perjantaina, elokuuta 24, 2018

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

Termi "vihervasemmisto" ei oikeastaan viittaa minkäänlaiseen vihreyteen tai perinteiseen vasemmistoon. Kyseessä on pikemminkin hommafoorumihenkinen käsite, joka viittaa ideologialtaan ja mielenlaadultaan yhtenäiseen kuplaan, jota kansoittavan vihreiden, vasemmistoliiton ja feministisen puolueen edustajat ja kannattajat.

VIHERVASEMMISTON PYHÄT PERIAATTEET
  1. Ammattiloukkaantuminen intiaanipäähineistä, kulttuurisesta omimisesta, jaosta poikiin ja tyttöihin tms. 
  2. Perussuomalaisten herjaaminen natseiksi, rasisteiksi.
  3. Rajat auki -maahanmuuton kannattaminen suvakki-tason intomielisyydellä.
  4. Erimielisten keskustelijoiden blokkaaminen ja sulkeutuminen samanmielisten kuplaan. 
  5. Sukupuolivähemmistöjen pidekkeetön ylistäminen.
Vihervasemmisto on ironinen termi siksi, että sakkiin kuuluville luonnonsuojelu tai vähäosaisten puolustaminen ovat häviävän pieniä yksityiskohtia verrattuna yllä mainittuihin pyhiin periaatteisiin.

Vihervasemmistolaisia löytää helpoiten Twitteristä

ESIMERKKEJÄ VIHERVASEMMISTOLAISISTA
  • Saamelaisten edustaja Petra Laiti
  • Arkkifeministi Minja Koskela
  • Vihreiden nuorten puheenjohtajat Iiris Suomela ja Sameli Sivonen
  • Maahanmuuttoaktivisti ja tutkija Erna Bodström
  • Ruskea tyttö Koko Hubara
  • Kitaristi Mikko Kosonen
  • Jani Toivolan eduskunta-avustaja Nitin Sood

456 kommenttia:

«Vanhin   ‹Vanhempi   401 – 456 / 456
Anonyymi kirjoitti...

Miksi väität sellaista, mistä ei ole näyttöä, Marja Sannikka kysyi Laura Huhta­saarelta suorassa lähetyksessä – ja juuri tässä on myös kohutun tv-ohjelman ongelman ydin
Ylen keskusteluohjelma ärsyttää monia pelkällä olemassaolollaan ja agendallaan. Itse keskustelusta jäi hyvin vähän käteen, kirjoittaa kommentissaan HS:n kulttuuritoimituksen esimies Hanna Mahlamäki.


YLEN perjantai-illan keskusteluohjelma Sannikka&Ukkola oli valtaisan somekohun kohteena jo ennen lähetystä. Pelkät ohjelman ennakkotiedot saivat ihmiset kysymään sosiaalisessa mediassa, miksi tällaista tehdään.

Miksi kohu heräsi jo ennen kuin tiedettiin, mitä studiossa tapahtuu – ja oliko ohjelma lopulta kohun arvoinen?

Marja Sannikan ja Sanna Ukkolan vieraana studiossa oli perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari, joka oli edellisenä sunnuntaina herättänyt Twitterissä keskustelua tamperelaisen koulun oppilaiden tekemistä julisteista.

Huhtasaari syytti koulujen opettajia ”vihapuhumisesta” ja vihaan lietsomisesta perussuomalaisia vastaan.

Kohun herättäneessä, Huhtasaaren jakamassa kuvassa ei ollut oppilaiden sukunimiä, mutta siinä näkyi Tampereella sijaitsevan koulun nimi sekä juliste, jossa on julisteen kolmen alaikäisen tekijän etunimet. Julisteessa on kuva maahanmuuttajista veneessä ja suurin kirjaimin sanat ”Suomeen VAI Kuoleen”. ”Kuoleen”-sanan kohdalla oli Huhtasaaren kuva.

Huhtasaaren tapauksesta kirjoitettiin mediassa paljon viime viikolla. Iltalehti kertoi, että koululle on tarvittu vartija Huhtasaaren nostattaman viha-aallon takia.

Mutta hänen kutsumisensa tv-studioon herätti uuden äläkän. Moni jakoi tuohtuneena Yleisradion torstaina lähettämää twiittiä perjantain ohjelmatiedoista, jossa ohjelman teemaksi ilmoitettiin ”Lietsoiko poliitikko vihaa lapsia kohtaan. Aivopesevätkö opet kouluissa?”

KYSEESSÄ oli syyskuussa alkaneen keskusteluohjelman neljäs lähetys. Jokainen jakso on keskittynyt somessa velloneisiin kohuihin, kohujen seurauksena annettuihin pikapotkuihin ja muutenkin viikon kuohuttavimpiin puheenaiheisiin.

Ironiaa voi helposti nähdä siinä, että ohjelman tavoitteeksi on sanottu rakentavaan keskusteluun pyrkiminen, ja samalla studioon on kutsuttu mahdollisimman kaukana toisistaan olevat keskustelukumppanit.

Silti Huhtasaaren valinta ohjelmaan oli suuri hämmästyksen aihe.

Moni kommentoija oli sitä mieltä, että julkisuus sataa Huhtasaaren laariin.

Ohjelman toimittajat Sanna Ukkola ja Marja Sannikka ovat ihmetelleet, miksi eri mieltä olevat halutaan ”vaientaa”. Sannikan mukaan on syytä olla huolissaan demokratiasta, jonka ydin ovat sananvapaus ja keskustelu.

Sannikka ja Ukkola kyseenalaistivat sitä, miksi kohu heräsi vasta heidän ohjelmastaan, kun aiemmin tapausta oli vatvottu mediassa jo pitkään.

Heidän perustelunsa haastattelulle kumpusi perinteisestä politiikan journalismin ihanteesta: pannaan politiikko koville ja vaaditaan vastauksia. Äänekäs joukko Twitterissä oli kuitenkin sitä mieltä, että Huhtasaaren tapauksessa ei kannattaisi.

HS:n uutispäällikkö Jussi Pullinen huomautti, että vastaan väittäminenkin ajaa joskus politiikan asiaa.

ENNAKKOTUOHTUMUKSEN yhtenä syynä oli selvästi se, että Huhtasaaren provokaation katsottiin kohdistuvan lapsiin. Hänen katsottiin ”maalittavan” lapsia.

