn. Ne eivät siis ole pelkkä maineriski.
”Kaikkien yritysten on syytä keskittyä niihin kaupallisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin, joita tasa-arvon edistämiseen liittyy.”
Kulttuuri- ja asenne-esteitä
Citin Fordham huomauttaa, että naisten työllistymiselle on rakennettu kulttuuri- ja asenne-esteitä. Se on maailmanlaajuinen ilmiö, joka jarruttaa talouskasvua ja heikentää hyvinvointia.
Kyse on kerrannaisvaikutuksista. Kun naiset ansaitsevat rahaa ja käyttävät tulojaan eri tarkoituksiin, perheen lisäksi hyötyy koko ympäröivä yhteisö.
”Kehittyneissäkin talouksissa pitää miettiä, kuinka naiset saadaan paremmin kiinni työelämään. Yritykset palkkaavat naisia ja investoivat naisiin, mutta ne hukkaavat resursseja päästäessään naiset perhesyistä tai palkkasyrjinnän takia pois työelämästä.”
Fordham kertoo vuosien mittaan törmänneensä asenteisiin ja myytteihin, joita hän pitää hämmästyttävinä.
”Toki meidän pitäisi ottaa lisää naisia johtoon, jos he vain ovat tarpeeksi kyvykkäitä. On loukkaavaa, että moderneina aikoina saa kuulla tällaista. Minultakin on kysytty, enkö olisi mieluummin kotona lasten kanssa.”
Myytit istuvat tiukassa
Tutkimus antaa tuloksia, jotka Fordhamin mukaan murtavat tiukassa istuvia myyttejä. Vaikka esimerkiksi Italiassa naisten osuus työvoimasta on alhainen, on myös maan syntyvyysaste poikkeuksellisen alhainen.
Kotona pysyvät naiset eivät siis lisää syntyvyyttä kehittyneessä taloudessa.
”Asiaa voi ajatella myös eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta, koska naisten osallistuminen työelämään vahvistaa eläkkeidenkin rahoitusta”, Fordham sanoo.
”Siitäkin on laskelmansa, että julkisesti rahoitetun päivähoidon hyödyt ovat kustannuksia suuremmat. Se kun parantaa naisten työllistymisastetta.”
Citin raportista löytyy sellainenkin yksityiskohta, että useimmissa maailman maissa naisten työllistymistä ja vaurastumista suorastaan estetään: näitä maita on jäljellä edelleen 110.
Syyte tuhotyöstä ja taposta: Oulunsalolaisnainen sytytti paritalon tuleen, puoliso löytyi liekeistä kuolleena - Kotimaa - Ilta-Sanomat
Pojista puhutaan kummallisten yleistysten kautta - Mielipide | HS.fi
Kommentti: Vihreiden alamäki varmistaa sen, että Petteri Orpo on Suomen seuraava pääministeri
Vihreiden unelma ja uho pääministeripuolueen asemasta kaatui jo, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.
ETEENPÄIN. Timo Soini ei saanut potkuja ulkoministerin paikalta ja nykyhallituksen kestäminen ensi kevään eduskuntavaaleihin asti näyttää taas pikkuisen todennäköisemmältä.
Aina jollain menee hyvin, toisella huonosti. Vihreiden unelma ja uho pääministeripuolueen asemasta kaatui jo Touko Aallon puheenjohtajakauden epätahtisten alkuaskelten aikana. Ensin tämä oli demarien Antti Rinteen helpotus, sillä teoreettinenkin mahdollisuus, että vihreät ohittaisi Sdp:n pääoppositiopuolueena, väistyi. Rinteen kannalta on kuitenkin huono juttu, että vihreiden epäonni vain jatkuu.
Tällä vaalikaudella puhutaan punavihreästä oppositiosta, siis demareista, vihreistä ja Vasemmistoliitosta. Niistä pääministeripuolueeksi voi päästä Sdp, jos se voittaa vaaleissa suosituimman hallituspuolueen paikan ottaneen kokoomuksen. Sdp johtaa kyselyissä, mutta vain vähän.
Sdp:llä on uskollisia harmaantuvia äänestäjiä, jotka kertovat kantansa kysyttäessä. Varsinaisen vaalipäivän lähestyessä äänestyspäätöksensä tekevät vähemmän politiikasta kiinnostuneet ihmiset. Isosti ja taitavasti kampanjoiva kokoomus tavoittaa heidät yleensä hyvin.
Siksi Sdp tarvitsee vihreitä, joilla on yksi supervoima. Vihreät voi houkuttaa äänestäjiä myös kokoomukselta. Demareilla tämä rajapinta on pieni ja Vasemmistoliitolla sitä ei ole. Vihreiden arvoliberaalius vetoaa myös kokoomuksen äänestämistä harkitseviin.
HETI PUHEENJOHTAJAKSI tultuaan Touko Aalto yritti ottaa sovittelevaa strategiaa oikealle päin. On niin, että jos äänestäjä harkitsee vihreiden ja kokoomuksen välillä, vihreiden ei kannata haukkua hänelle liikaa kokoomusta vaan vaikuttaa mukavalta.
Omien syidensä vuoksi strategian toteuttaminen on jäänyt Aallolta vähiin. Vihreistä on muodostunut epävarma kuva, joka ei houkuta keskiluokkaisia arvoliberaaleja.
Jo Aallon sairausloman aikana vihreät joutuu tekemään kaikkensa, että koko luvassa ollut eduskuntavaalivoitto ei karkaa. Sen sijaan, että houkuteltaisiin ääniä oikealta, pitäisi estää niitä menemästä vasemmalle. Sipilän hallituksen vakaumukselliset vastustajat voivat äänestää varmuuden vuoksi demareita. Vasemmistoliiton Li Anderssonin karisma saa viimein vähän ilmaa puolueen siipien alle.
Aallon virallisena sijaisena, vihreiden kasvoina, toimii varapuheenjohtaja Maria Ohisalo. Vaikka 33-vuotias Ohisalo ei ole kansanedustaja, hän on jo aiemmin kerännyt hiukan julkisuutta kyvyillään.
Jos tarkoituksena olisi vain paikata vuoto Vasemmistoliittoon, olemukseltaan Agit prop -henkinen Ohisalo olisi mitä mainioin valttikortti Li Anderssonia vastaan. Ohisalo kuitenkin edustaa ihan oikeastikin puolueensa vasenta laitaa. Kokoomuslaisten ääniä hän on huono houkuttamaan vihreille.
Mitä pidempään Ohisalon sijaisuus jatkuu, sitä todennäköisemmäksi Aallon seuraajaksi hän nousee, jos tämä joutuu väistymään. Ensin tosin ilmeisesti pitää kamppailla paikasta ainakin Emma Karin kanssa.
VIHREIDEN alamäen ansioista kokoomus on todennäköisesti suurin puolue seuraavissa vaaleissa ja Petteri Orpo pääsee muodostamaan hallitusta. Antti Rinne voi niellä pettymyksensä, sillä valtiovarainministerin salkku pitäisi hänet ainakin toistaiseksi Sdp:n johdossa.
Tiedetään, että kokoomuksella ja demareilla ei yleensä ole suuria vaikeuksia hallitusohjelman tekemisessä. Sotesta päästäisiin äkkiä sopuun muutamia nimikkeitä luovasti muuttamalla. Kokoomus voisi joutua nielemään pari porvarihallituksen aikaista tavoitettaan, mutta tuskin mitään kovin merkittävää.
Jos vihreät ei päädy vaaleissa täyteen katastrofiin, viime eduskuntavaaleja huonompaan tulokseen, se kelpaa kyllä apupuolueeksi. Ei ole syytä, miksi vihreät ei tähän rooliin lähtisi.
Vasemmistoliiton kanssa on hankalampaa. Sdp haluaisi varmasti puolueen kanssaan hallitukseen vasenta laitaansa vahvistaakseen. Kokoomuksella on ihan matemaattiset syyt estää tämä.
Alokas käytti halventavaa kieltä Kankaanpäässä – naisalikersantti kuuli ja vaati 2000 euron korvausta
Alokas käytti sopimatonta kieltä Kankaanpäässä tämän vuoden tammikuussa.
Episodi tapahtui muonituskeskuksessa.
Miesalokas ruokaili palvelustoverinsa kanssa, jolloin hän sanoi ”vitun neekerit”. Samaan aikaan naisalikersantti käveli miesalokkaiden ohitse, ja hän kuuli huudon.
Nainen katsoi alokkaita kohti, jolloin he nauroivat naiselle.
Alokas myönsi oikeudessa käyttäneensä kyseisiä sanoja. Naissotilas oli sitä mieltä, että sanat olisivat nimenomaisesti kohdistuneet häneen. Naisalikersantin mukaan alokkaan sanat aiheuttivat hänelle kärsimystä. Hän vaati mieheltä 2000 euron kärsimyskorvauksia.
Oikeus tulkitsi asian niin, ettei alokas kohdistanut sanoja nimenomaisesti naiseen. Alokkaan mukaan hän käytti kyseisiä sanoja, kun hän jutteli alokastoverinsa kanssa ulkomaalaisten ajotyylistä. Mies ei kertomansa mukaan kuitenkaan tiennyt naissotilaan läsnäolosta.
ALOKKAAN kaverin mukaan nauraminen johtui siitä, että he arvelivat neekeri-sanan käytöstä koituvan ongelmia. Oikeus uskoi miehen ja tämän palvelustoverin puheita. Oikeuden mukaan miehen puheet eivät siten aiheuttaneet naiselle kärsimystä, eikä miehen tarvitse siten maksaa naiselle korvauksia.
Oikeuden mukaan mies syyllistyi rumalla kielenkäytöllään kuitenkin palvelusrikokseen, koska hän ei noudattanut Puolustusvoimien laatimaa palvelusohjesääntöä.
Siinä todetaan, että ”Henkilön tai henkilöstöryhmän tarkoituksellinen loukkaaminen tai vihamielisen ja loukkaavan ilmapiirin luominen on kiellettyä. Epäasiallinen ja halventava kielenkäyttö on kiellettyä."
Satakunnan käräjäoikeus mätkäisi 19-vuotiaalle miehelle palvelusrikoksesta 10 päiväsakkoa, joka teki hänen tuloillaan 60 euroa. Oikeus antoi asiassa tuomion reilu viikko sitten. Tuomio ei ole lainvoimainen, sillä 21-vuotias naissotilas on ilmoittanut tyytymättömyyttä tuomioon.
Ruotsin jalkapallomaajoukkueen kapteeni tuli kaapista ja puhuu seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta: ”Jalkapalloa pelaava gay-nainen herättää paljon vihaa”
Nilla Fischer on antanut äänensä seksuaalivähemmistöille ja puhuu yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta, koska asenteissa ja ilmapiirissä on vielä paljon parantamisen varaa.
RUOTSIN naisten jalkapallomaajoukkueen kapteeni Nilla Fischer pelaa jalkapalloa Wolfsburgissa Saksassa. Hän on kovan luokan ammattipelaaja mutta ihmisenä vielä paljon enemmän.
Jokin aika sitten eräs toimittaja kysyi häneltä seurustelusta, ja Fischer kertoi seurustelevansa naisen kanssa.
Vastaus oli suora ja rehellinen – juuri sellainen kuin normaaliin kysymykseen normaalisti annetaan. Fischerin vastauksen herättämät reaktiot kuitenkin vaihtelivat hyväksynnästä ja kannustuksesta silkkaan raivoon.
IHMISET, joita Fischer omassa elämänpiirissään tapasi, suhtautuivat enimmäkseen ymmärtäväisesti ja positiivisesti, mutta sosiaalisessa mediassa reaktiot olivat usein aivan muuta.
”Jalkapalloa pelaava gay-nainen herättää paljon vihaa”, Fischer toteaa The Guardianin haastattelussa.
TÖRKYKOMMENTEISTA Fischer kuitenkin vain sisuuntui lisää. Hän on antanut äänensä seksuaalivähemmistöille ja puhuu yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta, koska asenteissa ja ilmapiirissä on vielä paljon parantamisen varaa.
”Tilanne ei ole normaali”, hän sanoo.
Guardianille Fischer puhui, koska hän on yksi Euroopan jalkapalloliiton Uefan Strong is. . .-dokumentin tähdistä. Dokumentti kertoo jalkapalloilijoiden elämästä kentällä ja kentän ulkopuolella ja käsittelee sekä ammattipelaajille että ylipäätään ihmisille tärkeitä asioita: itseluottamusta, seksuaalisuutta ja henkistä hyvinvointia.
NILLA FISCHERILLE dokumentin puheenaiheet ovat läheisiä. Hänen puolisonsa Mariah-Michaela Fischer auttaa työkseen koti- ja parisuhdeväkivallan uhreja. Puolison työ on avannut myös Nilla Fischerin silmät toisenlaiseen todellisuuteen ja saanut hänet pohtimaan elämän merkityksellisyyttä ja urheilua uudella tavalla.
Hän haluan käyttää ääntään vastuullisesti ja kiinnittää huomiota itselleen tärkeisiin kysymyksiin, jotta muutkin hyötyisivät.
Rakennusmies Timo, 53, leimattiin perättömästi pedofiiliksi – KSML: "Uhattiin väkivallalla, rehtori lähetti vanhemmille varoitusviestin"
Jyväskyläläinen rakennusmies Timo Heikkilä, 53, joutui viime viikolla perättömän nettikirjoittelun kohteeksi, jossa hänet leimattiin lasten ahdistelijaksi. Asiasta kertoo Keskisuomalainen.
Haastattelun mukaan Heikkilä oli ajanut autollaan hiljaa päiväkodin pihan lähellä, koska hän etsi sopivaa paikkaa lumiesteiden asentamiseen. Pian tämän jälkeen Facebookissa alkoi levitä Heikkilän autosta varoittava viesti. Kirjoittaja oli julkaissut auton tuntomerkit ja epäili kuljettajan kyttäävän lapsia.
Facebookissa varoitusviesti levisi ryhmästä toiseen ja alkoi muuttaa muotoaan yhä vakavammaksi ja Heikkinen alkoi saada uhkauksia väkivallasta. Keskisuomalainen kertoo, että Keski-Palokan koulun rehtori lähetti asiasta oppilaiden vanhemmille varoitusviestin Wilma-järjestelmän kautta.
– Kävin ostamassa keskiviikkona työkaluja ja parkkeerasin auton kauppakeskuksen pysäköintialueelle Palokassa. Takanani ollut mies kuului tunnistavan auton netissä mainituista tuntomerkeistä ja totesi lapselleen, että onkohan tuo se pedofiili, Heikkilä kertoi Keskisuomalaiselle.
Keskisuomalaisen mukaan Heikkilä selvitti Facebook-päivityksen tehneen naisen yhteystiedot. Yhteydenoton jälkeen nainen julkaisi sivullaan tiedon, ettei hänen kuvailemaansa autoon liity mitään epämääräistä. Heikkinen teki asiasta myös rikosilmoituksen.
Islannilla käytössä järeät otteet: Jos nainen ja mies eivät saa samaa palkkaa, yritys saa rangaistuksen – voitaisiinko sama ottaa käyttöön Suomessa, Annika Saarikko?
Kun Elle-naistenlehti oli tekemässä artikkelia Islannissa vajaat viisi vuotta sitten, toimittaja kysyi Islannin sosiaaliministeriltä, mitä pitäisi tehdä, että voisi olla maailmanmestari sukupuolten tasa-arvon edistämisessä.
Tällä pikku tarinalla Islannin sosiaaliministeriön tasa-arvoyksikön vanhempi neuvonantaja Rósa Guðrún Erlingsdottir aloitti esittelyn vuoden alussa voimaan astuneesta Islannin samapalkkamallista. Sitä voi pitää eräänlaisena tasa-arvon maailmanmestaruutena.
–Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) oli kutsunut Islannin sosiaali- ja tasa-arvoministeri Ásmundur Einar Daðasonin ja ministeriön virkamiehiä vierailulle Suomeen esittelemään Islannin palkkamallia ja perhevapaamallia.
Islannissa yritykset velvoitetaan maksamaan samaa palkkaa samasta työstä. Yritysten pitää käydä palkkausjärjestelmänsä läpi, katsoa minkälaisia työtehtäviä yrityksessä on ja millä perusteella palkkaa on maksettu. Myös työsuhde-edut sisällytetään tarkasteluun.
Riippumaton taho eli kolme sertifikaatteihin erikoistunutta yritystä tarkistavat, että yritys on tehnyt kaiken niin kuin pitikin ja myöntää yritykselle sertifikaatin. Sertifikaatin osoituksena on oma merkki, jossa on yhdistetty naisen ja miehen naama yhdeksi hymynaamaksi.
Sosiaali- ja tasa-arvoministeri Daðasonin mukaan lain todelliset vaikutukset tulevat näkyviin 4-5 vuoden päästä, sillä yrityksille on annettu aikaa sertifikaatin saamiseen vuoden 2022 loppuun.
–Tähän mennessä yli 60 yritystä on saanut sertifikaatin, kertoo Erlingsdottir.
Laki rajattiin koskemaan vähintään 25 työntekijän yrityksiä. Kattavuus on 80 prosenttia kaikista Islannin työntekijöistä eli se koskee 147 000 työntekijää.
–Tietysti toivomme, että myös pienemmät yritykset noudattavat tasa-arvoa. Tutkimusten mukaan pienillä yrityksillä kulut olisivat ylittäneet hyödyt, joten pieniä yrityksiä ei haluttu rasittaa lisäsääntelyllä, Erlingsdottir kertoi.
Samapalkkaisuudesta oli kuitenkin tarpeellista tehdä pakottavaa lainsäädäntöä, koska tähän mennessä tasa-arvo ei ole toteutunut.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon mukaan Suomella on sama tavoite kuin Islannilla päästä palkkatasa-arvoon. Vielä Saarikon mukaan ei voi sanoa, millä tavoin Islannin-mallia voitaisiin soveltaa Suomessa.
–Meillä sertifikaatin käyttö tasa-arvoasioissa on uusi asia.
Saarikon mielestä on oleellista, että Islannissa poliitikot ja työnantaja- ja työntekijäpuoli ovat yhdessä päättäneet uudistuksesta.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on kiinnostunut Islannin mallista. Palola muistuttaa, että Suomessa puolet palkkauksen epätasa-arvoisuudesta selittyy ammattien vahvalla eriytymisellä naisten ja miesten ammatteihin.
Esimerkiksi hoitoalan työntekijöistä 87 prosenttia on naisia. Perhe- ja peruspalveluministerinkin mielestä Suomessa pitää pohtia keinoja, jolla ammattien eriytymistä saadaan vähennettyä.
Emeritaprofessori Kevät Nousiaisen mukaan pitäisi olla pääsy yritysten palkkadataan, jotta palkkasyrjintä voidaan todentaa.
Erlingsdottirin mukaan ne yritykset, jotka hoitavat palkkauksen mahdollisimman pian tasa-arvoiseksi, saavat siitä myös maine- ja kilpailuetua.
ISLANNIN MIESTEN ASENTEET MUUTTUNEET – HYVÄSTÄ ELÄTTÄJÄSTÄ HUOLEHTIVAKSI ISÄKSI
Miesten asenteet ovat muuttuneet sen jälkeen, kun Islanti sopi tasa-arvoisesta hoitovapaasta.
Miesten mielikuva roolistaan perheenisinä muuttuu myönteisellä tavalla, kun he osallistuvat täysipainoisemmin lastenhoitoon, totesi asiantuntija Rósa Guᵭrún Erlingsdóttir Islannin tasa-arvoyksiköstä.
– Miesten mielipide miehen roolista on muuttunut. Ennen he näkivät miehen työksi olla ”hyvä elättäjä”, nyt se on ”huolehtiva isä”.
Erlingsdóttir puhui tiistaina perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) emännöimällä vierailulla, johon osallistuivat Islannin sosiaaliasioista ja tasa-arvosta vastaava ministeri delegaatioineen sekä suomalaiset asiantuntijat.
Islanti on onnistunut pitkäjänteisellä työllä lisäämään perheenisien hoitovapaakiintiötä.
Islannissa vanhempainvapaat on järjestetty vuodesta 2000 3+3+3 -järjestelmän mukaan. 3 kuukautta on varattu äidille, 3 kuukautta isälle ja 3 kuukaudesta voidaan sopia, kumpi vanhemmista sen pitää. Sama pätee samansukupuolisiin vanhempiin. Yksinhuoltaja on oikeutettu kaikkiin yhdeksään kuukauteen.
Asenteet kotityöhön ovat muuttuneet
Vuonna 2017 Islannissa vanhempainvapaata käytettiin keskimäärin 39 viikkoa, joista isä piti 13 viikkoa.
Suomessa vanhempainvapaan pituus oli keskimäärin 48 viikkoa, isien osuus oli 9 viikkoa.
Islannissa työntekijät maksavat palkastaan 5,8 prosenttia vakuutusmaksua, josta 6,65 prosenttia ohjataan vanhempainvapaarahastoon.
Suomessa ei ole päästy yksimielisyyteen vanhempainvapaauudistuksesta, joka nähdään keskeisenä keinona kehittää sukupuolten tasa-arvoa työelämässä.
– Isyysloma on vaikuttanut työmarkkinoihin. Se on muuttanut perinteisiä näkemyksiä perheen roolijaosta ja tavasta yhdistää perhe-elämä ja kodin ulkopuolinen työ, Erlingsdóttir toteaa.
Tutkimuksen mukaan isät haluavat viettää enemmän aikaa lastensa kanssa.
Tasa-arvoon velvoittava laki
Islannissa kaikki puolueet ovat tukeneet tasa-arvon toteutumista. Tasa-arvon nähdään olevan lapsen parhaaksi, nostavan yritysten tulosta ja lisäävän kansalaisten tyytyväisyyttä.
Islanti on jo aiemmin tänä vuonna tullut maailmankuuluksi sama työ, sama palkka -lainsäädännöllä, jonka tavoitteena on naisten aseman kohentaminen. Islannin lainsäädäntö velvoittaa tasa-arvoiseen palkkaan yrityksissä, jotka työllistävät yli 25 henkilöä. Laki koskee noin 80 prosenttia Islannin työvoimasta.
– Tie tasa-arvoiseen palkkaukseen on ollut pitkä eikä lainkaan helppo, poliittinen neuvonantaja Sóley Ragnarsdóttir Islannin valtion delegaatiosta toteaa UP-uutispalvelulle.
Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen: ”#Metoo näkyvintä naisliikkeessä sitten äänioikeuden – ”Teki näkyväksi myös sen, että sanat ovat alistamisen ja vallankäytön keino”
Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen (sd.) on pyydetty puhumaan ja osallistumaan paneeliin Labour-puolueen kansainväliseen tilaisuuteen naisten osallisuudesta politiikkaan, naisten oikeuksista ja demokratiasta.
Haatainen sanoo puheessaan, että Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, jossa naiset saivat täydet poliittiset oikeudet vuonna 1906. Tähän uudistukseen vaikuttivat merkittävästi aikanaan työväenliike sekä edistykselliset naiset.
”Äänioikeustaistelu levisi ympäri maailmaa ja naisten saivat sata vuotta sitten useissa maissa äänioikeuden. Naisten äänioikeus oli taloudellinen ja poliittinen uudistus, joka antoi naisille oikeuden äänestää. Äänioikeus ei kuitenkaan kaikkialla merkinnyt vaalikelpoisuutta eli naisten mahdollisuutta asettua ehdolle vaaleissa.”
Naisten saatua täydet poliittiset oikeudet on naisten osallisuuden ja oikeuksien eteen tehty pitkäjänteisesti töitä yhdessä muiden puolueiden ja järjestöjen kanssa niin Suomessa kuin maailmalla, Haatainen korostaa.
”Tässä ajassa naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat suuria ongelmia, jotka sosiaalisessa mediassa ympäri maailman levinnyt #metoo -kampanja nosti esiin. #Metoo teki näkyväksi myös sen, että sanat ovat alistamisen ja vallankäytön keino.”
Näimme esimerkkejä vähättelyn ja vaikenemisen kulttuurista, joka on aiheuttanut tuskaa ja vaikuttanut kielteisesti kaikkeen kehitykseen läpi ihmiskunnan historian, toteaa Haatainen.
Metoo -ilmiö voidaan Haataisen mukaan nähdä mahdollisuutena, joka voi parhaimmillaan muuttaa alistavia ja vallitsevia asenteita ympäri maailmaa.
”Voidaan jopa sanoa, että se on maailmanlaajuisesti näkyvintä, mitä naisliikkeessä on tapahtunut sitten naisten saaman äänioikeuden.”
Haataisen mukaan nyt on työskenneltävä yhdessä sen eteen, että tulevaisuudessa näemme paljon naisia ympäri maailmaa osallistumassa poliittiseen, taloudelliseen ja muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon yhdenvertaisesti miesten kanssa.
”Paljon on lasikattoja rikottavina niin Suomessa kuin maailmalla.”
Li Andersson eduskunnassa: Pasifistit ovat aina olleet oikeassa
Vasemmistoliiton puheenjohtajan mielestä totaalikieltäytyjien kohtelu on yhä ongelma.
Eduskunnassa puhuttiin tiistaina laista, joka kumoaa Jehovan todistajien vapauttamisen asevelvollisuuden suorittamisesta. Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan Jehovan todistajien suhtautuminen siviilipalveluksen suorittamiseen on muuttunut merkittävästi myönteisemmäksi.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi, että lakimuutoksen myötä ollaan poistamassa yhtä yhdenvertaisuuteen liittyvää ongelmaa, mutta se ei ratkaise ongelmia, jotka liittyvät totaalikieltäytyjien asemaan ja kohteluun Suomessa. Anderssonin mukaan voi käydä niinkin, että totaalikieltäytyjien määrä kasvaa Suomessa.
Andersson kysyi ministerin mielipidettä siviilipalveluksen keston lyhentämisestä ja sisällön kehittämisestä. Hänen mukaansa kesto tulkitaan monesti yhä osoitukseksi siitä, että kyse on rangaistusluontoisesta palveluksesta.
Perussuomalaisten Mika Raatikainen sanoi puheessaan, että on tuhansia eri uskontoja ja vakaumuksia, ja ”olisi hyvin outoa, jos yhdellä uskomuksella olisi jonkunlainen erioikeus Suomessa jättää nämä tietyt asiat hoitamatta tai hoitaa ne jotenkin jollain muulla tavalla”. Li Andersson huusi tässä kohtaa väliin ”pasifistit ovat aina olleet oikeassa”.
Keskustan Mikko Savola totesi nostavansa hattua tasavallan presidentille.
– Hän ei ole muun muassa ainuttakaan armahdusta antanut totaalikieltäytymisen takia, vaikka näitä on anottu. Tämä on hyvä linja, mistä on syytäkin pitää kiinni, Mikko Savola sanoi.
Naisalikersantti uhriutuu...
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005840693.html
Alokas käytti halventavaa kieltä Kankaanpäässä – naisalikersantti kuuli ja vaati 2000 euron korvausta
OPPOSITIOPUOLUEISSA TUNKUA VAALILISTOILLE – PORVARIPUOLUEISTA VAIN PARILLA ON TASA-ARVOKIINTIÖT
Tasa-arvokiintiö jakaa puolueet
Valtaosa eduskunnassa olevista puolueista aikoo huolehtia, että ehdokaslistoilla on miehiä ja naisia vähintään suhteessa 60–40 prosenttia.
Joillakin naisia olisi tarjolla ehdolle enemmän kuin miehiä.
Vihreiden ehdokaslistoilla on ollut Miettisen mukaan aina naisenemmistö. Tosin vaaleissa eduskuntaan tuli valituksi puolueen alkuvuosina vain miehiä.
– Vihreillä tavoitteena on, että miehiä olisi ehdokkaista noin 40 prosenttia.
Vasemmistoliiton Leppänen kertoo, että alueelliset erot ovat suuret, sillä Lapissa ja Itä-Suomessa on pientä pulaa ehdolle haluavista naisista. Helsingissä sitä vastoin naisia olisi tulossa listoille selvästi miehiä enemmän.
– Meillä pyritään siihen, että suhde on 40–60. Jäsenäänestykset voivat tätä muuttaa.
RKP:n Guseff muistuttaa, että viime eduskuntavaaleissa puolueen ehdokkaista 44 prosenttia oli naisia.
– Yritämme saada niin tasa-arvoisen listan kuin mahdollista. Se on meille hyvin tärkeää. Tavoite on saada puolet ja puolet siten, että jako toisen sukupuolen hyväksi on enimmillään 60–40 kaikissa vaalipiireissä.
Hallituspuolueista keskustalla ja sinisillä on tavoitteena saada listoille vähintään 40 prosenttia kumpaakin sukupuolta. Keskustassa tavoite on lyöty lukkoon puoluehallituksessa. Puoluesihteerin mukaan ehdokashankinta etenee näissä raameissa.
Sinisten Torvisen mukaan 40 prosentin tavoite vastaisi myös puolueen mies- ja naisjäsenten suhdetta.
Kaksi suurta ei luota kiintiöihin
Tasa-arvokiintiötä ei ole SDP:llä, kokoomuksella, kristillisdemokraateilla eikä perussuomalaisilla.
SDP:n Rönnholm sanoo, että sukupuolijako on vaalipiireiden ehdokasasettelussa hyvin tasaista.
– Jo listoille valituista ehdokkaista hiukan enemmän taitaa olla naisia.
Kokoomuksessa arvioidaan, että kaikkiaan ehdokkaiden sukupuolijako tulee menemään aika tasan. Joissakin vaalipiireissä ehdolla voi olla selvä miesenemmistö.
– Niissä vaalipiireissä, joissa naiset ovat aktiivisempia äänestäjiä, halutaan ehkä piirun verran enemmän myös naisehdokkaita, Pesonen kertoo.
Perussuomalaisten Slunga-Poutsalo sanoo, että puolueessa ei uskota kiintiöihin.
– Uskomme, että päteviä naisia löytyy ihan ilman kiintiöitäkin. Naisehdokkaiden osuus saattaa olla tällä hetkellä 35 prosenttia. Esimerkiksi Uudellamaalla meillä alkaa naisia olla sen verran paljon, että pitäisi löytää niitä miehiä.
Poliisi epäilee: Nainen suunnitteli ja valmisteli koko perheensä surmaa Pohjois-Karjalassa - Kotimaa - Ilta-Sanomat
Naisen epäillään valmistelleen perheensä surmaamista Pohjois-Karjalassa – suunnitteli tulipalon sytyttämistä perheen yhteisessä kodissa - Kotimaa | HS.fi
Vihreiden töppäilyt auttavat Petteri Orpon pääministeriksi
Vihreiden edellinen pj. Ville Niinistö oivalsi nykyajan infosodan tärkeimmän tehokeinon. Se on toisto, toisto ja toisto ja asian tiivistäminen pariin virkkeeseen. Siis enintään 30 sekuntiin. Eli se mitä mahtuu television uutispätkään tai lehtijutun otsikkoon/ingressiin.
Vihreät olivat hallituksessa leikkaamassa koulutuksesta. Ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja puolue nosti kytkintä ja lähti oppositioon räksyttämään. Jos toimittaja kysyi mistä asiasta tahansa, niin Niinistö vastasi että “koulutuksesta ei saa leikata”. Vihreille myönteiset agendajournalistit kuuliaisesti toistivat vihreää propagandaa.
Syntyi mielikuva koulutusystävällisestä puolueesta. Vihreitä ei enää koettu puolueeksi, joka on yhden asian liike. Puolueen näkyvimmät poliittiset hahmot ja imago olivat puhtoiset. Kannatus nousi kohisten.
Sitten alkoi tapahtua kauheita, koska Touko Aallolta puuttuu ymmärrys ja kyky hallita mediajulkisuutta. Huolella rakennettu mielikuva puolueesta alkoi nopeasti rapautua. Kupla puhkesi. Gallupeissa monet vihreille kallellaan olevat siirtyivät katsomon puolelle.
Samaan aikaan kokoomuksen johdossa ymmärrettiin, että tulevien vaalien lopputuloksen ratkaisee ns. suvaitsevaisto. Siis se iso porukka, joka ei ole sitoutunut mihinkään puolueeseen ja jonka äänestyspäätöksiin voidaan vaikuttaa mielikuvapolitiikalla.
Siltä saralta on viime päiviltä pari hyvin selkeää tapausta. Soini-jupakan yhteydessä junailtiin taitavasti julkisuuteen kokoomuslaisten naisten feministiset näkemykset. Ja aivan äskettäin on kohistu Suomalaisen Klubin jäsenyydestä. Ministeri Kai Mykkänen jo erosi, ja mediassa siitä on myönteisiä otsikoita ja juttuja. Petteri Orpo aikoo tehdä saman tempun, ja siitä uutisoidaan jo etukäteen.
Vihreiden vt. puheenjohtaja Maria Ohisalo on vaalikonevastausten perusteella jopa enemmän vasemmalla kuin Li Andersson. Näin ollen vihreät leimautuu yhä enemmän vasemmalle, joten sekin tuo kokoomukselle lisää “järkivihreitä” kannattajia.
Kaiken lopputulemana on mahdollista, jopa todennäköistä, että seuraavan pääministerin nimi on Petteri Orpo. Myös demarit avittavat päämäärään pääsemisessä, sillä demarijohtoisen ay-liikkeen vihakampanjat eivät tuo lisää äänestäjiä.
Politiikka on likaista peliä, joka perustuu mielikuvien rakenteluun.
Sensuroimaton Päivärinta, jakso 43: Räppäri Mercedes Bentso seurustelee kaksoismurhaajan Janne Ranisen kanssa: ”Olen suhteessa, jossa mun ei tarvitse pelätä”
Tutkijat selvittivät, millä ammattialoilla tulee eniten avioeroja: todennäköisyys kasvaa, jos työpaikalla on paljon vastakkaisen sukupuolen edustajia
Tanskan väestörekisteriin pohjaavassa tutkimuksessa havaittiin, että avioliitot rakoilevat eniten hotelli- ja ravintola-alalla.
AVIOLIITTO näyttää hajoavan hieman todennäköisemmin, jos toinen parista työskentelee alalla, jolla on paljon vastakkaisen sukupuolen edustajia.
Naisvaltaisella alalla työskentelevälle miehelle ruoho saattaa siis olla vihreämpää aidan takana, kun työpaikalla on paljon potentiaalisia kumppaneita. Sama pätee naisilla toiseen suuntaan.
Näin esittävät Tukholman yliopiston väestötieteilijät Caroline Uggla ja Gunnar Andersson uudessa tutkimuksessa, jonka julkaisi Royal Societyn Biology Letters.
TUTKIJOIDEN hypoteesi oli juuri se, että sukupuolijakaumaltaan vinoutuneilla aloilla avioeroja saattaisi olla enemmän. Aiemmissa tutkimuksissa on löydetty viitteitä siitä, että miehet eroavat kumppanistaan jonkin verran todennäköisemmin, jos he kohtaavat työssään paljon muita naisia.
Samoin eräät lintulajit näyttävät olevan pariuskollisempia silloin, kun koiraille on tarjolla vähemmän kilpailevia naaraita. Naisten näkökulmasta asiaa on tutkittu paljon vähemmän.
Asiaa selvittääkseen tutkijat käyttivät laajaa aineistoa Tanskan väestörekisteristä. He tarkastelivat tanskalaisia, jotka menivät naimisiin vuosien 1981 ja 2002 välillä ja olivat töissä. Heidän ammattinsa jakautuivat 47 alalle, rakennusalasta julkishallintoon, terveydenhuoltoon ja mediaan.
Tutkijat kirjoittavat, että Tanska on hyvä maa tarkasteltavaksi siksi, että avioero on laajasti hyväksytty jopa silloin kun pariskunnalla on lapsia.
Tanskan avioeroprosentti on Länsi-Euroopan korkein. Jopa puolet avioliitoista päättyy eroon. Tähän voi vaikuttaa se, että Tanskassa eron ottaminen on varsin helppoa. Suomessa ensimmäinen avioliitto päätyy eroon 39 prosentin todennäköisyydellä. Avioerojen määrä on meillä pysynyt jokseenkin vakaana jo parikymmentä vuotta.
Lisäksi tanskalaiset miehet ja naiset jatkavat töissä perheen perustettuaan.
Tanskassa on hyvin naisvaltaisia aloja, kuten hoivasektori ja terveydenhuolto, joiden työntekijöistä 82 prosenttia on naisia. Toisaalta rakennusalan työntekijöistä 92 prosenttia on miehiä.
TUTKIJAT perkaavat dataa ja toteavat, että väestötasolla avioerotrendit ovat Tanskassa samoilla linjoilla kuin muissakin kehittyneissä maissa. Yli 40-vuotiaana solmitut liitot kestävät todennäköisemmin kuin 16–22-vuotiaana solmitut. Avioeron todennäköisyys on 40 prosenttia pienempi vanhempana solmituissa avioliitoissa.
Suurkaupungissa erotaan herkemmin. Muualla kuin Kööpenhaminassa asuvilla oli kolmanneksen pienempi todennäköisyys päättyä eroon kuin pääkaupunkilaisilla.
Koulutus vaikuttaa myös. Korkeakoulutetuilla on puolet pienempi avioeroriski kuin vähemmän koulun penkkiä kuluttaneilla. Samoin kahden lapsen perheessä pysytään hieman todennäköisemmin yhdessä kuin muissa.
Tutkija Ylellä: Hallitus vie Suomea taaksepäin – ”Soini-äänestys osoittaa miten vähän tasa-arvo merkitsee”
Suomi ottaa tällä hetkellä takapakkia tasa-arvossa, katsoo tutkija Anna Elomäki. Hän arvosteli nykyistä hallitusta kovin sanoin Yleisradion aamutelevisiossa.
Elomäki on sukupuolentutkimuksen ja poliittisen teorian tutkija, joka selvitti äskettäin valtioneuvoston pyynnöstä hallituksen talouspolitiikan sukupuolivaikutuksia. Hän viittasi hallitusta arvostellessaan tutkimukseensa, jonka mukaan hallituksen vuosina 2016–2018 tekemät verotuksen ja sosiaalietuuksien muutokset ovat hyödyttäneet miehiä enemmän kuin naisia, minkä lisäksi suurin osa talouspolitiikan häviäjistä on ollut naisia.
Elomäen mukaan ei ole yllättävää, että juuri tämän hallituksen aikana ”Suomi on menossa takapakkia tasa-arvossa”. Hän viittasi esimerkiksi kokoomukseen, joka on ”maskuliininen puolue”: sillä ei koskaan ole ollut naispuheenjohtajaa.
”Herrakerhot eivät ole menneisyyttä vaan tätä päivää päätöksenteossa”, Elomäki sanoo.
Kun miesten ja naisten tuloerot kasvavat ja naiset ovat talouspolitiikan häviäjiä, tasa-arvokehityksen suunta on huono. Elomäen mukaan nykyinen hallitus on 20 vuoteen ensimmäinen, joka on vienyt Suomea tasa-arvossa taaksepäin.
Tutkijan mielestä myös ulkoministeri Timo Soinin (sin) luottamusäänestys – hallituksen tuki abortinvastaisia kannanottoja tehneelle Soinille sekä toisaalta kokoomuksen naiskansanedustajien kohtelu – kertoo tilanteesta.
”Soini-äänestys osoittaa, miten vähän tasa-arvo hallitukselle merkitsee”, Elomäki sanoi Ylellä.
SUOMALAINEN RÄPPÄRIKAUNOTAR MERCEDES BENTSO, 25, SAA JÄRKYTTÄVÄÄ VIHAPOSTIA MIESYSTÄVÄNSÄ TAKIA: ”MINULLE TOIVOTAAN JOUKKORAISKAUSTA!”
Räppäri Mercedes Bentso eli Linda-Maria Roine on seurustellut jo useita vuosia kaksoismurhaaja Janne Ranisen, 41, kanssa. Suhde tuntuu herättävän paljon tunteita ulkopuolisissa.
– Ihmettelen, miksi ihmiset ovat siitä minulle vihaisia. Olen saanut jopa viestin, jossa toivottiin, että minut joukkoraiskataan sen takia, että olen Jannen kanssa.
Jotkut jopa ajattelevat, että Linda-Maria olisi suhteensa kautta vastuussa miehensä tekemistä rikoksista.
– Se on aika vanhanaikainen käsitys. Olen ollut viisivuotias, kun Janne murhasi jugoslavialaisen mafiapomon. Olin silloin pöydän alla selviytymässä siitä, että minua oli käytetty hyväksi. En kai minä voi olla vastuussa tuollaisesta asiasta?
ELINKAUTISVANKI JANNE RANINEN ON AVOLIITOSSA RÄPPÄRI MERCEDES BENTSON KANSSA: LUSIMISENI ON VAIKEAMPAA HÄNELLE KUIN MINULLE!
Janne Raninen, 41, suorittaa elinkautista rangaistustaan Volkan Ünsalin vuonna 2003 tapahtuneesta murhasta. Jannen elämästä on ilmestynyt Kutsuvat minua palkkamurhaajaksi -elämäkerta.
Volkan Ünsalin murhan aikoihin Janne Raninen oli alkanut saada tarpeekseen rikollisesta elämästä. Lopullinen niitti tuli, kun hän sai jälkikasvua. Janne on keskustellut teoistaan nyt kouluikäisen lapsensa kanssa.
– Tytär kysyi kuusivuotiaana, mitä olen tehnyt, kun olen vankilassa. Kerroin, että löin kaveria niin kovaa, että hän meni taivaaseen. Ei sen ikäiselle lapselle voi asiaa enempää selittää. Siitä se lähti. Olemme käsitelleet asiaa sitä mukaa, kun hän on kasvanut.
Elinkautisensa aikana Janne on valmistautunut ennen pitkää koittavaan vapauteen. Hänellä on catering-alan perustutkinto, ja hän opiskelee parhaillaan restonomiksi.
Vapaudessa odottaa myös Jannen avovaimo Linda-Maria Roine, 25, joka tunnetaan paremmin räppäri Mercedes Bentsona.
– Lusimiseni on paljon vaikeampaa avopuolisolleni kuin minulle. Olen tottunut vankilaan, mutta hän on yksi läheisistäni, joka joutuu ikään kuin lusimaan minun kanssani, 14 vuotta elinkautista suorittanut Janne sanoo.
Naisten armeijakokemuksista kirjan kirjoittanut Kaisa-Maria Tölli: "Eriarvoisuutta lisäävistä rakenteista on luovuttava"
Häiriö! Nainen intissä -kirjan kirjoittaja Kaisa-Maria Tölli suoritti vapaaehtoisen varusmiespalveluksen Porin prikaatin kansainvälisissä valmiusjoukoissa. Hän kotiutui palveluksesta vänrikkinä.
Tölli on väitellyt tohtoriksi lottien selviytymisestä sodassa, työskennellyt tutkijana Puolustusvoimissa ja vapaaehtoisissa maanpuolustusjärjestöissä sekä toiminut rauhanturvaajana Kosovossa.
Hän on myös ollut perustamassa ministeri Elisabeth Rehnin elämäntyötä jatkavaa turvallisuuspoliittista ajatushautomoa ja toimii nykyisin sen puheenjohtajana.
TÖLLIN MUKAAN perimmäinen syy naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ongelmiin ei ole Puolustusvoimissa tai varusmiesten asenteissa, vaan nykyisessä lainsäädännössä. Hän esittää kirjassaan useita muutoksia tilanteen parantamiseksi.
Keskeistä on Töllin mukaan eriarvoisuutta lisäävistä rakenteista luopuminen. Esimerkiksi naisten 45 päivän koeaika, korotettu päiväraha ja erilliset, paremmin varustellut tuvat nähdään miespuolisten varusmiesten taholta helposti kateutta herättävinä etuoikeuksina.
Tölli olisi valmis kokeilemaan yhteistupia, joista on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Norjassa. Hän kehittäisi myös kutsuntoja niin, että miesten lisäksi niihin osallistuisivat myös vapaaehtoiset naiset. Kutsuntojen ohjelmaan otettaisiin kunto- ja psykologiset testit.
TIETOA NAISTEN vapaaehtoisesta asepalveluksesta tulisi Töllin mukaan jakaa enemmän. Varsinkin eri aselajien fyysisestä kuormittavuudesta tulisi tiedottaa hakijoita etukäteen.
Naisia tulisi myös kokeiluluontoisesti sijoittaa enemmän tiettyihin varuskuntiin ja yksiköihin, koska ryhmänsä ainoat naiset kokevat helposti syrjintää ja yksinäisyyttä palveluksessa.
Pitkän aikavälin tavoitteena tulisi Töllin mukaan olla nykyisen asevelvollisuuden korvaaminen myös naisia koskevalla kansalaispalvelulla. Asepalveluksen lisäksi se käsittäisi nykyisen siviilipalveluksen korvaavan varautumispalveluksen.