Toisena suurena syynä oli se, että Yle otti Huhtasaaren provokatiivisen kysymyksen ohjelman lähtökohdaksi – erityisesti etukäteismarkkinoinnissaan.

Aivan kuin ”aivopesevätkö opet kouluissa” olisi aito, neutraalisti selvitystä vaativa yhteiskunnallinen kysymys, olemassa oleva ongelma, johon journalistisin keinoin kaivataan mahdollisimman punnittuja vastauksia. Sitä se nimittäin ei ole.

Asiaan syventymällä voi todeta, että pikemmin on kyseessä oikeistopopulistisen liikkeen toimintamekanismi.

Anonyymi kirjoitti...

Jaoitko tämän viraalivideon? Autoit tietämättäsi Venäjän trollien naisvihamielistä kampanjaa

EU vs. disinfo arvelee, että video oli taas yksi keino kylvää eripuraa ja kärjistää vastakkainasettelua.
Kourallinen EU-virkailijoita on asetettu mahdottoman tehtävän eteen: heidän pitäisi torjua netin kautta levitettävää perätöntä tietoa, jota pahimmillaan luodaan tarkoituksella ja muhkeilla resursseilla. Valitettavasti pahaa-aavistamattomat ihmiset vielä auttavat trolleja.

EU vs. disinfo -sivusto kertoo, että pitkin maailmaa viraalihitiksi kasvanut video todellisuudessa on venäläisten propagandatarkoituksessa tekemä ja levittämä. Näin siitä huolimatta, että sen propagandasanoma ei ole päällimmäisenä vaan hyvin kätkettynä.

Emme linkitä videota tähän, jotta se ei saa yhtään enempää huomiota, mutta kuvaillaan sitä sentään. Video puuttuu näennäisesti niin kutsuttuun manspreading-ilmiöön eli siihen, että miehet ottavat joukkoliikennevälineissä kohtuuttoman paljon tilaa istuessaan jalat levällään. Videolla nuori nainen lähestyy leveästi istuvia miehiä ja kaataa näiden haaroväliin pullosta nestettä. Nesteessä sanotaan olevan veden lisäksi valkaisuainetta, joten tahrat jäävät pysyviksi.

Monen mielestä hauskalla videolla on EU vs. disinfon mukaan ollut reippaasti yli 6 miljoonaa katsojaa. Tuskin kukaan katsojista tiesi, että videon lähteeksi vesileimalla ilmoitettu In The Now on venäläisen RT:n eli Russia Todayn somekanava. Video on alusta loppuun lavastettu, ja se on kuvattu Pietarin metrossa.

Mihin venäläiset sitten videolla pyrkivät, huvittamaan länsimaalaisiako? EU vs. disinfo arvelee, että video oli taas yksi keino kylvää eripuraa ja kärjistää vastakkainasettelua. Tässä onnistuttiin hyvin, satoa korjattiin videojakojen kommenteissa. Moni katsoja tunsi sympatiaa ennemminkin ”nolattuja” miehiä kuin ”naisaktivistia” kohtaan, joten kyseinen nainen ja kaikki aidosti naisten oikeuksia puolustavat saivat kuulla kunniansa.

Anonyymi kirjoitti...

Teini luuli lainanneensa äitinsä huulirasvaa - järkyttyi, kun sai tietää aineen olleen jotain muuta

Chamorro kertoi, että ihmisten pitäisi aina tarkistaa, mitä he itseensä levittävät.

Kun kaipaat epätoivoisesti huulirasvaa, etsit todellakin joka paikasta, että löytäisit helpotusta tuovan putkilon. Niin teki myös yhdysvaltalainen nuori Dayana Chamorro, joka oli iloinen löytäessään huulirasvan äitinsä makuuhuoneesta.

Kun Chamorro levitti voidetta huulilleen, hänestä tuntui omituiselta. Sen jälkeen tyttö kuitenkin nukahti päiväunille, jonka jälkeen hän kysyi omituisesta huulirasvasta äidiltään.

Hänen äitinsä nauroi katketakseen ja kertoi, ettei putkilo ei ollut huulirasvaa vaan anaalin ympärille laitettavaa voidetta, jonka pitäisi rentouttaa sulkijalihaksia ja helpottaa anaaliseksiä.

Chamorro kertoi, että hänen äitinsä meinasi tikahtua nauruun, kun hän oli todella järkyttynyt tilanteesta. Chamorro kertoi asiasta sosiaalisessa mediassa, jossa hän jakoi tärkeän opetuksen.

- Jos olet aikeissa levittää jotain itseesi, tarkista ensin mitä se on, hän kertoi.

Anonyymi kirjoitti...

Koulutyttöjen karmea teko: Syyttivät poikaa valheellisesti seksuaalisesta väkivallasta, koska "eivät pitäneet hänestä"

Seksuaalinen väkivalta on vakava asia ja valheelliset syytökset vähentävät oikeiden tekojen uskottavuutta. Yhdysvaltalainen lukiolainen kärsii edelleen perättömän syytteen seurauksista.

Pennsylvanialaisessa Seneca Valleyn lukiossa on paljastunut julma teko saada epäsuosittu oppilas erotetuksi. Viisi lukiolaistyttöä syytti perättömästi luokkakaveriaan seksuaalisesta väkivallasta, pelkästään, koska eivät pitäneet hänestä, kertoo Yahoo! Lifestyle.

Kohtuutonta kärsimystä
Syytökset alkoivat kesäkuussa 2017, jonka jälkeen väitteiden kohteena oleva poika, T.F. (esiintyy alaikäisyytensä vuoksi vain nimikirjaimilla) joutui siirtymään kotiopetukseen kiusaamisen vuoksi. Muut oppilaat esimerkiksi teippasivat T.F.:n selkään tämän tietämättä tekstin ”Saalistaja”.

T.F. joutui muun muassa käymään useassa oikeudenkäynnissä, oli vangittuna nuorisovankilassa sekä arestissa kotona, ennen kuin muutama tytöistä vastahakoisesti myönsi syytteiden olleen vääriä.

Penn Live -sivuston mukaan, eräs tytöistä oli kertonut haastattelussa, että keksi syytöksen koska ”ei vain pitänyt pojasta”. Saman tytön oltiin kuultu kertovan muille oppilaille, että tekisi mitä vain saadakseen T.F.:n erotettua koulusta.