”Naisten on suhtauduttava syrjintään huumorilla” – Yli puolet armeijan käyneistä naisista kokee kiusaamista
Kaikki baaripöydässä tai saunan lauteilla inttimuistojaan vertailleet tietänevät, ettei armeijassa välttämättä ole aina hauskaa. Mutta siinä missä miesten muistot kohdistuvat usein rankkoihin marsseihin, valvottuihin öihin tai epäasiallisiin kouluttajiin, saattaisi armeijan käyneillä naisilla olla huomattavasti pysäyttävämpää kerrottavaa.
Yli puolet armeijan käyneistä naisista kokee kiusaamista ja kärsii rasitusvammoista. Jopa yli neljännes joutuu seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Naisten armeija-arkeen kuuluvat myös yksinäisyys, ulkopuolisuus ja riittämättömyyden tunne. Ainakin osin näistä syistä neljännes naisista jättää palveluksensa kesken.
– Eivät nämä asiat minulle yllätyksenä tulleet. Sen sijaan tuli yllätyksenä, miten traumaattinen kokemus se on ollut joillekin. On naisia, joiden armeija-ajasta on vuosikausia, ja edelleen siitä puhuminen nostaa esille vahvaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, vihaa ja katkeruutta, sanoo suomalaisnaisten armeijakokemuksia luotaavan Häiriö! Nainen intissä -tietokirjan kirjoittaja, kasvatustieteen tohtori Kaisa-Maria Tölli.
Tölli tietää, mistä kirjoittaa: hän on reservin luutnantti, väitellyt lottien selviytymistä sodassa, toiminut tutkijana Puolustusvoimissa sekä rauhanturvaajana Kosovossa.
– Itseäni suojeli armeijassa se, että olin niin paljon vanhempi, 28-vuotias. Kielenkäyttö oli lievempää, mutta joukkoon sopeutuakseen naisten on myös suhtauduttava syrjintään huumorilla.
Suomen armeija ei sinänsä ole poikkeus maailman muiden sotavoimien joukossa: tulokset Pohjoismaissa, Israelissa tai Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa ovat yhteneviä sen kanssa, mitä Tölli kirjassaan kuvaa. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan itse asepalvelus traumatisoi enemmän naisia kuin kokemukset taistelukentällä.
”Epävirallisessa organisaatiokulttuurissa elää uskomus siitä, että se mikä siviilissä koetaan häirinnäksi, ei ole sitä armeijassa. Moni nainen ajattelee, että seksistinen puhe ja käyttäytyminen kuuluvat sotilasorganisaatioon”, Tölli kirjoittaa
Vaikka asian muuttaminen on vaikeaa, se ei ole mahdotonta. Tölli esittää kirjassaan ratkaisuksi sukupuolineutraalia armeijaa.
– Valitaan kyvykkäimmät ja sopivimmat ihmiset palvelukseen siitä huolimatta, onko nainen vai mies. Lähdetään yleisistä kutsunnoista, joihin kaikki kutsutaan. Tehdään siellä mahdolliset kuntotestit ja psykologiset kokeet, minkä jälkeen valitaan sopivimmat. Siihen rinnalle sitten rakennettaisiin kansalaispalvelujärjestelmä.
Töllin kirja luo naisten armeijapalveluksesta välillä melko ankean kuvan. Tästä huolimatta hän suosittelee harmaisiin astumista kaikille siitä kiinnostuneille naisille.
– Valmistautuu vain siihen, että voi tulla rankka reissu. Jälkeenpäin se sitten kuitenkin viimeistään palkitaan.
Rajua tilitystä armeijasta: Kaveria ei jätetä – paitsi jos olet nainen
Naisten pitkä marssi asepalvelukseen ei ole sujunut kuin tanssi. Uutuuskirja kertoo rajusta kiusaamisesta, häirinnästä ja vammojen salailusta.
Usein puheet naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta ovat olleet myönteisiä, jopa ylistäviä, mutta totuus on jotain muuta.
Naisten pitkä marssi miehiseen armeijaan ei olekaan sujunut kuin tanssi. Sen todistaa kasvatustieteen tohtori, reservin luutnantti Kaisa-Maria Töllin uutuuskirja nimeltä Häiriö! Naiset intissä.
Kirja kertoo rajusta kiusaamisesta, seksuaalisesta häirinnästä, salakuvaamisesta ja rasitusvammojen salaamisesta.
Tölli on haastatellut 52 armeijan käynyttä naista. Naiset ovat eri-ikäisiä ja useista joukko-osastoista sekä aselajeista. Kirjaan on haluttu saada totuudenmukaiset kokemukset. Siksi haastateltavat kertovat kokemuksiaan nimettömänä.
–Heikkouksien tuominen esille ja leimautumisen pelko ovat kova kynnys, Tölli perustelee.
Hyvä jätkä ei valita
Tölli on sitä mieltä, että naisten kynnys hakeutua varussotilaspalvelukseen on korkea. Se johtuu vääristyneistä asenteista ja tiedon puutteesta.
–Voidaan tiivistää, että intissä pärjäävä nainen on huippukuntoinen ja paksunahkainen hyvä jätkä, joka ei valita, ja joka suhtautuu häirintään huumorilla. Naiset vaikenevat ikävistä kokemuksistaan, sillä he pelkäävät leimautuvansa.
Haastatteluissa kävi ilmi, että yli puolet naisista kokee palvelusaikana kiusaamista ja kärsii rasitusvammoista. Jopa yli neljännes naisista kokee seksuaalista häirintää. Sama osuus keskeyttää palveluksensa.
–Yksinäisyys, ulkopuolisuuden kokemus ja riittämättömyyden tunne ovat osa arkea.
Naiseudelle ei ole tilaa
Töllin kirja kertoo korutonta totuutta siitä, miten fyysiseen rasitukseen tottumattomat naiset joutuvat kiusatuiksi ja syrjityiksi.
–Naisten kertomukset osoittavat sen, miten miehinen järjestelmä armeijamme on edelleen. Naiseudelle ei ole tilaa.
Tölli on havainnut, että naiselta odotetaan paljon.
–Kun on lähtenyt inttiin vapaaehtoisesti, niin sinun pitää pärjätä valittamatta jopa paremmin kuin miehet, jotta saat saman arvostuksen kuin he.
Kateutta molemmin puolin
Naiset kokevat myös kateutta.
–Joskus naiset pärjäävät miehiä paremmin. Sekin voi herättää ärsytystä miehissä. Palvelusaika on monelle hankalaa tasapainoilua.
Palvelus on naisille mullistava ajanjakso.
–Haastattelin myös naisia, jotka ovat käyneet armeijan ajat sitten. Aika ei ole kullannut muistoja. Yllätyin, miten traumaattisia muistoja ja rankkoja tapahtumia naiset kantavat mukanaan. Vuosien jälkeenkin palvelus herättää katkeruutta ja pettymystä.
–Vaikka moitteettomat kotiuttamispaperit on saatu ja kaikki näyttää hyvältä, niin monella on tunne, että on epäonnistunut armeijassa.
Mene sinne vaan
Eniten naisia on kiusattu siitä, että fyysiset voimat ovat loppuneet kesken, eivätkä he ole pysyneet joukon mukana.
Töllin mielestä naiset eivät saa riittävästi tietoa armeijan vaatimasta fyysisestä kestävyydestä, koska tiedonpuute on valintatilaisuutta laajempi ongelma.
–Naisten annetaan ymmärtää, että kyllä sinä pärjäät, menet asenteella eteenpäin. Erikokoisille ja -kuntoisille naisille pitää antaa parempi kuva, mikä intissä odottaa.
Polvi pettää useimmiten
Eniten naiset kärsivät rasitusvammoista. Monen haastateltavan tekstissä vilisevät polvivammat ja jopa lantiomurtumat.
–Moni on viivytellyt, ennen kuin on hakeutunut hoitoon. Käynti sairastuvalla ja lääkärin vastaanotolla on voinut johtaa kiusaamiseen. Tästä on tullut kierre. Naiset ovat mukana harjoituksissa kipulääkkeiden voimin ja vammat ovat pahentuneet.
Puolustusvoimissa on ollut vuosia tiukka nollatoleranssi kiusaamiselle ja häirinnälle.
–Harmikseni joudun toteamaan, että asenteet ovat yhä vahvat. Osa kouluttajista on sellaisia, että he vähättelevät naisia.
Pörssiklubi tälle vuosituhannelle – toisille tasa-arvo on itseisarvo, toisille se avautuu vasta maineriskin myötä
Vain sääntömuutos takaa Helsingin Pörssiklubille hienon menneisyyden lisäksi lupaavan tulevaisuuden.
Helsingin Pörssiklubi raotti eilisessä kokouksessaan ovea naisten jäsenyydelle, sillä 69 prosenttia äänestykseen osallistuneista 394 pörssiklubin jäsenistä kannatti naisten jäsenyyden sallivaa sääntömuutosta.
Jotta ovi aukeaisi kunnolla, myös marraskuun 8. päivänä järjestettävässä seuraavassa äänestyksessä sääntömuutoksen on saatava taakseen vähintään kahden kolmasosan enemmistön. Tiukaksi menee varmasti tämäkin äänestys, mutta naisten jäsenyys on nyt Pörssiklubissa lähempänä kuin vielä kertaakaan sen vuonna 1910 alkaneen historian aikana.
Pörssiklubin naiskielto on noussut säännöllisin väliajoin julkiseen keskusteluun, viimeksi noin vuosi sitten. Pörssiklubin niin sanottu perinnelinja vaikutti kuitenkin vielä tuolloin niin vahvalta, ettei muutoksen osannut odottaa tapahtuvan näinkin nopeasti.
Mitä on siis tapahtunut? Euroa sanotaan parhaaksi konsultiksi ja nyt se on konsultoinut myös Pörssiklubin herroja. Julkisen keskustelun vuoksi osa finanssiyhtiöistä on lopettanut työntekijöidensä jäsenmaksujen maksamisen, mikä on näkynyt pienoisena jäsenkatona. Uusien jäsenhakemusten määrä on suorastaan romahtanut. Tämä syö Pörssiklubin toiminnan taloudellista pohjaa.
Kaiken yllä leijuu myös Pörssisäätiöltä vuokrattujen tilojen kohtalo. Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri ilmoitti viime marraskuussa, että Pörssisäätiö aikoo irtisanoa ja neuvotella uudestaan Pörssiklubin vuonna 2020 päättyvän vuokrasopimuksen.
Kun nykymuotoisen toiminnan tulevaisuus alkoi näyttää näin epävarmalta, on Pörssiklubissa otettu niin sanotusti järki käteen. Toisille ihmisille tasa-arvo on itseisarvo, toisille sen logiikka avautuu vasta, kun vaarana on maineen kärsiminen ja taloudelliset menetykset. Lopputulos on onneksi sama.
Sillä varmaa on, että vain sääntömuutos takaa Helsingin Pörssiklubille hienon menneisyyden lisäksi myös lupaavan tulevaisuuden.
MERCEDES BENTSON KARU TARINA
Kun Linda-Maria Roinetta oli tarpeeksi lyöty, syntyi räp-artisti Mercedes Bentso. Mutta voiko väkivallasta selviytyä? Ainakin se on vaikeaa, todistaa dokumenttielokuva ”Ei koskaan enää”.
Normaali päivä alkaa sillä, että aamulla mennään Puotilan metroasemalla ostamaan kamaa. On sellainen olo, että voi tapahtua mitä vaan. Ihmiset, jotka ajavat autoillaan ohi ja ovat matkalla töihin, tuntuvat elävän jossain aivan toisessa maailmassa. Oma maailma on paljon kiinnostavampi.
Näin Linda-Maria Roine kuvailee 16-vuotiaan Linda-Marian elämää dokumenttielokuvassa Ei koskaan enää.
Aino Sunin ohjaama ja käsikirjoittama elokuva kertoo musiikkiskenessä paikkaansa hakevan rap-artisti Mercedes Bentson (Roine) selviytymistarinan väkivaltaisesta suhteesta irrottautumisen jälkeen.
Ilman isää kasvanut ja lapsuudessa hyväksikäytetty tyttö etsi miehistä isähahmoa ja päihteistä pakokeinoa todellisuudesta.
Elokuva kysyy miten voi selviytyä väkivallasta ja kuinka kääntää rankat kokemukset voimaksi.
Roineen selviytymiskeinoja ovat kirjoittaminen ja musiikki. Hän kirjoittaa räpiksi omia kokemuksiaan.
”Miks mä pääsen Hesariin, mut serkku päätyy Alibiin?”
Hyvinvointivaltion katvealue
Dokumentti seuraa Roineen elämää useamman vuoden ajan. Se tuo esiin väkivaltaa kokeneen nuoren naisen näkökulman ei vain uhrina vaan moniulotteisena ja ristiriitaisenakin ihmisenä.
Vaikka rankoista kokemuksista lähinnä kuullaan Roineen kertomina, saa katsoja aavistuksen elämästä hyvinvointivaltion katvealueilla. Elokuva näyttää viipaleen sellaista Suomea ja Helsinkiä, joka yleensä pidetään poissa silmistä ja mielistä.
Elokuva, samoin kuin Mercedes Bentson räp-lyriikat kuvaavat väkivallan kierrettä, jota vauhdittavat niin yhteiskunnallinen epätasa-arvo kuin sukupuolten väliset valta-asemat. Päihdepiireissä naisen osa on olla vuoroin äiti, tiskirätti ja nyrkkeilysäkki.
Teksteissään Roine fantasioi sekä iskujen saamisesta että niiden jakamisesta. Riimit murhaajien morsiamista, tappajien tyttöystävistä ja verikostosta kertovat karua tarinaa. Väkivallan kulttuurista irtautuminen näyttää lähes mahdottomalta.
Roineelle on ”ihme”, että hänellä on mies, joka ei lyö eikä raiskaa.
Mies tosin istuu elinkautista ja on kaksinkertainen murhaaja. Hänenkin tarinansa on surullinen kertomus tukiverkkojen pettämisestä ja järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella elämisestä.
Ei koskaan enää pelkoa
Ei koskaan enää on myös Mercedes Bentson vuonna 2017 julkaistun ensimmäisen albumin nimi. Sen nimikkobiisi kuullaan elokuvassakin.
Se mitä mulle kerroit mun muistiin syöpy /
olin ensimmäinen nainen ketä sä oot koskaan lyöny /
Nyt mä kerron sulle mitä päätin sinä yönä /
olit viimeinen mies, jonka annoin mua lyödä /
Mä annan sulle anteeks, annoit mulle uuden elämän /
jossa mun ei tarvi mitään enää koskaan pelätä.
Linda-Maria Roine on sanavalmis ja uskaltaa puolustaa itseään, puhua ääneen ja olla oma itsensä. Hän haaveilee toisaalta tähteydestä ja kansainvälisestä urasta, toisaalta perheestä ja ”tavallisesta elämästä”.
Vaatii rohkeutta ja voimia mennä kaikesta huolimatta eteenpäin.
Elokuvan katsoja toivoo, että biisin sanat toteutuvat, eikä Roineen koskaan enää tarvitsisi pelätä.
Ensi-ilta ja kampanjan avaus Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla perjantaina 28.9.
Lehmäpostia, lähetteitä ”gynekologille”... Reservin luutnantti Kaisa-Maria kertoo nyt, millaisia naisten inttikokemukset ovat oikeasti
Armeijassa naisten kannattaa opetella olemaan jätkiä jätkien joukossa – tai ehkä vähän kovempia vielä. Silti saattaa joutua syrjityksi. Ovatko naiset armeijassa yhä täysin ylimääräisiä?
Uskomattomia asennemuijia. Sitkeitä, kestäviä. Pärjäävät paremmin kuin miehet. Sellainen kuva meillä on naisista, jotka ovat käyneet armeijan.
Sitä kuvaahan heistä aina piirretään, mutta todellisuus ei ole niin yksinkertainen. On myös tällaisia tarinoita:
Me kuljettiin pyörillä töissä lentokentällä. Pojat tykkäsivät pyöräillä aika kovaa, ja se pyörä oli minulle vähän liian iso. Ne jättivät minut joka kerta! Mä ehkä kuukauden tai kaksi huusin niille, että perä jää. Ne huusivat aina vaan, että perä ottaa kiinni!
Kiusaaminen oli sellaista naljailua. Se, mikä jäi eniten harmittamaan, oli se, että vaikka on samassa komppaniassa ja samalla kurssilla, ei silti kuulu yhteisöön. Oli se syrjintää, mutta miten voin mennä sanomaan kenellekään, että nuo eivät tykkää minusta?
Lainaukset ovat otteita reservin luutnantti Kaisa-Maria Töllin juuri julkaistusta teoksesta Häiriö! Nainen intissä.
Tällaisia inttitarinoita naiset kertovat harvemmin julkisuudessa. Miksi?
OMAA RAUHAA — VAI YKSIN JÄTTÄMISTÄ?
– Varmasti siksi, että naiset pelkäävät leimaantumista eivätkä halua valittaa turhasta. Periaatteessa pieniä asioita, joista kuitenkin kasvaa isoja kokonaisuuksia, arvelee reservin kersantti Mira Keränen.
Töllin kirjan kokemukset kuulostavat hänestä uskottavilta. Keränen astui itse palvelukseen tammikuussa 2013. Hän halusi armeijaan ammatillisista syistä: valtio-opin opiskelijana hän oli kiinnostunut rauhantyöstä.
– Halusin käytännön tasolla ymmärtää sotilaan työtä. Tiesin myös, etten saisi sellaista kokemusta mistään muualta.
Aluksi jännitti. Millaista siellä on? Miten sopeudun? Keränen haki kansainvälisiin valmiusjoukkoihin, koska sitä kautta voisi hakeutua rauhanturvatehtäviin. Ensin piti läpäistä kuntotestit, palikkatestit ja kielitaitotestit. Keräsellä oli huippu-urheilutausta, eikä 2600 metriä Cooperissa ollut hänelle paha haaste. Harmi kyllä juuri se 2600 metrin raja karsi muut naishakijat pois.
Koska Keränen oli oman yksikkönsä ainoa nainen, hänet sijoitettiin asumaan yksin 12 hengen tupaan.
– Minulla oli runsaasti yksityisyyttä, mutta se tarkoitti myös yksinäisyyttä. Kun kuuntelee miesten tai monien naistenkin armeijatarinoita, ne perustuvat ihmissuhteisiin ja tupakavereihin. Kokemukseni on siinä mielessä erilainen.
Omasta tuvasta seurasi se, että tieto ei tahtonut kulkea Keräselle asti. Kukaan ei muistanut käydä eri kerroksessa sanomassa, että kymmenen minuutin päästä pitää olla luokkahuoneessa.
Vuonna 2013 naiset olivat Suomessa päässeet armeijaan jo kahdeksantoista vuotta, mutta silti Keräsestä tuntui kuin naisen läsnäolo olisi ollut haaste.
– En sano että ongelma, mutta haaste. Että näin uusi juttuko tämä edelleen on?
Perussuomalaiset haluavat yliopistomaailmaan uutta puhtia: Perustutkimuksen rahoitus on turvattava, ideologinen huuhaa pois
Perussuomalaiset haluaa kehittää yliopistoja sivistysyliopistomallin perusteella, ei siis pelkästään elinkeinoelämän ehdoilla. Korkeimman tason opetuksen on kuitenkin kohdattava paremmin myös talouselämän tarpeet. Opintotukijärjestelmää perussuomalaiset haluavat muuttaa kannustavampaan suuntaan.
Perussuomalaisten torstaina julkistetussa koulutuspoliittisessa ohjelmassa esitetään yliopistojen kehittämistä sivistysyliopistomallin perusteella. Sen mukaan yliopistojen keskeinen tehtävä on kasvattaa kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun.
Yliopistoja ei siis tule kehittää ensisijaisesti elinkeinoelämän ehdoilla, mutta yliopistojen on jatkossa kohdattava myös talouselämän tarpeet paremmin. Positiivisista kehitysaskeleista huolimatta akateeminen yrittäjyys on Suomessa yhä liian ohutta.
Laadukkaalle tutkimukselle vakaa rahoitus
Yliopistojen keskeinen tehtävä on edelleen tutkimus. Perussuomalaiset esittää, että laadukkaalle tutkimukselle on tarjottava riittävä ja vakaa rahoitus pitkäjänteisesti, ja samalla tieteen vapaus on turvattava.
Ainakin osalle korkeakouluista valtionrahoitusta olisi myönnettävä suoran budjettirahoituksen sijaan myös pitkäjänteisempänä pääomituksena, jonka tuottoa korkeakoulut käyttävät toimintansa rahoittamiseen.
Osaamisen kaupallistamiseen panostettava
Kuitenkin myös korkeakoulujen rahoituspohjan laajentaminen on jatkossa tarpeen. Perussuomalaiset esittää, että jatkossa korkeakouluja tulee kannustaa ulkopuolisten rahoituskanavien käyttämiseen sekä pitkäjänteiseen alumniverkostojen rakentamiseen, jolloin nämä toimivat myös mentorointiverkostoina ja kontakteina työelämään.
Innovaatioiden ja tuotekehityksen toimintaympäristö tulee muuttumaan nopeasti globaalin kehityksen myötä, siksi korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhön ja osaamisen kaupallistamiseen on panostettava. Myös henkilöstön parempi kierto akateemisen ja yritysmaailman välillä edistäisi opetuksen ja tutkimuksen käytännönläheisyyttä ja vaikuttavuutta sekä elinkeinoelämän asiantuntemusta.
Perussuomalaiset kannattaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen duaalimallin säilyttämistä, sillä molemmilla on oma arvokas tehtävänsä, eikä niitä tule tarpeettomasti sekoittaa. Niiden välistä yhteistyötä opetuksessa ja muissa toiminnoissa kannattaa kuitenkin jatkossa kehittää.
Huuhaatutkimus tuottaa ideologisesti värittynyttä tiedettä
Perussuomalaiset haluavat karsia korkeakouluista erilaisia itsensä työllistämiseen tarkoitettuja puuhaprojekteja ja ideologisesti värittynyttä huuhaata.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho avasi linjausta tarkemmin tänään torstaina Työmiehen tuumaustunnilla.
– Monissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä on tutkijan tittelillä esiintyviä ihmisiä julkisuudessa, jotka ovat enemmän tai vähemmän avoimesti sitoutuneet esimerkiksi johonkin tiettyyn puolueeseen, kuten vasemmistoliittoon tai vihreisiin.
– Se tiede, jota tällainen kysymyksenasettelu tuottaa, on usein ideologisesti värittynyttä. Tällaista voi olla esimerkiksi rasismitutkimus tai sukupuolentutkimus. Akateeminen maailma laskee itse omaa arvostustaan, jos politiikkaa tehdään tutkijan kaapuun kääriytyneenä, Halla-aho sanoi.
Jarvan palvelusaikana naisten epäasialliseen kohteluun puututtiin: ”Olisin itse käynyt armeijan uudestaankin”
”On mietittävä keinoja, joilla huonoa kohtelua armeijassa voidaan jatkossa ehkäistä tehokkaammin.”
TORSTAINA julkaistu Häiriö! -kirja naisten armeijakokemuksista ei hätkähdyttänyt keskustan kansanedustaja, reservin luutnantti Marisanna Jarvaa, joka oli myös yksi kirjaa varten haastatelluista.
Vastaavia tarinoita Jarva on kuullut aikaisemminkin ja tietää jo oman kokemuksensa kautta, mitä ikävää armeijassa voi naiselle tulla vastaan.
– Kertomukset jakaa selvästi kahteen kastiin se, onko väärinkäytöksiin puututtu henkilökunnan tai vertaisten taholta, ja onko ne sen jälkeen käsitelty, vai onko epäasialliset tilanteet jätetty huomiotta, hän toteaa.
Jarvan oma kokemus palvelusajalta on siinä mielessä onnekas, että epäasiallisuuksien tartuttiin ja ne pystyi siten puimaan pois päiväjärjestyksestä.
Hänelle jäi armeija-ajasta päällimmäiseksi hyviä muistoja ja koko kokemus oli voittopuolisesti myönteinen.
– Monen muun tavoin olisin mennyt uudestaan.
YKSI ASIA kirjan tarinoissa tosin yllätti Jarvankin. Nimittäin monen haastatellun kokema epäreilu kohtelu arvioinnissa.
Kirjassa kerrottiin muun muassa tapauksesta, jossa kouluttaja oli suoraan sanonut naiselle jättävänsä hänet ilman hyviä arvosanoja, vaikka tämä tekisi mitä.
– Se on kiusaamista, joka estää etenemisen hyvästä suoriutumisesta huolimatta ja jättää jopa sotilaspassiin väärät arviot henkilön kelpoisuudesta, Jarva toteaa.
Toisaalta armeija on suunniteltu ja mitoitettu miesten mukaan. Pienikokoiset naiset kantavat samoja varusteita kuin miehet.
– Fyysinen realismi tulee vastaan ja naisten rasitus on suhteessa suurempi kuin miesten. Pitäisi tutkia, ovatko varusteet sopivia naisen kropalle. Sitäkin kautta voitaisiin välttää esimerkiksi turhia rasitusvammoja.
OLENNAISTA Jarvan mielestä on muutenkin pohtia, miten ei-toivottuja ilmiöitä voidaan jatkossa ehkäistä. Häiriö! -kirjan kirjoittajan Kaisa-Maria Töllin ehdotukset vaikuttavat kansanedustajasta hyviltä.
Esimerkiksi Töllin ehdottama yhteistupiin siirtyminen voisi auttaa. Monissa muissa maissa siitä on hyviä kokemuksia. Jarva uskoo, että se vahvistaisi ryhmähenkeä ja vähentäisi kiusaamista ja häirintää. Suomessakin laivastossa ja maasto-olosuhteissa miehet ja naiset ovat yhteisissä tiloissa.
– On ongelma, että naisista on tehty erillinen saareke. Se luo asetelman, jossa osa kokee naisia suosittavan.
Jarva korostaa, että myös kouluttautumisen ja palveluksen kannalta olisi tärkeää, että joukkueet olisivat yhdessä. Nyt joukkueen naiset saattavat joutua yöpymään jopa eri osastoissa.
Tiettyä eriarvoisuutta lisäävät myös naisten korkeampi päiväraha, sekä heille kuuluva 45 vuorokauden koeaika.
Jarvan mielestä olisi kokonaisuuden kannalta oikeudenmukaisempaa, että puolustusvoimat tarjoaisi sekä miehille että naisille kaikki heidän tarvitsemansa perustarvikkeet. Tällä hetkellä esimerkiksi alusvaatteita on vain miehille. Muun muassa sillä perustellaan naisten korkeampaa päivärahaa.
– Tasapuolisesti kaikki varusteet kaikille olisi parempi vaihtoehto, Jarva toteaa.
Asevelvollisuus nojaa vieläkin nationalismiin
Asevelvollisuutta perustellaan yhä 1800-lukulaisin ajatuksin kansakunnan rakentamisesta. Muutokset ovat tarpeen, sillä suurin osa koko ikäluokasta ei suorita asepalvelusta.
ASEVELVOLLISUUDESTA ja sen uudistamisen tarpeista on keskusteltu tänä vuonna paljon. Yksi elementti on ollut Elisabeth Rehnin Bank of Ideas -ajatushautomon ehdotus kaikkia koskettavan kansalaispalveluksen luomisesta.
Sodan ajan joukkojen kouluttamisessa avainkysymys on, kuinka paljon ja millaista uhkaa varten joukkoja on tarpeen kouluttaa. Koulutusmäärän arviointi on sotilaspolitiikkaa ja kuuluu asiantuntijoille.
Varusmiesten koulutusmäärä ei kuitenkaan määräydy yksin sotilaallisen tarpeen perusteella. Asevelvollisuudella pyritään edelleen sen sotilaallisen ulottuvuuden lisäksi yhdistämään ja kasvattamaan kansalaisia. Tämän tavoitteen juuret ovat 1800-luvun nationalistisessa kansakunnan rakentamisessa.
Moderni ymmärrys kansakunnasta ja sen yhtenäisyydestä luo uusia kriittisiä näkökulmia asevelvollisuuteen. Minkään palveluksen suorittaminen ei voi olla arvo itsessään, vaan palvelusmuotojen pitää aina olla turvallisuuspoliittisesti perusteltavissa.
NATIONALISMIN vuosisadalla 1800-luvulla ja massa-armeijoiden aikana asevelvollisuus militarisoi kansalaisuuden ja maskuliinisuuden ihanteet luomalla ajatuksen kansalaissotilaista. Suomen suuriruhtinaskunnassa säädettiin vuonna 1878 kansainvälisen trendin mukaisesti asevelvollisuuslaki. Oman pienen armeijan sotilaallinen merkitys keisarikunnan puolustamisessa oli kuitenkin vähäinen.
Ensimmäisen sortokauden aikana lakkautettu asevelvollisuus otettiin Suomen sisällissodassa valkoisten aloitteesta uudelleen käyttöön. Ensimmäinen asevelvollisuuslaki säädettiin vuonna 1922, mutta vasta talvisodan myötä asevelvollisuus nousi nykyiseen vahvaan asemaansa.
Asevelvollisuudella oli sotilaallisen merkityksen lisäksi kasvatustehtävä: sen tuli edistää valkoisen Suomen hyveitä, kuten isänmaallisuutta. Tuolta ajalta ja jo 1800-luvulta kumpuavat ajatukset asepalveluksesta aikuistumisriittinä.
Valkoisten naisten tuli sukupuolisopimuksen mukaisesti tukea sotilaita huoltotehtävissä eikä tarttua puna-armeijan naissotilaiden tai Suomen sisällissodan joidenkin punakaartien naisten tavoin aseisiin. Myöhemmin yya-ajan Suomessa vahva kansallinen puolustus tuki puolueettomuuspolitiikkaa, ja suuri osa ikäluokasta suoritti varusmiespalveluksen.
GLOBALISAATION aikana 2000-luvulla kansallismielisyys toimii huonosti asevelvollisuuden ja maanpuolustustahdon perustana. 1800-luvulla ei vielä myöskään tunnettu sukupuolten välistä tasa-arvoa. Vain miehiä koskevan asevelvollisuuden perustelu on yhä vaikeampaa.
Varusmiespalveluksen suorittava prosentuaalinen osuus ikäluokasta on pienentynyt hitaasti jo vuosikymmeniä. 1950- ja 1960-luvulla syntyneistä miehistä 87–89 prosenttia suoritti varusmiespalveluksen, mutta nykyisin sen suorittaa noin 70 prosenttia ikäluokan miehistä.
Yksilökeskeinen kulttuuri ja kollektiivinen armeijainstituutio ajautuvat kauemmaksi toisistaan. Asepalvelusta on nykyaikana vaikea legitimoida kansallismielisyydellä. Sotaveteraanien rivien harvetessa viime sotien perintö asevelvollisuuden ylläpitäjänä ohenee.
UKRAINAN sota on kiristänyt turvallisuuspoliittista tilannetta Euroopassa ja voimistanut asevelvollisuuden entuudestaan vahvaa kannatusta Suomessa. Asevelvollisuus on tehnyt käsitteellisesti pienimuotoista paluuta Euroopassa, mutta kansallisen yhtenäisyyden luojana se on jäänyt pitkälti historiaan.
Kansakunnan yhdistäminen maanpuolustuksen välineiden kautta muuttuneekin yhä vaikeammaksi. Muutokset ovat tarpeen, koska suurin osa koko ikäluokasta ei suorita asepalvelusta.
Vapaaehtoisuudesta on saatu naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kautta hyviä kokemuksia. Pienempi varusmiesmäärä vapauttaisi resursseja ja parantaisi koulutuksen laatua. Palkallinen palvelus loisi motivaation lisäksi voimakkaammat kannustimet kouluttaa ja hyödyntää asevelvollisia tehokkaalla tavalla.
Maarit, 47, ei halua olla äitipuoli tai pestä pieniä sukkia: ”Valitsin miehen, en lapsia”
Mikä on naisen paikka uusperheessä? Kuinka paljon puolison lapsista pitää huolehtia?
Maarit tapasi nykyisen miehensä ollessaan 43-vuotias. Hän oli tuolloin jo aikuisten lasten äiti ja asunut muutaman vuoden itsekseen. Miehellä oli kuitenkin kaksi kouluikäistä lasta. Jos miehen lapset olisivat olleet alle kouluikäisiä tai asuneet isänsä kanssa koko ajan, Maarit ei olisi halunnut muuttaa samaan kotiin heidän kanssaan. Hän oli jo vaihtanut omien lastensa vaipat, pessyt pienet sukat ja kokannut lapsille maistuvaa ruokaa vuosia. Hän ei halunnut alkaa elää uudestaan pikkulapsiperheen äidin arkea. Onko se itsekästä?
– Valitsin miehen, en lapsia. Naiselta odotetaan uusperheessä edelleen äitipuolen roolia. Ajatellaan, että sähän olet vähän niin kuin äiti. En ole, Maarit sanoo.
Hän ei siihen rooliin halunnut.
– Lapsilla on äiti. Miksi perheeseen pitäisi väkisin istuttaa lisä-äitejä tai lisäisiä? En ole lopulta kuitenkaan samalla viivalla kuin biologiset vanhemmat päättämässä lasten asioista. Minusta on viisasta pysyä sivussa. Tilanne olisi erilainen, jos toinen lasten vanhemmista olisi kuollut tai lapset olisivat vaikka 1-vuotiaita, Maarit sanoo.
Hän kirjoittaa parisuhteesta, perhe-elämästä ja muista aikuista naista liikuttavista aiheista Naislaif-blogia.
Parisuhdeajatus, ei perheajatusta
Maarit mietti uuden puolison mahdollisia lapsia ja toiveitaan heitä kohtaan etukäteen nelikymppisenä sinkkuna. Missään nimessä hän ei ajatellut, ettei miehellä saisi olla lapsia.
– Ymmärsin toki, että monilla ikäisilläni miehillä on lapsia. Koska minulla oli omia lapsia, tiesin, millaista elämä lasten kanssa on. Minulla oli kuitenkin parisuhdeajatus, ei perheajatusta.
Maarit puhui roolistaan miehensä kanssa jo seurusteluaikoina. He seurustelivat vuoden ennen yhteen muuttoa. Hän kuvailee itseään assariksi, joka tekee tarvittaessa ruokaa, muttei päätä kasvatuksesta, eikä lähtökohtaisesti kuljeta lapsia harrastuksiin.
– Otan kantaa kasvatusnäkemyksiin ja osallistun yhteisiin keskusteluihin, mutta päätökset eivät ole minun. Kun olen sanonut ajatukseni, vetäydyn, enkä jää jankkamaan, kuten vanhempi saattaisi tehdä. Harrastuksiin kuskaaminen on vanhempien tai isovanhempien tehtävä.
Uusperhe ei toimi noin vain
Kaikki muuttavat saman katon alle ja sitten ollaan yhtä suurta perhettä. Tällainen kuva uusperheistä välillä annetaan. Maaritin mielestä se on liian siloteltu.
– Ei se mene niin. Tilanteessa on kaksi eroperhettä. Lapset eivät hyväksy uutta aikuista noin vain, eikä aikuinen uusia lapsia. Ydinperhekin rakentuu hiljalleen. Uusperheessä on vielä lisäksi lähtökohtaisesti satutettuja ja haavoitettuja ihmisiä.
Maaritin mielestä toimiva uusperhe vaatii paljon avointa puhetta ja asioista sopimista. Uusperheessä ihmiset joutuvat sovittamaan omat rutiininsa ja tapansa ainakin jollakin tavalla yhteen ja etsimään oman tilansa ja paikkansa. Uusperheessä pitää sopia, kuka määrää ja mistä. Sovittavia asioita on Maaritin mielestä paljon enemmän kuin ydinperheessä.
– Minusta kaikista tunteistaan pitää uskaltaa puhua ainakin omalle puolisolleen. Tarvitsen vapaa-ajalla aikaa aikuisena naisena. En jaksa innostua lasten oppimista asioista samalla tavalla kuin heidän vanhempansa, enkä koe samanlaisia tunteita lapsia kohtaan.
Kaikesta on hänestä tärkeää pystyä keskustelemaan, mutta lasten kasvatus on vanhempien tehtävä.
– Jos lähtisin tuuttaamaan kovasti omia näkemyksiäni, mieheni lasten äidin kanssa tulisi varmaan konflikteja. Nyt meillä on asialliset välit. Voin esimerkiksi soittaa hänelle lasten asioista.
Nyt puhuu naisten klubijäsenyyttä kiivaasti vastustava liikemies: ”Miehistä tulossa kuohittuja tohvelisankareita – kaikesta nousee kauhea akkaälämölö”
Televisiostakin tuttu miljonääriliikemies Kyösti Kakkonen: ”Olemmeko me miehet todella niin heikkoja, että emme kunnioita perinteitä, vaan hyppäämme heti seinille, kun joku sanoo ’pöö, naistenkin pitää päästä jonnekin’”.
Perinteikäs Helsingin Pörssiklubi äänesti eilen sääntömuutoksesta, joka sallisi myös naiset 108 vuotta vanhan klubin jäseniksi.
Sääntömuutos vaatii sitä, että kaksi kolmasosaa kahdessa erillisessä äänestyksessä annetuista äänistä kannattaa naisten jäsenyyttä. Keskiviikon kokouksessa 69 prosenttia äänestäneistä kannatti naisten hyväksymistä jäseniksi, joten lopullinen ja ratkaiseva toinen äänestys järjestetään 8. marraskuuta.
– Tulos oli (Pörssiklubin) hallituksen toivoma tulos, joten olemme tyytyväisiä, Helsingin Pörssiklubin puheenjohtaja Finn Wardi kommentoi eilen Iltalehdelle.
Poikkeuksellinen kokous houkutti paikalle 400 Helsingin Pörssiklubin jäsentä, joten tilaisuus järjestettiin klubin omien tilojen sijaan Vanhalla Ylioppilastalolla.
Wardin mukaan kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua ”puolesta ja vastaan, mutta hyvässä hengessä”.
Yhden kiivaimmista puheenvuoroista käytti tunnettu liikemies Kyösti Kakkonen, joka vastusti tiukasti naisten jäsenyyden hyväksymistä. Hän protestoi ”median ja muotivirtausten perässä menemistä”.
Laajasta lasitaidekokoelmastaan tunnettu Kakkonen on Tokmanni-kauppaketjun perustaja ja ex-toimitusjohtaja, joka myös esiintyi taannoin Leijonan kita -tosi-tv-ohjelman yhtenä pääomasijoittajana.
– Minulla ei ole mitään naisia vastaan, mutta haluan kunnioittaa Pörssiklubin historiallisia perinteitä nimenomaan herraklubina, Kakkonen perustelee näkemystään Iltalehdelle.
– Hyviä vanhoja perinteitä, arvoja ja tapakulttuuria pitää kunnioittaa.
"Yksipuolista mielipidelobbausta”
Kakkonen toistaa Pörssiklubin keskiviikkoisessa kokouksessa esiin tuomansa ”trendien ja muotivirtausten perässä menemisen”.
– Miksi sitten ei ole trendikästä olla rehellisesti omaa mieltään? Olemmeko me miehet todella niin heikkoja, että emme kunnioita perinteitä, vaan hyppäämme heti seinille, kun joku sanoo ”pöö, naistenkin pitää päästä jonnekin”, Kakkonen pohtii.
– Miehistä on tulossa kuohittuja tohvelisankareita.
Kakkonen syyttää yleistä mielipideilmapiiriä, mediaa ja myös klubikollegoitaan ”yksipuolisesta mielipidelobbauksesta”.
– Heti isketään kauhea leimakirves, jos haluaa kunnioittaa vanhoja perinteitä. Kaikesta nousee hirveä negatiivinen akkaälämölö, jota tohvelisankarit säikähtävät.
– Miehillä on aina ollut omia klubeja, mutta niin on naisillakin.
Kakkonen muistuttaa Helsingin Pörssiklubin keväällä teettämästä kyselystä, jossa hänen mukaansa ”suunnilleen” 47 prosenttia vastanneista oli naisten jäsenyyttä vastaan ja 53 prosenttia puolesta.
– Jäsenkysely on laajempi kuin keskiviikon kokous. Kokouksessa oli vain osa Pörssiklubin jäsenistä. Kysely on kokousta luotettavampi, ja nyt pitäisi olla malttia odottaa jäsenkunnan ajatusten kehittymistä.
Kakkonen syyttääkin Pörssiklubin hallitusta - joka yksimielisesti ehdotti naisten jäsenyyden hyväksymistä - kiirehtimisestä.
– Hallituksen toiminta on ylimielistä, arroganttia ja jyräävää. Ei ole mahdollisille naisjäsenillekään hyväksi, jos aika ja tilanne ei ole vielä kypsä.
– Pörssiklubi kun on edelleen herraklubi.
”Katsotaan viiden vuoden kuluttua”
Kakkonen alleviivaa, että hänellä ei ole mitään naisia vastaan.
– Päinvastoin. Tokmannin noin 3000 työntekijästä 80-90 prosenttia on naisia ja johtoryhmässäkin oli enemmän naisia kuin miehiä. Mutta tässä tapauksessa haluan kunnioittaa perinteitä: Pörssiklubin historia on herraklubi.
– Ja pääseehän sinne nytkin naiset miesten seurassa.
Kirjeenvaihtajan kommentti: USA:n miesvaltainen hallinto harjoitti Kavanaugh-kuulemisessa herrasympatiaansa – se näyttää voittavan naisen sanan milloin tahansa
Miljoonat amerikkalaiset seurasivat henkeä haukkoen senaatista lähetettyä historiallista televisiolähetystä. Poikkeuksellinen kuuleminen oli erityisen raskas kokemuksiaan kuvailevalle professori Catherine Blasey Fordille. Se sai kyyneliin myös lukuisia muita naisia, jotka ovat joutuneet seksuaalisen ahdistelun kohteiksi.
Pääosin republikaanimiesten valiokunta oli päättänyt jo etukäteen, että tunteja kestävään ristikuulusteluun palkataan naispuolinen syyttäjä. He ymmärsivät 90-luvun tapahtumista oppineena, että näyttää oudolta, jos rivi miehiä jälleen kyseenalaistaa vastakysymyksillään naisen ahdisteluväitteitä. Tosin valiokunnan puheenjohtaja, republikaanisenaattori Charles Grassley, muistutti heti kuulemistilaisuuden alussa, kuinka armollinen hän on, kun antaa Fordin todistaa.
Grassley oli mukana myös vuonna 1991 presidentti George W. Bushin korkeimman oikeuden ehdokasta Clarence Thomasia koskeneessa kuulemistilaisuudessa. Thomasia seksuaalisesta ahdistelusta syyttänyt Anita Hill ei saanut silloinkaan mitä parhainta kohtelua. Thomas nimitettiin ja hän määrää yhä USA:n korkeimmassa oikeudessa.
"Olen kauhuissani"
Ford aloitti todistuksen kuten kuka tahansa elämänsä kipeintä päivää kuvaileva ihminen. Hän tärisi ja itki. Syyttäjän ristikuulustelusta huolimatta Ford pysyi väitetyissä yksityiskohdissa, jotka tapahtuivat lukiolaisbileissä 80-luvulla. Ford sanoi olevansa 100-prosenttisen varma, että hyväksikäytön takana oli konservatiivi, Donald Trumpin korkeimman oikeuden tuomariehdokas Brett Kavanaugh.
– En ole täällä, koska haluan olla. Olen kauhuissani. Koen, että on kansalaisvelvollisuuteni kertoa teille mitä minulle tapahtui, Ford aloitti todistuksensa.
Fordin mukaan Kavanaugh ja kaveri nauroivat kotibileiden makuuhuoneessa tapahtuneen hyökkäyksen aikana. Fordin mukaan Kavanaugh piti kättä sängyn päälle pakotetun Fordin suun edessä, ettei hän voinut huutaa apua. Ford pelkäsi tulevansa raiskatuksi ja tukehtuvansa.
Seksuaalirikostapauksissa kyse on usein sana sanaa vastaan. Fordin lisäksi kaksi muuta naista syyttävät Kavanaughia ahdistelusta.
Kavanaugh sai sympatiaa
Kuulemisessa vihaisena ja itkuisena esiintynyt Kavanaugh sai kuitenkin republikaanimiesten ja Trumpin sympatiat. Republikaanien palkkaama syyttäjä ei kuulustellut tuomariehdokasta yhtä pitkään kuin Fordia. Kavanaugh sai myös Fordista poiketen jokaisen republikaanisenaattorin pahoittelut siitä, että joutui todistamaan.
Republikaanisenaattori Lindsey Graham oli niin kiihdyksissä “hienon ihmisen kärsimyksistä”, että koki itse olevansa demokraattien väijytyksen kohteena. “Kavanaugh on hieno mies eikä ansaitse tällaista”. “Tällaiset syytteet tuhoavat hänen uransa”. “Häntä kohdellaan niin väärin”, nämä ovat republikaanimiesten kommentteja, joita professori Kate Manne kutsuu “himpathyksi”. Vapaasti käännettynä, herrasympatia, kasvaa Cornellin yliopiston filosofian apulaisprofessorin Mannen mukaan mitä ylemmäs mies nousee.
Mannesta herrasympatiassa miehet nousevat puolustamaan toista syytettyä miestä miltä tahansa, koska syytteet voivat tahrata lopulta muidenkin miesten urat. Herrasympatiassa miehen kommentit otetaan myös vakavammin kuin naisen. Mannesta ei ole epäilystäkään, etteikö Trump lisäisi herrasympatiaa.
Asiantuntijat koolla Washingtonissa: Ideologinen väittämä, että mieli määrittää sukupuolen
"Huolestuttavaa, kun aikuinen hyväksyy gender-ideologian ja traagista, kun lapsi joutuu sen uhriksi"
Iltalehti uutisoi maanantaina viime viikonloppuna Yhdysvalloissa Washingtonissa järjestetystä kolmipäiväisestä kristittyjen ja konservatiivien vuosittaisesta Values Voter Summit -tapahtumasta, jossa paikalla oli tuhansia kristittyjä ja kymmeniä järjestöjä.
Life Site News kertoo samaisesta Values Voter Summit -kokoontumisesta, jossa pidettiin myös gender-ideologiaan keskittynyt paneelikeskustelu, jonka aikana esille nousi kolmen keskeisimmän asiantuntijahenkilön kolme poikkeuksellista lausuntoa aiheesta.
Hullaantuminen transseksuaalisuuteen näyttää valtaavan kansakuntaa erityisesti nuorten keskuudessa ja kysymyksessä on "laajamittainen lasten hyväksikäyttö".
Tätä mieltä oli paneelin asiantuntijaryhmä, jossa oli mukana Family Research Councilin politiikan tutkimuksen asiantuntija Peter Sprigg, American College of Pediatriciansin toiminnanjohtaja ja lastenlääkäri Michelle Cretella ja psykiatrian ja käyttäytymistieteiden professori Johns Hopkinsin yliopiston lääketieteen laitokselta ja kaksikymmentä viisi vuotta Johns Hopkinsin sairaalan pääpsykiatrina toiminut Paul McHugh.
Keskustelun ydintä kuvasi paneelin nimi: Miten gender-ideologia vahingoittaa lapsia.
Peter Spriggin mielestä "on huolestuttavaa, kun aikuinen hyväksyy tällaisen transsukupuolisen ideologian ja traagista, kun lapsi joutuu sen uhriksi".
Family Research Councilia edustava Sprigg huomautti, että ihmiskunnan historiassa on aina pidetty selvänä sitä tapaa, jolla määritämme, ovatko ihmiset miehiä vai naisia - eli heidän kehonsa perusteella.
"Nykyään transsukupuolinen liike väittää, että mieli menee kehon edelle, kun päätetään, onko henkilö mies vai nainen. Tämä on kuitenkin ideologinen väittämä", Sprigg korosti ja lisäsi, että "se ei ole millään tavalla tieteellistä".
Lastenlääkäri Michelle Cretellan mukaan Yhdysvalloissa harjoitetaan laajamittaista lasten hyväksikäyttöä ja osallisia tähän ovat hänen erikoistumisalansa pediatria sekä psykiatria, koulutusjärjestelmä, valtamedia ja sosiaalinen media.
"Ja tämä on säädetty laissa nyt", Cretella huomautti.
Cretella on itse neljän lapsen äiti ja merkittävä lasten terveyteen, sairauksiin ja käyttäytymiseen perehtynyt asiantuntija, joka on taistellut lapsiin kohdistettua jatkuvaa gender-ideologian edistämistä vastaan.
Omassa puheenvuorossaan hän varoitti käyttämästä gender-ideologiaa kannattavien suosimaa kieltä.
"Ihmisillä on biologinen sukupuoli, piste", hän totesi ykskantaan.
Cretella painotti, että meillä ei ole jotakin muuta sen lisäksi, mitä kutsuttaisiin "sosiaaliseksi sukupuoleksi" tai "sukupuoli-identiteetiksi" ja joka olisi kytköksissä aivoihimme tai DNA:hamme.
"Ihmisen seksuaalisuus on kaksiosainen; se on ehdoton, se on jokaisessa kehon solussa", Cretella tarkensi.
"Sukupuolta ei ilmoiteta ihmiselle, se ilmoittaa itse itsestään. Tunnistamme sen. Kehomme kertovat meille, keitä me olemme."
Cretella selvensi lisäksi "yhteiskuntaamme vakiintuneen lasten hyväksikäytön" alkavan ensin "sosiaalisella matkimisella", kun aikuiset kannustavat sukupuolestaan hämillään olevia lapsia hyväksymään vastakkaisen sukupuolen nimen, pronominit ja vaatetuksen.
Koulu tarjosi homoerotiikkaa yläastelaisille – osa lapsista voi esityksestä pahoin
Vanhempi purkaa tuntojaan sosiaalisessa mediassa.
Suomalainen vanhempi kirjoittaa sosiaalisessa mediassa, että suomalais-venäläinen koulu vei eilen kahdeksannen luokan oppilaat katsomaan At Once -teatteri-esitystä Martinus-teatteriin Helsingissä. Vanhemman mukaan jotkut lapsista voivat esityksestä pahoin.
Vanhemman mukaan paikalle oli tuotu seksivalistusta varten oppilaita myös muista kouluista.
Lasten altistus ”vaihtoehtoiselle seksuaalisuudelle” on ilmeisesti jatkunut tänään.
Erään kriitikon analyysin esityksestä voi lukea erinomaisuutta-blogista. Siellä kerrotaan muun muassa, että ”Knifin ominainen liikekieli on usein määrätietoista, terävää ja tarkasti leikkaavaa, kovaakin. Henkilöhahmojaan hän tuntuu kuitenkin käsittelevän lempeämmällä lämmöllä, ihmisen heikkouksia ymmärtäen, mikä on omiaan herättämään myös katsojassa myötätuntoa ja sympatiaa”.
Tai vaihtoehtoisesti kuvotusta.
Ehkä lapsille pitäisi antaa tilaa löytää oma identiteettinsä, ennen kuin heille aletaan tuputtaa seksuaalisia vaihtoehtoja.
Lähteet: VK.com, erinomaisuutta.blog
Kaikki Suomen yläastelaiset homotuksen kohteena?
Nykysuomi julkaisi tänään jutun, jossa kerrottiin erään helsinkiläisen koulun kasiluokkalaisten viemisestä teatteriesitykseen, jossa edistettiin homosaatiota.
Nyt on yhteydenottojen mukaan ilmennyt, että muutkin alueen yläkoululaiset ovat saman homosaation kohteena. Onko sama ilmiö toteutuksessa myös muualla Suomessa, kuten näyttäisi?
Osa lapsista on ollut kauhuissaan homoteatteriesityksistä.
Erään yläasteen oppilaan vanhemman mukaan: ”Miehet riisuivat toistensa housut ja kävivät toisiinsa kiinni, ollakseen lähekkäin.”
Vanhemmat, ottakaa yhteyttä lastenne kouluihin ja kysykää, mihin kaikkeen lapsenne altistetaan. Ottakaa myös yhteyttä Nykysuomen toimitukseen, jotta saamme selville tämän toiminnan laajuuden.
Lähde: Yksityinen
Touko Aaltoa sijaistava Maria Ohisalo suututti heti pääministeri Sipilän - syytti Ylellä hallitusta ”miesten oikeuksien painottamisesta”
Pääministeri Juha Sipilän mukaan arvojen syöttäminen tekee politiikasta iljettävää.
Sairauslomalla olevaa Touko Aaltoa vihreiden puheenjohtajana sijaistava Maria Ohisalo syytti Ylen A-talkissa torstaina hallitusta ”miesten oikeuksien” vahvasta painottamisesta.
Ohisalo viittasi varhaiskasvatukseen tehtyihin leikkauksiin sekä julkisen sektorin lomarahaleikkauksiin ja sanoi niiden iskeneen pienipalkkaisiin naisvaltaisiin aloihin.
Poikkeuksellisesti Ylen A-talkiin osallistunut pääministeri Juha Sipilä (kesk) päivitteli, että poliittisessa keskustelussa syötetään toisille arvoja ”suuhun, päähän ja sydämeen”, ja totesi, että ”tämä tekee politiikasta vähän iljettävää”.
– Näin ei saa tehdä, Sipilä opasti ja mainosti hallituksen parantaneen naisten työmarkkina-asemaa uudistuksella, jonka myötä työnantajat voivat saada 2500 euron korvauksen kustannuksista, jotka aiheutuvat naispuolisen työntekijän vanhemmuudesta.
Hallitus valmis joustoihin irtisanomisasiassa
A-talkissa sivuttiin myös hallituksen esitystä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta alle 20 henkilön yrityksissä. Esitys on saanut ay-liikkeen takajaloilleen ja on aiheuttanut jo järjestöllisiä toimia.
Sipilä antoi ymmärtää, että neuvotteluvaraa on yhä jäljellä, ja mainitsi, että laki ei tule välttämättä koskemaan juuri niitä yrityksiä, joissa on töissä 20 henkilöä tai vähemmän.
Sipilä tähdensi myös, että irtisanotulle henkilölle ei tulla langettamaan karenssia sillä perusteella, että irtisanominen on itse aiheutettua.
Sipilä sanoi äskettäin Alma Median puheenjohtajatentissä, että jos henkilö sanotaan irti henkilöperustaisen alennetun kynnyksen vuoksi, siitä ei saisi tulla tuplarangaistusta.
Työttömyysturvalainsäädännön mukaan työntekijä saa 90 päivän karenssin, jos työntekijä eroaa työstään ilman pätevää syytä tai on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen.
Asevelvollisuustutkimuksesta uupuu kokonaisvaltainen näkemys
Asevelvollisuudesta käytävää poliittista keskustelua ja valtataistelua tutkinut tohtorikoulutettava Hannu Salomaa kirjoitti HS vieraskynässä (28.9.2018) asevelvollisuuden olevan edellen vanhakantainen ja nojaavan nationalismiin. Salomaan mukaan asevelvollisuus nojaa edelleen 1800-luvun ajatusmaailmaan ja sitä tulee muuttaa. Salomaa korostaa, että ikäluokasta kaikki eivät suorita asevelvollisuutta, järjestelmä on hierarkkinen ja vanhaan kasvatusajatteluun nojautuva. Salomaa tarjoaa mieluummin tilalle valikoivaa ja palkkaan perustuvaa pientä asevelvollisuusarmeijaa tai ammattiarmeijaa.
Salomaan polku asevelvollisuuskeskustelua tutkineesta kandityöstä väitöskirjatutkimukseen on varmasti laadukasta tutkimusta, eikä sen arvoa osan asevelvollisuuskeskustelua sovi kiistää. Valitettavasti tutkijalta puuttuu kokonaisvaltainen näkemys maanpuolustuksen perimmäisestä tarkoituksesta, sekä ratkaisuista, jotka reunaehtoina johtavat nykyiseen malliin. Salomaan, kuten menneen kansalaisaloitteenkin lähtökohtina on korostaa yksilökeskeistä, globaalia maailmaa, jossa asevelvollisuutta tarkastellaan talouden, liberalismin, tasa-arvon ja sukupuolen kautta. Tutkija korostaa, että asevelvollisuus perustuu konservatismiin, nationalismiin, hierarkiaan, ”pyhiin arvoihin” ja vaihtoehdottomuuteen. Salomaan mukaan todellista keskustelua asevelvollisuudesta on vaikea käydä, sillä se on betonoitu suomalaiseen poliittiseen keskusteluun muuttumattomana ja kaikuna kansakunnan rakentamisen ajoilta. Tutkimustuloksissa näkyy valitettavasti puolustuksen suunnittelun keskeisten perusteiden puute.
Suomen puolustus perustuu pidäkkeen luomiseen. Puolustusvoimien tehtävä on luoda uskottava puolustus joka ensisijaisesti ennaltaehkäisee sellaisen hyökkäyksen Suomeen, joka pakottaisi meidät luopumaan itsenäisyydestämme, omasta päätäntävallastamme ja omasta yhteiskuntajärjestyksestämme. Puolustusvoimille on keskeistä luoda annetuilla resursseilla mahdollisimman hyvä puolustusjärjestelmä. Siinä ratkaisussa kaikki vaihtoehdot ovat aina avoimia, ottaen kuitenkin huomioon keskeiset reunaehdot. Niitä reunaehtoja luovat oletettu uhka, maantiede, olosuhteet, kansainväliset liittoumat, annetut resurssit, taistelutapa, väestöpohja ja tahto puolustaa Suomea. Näissä monimutkaisissa laskelmissa on päädytty siihen, että asevelvollisuus tuottaa tarvittavan kyvyn. Suomen ulkopolitiikalla on ollut sata vuotta tukenaan hyvin koulutettu ja itseensä luottava asevoima, joka riittää koko maan puolustamiseen. Asevelvollisuus on keskeinen osa tätä voimaa.
Salomaa, kuten moni puolustuksen suunnittelun ulkopuolella oleva tutkija, tarkastelee suomalaista asevelvollisuutta kansainvälisen kontekstin kautta. Vertailussa ei kuitenkaan kyetä lähestymään kohdetta geopolitiikan tai sotilaallisten vaatimusten kautta. Johtopäätöksissä keskitytään siihen, miten muualla länsimaissa on ratkaistu asevelvollisuuskysymys, riippumatta siitä, mihin liittoumaan maat kuuluvat, missä ne sijaitsevat ja mitkä ovat kyseisten maiden sotilaallisen puolustuksen tavoitteet.
Heidi Hautala: Naisten oikeuksia polkeva varakas verkosto tullut myös Suomeen
Vihreiden europarlamentaarikon mukaan Anti Choice -liike ujuttautuu vallan ytimiin populistien mukana.
Europarlamentaarikko Heidi Hautalan (vihr./EGP) mukaan kansainvälinen, naisten oikeuksia vastustava liike on kasvattanut viime vuosina vaikutusvaltaansa Euroopassa.
– Taantumuksen tuuli ei puhalla vain valtameren toisella puolella, vaan myös Euroopassa. Agenda Europe -verkosto kerää yhteen lukuisia järjestöjä ja poliittisia, pääosin populistisia ja katolisia, toimijoita jokaisesta EU-maasta, Hautala kirjoittaa blogitekstissään.
Hänen mukaansa Yhdysvalloissa sijaitseva samankaltainen verkosto tukee vahvasti eurooppalaisia kumppaneitaan.
– Anti Choice -liike keskittyy pääviesteissään abortin vastustamiseen. Tunteita herättävät, abortinvastaiset viestit toimivat kärkenä laajalle agendalle, jonka tarkoituksena on rajoittaa niin naisten kuin seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.
– Liikkeen retoriikassa vilahtelevat ksenofobia ja perinteiset arvot, perinteinen ydinperhe ja avioliitto, joiden varaan yhteiskuntajärjestyksen tulisi rakentua.
Hautala kuvailee liikkeen naiskuvaa ”yleisesti vääristyneeksi ja vanhoilliseksi”.
– Kuvaa ihanneperheestä värittää menneisyyden sukupuoliroolit, jossa naisen seksuaalisuutta paheksutaan ja jossa vastuu raskaudesta on yksin naisen – samoin velvollisuus synnyttää. Liike puhuu uskonnon lisäksi paluusta luonnonjärjestykseen, Natural Order, jossa ehkäisy, raskaudenkeskeytys ja homoseksuaalisuus nähdään luonnonlakien vastaisena.
Hautalan mukaan kannatustaan kasvattanut liike on vaivihkaa soluttautunut vallan ytimiin myös EU-tasolla.
– Kansainvälinen, järjestäytynyt ja varakas Anti Choice -verkosto toimii myös Suomessa. On vaarallista olettaa, että saavutetut oikeudet ovat itsestäänselvyyksiä. Jos oikeuksia ei aktiivisesti puolusteta, kello voi kääntyä taaksepäin yllättävän nopeasti.
SOININ SAAMASTA LUOTTAMUSLAUSEESTA SUUTTUNEET OSOITTIVAT MIELTÄÄN – ”IHMISTEN KESKUUDESSA ON TODELLA PALJON PETTYMYSTÄ ÄÄNESTYKSEN JÄLKEEN”
Perussuomalaisia ja kristillisiä lukuun ottamatta mielenosoituksessa puhui kansanedustaja kaikista eduskuntapuolueista.
Ainakin pari sataa ihmistä kokoontui perjantaina osoittamaan mieltään naisten oikeuksien puolesta Eduskuntatalon eteen. Vaaravyöhyke-mielenosoituksen oli kutsunut koolle Naisasialiitto unioni.
– Naisten oikeudet ja jokaisen oikeus päättää omasta kehostaan eivät ole asioita, joita pitää saada vakaumuksen ja mielipiteenvapauden nimissä vastustaa, mielenosoituskutsussa kirjoitettiin.
Mielenosoituksen taustalla on eduskunnan antama luottamus ulkoministeri Timo Soinille (sin.), jonka aborttikannanotot ovat pöyristyttäneet monia. Soini sai tunnetuin seurauksin eduskunnan luottamuksen, kun siniset teki siitä hallituskysymyksen. Sen jälkeen kokoomus ja keskusta pakottivat omat kansanedustajansa äänestämään Soinin luottamuksen puolesta.
– Oli todella hienoa, että tämä mielenosoitus järjestettiin. Se kuvastaa sitä, että on todella paljon pettymystä ja tyytymättömyyttä ihmisten ja erityisesti naisten keskuudessa tuon äänestyksen jälkeen.
– Hallitus aliarvioi sen, kuinka iso asia tämä on monelle ihmiselle, sanoi vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen. Hän piti pyynnöstä puheen mielenosoituksessa.
Sarkkinen huomautti, että Soini-äänestyksen taustalla oli iso periaatteellinen kysymys naisten oikeuksista ja Suomen linjasta naisten oikeuksiin ja aborttioikeuteen.
– Keskustelua on yritetty viedä pois asiakysymyksestä, mutta taustalla on juuri se asiakysymys, että Soini vastustaa Suomen ulkopoliittista linjaa. Ihmiset ovat nyt heränneet siihen, että nämä oikeudet vaativat jatkuvaa puolustamista, Sarkkinen sanoi.
Sarkkisen lisäksi mielenosoituksessa puhuivat vihreiden Emma Kari, sosiaalidemokraattien Tytti Tuppurainen, keskustan Hanna Kosonen, RKP:n Eva Biaudet ja kokoomuksen Saara-Sofia Siren.
Lapsena ympärileikatulta Kallelta meni peniksestä tunto – Lääketieteellisistä syistä tehtävien ympärileikkausten määrä on kasvanut Suomessa
Vuonna 2016 Suomessa tehtiin 2694 ympärileikkausta lääketieteellisistä syistä. Määrä on noussut huomattavasti muutamassa vuodessa. Asiantuntija ei keksi sille selitystä.
Pikkupoika makaa sairaalasängyssä. Alakehon päällä on vihreä teltta ja kainalossa uusi punainen paloauto.
Eletään 80-lukua. Tarhaikäiselle Kallelle on juuri tehty ympärileikkaus esinahan ahtausepäilyn takia.
– Muistan sen kivun sekä oudon tunteen, nyt aikuinen Kalle muistelee.
Suomessa tehtiin vuonna 2016 lähes 2700 ympärileikkausta lääkinnällisin perustein. Määrä on kasvanut muutamassa vuodessa. Vielä vuonna 2010 leikkauksia tehtiin noin 2000.
Lastenklinikan lastenkirurgian erikoislääkäri Seppo Taskinen on tilastoista ihmeissään.
– Olisin kuvitellut, että leikkausten määrän olisi ennemminkin vähentynyt.
Syitä leikkaukselle voi olla esinahan tulehdus tai ahtaus. Molempiin löytyy nykyisin myös muita hoitoja.
Vielä muutama vuosikymmen taaksepäin Suomessakin ajateltiin, että ellei pojan esinahka löysty kouluikään mennessä, jotain on vialla.
– Olemme jo vuosikausia opettaneet, että odotetaan lähemmäs murrosikää, ennenkuin leikataan, Taskinen kertoo.
Myös eläköityneen lastenkirurgain dosentti Harry Lindahlin korvaan määrä kuulosta hurjalta.
– Tilastollisesti sen tulisi olla noin prosentti pojista, kenelle leikkaus tarvitsee tehdä. Eli alle 300 poikaa vuodessa.
Leikkausmäärän kasvua ei voi selittää uskonnollisista syistä tehtävien ympärileikkausten lisääntyminen, sillä ne eivät kuulu julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon.
Leikkaus aiheutti tunnonmenetyksen
Kalle kertoo tienneensä jo esiteininä, ettei kaikki ollut kohdillaan. Sille ei vain vielä löytynyt sanoja.
Nyt, päälle kolmekymppisenä löytyy.
– Äärimmäisen totaalinen tunnonmenetys. Ei ihan hirveästi tarvitse pyöritellä, miten se vaikuttaa parisuhteeseen.
Arpikudos myös aiheuttaa kipua.
Silti kesti kauan, ennen kuin Kalle uskalsi hakea apua, koska häpesi vaivaansa.
– Eipä tästä tee mieli juuri huudella.
Kallen potilaskertomuksesta ei ilmene, että leikkauksesta olisi tullut mitään komplikaatioita. Jälkitarkastusta potilaalle ei tehty.
Lindahlin mukaan onkin tavallista, että tuntoherkkyys vähenee. Paljastunut terska kehittää paksun solukerroksen suojaamaan ympäristöltä, kuten vaatteiden hankaukselta.
– Ihan kuin sormissa tai jaloissa.
Leikkauksessa menetetään myös esinahassa itsessään olevat lukuisat hermopäätteet.
Ympärileikkauksia on perusteltu terveyshyödyillä
Yhdysvalloissa, missä ympärileikkaaminen on paljon Eurooppaa yleisempää, lastenlääkärien järjestö AAP sanoi kannanotossaan operaation hyötyjen peittoavan haitat.
Ympärileikkaus vähentää tutkitusti riskiä sairastua joihinkin infektiosairauksiin ja lisää hygieniaa.
– Se on ihan huuhaata Suomen olosuhteissa. Meillä lähes jokaisella on suihku saatavissa ja vepstaakin voi pestä siinä, se hygieniasta, Lindahl tylyttää.
Maailman terveysjärjestö WHO:n suosittelee ympärileikkauksia hidastamaan HIV:n leviämistä (siirryt toiseen palveluun) Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Ympärileikkaus pienentää jonkin verran miehen riskiä saada hiv-tartunta suojaamattomassa heteroseksistä hiv-positiivisen kanssa.
Itsemääräämisoikeus viety
Kalle on etsinyt ongelmiinsa apua monilta alan lääkäreiltä Suomesta ja ulkomailta. Avun sijasta hän on kohdannut paljon ymmärtämättömyyttä.
Muutama vuosi sitten Kalle keräsi rohkeutensa ja varasi ajan leikkauksensa suorittaneelle erikoislääkärille. Hän halusi kertoa lääkärille vaivoista, joita ympärileikkaus oli hänelle aiheuttanut.
– Lääkäri antoi ymmärtää, että kuvittelen vain kaiken. Että varmaan on päässä vikaa.
Kalle ei tähän vastaukseen tyydy.
– Oma keho on ehkä ainoa asia, minkä ihminen oikeesti omistaa. Minulta on viety se vapaus valita, mitä minä sillä teen.
Kysely paljastaa: Jos tapaat uuden deitin täällä, päädytte kaikista nopeimmin sänkyyn
Amerikkalaisen deittisivuston tekemän kyselyn mukaan uuden deitin tapaamispaikalla on väliä sen suhteen, päädyttekö keskiarvoa nopeammin vai hitaammin vällyjen väliin, kertoo Mirror.
Miksi naiset teeskentelevät orgasmin? Katso keskustelua yllä olevalta videolta!
Oletko koskaan kuullut "kolmien treffien säännöstä"? Siitä, että deitin kanssa pitäisi mennä sänkyyn vasta kolmansien treffien jälkeen? Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan ihmiset todellisuudessa odottavat yleensä hiukan pidempään – neljänsiin treffeihin.
Tutustumispaikalla on kuitenkin väliä siinä, kuinka nopeasti deitin kanssa päätyy sänkyyn. Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että treffit johtavat nopeimmin seksiin, jos kumppanin tapaa lomalla.
Kyselytutkimuksen on tehnyt IllicitEncounters.com -deittisivusto, joka on suunnattu avioituneille ihmisille. Kyselyyn vastasi yhteensä noin tuhat käyttäjää.
Parhaat paikat lomalla ja baarissa
Sivuston tutkimuksen mukaan seksiä harrastetaan uuden tuttavuuden kanssa lomalla keskimäärin kaksien treffien jälkeen. Jos kumppanin tapaa yökerhossa tai baarissa, on treffien keskiarvo 2,2.
Kolmanneksi nopein tapa päästä uuden tuttavuuden kanssa sänkyyn on deittisivustojen tai -sovellusten kautta. Tämä tapahtui kyselyn mukaan keskimäärin 2,5 treffien jälkeen.
"Kolmien treffien sääntöä" noudattavat tutkimuksen mukaan vain ihmiset, jotka tapaavat ystäviensä kautta.
Tutkimuksen mukaan seksiä harrastetaan kuitenkin keskimäärin neljänsien treffien jälkeen.
Huonoimmat paikat tavata kumppani tulevaa seksiä ajatellen olivat kuntosali, jossa tapaamisen jälkeen petipuuhiin päästiin vasta kuudensilla treffeillä, ja työpaikka, jossa tavattuaan tarvittiin vielä seitsemät treffit.
Viimeinen mahdollisuus?
IllicitEncounters.comin edustaja Christian Grant selittää tulosta muun muassa sillä, että lomalla ihmiset tarttuvat helpommin hetkeen ja päätyvät sänkyyn nopeammin kuin kotona, sillä he saattavat pelätä, ettei toista enää näe koskaan.
– Alkoholi ilmiselvästi tehostaa keskustelujen määrää niillä ihmisillä, jotka tapaavat yökerhoissa ja baareissa, Grant sanoo.
Deittisovellusten osalta mies taas selittää matalaa tulosta esimerkiksi sillä, että myös monet etsivät palveluista vain seksisuhteita.
Lähde: Mirror
Ihastunut leijailee pilvilinnoissa ja tekee hulluja asioita rakkauden eteen – THL:n tutkimusprofessori kertoo miksi
Ihastuneena keho on poikkeustilassa usean hormonin ja välittäjäaineen tehdessä työtään. Alkuhuuma kestää puolitoista vuotta, mutta rakkaus voi olla ikuista.
Huomaat hymyileväsi itseksesi. Ajatukset pörräävät siinä yhdessä tietyssä henkilössä, vaikka pitäisi keskittyä työasioihin. Et ole oikein nukkunut edellisenä yönä, etkä oikeastaan muista, milloin viimeksi olisit syönyt kunnolla.
Ehkä voisit käydä töiden jälkeen syömässä parin korttelin päässä sijaitsevassa ravintolassa. Siellä, missä hän käy säännöllisesti.
”Onko tämä ihan hullua?”, saatat miettiä itseksesi.
Ihastuneen keskittymiskyky kapenee ja kohdistuu ihastukseen
Lähes jokainen aikuinen on varmasti jossakin vaiheessa elämäänsä ollut ihastunut. Ihastumisen syntymiselle ei oikeastaan voi mitään.
Tunne voi saada leijailemaan pilvissä, ja olla hyvinkin koukuttavaa, mutta joskus se voi myös pelottaa. Ihastuksen kohteessa jatkuvasti pyörivät ajatukset voivat tuntua pakkomielteisiltä.
”Kun ihastutaan, dopamiinia käytetään kiivaammin tai tavallista vilkkaammin kemiallisissa viesteissä häntätumakkeen ja aivokuorukan alueilla. On tutkittu, että kun dopamiini toimii aktiivisesti aivokuorukan alueella, keskittymiskyky on kaventunut ja pysyy yllä jossain tietyssä, tarkassa kohteessa”, kertoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
On siis normaalia, että ihastuessa ajatukset pyörivät ihastuksen kohteen ympärillä.
Dopamiinin toimintaa aivokuorukassa on tutkittu esimerkiksi videopelien pelaamisen yhteydessä. Tämän aivoalueen osalta ihastuneen aivokuva näyttääkin melko samanlaiselta kuin videopeliä pelaavan henkilön.
”On järjestetty koetilanteita, joissa henkilöt on laitettu pelaamaan videopeliä, ja samaan aikaan otettu aivokuvia. Aivokuorukka on hyvin aktiivinen, kun pelataan peliä, joka on sen verran helppo, että siinä pääsee siirtymään tasolta toiselle. Siinä on mahdollisuus edetä oman aktiivisuuden avulla, ja lopussa odottaa palkinto. Rakastuessa tilanne näyttää aivokuvassa samantapaiselta”, Partonen avaa.
”Taisi olla juhannus 1997. Siskoni kanssa lähdimme polkemaan Mikkelin Visulahteen katsastaaksemme minkälainen meininki siellä oli. Silloin tapasin ihastukseni ensimmäistä kertaa. Ihastuimme ja vietimme sen illan yhdessä, kunnes kumpikin lähdimme omille tahoillemme. Emme vaihtaneet puhelinnumeroita tai muita yhteystietoja.
Niillä vähäisillä tiedoilla, jotka minulla miehestä oli, hain puhelinluettelosta numeroita, kirjasin ylös ja soitin kaikkiin. Jokaisesta numerosta kysyin vain: ”Onko Pasi kotona?” Yhdestä numerosta sitten vastasi nuori tyttö, joka vastasi kyselyyni: ”Pasi meni poikien kanssa pelaamaan beach volleyta.” Löytyihän se!
Olimme yhdessä 15 vuotta, saimme lapsen ja rakensimme talon, kunnes lopulta kuitenkin erosimme.”
Sari
Tällaista on naimisissa olevien pornotähtien elämä - yksiavioisuus säilyy, vaikka ammattina on harrastaa seksiä muiden kanssa
Joanna ja Aaron ovat onnellisesti naimisissa.
Onko mahdollista olla ammatiltaan pornotähti ja elää silti yksiavioisessa suhteessa? Kyllä on, vastaavat Joanna Angel ja hänen miehensä Aaron Thompson.
Joanna on amerikkalainen palkittu aikuisviihdenäyttelijä, ohjaaja ja omistamansa tuotantoyhtiön Burning Angelin toimitusjohtaja. Myös Aaron on saanut lukuisia aikuisviihdealan palkintoja. Burning Angel on erikoistunut filmeihin, joissa esiintyjillä on rajuja tatuointeja ja lävistyksiä.
Ajatus yksiavioisesta suhteesta ja uskollisuudesta voi monesta tuntua oudolta, kun tienaa elantonsa seksin harrastamisesta muiden ihmisten kanssa.
Mutta pornonäyttelijöiden mukaan on kahdenlaista seksiä. Kuvauksissa ei ole samanlaista intimiteettiä, kuin seksissä rakastamansa henkilön kanssa
Miehen ego kärsi
Joanna ja Aaron tapasivat kuusi vuotta sitten. Siinä vaiheessa Aaron ei vielä ollut mukana pornoteollisuudessa.
Joanna oli luvannut itselleen, että ei enää koskaan seurustelisi toisen pornonäyttelijän kanssa, kun edellinen tällainen suhde oli ollut tosi sotkuinen.
– Olimme seurustelleet Aaronin kanssa runsaan kuukauden ja sinä aikana en tehnyt filmejä. Mutta pakkohan minun oli lopulta töihin mennä, kertoo Joanna News.com.au-sivustolle.
– Aluksi se oli Aaronille ihan OK. Mutta sitten hän sanoi minulle tuntevansa itsensä epävarmaksi, hän ajatteli, että ei ole yhtä hyvä kun kundit kuvauksissa. Se satutti hänen egoaan.
Myös isot yhtiöt keksivät Aaronin
Pariskunta oli ollut vuoden yhdessä, kun yksi puhelinsoitto muutti Aaronin, entisen baarimikon, työelämän suunnan.
– Olimme matkalla San Franciscossa kun Joannan tuottaja soitti hädissään. Yhden pornofilmin tiedosto, joka oli pitänyt julkaista seuraavana päivänä, oli jotenkin korruptoitunut, se ei toiminut, kertoo Aaron San Diego City Beatille.
– Joanna katsoi minuun ja sanoi, että nyt sinäkin olet sitten mukana. Meidän täytyy tehdä filmi hotellihuoneessamme tänä iltana. Olin todella peloissani, minulla ei koskaan ollut mitään hinkua tehdä pornoa, kertoo Aaron.
Sen jälkeen Aaron esiintyi monessa Joannan Burning Angel -tuotantoyhtiön filmissä. Hän sai mainetta ja pian työtarjouksia tuli isommilta yhtiöiltä, muun muassa Penthouselta. Aaronin roolinimi on Small Hands.
Joanna ohjaa myös miehensä filmejä
Kun Aaron oli mukana bisneksessä, Joannalle tuli samanlaisia tuntemuksia kuin Aaronilla oli suhteen alussa ollut.
– Aika ajoin ei tunnu kovin mukavalta, kun Aaron on toisten tyttöjen kanssa. En voi teeskennellä, että se olisi OK. Mutta ei sitä tapahdu kovin usein, sanoo Joanna.
Joanna on nyt siirtynyt enemmän tuotantopuolelle.
– Teen 12-14 filmiä vuodessa. Aaron tekee 12-15 kuukaudessa. Roolimme ovat nyt vaihtuneet.
Pariskunta on ollut naimisissa vuodesta 2016. Jos avioliitto pornotähden kanssa on joskus haastavaa, tilanne mutkistuu vielä lisää, kun Joanna on välillä miehensä pomo ja filmien ohjaaja.
– Mieheni ja minä olemme paremmin tottuneet tilanteeseen, mutta Aaronin vastanäyttelijät ovat joskus hämillään, kertoo Joanna.
– Sanon heille, että pankaa nyt parastanne, seuraavan tunnin ajan. Jos huomaan, että vastanäyttelijä on kiusaantunut, poistun huoneesta.
Kotona spontaania seksiä
Vaikka ammatti on harrastaa seksiä vieraiden ihmisten kanssa, kotona seksi on Joannan ja Aaronin mukaan erilaista.
– Kuvauspaikalla miespuolisilla pornotähdillä on kovat suorituspaineet. Erektion täytyy kestää loputtomiin ja siemensyöksy pitää saada silloin kun ohjaaja käskee, kertoo Joanna.
– Tilanne on epänormaali, paljon ihmisiä ympärillä, valoja, kameroita. Seksi on aivan erilaista kameroiden edessä, vaikka harrastaisit sitä oman aviopuolisosi kanssa.
– Mutta kun olemme aamulla kotona sängyssä ja yllätän Aaronin, se on spontaania. Se on oikeaa seksiä.
Viisumirumba aiheuttaa lieveilmiön? "Thaimaalaisen kanssa pitää mennä naimisiin, jos hänet haluaa maahan – ei pysty katsomaan rauhassa, onko nainen tosissaan”
Jos suomalainen ihastuu thaimaalaiseen, ihastuksen viisumi voi joissain tapauksissa aiheuttaa päänvaivaa. Thaimaalaisten viisumihakemuksia Suomeen hylätään, jos heidän ei uskota lähtevän maasta viisumin päätyttyä. Jotkut thaimaalaisiin ihastuvat menevät heidän kanssaan pian naimisiin vain saadakseen kumppaninsa maahan. Aina äkkihäät eivät kannata – kun aikaa tutustumiselle ei ole, motiiveista ei aina ehdi päästä selville.
MTV Uutiset kertoi viime viikolla, että suomalainen Mika ei pystynyt enää Thaimaasta lähdettyään tapaamaan thaimaalaista ihastustaan luonaan Suomessa, sillä naisen viisumihakemus hylättiin.
MTV:hen otti yhteyttä moni, joka on kokenut Mikan kohtalon. Myös kouvolalaisen Mikon* nykyisen vaimon kolmen kuukauden vierailuviisumin hakemus hylättiin, kun hän yritti tulla Mikon luokse vierailulle Suomeen.
Tämä johti parin kohdalla erikoiseen ratkaisuun: he menivät naimisiin, jotta uusi vaimo saisi sukulaisena helpommin Suomeen. Sukulainen voi hakea myös oleskelulupaa.
"Riski, että nainen menee naimisiin vain saadakseen oleskeluluvan"
Pariskunnan täytyi siis mennä naimisiin muutaman tapaamisen jälkeen, että ihastus saatiin edes maahan ja että häneen pystyisi tutustumaan kunnolla.
Mikko uskoo, että vierailuviisumin saamisen vaikeus vaikuttaa niihin tarinoihin, joita usein kuullaan. Joissa thainaisten motiivit eivät ole puhtaat.
– Tiedän, että osa thainaisista tulee tänne vain paremman elämän perässä. Koska viisumi on vaikeaa saada, pitää mennä naimisiin, että voi edes katsoa, miten yhteiselo sujuu.
– Juuri silloinhan siinä on riski, että nainen menee naimisiin vain saadakseen oleskeluluvan, kun ei voi katsoa rauhassa, onko nainen tosissaan, Mikko pohtii.
”Monet ottivat avioeron – osa työskentelee nyt hieromalaitoksissa”
Mikolla on kokemusta siitä, etteivät kaikki Suomeen Thaimaasta muuttavat naiset ole ainoastaan rakkauden perässä.
Hän on ollut naimisissa kolmesti ja thainaisen kanssa kahdesti. Edellinen avioliitto päättyi, kun vaimo haki avioeroa oleskeluluvan saatuaan
Naisella oli Suomessa paljon thaimaalaisia ystäviä, jotka tekivät saman tempun. Mikko kertoo joidenkin katuneen päätöstään.
– Monet huomasivat jälkikäteen, ettei se ollut hyvä idea. Minun ex-vaimoni oli fiksu ja hankki koulutuksen, kun olimme naimisissa, mutta jotkut heistä joutuivat Helsinkiin ja Lahteen hieromapaikkoihin.
– Näitä lieveilmiöitä syntyy, kun viisumin kanssa on niin mielivaltaista, pitää mennä naimisiin, jotta vaimon saa tänne ja koska asiointi viranomaisten kanssa on niin vaikeaa.
*Mikon nimi on muutettu.
Kouvolalainen Mikko rakastui lomallaan thaimaalaiseen: Naisen 8-vuotias lapsi jäi Thaimaahan – asuu muistisairaan isoäidin luona peltihökkelissä
Kouvolalainen Mikko rakastui lomamatkallaan thaimaalaiseen naiseen. Pari on ollut naimisissa jo kolme vuotta, mutta naisen 8- ja 15-vuotiaat lapset eivät ole saaneet muuttaa äitinsä perässä Suomeen. Lapset elävät luku- ja kirjoitustaidottoman isoäitinsä luona peltihökkelissä ja oireilevat pahasti. Mikko alkaa olla neuvoton.
Kouvolalainen Mikko* pakeni Thaimaahan keskeltä Suomen synkkää lokakuuta kuten tuhannet muutkin suomalaiset.
Mikon lomassa oli kuitenkin jotain erityistä verrattuna monien muiden suomalaisten lomamatkoihin. Hän tapasi lomalla, takseja turisteille välittävässä toimistossa, nykyisen thaimaalaisen vaimonsa.
Mikko oli viettänyt ihastuksensa kanssa aikaa koko lomansa ja kun lähdön aika tuli, täytyi tehdä päätös. Haluavatko Mikko ja hänen ihastuksensa jatkaa tapailua vai jääkö kohtaaminen lomaromanssiksi?
Yhteydessä pysyttiin ja viestittelyä jatkettiin, kun Mikko lähti Thaimaasta. Muutaman kuukauden kuluttua alettiin suunnitella vastavierailua, jotta nähtäisiin, toimiiko suhde edelleen. Kolmen kuukauden vierailuviisumia Suomeen haettiin.
Päätös oli kuitenkin kielteinen.
– Menin takaisin Thaimaahan ja menimme naimisiin, koska silloin hän sai perheenjäsenenä helpommin matkustusviisumin.
Isoäiti ei pysty huolehtimaan lapsista – asuvat peltihökkelissä
Nyt on kulunut kolme vuotta siitä, kun Mikko solmi avioliiton. Pariskunta on muuttanut Suomeen ja Mikon vaimolla on maassa oleskelulupa. Vaikka tuomitsevia katseita ja arvostelua kohtaa toisinaan, parisuhteessa menee hyvin.
Avio-onnea varjostaa kuitenkin ahdistus Thaimaahan jääneiden perheenjäsenten kohtalosta. Mikon vaimon 8- ja 15-vuotiaat lapset eivät ole saaneet Suomeen viisumia eivätkä oleskelulupaa.
Mikko on taistellut yli kaksi vuotta ensin Suomen Bangkokin suurlähetystön ja sitten maahanmuuttoviraston kanssa, jotta lapset saisivat muuttaa Suomeen muun perheen luokse.
Poikien olot Thaimaassa ovat huonot. He asuvat luku- ja kirjoitustaidottoman isoäitinsä luona talossa, joka on Mikon mukaan lähinnä pieni peltihökkeli ilman suihkua tai vessaa.
– Poikien isä on kuollut ja äiti Suomessa. Heidän isoäidillään on muistisairautta ja on ilmoittanut Thaimaassa viranomaisillekin, ettei pysty huolehtimaan lapsista. Täällä on vaikeaa edes kuvitella, millaisissa oloissa he joutuvat olemaan.
Annika Saarikko: Jokin asenteissamme haraa tasa-arvoa vastaan, mutta voisimme oppia paljon Islannilta
Palkkatasa-arvo ja perhevapaat ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet Islannissa paljon. Vuoden alussa siellä tuli voimaan uudistettu tasa-arvoa ja samapalkkasertifikaattia koskeva laki. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk) mielestä se osoittaa, että laki todella edistää tasa-arvoa.
Tasa-arvo toistuu juhlapuheissa, mutta asenteissamme jokin haraa muutosta vastaan. Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen vaatii tekoja.
Pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien suurin riski ja mahdollisuus kytee tähänastisissa tasa-arvosaavutuksissa ja periaatteen tasolla tehdyissä sitoumuksissa. Niistä voi syystä olla ylpeä, mutta samalla ne voivat laiskistaa. Pitääkö vielä muka ponnistella? Mitä ne naiset nyt vielä haluavat?
Islannin sosiaali- ja tasa-arvoministeri Ásmundur Einar Daðason vieraili Suomessa tällä viikolla. Keskustelimme islantilaisten sekä suomalaisten työmarkkinatoimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Islannissa on uskallettu, haluttu ja ponnisteltu.
Säännöllisen työajan keskimääräisten ansioiden ero miesten ja naisten välillä on Islannissa 16,3 prosenttia ja Suomessa runsas 17 prosenttia (Eurostat 2016). Kummassakin maassa on sitkeä ja pitkäkestoinen sukupuolten välinen palkkaero – suurempi kuin muissa Pohjoismaissa.
Tämän vuoden alussa Islannissa tuli voimaan uudistettu tasa-arvoa ja samapalkkasertifikaattia koskeva laki. Uudistuksen taustalla on vahva palkka-avoimuuden kulttuuri, missä tunnistamme ison eron Suomeen.
Uudessa laissa säädetään samapalkkaisuussertifikaatista, joka ottaa mielenkiintoisella tavalla oppia ja mallia laatustandardeista. Tuotekehityksessä ja työturvallisuudessa on jo pitkään käytetty laatustandardeja, joissa asetetaan tuotteelle ja turvallisuudelle tietyt laatukriteerit eli standardit.
Islannin samapalkkamallissa vähintään 25 työntekijän työnantajan on kehitettävä palkkajärjestelmänsä vastaamaan laissa asetettua samapalkkaisuusstandardia. Standardi pyrkii takaamaan samasta ja samanarvoisesta työstä saman palkan miehille ja naisille. Jollei työnantaja toimi standardin mukaisesti, laiminlyönnistä voidaan määrätä sakot.
Tuoreen uudistuksen vaikutuksia ei vielä voida mitata, mutta islantilaiset ovat optimistisia.