Tytöt selvisivät rangaistuksetta
T.F.:n vanhemmat Michael J. ja Alicia Flood ovat nostaneet lakisyytteen valheellista tietoa levittäneiden tyttöjen vanhempia, koulupiiriä sekä piirisyyttäjää vastaan.

Floodin perheen asianajaja Craig Fishman kertoo, että koulu tai piirisyyttäjän toimisto eivät tehneet mitään, vaikka selvisi, että tytöt olivat valehdelleet. Fishmanin mukaan koulu keskittyi edelleen tyttöjen suojelemiseen, eikä heille ole koitunut valehtelusta mitään seurauksia.

– T.F. on saanut tästä psykologisia traumoja. Hänen täytyy käydä psykologilla käsitellääkseen oireita, jotka ovat suoraa seurausta siitä, että häntä syytettiin perusteettomasti, Fishman kertoo.

Muut oppilaat tukevat syytettyä
Oikeusjutun vireillepanon jälkeen Seneca Valleyn lukion oppilaat ovat tulleet T.F.:n tueksi Twitterissä #WeStand4Flood-hashtagin kanssa (MeTuemmeFloodia).

”Tämän jutun lukeminen saa minut voimaan pahoin. Tänä perjantaina osoitamme tukemme koko Floodin perheelle laittamalla tekstin ”WeStand4Flood” paitojemme selkään”

”Tämä on kuvottavaa. Näiden tyttöjen pitäisi kärsiä vakavat seuraukset tästä, seksuaalisesta väkivallasta valehtelu ei ole vitsi”

”Häpeällistä, että yksi mukavimmista lapsista ja vilpittömimmistä perheistä Senecassa joutuu kokemaan tällaista. Tällaiset teot vahingoittavat oikeita seksuaalisen väkivallan uhreja ja saa piirisyyttäjän pohtimaan kahdesti ennen kuin syyttää oikeaa pahoinpitelijää”.

Koulu ei koe tehneensä mitään väärin
Seneca Valleyn koulupiiri ei välittömästi vastannut Yahoo! Lifestylen kommenttipyyntöön, mutta Trib Live sai puolustelevan lausunnon koulupiirin tiedottajalta:

”Koemme vahvasti, että oikeusjuttu Seneca Valleyn koulupiiriä kohtaan on aiheeton. Olemme noudattaneet kaikkia soveltuvia lakeja ja aiomme puolustaa itseämme tarmokkaasti tämän prosessin aikana. Koulupiirin tärkeimpänä tavoitteena on oppilaiden, henkilökunnan, vanhempien ja vapaaehtoisten turvallisuus ja hyvinvointi."

Lähteet: Yahoo! Lifestyle, Pennlive, Trib Live

Anonyymi kirjoitti...

Republikaaneista on tulossa valkoisten miesten puolue – Onko USA:n poliittinen tulevaisuus demokraattinaisten?

REPUBLIKAANIPUOLUE on jo vuosikymmeniä kärsinyt äänestäjäkuntansa kivijalan kaventumisesta. Republikaaneista on tullut yhä selkeämin valkoisten äänestäjien puolue.

Vuonna 1956 noin 40 prosenttia afroamerikkalaisista antoi äänensä republikaani Dwight Eisenhowerille ja vielä vuonna 1984 heistä 14 prosenttia äänesti Ronald Reagania. Donald Trump sai enää kahdeksan prosenttia afroamerikkalaisten äänistä.

Latinojen parissa lukemat eivät ole aivan yhtä dramaattiset, mutta Trumpin rasistiset kommentit ja maahanmuuttopolitiikka ovat voimistaneet myös latinoväestön demokraattisympatioita.

VIIME vuosien mielipidetiedustelut osoittavat myös naisten olevan hylkäämässä republikaanipuolueen.

Hidas, mutta tasainen kehitys on jatkunut jo 1990-luvun puolivälistä. Trumpin valinta on nopeuttanut trendiä. Tällä hetkellä vain 37 prosenttia naisäänestäjistä sanoo olevansa republikaaneja tai kallistuvansa puolueen suuntaan.

Tämä on republikaaneille potentiaalisesti vakava ongelma. Eikä vähiten siksi, että amerikkalaiset naiset keskimäärin äänestävät hieman miehiä aktiivisemmin.

DEMOKRAATIT ovat pyrkineet ruokkimaan ja hyödyntämään republikaanien kasvavaa pulmaa.

Demokraattipuolue on nimennyt naisia näkyville paikoille puolueen johdossa, Nancy Pelosista alkaen. Molemmat presidentti Barack Obaman nimityksistä korkeimpaan oikeuteen olivat naisia (Sonia Sotomayor, Elena Kagan).

Demokraattien seuraavasta presidenttiehdokkasta spekuloitaessa esiin nousevat toistuvasti senaattorit Kamala Harris (Kalifornia) ja Elizabeth Warren (Massachusetts). Myös senaattorit Kirsten Gillibrand (New York) sekä Amy Klobuchar (Minnesota) ovat potentiaalisia kakkosrivin tarjokkaita.

BRETT KAVANAUGHIN nimitys korkeimpaan oikeuteen oli – puhtaasti valtapoliittisesta näkökulmasta katsottuna – republikaaneille merkittävä voitto. Se ei kuitenkaan tullut ilmaiseksi. Puolue vaikeutti entisestään asemaansa naisäänestäjien parissa.

Toistaiseksi republikaanit ovat menestyneet erittäin hyvin jatkuvasti kapenevasta kannattajapohjastaan huolimatta. Puolue saa perinteisesti äänestäjäkuntansa demokraatteja aktiivisemmin liikkelle.

Republikaanit ovat myös taitavasti muokanneet vaalipiirejä ja vaikeuttaneet ei-republikaanisten kannattajaryhmien äänestämistä.

Lisäksi he ovat hyötyneet demokraattien hajaannuksesta ja ylimielisestä, ”ottakaa lääkkeenne ja olkaa hiljaa” -politiikasta, joka on saanut demokraatit nimeämään ehdokkaikseen epäsuosittuja politiikkoja, jotka ovat kaiken lisäksi surkeita kampanjoimaan (vrt. Hillary Clinton).

Joka tapauksessa jossain vaiheessa tulee hetki, jolloin republikaanit eivät enää voi sulkea silmiään väestöllisiltä tosiseikoilta. Kun se päivä koittaa, voi puolueen kannalta olla jo liian myöhäistä.

Amerikkalaisilla naisäänestäjillä on hyvä muisti.