Yksi palkkoihin vaikuttava asia on vanhempainvapaiden jakautuminen. Naisten rooli ensisijaisina hoivaajina ja perhevapaiden pitäjinä vaikuttaa naisten työmarkkina-asemaan. Vaikutukset näkyvät muun muassa määräaikaisina työsuhteina, urakehityksen hidastumisena ja lainvastaisena raskaussyrjintänä.
Toki perhevapaita pitää jakaa muistakin syistä. Perhevapaiden ydin on lapsi ja hänen oikeutensa yhteiseen aikaan molempien vanhempiensa kanssa.
On isien oikeus ja velvollisuus hoitaa omia lapsiaan. Harva, tuskin kukaan isä katuu lapsen kanssa kotona vietettyä aikaa. Isien pitämät hoivavapaat vahvistavat isän ja lapsen suhdetta. Lastaan kotona hoitava isä hoitaa myös kotia enemmän. Tällä on hyviä vaikutuksia puolestaan vanhempien suhteeseen, kotityöt kun tutkitusti aiheuttavat paljon närää pariskuntien elämässä.
slanti toteutti jo vajaat parikymmentä vuotta sitten mittavan perhevapaareformin, jossa kumpikin vanhempi sai oman korvamerkityn kolmen kuukauden kiintiönsä sekä yhteisesti jaettavaksi vielä kolme kuukautta. Korvamerkittyjä osuuksia ei voi siirtää toiselle vanhemmalle.
Tulokset ovat olleet selvät: Islannissa isät käyttävät oman korvamerkityn perhevapaansa yli 90-prosenttisesti. Tämä on johtanut kotitöiden jakamiseen tasaisemmin ja naisten osuuden kasvamiseen työelämässä.
Islantilainen malli on myös joustavampi kuin meidän; perhevapaan voi keskeyttää esimerkiksi lyhyitä työkeikkoja varten.
"Olisin voinut hypätä autosta vaikka alasti" – hienolla autolla ajavat miehet vetävät naisia puoleensa, mutta toimiiko sama myös toisinpäin?
Tieteen mukaan naiset ovat kiinnostuneempia miehistä, jotka ajavat hienoa autoa. Toimittaja testasi, päteekö sama myös miehiin.
Walesin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, että naiset todella pitävät miestä korkeammassa arvossa, jos tämä ajaa hienolla autolla vanhan romun sijaan. Sama tutkimus selvitti, että miehet sen sijaan arvioivat naisia puhtaasti heidän kasvojensa ja vartalonsa perusteella, eivätkä ole niinkään vaikuttuneita naisen ajamasta autosta.
Testatakseen tutkimustuloksen paikkansapitävyyttä Whimn:n toimittaja Ashleigh Austen vuokrasi viikoksi urheiluauton.
Katseita McLarenilla
Ashleigh ajaa yleensä huomiota herättämättömällä Hyundai i20:llä, joka ei hänen omien sanojensa mukaan ole ainakaan toistaiseksi toiminut minään miesmagneettina.
Tutkimusta varten hän vaihtoi autonsa McLaren 540C:hen, automaailman Rolexiin, joka maksaa Yhdysvalloissa noin 350 000 dollaria ja kiihtyy nollasta sataan kolmessa sekunnissa.
Noutaessaan autoa, Ashleigh sai tunnin mittaisen koulutuksen kaikkiin sen toimintoihin – pelkästään kuskin paikalle pääseminen vaati fyysisiä ponnisteluja. Uusi kulkupeli kuitenkin kuulosti hyvältä, sillä konepellin alla karjui 3,8-litrainen kaksoisahdettu V8-moottori.
Autolla liikkuminen ei ollut myöskään järin yksinkertaista: autosta oli vaikea nähdä ulos ja tökeröt pysähdykset liikennevaloissa keräsivät rutkasti huomiota.
Mies oli lumoutunut, muttei naisesta
Testatakseen autonsa (ja itsensä) vetovoimaa, hän haki illan treffikumppaninsa syömään McLarenillaan. Teorian mukaan miesten pitäisi siis olla kuitenkin enemmän kiinnostuneita naisesta kuin hänen ajamastaan autosta, joten Ashleigh todella laittautui treffeille.
– Valitsin mekon, jonka päälle pukemiseen tarvitsin kummankin kämppikseni apua ja lisäsin kolme kerrosta ripsiväriä. Tuntui kuin olisin matkalla Unelmien poikamiehen ruususeremoniaan, Ashleigh sanoo.
Kun Ashleigh saapui noutamaan seuralaistaan, mies oli selkeästi lumoutunut – mutta ei Ashleighsta vaan hänen autostaan. Koko illallisen ajan he puhuivat ainoastaan autoista, eikä mies ei vaikuttanut huomaavan lainkaan kaksi tuntia tälläytyneen Ashleighn ulkomuotoa.
Seuraavat treffit toisen miehen kanssa menivät kutakuinkin samalla tavalla.
"Olisin voinut hypätä autosta vaikka alasti"
Viikon loppua kohden Ashleigh ei tuntenut voimaantuneensa autostaan, vaan piti itseään enemmänkin luksus Uber-kuskina.
Miehet kyllä tuijottivat hänen autoaan, mutta kun Ashleigh nousi autosta ja yritti tervehtiä heitä, kaikki käänsivät katseensa pois. Ashleigh epäilee, että urheiluauto naisella ja sen symboloima vauraus ja arvovalta pelottivat miehiä.
– Olisin voinut hypätä autosta vaikka alasti ja vaikutus olisi ollut silti sama, Ashleigh toteaa.
Vaikka urheiluauto antoikin Ashleighlle hieman itseluottamusta, saman vaikutuksen hän kokee saavansa kampaajalla käynnistä – mikä on melko paljon halvempaa kuin McLarenin ostaminen.
Lähde: Whimn
Woman, 27, stabbed boyfriend in face with kitchen knife after he refused to have sex - Mirror Online
Naiset, varokaa feministiä teeskentelevää miestä
VERKOSSA on kiertänyt jo vuosia iskulause, joka selittää, miksi naisia usein nukuttaa: ”Naiset tarvitsevat miehiä enemmän unta, koska patriarkaatin vastainen taistelu on niin uuvuttavaa.” T-paitojakin nokkeluudella on myyty.
Patriarkaattia vastaan taisteleminen onkin totta tosiaan väsyttävää. Itse aloitin jo 5-vuotiaana, ja odotan yhä ensimmäistä vapaapäivääni. Maali liikkuu koko ajan, ja kun jossain on saatu yksi palo sammutettua, syttyy jo toinen.
Taistelua helpottaa se, että vastapuoli on usein helposti tunnistettavissa: raiskaajaksi väitetty lainoppinut ja häntä korkeimman oikeuden tuomariksi työntävä presidentti, tyttöjen ja naisten alistamista ylläpitävät uskonnolliset johtajat, aborttikieltoa ihannoiva ulkoministeri, naisia ahdisteleva kulttuuripersoona, naispoliitikkoja uhkaileva nettikiusaaja, työnhakijalle äidin paikkaa osoittava yritysjohtaja. Kaikkia heitä kannattelee näkymätön massa: hiljaiset miehet ja joskus myös naiset, joita miehiä suosivat rakenteet palvelevat suoraan tai epäsuorasti tai jotka ovat liian arkoja, välinpitämättömiä tai sokeita sanoakseen mitään.
NÄITÄ ilmeisiä patriarkaatin ilmentymiä vastaan taisteleminen on suoraviivaista. Ei helppoa, ei missään tapauksessa, mutta ainakin kohde on näkyvissä. Sen sijaan niin sanotun piilopatriarkaatin kyseenalaistaminen on paljon vaikeampaa.
Mitä on piilopatriarkaatti? Yksinkertaistaen se tarkoittaa miestä, joka teeskentelee olevansa feministi ja naisten oikeuksien asialla.
Viime vuosina feminismistä on tullut monissa länsimaissa valtavirtaa, mikä on erinomainen asia. Osa miehistä on ollut kuitenkin sukkela haistamaan, mistä päin tuuli puhaltaa. On alkanut itsensä feministeiksi julistavien miesten esiinmarssi.
Eikö mies sitten voi olla feministi? Totta kai voi. Ei pidä kuitenkaan luottaa sanoihin ilman tekoja. Osa on vain olevinaan mukana taistelussa, koska feminismi kuuluu nykyaikaisen edelläkävijän julkikuvan rakennuspalikoihin vähän niin kuin jooga, pienpanimo-oluet ja viikset.
MISTÄ tuntee feministiksi naamioituneen miehen? Ensinnäkin hän on paljon todennäköisemmin nuori kuin vanha. (Harvalle myöhäiskeski-ikäiselle tai sitä vanhemmalle miehelle pälkähtäisi päähän ryhtyä naisasiamieheksi. He joko ovat sitä tekojensa kautta tai eivät tule koskaan olemaan.)
Toisekseen feministiä teeskentelevä mies pitää kovaa meteliä feminismistään. Hän on feministi isolla F-kirjaimella ja lähes sotaisasti tasa-arvon kannalla. Kun pintaa raaputtaa, paljastuvat poikakerhon käytännöt ja pelisäännöt.
Feministiä teeskentelevä mies viihtyy parhaiten miesporukoissa. Hän on kärkäs ojentamaan naisia, joiden käsitykset tasa-arvosta tai yleensäkin yhteiskunnan tilasta eivät sovi hänen omaan maailmankuvaansa. Hänhän tietää, kuinka asiat oikeasti ovat. Sosiaalisessa mediassa hän seuraa enimmäkseen miehiä ja jakaa miesten puheenvuoroja.
Feministiä omaksi ilokseen tai hyödykseen leikkivät miehet tekevät patriarkaatin vastaisen taistelun entistä monimutkaisemmaksi. Valveillaolotunnit eivät kohta enää riitä. Mikä siis neuvoksi? Katso tekoja ja käytöstä. Älä usko julistuksia.
Tasa-arvokeskustelu saa jatkuvasti uusia kierroksia
Keskustelu miesten ja naisten tasa-arvosta saa jatkuvasti uusia ulottuvuuksia niin meillä kuin muuallakin.
Yhdysvalloissa seurataan henkeä pidätellen korkeimman uskomattoman katkeraksi kääntynyttä korkeimman oikeuden tuomarin nimitysprosessia.
Senaatin kuulemisen pääkysymykseksi on noussut, syyllistyikö presidentti Donald Trumpin ehdokas 1980-luvulla kotibileissä 15-vuotiaan tytön ahdisteluun.
Silloinen koulutyttö tuli nyt omalla nimellään ja kasvoillaan todistamaan tapahtumista senaatille. On vaikea uskoa, että hän olisi rohjennut tulla esiin ilman viime vuonna valtavan laajaksi kasvanutta metoo -kampanjaa.
Tuomariehdokas on kiistänyt naisen kertomuksen todenperäisyyden. Senaatti ei kyennyt päättämään, kumpaa uskoa. FBI sai viikon aikaa selvittää, mitä noissa kotibileissä tapahtui yli 30 vuotta sitten.
Ahdistelusyyte on tietysti vakava tuomariehdokkaan uskottavuuden kannalta. Mutta kiistassa on vähintään yhtä paljon kyse Yhdysvaltain jyrkkenevästä kahtiajaosta republikaanien ja demokraattien heimoihin. Niiden on vaikea kyetä yhteistyöhön enää missään asiassa.
SUOMESSA tunteet kävivät pari viikkoa korkeina ulkoministeri Timo Soinin aborttikannanotoista. Soini sai lopulta luottamuslauseen eduskunnalta selvin numeroin, mutta asia ei varmaan tullut sillä selväksi.
Aiheeseen palataan varmasti vaalikentillä vielä moneen kertaan.
Vähän rauhallisempi mutta asiallisesti varsin tärkeä keskustelu on viriämässä vanhojen herrakerhojen avaamisesta naisille.
Pörssiklubi hyväksyi äänestyksessään muutama päivä sitten naisten jäsenyyden. Lopullinen päätös puuttuu vielä, mutta lopputulos lienee selvä ja luonnollinen.
Pörssiklubin jäsenkunta koostuu perinteisesti yritysjohtajista ja muista liike-elämän vaikuttajista. Naisten osuus tässä joukossa kasvaa hitaasti mutta varmasti. Olisi kovin omituista, jos vaikkapa pörssiyhtiön toimitusjohtajan sukupuoli estäisi jäsenyyden pörssiklubissa.
SAMAA keskustelua käydään myös 140-vuotiaalla Helsingin Suomalaisella Klubilla. Näkyvät kokoomuspoliitikot ovat eronneet tai eroamassa klubista sillä perusteella, että se ei ota naisia jäsenikseen.
Kokoomuslaisten protestissa haiskahtaa vaalitaktiikka, onhan Suomalaista Klubia totuttu pitämään porvareiden linnakkeena. Kokoomuksen puoluetoimistokin on klubin vuokralainen.
Vaalien lähestyessä kokoomus haluaa naisäänestäjien menettämisen pelossa ottaa etäisyyttä vuokranantajaansa. Huomattakoon, että klubin puheenjohtajana toimii tunnettu kokoomuslainen, Akavan entinen puheenjohtaja Matti Viljanen.
KAIKKI edellä kerrotut esimerkit kertovat kulttuurin muutoksesta.
Metoo -kampanja muutti miesten ja naisten yhteiselämän pelisääntöjä toivottavasti pysyvällä tavalla. Myös suljettujen herrakerhojen aika on ohi, jos niihin keskittyy merkittävää taloudellista tai poliittista vaikutusvaltaa.
Toisaalta niin naiset kuin miehetkin tarvitsevat myös omia paikkojaan, joissa voidaan keskustella miesten ja naisten erityiskysymyksistä.
Puolustusministeri Niinistö älähti HS-mielipidepalstalla asevelvollisuuskriitikolle: ”Kauniista ajatuksista ei ole juuri hyötyä, kun suomalaisten tappaminen alkaa”
Niinistö kysyy, milloin isänmaallisuudesta on tullut pahe.
Valtio-opin tohtorikoulutettava Hannu Salomaa kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla perjantaina, että asevelvollisuus nojaa 1800-luvun nationalistisiin ihanteisiin.
– 1800-luvulla ja massa-armeijoiden aikana asevelvollisuus militarisoi kansalaisuuden ja maskuliinisuuden ihanteet. 1800-luvulta kumpuavat ajatukset asepalveluksesta aikuistumisriittinä.
Salomaa kirjoitti, että asepalvelusta on nykyisin vaikea legitimoida kansallismielisyydellä, ja katsoi, että vain miehiä koskevan asevelvollisuuden perusteleminen on yhä hankalampaa.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) vastasi Salomaan kirjoitukseen Helsingin Sanomien mielipidepalstalla sunnuntaina.
– Puolustuksen kivijalka on luotava kansallisesti: kauniista globaaleista ajatuksista ei ole juuri hyötyä, kun suomalaisten tappaminen alkaa, Niinistö kirjoitti.
Niinistön mukaan asevelvollisuutta ei legitimoida kansallismielisyydellä vaan kansalaisten tahdolla.
– Se, mitä Salomaa pitää negatiivisena nationalismina on itse asiassa isänmaallisuutta. Missä vaiheessa isänmaallisuudesta on tullut pahe? Niinistö kysyy.
Ihmeotukset-elokuvan näyttelijävalinnasta nousi kohu – Harry Potter -kirjailija vastaa kritiikkiin
Fanit närkästyivät korealaisen näyttelijän valinnasta Naginin rooliin.
Marraskuussa ensi-iltaan tulevan Ihmeotukset: Grindelwaldin rikokset -elokuvan ympärillä kuohuu. Aiemmin tällä viikolla paljastui, että Voldemortin lemmikkikäärme Nagini on todellisuudessa käärmeeksi muuttuva noita. Uudessa elokuvassa Nagini-noitaa näyttelee eteläkorealainen Claudia Kim.
Näyttelijävalinta on herättänyt faneissa ihmetystä ja närkästystä. Monen Twitter-käyttäjän mielestä Kimin valinta rooliin on ongelmallista, sillä se vahvistaa aasialaisiin naisiin liittyviä stereotypioita.
– Eli siis Naginia näyttelee aasialainen nainen ja hänestä tulee Voldemortin ”lemmikki”? Tämä on tosi paha juttu, yksi fani tviittaa.
Kirjailija J.K. Rowling on vastannut kritiikkiin kertomalla hahmon taustoista. Nagini on saanut nimensä indonesialaiseen mytologiaan kuuluvalta, käärmeen kaltaiselta naga-taruhahmolta.
– Toisinaan heidät kuvataan siivekkäinä, toisinaan puoliksi ihmisenä ja puoliksi käärmeenä. Indonesia koostuu muutamasta sadasta etnisestä ryhmästä, joita ovat erimerkiksi jaavalaiset, kiinalaiset ja betawilaiset. Hyvää päivän jatkoa, Rowling kirjoitti vastauksena näyttelijävalintaa arvostelleeseen tviittiin.
Toisen Ihmeotukset-elokuvan näyttelijävalintoja on kritisoitu aiemminkin. Fanit ovat olleet tyytymättömiä siihen, että entisen vaimonsa pahoinpitelystä syytetty Johnny Depp jatkaa Grindelwaldin roolissa.
LGBTQ-yhteisöön kuuluvat fanit puolestaan ovat harmistuneet siitä, ettei Jude Law’n näyttelemää Dumbledorea edelleenkään nähdä valkokankaalla avoimesti homoseksuaalina. Päätös tehtiin siitä huolimatta, että Rowling paljasti jo viimeisen Harry Potter -kirjan ilmestyttyä Dumbledoren olevan homo.
Lähde:Insider
SEKSINUKKEBORDELLI SUUTUTTI USKONNOLLISET RYHMÄT: "SE OPETTAA MIEHISTÄ RAISKAAJIA!"
Houston on viimeisin kaupunki, johon kaavaillaan seksinukkebordellia. Ontariolainen KinkySdollS ilmoitti äskettäin suunnitelmasta laajentaa toimintaansa uusiin kaupunkeihin, mukaan lukien Houstoniin. Uskonnolliset ryhmät eivät ole ajatuksesta innoissaan.
– Olemme aivan kauhuissamme, kommentoi Elijah Rising-liikkeen edustaja, Micah Gamboa:
– Suurin huolenaiheemme on, että tämä seksirobottibordelli opettaa miehistä raiskaajia. Mitä seuraavaksi? Onko luvassa lapsirobotteja? Missä raja kulkee?
Elijah Rising on julkaissut Change.org-sivustolla vetoomuksen, jossa se kehotettaa kaupungin pormestaria puuttumaan asiaan. Vetoomuksessa todetaan, että seksirobottibordellit vääristävät miesten käsitystä terveestä seksuaalisuudesta ja saattavat johtaa prostituution ja seksuaalisen hyväksikäytön lisääntymiseen.
– Emme voi sallia tällaisten julkisten masturbaatioliikkeiden toimintaa kaupungissamme, Gamboa lisää.
Asiantuntijoiden mukaan liiketoiminta ei riko lakeja Teksasissa.
Lähde: UPI
Asiantuntija antaa ohjeet: Näin tulet toimeen tyhmältä tuntuvan puolison kanssa
Jos sinunkin puolisosi tuntuu välillä tyhmältä, lue tästä asiantuntijan vinkit selviytymiseen.
OSASSA parisuhteita toisen osapuolen tietämättömyys ärsyttää tai huvittaa alituiseen. Pitkien parisuhteiden kestävyydestä väitelleen psykoterapeutin mukaan oma huomio kannattaa silloin kiinnittää muihin asioihin.
”Mies kysyi, sijaitseeko Somalia Euroopassa. Vielä vuosien jälkeenkään en voi uskoa, että kukaan voi edes heikkona hetkenään kysyä sellaista, saati korkeasti koulutettu.”
”Yksi ilta vaimo luki lapselle kirjaa, jossa mainittiin etelänapa. Lapsi kysyi, että mikä se on, niin vaimo vastasi, että maapallon pohjoisin paikka. Minua ihmetyttää hänen täysi tietämättömyytensä kaikesta muusta paitsi omasta ammattialasta. Hänelle tulee yllätyksenä, että Välimeressä on haikaloja ja muutenkin biologia ihmetyttää kummasti. Hän ei osaa tulkita vaatteiden pesuohjeita tai silittää miesten kauluspaitaa, saati pestä ikkunoita. Puimuria hän kutsuu peltohärveliksi.”
Oma kumppani pystyy yllättämään vuosien yhteiselon jälkeenkin, eikä aina niin positiivisella tavalla. Puolison tietämättömyys itselle selvistä asioista voi tuntua jopa siltä, että tämä taitaa olla vähän tyhmä.
PITKIEN parisuhteiden kestävyydestä väitellyt, vuosia vastaanottotyötä tehnyt paripsyko- ja seksuaaliterapeutti Tuula Pukkala vahvistaa, että osa ihmisistä voi kerta toisensa jälkeen ärsyyntyä tai huvittua kumppaninsa tietämättömyydestä.
Joillekin toisen älykkyyden ja yleissivistyksen taso voi jopa tuntua pätevältä syyltä erota.
Terapeutti kehottaa kääntämään katseen omaan napaan ja miettimään itseään ja suhtautumistaan puolisoonsa.
– Monet muut piirteet, kuten sopeutuvuus, empaattisuus, kärsivällisyys, tunnollisuus, uteliaisuus ja ahkeruus vaikuttavat myös älykkyyteemme ja luonnollisesti ovat merkityksellisiä parisuhteessa. Kannattanee miettiä, mitä kumppanissaan arvostaa ja rakastaa.
”Mies kysyi, mitä tarkoittaa sanonta veri on vettä sakeampaa. Selitin, vaikken voinut käsittää, miten kukaan ihminen voisi olla tietämättä sitä. Hän kertoi luulleensa, että sanonnalla viitataan aineen viskositeettiin.”
”Jo seurusteluaikana muistan, kuinka kumppanini uppoutui vanhempiensa kanssa heillä käydessämme monimutkaisiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Minä lueskelin samaan aikaan tyytyväisenä naistenlehtien viihdesivuja.”
Älykkyyden voi määritellä niin, että se on yksi persoonallisuuden piirre, joka ilmenee oppimisen-, soveltamisen- ja ongelmanratkaisemisen kykynä sekä erilaisten asioiden välisten suhteiden hahmottamisena. Pukkalan mukaan puolisot ovat useimmiten älykkyydeltään kohtalaisen samankaltaisia.
TOISIN kuin älykkyys, yleissivistys ja kriittinen kyky arvioida asioita ovat opittuja. Tavallisesti se yhdistää puolisoita, jolloin luonnollisesti tiedon janoisilla kumppaneilla riittää puhuttavaa.
Tutustumisvaiheessa kumppanit tarkkailevat ja tunnustelevat toistensa piirteitä ja ominaisuuksia. Suhdetta ei välttämättä muodostu, mikäli kumppanit ovat kovin erilaisia.
Kuitenkin myös sellaiset parisuhteet, joissa kumppanit ovat kiinnostuneita eri asioista ja ovat älykkyydeltään erilaisia, voivat toimia. Parisuhteen kannalta keskeisintä ei ole se, mitä toinen tietää tai osaa.
– Tärkeintä on, että arvot ovat yhtenevät, sanoo Pukkala.
Samankaltaista älykkyyttä ja yleissivistystä, saati onnellista parisuhdetta, ei takaa se, että etsii yhtä koulutettua kumppania kuin itse on. Kouluttautuminen lisää yleissivistystä, mutta ei takaa sitä.
– On mahdollista, että vähemmän kouluttautunut on älykkäämpi tai sivistyneempi, Pukkala huomauttaa.
OHHOH, KOHUKANSANEDUSTAJA JANI TOIVOLA ASUU NELJÄN MIEHEN KIMPPAKÄMPÄSSÄ – SEISKA LÖYSI KOMMUUNIKODIN!
Toissa viikolla paljastui, että vihreiden kansanedustaja Jani Toivola, 41, nostaa eduskunnalta korotettua kulukorvausta Riihimäellä sijaitsevasta asunnosta, vaikka asuu todellisuudessa Helsingin Lauttasaaressa.
Seiskan selvityksen mukaan Jani asuu Helsingin Lauttasaaressa kaksikerroksisessa pienkerrostalossa. Kyseinen asunto ei ole mikä tahansa perhekoti, vaan siinä asuu Janin ja hänen vuonna 2013 syntyneen tyttärensä lisäksi kolme miestä.
Yksi näistä on Janin miesystävä, jonka kanssa kansanedustaja on seurustellut kolmisen vuotta. Jani muutti kyseiseen asuntoon Helsingin Töölöstä reilu vuosi sitten.
”Nainen ei ole enää kummajainen Suomen puolustusvoimissa”
Reserviläisliiton mukaan kenenkään ei tarvitse sietää asiatonta kohtelua.
Reserviläisliitto kertoo kannustavansa ja pitävansä tervetulleena keskustelua naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja varusmiespalveluksen kehittämisestä. Liitto korostaa vapaaehtoisten naisten vahvaa motivaatiota, kantahenkilökunnan vastuuta ja palvelustoverin reilua kohtelua niin miehille kuin naisillekin mielekkään palvelusilmapiirin muodostumisessa.
Reserviläisliitto viittaa tiedotteessaan Kaisa Töllin kirjaan Häiriö! Nainen intissä. Liiton mukaan kirjan herättämien verkkokeskustelujen kärkiteema on ollut fyysinen kunto, joka on myös monen nuoren miehen ongelma. Reserviläisliitto ja liitossa toimivat naisreserviläisaktiivit korostavat, että jokaisella on velvollisuus huolehtia kunnostaan, jotta selviytyy sotilaselämän rasituksista.
– Kovaa luonnetta ja hyvää kuntoa armeija vaatii naiselta – sitä ei käy kieltäminen – mutta yhtä lailla silloin ollaan liikkeellä väärällä asenteella, jos lähdetään siitä, että naisena minun pitää saada eri kohtelua kuin miesten, ensimmäisten joukossa vuonna 1996 naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittanut ja Lapin reserviläispiirin hallituksessa toimiva vääpeli Maarit Timonen kertoo tiedotteessa.
Kuntotasosta riippumatta varusmiespalvelus on Reserviläisliiton mukaan kuitenkin vahvasti myös asennekysymys, koska jokaista väsyttää ja harmittaa jossain vaiheessa.
– Täytyy muistaa, että puolustusvoimissa kouluttaudutaan poikkeusolojen tehtäviä varten, joka edellyttää tiettyä kovuutta ja sitä, ettei vedä liian helposti hernettä nenään, Porin prikaatissa vuonna 1999 niin ikään ensimmäisten naisten joukossa asepalveluksena suorittanut ylivääpeli Minna Nenonen Oripäästä toteaa.
Asiatonta kohtelua ei Reserviläisliiton mukaan kuitenkaan tarvitse miesten eikä naistenkaan sietää. Liitto pitää puolustusvoimien kantahenkilökunnan roolia erityisen tärkeänä hyvän ilmapiirin rakentamisessa.
– Kouluttajilla ja kantahenkilökunnalla on asenteisiin ja ilmapiiriin suuri vaikutus. He näyttävät omalla esimerkillään muille toimintatavat ja luovat yhtenäisen joukon sanan varsinaisessa merkityksessä tai sitten eivät. Heidän mahdolliset asennevammansa leviävät kuin rutto joukossa, Timonen arvioi.
Naisten palvelusolosuhteiden ympärillä käytävästä kriittisestä keskustelusta huolimatta liitto muistuttaa, että naiset pärjäävät armeijassa hyvin ja 70 prosenttia heistä valitaan johtajakoulutukseen.
– Minulle varusmiesaika vuonna 1996 oli pioneerityötä naisten varusmiespalveluksen eteen ja uskon, että asiat ovat siitä jo muuttuneet parempaan. Nainen ei ole enää kummajainen Suomenkaan puolustusvoimissa, Timonen huomauttaa.
Tuomas Enbuske julkaisi ”tunteikkaan” parisuhdepäivityksen - fanit antoivat kritiikkiä: ”Kyllähän tässä Sara Siepille piikitellään”
Tuomas Enbusken julkaisema Instagram-postaus jakaa mielipiteitä. - Nykyajan koulukiusausta, ei jaksa edes naurattaa, yksi Enbusken seuraajista kirjoittaa.
Tuomas Enbuske julkaisi vitsikkään parisuhdepäivityksen, jossa hän kertoi lyhyin lausein parisuhteensa tilasta.
Lopulta päivityksessä kerrotaan, että pariskunta on päättänyt erota, nimittäin Postipankin kultapossukerhosta.
Suurinta osaa Enbusken seuraajista päivitys naurattaa, mutta muutama kokee sen naljailuksi Sara Siepille.
Nimittäin pari viikkoa sitten Sara Sieppi ilmoitti blogikirjoituksessaan eronneensa Roope Salmisesta.
– Olen joka tapauksessa kiitollinen tälle suhteelle, koska opin itsestäni, elämästä, omista vahvuuksistani ja heikkouksistani todella paljon. Opin ennen kaikkea rakastamaan, Sara kirjoitti suhteensa päättymisestä.
– Olemme saaneet rakastaa ja tulla ehjiksi. Olemme jakaneet ihanan arkemme yhdessä. Olemme itkeneet paljon ja nauraneet vielä enemmän, Tuomas Enbuske kirjoittaa.
Ei ihme, että monen silmiin tekstien samankaltaisuus näyttäytyy niin, että Enbuske piikittelisi Saralle.
– Varmaan lainaten Salmista/Sieppiä, eräs kommentoi.
– Kuinka niin. En tiedä ovatko he vaihtaneet pankkia, Enbuske vastaa.
– Nykyajan koulukiusausta, ei jaksa edes naurattaa, yksi Enbusken seuraajista toteaa.
– Ketä tässä kiusataan, Enbuske kysyy.
– Oon tykännyt Tuomas sun ja teidän huumorista, mutta tää meni ihan yli. Ei naurata.
– Ja sun kysymykseen: kyllähän tässä Sara Siepille piikitellään, miksi sen kieltäisit.
Tuomas kieltää toistamiseen kiusaamisen.
– En tiennyt heidän julkaisseen tuollaista yhteiskuvaa yhteistekstillä. Nyt on kuule koulukiusaaminen omassa päässäsi.
https://www.hs.fi/junkkari/art-2000005847886.html?ref=rssVihreissä käy kova johtajasupina: Voisiko Ville Niinistö palata puheenjohtajaksi – tai tehdä vähintään puoli-Putinit?
TORSTAIN A-studio oli poliittisesti merkittävä.
Päällisin puolin lähetyksessä ei ollut mitään kovin ihmeellistä. Lähetyksen alussa pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) puivat ulkoministeri Timo Soinin (sin) luottamusäänestystä ja kokoomuksen ja keskustan huonoja välejä.
Noin 15 minuutin kohdalla vihreiden puheenjohtajan sijainen Maria Ohisalo pääsi ääneen.
”Ajattelen, että kansalaiset ehkä saattavat myös nähdä sen, miltä se teidän politiikka on näyttänyt viimeiset kolme ja puoli vuotta. Miltä se on tuntunut siellä arjessa. Siinä on ollut aika vahva miesten oikeuksien painotus monessa kohtaa”, Ohisalo sanoi.
Ohisalo sanoi siis, että hallitus on polkenut naisten oikeuksia laajemminkin. Soini-äänestys oli vain yksi esimerkki varhaiskasvatuksen leikkausten ja julkisen sektorin kilpailukykysopimuksen rinnalla. Ohisalon kommentti sai Sipilän tuohtumaan.
”Kovia väitteitä”, Sipilä sanoi. ”Minkään päätöksen taustalla ei ole ikinä ollut naisten oikeuksien polkeminen.
Siplä totesi, että politiikasta tekee ”iljettävää” se, miten poliitikot syöttävät toisilleen arvoja ”suuhun ja päähän ja sydämeen”.
OHISALO PÄRJÄSI torstain A-studiossa hyvin. Etenkin siihen nähden, että kyseessä oli hänen ensimmäinen tv-väittelynsä vihreiden sijaispuheenjohtajana.
Varsinainen puheenjohtaja Touko Aalto jäi sairauslomalle syyskuun puolivälissä.
Juuri ennen sairausloman alkua Ohisalo tuurasi Touko Aaltoa HS:n ja Aalto EE:n järjestämän Taloudenpuolustuskurssin puheenjohtajapaneelissa. Ohisalo ei oikein siinä vakuuttanut.
Paneelin aiheena oli sosiaaliturvauudistus – mikä sinänsä on Ohisalon ydinosaamista. Onhan hän väitellyt köyhyydestä ja leipäjonoista. Puheenjohtajapaneelissa Ohisalo kuitenkin tuntui puhuvan lähinnä tutkijana ja asiantuntijana, ei vihreiden puheenjohtajana.
Paneeli löytyy kokonaisuudessaan tästä linkistä.
Muistan miettineeni sosiaaliturvapaneelin jälkeen, osaakohan Ohisalo ylipäätään puhua politiikkaa.
Torstai osoitti, että kyllä osaa. Hän hyökkäsi Sipilän ja hallituksen kimppuun nimenomaan poliitikkona ja vihreiden puheenjohtajana.
VIHREIDEN puheenjohtajatilanne on hankala. Touko Aalto on uupumuksen vuoksi sairauslomalla, ja eduskuntavaaleihin on enää runsaat kuusi kuukautta. Aalto on ilmoittanut kertovansa töihinpaluunsa aikataulusta myöhemmin.
Vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo on Aallon sijainen, mutta vaaleihin vihreät eivät voi mennä sijaisen voimin. Jos Aallon paluu venyy, puolueelle valitaan vt. puheenjohtaja.
Vihreiden sääntöjen mukaan vt. puheenjohtajan valitsee puoluevaltuuskunta. Tämä vt. puheenjohtaja johtaa puoluetta seuraavaan puoluekokoukseen asti, joka vihreiden tapauksessa on ensi kesänä.
Vihreiden puoluevaltuuskunnan seuraava kokous on 17.–18. marraskuuta Helsingissä.
Käytännössä Aallon pitää siis kertoa mahdollisuuksistaan jatkaa puheenjohtajana noin kuukauden kuluessa.
Avioerot aiempaa harvinaisia Yhdysvalloissa – eroamaan taipuvaiset eivät edes avioidu
Yksi konservatiiveja nykykulttuurissa eniten huolestuttavia asioita on ollut avioerojen yleistyminen toisen maailmansodan ja 1960-luvun seksuaalisen vallankumouksen jälkeen. Nyt avioerojen määrä on kuitenkin kääntynyt Yhdysvalloissa laskuun. Tuoreen tutkimuksen mukaan taustalla ei kuitenkaan ole konservatiivisten perhearvojen paluu.
Kymmenen viime vuoden aikana eroon päätyvien avioliittojen osuus kaikista avioliitoista on Yhdysvalloissa vähentynyt. Marylandin yliopiston sosiologi Philip Cohen osoitti uudessa tutkimuksessaan, että vuosien 2008 ja 2016 välillä eronneisuus laski kaikkiaan jopa 18 prosentilla.
Tulos kuulostaa hyvältä uutiselta varsinkin lasten kannalta, mutta luku ei kerro koko totuutta. Kun otetaan huomioon Yhdysvalloissa kohonnut avioitumisikä ja muut väestötieteelliset muutokset, eronneisuuden lasku jäi kahdeksaan prosenttiin.
Johns Hopkins Universityn sosiologian professori Andrew Cherlin kuvaili trendiä The Atlantic -lehdelle eräänlaisella paradoksilla.
– Jotta voisit erota, sinun on ensin mentävä naimisiin.
Hyväosaiset menevät naimisiin, huono-osaiset jäävät avoliittoihin
Cherlinin viesti oli, että nykyään korkeakoulututkinnon suorittaneet avioituvat todennäköisemmin kuin vain toisen asteen koulutuksen saaneet yhdysvaltalaiset. Ja avain laskevien avioerolukujen ymmärtämiseen on Cherlinin mukaan se, että nimenomaan korkeakoulututkinnon suorittaneet eroavat harvemmin kuin aiemmin.
Siihen taas on syynä se, että pitkään opiskelleet avioituvat vanhempina, koska he keskittyvät ensin työuran luomiseen. Heillä on myös taloudellista itsenäisyyttä lykätä naimisiinmenoa, kunnes ovat luottavaisia siihen, että liitto tulee toimimaan. Tämä kaikki on vähentänyt erojen määrää, Cherlin selittää.
– Vanhempana olet kypsempi… ja sinulla on todennäköisesti parempi työ, ja nämä asiat vähentävät riitoja puolison kanssa, Cherlin sanoo.
Avioerot yleistyivät Yhdysvalloissa 1800-luvun puolivälistä alkaen osin siksi, että eroa alettiin pitää hyväksyttävänä asiana, jos avioliitto on onneton. Avioerojen huippuvuosi oli Yhdysvalloissa 1980.
Vielä 1970-luvulla yhteiskuntatieteilijät yleisesti uskoivat, että avioerot tulevat jatkossakin yleistymään. Niin ei kuitenkaan käynyt, mutta syy siihen ei ole se, että avioliittoa arvostettaisiin enemmän – vaan pikemminkin se, että erityisesti matalan koulutustason amerikkalaisten parissa avioliittoinstituutio on heikentynyt ja avoliitot yleistyneet.
Jos matkatavaroista löytyy seksilelu, ulkomaalaisen Suomeen tulo voidaan estää: "Jopa ihmiskaupan uhri saatetaan suojelun sijaan käännyttää maasta"
Suomalaisviranomaisten kyky suojella ihmiskaupan uhreja huolettaa naiskansanedustajia. Kolmikko on jättänyt aloitteen ulkomaalaislain muuttamiseksi, jottei ketään voitaisi käännyttää maasta sen perusteella, että heitä epäillään seksuaalipalvelujen myynnistä.
– On viitteitä siitä, että säännös pikemminkin altistaa väkivallalle ja hyväksikäytölle kuin suojelee niiltä, kommentoi RKP:n Eva Biaudet, yksi aloitteen tekijöistä.
Seksuaalipalvelujen myynti ei ole Suomessa rikos. Silti Suomesta käännytetään vuosittain kymmeniä henkilöitä niin sanotuista kolmansista maista, jos heitä epäillään perustellusta syystä seksuaalipalvelujen myynnistä.
Seksin myyntiä ei ole tarvinnut varmistaa, pelkkä epäily palvelujen myynnin aikomuksesta riittää. Tämän mahdollistavat nykyisen ulkomaalaislain pykälät.
– Tällaisen epäilyn voi rajakontrollissa oikeuttaa esimerkiksi matkatavaroista löytyvä vaatetus, seksilelut ja ehkäisyvälineet, aloitteessa huomautetaan.
Aloitteen tekivät Biaudet'n lisäksi vasemmistoliiton Anna Kontula ja SDP:n Tytti Tuppurainen. Kolmikon mukaan on olemassa vahvaa näyttöä siitä, että uhka käännytyksestä estää väkivaltaa kokenutta kolmannen maan kansalaista tekemästä rikosilmoitusta.
Pykälää ovat aiemmin arvostelleet muun muassa Suomen Amnesty, Naisasialiitto Unioni ja Pro-tukipiste.
– Jopa ihmiskaupan uhri saatetaan suojelun sijaan käännyttää maasta, Kontula selventää.
OHO, POVIPOMMI MARIANNE KALLIO NÄHDÄÄN NAPAKYMPISSÄ NEITI X:NÄ: MINUSTA TULEE ISONA SEKSOLOGI!
Kohukaunotar Marianne Kallio nähdään ensi torstain (4.10.) Napakymppi-jaksossa.
Marianne vihjaa osallistumisestaan perjantaina (28.9.) tehdyssä Facebook-päivityksessään.
Ohjelmassa hän kertoo, että isona hänestä tulee lähihoitajam ja sairaanhoitajan lisäksi seksologi!
Mariannen jakso on jo nyt nähtävissä Ruutu+-palvelussa.
Nytkö sugardaddy-ilmiö yleistyy Suomessa? Suositulla seksideittisivustolla saa hakea sponsoria
Nytkö sugardaddy-ilmiö yleistyy Suomessa? Suositulla seksideittisivustolla saa hakea sponsoria
Täysi-ikäisille tarkoitetulle Alaston suomi -seksisivustolle on alkanut ilmestyä kesän jälkeen profiileja, joissa käyttäjä ilmoittaa hakevansa sponsoria. Mitä se tarkoittaa? Onko sugardaddy-ilmiö yleistynyt Suomessa?
Iltalehti kysyi asiaa sivuston ylläpitäjältä. Onko maksullisen seksin myyminen sivustolla nykyään sallittua?
– Edelleenkään emme salli seksin myymistä, vastaa Alastonsuomi.comia ylläpitävän Toyb Oy:n toimitusjohtaja Markus Parkkonen.
– Käyttäjämme alkoivat perustamaan klubeja, kuten “Helsingin sponsorit/sponsoroitavat”, eli käyttäjät selvästi halusivat tällaista. Emme puutu kyseisiin klubeihin niin kauan kuin ei puhuta seksin myymisestä tai ostamisesta. Suurimmassa osassa kyse on kuvista, videoista, alusvaatteista tai skype-esiintymisestä sen sijaan, että yhtäkkiä isosta määrästä käyttäjiämme olisi tullut maksullisia, Parkkonen jatkaa.
Hänen mukaansa moni miespuolinen käyttäjä kyseli naispuolisilta käyttäjiltä sponsorin hakemisesta jo, kun sivusto alkoi sallia sponsorit- ja sponsoroitavat -klubien perustamisen.
– Moni lähinnä miespuolinen käyttäjä meni kaikkien paikalla olevien naisten profiileihin ja laittoi viestiä “haluaisitko sponsoria?”. Myös niiden, joita ei kyseinen toiminta kiinnosta. Pyrimme tämän tuomisella estämään sitä, että henkilöt, joita ei asia kiinnosta, eivät myöskään näitä häiritseviä viestejä saa. Nyt jos käyttäjä, joka ei ole kiinnostunut toiminnasta, saa viestiä, jossa ehdotellaan jotain tällaista, viestin lähettäjää tullaan varoittamaan ja seuraavasta rikkeestä tunnus yksinkertaisesti poistetaan.
Mitä haen sponsoria -mahdollisuus voi tarkoittaa?
– En usko, että yhtäkkiä täysin normaaleista suomalaisista olisi tullut tämän myötä maksullisia, enkä myöskään usko, että suuri osa joilla on merkattu etsin sponsoria, olisi valmis seksiä edes myymään. Suuressa osassa on kyse videoista, kuvista, alusvaatteista tai esimerkiksi skype-esiintymisistä. Kaikki tietenkin voivat tulkita tämän miten haluavat.
Kuinka paljon teillä on profiileja, jotka hakevat sponsoria?
– Profiileja, jotka hakevat sponsoria, on alle tuhat ja sponsoreiksi itsensä ilmoittavia on myös alle tuhat.
Onko sponsorin hakeminen ja jonkinlainen vastikkeellisuus teidän arvionne mukaan yleistynyt?
– En usko, että on lisääntynyt muilta osin kuin että mahdollisesti monet uteliaisuuttaan lisäävät “haen sponsoria” ja katsovat, mitä heille tarjotaan. Ehkä osa koittaa saada jotain lisätienestiä esiintymällä juuri esimerkiksi skypessä.
Näkökulma: Vihreiden kansanedustaja Emma Kari, miksi te valehtelette?
Vihreissä sattuu ja tapahtuu, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.
Saako poliitikko valehdella?
Vihreiden kansanedustajan Emma Karin mukaan saa.
Emma Kari -show sai alkunsa Ylen A-studion Talk-ohjelmasta viime torstaina. Lauteilla olivat vihreiden vt. puheenjohtaja Maria Ohisalo sekä puheenjohtajat Petteri Orpo (kok), Antti Rinne (sd) ja Juha Sipilä (kesk).
Puhuttiin Sipilän hallituksen politiikasta ja opposition (SDP, vasemmistoliitto, vihreät, Rkp) ulkoministeri Timo Soinia (sin) kohtaan tekemästä epäluottamusesityksestä ja siihen liittyvästä arvokeskustelusta.
– Siinä (hallituksen politiikassa) on ollut aika vahva miesten oikeuksien painotus monessa kohtaa siinä, että tämä ei ollut ainoa asia, missä niin kuin...esimerkkinä varhaiskasvatukseen tehdyt leikkaukset tai julkisen sektorin kiky-heikennykset, lomarahaleikkaukset, on osunut aika pienipalkkaisiin, naisvaltaisiin aloihin, Ohisalo sanoi.
Sipilä reagoi Ohisalon sanomisiin melko voimakkaasti jo kesken lauseen. Ohisalon lopetettua toimittaja Jan Andersson kysyi Ohisalolta, että ”väitätkö sinä, että tässä on nyt pitkin matkaa poljettu naisten oikeuksia ja tämä Soini-äänestys oli nyt tavallaan se viimeinen niitti”?
– Tämä hallituksen yhteinen, jotenkin, että seisomme näiden arvojen takana, niin tietyllä tavalla itselleni vahvisti sitä, että tämä on se yleisempi linja, Ohisalo vastasi.
Sipilä kuvasi Ohisalon sanomisia ”koviksi väitteiksi.
– Tämän mä toivoisin, että tässä poliittisessa keskustelukulttuurissa muuttuu, että me syötämme toisille arvot suuhun ja päähän ja sydämeen. Näin ei saa tehdä. Eli missään tapauksessa minkään päätöksen taustalla ei ikinä ole ollut naisten oikeuksien polkeminen, ei takuulla, ole nyt, ei ole ollut eikä ole tästä eteenpäinkään. Tämä on se, joka tekee politiikasta vähän iljettävää, Sipilä sanoi.
Katsoin ohjelman torstaina, ja kun nyt olen käynyt keskustelua läpi Yle Areenassa, ei asiasta mielestäni ole kahta sanaa: Sipilä viittasi laatusanalla ”iljettävää” siihen, että politiikassa aina silloin tällöin joku panee toisen suuhun jotain, jota tämä ei omasta mielestään edusta. Nyt Ohisalo syötti Sipilän suuhun sen, että hallituksen linjana on naisten oikeuksien polkeminen.
En tiedä, katsoiko Emma Kari ohjelman. Naisasialiitto Unionin Vaaravyöhykkeellä-mielenilmaisussa eduskuntatalon edustalla, hän lausui kuitenkin rappusilta seuraavaa:
– Eilen pääministeri Sipilä sanoi, että häntä iljettää, häntä iljettää se, että tästä asiasta on noussut tällainen poru. Iljettää! Kari villitsi yleisöään, joka palkitsi hänet kovin kannustushuudoin.
Keskustan entinen kansanedustaja Mikko Kärnä latasi viikonloppuna videopätkän Karin puheesta Facebook-tililleen.
Poliitikoilla on kirjoittamaton sääntö siitä, että ainakaan eduskunnassa ketään ei syytetä valehtelusta. ”Muunnellusta totuudesta”, ”totuuden käyttämisestä ”kitsaasti” tai ”huonosta muistista” kyllä voidaan puhua.
Sääntö ei koske toimittajia. Niinpä aivan hyvin voi sano, että Kari valehteli. Asiasta ei jää järkevää epäilystä, katsoo Karin puhetta minkä tahansa väristen silmälasien läpi.
Koripallossa on hyvä sääntö. Virheen tehnyt pelaaja nostaa yleensä käden ylös virheen merkiksi. Kyseinen koodi sopisi hyvin politiikkaankin.
Sen sijaan, että Emma Kari olisi nostanut käden ylös, hän lähti selittelylinjalle. Hän laati pitkän Facebook-kirjoituksen, jossa hän ei edes yritä korjata eduskuntatalon portailla tekemäänsä virhettä vaan hämärtää asiaa lisää.
Mimmit jonottavat nyt koodaamaan - Ala kaipaa lisää naisia
Ohjelmistoyrittäjät ry houkuttelee Mimmit koodaa -koulutuksilla naisia työvoimapulasta kärsivälle alalle.
Ohjelmistoalan yrittäjien etujärjestön Ohjelmistoyrittäjien Mimmit koodaa -projektin koodaustapahtumat ovat herättäneet paljon kiinnostusta. Projektin avaustapahtuma järjestetään tiistaina Helsingissä.
Mistä Mimmit koodaa -hankkeessa on kyse, ohjelman koordinaattori Milja Köpsi?
”Kuromme umpeen sukupuolten välistä digikuilua. Projekti on kohdennettu aikuisille naisille, meille jotka olemme oman aikakautemme uhreja digiosaamisen suhteen. It-puoli tunnettiin pitkään miesten alana, ja moni nelikymppinen nainen kohtasi jo peruskoulussa asenteellisuutta. Ei ollut opoja, opettajia tai vanhempiakaan, jotka olisivat kannustaneet kohti teknis-matemaattisia aloja.”
Miten suosittu koodaus nyt on?
”Avaustapahtumaan paikan päälle ja etästudioihin on ilmoittautunut noin tuhat kuulijaa. Kun Vanhalla 300 paikkaa täyttyivät saman tien ja jonossa oli heti 600 mimmiä, meille tuli hätä käteen. Laitoin LinkedIniin avunpyynnön, ja lukemattomat yritykset lupasivat järjestää tiloissaan etästudioita livelähetyksen katsomiseen. Myös etästudiot täyttyivät. Tämä on saanut aivan supervastaanoton myös alan yrityksiltä. Se on hyvä viesti miesvaltaiselta alalta.”
Mitä tiistain Mimmit koodaa -illassa tapahtuu?
”Se on käynnistystapahtuma syksyn työpajoille. Tavoite on järjestää syksyn aikana 800 workshop-päivää yritysten kanssa. Tiistaina osa yrityksistä, jotka ovat mukana, tulee kertomaan koulutuksista. Luvassa on myös yleisiä puheenvuoroja siitä, mitä koodaaminen on ja mitä työtehtäviä alan yrityksissä voi olla. Marssitamme lavalle myös mimmejä, joilla on kokemusta alan vaihtamisesta.”
Millaisia työpajoja on luvassa?
”Workshopeissa on mahdollisuus itse tekemiseen ja kokeilemiseen. Tarjolla on esimerkiksi johdatus ohjelmistorobotiikkaan, python-ohjelmointikieltä aloittelijoille ja edistyneille sekä verkkokauppoihin liittyvä päivä.”
Onko kyse kivasta koodauspöhinästä, vai saako projektissa oikeita taitoja?
”Olemme hyvin tietoisia siitä, että näillä workshop-päivillä ei tietenkään synny vielä koodareita. Opiskelun jälkeenkin tarvitaan vuosien työkokemus, jotta saadaan senioritason ohjelmoijia.
Mutta moni voi saada sysäyksen siihen, että lähtee oikeasti opiskelemaan alaa. Opiskelu vaatii sikana duunia. Asennemuutoksen käynnistäminen on silti tärkeää. Tiedän jo kolme mimmiä, jotka pääsivät trainee-ohjelmaan keväällä pidettyjen Mimmit koodaa -tapahtumien kautta.”
Mistä suosio kertoo?
”Ollaan aliarvioitu kiinnostus. Samaan aikaan, kun on puhuttu osaajapulasta, ei ole otettu huomioon isoa ihmisryhmää, jolla olisi halua hakeutua alalle, mutta heille ei ole tarjottu mahdollisuutta tarttua siihen.”
Tutkija väitti fysiikan olevan seksististä miehiä kohtaan – hyllytettiin Cernin tutkimuskeskuksesta
Hiukkasfyysikko väitti tutkimustensa osoittavan, että fysiikassa suositaan naisia, vaikka miehet tekevät parempaa tutkimusta. ”Miehet keksivät ja kehittivät fysiikan”, hän sanoi.
HIUKKASFYSIIKAN tutkija Alessandro Strumia hyllytettiin maanantaina tutkimuslaitos Cernistä hänen väitettyään, että fysiikka suosii naisia, vaikka miehet ovat parempia tutkijoita.
Strumia sanoi muun muassa, että ”miehet keksivät ja kehittivät fysiikan”.
Pisan yliopiston professori Strumia on työskennellyt säännöllisesti Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaitoksessa Cernissä Sveitsissä.
Cern julkaisi maanantaina tiedotteen, jossa Strumian esitelmää kuvattiin tutkimuslaitoksen arvojen vastaiseksi.
STRUMIA oli puhumassa Cernissä hiukkasfysiikkaa ja sukupuolta käsittelevässä työpajassa.
Hän väitti lähinnä nuorista naisfyysikoista koostuneessa yleisölleen voivansa todistaa, ettei fysiikka ole seksististä naisia kohtaan.
”Totuudella ei kuitenkaan ole väliä, koska se on osa ulkopuolelta tulevaa poliittista taistelua”, Strumia sanoi esitelmässään.
Strumia esitteli useita kaavioita, jotka hänen mukaansa osoittivat naisia suosittavan fyysikonvirkojen täyttämisessä, vaikka miehillä olisi enemmän viittauksia eli parempilaatuista tutkimusta.
”Sanotaan, että fysiikka on seksististä ja rasistista. Tutkin asiaa hieman ja havaitsin että asia ei ollut niin, vaan että fysiikka on muuttumassa seksistiseksi miehiä kohtaan”, Strumia kommentoi maanantaina Britannian yleisradiolle BBC:lle.
MYÖS fysiikan tutkijoiden asenteissa on havaittu seksismiä ja piiloasenteita naisia kohtaan.
Syyskuussa professori Jocelyn Bell sanoi BBC:lle uskovansa, että tiedostamaton miesten suosiminen esti naisia työllistymästä fysiikan tutkijoina.
Vuonna 2012 tehdyn yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan identtiset työhakemukset arvioitiin tiedekunnassa vakuuttavimmiksi, jos niissä oli miehen eikä naisen nimi.
Vuonna 2015 Nobelin palkinnon voittanut professori Tim Hunt erosi virastaan sanottuaan, että laboratorioissa ”ongelma tyttöjen kanssa” oli se, että ”kun heitä arvostelee, he alkavat itkeä”.
En ole kokenut minkäänlaista kiusaamista tai häirintää asepalveluksen aikana
Itsetuntoni on edelleen yhtä vahva kuin saapuessanikin, eikä kukaan ole saanut tuntemaan oloani ei-toivotuksi tai ulkopuoliseksi.
ON todella harmillista, että niin moni nainen on joutunut kokemaan kielteistä kohtelua asepalveluksensa aikana (HS 27.9.). Ongelmana näyttäisi olevan myös se, ettei asioista puhuta suoraan tarpeeksi ajoissa.
Voin kuitenkin vakuuttaa, että on myös meitä naisia, jotka eivät ole kokeneet minkäänlaista kiusaamista tai seksuaalista häirintää asepalveluksensa aikana. Toki joka saapumiserässä on jos jonkinmoista suunsoittajaa, mutta heidätkin saa hiljennettyä tilanteen niin vaatiessa.
Rannikkoprikaatissa aloitti viime heinäkuussa palveluksensa noin tuhat uutta alokasta, joista vain noin 30 oli naisia. Itselläni – niin kuin valtaosalla – oli ensimmäisinä päivinä paljon hakeutumista joukkoon. Tässä vaiheessa omaa asepalvelusta on siis takana yksi kolmasosa ja puoli vuotta on vielä edessä.
Totta kai olen myös tuntenut riittämättömyyttä, mutta siihen ovat olleet syynä raskaat fyysiset suoritteet ja oman toimintakyvyn ylläpitäminen, eivät muut ihmiset. Itsetuntoni on edelleen yhtä vahva kuin saapuessanikin, eikä kukaan ole saanut tuntemaan oloani ei-toivotuksi tai ulkopuoliseksi missään vaiheessa.
Juuri päättynyt erikoiskoulutuskausi oli poikkeuksellinen siinä mielessä, että olin ainoa nainen neljänkymmenen miehen joukossa, ja aliupseerikurssin saavuttua majoituimme toisen naisen kanssa sekatuvassa mukanamme kuusi miestä. Majoittuminen tuvassa sujui täydessä yhteisymmärryksessä, eikä asiasta tehty minkäänlaista numeroa. Kylpyhuoneissa oli lukolliset vessat ja suihkut, ja niitä käyttivät kaikki sukupuoleen katsomatta.
Uskoisin, että kaikille varusmiehille tulee jossain vaiheessa vastaan pientä henkistä väsymistä, mutta armeijan tarkoituksena ei ole jauhaa nuoria ihmisiä täysin rikki, eikä kukaan ole armeijassa arvoton. Jokainen sotilas, on hän sitten mies tai nainen, pyrkii tekemään parhaansa läpi viikko-ohjelmien ja tavoittelemaan päämääriään.
Näkemykseni mukaan armeija ei lopulta tee pojista miehiä ja tytöistä naisia vaan kaikista samanarvoisia sotilaita, jotka isolla porukalla turhia säätämättä ja yhtä köyttä vetämällä saavat tehtyä inttiarjestaan sujuvan ja ikimuistoisen.
Anne Isokorpi
Espoo
Asepalvelus on monille naisille myönteinen kokemus
Varusmiespalvelus kasvattaa nuorta naista ja miestä, tuo arvokasta koulutusta ja kokemusta sekä luo jopa elämänmittaisia ystävyyssuhteita ja verkostoja.
KAISA-MARIA TÖLLIN haastattelu (HS 27.9.) nosti esiin monia tärkeitä havaintoja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta. On hyvä, että häirintä- ja syrjintätapauksista voidaan keskustella julkisuudessa. Tällaiseen epäasialliseen käytökseen tulee suhtautua ehdottomalla nollatoleranssilla ja siitä täytyy pystyä ilmoittamaan eteenpäin ilman leimautumisen pelkoa.
Viime aikoina julkinen keskustelu naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta on mielestämme kuitenkin saanut liiaksi kielteisen kaiun.
Töllin haastattelu antoi yhden kuvan mutta ei kokonaiskuvaa tilanteesta. Meitä reserviin koulutettuja naisia on tätä nykyä yli kahdeksantuhatta, ja meillä jokaisella on oma kokemus palvelusajasta. Naiset vastaavat muiden varusmiesten mukana Puolustusvoimien koulutusta koskeviin loppukyselyihin, mutta tiettävästi heidän palvelusaikaisista kokemuksistaan ei ole tehty kattavaa erillistä tutkimusta.
Kokemuksiin omasta asepalveluksesta vaikuttavat monet eri tekijät, kuten joukko-osaston ja -yksikön henki sekä lähimpien palvelustovereiden ja esimiesten tuki. Omassa tuttavapiirissämme kokemukset palvelusajalta ovat pääosin myönteisiä. Ne ovat saaneet meidät osallistumaan kertausharjoituksiin, ylenemään reservissä ja osallistumaan kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin.
Olemme saaneet arvokasta ja käytännönläheistä johtajakoulutusta, jota olemme voineet hyödyntää myös työelämässä.
Vaikka Puolustusvoimissa monien muiden organisaatioiden tavoin on kehitettävää, haluamme kannustaa nuoria naisia hakeutumaan vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Varusmiespalvelus kasvattaa nuorta naista ja miestä, tuo arvokasta koulutusta ja kokemusta sekä luo jopa elämänmittaisia ystävyyssuhteita ja verkostoja.
Varusmiespalveluksen suorittamista edistävät hyvä fyysinen kunto, vahva motivaatio ja oikea asenne riippumatta sukupuolesta. Varusmiespalveluksen aikana asevelvolliset koulutetaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja siten osaltaan luodaan edellytykset sodan ajan varalta tarvittavien joukkokokonaisuuksien tuottamiselle.
Tämä tavoite on mielestämme hämärtynyt viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa. Keskeistä on ymmärtää Puolustusvoimien ja varusmieskoulutuksen perimmäinen tarkoitus.
Mirva Brola
reservin luutnantti, päätoimittaja
Maria Fonsell
reservin kapteeni, it-johtaja
Maija Mattila
reservin kapteeni, lakimies
sekä useita muita vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita naisia
IS-kysely: Touko Aallolla vielä puoluekentän tuki, mutta kilpailijoiden suosio kasvussa – ”Ohisalo osaa luultavasti olla läpsyttelemättä ketään”
Vihreiden kenttäväestä lähes neljäsosa äänestäisi tällä hetkellä puheenjohtajaksi Maria Ohisalon.
Suurin osa vihreiden kentästä haluaa puheenjohtaja Touko Aallon luotsaavan puolueen ensi kevään eduskuntavaaleihin.
IS:n vihreiden puoluekentälle tekemään kyselyyn vastanneista suurin osa, yhteensä 70,6 prosenttia kannatti Aallon jatkoa.
12,7 prosenttia oli kuitenkin valmiita pistämään puheenjohtajan vaihtoon ennen huhtikuuta ja 16,7 prosenttia ei tahtonut ottaa kysymykseen suoraan kantaa.
IS:n kyselyyn vastasi yhteensä 126 paikallisyhdistyksen jäsentä.
Moni vastaaja muistuttaa, että kannatusgallupit ovat kertoneet kansan mielipiteen myös puolueen puheenjohtajasta.
– Kansa ei gallupien mukaan antaisi Toukon johtamalla Vihreälle liikkeelle enemmän valtaa. On puolueen etu, että johto vaihtuu.
Eräs vastaaja pelkää, että Aallolla menisi vaalipaneeleissa aikaa häntä seuranneiden kohujen selittämiseen, eikä puolueen viestin välittämiselle jäisi sijaa.
Suurin osa ei siitä huolimatta usko, että puheenjohtajan vaihtaminen toisi tilanteeseen ratkaisua.
– Aalto ei ole onnistunut kovin hyvin mutta ei paniikkivaihtaminen mitään auta. Mennään leveämmällä kärjellä.
Moni vihreä painotti vastauksessaan, että kaikki riippuu Aallon terveydentilasta ja sairasloman pituudesta.
Osa myös antaa sairaslomalta paluun ajankohdan Aallon jatkon ehdoksi. Yhden vastaajan mukaan puheenjohtajana jatkaminen vaatisi Aallon paluuta joulukuun, toisen mukaan lokakuun loppuun mennessä.
Tällä hetkellä Aallon on kerrottu jatkavan sairaslomaansa ainakin lokakuun puoliväliin asti.
IS kysyi kentältä myös, kenet he tällä hetkellä äänestäisivät vihreiden johtoon.
Aallolle tukensa antoi vajaa kolmasosa vastaajista, yhteensä 31,1 prosenttia.
Vahvalle toiselle sijalle nousi kuitenkin Aaltoa sijaistava puolueen varapuheenjohtaja, köyhyystutkija Maria Ohisalo, joka keräsi jopa 23,5 prosenttia äänistä.
Kun vihreät valitsi uuden puheenjohtajan kesällä 2017, Ohisalo jäi kansanedustaja Emma Karin taakse kolmanneksi. Nyt Kari sai IS:n kyselyssä 10,9 prosenttia äänistä.
– Parempi, että Ohisalo ottaa ohjat käsiinsä. Hän osaa luultavasti olla läpsyttelemättä ketään, yksi vastaaja kommentoi.
– Hän on osaava asiapoliitikko ja hänen kokemuksensa köyhyystutkijana antaisi puoluejohtajien keskuudessa varsin harvinaista ymmärrystä siitä mistä vähäosaisuudessa oikeasti on kyse, Marko Kivelä Espoon vihreistä sanoo.
Muita kentän nimeämiä suosikkeja puolueen johtoon olivat vihreiden ex-puheenjohtaja Ville Niinistö, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ja vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto.
Etenkin Niinistön todetaan hoitaneen puolueen julkisuuskuvaa erinomaisesti, ja olevan vakuuttava.
– Ville Niinistö oli loistava mutta aikansa kutakin, enkä halua vihreisiin henkilökulttia.
Kommentti: Vihreiden talo palaa ja Emma Karin raju laukalle lähtö on siitä viimeisin osoitus
Vihreiden Emma Kari syyllistyi itse juuri siihen, mitä pääministeri Juha Sipilä piti iljettävänä, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan uutistuottaja Hanna Vesala.
SE joka toista haukkuu, on itse se.
Hiekkalaatikoilla usein kuultu totuus kiteyttää kaiken olennaisen vihreiden kansanedustaja Emma Karin viikonloppuna laukalle lähteneestä toiminnasta. Se puolestaan on osoitus siitä, että vihreät ovat vapaapudotuksessa, eikä Touko Aallon sairausloman aikana virkaatekevästä johdosta löydy ketään, joka tarraisi suitsista kiinni.
Kansanedustaja Jani Toivolan taksi- ja kouluseikkailut ajoivat itse itsensä moraalin ylimmäksi vartijaksi ja omatunnoksi nostaneen puolueen ahtaaseen rakoon. Uusia paljastuksia Toivolan kansanedustajan työhön liittyvien etujen leväperäisyyksistä tuli ilmi päivittäin liki kahden viikon ajan.
Tarvittiin jotain räväkkää.
Sitä todellakin saatiin, mutta käsikirjoitus meni pahasti pieleen. Vihreät syyttelivät jo ex-puheenjohtajansa Ville Niinistön aikana muita puolueita estoitta populismista, vaikka usein niin tehdessään syyllistyivät siihen itsekin tymäkästi.
Viikonloppuna kaikkien hyvän maun rajojen yli laukkasi vihreiden kansanedustaja ja edellisen puheenjohtajakisan ehdokas Kari. Pääministeri on tunnetusti politiikassa hyvä nyrkkeilysäkki. Hänenkään puheitaan ei kuitenkaan pitäisi lähteä vääristelemään valheellisesti.
– Eilen pääministeri Sipilä sanoi, että häntä iljettää. Häntä iljettää se, että tästä asiasta on noussut tällainen poru. Iljettää!
Kari huudatti terävästi lausutuilla sanoilla perjantaina yleisöä eduskuntatalon edustalla Naisasialiitto Unionin järjestämässä Vaaravyöhyke-mielenosoituksessa. Sipilää ei kuitenkaan iljettänyt se, mitä Kari antoi ymmärtää, vaan juuri sellainen toiminta politiikassa, johon Kari eduskunnan rappusilla syyllistyi.
Kari muokkasi Sipilän näkemyksen omiin tarkoituksiinsa sopivaksi pääministerin viime torstaisesta lausunnosta Ylen A-talkissa. Aaltoa puheenjohtajana tuuraava Maria Ohisalo näki lähetyksessä ulkoministeri Timo Soinin (sin) aborttikannoista syntyneen luottamusäänestyksen jatkumona hallituksen miesten oikeuksia painottavalle politiikalle. Sipilä oli jo tästä kuin lentoon lähdössä. Hän viittilöi puheenvuoroa ja sanoi: ”Hetkinen”.
15 vuotta thaimaalaisen vaimon kanssa: ”Suhde on kestänyt, koska minä en juo, enkä vahdi vaimoani”
Tuttujen suomalais-thaimaalaisten parien suhteet ovat päättyneet Eeron, 56, arvion mukaan molemminpuoliseen puolison vahtimiseen ja miesten alkoholinkäyttöön.
Eero oli nelikymppinen sinkkumies, kun tapasi nykyisen vaimonsa Main ravintolassa Thaimaassa vuonna 2003. Eero oli matkustellut poikamiehenä yli sadassa maassa. Rakkauden löytäminen matkalta oli kuitenkin yllätys.
– Aiemmin matkoilla ei ollut tullut ketään samanlaista ihmistä vastaan, Eero pohtii.
Seuraavat puoli vuotta hän matkusti Thaimaahan kuukausittain.
– Silloin sai halpoja lentoja SARSin takia.
Aluksi suhde ulkomaalaiseen naiseen epäilytti, sillä Eero ei tuntenut ketään, jolla olisi ulkomaalainen vaimo. Yksi kaveri kuitenkin kannusti jatkamaan suhdetta.
– Kaverini sanoi, ettei minulla ole mitään hävittävää.
400 vieraan kirkkohäät
Puolen vuoden tuntemisen jälkeen Mai matkusti Suomeen ja viipyi Eeron luona pari kuukautta.
– Sen jälkeen ryhdyimme paperitöihin, jotta saisimme hänet ja hänen 4-vuotiaan tyttärensä Suomeen.
Toisella kertaa Mai matkusti Suomeen tyttärensä kanssa jäädäkseen. Pari meni naimisiin ja piti 400 vieraan kirkkohäät.
Suomalais-thaimaalaisen parin liitto ja 17 vuoden ikäero epäilytti tuttavia Eeron kotipaikkakunnalla pienessä pitäjässä, mutta hiljalleen epäilyt haihtuivat. Nyt pari on ollut yhdessä 15 vuotta. Main kaksi jo täysi-ikäistä lasta asuvat myös Suomessa. Lisäksi parilla on yhteinen murrosikäinen tytär.
Molemmat tienaamaan
Eeron arvion mukaan Mai sopeutui Suomeen nopeasti. Tämä ajoi ajokortin jo ennen Suomeen muuttoaan Bangkokissa, sillä pienellä paikkakunnalla Suomessa olisi vaikeaa liikkua ilman, että ajaa itse.
– Vaimoni oli opiskellut Thaimaassa hotelli- ja matkailualaa ja puhui hyvin englantia. Hänen englannin kielen taitonsa oli paljon parempi kuin minun. Se auttoi huomattavasti häntä sopeutumaan Suomeen. Suomessa hän alkoi opiskella suomen kieltä ja kulttuuria. Opintoihin tuli muutaman kuukauden tauko, kun lapsemme syntyi, mutta sen jälkeen hän jatkoi opintoja ja alkoi työskennellä myyjänä.
Vaimon opintojen ja äitiysvapaan ajan perhe eli Eeron tuloilla. Heillä oli yhteinen pankkitili ja yhteiset luottokortit. Mai alkoi saada palkkaa asuttuaan Suomessa runsaan vuoden. Nykyään hän tienaa yrittäjänä enemmän kuin Eero omasta työstään.
– Raha-asiat ovat usein ongelmallisia, jos vain toinen tuo rahaa taloon.
Vääristelikö Emma Kari pääministeriä? Näin kommentoi vihreiden ryhmäjohtaja
Vihreiden ryhmäjohtaja Krista Mikkonen myöntää, että puolueen on syytä skarpata, jotta pysytään asioissa.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen ei ota suoraan kantaa vääristelysyytöksiin koskien kansanedustaja Emma Karin puheita Vaaravyöhyke-mielenilmauksessa perjantaina.
Miten kommentoisit sitä, että kansanedustaja Emma Kari on ilmeisen selvästi vääristellyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) puheita?
– Ajattelen niin, että poliittisessa keskustelussa olisi ylipäätään hyvä pystyä keskustelemaan asioista. Varsinkin sosiaalisen median puolella keskustelu lähtee usein laukalle. Pidän tärkeänä, että puhuttaisiin asioista ja tästähän syntyi taas keskustelu keskustelusta. Kuka sitten kärjistää mitenkin, se ei ole keskustelukulttuurin näkökulmasta kovin hyvä asia.
Oliko Emma Karin puheenvuoro asiallinen? Hän kuitenkin ilmeisen selvästi vääristeli pääministerin puheita?
– En ole nähnyt sitä koko puheenvuoroa. Olen nähnyt vain sen pienen (video)pätkän.
Siinä pätkässäkin, jossa hän viittasi Sipilän sanomisiin ”iljettävyydestä” – eihän se ollut sitä, mitä Sipilä tarkoitti?
– Varmaan riippuu, miten sen tulkitsee. Ymmärsin, että Emma (Kari) oli tulkinnut sitä koko keskustelua (Ylen A-Talk). Mutta se on ihan totta, että itse koen hyvin tärkeäksi, että emme tahallaan väärinymmärtäisi toisiamme, ei puolin eikä toisin.
Onko Emma Kari tahallaan väärinymmärtänyt Juha Sipilän?
– En osaa Emma Karin puolesta vastata, mikä tässä on ollut hänen tarkoituksensa.
Onko tapausta tarkoitus käsitellä vielä vihreiden eduskuntaryhmässä?
– Luulen, että meillä on nyt paljon poliittisia asioita, mistä keskustella.
Miten arvioisit vihreiden uskottavuutta, kun tällaisia kohuja tulee?
– Täytyy tietysti skarpata, että me pysyisimme tiukasti asiassa, koska tässä ajassa kohut ovat kiinnostavampia kuin itse asiat.
Eikö vihreät pyri lietsomaan kohuja?
– Luulen, että tämä on vähän kaikkien (puolueiden) ongelma.
Yhteistuvat parantamaan tiedonkulkua? Naiset ”unohtuvat siirtymätilanteissa”
Miesten ja naisten yhteistuvista on saatu hyviä kokemuksia muissa pohjoismaissa.
Miesten ja naisten yhteistuvat armeijassa voisivat parantaa tiedonkulkua ja yhteishenkeä. Asia nousi esiin Kutsunnat kaikille, myös naisille? -tilaisuudessa eduskunnassa tiistaina.
Tilaisuudessa asepalveluksen suorittanut, kersantti Riikka Karppinen kertoi kuvaavan esimerkin kuuden naisen majoituksesta erillistuvassa aliupseerikoulussa:
– Toistuvasti kävi niin, että joukkue oli jo muodossa ulkona, kun joku miehistä huomasi, että joukkueen yläkerrassa majoittuville naisille oli unohdettu kertoa ulossiirtymisestä. Kun naiset viimein olivat muodossa, he olivat jo vartin myöhässä. Sen takia koko joukkue kiersi rangaistuksena juuosten kasarmirakennuksia täysvarustuksessa. Ei ihme, että muu joukkue suhtautui naisiin palveluksessa kielteisesti, Karppinen kuvasi asiaa.
Karppisen mukaan tämä oli yksi rakenteellinen esimerkki siitä, miksi naiset joutuivat syrjityksi palveluksessa.
Myös sotilaskuljettaja, lentosotamies Taru Yli-Panulalla oli samanlaisia kokemuksia. Naiset helposti ”unohdettiin omiin tupiinsa siirtymätilanteissa”. Yli-Panula kuvasi puheenvuorossaan myös naisten kokemaa häirintää ja epäasiallista kohtelua armeijassa. Hänestä yhteistuvat voisivat parantaa tilannetta, kun naiset ja miehet olisivat alusta saakka ”tovereita keskenään”.
Muissa pohjoismaissa miesten ja naisten yhteistuvista on saatu hyviä kokemuksia liittyen tiedonkulkuun ja yhteishengen lujittumiseen.
– Ensimmäiset kokemukset ovat olleet hyviä, vahvisti tilaisuudessa paikalla ollut Norjan Suomen-suurlähettiläs Åge B. Grutle.
Varusmiesliitossa toivotaan kokeilujen käynnistymistä yhteistuvista. Myös puolustusvoimissa pidetään tätä mahdollisena:
– Varmasti yhteistupia voitaisiin kokeilla jossain vaiheessa. Se on yleisnäkemys puolustusvoimissa. Tällä hetkellä asiasta ei ole kuitenkaan olemassa päätöksiä, kommentoi prikaatikenraali, koulutuspäällikkö Jukka Sonninen.
Sonninen huomauttaa, että naiset ja miehet majoittuvat jo tälläkin hetkellä esimerkiksi maastossa liikuttaessa samoissa teltoissa ja myös merivoimien aluksilla naiset ja kiehet majoittuvat samoissa tiloissa. Sonnisen mukaan Karppisen viittaama naisten ”unohtuminen” siirtymätilanteissa kasarmeilla on armeijassa pitkään tiedostettu ongelma.
– Pyrimme siihen, että naiset olisivat samassa yksikössä, vaikkakin viereisissä tuvissa.
Eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on avoin keskustelulle miesten jäsenyydestä
Herrakerhoista ja niiden ongelmallisuudesta on puhuttu viime aikoina etenkin Helsingin Pörssiklubin yhteydessä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että klubi olisi taipumassa siihen, että myös naiset pääsisivät jäseniksi.
Suomen eduskunnassa on miesverkosto. Siihen ovat mieskansanedustajien ohella tervetulleita myös naiskansanedustajat. Tiettävästi naisjäseniä on kuitenkin vain yksi.
Yhtä lailla eduskunnassa on naisverkosto. Sen muodostavat eduskunnan kaikki naiskansanedustajat.
– Ei se minua häiritse. Mielestäni se olisi mukava, jos sinne voisivat miehetkin liittyä, mutta miesverkostoon ainakin voivat naisetkin liittyä, miesverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Anders Adlercreutz (r.) sanoi taannoin Demokraatin haastattelussa viime vuoden lopulla.
Mitään tasa-arvo-ongelmaa Adlercreutz ei kuitenkaan asiassa nähnyt ja hän huomauttikin, että epätasa-arvoa eduskunnassa kokevat pikemminkin naiset.
Tällä hetkellä eduskunnan naisverkoston puheenjohtajana toimii SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen.
Tuppuraisen edeltäjä naisverkoston puheenjohtajana, kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.), perusteli vuonna 2017 naisverkoston institutionaalisuudella sitä, että siihen kuuluvat vain naiskansanedustajat. Sarkkisen mukaan miesverkosto on sen sijaan vapaamuotoisempi ja siinä mielessä erityyppinen kuin naisverkosto.
Nykyinen puheenjohtaja Tytti Tupparainen kertoo, että Pörssiklubin ympärillä pyörinyt keskustelu on poikinut muutamia yhteenottoja. Niissä on tiedusteltu miesten mahdollisuutta liittyä eduskunnan naisverkostoon.
Tuppurainen kertaa verkoston sääntöjä joiden mukaan jokainen naiskansanedustaja on automaattisesti verkoston jäsen.
Hän muistuttaa yllättäen, että säännöissä sanotaan kuitenkin myös, että yhdistyksen jäseneksi voi työvaliokunta hakemuksesta hyväksyä myös muun eduskuntatalossa työskentelevän henkilön. Eli periaatteessa miehen jäsenyydelle ei olisi nytkään estettä.
”Mikään ei näytä riittävän Sipilän hallitukselle” – Demarinaiset vaativat turvaa, ei epävarmuutta
Sosialidemokraattiset naiset kritisoivat Juha Sipilän (kesk.) hallitusta pahoista leikkauksista ja kipeistä ratkaisuista, joita se on tehtaillut alkuvuodesta 2016 lähtien.
– Mikään ei näytä riittävän, kun Sipilän hallitus eriarvostaa työntekijöitä työlain muutoksin.
Demarinaiset muistuttavat, että kilpailukykysopimus rokottaa työntekijöiden työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja ja samaan tahtiin se helpottaa työnantajien osuutta. Julkisten sektorin lomarahat pienenevät 30 prosenttia, vuosittainen työaika pitenee keskimäärin 24 tuntia ansiotasoa muuttamatta, koeaikaa venytettiin neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen ja takaisinottovelvoitetta lyhennettiin yhdeksästä kuukaudesta neljään.
– Maksajina joka kerta ovat olleet palkansaajat, kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, työttömät ja erityisesti naiset, järjestö moittii kannanotossaan.
Demarinaiset ihmettelevät, miten hallitus jyräsi ”aktiivimallinsa” läpi vaillinaisena vastustuksesta huolimatta.
– Vain yksi kymmenestä työttömästä pystyi toteuttamaan mallia ensimmäisen jakson aikana. Työttömiin kohdistettu malli aktivoinnin sijaan vain turhautti.
Nyt hallitus horjuttaa naisjärjestön mukaan työntekijöiden yhdenvertaisuutta. Demarinaisille ei käy, että yrityksen koko määrittelisi millainen on irtisanomissuoja.
– Pienyrityksissä, jonka kokoa vielä säädetään, työnantajan antamiin irtisanomisiin ei tarvittaisi erityistä syytä. Lisäksi työntekijä, joka menettäisi työpaikkansa henkilöperusteisesta syystä, saisi vielä hallitukselta rangaistuksena karenssia 60–90 päivää.
Demarinaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen korostaa, että tasa-arvoiset ja reilut työmarkkinat lisäävät luottamusta palkansaajien ja -maksajien välillä, ja ovat hyödyksi koko maalle.
– Työsuojan heikentäminen on vastuutonta ja luo epävakautta työmarkkinoille. Eriarvoistavat lait heikentävät Suomen taloudellista ketteryyttä ja kilpailukykyä, hän painottaa muistuttaen turvan tarpeudesta.
Trump: Nykyaika on vaarallista nuorille miehille Yhdysvalloissa – ”Nyt näyttää siltä, että sitä on syyllinen kunnes todetaan syyttömäksi”
Presidentti kommentoi korkeimman oikeuden tuomariehdokkaan syytteitä.
YHDYSVALTOJEN presidentin Donald Trumpin mukaan nykyaika on Yhdysvalloissa vaikeaa ja vaarallista nuorille miehille, sillä heidät voidaan luokitella syyllisiksi, vaikka eivät olisi tehneet mitään väärää.
Trump kertoi näkemyksistään, kun hän kommentoi korkeimman oikeuden tuomariehdokkaan Brett Kavanaugh’n kuulemisia senaatissa. Kavanaugh’n tie korkeimman oikeuden tuomariksi on ajautunut vaikeuksiin, sillä häntä on syytetty seksuaalisesta ahdistelusta nuoruudessaan.
”Koko ikäni ajan olen saanut kuulla, että ihminen on viaton kunnes hänet todetaan syylliseksi. Nyt näyttää siltä, että sitä on syyllinen kunnes todetaan syyttömäksi. Tämä on hyvin, hyvin hankala normi. Tämä on erittäin pelottavaa aikaa nuorille miehille Yhdysvalloissa, kun he voivat olla syyllisiä johonkin jota he eivät ole tehneet”, Trump sanoi uutistoimistojen mukaan.
KAVANAUGH’N toimia tutkii nyt poliisi. Sitä ennen hänen nimityksensä ei etene.
Trumpia itseäänkin on syytetty epäasiallisesta käytöksestä naisia kohtaan. Trumpin mukaan Kavanaugh’n vastaiset syytökset seksuaalisesta häirinnästä liittyvät laajempaan ilmiöön.
”Se mitä nyt on tapahtumassa, liittyy paljon enempään kuin vain korkeimman oikeuden tuomarin nimitykseen. Näin todella on. Sitä voi olla joku, joka on toiminut koko elämänsä täydellisesti ja sitten sinua saatetaankin syyttää”, Trump sanoi.
YKSI KAVANAUGH’TA syyttäneistä naisista – psykologian professori Christine Blasey Ford – kertoi viime viikolla senaatin oikeusvaliokunnalle kokemastaan ahdistelusta kesällä 1982. Kavanaugh on kiistänyt syytteet.
Trump syytti puolestaan Fordia epätäsmällisyyksistä todistajanlausunnossaan.
”Missä kaupunginosassa se tapahtui? En tiedä. Missä talossa? En tiedä. Yläkerrassa, alakerrassa, missä? En tiedä. Mutta otin yhden oluen, se on ainoa mitä muistan”, Trump jäljitteli Fordin sanomisia.
”Ja miehen elämä on nyt riekaleina”, Trump lisäsi.
KONSERVATIIVISENA pidetyn Kavanaugh’n nimitys menee vielä senaatin vahvistettavaksi. Senaatissa republikaaneilla on 51 edustajaa ja demokraateilla 49, joten mahdolliset lipeämiset puolueiden sisällä suuntaan tai toiseen voivat tehdä äänestyksestä arvaamattoman.
Senaatin odotetaan äänestävän nimityksestä piakkoin.
Prikaatikenraali IS:ssa: Kutsunnat naisille eivät olisi oikeita
Koulutuspäällikön mukaan vihreiden mallin tilaisuuksista tulisi suuret lisäkustannukset.
Puolustusvoimien koulutuspäällikkö prikaatikenraali Jukka Sonninen kommentoi Ilta-Sanomissa esityksiä yhteisistä kutsunnoista miehille ja naisille. Sonninen osallistui tiistaina sukupuolineutraalia asevelvollisuutta ja naisten kutsuntoja esittäneiden vihreiden keskustelutilaisuuteen asiasta.
Prikaatikenraalin mukaan vihreiden mallissa ei olisi naisten kohdalla kyse oikeista kutsunnoista, jossa määrätään palvelukseen tiettyyn paikkaan tiettynä aikana.
– Tässä keskustelussa ei ole siitä kysymys, vaan jostakin infopäivästä. Naisiahan ei olla tässä määräämässä mihinkään. Asevelvollisuuslakia ei olla muuttamassa, koulutuspäällikkö Jukka Sonninen sanoo IS:lle.
Naisilla ei ole asevelvollisuutta. Sonninen ei tiedä, mitä esitetyllä mallilla ollaan hakemassa.
– Mielestäni on huono, jos he tulevat samaan tilaisuuteen, jos toisen on pakko mennä ja toiset voivat lähteä pois, jos ei kiinnosta. Se ei ole hyvä asia.
Terveystarkastusten ja henkilökunnan myötä kutsunnoista naisille koituisi hänen mukaansa lähes kymmenen miljoonan euron lisäkustannukset.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen sanoo IS:lle, että heidän ajatuksenaan ovat oikeat kutsunnat naisille. Alussa palvelus olisi kuitenkin naisille vapaaehtoista.
– Ajattelimme, että siihen liittyvät lääkärintarkastukset ja muut, joita voidaan hyödyntää yhteiskunnan muussa tarpeessa.
Kokemukset palvelusajalta pääosin myönteisiä – keskeistä on ymmärtää puolustusvoimien ja varusmieskoulutuksen tarkoitus
Kaisa-Maria Töllin Häiriö -kirjaan liittyvä artikkeli (Kaleva 27.9.) nostaa esiin monia tärkeitä havaintoja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta.
On hyvä, että häirintä- ja syrjintätapauksista voidaan keskustella julkisuudessa. Tällaiseen epäasialliseen käytökseen tulee suhtautua ehdottomalla nollatoleranssilla ja siitä täytyy pystyä ilmoittamaan eteenpäin ilman leimautumisen pelkoa.
Viime aikoina keskustelu naisten asepalveluksesta on kuitenkin saanut liiaksi negatiivisen kaiun, emmekä tunnista itseämme esitetyistä kuvauksista.
Töllin haastattelu antaa yhden kuvan, mutta ei kokonaiskuvaa tilanteesta. Meitä reserviin koulutettuja naisia on tätä nykyä yli kahdeksantuhatta. Jokaisella meistä on oma kokemuksensa palvelusajastaan.
Naiset vastaavat muiden varusmiesten mukana puolustusvoimien koulutusta koskeviin loppukyselyihin, mutta tiettävästi heidän palvelusaikaisista kokemuksistaan ei ole tehty kattavaa erillistä tutkimusta.
Kokemuksiin omasta asepalveluksesta vaikuttavat monet eri tekijät, kuten joukko-osaston ja -yksikön henki sekä lähimpien palvelustovereiden ja esimiesten tuki.
Omassa tuttavapiirissämme kokemukset palvelusajalta ovat pääosin myönteisiä. Ne ovat saaneet meidät osallistumaan kertausharjoituksiin, ylenemään reservissä ja osallistumaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Olemme saaneet arvokasta ja käytännönläheistä johtajakoulutusta, jota olemme voineet hyödyntää työelämässä.
Vaikka puolustusvoimissa monien muiden organisaatioiden tavoin on kehitettävää, haluamme kannustaa nuoria naisia hakeutumaan vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Varusmiespalvelus kasvattaa nuorta naista ja miestä, tuo arvokasta koulutusta ja kokemusta sekä luo jopa elämänmittaisia ystävyyssuhteita ja verkostoja.
Varusmiespalveluksen suorittamista edistävät hyvä fyysinen kunto, korkea motivaatio ja oikea asenne riippumatta sukupuolesta. Varusmiespalveluksen aikana asevelvolliset koulutetaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja siten osaltaan luodaan edellytykset sodan ajan varalta tarvittavien joukkokokonaisuuksien tuottamiselle. Tämä tavoite on hämärtynyt julkisessa keskustelussa. Keskeistä on ymmärtää puolustusvoimien ja varusmieskoulutuksen tarkoitus.
Mirva Brola
reservin luutnantti, päätoimittaja
Maria Astrén
reservin ylivääpeli, aluejohtaja
Maria Fonsell
reservin kapteeni, it-johtaja
Tiina Laisi-Puheloinen
reservin kapteeni, hallituksen puheenjohtaja
Anniina Laurema
lääkintäyliluutnantti, yleiskirurgian erikoislääkäri, LKT
Maija Mattila
reservin kapteeni, lakimies
Anne Nurminen
yliluutnantti evp, toimitusjohtaja
Johanna Snäll
reservin yliluutnantti, suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri, LKT, dos.
”Tienaan tosi hyvin ja mielelläni sponssaan hieman sokeriprinsessaani” - näin seksuaalisia palveluita tarjotaan ja ostetaan
”Minulla on kolme sugardaddya. Yksi maksaa vuokran ja sähkön joka kuukausi, toinen ostaa kaikkia kalliita kivoja lahjoja ja maksaa autolainan lyhennystä ja kolmannelta saan käteistä käyttörahaa ja rahaa laskuihin.”
Kerroimme maanantaina, kuinka seksideittisivusto Alastonsuomi.com on alkanut sallia profiileissaan Haen sponsoria -vaihtoehdon. Nyt lukijat kertovat, millaisia seksuaalisia palveluita he ovat tarjonneet ja millaisista palveluista he ovat maksaneet.