Anonyymi kirjoitti...

SEKSIKOLUMNISTI MASTURBOI LOUNASTAUOLLA! PITÄISIKÖ SINUNKIN?

Lounasaika on monelle odotettu hengähdystauko keskellä työpäivää. Jotkut suuntaavat syömään, toiset tupakalle - ja jotkut taas masturboivat. Seksikolumnisti Nadia Bokody sanoo käyttävänsä lounastauot itsensä tyydyttämiseen. 34-vuotias paljasti SheSaid-palstallaan, että hän masturboi säännöllisesti työpaikallaan.

– Kun kollegani ovat kiireisiä kanelinmakuisten sähkötupakoidensa kanssa, tai he jonottavat 10 minuutin ajan kurpitsalattejaan Starbucksissa, minä tyydytän itseni, nainen kirjoittaa.

"PIIPAHDAN VESSAAN"
Nadia selittää, että masturbointi tehokas työkalu silloin, kun hän tuntee töissä ahdistusta tai seksuaalista turhautuneisuutta.

– Lounasajalla saatan mennä kotiin pitämään teerenpeliä vibraattorini kanssa, mutta silloin kun en malta odottaa niin kauaa, piipahdan vessaan, laitan kuulokkeet päähän ja surffaan RedTubessa, kunnes stressini on hellittänyt, hän jatkaa:

– Varttia myöhemmin palaan töihin terävänä ja keskittyneempäänä, valmiina selvittämään loppupäivän haasteet.

"ORGASMIT PAREMPIA AIVOILLE KUIN SUDOKU"
Nadia suosiii kyseistä stressinlievitystekniikkaa myös sen tieteellisesti todistettujen terveyshyötyjen takia.

– The Journal of Sexual Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että orgasmit ovat parempia aivoille kuin Sudokun ja ristisanatehtävien tapaiset harjoitukset, hän selittää:

– Kliimaksi lisää verenkiertoa aivojen joka osassa, kun taas älypelit stimuloivat tiettyjä alueita. Toisin sanoen, jos työnantaja haluaa estää työntekijöiden nuukahtamisen iltapäivällä, hänen kannattaisi harkita masturbaatiotauko-käytäntöä.

Lähde: Mirror, SheSaid

Anonyymi kirjoitti...

Riitaisa avioliitto sai julman päätöksen: 53-vuotias nainen tuikkasi paritalon tuleen ja jätti puolison liekkeihin - Oulun seutu - Ilta-Sanomat

53-vuotiasta naista epäillään tuhopoltosta ja taposta Oulunsalossa – puoliso kuoli liekkeihin - Oulun seutu - Ilta-Sanomat

Anonyymi kirjoitti...

En halua miehen katselevan, kun me naiset uimme alasti – eikö Yrjönkadun uimahalliin saada naisia uimavalvojiksi?
Kyse ei voi olla resurssien puutteesta.


YKSI niistä ensimmäisistä asioista, joihin Suomeen tultuani lähes seitsemän vuotta sitten rakastuin, oli sauna. Yksi ensimmäisistä verbeistä, jonka opin, oli saunoa. Ihastuin saunan tuoksuun, rauhaan ja lämpöön. Totuin heti siihen, että saunoin joka viikko kerrostaloni saunassa.

Lähdin myös pian tutkimusretkille kaupungille selvittämään, mitä sillä oli tarjota. Ja sen löysin: Yrjönkadun uimahalli on helmi keskellä kaupunkia. Se tuntui, näytti ja tuoksui palatsilta. Oli vaikuttavaa, että neljä päivää viikossa sellainen uimahalli oli vain meitä naisia varten. Sai uida alasti eikä tarvinnut käyttää epämiellyttäviä uimapukuja.

Vuosien myötä Yrjönkadun uimahallista tuli suosikkipaikkani. Maailmassa ei ole mitään, mitä nämä seinät eivät pystyisi parantamaan: rankkoja päiviä, kylmiä talvipäiviä, ja tietysti niitä päiviä, kun kaipaan maatani.

Vuosi sitten aloin kuitenkin käyttää uimapukua. Ei, en ollut yhtäkkiä muuttunut ujoksi, vaan huomasin, että lähes joka kerta uimahallissa oli mies uimavalvojana. Kuvittele: mies istumassa tornissa. Mies, jonka ainoa työtehtävä on katsella altaaseen, kun uimme alasti.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreesta ammattibarometristä selviää, että sekä uimavalmentajien että liikunnan- ja vapaa-ajan ohjaajien tilanne on tasapainossa. Se tarkoittaa sitä, että jos työpaikkaa tarjotaan, työntekijät löydetään. Nyt ongelma on siis se, että uimahalli tarjoaa tiettyjä vuoroja vain naisille, mutta uimavalvoja on kuitenkin mies. Onko tämä tarkoituksenmukaista, jos naisten vuoron ajatuksena on tarjota paikka, jossa on helppo olla?

Entä ne naiset, jotka tuntevat olonsa epämukavaksi uimassa miehen silmien alla? Entä musliminaiset? Uimahalli toimii ensisijaisesti uimahallina, kyllä, mutta se on loppujen lopuksi paljon muutakin: tila, jossa monet voivat hyväksyä kehonsa ja kunnioittaa sitä. Meillä kaikilla tulisi olla oikeus tehdä niin täydessä alastomuudessa, turvallisesti. Kyse ei voi olla resurssien puutteesta.

Lois Armas

ohjaaja, Helsinki

Anonyymi kirjoitti...