”Mielelläni sponssaan sokeriprinsessaani”
”Työni on kiireistä ja joudun matkustamaan paljon. Perinteinen parisuhde on hankala yhtälö jo senkin vuoksi. Tienaan tosin hyvin ja mielelläni sponssaan hieman sokeriprinsessaani. Johonkin ne rahatkin on tuhlattava, kun ei niitä mukaankaan täältä saa. Lisäksi ikäiseni naiset ovat varattuja, yksinhuoltajia, eivät ole pitäneet ulkonäöstään huolta tai muuta vastaavaa.
Sokeriprinsessani on iloinen, kaunis, elämänmyönteinen ja hehkuu nuorta elinvoimaa. Tuollaiset positiiviset asiat tarttuvat ja tunnen itsenikin nuorekkaaksi. Järjestely tulee myös huomattavasti halvemmaksi kuin avioliitto kaikkine lieveilmiöineen. Avioerosta puhumattakaan. Siitäkin on kokemusta ikävä kyllä. Tämä on itselleni ehdottomasti paras ratkaisu nykyisessä elämäntilanteessani. Muut tehkööt ja ajatelkoot mitä haluavat, se ei minua kiinnosta.”
Sokeria ja suolaa kiitos, ei hiivaa!
”Naiset ovat olleet tyytyväisiä järjestelyyn”
”Olen vuokrannut asuntoja parikymppisille opiskelijattarille pääkaupunkiseudulta. Vuokrat ovat olleet huokeampia kuin normaalisti, koska olen ajoittain vieraillut ja viettänyt aikaa omistamissani asunnoissa itsekin. Naiset ovat olleet hyvin tyytyväisiä järjestelyyn ja suositelleet uusiksi vuokralaisiksi kavereitaankin. Ottaen huomioon pääkaupunkiseudun asuntotilanteen ja vuokratason ei halukkaista ole ollut pulaa. Olen itse ollut myös todella tyytyväinen järjestelyihin.
Lisäksi olen muistanut vuokralaisiani pienillä lahjoilla ja yhden kanssa tehnyt pienen ulkomaanmatkankin. En näe tällaisissa järjestelyissä mitään pahaa, koska kaikki osapuolet ovat aikuisia ja hyötyvät järjestelystä.”
Sokerikuorrutettu vuokraisukki
”Tapasin selväpäisiä ja puhtaita miehiä”
”Olen myynyt seksipalveluita nuorempana ollessani sinkku rahanpuutteen takia. Kokemuksena se oli ihan hyvä ja muutaman asiakkaan tapaamisen jälkeen sai ihan hyvin laskuja jo maksettua ja ruokaa kaappiin.
En ymmärrä, miksi monet tuomitsevat ja pitävät toimintaa likaisena, kun samaan aikaan itse hakevat baarista yhden yön panoja usein vieläpä kännissä, jolloin helposti suojauskin unohtuu. Minä tapasin aina selväpäisiä, puhtaita ja hyvin käyttäytyviä herrasmiehiä ja kondomi oli itsestäänselvyys.
Täyspäiväisenä työnä en tuota tehnyt. Olisinko tavannut neljä miestä noin puolen vuoden aikana. Osan kanssa treffasin muutamaan kertaan. Edelleen tekisi mieli hankkia välillä ekstrana helppoa rahaa, mutta elän parisuhteessa. Muut tytöt saavat nyt hoitaa puutteessa olevat rikkaat miehet.”
Mimmi
Uuden asian viehätys ja rahavaikeudet
”Olen myynyt seksuaalisia palveluita noin kolmisen vuotta sitten. Sitä kesti aika vähän aikaa, mutta olin yllättynyt siitä, kuinka Suomessakin on monia huoraa hakevia. Olen ottanut itsestäni myös paljastavia kuvia rahaa vastaan.
Syy toimintaani oli uuden asian viehätys, helppo raha ja taloudelliset vaikeuteni. Kokemuksena palveluiden myyminen oli hetken aikaa olevinaan hienoa. Näin kolme vuotta myöhemmin kannan asiasta edelleen suurta häpeää, eikä moni tiedä asiasta vieläkään. Nykyään arvostan itseäni sen verran enemmän, etten enää missään tilanteessa toimisi samalla tavalla.”
Helppoa rahaa itsensä kustannuksella
Hitlerin ”Taisteluni” feministisenä manifestina? Ruokkivatko koirapuistot koirien raiskauskulttuuria? Valetutkijat tehtailivat tiedejulkaisuihin päättömiä tutkimuksia, ja läpi meni
Kolmihenkinen tutkijaryhmä on onnistunut saamaan läpi monissa humanististen alojen tiedejulkaisuissa päättömiä valetutkimuksia, tutkijat kertoivat tiistaina. Tutkijat sanovat uskovansa monien näissä lehdissä julkaistujen tutkimusten ajavan tekijöidensä omaa poliittista agendaa.
Huolestuneet akateemikot Helen Pluckrose, James A. Lindsa ja Peter Boghossian soluttautuivat ”vääryystieteiden” keskiöön vuodeksi pyrkiessään paljastamaan erityisesti yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden alalla tehtävää valheellista ja tarkoituksenhakuista tiedettä.
VIIMEKSI KULUNEEN puolentoista vuoden aikana Plucrose, Linday ja Boghossian ovat tehtailleet näiden aihepiirien sisällä räikeän asenteellisia ja metodologialtaan kyseenalaisia ”tutkimuksia”.
Eräässä tutkimusraportissaan he esittivät, että miehiä pitäisi kouluttaa samalla tavoin kuin koiria raiskauskulttuurin kitkemiseksi. Toisessa he esittivät, että miespuolisten valkoisten opiskelijoiden puheoikeus luokassa kielletään ja että he joutuisivat istumaan lattiaan kahlittuina.
”Aika ajoin keksimme jonkin todella pöhkön tai epähumaanin idean ja katsoimme, kuinka pitkälle se kantaa”, tutkijat kirjoittavat Areo Magazine -sivustolla julkaistussa selonteossaan.
Eräässä raportissa tutkijat sovittivat kappaleen Adolf Hitlerin ”Taisteluni”-teoksesta feministiseksi manifestiksi. Yhdessä Fat Studies -lehdessä julkaistussa raportissa he ylistävät sairaalloista ylipainoa terveellisenä elämäntapana.
MITÄ YHTEISTÄ kaikilla edellä luetelluilla tutkimuksilla on?
Joka ainoa hyväksyttiin julkaistavaksi omien aihepiiriensä arvostettuimpiin tiedejulkaisuihin. Mitä hullumpi oli tutkijoiden johtopäätös, sitä suurempaa ylistystä tutkimus tuntui saavan julkaisujen arvioijilta.
”Vaikka meidän artikkelimme ovat kummallisia ja tahallisesti rikkinäisiä, on tärkeä ymmärtää, että ne sekoittuvat lähes täydellisesti muiden julkaisujen joukkoon”, kolmikko kirjoittaa.
”Pohjimmiltaan kyse on räikeästä korruptiosta. Poliittisesti vinoutunut tutkimus, joka perustuu hyvin kyseenalaisiin lähtökohtiin, legitimoidaan todistettavana tietona”, tutkijat kirjoittavat.
”Tutkimusten tulokset leviävät käärmeen tavoin kulttuuriimme, kun professorit, aktivistit, journalistit ja poliitikot viittaavaat tähän alati kasvavaan ideologisesti vinoutuneeseen ja harhaanjohtavaan tietoon totena.”
TUTKIJAT JOUTUIVAT keskeyttämään operaationsa ennenaikaisesti kesällä koirapuisto-tutkimuksen herätettyä keskustelua sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksessa esitettiin, että koirapuistoissa tapahtuu paljon koirien raiskauksia. Äskettäin The Wall Street Journal paljasti tutkimuksen humpuukiksi.
Elokuuhun mennessä seitsemän tutkijoiden 20 raportista oli jo ehditty julkaista alojensa johtavissa julkaisuissa.
He toivovat herättämänsä huomion johtavan laajamittaisiin toimenpiteisiin ongelman korjaamiseksi. He painottavat vertaisarvioitujen tutkimusten olevan tärkeässä asemassa luotettavan tiedon tuottamisessa.
Tutkijoiden mukaan avoin, hyväntahtoinen keskustelu sukupuoleen, rotuun ja seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä on lähes mahdotonta, ja on korkea aika aloittaa niiden suhteen puhtaalta pöydältä. Näihin aihepiireihin liittyvällä tutkimuksella on valtava arvo yhteiskunnalle, mutta vain mikäli ne perustuvat oikeaan tietoon.
Aiheesta uutisoi The West -sivusto. Tutkijoiden raporttiin voit tutustua tästä.
Miehet rikkoivat kirjallisuuden Nobelin
Kolumni: Kirjallisuuden Nobelia ei tänä vuonna jaeta ollenkaan. Se ei ole pelkästään raiskauksesta tuomitun Jean-Claude Arnauldin vaan kaikkien myrkyllisestä maskuliinisuudesta solmuun kasvaneiden miesten syytä.
Ruotsin akatemian entisen jäsenen, runoilija Katarina Frostensonin aviomies Jean-Claude Arnauld tuomittiin maanantaina Tukholman käräjäoikeudessa kahden vuoden vankeusrangaistukseen raiskauksesta.
Arnauld, 72, johti ennen tuomiotaan kulttuurikeskus Forumia Tukholmassa ja istui Nobel-illallisilla Frostensenin puolisona. Forum sai myös rahaa Ruotsin akatemialta.
Viime syksynä 18 naista kertoi Dagens Nyheterin haastattelussa, että Arnauld oli vuosien ajan seksuaalisesti ahdistellut heitä. Arnauldin kerrottiin kähmineen myös kruununprinsessa Victoriaa ja Ruotsin akatemian jäseniä.
Dagens Nyheterin haastattelemista naisista kahdeksan teki Arnauldista rikosilmoituksen. Vain yhden kohdalla rikosilmoitus johti syytteeseen, josta Arnauld sai nyt tuomion.
Arnauldin seksuaalirikos- ja -häirintäsyytösten vuoksi kuusi Ruotsin akatemian jäsentä erosi akatemiasta huhtikuussa. Heidän joukossaan oli myös akatemian pysyvä sihteeri Sara Danius, joka muuten olisi tänäkin torstaina kertonut, kuka voittaa kirjallisuuden Nobelin.
Frostenson asetti oman eronsa ehdoksi sen, että Daniuskin eroaa Ruotsin akatemiasta.
Nyt Nobelin kirjallisuuden palkinnon voittajaa ei julista kukaan. Palkintoa ei tänä vuonna jaeta. Se ei ole vain Arnauldin, vaan kaikkien myrkyllisestä maskuliinisuudesta solmuun kasvaneiden miesten syytä.
Seksuaalisuus on tärkeä, joskus jopa tärkein osa ihmisen identiteettiä. Seksuaalisuuden pitäisi olla hyvää, kannattavaa, nostattavaa energiaa. Myrkyllisyyteen kasvaneille miehille se tuntuu olevan vain yksi fyysisen vallankäytön, narsismin, ylimielisyyden ja piittaamattomuuden muoto.
On mahdotonta ymmärtää, miten tämän muotoisesta seksuaalisuudesta saa mies itsekään mitään nautintoa. Ehkä kyse on pelkästä pakko-oireesta.
Myrkyllinen maskuliinisuus nähdään nyt vain säälittävänä ominaisuutena. Senkin saavat miehet aikaan ihan itse.
Seksuaalisesta päällekäymisestä syytetty Brett Kavanaugh, Donald Trumpin ehdokas Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomariksi, puolusti itseään viime torstaina Yhdysvaltain senaatissa huutamalla, itkemällä, hänen alkoholinkäyttöään koskevia kysymyksiä väistämällä ja demokraatteja syyttämällä.
Koska Kavanaugh ei puolustanut itseään ja perhettään rauhallisesti ja asiallisesti, hän tuli muistuttaneeksi, mistä myrkyllisessä maskuliinisuudessa on pohjimmiltaan kyse: keskenkasvuisuudesta.
Samaan on langennut seksuaalirikostensa ohella myös Ruotsin akatemiassa ääliöinyt Arnauld. Arnauld kiisti loppuun asti kaikki häneen kohdistuneet syytteet. Hänet pidetään vangittuna, kunnes tuomio tulee lainvoimaiseksi.
Kirje nuorelle feministimiehelle
Miten kohtelet naisia ympärilläsi – kuunteletko ja annatko heille tilaa? Jos sinulla on tyttöystävä tai vaimo, mitä hänelle kuuluu?
ILOKSENI olen huomannut, että nuorista miehistä yhä useammat ilmoittautuvat feministeiksi. Tervetuloa! Me saamme kiittää feminismiä monesta hyvästä asiasta.
Vielä omassa nuoruudessani pojan piti olla tarkkana, ettei olisi paljastunut heikoksi tai pehmeäksi.
Ahdas mieskuva johti kiusaamiseen, väkivaltaan ja itsemurhiin. Nykyään oireyhtymää on tapana kutsua ”toksiseksi maskuliinisuudeksi”. Se on huono termi, koska käärmeet tai sienet eivät myrkytä itseään, mutta kivettyneestä miehisyydestä kärsivät eniten miehet itse.
Feminismi on auttanut laventamaan sukupuolien rooleja, mikä on tehnyt elämän paljon helpommaksi niin naisille kuin miehillekin.
KASVOIN isoäitini, äitini ja tätieni eli fiksujen puheliaiden naisten kanssa. Olen aina tiennyt, että naiset ovat mielenkiintoisempia kuin miehet.
Miesseurassa tunsin itseni vaivautuneeksi: pelkäsin paljastuvani valemieheksi. Urheilussa olin hyvä kentällä, mutta surkea pukuhuoneessa.
Perhe-elämässä olen ollut tasa-arvoinen, vaikken ole paljon yrittänyt. En osaa pitää pyykkejä tai lastenhoitoa naisen tai miehen työnä vaan hoidettavina asioina.
Olen ollut kaksi kertaa naimisissa. Molemmat vaimoni ovat oma-aivoisia ja kunnianhimoisia naisia – ja feministejä. Vaimo tarkoittaa minulle myös parasta ystävää.
Olen kai niitä keski-ikäisiä miehiä, jotka ovat feministejä tekojensa kautta, kuten Annamari Sipilä kolumnissaan (HS 30.9.) kirjoitti.
FEMINISMI on minulle sukupuolten tasa-arvoa, mutta myös vapautumista perinteisistä naisen ja miehen rooleista, ihmisenä olemista. Feminismi ei ehkä ole sille paras termi.
Feminismi-sana pelottaa niitä miehiä, jotka tarvitsisivat eniten vapautumista kuristavasta miesroolista. Sitä paitsi ismit herättävät epäluuloa jokaisessa järkevässä ihmisessä.
Mutta paremman puutteessa: olen feministi.
Siksi olen hämmentynyt siitä, että joudun katselemaan nuoria feministejä usein syytetyn penkiltä käsin. Se tapahtuu, kun olen poikennut oikeasta ajatus- tai puhetavasta.
Ehkä olen erehtynyt puhumaan sukupuolenvaihdoksesta enkä sukupuolenkorjauksesta. Ehkä olen kirjoittanut transseksuaalinen, kun olisi pitänyt sanoa transsukupuolinen. Tai ehkä olen unohtanut jonkin kirjaimen LBGTQ-litaniasta. Viimeksi erehdyin kysymään, oliko Timo Soinin aborttikanta niin iso asia kuin Suomessa kohistiin.
FEMINISTIEN palaute tulee yleensä yläviistosta: ikävä kyllä, syytetty ei ole ymmärtänyt asiaa. Kysymys ei siis ole mielipide-erosta vaan tiedon puutteesta. Usein siihen liittyy myös aikaperspektiivi. Syytetyn edustama ajattelu on voinut joskus ennen olla hyväksyttävää, muttei ole enää.
Palaute on mustavalkoista: jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan. Olen saanut huomata olevani luolamies ja setämies.
Hämmentyneenä olen seuraillut feministien eri ”aaltojen” väittelyä. Näyttää siltä, että nuoremmat feministit haluavat taklata vanhemmat feministit tieltään.
Annamari Sipilän tavoin olen pohtinut myös joidenkin feministimiesten vaikuttimia. Takavuosina ymmärsin, että iso osa meidän nuorten miesten mielipiteistä selittyi halulla hyökätä vanhempia miehiä vastaan ja tehdä vaikutus ikäisimme naisiin, enkä usko tämän asian ratkaisevasti muuttuneen.
NUORILLE feministeille ja varsinkin sinulle, nuori feministimies, sanon: älä tuhlaa aikaa oikeiden sanamuotojen tai muiden ajatusten kyttäämiseen vaan käytä sekin aika elämäsi ja ihmissuhteittesi pohtimiseen.
Miten kohtelet naisia ympärilläsi – kuunteletko ja annatko heille tilaa? Jos sinulla on tyttöystävä tai vaimo, mitä hänelle kuuluu? Kukoistavatko vai lakastuvatko naiset ympärilläsi?
Oletko ymmärtänyt, että elämäsi nainen saattaa haluta lapsen – ehkä jo alle 40-vuotiaana? Vai ajatteletko, että akateemisilla feministimiehillä on nyt sen verran vientiä, että asiaa ehtii miettiä myöhemminkin?
#Metoo-kirjailija: Jari Sarasvuo soitteli Aku Louhimiehen puolesta naisia läpi – Sarasvuo: ”Sekopää”
Heidi Lindénin mukaan #metoo-miehillä on valtava tukiverkosto, joka soittelee heidän puolestaan uhreja läpi vähätellen heidän kokemuksiaan, muistojaan ja kehottaen pohtimaan uraansa.
Seksuaalista ahdistelua vastustava #metoo -kampanja on maailman merkittävimmistä ilmiöistä 2010-luvulla. Näyttelijä ja ohjaaja Heidi Lindénistä on tullut Suomessa yksi kampanjan näkyvimmistä kasvoista.
Lindén kertoo IL-TV:n Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa, että hän tietää noin kymmenen tekijän nimen. Hän kertoo uudessa #metoo-vallankumous-kirjassaan, että arki muuttui, kun hän nousi kampanjan puolestapuhujana julkisuuteen. Kirjaan on koottu 150 naisen kertomukset kokemuksista.
– Olen saanut itseään tekijöiksi epäileviltä miehiltä yhteydenottoja, että jos en mene tiettyyn aikaan mennessä kertomaan medialle, että naiset ovat valehdelleet tai materiaali ei ole luotettavaa, he nostavat syytteen kunnianloukkauksesta. En ole ainoa, joka on vastaanottanut näitä puheluja, hän kertoo Iltalehden erikoistoimittaja Susanne Päivärinnalle.
Kun Päivärinta kysyy vainoamisen ja manipuloinnin laadusta tarkemmin, Lindén vastaa, että miehet lähettävät tukijoukkonsa soittelemaan naisia läpi. Hänen mukaansa soittajat sanovat naisen muistavan väärin, vähättelevät heidän kokemuksiaan tai kehottavat heitä miettimään uraansa.
– Eli valtava tukiverkosto näillä miehillä. Esimerkiksi minulle sanottiin, että Aku Louhimiehen puolesta soitteli Jari Sarasvuo naisia läpi. Jopa Maria Veitolalle. Isot tunnetut suomalaiset ohjaajat tai liikemiehet lähettelevät jatkuvasti näille naisille viestejä.
Näin kommentoi Jari Sarasvuo
Iltalehti tavoitti Sarasvuon kommentoimaan Lindénin väitettä. Hän sanoo ensimmäisenä, että Louhimiehen tapaus ei ole #metoo-tapaus, joka liittyisi seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseessä olivat syytteet väärästä ohjaustyylistä.
– Sekopää, Sarasvuo toteaa Lindénin väitteen kuultuaan.
– Satun ikäväkseni tietämään, mikä oli Akun tukiverkoston koko. Se oli yksi ihminen. Se olin minä. Olen jutellut Marian kanssa sen takia, että Akun pyynnöstä välitin toivomuksen Tuomas Enbuskelle, että hän voisi tulla ohjelmaan vieraaksi seuraavana torstaina.
Louhimies perui esiintymisensä Enbuske, Veitola & Salmisessa kahtena peräkkäisenä viikkona maaliskuussa. Sarasvuon mukaan syyt olivat henkilökohtaiset. Louhimies voi huonosti, kun hänen ystävänsä käänsivät selkänsä ja jättivät hänet yksin.
– Minullekin sanottiin, että nyt kannattaa pitää pää syvällä poterossa, että nyt täällä luodit viuhuvat. Liikemiehet soittelevat. Voi hyvä jumala sentään, Sarasvuo päivittelee viitaten Lindénin väitteeseen.
Sarasvuo sanoo soittaneensa Louhimiehen kriisiin liittyen kerran Louhimiehen entiselle puolisolle Laura Malmivaaralle. Sen jälkeen kaksi kertaa Käsky-elokuvan tuottajalle Aleksi Bardylle, kerran kohuun liittyneelle näyttelijälle Pihla Viitalalle ja kerran toimittaja Maria Veitolalle.
– Aleksi Bardyn kanssa pohdimme, onko järkeä, että asioita ratkotaan julkisuudessa, eivätkä he yritä selvittää välejään keskenään. Päädyin hänen pyynnöstään soittamaan Pihla Viitalalle. Se oli hyvä ja asiallinen keskustelu. Sen jälkeen tietooni on saatettu mielikuvituksellisia ja kummallisia väitteitä. Sellaisia, että olisin soittanut puolille kyseessä olevista näyttelijöistä, Sarasvuo kertoo.
Sarasvuo kertoo ymmärtävänsä, että #metoo-kampanjan ympärillä tunteet käyvät kuumina. Hän toivoo, että ihmiset erottaisivat faktat. Hän huomauttaa, että väitteet naisille soittelusta ovat heikolla pohjalla, kun hänellä itsellään on puhelutiedoissa asiasta todisteet.
Mies katsoo moottoria, nainen auton säilytystiloja, sanoo Citroënin toimitusjohtaja HS:lle – Autoteollisuus tarvitsee naisia, jotta heidän tarpeensa otetaan paremmin huomioon
Citroënia neljä vuotta johtanut Linda Jackson on miesvaltaisella autoalalla harvinaisuus. Kaikista autoteollisuuden työntekijöistä vain 16 prosenttia on naisia.
PARIISI. Autoteollisuudessa on liian vähän naisia, sanoo ranskalaisen autovalmistajan Citroënin toimitusjohtaja Linda Jackson.
Naiset ovat harvinaisuuksia erityisesti suurten autovalmistajien ylimmässä johdossa. Jackson laskee, että hänen itsensä lisäksi suurista länsimaisista autofirmoista vain General Motorsilla ja Smartilla on naistoimitusjohtajat.
Kaikista autoteollisuuden työntekijöistä naisia on vain 16 prosenttia, amerikkalaislehti The Boss Magazine kertoo.
”Tarvitsemme lisää naisia. Ja miksi? Ensinnäkin siksi, että todennäköisesti keskimäärin noin 50 prosenttia asiakkaistani on naisia. Vaikuttaa siis hyvältä ajatukselta, että naiset myös vaikuttavat autoihin”, Citroënia vuodesta 2014 johtanut Jackson sanoo HS:n haastattelussa Pariisissa.
Toiseksi naiset ajattelevat Jacksonin mukaan hieman eri tavalla kuin miehet.
”Tämä on vähän yleistys, mutta kun mieskollegani menevät sisään autoon, he haluavat ajaa ja tuntea kauniin ja sulavan moottorin. Mutta kun minä menen autoon, katson ensimmäiseksi, minne voin laittaa lasten tavarat, onko säilytystilaa tarpeeksi ja tunnenko oloni turvalliseksi autossa”, ranskalaisyrityksen brittijohtaja kuvailee.
”Siksi minun täytyy varmistua, että saan myös naisten näkökulmat mukaan.”
JACKSON, 59, on työskennellyt auto–alalla jo yli 40 vuotta, joten perspektiiviä hänellä ainakin on. Jacksonin mukaan asiat ovat kuitenkin nyt muuttumassa ja naiset autoteollisuudessa aiempaa enemmän esiin.
Silti ala mielletään Jacksonin mielestä yhä liian usein insinööriteollisuudeksi. Ainakin jotkut naiset saattavat tämän vuoksi vierastaa sitä.
”Minäkään en ole insinööri”, rahoituksesta, liiketaloudesta ja markkinoinnista kannuksensa hankkinut Jackson huomauttaa.
Hän luettelee tehtäviä, jotka voisivat houkuttaa lisää naisia moottoriteollisuuteen: on digitalisaatiota, sosiaalista mediaa, viestintää, markkinointia, insinööritekniikkaa, suunnittelua. Näihin kaikkiin tehtäviin Jackson haluaa rohkaista naisia aiempaa enemmän mukaan.
MITÄ väliä sukupuolella on sitten ollut toimitusjohtajan oman uran kannalta?
”Tämä ei ole ehkä poliittisesti korrekti tapa lausua tätä, mutta maailmassa, jossa ei ole paljon naisia, nainen voi olla hyvin näkyvä. Näkyvyyden etu on se, että jos teet työsi hyvin, se auttaa sinua. Jos taas teet huonoa työtä, asia on tietysti päinvastoin.”
Jackson arvelee olleensa uransa aikana päivittäisessä työssään näkyvä hahmo, ja kun hän on saanut myös tuloksia, se on auttanut häntä etenemään.
”Minun tasollani kyse on kuitenkin tuloksista, siitä, pystytkö antamaan ohjeita, johtamaan ja motivoimaan ihmisiä. Silloin sukupuolella ei ole väliä vaan sillä, kuka olet.”
JACKSON ei usko, että nais- ja miesinsinöörien työskentelyssä olisi sukupuolella selittyviä. Keskiössä on looginen ajattelu.
Sen sijaan naissuunnittelijat ja -muotoilijat saattavat ottaa huomioon työssään eri asioita kuin mieskollegat – kiinnittää vaikkapa enemmän huomiota autojen värimaailmaan.
Erityisesti naisille suunnitellusta automallista toimitusjohtaja ei innostu. Se kaventaisi valmistajan tarjontaa liikaa. Citroën esittelee kuitenkin ensi viikolla Suomessa erityisesti naisille suunnitellun C3-mallin erikoiserän. Ranskalaisen Elle-lehden kanssa yhteistyössä kehitelty erä on jo myynnissä yhtiön kotimaassa.
Erityistä ”naisten” C3:ssa on esimerkiksi anilliinin käyttö tehostevärinä yksityiskohdissa. Kojelaudassa on somisteena lisäksi käytetty kierrätetyistä materiaaleista valmistettua kangasverhoilua.
Tyttöjen silpomisten ehkäisyssä paljon kapeikkoja – Ihmisoikeusliitto perää parempaa koulutusta ja yhteistyötä
Tyttöjen riskiä joutua ympärileikatuksi Suomessa ei toistaiseksi tunneta, vaikka Suomessa on tuhansia silvottuja naisia tai tyttöjä.
Ihmisoikeusliiton tuen piirissä oli viime vuonna noin 400 silvottua ihmistä tai heidän läheistään. Silvottujen määrän Ihmisoikeusliitto arvioi Suomessa liikkuvan tuhansissa.
Ruotsissa silvottuja naisia tai tyttöjä arvioidaan olevan 38 000 ja riski tulla ympärileikatuksi kohdistuu noin 11 000:een. Suomessa vastaavaa riskiarviota valmistelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
– Tapaamme ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että tämä on ihan hyvä perinne. Asenteet muuttuvat tukiryhmissämme ajan mittaan, mutta olisi naiivia ajatella, ettei ympärileikkauksia tapahdu, sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Johanna Latvala Ihmisoikeusliitosta sanoo.
Liiton kokemusten mukaan viranomaisilta ja hoitohenkilökunnalta puuttuu selkeä ohjeistus ja osin myös koulutus silpomisen käsittelemiseen. Myöskään tieto ihmisestä, joka on vaarassa joutua silpomisen uhriksi, ei aina välity keskeisten tahojen välillä.
– Olisi todella tärkeää, että päiväkodin, koulun, terveydenhuollon ja poliisin välillä kulkisi tieto. Meillä ei ole selkeää ohjeistusta tässä asiassa, Latvala sanoo.
– Ympärileikkaukseen tulisi suhtautua kuten mihin tahansa lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Sitä ei voi koskaan oikeuttaa kulttuurilla ja siihen tulee aina suhtautua yhtä vakavasti.
Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen on rikoslaissa rangaistava teko, mutta josta ei toistaiseksi ole annettu tuomioita. Kansalaisaloite silpomisen kieltävästä erillislaista keräsi puolen vuoden aikana yli 60 000 nimeä ja etenee eduskunnan käsittelyyn.
Silpominen tapahtuu ulkomailla
Yleisintä naisten sukuelinten silpominen on Somaliassa, jossa 98 prosenttia naisista silvotaan. Yleistä silpominen on myös muualla Koillis-Afrikassa ja Afrikan sarvessa.
Lääkäriliitosta arvioidaan, että suurin osa elleivät kaikki silpomiset tapahtuvat ulkomailla.
– Sellainen tuntuma on, silpomisia valitettavasti tehdään edelleen niin, että tyttöjä viedään vanhempien lähtömaihin, Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila arvioi.
Halilan mukaan paras keino ennaltaehkäistä ja hoitaa silpomistapauksia on tehokas tiedonvälitys.
– Tietoisuuden lisääminen pitäisi kohdistaa lääkäreihin, kätilöihin ja terveydenhoitajiin, jotka näitä naisia näkevät. Myös maahanmuuttajille pitäisi teroittaa, mikä lainsäädännön suhtautuminen silpomiseen on ja millaisia riskejä sillä on naisen terveydelle, Halila sanoo.
Sukupuolentutkimusta parodioineet valeartikkelit läpäisivät humanististen tiedejulkaisujen seulan – anaalitappi auttaisi miesten ”transhysteriaan”, liikalihavuus rinnastuu kehonrakennukseen
Kolme tutkijaa testasi parodia-artikkelien avulla, toimiiko tieteellinen laadunvarmistus lainkaan sellaisilla uusilla akateemisilla aloilla kuin sukupuolentutkimus, kulttuurintutkimus tai rasismin tutkimus. Tutkijat lähettivät näiden alojen johtaviin julkaisuihin artikkeleita, jotka olivat tarkoituksella tieteellisesti täydellisen epäkelpoja ja usein myös eettisesti kyseenalaisia. Artikkelit olivat kuitenkin poliittisesti korrekteja ja niissä käytettiin samanlaista retoriikkaa kuin näiden julkaisujen tyypillisissä artikkeleissa.
Tutkijat tekivät samanlaisen tempun, jolla New York Universityn ja University College Londonin fysiikan professori Alan Sokal vuonna 1996 piti pilkkanaan 1990-luvulla vielä uusia postmoderneja virtauksia.
Sokal lähetti akateemiseen postmodernin kulttuuritutkimuksen julkaisuun Social Text artikkelin, jonka sisältö oli hölynpölyä, mutta joka kuitenkin kuulosti hyvältä ja imarteli lehden toimittajien ideologisia ennakkoluuloja.
Artikkeli Transgressing the Boundaries: Towards a Transformative Hermeneutics of Quantum Gravity julkaistiin Social Text -lehdessä, vaikka sen olisi voinut tunnistaa pelleilyksi lähes kuka tahansa. Artikkeli väitti, että kvanttigravitaatio on sosiaalinen ja kielellinen konstruktio. Tuohon aikaan Social Text ei kuitenkaan harjoittanut vertaisarviointia, eli pyytänyt käsikikirjoitusta koskevaa lausuntoa akateemisesti meritoituneelta fyysikolta. Lopulta Sokal paljasti jäynänsä julkisesti.
Absurdien väitteiden julkaisu oli helppoa
Nyt tutkijat Helen Pluckrose, James Lindsa ja Peter Boghossian lähettivät useita parodia-artikkeleita lukuisiin akateemisiin julkaisuihin, jotka heidän kuvailunsa mukaan ovat erikoistuneita poliittiseen aktivismiin tai ”mielensäpahoittamistieteisiin” (grievance studies, epäkohta- tai vääryystieteet). Quillette-verkkojulkaisun mukaan heidän päämääränsä oli osoittaa, kuinka helppoa on ”saada julkaistuksi järjettömyyksiä ja moraalisesti muodikkaita poliittisia ideoita legitiiminä akateemisena tutkimuksena”.
Hanke onnistui. Seitsemän artikkelia on läpäissyt vertaisarvioinnin ja tullut julkaistuksi. Niihin kuului 3 000 sanan artikkeli, joka on mukailtu Adolf Hitlerin Taisteluni-teoksesta – tekstikohta oli uudelleenkirjoitettu intersektionaalisen feminismin teorian mukaan. Sen julkaisi sukupuolentutkimuksen alan julkaisu Affilia.
Tutkijat selittävät itse tempaustaan Youtubessa julkaistulla videolla (englanniksi). Laajempi kuvaus hankkeesta on julkaistu Areo Magazine -verkkojulkaisussa.
Etäsuhde voi olla jopa onnellisempi kuin lähekkäin asuvien suhde, kirjoittaa Elina Tanskanen
Etäisyys, jonka oletetaan oleva uhka, voikin olla mahdollisuus.
Etäsuhteelle ei ole mitään virallista määritelmää. Monesti ajatellaan, että nimenomaan merkittävä kilometrimäärä ihmisten välillä tekee suhteesta etäsuhteen. Toisaalta esimerkiksi täysin ristiin menevät työaikataulut voivat johtaa siihen, että nähdään yhtä harvoin kuin eri maissa asuva pari.
Tänä päivänä entistä helpompi olla etäsuhteessa: korkealaatuiset videopuhelut ovat ilmaisia ja matkustamisesta on tullut edullista. Moni kuitenkin olettaa, etäsuhde on automaattisesti haastavampi kuin suhde, jossa on helppo viettää aikaa yhdessä. Totuus voi kuitenkin olla toisenlainen. Etäsuhteiden puolesta puhuu myös osa suhdemuodosta tehdyistä tutkimuksista.
Etäisyys, jonka oletetaan oleva uhka, voikin olla mahdollisuus. Moni pari, joka joutuu olosuhteiden takia olemaan erossa, kuvaa tilanteen tekevän hyvää suhteelle: on ihanaa ikävöidä kumppania ja kun nähdään, arkisetkin hetket tuntuvat laatuajalta.
Niinikään erossa ollessa keskinäisen viestinnän laatu voi olla parempi kuin parilla, joka asuu yhdessä tai lähekkäin: koska esimerkiksi puhelut ovat tärkeitä, kumpikin on niiden aikana enemmän läsnä ja kuvailee yksityiskohtaisemmin vaikkapa päivänsä tapahtumia.
Suhdemuotonsa takia osapuolten on hyvä puhua avoimesti myös tulevaisuudesta, esimerkiksi siitä, miten seuraavana juhlapyhänä ollaan tekemässä tai millä aikataululla ollaan mahdollisesti muuttamassa lähemmäksi. Myös suhteessa noudatettavista säännöistä on tärkeä keskustella rehellisesti. Se, että on pitkiä aikoja etäällä kumppanista, herättää monissa epävarmuutta ja pelkoja, minkä vuoksi sekä yhteisen suhdesopimuksen tekeminen että sen noudattaminen ovat välttämättömiä toimivalle etäsuhteelle.
Toisaalta on hyvä välttää sitä oloa, että on kumppaninsa kanssa jatkuvassa live-lähetyksessä. Osapuolilla on suhdejärjestelynsä takia tavallisesti enemmän aikaa esimerkiksi omille kavereilleen ja kiinnostuksen kohteilleen lähekkäin asuvilla. Se lisää yleensä niin yksilöiden kuin suhteen hyvinvointia.
Naiset ajattelevat useasti uranvaihtoa vuoden aikana - luku yllättää
Naisella on uransa aikana keskimäärin viisi työpaikkaromanssia.
Vaikka työ olisi kuinka kiva, saattaa se toisinaan turhauttaa ja vaihtoehdot alkavat pyöriä mielessä tiuhaa tahtia. Ihminen miettii useasti, mitä kaikkia mahdollisuuksia elämässä on ja mitä haluaisi saavuttaa. Kysymykset, kuten mitä haluaisin tehdä ja miksi, saattavat valtaa pääkopan. Nykypäivän maailmassa onneksi mikään ei ole liian myöhäistä.
Independent-sivuston mukaan keskimääräisesti nainen ajattelee lopettavan työnsä noin 17 kertaa vuodessa. OnePolen syyskuussa teettämään tutkimukseen osallistui 2000 naista Iso-Britanniassa ja se tehtiin yhteistyössä ATT:n kanssa. (Accocication of Accounting Technicians.)
Sivusto kertoo myös, että 34 prosenttia naisista on uskaltanut työhistorian aikana vaihtaa uraa ja noin viideosa on ajatellut tekevänsä sen, kuitenkaan siihen ryhtymättä.
- Koska uralla on niin suuri vaikutus elämäämme, on tärkeää löytää se oikea polku. Ihmisten on hyvä muistaa, että uravaihdoksen voi tehdä milloin vain. Tälläkin hetkellä on henkilöitä, jotka opiskelevat uutta ammattia 70-vuotiaina, kertoo ATT:n laatu- ja tuotekehittelyn johtaja Rachel Kellet.
Hauskana yksityiskohtana tutkimuksesta voi nähdä myös sen, että naisella on keskimääräisesti jopa viisi työpaikkaromanssia uransa aikana. Tutkimus myös paljastaa, että nainen tekee ylitöitä noin seitsemän tuntia kuukaudessa.
Gender-överit vetää tällä kertaa Harvardin yliopisto – tamponeja ei tarjota naisille vaan ”menstruoijille”
YHDYSVALLAT | Harvardin maineikas yliopisto tarjoaa oppilaille ilmaisia tamponeja. Koska maailmassa olisi väärin ajatella, että tamponeja käyttävät vain naiset, niitä tarjotaan kaikille ”menstruoijille”. Tamponeja tarjotaan sukupuolineutraaleissa wc-tiloissa, koska voisi käydä niin, että joku menstruoija tuntisi olonsa epämukavaksi naisten vessassa. Asiasta kertoo yliopiston oppilaslehti.
Ensin taustat: Intialainen Arnav Agrawal sai oivalluksen kaksi vuotta sitten – jos kampuksella jaetaan ilmaisia kondomeja, miksi siellä ei voitaisi jakaa myös ilmaisia tamponeja. Idea sai tuulta alleen, ja on nyt toteutunut. Tamponeja on nyt saatavilla kaikissa kampuksen asuntoloissa.
Kaikki hyvin tähän saakka. Mutta kun järkeviin ideoihin lisätään roima annos överiksi vedettyä sukupuolisensiviivisyyttä, tapahtuu kummallisia asioita.
Sen sijaan, että ilmaisten tamponien noutopiste olisi ollut naisten wc-tiloissa, päätettiin pisteet sijoittaa pääasiassa sukupuolineutraaleihin vessoihin. Opiskelijayhdistyksen varapuheenjohtaja Nicholas D. Boucher perusteli päätöstä sillä, että ”kaikki tamponeja tarvitsevat henkilöt eivät välttämättä tunne oloaan mukavaksi naisten vessoissa.”
Opiskelija-aktiivi Emma Y. He pistää vielä paremmaksi: asiaa kommentoidessaan hän välttää käyttämästä ”naiset”-sanaa, vaan käyttää sen sijaan termiä ”menstruators” (suom: ”menstruoijat” tai ”kuukautisoijat”).
He toisaalta pitää tamponien käyttöä vahvasti sukupuolittuneena asiana.
Konservatiivinen College Fix –verkkolehti kommentoi happamasti Harvardin touhuja. Lehden mukaan poliitisesti korrektissa kielenkäytössä on viime vuosina tullut tavaksi olla puhumatta kuukautisista ainoastaan naisiin liittyvänä asiana. ”Kaikkilla naisilla ei ole kuukautisia – eivätkä kaikki, joilla on kuukautiset, ole naisia”, on edistyksellisissä piireissä tapana sanoa.
Collage Fix –lehden juttua kommentoiva Kaeley Triller harmittelee puhetta, jossa henkilö määritellään kehon toimintojen kautta. Hän pohtii, aletaanko seuraavaksi kondomien käyttäjiä kohta kutsua ”ejakulaattoreiksi”.
SUOMEN UUTISET
Nyt puhuvat thaimaalaiset naiset: tällaisia ovat suomalaiset miehet
Kilttejä vai ressukoita? Kolme helsinkiläistynyttä thaimaalaista naista kertoo, millaisia aviomiehiä suomalaiset miehet ovat.
Thaimaalaiset naiset ovat suomalaismiesten suosituimpia puolisoita suomalaisnaisten jälkeen. Miehet ovat kertoneet Iltalehdessä viime viikkoina, millaisia puolisoita thaimaalaiset naiset ovat. Nyt on naisten vuoro puhua. Ensimmäiseksi näkemyksensä suomalaisista miehistä kertovat kolme thaimaalaista naista. Iltalehti tapasi naiset lehtisaarelaisessa sushiravintolassa Helsingissä.
Minsushi-ravintolassa on tiivis tunnelma. Ravintolan yrittäjä ja omistaja Narissara Phumpha, 48, ja kaksi hänen ystäväänsä ovat luvanneet kertoa, millainen on parisuhde suomalaisen miehen kanssa ja millaisia aviomiehiä suomalaiset miehet ovat.
Narissara tapasi nykyisen aviomiehensä, kun mies oli lomalla Thaimaassa kuusi vuotta sitten. Vuosi kului Suomen ja Thaimaan väliä reissaten. Nyt Narissara on asunut Suomessa viisi vuotta.
Mikä avioliitossa on hänen mielestään tärkeää?
– Myönteinen ajattelu ja asenne, sekä ystävällisyys, hän vastaa englanniksi.
Millainen mies Narissaran aviomies on? Mies on paikalla ravintolassa, mutta lähtee toimittajan pyynnöstä ulos ovesta.
– Hän on hyvin kiltti. Hän ei ole vihainen, ei juo, eikä ole väkivaltainen. Meidän on helppo elää yhdessä.
Millaisia suomalaiset miehet ovat yleisesti?
– Kaikki, jotka tunnen, ovat hyviä miehiä. Tiedän kuitenkin, että olen onnekas, eikä kaikilla ystävilläni ole asiat yhtä hyvin.
Narissaran aviomies palaa ravintolaan, kun Narissara on vastannut kysymyksiin. Mies on käynyt ostamassa lisää avokadoja. Pian toimittajallekin tarjotaan misokeittoa ja sushiannos. Kaikki ruoka on herkullista.
Lämminsydäminen ja hauska mies
Lähellä asuva Nuengruethai Kähkönen, 46, on asunut Suomessa kuutisen vuotta. Hän tapasi nykyisen miehensä Suomessa, kun oli käymässä Suomessa asuvien sukulaisten luona. Pari on ollut naimisissa 6,5 vuotta. Hänestä parisuhteessa on tärkeää molemminpuolinen huolehtiminen. Nuengruethain mielestä elämä ei saisi olla myöskään liian stressaavaa.
– Mieheni on lämminsydäminen ja ajattelee aina ensin minua ja lapsia. Hän on myös hauska, hän kertoo suomeksi.
Nuengruethailla on miehensä kanssa 2-vuotias lapsi ja 17- ja 18-vuotiaat pojat edellisestä suhteesta. Kaikki asuvat yhdessä Suomessa. Nuengruethai on tällä hetkellä hoitovapaalla. Hänen kokemuksensa mukaan suomalaiset miehet ovat kilttejä. Tosin hän mainitsee, ettei tunne kovin monia suomalaisia miehiä.
”Tykkään paljon tasa-arvosta”
Ravintolan ovi käy tasaisesti. Hetken kuluttua ovesta astuu kolmas haastateltava nainen, Sarisa Vasara, 45. Juomme hänen kanssaan kahvit.
Sarisa on asunut Suomessa 3 vuotta 7 kuukautta. Hän tapasi suomalaisen miehensä Thaimaassa ja on ollut tämän kanssa naimisissa viisi vuotta. Pari tapasi eläintarhassa.
– Mieheni pyysi minua päivälliselle ja hänellä oli hauskat jutut. Hän on huolehtivainen mies, Sarisa kertoo suomeksi.
– Hän on myös söpö, hän rakastaa minua ja hänellä on hyvä sydän. Hänen kanssaan on hyvä elää.
Riitelystä tai suuttumisesta Sarisa ei pidä.