Lukijalta: Kannanottoa Kotiseutuliiton tasa-arvoistamiskannanottoon

– lakimies = lakihenkilö
– metsämies = metsähenkilö
– kirvesmies = kirveshenkilö
– postimies = postihenkilö (välillä oli itellahenkilö)
– puhemies = puhehenkilö (sopiikin paremmin naiselle)
– lentoperämies = lentoperähenkilö (”mahtava peräsin ja pulleat …..”)
– lautamies = lautahenkilö (pienellä kupilla varustettu = lauta henkilö)
– poikamies = henkilöhenkilö
– ukkomies = ukkohenkilö (pitäisiköhän ukkokin bannata?)
– aviomies = aviohenkilö
– juoksupoika = juoksuhenkilö
– kyytipoika = kyytihenkilö
– pyykkipoika = pyykkihenkilö
– ilotyttö = ilohenkilö

Ja nimet myös:

– Jyri Häkämies = Jyri Häkähenkilö

Ja vähän lisää tunneälyä peliin, niin seksistiset sanat mies ja poika saadaan kokonaan poistettua vaivaamasta herkkää feministin mieltä:

– meni poikuus = meni henkilöllisyys
– mieskunto = henkilökunto
– miehusta = henkilöllisysta
– miehuus = henkilöllisyys
– mieshormoni = henkilöhormoni
– miesväki = henkilöväki
– miespolvi = henkilöpolvi
– miesten huone = henkilöiden huone
– miestä väkevämpi = henkilöä väkevämpi
– miesystävä = henkilöystävä
– miesten mies = henkilöiden henkilö
– miespuolinen = henkilöpuolinen
– esimies = esihenkilö
– poikamainen = henkilömäinen
– pikkupoika = pikkuhenkilö
– nöössipoika = nöössihenkilö
– kissanpoika = kissanhenkilö
– teinipoika = teinihenkilö
– pyhäinmiestenpäivä = pyhäinhenkilöidenpäivä
– miehinen mies = henkinen henkilö

Uussuomea:
”Esihenkilöni on henkilömäinen, mutta silti oikea henkilöiden henkilö, eikä mikään pikkuhenkilö!”
”Meidän teinihenkilöltä meni henkilöllisyys pyhäinhenkilöidenpäivänä erään ilohenkilön kanssa uimahallin henkilöiden huoneessa!”
”Henkilöystäväni ja muu henkilöväki on henkilöiden huoneessa juomassa henkilöä väkevämpää!”
”Henkilöystäväni on kyllä henkinen henkilö, oikea henkilöiden henkilö, vaikka tykkääkin kissanhenkilöistä!”

Myös setä-sana on liian seksistinen ja sen tilalla pitää jatkossa myös käyttää henkilö-sanaa.
Esim:
– namusetä = namuhenkilö (tässä tapauksessa ehkä myös namuseta kelpaa)

Pitänee alkaa laatia tätä uutta nykysuomen sanakirjaa.

Lähde: Lukija

Anonyymi kirjoitti...

Sinkkonen tyrmää sukupuolineutraalin kasvatuksen: ”Sukupuolien häivyttäminen on aikuisten päähänpinttymä, se ei lähde lapsen tarpeesta”

Jari Sinkkonen ei usko siihen, että liian tiukkoja sukupuolistereotypioita murrettaisiin sukupuolia häivyttämällä. Hän tyrmää sukupuolineutraalin kasvatuksen täysin.

Juttu on julkaistu alun perin marraskuussa 2017.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen suostuu kommentoimaan viime päivinä vellonutta puheenaihetta sukupuolineutraalista kasvatuksesta vielä kerran.

- Sukupuolien häivyttäminen on aikuisten päähänpinttymä, eikä se lähde lapsen tarpeesta tai kehityksestä. Sukupuolen kehittyminen on koko elämän mittainen matka, joka alkaa kohdussa ja päättyy kuolemaan. On ihmisoikeus saada olla jompaa kumpaa sukupuolta, Sinkkonen summaa.

Sinkkonen sanoo, että sukupuolineutraali kasvatus, jossa lapselle itselleen tai hänen omaisilleen ei kerrota kumpaa sukupuolta lapsi on biologisesti, ei auta lasta välttämään ylitiukkoja sukupuolistereotypioita. Ne tulevat ulkoapäin. Hänen mukaansa sukupuolen häivyttäminen on lapselle syvästi hämmentävää.

Sen sijaan Sinkkonen kehottaa olemaan ohjaamatta lasta kohti tietynlaista roolia, vaan antaa hänen löytää vapaasti ne asiat, joista hän löytää iloa. Poika saa olla hoivaava ja tyttö leikkiä autoilla, jos siltä tuntuu. Sinkkonen on huolissaan siitä, että etenkin pojille tarjottu lokero poikana olemisesta on turhan ahdas.

- Stereotypioita ei kuitenkaan poisteta sukupuolineutraalilla ajattelulla. Tarvitaan asennekasvatusta, ei sukupuolineutraaliutta, Sinkkonen painottaa.

Sinkkonen kertoo työskennelleensä myös sukupuoltaan korjaavien ihmisten parissa. He ovat muistaneet jo leikki-ikäisestä lähtien samaistuneensa muuhun kuin omaan biologiseen sukupuoleensa. Sinkkonen muistuttaa, että lasta ei saa pakottaa kumpaankaan sukupuoleen vaan lapsen on annettava kasvaa siten kuin hän kasvaa.

- Tyttönä tai poikana oleminen saa koko ajan uusia elementtejä. Sukupuoli-identiteetti vakiintuu yli 20 vuoden kuluessa.

Anonyymi kirjoitti...

HS-mielipide: Miksi mies valvoo aina, kun naiset uivat alasti uimahallissa? Näin kaupunki vastaa

Nainen alkoi käyttää uimapukua alastonuinnissa, kun hän huomasi, että lähes joka kerta uimahallissa oli mies uimavalvojana.
Keskustelu uimavalvonnasta käy vilkkaana. Helsinkiläinen nainen kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivuilla ongelmasta Helsingin Yrjönkadun uimahallissa.

Hänen kirjoituksensa otsikko on En halua miehen katselevan, kun me naiset uimme alasti – eikö Yrjönkadun uimahalliin saada naisia uimavalvojiksi?

Hän kysyy, miksi naisten alastomana uintia valvoo mies.

– Nyt ongelma on siis se, että uimahalli tarjoaa tiettyjä vuoroja vain naisille, mutta uimavalvoja on kuitenkin mies. Onko tämä tarkoituksenmukaista, jos naisten vuoron ajatuksena on tarjota paikka, jossa on helppo olla?

Hallissa on perinteisesti uitu alasti, mutta uima-asun käyttö on ollut sallittua vuodesta 2001. Miehillä ja naisilla on omat uintivuoronsa.

– Entä ne naiset, jotka tuntevat olonsa epämukavaksi uimassa miehen silmien alla? Entä musliminaiset? Uimahalli toimii ensisijaisesti uimahallina, kyllä, mutta se on loppujen lopuksi paljon muutakin: tila, jossa monet voivat hyväksyä kehonsa ja kunnioittaa sitä. Meillä kaikilla tulisi olla oikeus tehdä niin täydessä alastomuudessa, kirjoittaja sanoo.

Hän alkoi käyttää uimapukua, kun hän huomasi, että lähes joka kerta uimahallissa oli mies uimavalvojana.

Kaupunki ymmärtää huolen
– Ymmärrän kirjoittajan huolen. Yrjönkadun uimahallissa on kolme vakituista uimavalvojaa töissä, kaksi miestä ja yksi nainen, Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Tarja Loikkanen kertoo.¨

Loikkanen kertoo, että työvuorojen suunnittelu on vaikeaa, mutta ongelmaa ratkotaan.

– Ongelma nousee aika ajoin esiin. Olemme koettaneet käyttää vuokratyövoimaa, mutta ongelmaksi nousi se, että sitoutuminen työhön jäi lyhytaikaiseksi ja se johti uuteen perehdyttämiseen, kun tekijät vaihtuivat, Loikkanen sanoo.

Toinen mahdollisuus voisi olla eri uimahallien valvojien työskentely Yrjönkadulla, mutta sen vaikeutena on myös työvuorojen suunnittelu, kun kyse on vuorotyöstä.

Loikkanen tunnistaa mielipidekirjoittajan kertoman ongelman.

– Meidän vastuullamme on myös kuluttajaturvallisuus. Meillä on velvollisuus huolehtia turvallisuudesta, joten valvojan on oltava paikalla, hän sanoo.

Anonyymi kirjoitti...

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/78126f2c-470d-4454-b8a7-a4e6663dd8e9_ul.shtml

Ei saatana. Nyt tuota naista kehutaa kilpaa urheaksi, kun piti hääjuhlat itselleen huomiota saadakseen, sulhasen jo kuoltua. Sitten vielä vuoti ne hymyilevät kuvat lehtiin.

Tässä yhteiskunnassa on mennyt jotain pahasti vialle tavassa, jossa suhtaudumme naisten sopimattomaan käytökseen. Häpy tarvitsisi kunnianpalautuksen.

Anonyymi kirjoitti...

77-vuotias isoäiti on tatuoinut itseään 60-luvulta asti - tältä hän näyttää nyt

Glenys Coope on käyttänyt yli 2000 puntaa tatuointeihin aviomiehensä kuoleman jälkeen.

77-vuotias isoäiti ja leski Glenys Coope säästää eläkkeestään rahaa, jotta voi hankkia uuden tatuoinnin aina muutaman kuukauden välein. Jo nyt hänellä on lähes kaksikymmentä tatuointia ja käsivarret lähes kokonaan musteen peitossa.

Ensimmäiset tatuoinnit hän hankki jo 60-luvulla, mutta poistatti ne myöhemmin plastiikkakirurgilla, koska hänen aviomiehensä ei hyväksynyt tatuointeja. Miehensä kuoleman jälkeen vuodesta 2014 Glenys on ottanut monta tatuointia, yhden jopa miehensä muistolle. Aiheet hänen tatuoinneissaan vaihtelevat vampyyreistä meduusoihin ja niitä löytyy käsien lisäksi selästä ja rinnasta.

Anonyymi kirjoitti...

Näkökulma: ”Suomivaimo on katkera, ilkeä ja itsenäinen, eikä vaimomateriaalia lainkaan” - suomalainen nainen ei tarvitse miestä mihinkään

Suomalainen nainen ei tarvitse miestä mihinkään, sanotaan. Onko se totta?

”Nykynaiset ovat niin itsenäisiä, etteivät tarvitse miehiä mihinkään.” ”Thaivaimo on rakastava ja mukava, suomivaimo on katkera, ilkeä ja niin itsenäinen, ettei ole vaimomateriaalia lainkaan.”

Olen kirjoittanut viime viikkoina useamman jutun suomalaisten miesten ja thaimaalaisten naisten suhteista ja lukenut paljon tällaisia juttujen herättämiä miesten kommentteja.

Tunnistan naisten itsenäisyyteen liittyvän arvostelun. En tarvitse, enkä halua, miestä perheenpääksi, elättäjäksi tai sanomaan, mitä mieltä minun pitäisi olla yhteiskunnallisista asioista.

Sen sijaan tarvitsen miehen parhaaksi ystäväksi, sänkyyni ja jakamaan vanhemmuuden tasavertaisesti. Tarvitsen miestä lohduttamaan, kun itkettää, halimaan, jakamaan iloja ja arkea ja käymään loputtomia keskusteluja lapsistamme.

Jos mies näyttää Foo Fightersin Dave Grohlilta, se on ihanaa, mutta parisuhde on vuosien maraton, jonka kuluessa ulkonäkö joka tapauksessa rypistyy. Koska elämässä tulee onnea ja murhetta, tärkeintä on elämänmyönteinen asenne, halu kasvaa yhdessä ja kannatella toista ja arkea, kun toinen on heikoilla.

Ainakin telkkarin sinkut korostavat usein itsenäisyyttään ja sitä, etteivät halua kuin täydellisen kumppanin. Hänestäkään he eivät halua olla riippuvaisia.

Parisuhde ei kuitenkaan syvene, ellei kumppanistaan halua olla riippuvainen. Parisuhteen solmimiseen liittyy siis iso ristiriita. Itsenäiseksi oppineen ihmisen pitäisi jakaa toiveensa ja pelkonsa, jotta parisuhde syvenee ja jotta kumppaninsa voi aidosti kohdata. Kasvammeko me suomalaiset niin sisukkaiksi yksinpärjääjiksi, ettei parisuhteessakaan uskalla antautua ja myöntää, että on riippuvainen omasta rakkaastaan, että maailma romahtaisi, jos hän jättäisi?

Anonyymi kirjoitti...

Emma Kimiläinen kriittinen naisten formulasarjaa kohtaan – ”Nainen pärjää yhtä hyvin miesten kanssa”

Keskiviikkona julkistettu suunnitelma pelkästään naisille tarkoitetusta formulasarjasta saa kilpa-autoilija Emma Kimiläinen-Liuskilta turhautuneen vastaanoton. Vuosikausia työtä erottelua vastaan tehnyt kuski pitää hanketta vain perinteisiä stereotypioita vahvistavana.

Britannian autourheiluliitto tiedotti keskiviikkona toukokuussa 2019 käynnistyvästä W Series -formulasarjasta, johon haetaan mukaan noin 20 naiskuskia, jotka kilpailisivat kuuden osakilpailun kaudella 500 000 dollarin pääpotista.