– Jos meillä on riitaa, vetäydymme molemmat ensin omaan rauhaamme kahdeksi tunniksi ja puhumme asiasta sitten. En halua huutaa tai riidellä. Tykkään paljon tasa-arvosta. Se on hyvä asia. Thaimaassa toiset ihmiset ovat täällä ja toiset täällä, Sarisa sanoo ja näyttää yhdellä kädellä lattianrajaa ja toisella kädellä silmiensä korkeudelle.
”Ystäväni mies juo joka päivä, eikä halua mennä töihin”
Sarisa kysyy toimittajalta palautetta suomen kielen taidostaan. Hän on tällä hetkellä koulutuksessa, jossa opiskelee suomen kieltä kaksi päivää viikosta ja kolme päivää viikosta vanhustenhoitoa. Koulussa on hyvä opettaja ja suomalaiset ovat hänestä ihania.
– Minulla ei ole juuri huonoja kokemuksia. Yhden ystäväni mies juo kyllä joka päivä, eikä halua mennä töihin. Mietin asiaa paljon, mutta en ymmärrä häntä.
Nollasta naisesta kolmeen naiseen - näin Pete, 37, opetteli iskemään naisia
Tärkeintä deittailun onnistumisessa on Peten mielestä itsevarmuus ja se, että tuntee taistelunsa.
Naisten iskeminen on opittu taito, sanoo Pete, 37. Parikymppisenä Pete epäonnistui kertomansa mukaan monissa naissuhteissaan.
- En jostain syystä päässyt olemaan oikeastaan missään tekemisissä tyttöjen tai naisten kanssa ennen kuin täytin 21. Sitten onnistuin sössimään useamman suhteen, koska kaikki parisuhdetaidot ja tunteiden käsitteleminen oli jäänyt oppimatta silloin yläasteikäisenä, Pete kertoo.
Hän esiintyy tässä jutussa lempinimellään.
Ikävuodet 23-34 Pete vietti suurimmaksi osaksi sinkkuna, mutta nettideittaili ahkerasti.
- Lähettelin viestejä sadoille naisille. Ehkä viisi prosenttia näistä avauksista johti tapaamiseen. Tapaamiset jäivät yleensä yhteen kertaan.
Pete alkoi analysoida sitä, miksi nettideittailu ei etene ja huomasi tiettyjä lainalaisuuksia. Keskustelut naisten kanssa menivät usein siihen, että Pete joutui puolustelemaan sitä, miksi hän oli työtön tai opiskelija.
- Olin myös tavallaan jo hieman epätoivoinen, enkä osannut siksi esittää tarpeeksi vaikeasti tavoiteltavaa.
Pete huomasi, että vaikuttamalla liian helpolta saa naiset menettämään mielenkiintonsa nopeasti, mutta liian ujokaan ei saa olla. Hän totesi, että naisten kanssa kannattaa olla ennemmin vähän röyhkeä ja suorasukainen kuin liian kiltti ja herrasmiesmäinen.
- Aloin tajuamaan, että näiden kahden taktiikan yhdistäminen on taitolaji. Seksiä saa parhaiten suoralla toiminnalla, mutta vähänkin pidempiaikaisen kumppanin löytäminen on strategiapeliä, jossa pitää saada nainen luulemaan, että hän on kiinnostuneempi sinusta kuin sinä hänestä.
"Taitoja, joita ei löydy joka jätkältä"
Pete oivalsi myös, ettei ole kovin itsevarma. Aiemmin Pete koki, ettei hänellä ollut sellaisia kiinnostavia taitoja tai ominaisuuksia, joista hän voisi treffeillä kertoa.
- En ollut erityisen urheilullinen, en koulutettu, en osannut soittaa enkä laulaa, enkä tehdä mitään muutakaan sellaista, jota muut ihmiset pitäisivät mielenkiintoisena.
Peten ajatukset hänestä itsestään tekivät naisten lähestymisen vaikeaksi. Siksi hän alkoi tietoisesti hankkia uusia taitoja ja kehittää itsevarmuuttaan.
- Olen pikkuhiljaa yrittänyt kehittää itseäni ihmisenä ja hankkia meriittejä, joista voin olla ylpeä ja joita ei löydy joka jätkältä.
Nyt hänellä on musta vyö kamppailulajissa, lentolupakirja, korkeakoulututkinto, työkokemusta ja hän on aktiivinen reservin upseeri.
- Kaikki eivät ehkä arvosta näitä asioita, mutta olen niistä itse ylpeä ja se näkyy jossain määrin itsetunnossani. Työurani ja taloustilanteeni eivät ole edelleenkään mairittelevia, mutta nyt voin jo lähestyä ihmisiä ja tiedän, että minulla on joitakin myyntivaltteja.
"Tulokset parempia kuin aiemmin"
Viimeisen viiden vuoden aikana Pete on hakeutunut naisten seuraan entistä enemmän ja onnistunut tutustumisessa.
- Tulokset ovat olleet parempia kuin aiemmin.
Viimeisen kolmen vuoden ajan Pete on seurustellut kolmen naisen kanssa. Nykyinen suhde on kestänyt puolitoista vuotta. Se on hänen pisin suhteensa tähän asti. Aiemmat suhteet ovat kestäneet muutaman kuukauden ja vuoden.
Tärkeintä naisten saamisessa on Peten mielestä itsevarmuus.
- Se näkyy kaikessa tekemisessä ja olemisessa. Sitä ei voi feikata.
Peten mielestä itsevarmuus lähtee omanarvontunteesta.
- Sitä voi parantaa suorittamalla ja saavuttamalla asioita, joita pitää tärkeinä tai hienoina.
Jonkin verran itsevarmuuden puutetta voi Peten mielestä paikata rohkeudella tai jopa röyhkeydellä.
- Käytännössä se tarkoittaa sitä, ettei sosiaalista tai fyysistä kontaktia vastakkaisen sukupuolen kanssa saa arastella. On tuottoisampaa olla hieman liian tungetteleva kuin hieman liian arka.
Serena Williams on täydellinen feministi-idoli – mutta hän ei kelpaa meille
Serena Williams on kaikkea muuta kuin kiukutteleva diiva. Hän on maailman paras tennispelaaja, feministi ja roolimalli. Mutta maailma kääntyi häntä vastaan, koska me rakastamme draamaa. Ja vihollisia.
Tennistähti Serena Williams kirjoitti noin vuosi sitten äidilleen avoimen kirjeen. Kirjeessä hän kiittää ja ylistää äitiään.
“Rakas äiti, olet yksi vahvimmista naisista jonka tiedän”, liikuttava ja laajasti levinnyt kirje alkaa. Kirjeessä Williams käy läpi elämäänsä väärän näköisenä tyttönä ja naisena.
Williams on todella tarvinnut äitinsä tukea.
Yli 20 vuotta maailman seuratuimpana tenniksen pelaajana ei ole ollut helppoa.
Vaikka Williamsia pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaista naisurheilijoista, hän on saanut kohtuuttoman paljon vihaa osakseen.
Williamsia on haukuttu isokokoiseksi, rumaksi, mieheksi ja apinaksi. On väitetty, että hän olisi syntynyt poikana, ja että hänen pitäisi pelata miesten sarjassa. Hänet on haluttu nähdä kiukuttelevana ja äkkipikaisena. Hänelle on buuattu äänekkäästi, kun hän on onnistunut.
On häntä myös rakastettu. Hän on houkutellut tenniksen pariin ihmisiä, joita ei muuten kiinnostaisi urheilu. Hän on määrätietoinen ja vahva.
Mutta se juuri jakaa meidät.
Serena Williams on hyvä esimerkki siitä minkälaisena haluamme nähdä ihmiset: hyvinä tai pahoina. Menestyjinä tai häviäjinä. Emme halua kuulla tarinaa, jonka päähenkilö hämmentää meitä.
Ja kuten Yhdysvaltain avoimesta turnauksesta tänä syksynä noussut keskustelu osoittaa, rakastamme draamaa ja puolien ottamista. Sitä, kun saa ilmaista oman mielipiteensä.
Serena Williams ei ole tyytynyt kiltin tytön rooliin.
Hän on ollut yksi äänekkäimmistä pelaajista, joka on puhunut tennismaailman tasa-arvo-ongelmista ja vaatinut naisille yhtä suuria palkintosummia kuin miehille. Suurimmissa otteluissa eli Grand Slam -turnauksissa palkkiot ovatkin jo tasa-arvoiset, monen mielestä juuri Serena Williamsin ja hänen siskonsa Venuksen ansioista.
Serena Williams on taistellut pilke silmäkulmassa. Kun Williamsin ihoamyötäilevä kokovartaloasu eli catsuit kiellettiin Ranskan avoimissa, vastasi hän pelaamalla seuraavat pelit balettimekko tutussa.
Tasa-arvovaatimukset ovat lietsoneet vastustajien huutoja. Jopa eriarvoisia palkkioita on puolustettu raivolla.
Vaikka Williamsin rahapussissa menestys jo näkyy, tasa-arvoa se ei ole tuonut. Serena Williams oli viime vuonna Forbesin 100 parhaiten tienanneen urheilijan joukossa ainoa nainen.
Sugar daddy -ilmiö rantautui Suomeen: Suosittu sivusto mahdollistaa nyt ”sponsoritoiminnan” – "Tarkoitus ei ole olla seksin myyntipalsta"
Seksuaalissävytteisistä kuvista tunnetussa Alastonsuomi.com:ssa käyttäjät ovat voineet kesän alusta lähtien etsiä ”sponsoreita” ja ”sponsoroitavia”.
Alastonsuomi.com-sivustolla on lähes 90 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Käyttäjäprofiileista vajaa tuhat hakee ”sponsoria” ja toinen samanmoinen ”sponsoroitavaa”. Tällaisen ”sponsoritoiminnan” voi ajatella liittyvän sugar daddy -ilmiöön, jossa tyypillisesti nuori kaunis nainen saa varakkaalta vanhemmalta mieheltä vastinetta seurastaan.
– Ilmiö on varmaan ollut olemassa jo pitkään, mutta kesän alusta siitä tehtiin näkyvä ominaisuus sivustolla, kertoo Ksenja Alastonsuomi.com:sta.
Hän ei halua tässä jutussa esiintyä sukunimellään.
Ominaisuuden avulla ”sponsorit” ja ”sponsoroitavat” löytävät toisensa aiempaa kätevämmin, kun he voivat lisätä profiiliinsa merkinnän sponsoroinnin etsimisestä tai tarjoamisesta.
Seksiä myyvät profiilit poistetaan
Ksenja kertoo, että pääasiassa "sponsoroitavat" tarjoavat vaatteita, videoita ja webbiesiintymisiä vastineeksi lisätienesteista.
Seksin myymiseen sivuston ei ole uudella ominaisuudella tarkoitus kannustaa, vaikka Ksenja toteaakin, ettei sivusto voi puuttua siihen, millaiset ”kaupat” osapuolet sopivat.
– Sivuston tarkoitus ei ole olla seksin myyntipalsta, eli sitä ei hyväksytä, hän sanoo.
Seksikauppaepäillyistä tieto kulkee sivuston ylläpitäjille tavallisesti muiden käyttäjien ilmiantamisen kautta. Seksiä myyvät profiilit poistetaan sivustolta. Hämäläinen kertoo, että jonkin verran seksiä myyviä profiileita on sivustolta jouduttu poistamaan, mutta kyse on yksittäistapauksista.
Asenteet tyttöjen ympärileikkauksiin muuttumassa: "En halua tehdä sitä omalle lapselleni" – ammattilaisille toivotaan lisäkoulutusta
Ihmisoikeusliiton mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tarvitsisivat lisäkoulutusta tyttöjen ympärileikkauksista ja asian puheeksi ottamisesta vastaanotoilla. Suomessakin on tuhansia ympärileikattuja naisia ja tyttöjä.
Naisten terveyden vaarantavan perinteen lopettaminen vaatii ammattilaisten kouluttamisen lisäksi tiedon jakamista terveyshaitoista ja Suomen lainsäädännöstä maahanmuuttajille.
Solomie Teshome tekee työtä maahanmuuttajien parissa ja yrittää muuttaa asenteita tyttöjen ympärileikkauksia kohtaan. Ensin keskusteluja käydään kahden kesken ja sen jälkeen ryhmissä. Tulokset ovat rohkaisevia.
– Asenteet ovat muuttuneet hyvin nopeastikin joskus, koska ihmiset keskustelevat ryhmissä hyvin avoimesti. Monet eivät osaa yhdistää tyttöjen ympärileikkauksia kuukautiskipuihin, yhdyntäkipuihin tai synnytykseen liittyviin ongelmiin. Kun silmät avautuvat, monet sanovat, että en halua tehdä sitä omalle lapselle. He kyseenalaistavat, miksi heidät on ympärileikattu, miksi tällainen perinne on, kertoo Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn asiantuntija Solomie Teshome.
Tyttöjen ympärileikkaukset ovat edelleen yleisiä monissa maissa, muun muassa Afrikassa ja Indonesiassa. Esimerkiksi Somaliassa 98 prosenttia tytöistä ympärileikataan.
"Yksikin tapaus on liikaa"
Kaikkiaan maailmassa on 200 miljoonaa ympärileikattua naista ja kolme miljoonaa on vaarassa tulla ympärileikatuiksi. Euroopassa ympärileikattuja naisia on puoli miljoonaa ja vaarassa olevia 180 000. Suomessa ei tiedetä tarkkoja lukumääriä, mutta arviot liikkuvat tuhansissa.
– Kyllä se on tietyissä yhteisöissä ihan olemassa oleva ilmiö ja kun miettii, kuinka vakavasta asiasta on kyse, niin yksikin tapaus on liikaa, linjaa Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Johanna Latvala.
"Vaikea puhua, jos ei tiedä tarpeeksi"
Suomen laki kieltää selkeästi niin tyttöjen sukuelinten silpomisen kuin tyttöjen viemisen ulkomaille leikattaviksi. Johanna Latvala kuitenkin uskoo, että lakia rikotaan.
– Me emme tiedä varmasti. Tätä asiaa on Suomessa tutkittu tai selvitetty hyvin vähän. Tuntuisi naiivilta ajatella, ettei näin tapahtuisi Suomessa, koska niin tapahtuu muuallakin Euroopassa, toteaa Latvala.
Ihmisoikeusliiton mielestä Suomessa on vielä paljon parannettavaa sosiaali- ja terveysalan ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten taidoissa ottaa tyttöjen sukupuolielinten silpominen puheeksi asiakkaiden kanssa. Parhaillaan Suomessa valmistellaan uutta toimintaohjetta ammattilaisille.
– Monet ammattilaiset kokevat semmoista pelkoa, että leimataanko heidät rasisteiksi, jos he ottavat tämän asian esiin. Ja kun itse ei tiedä tarpeeksi, on vaikea puhua sellaisesta asiasta. Tarvittaisiin ammattilaisten tosi laajamittaista koulutusta paitsi tästä ilmiöstä myös kuinka puhua siitä, toivoo Latvala.
"Hyvä, että myös miehet osallistuvat"
Ihmisoikeusliiton keskusteluryhmät tavoittivat viime vuonna reilut 400 ihmistä. Heistä vajaa kolmannes oli miehiä.
– On hyvä asia, että myös miehet osallistuvat ja miehet haluavat vaikuttaa. Monet ovat sanoneet, että haluan tukea vaimoani. He tuntevat myös velvollisuutta suojella omia tyttöjään. Aikaisemmin miehet olivat ulkopuolisia. Monet miehet ovat vaikuttaneet asenteisiin myös omassa kotimaassaan, kiittää Solomie Teshome.
Maarakennus- ja kuljetusalan naisten kalenterissa on sanomaa: ”Naiset pystyvät ja pärjäävät tällä alalla!” - projektilla kerätään rahaa hyväntekeväisyyteen
Maarakennus- ja kuljetusalan naiset tekivät hyväntekeväisyyskalenterin näyttääkseen, että naisista on työskentelemään alalla.
Perinteiset tyttökalenterit henkivät auttamattoman vanhanaikaista tunnelmaa, mutta onneksi sellaisille löytyy nykyisin vaihtoehtoja.
Alkuvuodesta metallialalla työskentelevät naiset keräsivät ihastusta kalenteriprojektillaan, jonka tuotot oli tarkoitus ohjata rintasyöpään sairastuneiden tueksi.
Tämä herätti kiinnostusta myös maarakennus- ja kuljetusalan naisten Facebook-ryhmässä. Ajatus lähti itämään: pitäisiköhän meidänkin.
Henna Rahkonen oli yksi näin miettivistä naisista.
– Meitä on yhteensä 24, jotka tähän lähti mukaan. Jokainen on ollut mukana omalla panoksellaan, Rahkonen kertoo Iltalehdelle.
Kalenteriprojektista kiinnostuneita oli kuitenkin huomattavasti enemmän. Kaikki halukkaat eivät päässeet osallistumaan käytännön syistä.
– Kalenteriin ei kuitenkaan pystynyt mahduttamaan kaikkia, kun on vain 12 kuukautta. Lisäksi, meidän piti jollakin tavalla kerätä sponsorirahaa kattaaksemme kaikki kulut.
Kalenterin tekemisestä koituvat kulut pyrittiin kattamaan sponsoreiden avulla, jotta myynnistä koituvat voitot voitaisiin kokonaisuudessaan ohjata hyväntekeväisyyteen.
– Moni työskenteli firmoissa, jotka sponsoroivat kuvia, joten sitä kautta valikoitui, kuka pääsi kuviin.
Tuotot lapsille ja nuorille
Kalenteri on tehty täysin näiden naisten voimin. Sen tuotot ohjataan Lastenklinikan Kummien kautta lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.
– Haluamme omalta osaltamme vaikuttaa asioihin. Moni nuori ja lapsi tarvitsee apua todella varhaisessa vaiheessa. Ja onhan lapsissa ja nuorissa meidän tulevaisuutemme, Rahkonen kertoo ajatuksista, jotka saivat kalenteritiimin valitsemaan hyväntekeväisyyden kohteensa.
– Suuri osa meistä on myös äitejä, joten kohde on senkin suhteen meille tärkeä.
Mielenterveyteen liittyvät ongelmat koskettavat myös kuljetusalaa.
– Paljon kuulee uutisia, kuinka joku ajautui tuntemattomasta syystä rekan keulaan. Siellä taustalla voi silloin olla jotain mielenterveysongelmia.
Kaikki omin voimin
Projektissa on päästy hyödyntämään tiimiläisten taitoja monipuolisesti, sillä valokuvaajakin löytyi maarakennus- ja kuljetusalan naisten joukosta. Kuvat ottanut Jasmin Pohjonen kuljettaa päätyökseen puoliperävaunuyhdistelmää, mutta harrastaa vapaa-ajallaan valokuvausta, projektin Facebook-sivuilla kerrotaan.
– Mahtavaa, että saatiin yksi meidän joukostamme, Rahkonen iloitsee.
Kalenterista näkyykin, että maarakennus- ja kuljetusalalle mahtuu monenlaisia naisia. Tämä on ollutkin tietoinen valinta.
– Mukana on erikokoisia ja erilaisia, oikeastaan kaikenlaisia naisia.
Nämä naiset poseeraavat työympäristössä, koska kalenteritiimi halusi tuoda omaa alaansa esille.
– Halusimme kertoa, että naiset pystyvät ja pärjäävät tällä alalla, Rahkonen kertoo.
Hän jatkaa, että kuvia varsinaisista työtilanteista olisi ollut mukava saada enemmänkin, mutta loppujen lopuksi poseerauskuvat toimivat useimmiten paremmin.
– Toki kuvissa painotetaan naiskauneuttakin. Niissä on vähän paljasta pintaa, muttei liikaa. Kalenteri on tehty hyvällä maulla.
Pitkän työn tulos
Hyväntekeväisyyskalenterin tekoon mahtuu paljon muutakin kuin pelkkää kuvissa poseeraamista. Rahkonen kertoo, että on päivystänyt sähköpostin ääressä lomareissullakin.
– Välillä on tullut vastaan itsellekin yllätyksiä, esimerkiksi se, että piti perustaa yhdistys tätä varten. Eli ei se ihan helppoa ole ollut, Rahkonen muistelee.
– Ei ole ollut päivääkään, etten olisi tehnyt jotain kalenteriin liittyvää.
Entinen varusmies HS:n mielipidepalstalla: "En sopeutunut armeijaan” - sai lopulta vapautuksen rankalla diagnoosilla, joka ei ole näkynyt elämässä myöhemmin mitenkään
Nimimerkki ”Vääränlainen mies?” avautuu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla vaikeista armeijakokemuksistaan.
Mies on kirjoittanut aiheesta Helsingin Sanomiin, koska viime aikoina julkisuudessa on puhuttu naisten armeijassa kokemasta kiusaamisesta. Kirjoittajaa on harmistunut siitä, että keskustelun perusteella kaikki miehet tuntuvat olevan armeijaan sopivia.
– Itse en aikoinaan sopeutunut armeijaan, niin mies kuin olenkin. Jokainen päivä oli kärsimystä. Lopulta sain vapautuksen, mutta se vaati psykiatrisen diagnoosin ja monta turhaa vaihetta.
Mies kirjoittaa, että diagnoosista teki erikoisen se, että se oli varsin rankka, mutta minkäänlaista oireilua ei ilmaantunut armeijan jälkeen.
– Se ei ole myöskään estänyt toimimasta vaativissa ja vastuullisissa työtehtävissä.
Mies ehdottaa, että vapautus annettaisiin helpommin niille miehille, jotka eivät sovi tai motivoidu asepalvelukseen.
Millainen on Suomen ensimmäinen metoo-oikeudenkäynnin ratkaisu?
Helsingin käräjäoikeuden on määrä antaa tänään ratkaisu jutussa, jossa neljän naisen syytetään loukanneen törkeästi laulaja Tomi Metsäkedon kunniaa sosiaalisessa mediassa.
Metsäketoa leimattiin syyttäjän mukaan valheellisesti tai muuten halventavasti muun muassa sarja-ahdistelijaksi ja raiskaajaksi syksyllä 2017 Facebookissa ja Twitterissä.
Syytteessä törkeästä kunnianloukkauksesta on käräjillä kaikkiaan neljä nettikirjoitteluun osallistunutta naista. Syyttäjän mukaan heidän osaltaan oli kyse pienestä palasesta laajempaa kirjoittelua, joka aiheutti Metsäkedolle merkittävää kärsimystä ja haittaa. Jutun syyttäjä Juho-Mikko Hämäläinen pitää kirjoittelua heidän osaltaan ylilyönteinä ja vaatii heille sakkorangaistusta kunnianloukkausrikoksesta.
– Tässä on taustalla tärkeä yhteiskunnallinen aihe, metoo-keskustelu. Mutta niin tässä kuin esimerkiksi maahanmuuttokeskustelussakin on sattunut ylilyöntejä, Hämäläinen totesi oikeudessa.
Myös osa syytetyistä viittasi oikeudessa metoo-keskusteluun. Kaikki kiistävät syyllistyneensä rikokseen. Syytetyt kokevat, että heillä on ollut vähintäänkin perusteltu syy olettaa, että Metsäketo olisi käyttäytynyt kuten he kommenteissaan esittivät. He perustivat väitteensä muun muassa sosiaalisessa mediassa aiemmin esitettyihin väitteisiin. Kaikki kiistävät myös halventamistarkoituksen.
Metsäkedon asianajajan mukaan jutussa on kyse siitä, missä menevät nettikeskustelun rajat. Hänen mukaansa netissä esitetyistä väitteistä ei mitenkään selviä, että Metsäketoa kohtaan esitetyt väitteet olisivat totta.
– Miten se (aiempi nettikeskustelu) oikeuttaa sanomaan Metsäketoa raiskaajaksi, ei kenestäkään saa sanoa niin, asianajaja Kari Karjalainen sanoi oikeudessa.
Osassa mediaakin esillä olleet häirintäsyytökset johtivat siihen, että Metsäketo poistettiin viime syksynä Tähdet, tähdet -televisio-ohjelmasta. Hän sai myös potkut Mamma Mia -musikaalista.
STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN
Sannikka & Ukkolan tuottaja kertoo nyt, miksi Laura Huhtasaari pääsee tänään ääneen
Yleisradion Sannikka & Ukkola -keskusteluohjelman tuottaja Nora Kajantie vastaa Uuden Suomen haastattelussa kritiikkiin, jota ohjelma on jo ennakkoon saanut osakseen.
Sannikka & Ukkolassa on tänä iltana haastateltavana perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Laura Huhtasaari, joka aiheutti alkuviikolla kohun julkaisemalla Twitterissä kuvan oppilastyöstä. Huhtasaarta ja perussuomalaisten puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa kritisoivassa kuvassa näkyvät myös oppilaiden etunimet ja Huhtasaari mainitsi päivityksessään koulun, jossa työ on ollut esillä. Huhtasaaren väite siitä, että opetus olisi kouluissa puolueellista on kiistetty laajalti.
Etenkin Twitterissä kritisoidaan sitä, että lasten ”maalittaja” päästetään ääneen Ylellä parhaaseen katseluaikaan. Maalittamisella on viitattu siihen, että Huhtasaari on toiminnallaan altistanut lapset vihapuheelle ja uhkailulle.
”Kun poliitikko toimii tavalla, joka herättää kritiikkiä, niin median tehtävä on laittaa hänet siitä koville. Että me toimittajina kysytään vaikeita kysymyksiä poliitikoilta ja haastetaan. Se on yksi meidän perustehtävistä. Varsinkin kun on kyse kansanedustajasta, jolla on myös aika paljon vaikutusvaltaa ja some-jalanjälkeä, niin se on vielä tärkeämpi asia meille”, Kajantie perustelee ohjelman ratkaisua.
”Tämä toki lähti vain yhdestä tviitistä, mutta siitä on paljon uutisoitu ja se nousi jopa kansainväliseen mediaan. Me koettiin, että me halutaan haastaa hänet ja korjata vääriä väitteitä”, Kajantie jatkaa.
Kritiikkiä on herättänyt myös se, miten Yleisradio ennakkoon illan jaksoa on mainostanut. Yleisradio esitteli jakson tviitissään näin: ”Lietsoiko poliitikko vihaa lapsia kohtaan? Aivopesevätkö opet kouluissa? Studiossa Laura Huhtasaari.”
Yleisradion valitsemassa esittelyssä on nähty tasapainoharhaa. Huhtasaaren näkemykselle koulujen aivopesusta on annettu suhteessa suuri painoarvo siihen nähden, että näkemys on lytätty Opetushallitusta myöten.
Tähän on tarttunut esimerkiksi muusikko ja juontaja Roope Salminen.
”Teidän otsikko on ’Aivopeseekö opet lapsia’”, Salminen paheksuu.
Salminen on yksi MTV:n Enbuske, Veitola & Salminen -keskusteluohjelman juontajista.
”Ymmärrän tuon kritiikin tosi hyvin. Teksti ei ollut mielestäni hyvin muotoiltu. Ehdottomasti kiinnitämme tarkemmin jatkossa huomiota siihen, koska se antaa väärän kuvan [ohjelman] sisällöstä”, Kajantie sanoo.
Illan ohjelmassa Huhtasaari esiintyy viikon päähaastattelu -osiossa. Huhtasaaren kommentteja arvioi ohjelmassa raati, johon tällä kertaa kuuluvat opettaja, kirjalija Jyri Paretskoi, vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar ja kokoomuslainen some-vaikuttaja Tere Sammallahti, Kajantie kertoo.
Kajantien mukaan ohjelman tekijät osasivat odottaa, että Huhtasaaren esiintyminen herättää kritiikkiä. Yllättävää oli Kajantien mielestä se, että asiasta nousi kohu jo ennakkoon, vaikka kukaan ei ole itse ohjelmaa vielä nähnyt.
Tomi Metsäketo voitti Me too -käräjät: Neljä naista sai rikostuomion kunnianloukkauksesta - Tomille korvaukset
Helsingin käräjäoikeus antoi tänään tuomion niin sanotuilla Me too -käräjillä.
Laulaja-näyttelijä Tomi Metsäketo joutui viime syksynä myrskyn silmään, kun hän sai potkut somekeskustelujen perusteella.
Ensin potkut tulivat Tähdet tähdet -ohjelmasta, myöhemmin Mamma Mia -produktiosta. Metsäkedon potkujen syyksi tuolloin kerrottiin somekeskustelut. Hänen omassa käytöksessään kyseisissä produktioissa ei ollut mitään huomauttamista.
Edelleenkään Metsäketoa kohtaan ei ole tehty yhtään rikosilmoitusta.
Pian Metsäketo sai tietää salaisesta CIA Naisten olohuone -nimisestä Facebookin keskusteluryhmästä, jonka aiheena oli Metsäkedon käyttäytyminen naisia kohtaan.
Tämän jälkeen yleinen syyttäjä kiinnostui tapauksesta, ja syyskuun 21. päivänä tapausta käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa. Tuolloin syytetyn penkillä istui neljä naista, joiden epäiltiin syyllistyneen törkeän kunnianloukkauksen tunnistemerkistön täyttävään somekirjoitteluun.
Somekirjoittelussa Metsäketoa syytettiin raskaista seksuaalirikoksista, jotka ovat olleet täysin perättömiä. Kukaan nyt tuomituista naisista ei ollut tavannut Metsäketoa koskaan henkilökohtaisesti.
Käräjäoikeus on antanut tuomion. Sen mukaan naisille tuli rikostuomio kunnianloukkauksesta.
Ensimmäiset Me too -käräjät
Tomi Metsäkedon oikeudenkäynti oli Suomen ensimmäinen niin sanottu Me too -oikeudenkäynti. Samaan aikaan, kun Metsäkedon nettikeskustelut velloivat kuumimmillaan, maailmalla käsiteltiin julkkismiesten seksuaalisia ahdisteluja. Jotkut tapauksista ovat poikineet oikeusprosesseja.
Suomessa tosin nähtiin erilainen asetelma, sillä Me too -oikeudenkäynnissä uhrina oli syytösten kohteeksi joutunut mies.
Tällaista on elämä ympärileikattuna naisena: ”Miksi äitini antoi poistaa minusta sen osan, joka olisi antanut nautintoa?”
Ympärileikattu nainen kertoo avoimesti, miten silpominen on vaikuttanut hänen elämäänsä.
Pakistanilainen Mariya Karimjee istui naapurin naisen olohuoneessa pressun päällä. Hän oli tuolloin vain 7-vuotias.
Mariyalle suoritettiin järkyttävä ympärileikkausoperaatio. Naapurin nainen poisti veitsellä osan tytön klitoriksesta, jotta hän ei tuntisi koskaan halua eikä voisi kiihottua.
”Seksuaalisuus oli ötökkä, joka oli poistettava”
Tuosta kammottavasta päivästä on nyt kulunut yli 20 vuotta. Silti Mariya muistaa hyvin, miten hänen äitinsä perusteli operaatiota.
– Äitini mukaan ötökkä oli laskenut munansa sukuelimiini. Lopulta muna olisi kuoriutunut ja ötökkä olisi madellut aivoihini, jos sitä ei oltaisi poistettu.
Siksi äiti antoi naapurin naisen silpoa tyttärensä sukuelimet.
– Vielä kaksi päivää operaation jälkeen jouduin käyttämään vaippaa, joka oli verestä märkä. Pissalla käyminen oli niin tuskallista, että yritin pidätellä tuntien ajan, kunnes äitini sanoi, että voisin saada tulehduksen, Mariya kertoo.
– Seuraavan vuoden ajan minulle nousi kylmä hiki joka kerta, kun näin sen kilttikasvoisen naisen, joka oli käyttäytynyt tyynenrauhallisesti leikellessään minua veitsellä.
”Äiti selitti, ettei hänellä ollut vaihtoehtoa”
Mariya oli 11, kun hän muutti perheensä kanssa Pakistanista Teksasiin Yhdysvaltoihin.
Uudessa elinympäristössä Mariya alkoi hiljalleen ymmärtää, mitä hänelle oli tehty. Tutkiessaan naisten kehoihin keskittyvää Our Bodies Ourselves -kirjaa tyttö tajusi, kuinka pahasti hänen omat sukuelimensä oli tuhottu.
Kirjassa oli alanpään anatomiaa havainnollistavia kuvia ja sen sivuilla kehotettiin katsomaan peilillä myös omia sukuelimiä.
– Tajusin, että kirjassa ei ollut esimerkkiä siitä, mitä näin peilistä. Se oli todella hämmentävää.
Mariya oli 15-vuotias, kun hän vihdoin puhui asiasta äidilleen.
Hänen tunnetilansa olivat vaihdelleet laidasta laitaan: toisaalta hän oli tuntenut suurta vihaa äitiään kohtaan, mutta toisaalta muistanut, kuinka äiti oli lohduttanut häntä operaation jälkeen. Lopulta hänen oli ollut pakko ottaa asia puheeksi.
– Kysyin, miksi hän oli antanut poistaa minusta sen osan, joka olisi antanut minulle seksin aikana nautintoa.
Mariyan äiti puolustautui kertomalla, ettei hänellä ollut muuta vaihtoehtoa. Myös hänet itsensä oli ympärileikattu 7-vuotiaana.
”Tunsin kivun hampaissani asti”
Ympärileikkaus on vaikuttanut Mariyan elämään monin tavoin.
Hän on harrastanut seksiä vain kerran, 22-vuotiaana yliopistossa. Aiemmin hän oli yrittänyt tyydyttää itseään, mutta kipu oli joka kerta keskeyttänyt puuhan.
– Halusin harrastaa seksiä ennen kesän loppumista. Sanoin poikaystävälleni, etten halunnut hänen lopettavan, vaikka kivun olisi voinut nähdä kasvoiltani.
Parin minuutin jälkeen parin oli kuitenkin pakko luovuttaa.
– Kipu syöksyi kroppaani. Tunsin sen hampaissani ja leukani lihaksissa. Tuntui kuin sisälmyksiäni olisi hangattu hiekkapaperilla. Kipu oli kaikkialla – en osannut sanoa, mihin sattui ja miksi.
”Seksielämäni ei tule koskaan olemaan upeaa ja helppoa”
Epäonnistuneen yrityksen jälkeen Mariya soitti äidilleen ja kysyi, oliko tämä koskaan pystynyt nauttimaan seksistä. Äiti kertoi, että hän oli oppinut tekemään seksistä siedettävää Mariyan isän kanssa, mutta se oli vaatinut paljon työtä ja keskusteluja.
Äitinsä esimerkistä rohkaistuneena Mariya meni gynekologin vastaanotolle. Gynekologi lohdutti tyttöä kertomalla, ettei seksi olisi hänelle täysin mahdotonta.
– Minun pitää kuitenkin hyväksyä, ettei seksielämäni tule koskaan olemaan upeaa, helppoa ja mutkatonta. Sen sijaan minun on keskusteltava asiasta huolella partnerini ja seksuaaliterapeutin kanssa.
Kolme tutkijaa kirjoitti uskomattomia hölynpölyartikkeleita feministisiin julkaisuihin ja sai osan niistä läpi – kysyimme suomalaistutkijoilta, mitä se kertoo feministisen tutkimuksen tasosta
Artikkeleissa ei ainoastaan ollut päätä eikä häntää, vaan ne olivat poskettoman absurdeja ja törkeitä. ”Tässä näkyvät kaikki yliopistojen perusongelmat", kommentoi tutkija ja tiedetoimittaja Tuukka Tomperi.
Helen Pluckrose, James A. Lindsay ja Peter Boghossian aloittivat vuosi sitten projektin, jonka aikana he kirjoittivat ja lähettivät kaksikymmentä artikkelia tarjolle varsinkin feministiseen tutkimukseen keskittyneisiin tieteellisiin aikakauslehtiin.
Siis sellaisiin kuiviin mutta arvostettuihin lehtiin, joihin kirjoittaminen on iso osa tutkijoiden päivittäisestä leipätyöstä. Niiden lehtien kansien sisällä ovat syntyneet monet tälläkin hetkellä kuumana otsikoissa ja ihmisten mielissä kiehuvat ajatukset ja tavat katsella maailmaa: toksinen maskuliinisuus, valkoisen ihmisen etuoikeutettu asema, mikroaggressiot, miesten valta-asema naisiin nähden ja näiden harjoittama seksuaalinen väkivalta, queer-teoriat, ja niin edelleen.
Tässä projektissa vain joka ikinen julkaistavaksi tarjottu artikkeli oli tieteen kaapuun puettua hölynpölyä.
Projekti oli tarkoitushakuinen ja ilkeä, mutta sen voi helposti antaa anteeksi, sillä se oli myös ratkiriemukas. Siis sellainen, että kiihkeimmänkin tasa-arvotutkijan oli varmasti vaikea lukea sen löydöksiä nauramatta ääneen.
Artikkeleissa ei ainoastaan ollut päätä eikä häntää, vaan ne olivat poskettoman absurdeja ja törkeitä.
Kirjoittajien – kaikki joko tutkijoita tai muuten akatemiassa työskenteleviä ihmisiä itsekin – juonena oli kirjoittaa tyypillisestä feministiseltä tutkimukselta vaikuttava artikkeli, johon he sisällyttivät hillittömiä väitteitä, älyvapaita päätelmiä tai epäinhimillistäviä ja julmia suosituksia, kuitenkin niin että artikkelin sisältämät aivopierut peiteltiin sopivan muodikkailla sukupuolentutkimuksen ilmaisuilla ja etsiskelemällä alan kirjallisuudesta edes joten kuten sopivat sitaatit lähdeviitteiksi.
Sitten he odottivat ja katsoivat, menevätkö tekstit arvostetuissa tiedejulkaisuissa läpi.
Periaatteessa yhdenkään ei olisi pitänyt ylittää julkaisukynnystä, sillä sisältö on … no, melkoista.
Koirapuistoja käsittelevässä artikkelissa väitettiin, että koirien keskinäinen nylkyttäminen koirakentällä on osoitus koirien ”raiskauskulttuurista” ja että myös miehiä voisi kouluttaa kuten koiria jotta miesten taipumus seksuaaliseen väkivaltaan voitaisiin kitkeä pois. Artikkelissa oli myös mainintoja siitä, kuinka koirien omistajat ”olettavat” koiriensa sukupuolen ja väite, että tutkija oli käsikopelolla tarkastanut koirapuistossa käyneiden koirien sukuelimet.
Toisessa artikkelissa paheksuttiin heteromiesten yleisesti kokemaa vastenmielisyyttä harrastaa masturbaatiota anaalisesti ja ehdotettiin dildon laittamista takapuoleen keinona taistella ”homohysteriaa”, ”transhysteriaa” ja transfobiaa vastaan.
He kirjoittivat uusiksi luvun Hitlerin Taisteluni -kirjasta, mutta vaihtoivat natsien käyttämien termien tilalle feministisen tutkimuksen käyttämiä termejä.
Edelleen yhdessä käsiteltiin sitä, että mies syyllistyy seksuaaliseen väkivaltaan, jos ajattelee naista masturboidessaan.
Kehopositiivisuutta käsittelevässä artikkelissa he ehdottivat, että sairaalloinen lihominen on kehonrakennusta siinä missä punttisalilla käyminenkin ja että itse asiassa lihominen olisi oivallinen kehonrakennuksen tapainen urheilulaji.
He ehdottivat feministisen tai kriittisen pedagogian artikkelissaan, että kouluissa valkoisten miesoppilaiden tulisi istua lattialla (kevyissä) kahleissa ilman puheoikeutta.
Eräässä artikkelissa he pitivät esimerkiksi ”feminististä tulkitsevaa tanssia” perinteistä tiedettä parempana tapana tutkia tähtiä ja maailmankaikkeutta, sillä tähän asti astronomiaa ovat tutkineet valkoiset kolonialistista perinnettä edustavat miehet.
Kohubloggari Sami Minkkinen tuoreesta avioliitostaan blogissaan: "Ilma sakenee vitutuksesta ja kosmisesta parisuhdeahdistuksesta"
Sami Minkkinen pitää Havaintoja parisuhteesta -blogia Anna-lehden sivuilla.
Bloggari Sami Minkkinen, 42, tuli tunnetuksi Havaintoja parisuhteesta -blogin myötä. Blogissaan Minkkinen on kertonut esimerkiksi erostaan ja uudesta rakkaastaan.
Minkkisen blogi nousi erityisen luetuksi hänen kerrottua keväällä 2017 jättäneensä vastasynnyttäneen vaimonsa uuden rakkauden takia. Sittemmin Minkkinen meni uuden rakkaansa kanssa naimisiin.
Tuoreessa tekstissään Minkkinen kuitenkin toteaa, ettei suhde ole pelkkää ruusuilla tanssimista.
– Sitten on niitä iltoja, jolloin rakkauskylvyn sijasta istutaan yhdessä kaupan parkkipaikalla autossa ja toisen naama vituttaa niin paljon, että tekisi mieli jäädä sinne ruokakauppaan yöksi, Minkkinen lataa.
Huono tunnelma näkyy kaikessa, Minkkinen kirjoittaa.
– Ilma sakenee vitutuksesta ja kosmisesta parisuhdeahdistuksesta.
Minkkinen kirjoittaa tekstissään, etteivät odotukset aina vastaa todellisuutta.
– Ehkä pitäisi hyväksyä, että tunteitaan ei voi etukäteen suunnitella. Olisihan se tietenkin ihanaa, että jokainen päivä ja yö jonka saan viettää vaimoni kanssa, olisi suudelmien ja kuumien kosketusten kyllästämä.
Minkkinen ja Katri-rakas ovat olleet naimisissa vasta muutaman kuukauden. Kaksikko avioitui heinäkuussa 2018.
ISÄSTÄ TULEE ÄITI JA ÄIDISTÄ ISÄ – BRITTILÄINEN PARISKUNTA TEKEE HISTORIAA: MOLEMMAT VAIHTAVAT SUKUPUOLENSA! ”LAPSEMME KYSYI, MIKSI KÄYTÄN NAISTEN UIMAPUKUA!”
Englantilainen Dravenin aviopari Louise, 30, ja Nikki, 32, ovat ensimmäinen brittipariskunta, jotka kummatkin ovat päättäneet korjauttaa sukupuolensa.
Middlesboroughissa asuva pariskunta vihittiin pakanallisessa seremoniassa vuonna 2012, jolloin Louise oli vielä hormonitoiminnoiltaan mies. Sekä aviomies että -vaimo kuitenkin kokivat, että ovat syntyneet ulkoisesti väärään muottiin.
RASKAUS VAHVISTI PÄÄTÖSTÄ
Louise alkoi pian häiden jälkeen korjauttaa sukupuoltaan naiseksi. Nikki tuli kuitenkin raskaaksi ennen kuin hormonihoidot alkoivat vähentää Louisen mieshormonin, testosteronin tuotantoa. Tuleva äiti alkoi jo odotusaikana pohtia omaakin valmiuttaan sukupuolenkorjaukseen eli mieheksi muuttumista.
– Kenelle tahansa tuottaa suurta kärsimystä katsoa itseään peilistä ja nähdä miehen vartalo sukupuolielimineen kaikkineen, kun sisäisesti tietää olevansa nainen ja sama toisinpäin, Louise valistaa.
– Lapsemme, nyt viisivuotias Star Cloud (suom. Tähtipilvi) syntyi poikana. Hän saa aikanaan itse päättää, kumpaa sukupuolta edustaa. Kasvatamme hänen sukupuoleltaan neutraaliksi, vanhemmat kertovat.
– Hän saa leikkiä nukeilla ja lakata kynsiään mutta yhtä hyvin leikkiä autoilla ja ampua leikkipyssyillä. Meille on paljon tärkeämpää hänen henkinen ja fyysinen hyvinvointinsa kuin se, että käyttäytyykö hän hyväksyttävästi pojan tavoin.
OLEMME LAPSELLE REHELLISIÄ
Star on kutsunut alusta asti biologista isäänsä äidiksi. Kun biologinen äiti, Nikki aikanaan pääsee sukupuolenkorjaushoitoihin, hänestä tulee virallisesti Charlie-isä.
Aviopari on päättänyt kertoa lapselleen tosiasioita sitä mukaa, kun hän osaa niitä kysyä.
– Kesällä Star ihmetteli, miksi käytän naisen uimapukua, vaikka minulla on pippeli. Selitin hänelle, että minulle tehdään pian leikkaus, jossa minusta tulee kokonaan nainen ja harjoittelen uutta pukeutumistapaa. Keskustelu jäi sillä kertaa siihen, Louise kertoo.
Louise joutui laihduttamaan 20 kiloa ennen kuin hänelle aloitettiin naishormonihoidot. Hänelle on tehty jo pari rasvansiirtoleikkausta vatsasta pakaroihin. Sukupuolielimet korjataan ensi vuonna.