Entisen F1-kuski David Couthardin ja formulasuunnittelija Adrian Neweyn keulakuvikseen saaneesta sarjasta halutaan ponnahduslautaa naiskuskeille, jotka muuten tuntuvat aina jäävän alempiin formulaluokkiin.

Sarja on kuitenkin saanut paljon kritiikkiä urallaan menestyneiden naiskuskien puolelta. Esimerkiksi IndyCar-kuski Pippa Mann piti julkistusta surullisena päivänä moottoriurheilulle.

Emma Kimiläinen yhtyy monen kollegansa näkemykseen.

– No kyllä se kritiikkiä herättää täälläkin suunnalla, Kimiläinen tokaisee uutisesta kuultuaan.

– En pidä ajatuksesta, koska tämä on niitä ainoita lajeja ratsastuksen ohella, joissa naiset ja miehet pystyvät kilpailemaan yhdessä. En ymmärrä sitä, että minkä takia pitää sitten naisten sarja laittaa erikseen, koska ihan yhtä hyvin pystyy nainen pärjäämään miestenkin kanssa, hän jatkaa.

Tarpeetonta vahvistaa stereotypioita
Monet kuskit ovat pitäneet kehityssuuntaa taka-askeleena stereotypioiden murtamisessa. Kimiläinen tietää omasta kokemuksesta liiankin hyvin, mistä siinä on kyse.

– Kun olen tehnyt itse vuositolkulla työtä, ettei sitä erottelua olisi, ja aina tietyllä tavalla joutunut tekemään duunia, että olet yksi jätkistä, niin sitten kun se tehdään jostain sinun puolestasi, se tuntuu jotenkin tarpeettomalta, hän sanoo.

– Minulla on ainakin itselläni ollut aina tavoitteena olla paras kuljettaja eikä paras naiskuljettaja.

– On hieno lähtökohta, että pystytään näyttämään ihmisille, ettei sukupuolella ole merkitystä. Varsinkin, kun autoilu ja autourheilu ovat aika stereotypioiden sävyttämiä. Sen parissa liikkuu paljon vanhoja stereotypioita. Olisi jotenkin tarpeetonta vahvistaa niitä, Kimiläinen toteaa.

Voitolla rahoitus uralla eteenpäin?
David Coulthard pitää järjestäjien tiedotteessa W Seriesia naisille mahtavana ponnahduslautana urallaan eteenpäin, sillä monen unelma kilpa-autoilijan urasta katkeaa viimeisteen Formula 3 -tasolla rahoituksen puutteeseen.

Kimiläisen mukaan juuri rahoituksen lupaaminen voisi olla sarjan luomiselle riittävä perustelu. Miksi väliin pitää tehdä naisten oma sarja, jos naisia voitaisiin kiinnittää tiimeihin suoraan testien kautta?

– Jos tuollainen pystyy olemaan joku ponnahduslauta, että sitä kautta joku saisi sen rahoituksen, se olisi varmaankin hyville kuskeille ainoa motiivi mennä siihen sarjaan, Kimiläinen näkee.

– Jos siinä olisi luvattu voitosta rahoitus, niin silloin se voisi olla hyvä ponnahduslauta, mutta sittenkin olet vain paras nainen. Sitäkään leimaa ei hirveän moni halua kantaa, mutta jos voitosta luvataan, että pääset eteenpäin miesten sarjoissa rahoituksen kanssa, niin sitten se olisi tietenkin aika houkuttelevaa, hän myöntää.

Kimiläinen suo halukkaille toki mahdollisuuden tarttua tilaisuuteen, mutta epäilee, ettei kukaan kokenut kilpakuljettaja halua lähteä mukaan tällaisista lähtökohdista.

– Kaikki todella hyvät naiskuskit, joiden kanssa olen asiasta jutellut, ovat aika näreissään asiasta.

Anonyymi kirjoitti...

Mies lukee bisneslehteä, nainen muotikirjaa – hotellimainosta syytetään seksismistä

Sofitel Brisbane -hotelli joutui somemyräkän kohteeksi, kun sen mainoksessa mies luki talousuutisia, nainen taas muotikirjaa.

Sofitel Brisbane -hotelli joutui somemyräkän kohteeksi mainoskuvansa vuoksi. Australialaishotelli mainosti palvelujaan kuvalla, jossa kaksi hotellivierasta makaa autuaan oloisina sängyllä.

Kuvassa mies lukee talousuutisiin keskittyvää lehteä, nainen taas muotikirjaa, kertoo Metro-lehti.

"Olen nainen ja luen myös Financial Review -lehteä"
– Hei, Sofitel Brisbane, aamupalanne näyttää herkulliselta. Hei, halusin vain kertoa, että olen nainen ja luen myös Financial Review -lehteä päivittäin, toimittaja Elizabeth Redman kirjoitti Twitterissä.

– Jakakaa, jos uskotte, että tämäkin mainos on osa sitä hienovaraisesti seksististä kukkua, jonka on loputtava, kuvan jakanut Girl Fighter Book puolestaan kirjoittaa.

"Totta kai hedelmälautanen on hänen puolellaan..."
Tilannetta pahensi osaltaan se, että naisen puolelle sänkyä on aseteltu hedelmälautanen, miehen viereen taas croissanteja ja lettuja.

– Totta kai hedelmälautanen on hänen puolellaan, hänhän on haluton koskemaan leipomotuotteisiin, Kumi Taguchi huomauttaa.

Suuri osa kritisoijista vaikuttaa olevan naisia.

– On todella ällistyttävää, että kun maailmassa on köyhyyttä, viharikoksia, seksiorjuutta, sotaa, kidutusta ja lukemattomia muita epäoikeudenmukaisuuksia, jotkut ihmiset päättävät keskittyä tähän. Annan periksi yhteiskunnan suhteen, James Gold sanoo.

Mainos vedettiin takaisin
Moni ihmetteleekin, miksi yksi kuva on aiheuttanut niin paljon negatiivista palautetta.

– Tätä kutsutaan mikrotason epäoikeudenmukaisuudeksi. Yksi voi vaikuttaa hupsulta, mutta sitten sama tapahtuu naisille uudestaan, ja uudestaan, ja uudestaan, he väsyvät siihen. Molemmat olisivat voineet (kuvassa) lukea sivistynyttä uutisjulkaisua. Kyseistä näkemystä siitä, että naiset eivät käsitä mitään, markkinointiosastot tuovat esiin päivittäin, Jennifer Larsen kuvailee.