Nikkillä hoidot ovat vasta alkamassa. Hän kertoo iloitsevansa jo nyt, että pääsee kuukautisista ja rinnoistaan eroon, koska on aina kokenut ne itselleen kuulumattomiksi asioiksi.
– Näillä näkymin olemme saaneet sukupuolenkorjaukset tehdyksi, kun Star on 10-vuotias.
Taistelua vallasta, yksinäisyyttä ja kiusaamista – kansanedustaja haastatteli kollegoitaan ja kertoo nyt eduskunnan vaietuista puolista
Eduskunnan toiminnan ytimessä on taistelu vallasta, mutta toisaalta jatkuva kamppailu saa ihmiset voimaan pahoin. Kansanedustaja Anna Kontula kertoo, miten tämän ristiriidan kanssa eletään.
Miltä tuntuisi tehdä töitä paikassa, jossa puukot selässä ovat työsuhde-etu ja kapuloiden heittäminen työkavereiden rattaisiin on oleellinen osa työtehtäviä?
Tämä on arkea eduskunnassa, jonka käytäntöjä kansanedustaja Anna Kontula (vas.) avaa tuoreessa Eduskunta – Ystäviä ja vihollisia –kirjassaan.
Tutkijataustainen Kontula perustaa kirjansa omien havaintojensa lisäksi 16 kansanedustajakollegan haastatteluihin. Haastateltavissa on mukana kaikkien eduskuntaryhmien ja ikäluokkien edustajia.
Kontula kuvailee kirjassaan työyhteisöä, jossa demokratian toimivuus vaatii jatkuvaa konfliktia, sillä aatteiden kuuluukin ottaa yhteen. Oman näkökannan puolustaminen ja mahdollisimman suuren vallan tavoittelu ovat kansanedustajan tehtäviä. Mutta kansanedustajat ovat myös ihmisiä, joille jatkuva poliittinen peitsenkalistelu käy raskaaksi.
Tämän ristiriidan takia eduskuntaan on vuosikymmenien aikana kehittynyt erilaisia sääntöjä ja käytäntöjä, joiden avulla jatkuvan konfliktin keskellä pystytään toimimaan.
– Ne säännöt eivät ole läpinäkyvät, kuten demokratian ihanteiden mukaan pitäisi olla. Niistä ei ole myöskään koskaan kirjoitettu. Tämä on ensimmäinen kerta eduskunnan historiassa, kun julkaistaan kirja, joka käsittelee eduskuntakulttuuria tästä näkökulmasta, Kontula sanoo.
Kansanedustajat eivät kantele toisistaan
Ristiriitoja säädellään eduskunnan tiukan hierarkian ja kirjoittamattomien sääntöjen avulla. Niillä rajoitetaan esimerkiksi sitä, että täysistunnossa ei hyödynnetä jonkin asian taakse hetkellisesti syntynyttä enemmistöä äänestämällä siitä yllättäen.
Sanaton sopimus helpottaa kaikkien työtä, kun koko eduskunnan ei tarvitse istua joka päivä iltaan asti äänestysvalmiudessa.
Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Kari Rajamäki rikkoi näitä pelisääntöjä vuonna 2015 esittämällä eduskunnassa yllättäen myöhään illalla, että hallituksen esitys paperittomien terveydenhuollosta jätetään pöydälle. Pöytäämisen takia esitystä ei ehditty käsitellä, ja se raukesi vaaleihin.
Rajamäen tempusta nousi eduskunnassa iso meteli. Kontulan mukaan Rajamäki pystyi rikkomaan eduskunnan pelisääntöjä, koska hän oli joka tapauksessa jättämässä eduskunnan, eikä joutunut punnitsemaan tekojensa hintaa.
Toinen kirjoittamaton sääntö koskee julkisuutta. Kollegoiden päihteiden käyttöön ja parisuhdesotkuihin liittyviä asioita ei Kontulan mukaan kerrota talon ulkopuolelle, vaikka mahdollisuuksia kilpailijoiden mustamaalaamiseen olisi. Kohun keskelle joutuneelle ei myöskään naureskella, sillä seuraavaksi lööpeissä saattaa näkyä oma naama.
– Lähes kuka tahansa voisi käräyttää iltapäivälehdistölle lähes kenet tahansa talon sisältä, ja silti sitä tapahtuu äärimmäisen harvoin. Jos yhteisössä leviäisi huhu, että olisin kertonut kollegani salasuhteesta medialle, se vähentäisi poliittista pääomaa ja mahdollisuutta yhteistyöhön. Se olisi omaan jalkaan ampumista, Kontula sanoo.
Kontula uskoo, että lähes kenet tahansa poliitikon saa tarkoitushakuisella uutisoinnilla näyttäytymään arveluttavassa valossa.
Lisäksi talosta löytyy myös vaikeita elämänhallinnan ongelmia. Kontulan mukaan tätä selittää se, että erityisesti maakunnista Helsinkiin tulevat kansanedustajat kelluvat työviikot irrallaan sellaisista sosiaalisista rakenteista, jotka tavallisesti hillitsevät hölmöilyä. Lisäksi stressiä voidaan lääkitä alkoholilla.
– Ihmisen pää ei yleensä kestä konflikteja ja kansanedustajat ovat ihmisiä siinä missä muutkin. Sen takia täällä on paljon erilaista stressistä johtuvaa oireilua, Kontula sanoo.
Mikä vihreissä ja sinisissä mättää? Professori: Vihreillä on useita ongelmia, sinisten ydinsanoma jäänyt epäselväksi
Kahden puolueen voi katsoa olevan vähintään jonkinlaisessa kannatuskriisissä. Nämä puolueet ovat vihreät ja siniset. Torstaina julkaistun Ylen puoluekannatuskyselyyn mukaan vihreiden kannatus on nyt 11,6 prosenttia ja sinisten jo lähes olemattomiin supistunut 1,1 prosenttia.
Vihreiden kannatus on edelleen suurempi kuin edellisissä eduskuntavaaleissa (8,5 prosenttia), mutta trendi on ollut jo pitkään laskeva. Torstain gallupissa pudotusta tuli prosenttiyksikkö.
Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari arvioi, että vihreillä on useita ongelmia. Yksi näistä liittyy sekavaan puheenjohtajatilanteeseen. Viime puoluekokouksessa puheenjohtajaksi valittu Touko Aalto on nyt uupumuksen vuoksi sairauslomalla, ja häntä tuuraa ainakin toistaiseksi varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.
– Johtajaongelma juontaa juurensa siihen, että aiempi puheenjohtaja Ville Niinistö oli hyvin näkyvä puoluejohtaja. Vihreät näyttäytyi yhdessä vaiheessa jo johtavana oppositiopuolueena. Touko Aalto ei ole koskaan noussut yhtä valovoimaiseksi puoluejohtajaksi kuin Ville Niinistö. Touko Aallolla oli myös henkilökohtaisia tapauksia, jotka ovat voineet vaikuttaa puolueen kannatukseen.
Näillä tapauksilla Ruostetsaari viitaa Aallon parisuhdeasioihin sekä uutisointiin hänen vierailustaan tukholmalaisella homoklubilla, missä Aalto kuvattiin ilman paitaa.
– Vihreät on kuitenkin arvoliberaali puolue, että nämä tapaukset eivät välttämättä vihreiden ydinkannattajakuntaa ole karkottaneet. Liikkuviin äänestäjiin tapauksilla on saattanut olla vaikutusta.
Ruostetsaari huomauttaa, että nyt puheenjohtajan tehtäviä hoitava Maria Ohisalo on aavistuksen sivussa päivänpolttavista poliittisista keskusteluista.
– Ohisalon tilannetta vaikeuttaa se, ettei hän ole kansanedustaja. Ajankohtaista poliittista debattia käydään eduskunnassa. Medialla on aika keskeinen rooli siellä, ja jos puheenjohtaja ei ole eduskunnassa, tilanne on hankala.
Yhdeksi ongelmaksi Ruostetsaari nostaa vihreiden kansanedustaja Jani Toivolan.
Toivola on ollut syksyllä otsikoissa taksin käyttönsä, maksullisten kouluvierailujensa ja asumisjärjestelyidensä vuoksi. Hän on nostanut korotettua kulukorvausta sillä perusteella, että hänellä on asunto Riihimäellä. Todellisuudessa Toivola on kuitenkin asunut Helsingissä.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen antoikin Toivolalle vakavat moitteet.
– Siinä oli useitakin poliittisen skandaalin aineksia. Vihreät ovat korostaneet korkeaa moraalia politiikassa. Toivolan toiminta ei näyttäytynyt kovin korkeamoraalisena, Ruostetsaari arvioi.
Myös poliittisen keskustelun teemat ovat olleet sellaisia, ettei niistä ole ollut nostetta vihreille.
– Vihreiden kannatukseen on vaikuttanut myös ajankohtainen poliittinen keskustelu. Nyt on puhuttu hyvin paljon työelämän kysymyksistä, jotka ovat poliittisen vasemmiston teemoja. Ensin keskusteltiin aktiivimallista ja nyt keskustellaan irtisanomiskysymyksistä. Tämä näkyy Sdp:n ja vasemmistoliiton kannatuksen nousuna.
Aivan oma lukunsa on viiden ministerin siniset, jonka kannatus viimeisimmässä gallupissa on niin pieni, että se mahtuu virhemarginaaliin. Nykyisellä kannatuksella puolue on kuihtumassa jopa kokonaan pois eduskunnasta.
– Sinisten osalta tilanne on ollut sama oikeastaan siitä asti, kun perussuomalaiset hajosi 2017. Siniset ei ole saanut profiloitua itseään. Mikä on se ydinsanoma, ja mitkä ovat ydintavoitteet? Kansalaiset eivät ole saaneet siitä käsitystä, Ruostetsaari sanoo.
Vihaiset naiset haastavat Yhdysvalloissa Trumpin ja ahdistelusta syytetyn konservatiivituomarin – ”Epätoivoiset ajat vaativat epätoivoisia tekoja”
Naisia on ehdolla USA:n kongressivaaleissa enemmän kuin koskaan ennen. Heitä suututtaa Donald Trumpin ja Brett Kavanaugh’n valinnat. ”Oli pakko tehdä jotain”, sanoo amerikansuomalainen Amanda Strömbäck, joka kampanjoi demokraattien puolesta.
ELLEI Donald Trump olisi presidentti, Jess King ei ikinä pyrkisi Yhdysvaltain kongressiin. Mutta Trumpin takia demokraatti King uskoo, että hän voi kääntää konservatiivisten naapuriensa päät.
”Kun kierrän ovelta ovelle, monet republikaanit kokevat, että presidentti on mennyt liian pitkälle”, King kertoo Lancasterin pikkukaupungissa Pennsylvanian maaseudulla.
Kirkon pihalle on tullut parikymmentä ihmistä tapaamaan pastorin vaimoa, jonka nimi komeilee paidoissa ja rintanapeissa.
”Uskovaiset vastustavat sitä, miten siirtolaislapset erotettiin vanhemmistaan rajalla, ja sitä, miten verohelpotukset hyödyttävät rikkaimpia”, King sanoo.
Sitä paitsi kaikki Pennsylvanian 16 kongressiedustajaa ja kaksi senaattoria ovat miehiä. Ei ihme, ettei naisten kertomuksia seksuaalisesta ahdistelusta uskota, King sanoo.
Kyltissä kirkon edessä lukee ”Kuuntele naisia – Jeesuskin kuunteli”.
”Ellen minä pyri, kuka sitten? Ellen nyt, milloin muka?” King kysyy.
YHDYSVALTAIN kongressivaaleissa on naisten vuosi. Naisia on ehdolla edustajainhuoneeseen ja senaattiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin, 262. Yhteensä 257 naista voitti puolueensa esivaalit, mikä sekin on ennätys.
Yhdysvaltain kongressissa naisia on vain 20 prosenttia. Suomessa osuus on kaksinkertainen.
Selvä enemmistö naisehdokkaista on demokraatteja. Heitä ajaa pettymys Hillary Clintonin tappioon, suuttumus Donald Trumpin kourimispuheiden ja politiikan takia ja nyt pöyristys konservatiivituomari Brett Kavanaugh’n nimityksestä korkeimpaan oikeuteen.
Kavanaugh’ia syytettiin seksuaalisesta ahdistelusta, ja monet naiset uskoivat syyttäjiä. Hänen pelätään myös rajoittavan aborttioikeutta. Senaatti vahvisti Kavanaugh’n nimityksen lauantaina äänin 52–48 poikkeuksellisen myrkyttyneessä ilmapiirissä.
”Vastareaktiosta [Kavanaugh’lle] tulee iso, ja minä aion olla osa sitä”, sanoo kotiäiti Maura McNamara Doylestownissa Pennsylvaniassa. ”Soitan kongressiedustajilleni ja lähden ehkä marssimaan. Kavanaugh on naisvastainen. Hän on suorastaan paha.”
McNamara ei ollut poliittisesti aktiivinen ennen Trumpin valintaa, kuten ei ollut myöskään amerikansuomalainen Amanda Srömbäck, joka on lähtenyt kiertämään maata Vote Common Good -kampanjabussissa auttaakseen demokraatteja. ”Trumpin valinta järkytti minua niin paljon, että oli pakko tehdä jotain”, Strömbäck kertoo Bethlehemin pikkukaupungissa.
Hän uskoo, että joidenkin mielestä tasa-arvo oli mennyt Yhdysvalloissa liian pitkälle: ”Trump oli vastaisku.”
Kansanedustaja Anna Kontula paljastaa eduskunnan salatut paheet – ”Pikkujouluista lähdetään yhteisiin sänkyihin”
Tutkijana Anna Kontula tunnetaan parhaiten seksityötä käsittelevistä töistään, mutta tuoreessa kirjassaan hän tarkastelee eduskuntaa sosiologin silmälasien läpi.
Eduskunta on yksi Suomen julkisimmista mutta samalla salamyhkäisimmistä työpaikoista. Sen sisällä tapahtuvat kommellukset nousevat välillä esiin mediassa, mutta iso osa jää suurelta yleisöltä piiloon.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula raottaa salaisuuden verhoa uudessa kirjassaan Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä (Into Kustannus). Kontula on ollut kansanedustaja seitsemän vuotta, mutta viimeiset kaksi vuotta hän on tarkkaillut työpaikkaansa ja sen sisäisiä suhteita sosiologin silmin.
– Se on se perspektiivi, mistä maailmaa yleensäkin ensisijaisesti katson. Vaikka minut tunnetaan kovanakin kannanottajana, näen itseni ensisijaisesti sosiologina ja sitten vasta poliitikkona. Siksi tätä kirjaa oli luontevaa tehdä, Kontula kertoo Ilta-Sanomille.
Kirjan keskeinen fokus on se, että politiikka perustuu konfliktille, mutta ihminen kestää konflikteja huonosti. Siksi eduskunnassa on kulttuuri, joka yrittää elää tämän ristiriidan kanssa.
Kirjassa Kontula pureutuu muun muassa edustajien paheisiin – esimerkiksi alkoholiin ja salasuhteisiin.
Erityisesti pikkujouluissa sattuu ja tapahtuu, eikä edustajan poliittinen ura ole yleensä vaarassa. Ei ole tavatonta, että vahtimestarit löytävät aamulla työhuoneitten sohville uupuneita juhlijoita pikkujoulujen jäljiltä, Kontula kirjoittaa.
Myös lempi leimahtaa pikkujouluissa, Kontula kertoo. Hän kirjoittaa, että pikkujouluista lähdetään edelleen myös yhteisiin sänkyihin, kuten missä tahansa muussakin työpaikassa. Hän ei kuitenkaan avaa asiaa kovin tarkasti, sillä hän ei halunnut kirjaan minkäänlaista skandaali- tai kohuelementtiä.
Kontulan kertoma ei sinänsä ole mitään uutta. IS kertoi jo vuonna 2012, että eduskunnassa on parlamenttilähteiden mukaan menty myös kuumia katseita pidemmälle.
– Kyllä täällä erotiikkaa on, mutta ei sen enempää kuin normaalistikaan yhteiskunnassamme, keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila muisteli IS:lle.
Tiettävästi seksipuuhiin on paneuduttu ainakin yhdessä valiokuntahuoneessa. Tästä myös Kontula kertoo kuulleensa.
– Perustuslakivaliokunnan pöydän päällä oli kerran käynnissä oikea akti. Tiedämme, keitä nämä henkilöt olivat, he eivät toimi enää poliitikkoina, Sirkka-Liisa Anttila kertoi.
Kontula kertoo, että eduskunnassa syntyy romansseja kuten missä tahansa muussakin työpaikassa. Hänen mukaansa kansanedustajien sosiaalinen kontrolli ei ole löyhää, mutta se on erilaista.
– Aika pitkälti ihmisten sosiaalinen kontrolli perustuu lähipiirin asettamiin pelisääntöihin. Poliitikot joutuvat viettämään pitkiä aikoja pois oman lähipiirinsä lähistöltä. Se löyhentää kontrollia.
Toisaalta, poliitikko on aina katseen alla eri tavalla kuin sellainen ihminen, jota ei tunnisteta joka paikassa. Se aiheuttaa sen, että kontrolli on huomattavasti kireämpää. Normaalissa työpaikassa voi hölmöillä vapaa-ajalla kuinka vaan.
On kirjoittamaton sääntö, ettei toisten tekemisistä liiemmin huudella. Poliitikot tietävät, että jokaisen elämästä löytyy ainekset skandaaliin. Lisäksi kaikkien yhteinen intressi on suojella eduskunnan arvovaltaa.
– Sitä voidaan kutsua myös jonkinlaiseksi kauhun tasapainoksi, Kontula sanoo.
Kontulan mukaan tämä kirjoittamaton sääntö pätee yllättävän hyvin kun otetaan huomioon, että lähes kuka tahansa poliitikko voi kaivaa kenestä tahansa kollegastaan esiin sellaista, joka huonossa valossa esitettynä saattaisi vaarantaa tämän poliittisen uran.
– Toisaalta siinä piilee semmonen välinpitämättömyyden riski, että vakavaankaan alkoholiongelmaan ei puututa, yksi Kontulan haastateltavista arvelee kirjassa.
Alussa oli hashtag
Me too on ravistanut yhteiskuntaa jo vuoden ajan. Seksuaalisen kaltoinkohtelun uhrien sijaan häpeää saavat tuntea nyt ahdistelijat. Mikä Me toossa vetoaa?
VUOSI sitten, lokakuun 15. päivänä, yhdysvaltalainen näyttelijä Alyssa Milano tviittasi: ”If you’ve been sexually harassed or assaulted write ’me too’ as a reply to this tweet.”
Seuraavana aamuna hänen Twitter-tilillään oli 55 000 vastausta. Alkoi yksi someaktivismin toistaiseksi suurimmista voimannäytöistä.
#Metoo.
Samaa ”minä myös” -sanaparia käytti jo vuonna 2006 ihmisoikeusaktivisti Tarana Burke seksuaalista hyväksikäyttöä vastustavassa kampanjassaan, mutta vasta viime lokakuussa siitä tuli globaali ilmiö.
Taustatekijöitä oli useita. Seksuaalista häirintää vastaan oli kampanjoitu monella taholla, ja tilastoja sukupuolittuneesta väkivallasta oli julkaistu jo vuosikymmeniä. Sosiaalisen median joukkovoimasta oli tullut ohittamaton mahti, ja seksistisyydestään tunnetun Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain 45. presidentiksi kasvatti turhautumista.
Mutta nämäkään eivät täysin selitä Me toon tenhoa. Vastausta on etsittävä retoriikasta.
THE FINANCIAL TIMESIN Sam Leith on selittänyt Me toon vetovoimaa narsismilla. Liike korostaa jokaisen osallistujan henkilökohtaista merkitystä ja on siksi kuin räätälöity selfie-sukupolvelle.
Mediatutkija, sukupuolentutkimuksen professori Anu Koivusen mielestä tulkinta on lattea. Jo 1970-luvulta asti on väitetty kollektiivisuuden ajan olevan ohi ja politiikan muuttuneen oman navan kaiveluksi. Koivusen mielestä Me toon voima on mukaan kutsumisessa ja yhteisöllisyydessä.
Jo hashtag, aihetunniste, sen sanoo: et ole yksin.
Vaikka julkisissa puheissa sukupuolten tasa-arvo on kaikkien mielestä hyvä asia, käytännössä naiset yhä törmäävät lasikattoihin, sukupuolijärjestys on tiukka, antifeministiset voimat ovat saaneet potkua populismista ja naisviha kukoistaa verkossa.
Koivunen luonnehtii kampanjaa mullistavaksi myös siksi, että se on valjastanut haavoittuvuuden poliittiseksi muutosvoimaksi.
Me too on tarjonnut vertaistukea ja mahdollisuuden nostaa vääryydet esiin ilman, että häpeä jää yksin uhrin kannettavaksi tai että uhriudesta tulee kaikkea määrittävä rooli.
TAMMIKUUSSA 2018 Yhdysvalloissa alkoi seksuaalisen häirinnän vastaisiin toimiin keskittyvä kampanja Time’s up. Sen myötä ongelman tunnistamisesta on siirrytty sen ratkaisemiseen: työpaikkojen seksuaalisen häirinnän kitkemiseen, lainsäädännön ja normien muuttamiseen.
Toisin kuin henkilökohtaisuuden voimaa hyödyntävä Me too, Time’s up sijoittuu poliittisen puheen perinteeseen. Se, että aika on tullut, on voimakas retorinen kielikuva, jonka muunnelmia ovat hyödyntäneet monet vaikuttajat Demostheneesta Barack Obamaan.
Fraasi oli myös Oprah Winfreyn tammikuisen Golden Globe -puheen vaikuttavimpia kohtia. Winfrey linkitti sukupuolten tasa-arvoa puolustavan työn mustien kansalaisoikeustaisteluun.
Puheessa kolmesti toistunut ”Time is up” korosti tarvetta välittömään, tarmokkaaseen toimintaan samoin kuin Martin Luther Kingin I have a dream -puheen ilmaukset ”The fierce urgency of now”, ”Now is the time” ja ”Urgency of the moment”.
KUTEN tasa-arvotyötä koskevassa keskustelussa usein, myös Me toon yhteydessä on kuultu väite, että kampanja on mennyt ”liian pitkälle”.
On kuitenkin kyseenalaista, voiko näin laajasta, moninaisia ääniä sisältävästä kampanjasta puhua kuin yhtenäisestä ideologiasta tai voiko sille hahmotella muuta agendaa kuin häirintäkokemusten jakaminen ja häirinnän laajuuden paljastaminen.
Vastaiskussa on hyödynnetty muitakin vanhoja retorisia keinoja. A Voice for Men -miesasialiikkeen Suomen-osaston kannanotossa Me too -kampanjaa nimitettiin ”hysteriaksi”. Historia on täynnä esimerkkejä siitä, miten oikeuksiaan vaativat naiset on leimattu hysteerikoiksi ja miten tuolla diagnoosilla on käytetty valtaa naisiin.
Pääkirjoitus: Sukupuolten sota Yhdysvalloissa - Trumpin tuomari raivostuttaa naisia
Kautta maailman uutisoitiin Yhdysvaltojen senaatin päätöksestä nimittää tuomari Brett Kavanaugh korkeimman oikeuden jäseneksi. Ennen nämä päätökset eivät olleet näin isoja uutisia ulkomailla.
Kyse on kärjistyvästä kamppailusta presidentti Donald Trumpin kannattajien ja vastustajien välillä. Trump sai selvän voiton, joka tiivistää vanhakantaistenkin republikaanien rintamaa hänen takanaan. 53-vuotias Kavanaugh voi vahvistaa konservatiivisia kantoja korkeimmassa oikeudessa vuosikymmeniä, koska nimitys on elinikäinen.
Kavanaugh-kohu vei hetkeksi huomion presidentin omista, kirjaimellisesti lukemattomista skandaaleista. Trumpin lakimiehet ja propagandistit saivat levähtää hetken.
LÄHES tarkalleen vuoden ikäinen Me Too -liike muutti asenteita. Kavanaughin nimityksen melkein estivät väitteet yli 30 vuotta vanhoista, vaikeasti todistettavista ahdistelutapauksista. Yhdysvaltain politiikan jako alkaa kulkea myös sukupuolten välillä. Trump voimisti sitä, kun ei malttanut olla pilkkaamatta julkisesti Christine Blasey Fordia, joka kertoo olleensa Kavanaughin kouluaikaisen ahdistelun uhri.
Trumpin oma maine naisten kohtelusta on sellainen, että Kavanaugh todella vaikuttaa hänen rinnallaan koulupojalta. Mutta Trump on ollut julkisuudessa vuosikymmenet, ja hänen kannattajansa varmasti tiesivät millaista miestä äänestivät.
Samoin tiesivät vastustajat. Kavanaughin nimitys lisää naisliikkeiden toimia Trumpia vastaan. Sukupuolten sota tuo oman kitkerän lisänsä republikaanien ja demokraattien taisteluun Yhdysvaltain suunnasta.
Marraskuun välivaaleissa valitaan kaikki edustajainhuoneen jäsenet ja kolmannes senaatista. Nämä kaksi kamaria muodostavat Yhdysvaltin kongressin ja ovat nyt republikaanien käsissä.
Demokraattien edustajainhuoneen valloitusta pidetään jopa todennäköisenä. Senaatin valloituskin on mahdollisuuksien rajoissa. Siksi innokkaimmat Trumpin vastustajat uneksivat jo tämän kaatamisesta virkasyytteellä. Tämä ei ole todennäköistä. Mutta myös Kavanaughilla saattaa olla edessä uusia vaikeuksia.
TODENNÄKÖISIN vaalien tulos on täysi takalukko. Demokraatit pitäisivät valtaa edustajainhuoneessa ja republikaanit senaatissa. Maan hallinto menisi umpisolmuun, eivätkä Trumpin hankkeet etenisi. Yhteiskuntaa repisi viha.
Tälläinen tilanne söisi entistä enemmän Yhdysvaltain arvo- ja vaikutusvaltaa maailmassa. Trump voisi yrittää pelastaa sitä sota- ja ulkopoliittisilla seikkailuilla, joista hän toistaiseksi on lähinnä uhonnut.
Seuraaviin Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on kaksi vuotta. Niistä tulee katkera kamppailu, jonka rinnalla Richard Nixoninkin ajat kalpenevat.
Vihreät haluaa ulottaa kutsunnat naisiin
Vihreiden eduskuntaryhmä haluaa, että kutsunnat koskisivat naisia. Puolustusvoimien koulutuspäällikön mukaan puolueen mallissa ei olisi kyse oikeista kutsunnoista.
Vihreiden eduskuntaryhmä järjesti tiistaina eduskunnassa asepalvelusta koskevan keskustelutilaisuuden, jossa pohdittiin, pitäisikö kutsunnat ulottaa naisiin.
Vihreät ovat esittäneet sukupuolineutraalia asevelvollisuutta ja kutsuntojen ulottamista koko ikäluokalle ”yhtenä askeleena sen suuntaan”.
– Me vihreät näemme kutsuntojen avaamisen yhtenä keinona lisätä palveluksen suorittavien naisten osuutta ilman, että asevelvollisuutta laajennettaisiin naisia koskevaksi, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen sanoi.
Asevelvollisuuslain mukaan kutsunnassa määritetään asevelvollisen palveluskelpoisuus, ja sen perusteella päätetään palveluksesta. Kutsunnanalaisia ovat kutsuntavuonna 18 vuotta täyttävät miespuoliset Suomen kansalaiset. Kutsutulta tarkistetaan henkilötiedot, terveydentila ja kuullaan asevelvollisen toivomukset varusmiespalveluksen suhteen.
Puolustusvoimien aluetoimistot huolehtivat naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen liittyvästä hakemusten käsittelystä, valinnoista ja palvelukseen määräämisestä.
Puolustusvoimien koulutuspäällikkö prikaatikenraali Jukka Sonnisen mukaan vihreiden tilaisuudessa käsitellyssä mallissa ei olisi naisten kohdalla kyse oikeista kutsunnoista.
– Kutsunta on tilaisuus, jossa määrätään lain mukaan palvelukseen ja määrätään aika ja paikka. Tässä keskustelussa ei ole siitä kysymys, vaan jostakin infopäivästä. Naisiahan ei olla tässä määräämässä mihinkään. Asevelvollisuuslakia ei olla muuttamassa, vihreiden tilaisuuteen osallistunut Sonninen kertoi Ilta-Sanomille.
Olisiko siis niin, että miehet ja naiset tulisivat samaan tilaisuuteen, mutta miehet olisivat kutsunnoissa ja naiset infotilaisuudessa?
– En tiedä, mitä tässä ollaan hakemassa. Sitähän tämä keskustelu on, että haetaan muotoa. Mielestäni on huono, jos he tulevat samaan tilaisuuteen, jos toisella on pakko mennä ja toiset voi lähteä pois, jos ei kiinnosta. Se ei ole hyvä asia.
Sonnisen mukaan tilaisuuden järjestämisestä naisille tulisi miljoonien eurojen lisäkustannukset terveystarkastusten ja henkilökunnan työpanoksen myötä.
– Jos tulee terveystarkastukset, summa on 3,5 miljoonaa euroa. Jos laskee myös muut kustannukset, ollaan lähellä kymmentä miljoonaa euroa. Se on kallis juttu, jos tällaista järjestetään, Sonninen sanoo.
Ilta-Sanomat kysyi eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenenä toimivalta vihreiden ryhmäjohtaja Krista Mikkoselta, onko tavoitteena, että naisille tulee oikeat kutsunnat vai infopäivä.
– Meidän ajatus olisi oikeat kutsunnat.
Oikeissa kutsunnoissa määrätään palvelukseen, mutta olisiko tässä kyse siitä?
– Alussa lähdetään niin, että se olisi naisille vapaaehtoista. Ajattelimme, että siihen liittyisi lääkärintarkastukset ja muut, joita voidaan hyödyntää yhteiskunnan muussa tarpeessa.
Prikaatikenraali Sonnisen mielestä ei olisi hyvä, jos samassa tilaisuudessa olisi niitä, jotka määrätään palvelukseen ja niitä, joille se on vapaaehtoista. Olisiko mahdollista järjestää erilliset tilaisuudet miehille ja naisille?
– Varmaan voi olla erilaisia tapoja, miten toteutetaan. Ne ovat kuntakohtaisia ja meillä on pieniäkin kuntia. Voisi olla luontevaa, että niissä olisi kaikki. Miksi pitää erillisiä tilaisuuksia, jos väkeä ei paikkakunnalla hirveästi ole.
Myös muissa puolueissa on ollut kannatusta naisten ”kutsunnoille”.
– Koko ikäluokan oikea-aikainen tavoittaminen kutsunnoissa lisäisi kiinnostusta asepalvelusta kohtaan ja kasvattaisi hyvin motivoituneiden varusmiesten määrää, kansanedustaja ja maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n puheenjohtaja Sofia Vikman (kok) sanoi STT:lle viime vuonna
“Naispuolinen James Bond? Annetaan nyt vaan miesten pysyä miehinä”, julisti 007-elokuvien tuottaja
”Naisten Ghostbustersin” ja ”naisten Ocean’s 8:n” myötä Hollywoodissa on puhistu, voisiko myös James Bondista tehdä naisversion. 007-elokuvien tuottaja Barbara Broccoli ei ole ideasta innoissaan.
The Guardianin haastattelema Barbara Broccoli on tehnyt hyvin selväksi kantansa naispuolisesta James Bondista.
”Bondhan on mies. Hän on miespuolinen hahmo. Hänet kirjoitettiin mieheksi, ja eiköhän hän miehenä myös pysy”, Broccoli linjasi. ”Ja hyvä niin. Ei meidän tarvitse muuttaa miespuolisia hahmoja naisiksi. Luodaan mieluummin lisää naishahmoja ja tehdään sitten tarinoita, jotka sopivat noille naishahmoille.”
Barbara Broccoli toivoisi kuitenkin, että jonain päivänä James Bondin käsikirjoittajana tai jopa ohjaajana voisi toimia nainen.
Sellaista ei pitkäikäisen elokuvasarjan historiassa ole vielä koskaan tapahtunut.
Seuraava 007-seikkailu saa ensi-iltansa vuonna 2020. Cary Fukunagan ohjaamaa elokuvaa tähdittää Daniel Craig.
TÄYSKÄÄNNÖS: HARVEY WEINSTEININ TUHON KÄYNNISTÄNYT ROSE MCGOWAN LYTTÄSI METOO-LIIKKEEN: ”HEVONPASKAA”
Ei armoa.
Rose McGowan on tunnettu kärkkäistä mielipiteistään. Tällä kertaa hän otti kohteekseen seksuaalisen ahdistelun vastaisen MeToo-liikkeen.
– Minusta he ovat mänttejä. He eivät ole taistelijoita. Minusta he ovat häviäjiä. En pidä heistä, McGowan tykitti.
Tähden mielestä MeToo-liikkeen jäsenet ovat ”feikkejä.” Hän ei anna armoa, vaikka järjestö syntyi osittain hänen ansiostaan, sillä hän oli yksi ensimmäisistä Hollywood-tuottaja Harvey Weinsteinin syyttäjistä seksuaaliahdistelijaksi.
– Se kaikki on hevonpaskaa. Valetta. Se on laastari, joka saa heidät tuntemaan olonsa paremmaksi. Tunnen nämä ihmiset. Tiedän, että he ovat heikkoja raukkoja. Kunhan kaikki näyttää päällepäin hyvältä, se on heille tarpeeksi, McGowan jatkoi.
McGowan väitti myös, että naistenlehdet ja naisten organisaatiot eivät ole tukeneet häntä.
Lähde: Daily Mail
Alkoholismia ja salasuhteita – Anna Kontula kuvaa kirjassaan kansanedustajien ongelmia: "Jokaisen elämästä löytyy ainekset skandaaliin"
Työ kaukana perheestä ja ilman esimiestä on omiaan synnyttämään paheita. Vaikka eduskuntatalon sisällä on edelleen elämänhallinnan ongelmia, meno on vuosien aikana siistiytynyt, kansanedustaja Anna Kontula kirjoittaa uutuuskirjassaan.
Toisen kauden kansanedustaja ja sosiologi Anna Kontula (vas.) käsittelee kirjassaan Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä eduskuntaa työpaikkana.
Kirjaansa varten Kontula on haastatellut muita kansanedustajia. Hän käsittelee eduskuntaa omien havaintojensa ja näiden haastatteluiden pohjalta.
Kirjassaan hän puhuu myös työyhteisöön liittyvistä paheista. Kontulan mukaan sekä seksuaalinen häirintä että alkoholinkäyttö ovat vuosien aikana siistiytyneet eduskuntatalon sisällä. Molemmat ovat kuitenkin yhä läsnä työyhteisössä.
Hyvät pahat pikkujoulut
Anna Kontula ottaa kirjassa esimerkiksi eduskunnan pikkujoulut. Kirjassa kerrotaan, että pikkujoulukontekstissa humaltuminen ei vaaranna edustajan uraa tai uskottavuutta.
Pikkujoulujen jälkeen työhuoneiden sohville uupuneet edustajat eivät Kontulan mukaan ole tavaton näky. Pikkujouluista syntyy edelleen myös romansseja.
Kontulan mukaan alkoholin käyttöön näyttäisi osittain vaikuttavan se, miten kansanedustajan työn myötä paineet kasvavat ja pahimmassa tapauksessa edustaja on Helsingissä yksin kaukana kotoaan.
– Edelleen tulee monelle uudelle edustajalle kuitenkin yllätyksenä, kuinka paljon täällä on ihan näkyviä elämänhallinnan ongelmia: alkoholismia ja salasuhteita. Selitykseksi arvellaan: työ kaukana kotoa, ei esimiestä, kovat paineet ja paljon ilmasta viinaa.
Kontulan mukaan kansanedustajan ongelmalliseen alkoholinkäyttöön on vaikeaa puuttua, koska kansanedustaja ei ole työsuhteessa. Hoitoonohjausjärjestelmä on rakennettu oletukselle työsuhteesta.
Seksi ei ole jättänyt eduskuntaa
Kontulan mukaan eduskunnassa tapahtuva seksuaalinen häirintä on vähentynyt viime vuosien aikana. Henkilöstökyselyissä raportoidaan edelleen asiattomuuksista ja häirinnästä, mutta vähemmän. Samaa sanovat myös Kontulan haastattelemat naisedustajat.
– Seksi ei toki jättänyt eduskuntaa kokonaan, niin hyvässä kuin pahassakaan. Pitkät illat kaukana kotoa saavat etsimään uusia ihmissuhteita, ja romansseja syntyy kuten millä tahansa työpaikalla.
Vaikka eduskuntatalon sisällä ilmeneekin kaikenlaisia paheita, niiden rinnalla elää eräänlainen kirjoittamaton sääntö, että talon sisällä kollegoiden kasvoja suojellaan.
Eikä vain ryhmän solidaarisuudesta. Toisen kansanedustajan "polttanutta" paheksutaan ja hän saa Kontulan mukaan epäluotettavan leiman.
Kontula sanoo, että edustajien kesken toisen toilailuille ei ole sopivaa naureskella, sillä edustajat tietävät, että skandaalin keskiössä voi olla kuka tahansa.
– Poliitikot tietävät, että jokaisen elämästä löytyy ainekset skandaaliin ja että osalla mediasta on vahva intressi rakentaa näitä kohuja. Siten julkisuus näyttäytyy yhteisenä riskinä ja synnyttää yhteenkuuluvuutta sellaistenkin edustajien välille, joilla ei ole ideologista yhteismaata.
Naisopettaja käytti 12–15-vuotiaita poikia seksuaalisesti hyväkseen peruskoulussa Vantaalla – lähes viiden vuoden vankeustuomio
KAHTA oppilastaan Vantaalla seksuaalisesti hyväksikäyttänyt opettaja tuomittiin maanantaina korkeimmassa oikeudessa neljäksi vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen.
Noin 40-vuotias Pia Riitta Canth työskenteli rikosten aikaan musiikinopettajana. Uhrit olivat 12–15-vuotiaita poikia.
Korkein oikeus lievensi hieman Canthin tuomiota, sillä hovioikeudessa hän oli saanut viiden vuoden vankeusrangaistuksen.
Käräjäjillä opettaja oli saanut kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistuksen, eli korkein oikeus otti tuoreessa tuomiossaan hovioikeuden tavoin käräjäoikeutta tiukemman linjan rangaistusta mitatessaan.
OPETTAJAN MUKAAN teot tapahtuivat yhteisymmärryksessä, mutta hän myönsi syyllistyneensä lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Hänen mukaansa teot eivät kuitenkaan olleet törkeitä.
Oikeuden mukaan teot olivat törkeitä. Canth sai tuomion kahdesta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kahdesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Hänet tuomittiin myös menettämään virkansa.
OPETTAJA OLI sukupuoliyhteydessä kahden pojan kanssa sekä kosketteli ja teki muulla tavoin heille seksuaalisia tekoja. Toinen pojista oli lähes kaksi vuotta kestäneen tekosarjan aikaan 13–15-vuotias. Nuoremman, tekohetkellä 12–13-vuotiaan pojan hyväksikäyttö jatkui yli vuoden.
Kaikki tuomioistuimet olivat sitä mieltä, että nainen oli opettajana luonut läheisen ja luottamuksellisen suhteen oppilaisiin. Suhde oli vähitellen edennyt seksuaaliseen kanssakäymiseen. Opettaja oli siirtänyt vastuun teoista pojille, mikä oli ollut lapsille kuormittavaa.
Koulun rehtori ja apulaisrehtori olivat keskustelleet naisen kanssa ennen tekosarjan paljastumista siitä, että oppilaisiin on pidettävä riittävä etäisyys.
Tuomioistuimet korostivat, ettei opettajan suhde oppilaaseen ollut tasavertainen, sillä nuoret ja kypsymättömät pojat olivat koulussa naisen määräysvallan alaisia. Sen takia kyseessä oli myös seksuaalinen hyväksikäyttö.
RIKOKSET ALKOIVAT vuonna 2012 ja jatkuneet siihen asti, kun nainen otettiin kiinni toukokuussa 2016.
Nainen pääsi vapaaksi tutkintavankeudesta elokuussa 2016, mutta kun Vantaan käräjäoikeus antoi tuomionsa vielä saman kuun lopussa, se määräsi hänet heti vangittavaksi. Hän on ollut vangittuna myös hovioikeuden tuomiosta lähtien.
Rangaistusta mitatessaan oikeus otti huomioon, että teoista oli aiheutunut molemmille pojille huomattavat psyykkiset vahingot. Molemmat joutuivat turvautumaan psyykkiseen hoitoon ja terapiaan.
Reserviläisliiton pelko joukkopaosta osoittautui turhaksi: Reservistä siviilipalvelukseen haluavien määrä laski
Reservistä siviilipalvelukseen siirtyvien määrä nousi lähes tuhanteen vuonna 2015. Täydennyskoulutukseen hakeutuvien määrä on sittemmin laskenut vuosi vuodelta.
Into vaihtaa reservistä siviilipalvelukseen on laantunut. Aiheen ympärillä kuohui vuoden 2017 alussa, kun Yle uutisoi, että reservistä siviilipalvelukseen täydennyspalvelusvelvollisiksi vaihtavien määrä oli moninkertaistunut.
Vuonna 2015 hakemuksia tuli lähes tuhat, kun sitä ennen niitä oli ollut vuosittain pari sataa. Vielä vuonna 2016 hakemuksia tuli runsaat 700. Muutosta hakeneet täytyy kouluttaa vuoden kuluessa hakemuksen jättämisestä.
Nyt koulutukseen hakeutuneiden määrä on tasaantunut. Siviilipalveluskeskus vastaanotti viime vuonna noin 600 hakemusta. Tänä vuonna hakemusten määrän arvioidaan laskevan alle neljäänsataan.
– Kohu täydennyspalvelukseen siirtymisen ympärillä on laantunut eikä Reserviläisliiton pelkäämää joukkopakoa ole tullut. Arvioin tuolloin (vuonna 2017) hakemusmäärän tasaantuvan noin viidensadan vuotuisen hakemuksen paikkeille, mutta nyt näyttää että tästä määrästä jäädään kauas, arvioi siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen.
Reserviläisliitto: Parempaan suuntaan ollaan menossa
Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg kertoi Ylelle viime vuonna pelkäävänsä, että reservistä siviilipalvelukseen siirtyvien määrän kasvu aiheuttaisi lumipalloefektin, jossa hakemusten määrät kasvaisivat entisestään. Nyt vaikuttaa siltä, että huoli oli turha.
– Viime vuosina kertausharjoituksiin on kutsuttu 18 000 reserviläistä. Neljäsataa on tuosta kutsun saaneesta porukasta 2,2 prosenttia eli luku on mennyt huippuvuosista selvästi alaspäin. Parempaan suuntaan ollaan menossa, Nyberg kommentoi.
Hän tähdentää kuitenkin edelleen, että reservistä täydennyspalvelukseen siirtymisen prosessia olisi mietittävä uudelleen. Reserviläisliitto on jo pitkään halunnut pitempää harkinta-aikaa siirtymiseen.
– Pitäisi olla niin, että siviilipalvelukseen haluavan täytyisi käydä vielä yhdessä kertausharjoituksessa. Jos senkin jälkeen on edelleen sitä mieltä, että vakaumus estää reservissä olon, niin sitten voisi siirtyä täydennyspalvelukseen, Nyberg painottaa.
Kuopion Pelastusopistolla on alkanut tänään maanantaina järjestyksessään viides täydennyspalveluskoulutus, joka on toinen tänä vuonna.
Kuopion Pelastusopistossa järjestettiin ensimmäistä kertaa täydennyspalveluskoulutusta vuonna 2017. Viikon kestävät kurssit on tarkoitettu niille, jotka ovat varusmiespalveluksen jälkeen muuttaneet mieltänsä ja hakeneet siviilipalvelusvelvolliseksi.
Täydennyspalveluskoulutusta on järjestetty tänä vuonna Kuopion ja Uudenmaan Lapinjärvellä sijaitsevan siviilipalveluskeskuksen lisäksi Porissa, Raaseporissa sekä Lohjalla.
Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijosen mukaan hakemusten määrän laskun vuoksi on mietittävä, järjestetäänkö koulutuksia jatkossa tässä laajuudessa. Reijosen mukaan valtaosa reservistä siviilipalvelukseen siirtyvistä olisi mahdollista kouluttaa Lapinjärvellä.
– Kokemukset eri puolella Suomea järjestetyistä koulutuksista ovat olleet hyviä. Täydennyspalveluskoulutus on ollut poikkeuksetta erittäin laadukasta ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta tukevaa, Reijonen toteaa.
Lähetä kommentti