Hotelli on vakuuttanut, ettei tarkoituksena ollut kuvata miehiä ja naisia stereotyypisesti. Mainos on vedetty takaisin.

Lähde: Metro.co.uk, Twitter.com

Anonyymi kirjoitti...

Naisten alaston­uinnin valvonnasta nousi myrsky – ”Naiset siivoavat miesten puolella, miten se eroaa?”

Ilta-Sanomien lukijoista moni huomauttaa, että naiset usein siivoavat miesten pukuhuoneet uimahalleissa.
Helsingin Sanomissa julkaistu mielipidekirjoitus Yrjönkadun uimahallin alastonuintien valvonnasta puhuttaa. Helsinkiläisnainen ihmetteli kirjoituksessa, miksi uimavalvoja on mies myös naisten vuoron aikaan.

Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Tarja Loikkanen kertoi ymmärtävänsä kirjoittajan huolen. Loikkasen mukaan Yrjönkadun uimahallissa on kolme vakituista uimavalvojaa, joista kaksi on miestä ja kolmas on nainen. Liikuntajohtaja sanoo, että työvuorojen suunnittelu on ollut vaikeaa.

Mielipidekirjoitus on herättänyt vilkasta keskustelua. Moni kommentoija muistuttaa, että miesten pukuhuoneita siivoavat usein naissiivoojat.

– Miesten pukuhuoneessa siivoaa aina nainen enkä ole tästä ollut mitenkään ihmeissään. En ymmärrä miksi aina pitää valittaa, jos ei kelpaa niin pitää pysyä pois.

– Miksi miesten pukuhuoneita ja suihkutiloja siivoaa miltei poikkeuksetta nainen?

– Miksi miesten pukuhuoneessa uimahalleissa siivoaa usein nainen? Sama asia, mitä väliä? Kumpikin on töissä, ei kyttäämässä ihmisiä. Pahastumisellekin olisi syytä olla rajat.

– Onhan uimahalleissa ollut kautta aikojen naisia siivoamassa myös miesten puolella saunoissa, pesu- ja pukuhuoneissa. Miten se eroaa tästä?

Moni myös uskoi miesvalvojien käyttäytyvän ammattimaisesti.

– En näe tässä ongelmaa. Miksei mies voisi toimia naisten uimavalvojana? Monet kerrat olen nähnyt uimahallin pukuhuoneessa miesten puolella naissiivoojan työssään eikä kukaan nosta tästä meteliä, ja miksi nostaisikaan? Töissähän he vain ovat. Uimavalvojakin on siellä altailla uimareiden turvana, eikä uhkana. Mikäli kokee asian päinvastoin niin ongelma on omien korvien välissä.

– Ne miehet siellä hallissa ovat vakituisia työntekijöitä, eivätköhän he ole nähneet kaikenlaisia muotoja ja killuttimia työuransa aikana. Tuskin ovat siellä tirkistelymielessä vaan tekemässä työtään.

– Siinä vaiheessa, kun uppoat sinne altaan pohjaan, niin olet tyytyväinen siitä, että uimavalvojana on henkilö, jolla on oikeasti voimaa tuoda sinut sieltä pinnalle.

– Uimavalvoja on palkattu sinne vastaamaan uimareiden turvallisuudesta. Ei hän ole siellä tirkistelemässä uimareita vaan tekemässä vastuullista työtään.

– Eivät miespuoliset uimavalvojat tai vaikka sairaanhoitajat ole tirkistelemässä, vaan tekemässä työtään. En ymmärrä, miksi naiset tekevät tästä ongelman.

Toisaalta osa oli samaa mieltä mielipidekirjoituksen kirjoittaneen naisen kanssa siitä, että miehet valvomassa naisten alastonuintia oli kiusallista.

– En haluaisi kirmaista altaaseen alastomana miesvahdin tarkkaillessa minua. En unissanikaan usko siihen, että miesuimavahti samoin kuin missä ammatissa tahansa mies ei katselisi alastonta naista muutenkin kuin vain ammattinsa puitteissa. Ei niistä tunteista niin vain pääse eroon.

– Minä en kehtaisi miehenä mennä valvomaan naisten alastonvuoroa. Pitää ymmärtää asiakasta.

Anonyymi kirjoitti...

NAINEN PALJASTAA: HARRASTI SEKSIÄ KUMPPANINSA ISÄN KANSSA!

Pettäminen ei ole mitään uutta, mutta harvemmin se tapahtuu kumppanin läheisen perheenjäsenen kanssa. Eräs nainen on tunnustanut Kidspot-palstalla, että hän harrasti "sääliseksiä" kumppaninsa isän kanssa.

Nainen, joka ei halua paljastaa nimeään, sanoo olleensa onnellisesti naimisissa jo viisi vuotta. Hänellä on miehensä kanssa yksi lapsi. Eräänä päivänä tragedia ravisteli perhettä. Miehen äiti menehtyi syöpään ja yksin jäänyt isä muutti avioparin luokse asumaan. Nainen sanoo halunneensa auttaa appiukkoaan, joka oli surullinen ja yksinäinen. Kun naisen aviomies oli muutaman päivän poissa kotoa, nainen ja appi huolehtivat yhdessä avioparin lapsesta. Heidän suhteensa alkoi "viattomimmalla mahdollisella tavalla," nainen vakuuttaa. Yhtenä iltana he valvoivat myöhään ja nauttivat drinkkejä.

– Tiedän, että se ei ole mikään tekosyy, mutta viski virtasi ja olin rentoutunut. Hän oli niin surullinen ja kun annoin hänelle halauksen, se alkoi tuntua intiimiltä, nainen selittää:

– Ennen kuin tajusin, mitä oli meneillään, hänen suunsa oli minun suullani, vaatteet lentelivät ja me päädyimme harrastamaan seksiä keittiönpöydällä, jossa istun joka aamu syömässä aamiaista aviomieheni ja tyttäreni kanssa.

Kun kaikki oli ohi, molemmat menivät omiin sänkyihinsä nukkumaan. Aamulla he olivat samaa mieltä siitä, että kyseessä oli virhe, joka ei saisi toistua. Nyt appi on asunut parin luona kolme kuukautta ja kourii naisen takamusta tai tarttuu tätä kädestä, kun kukaan ei huomaa. Nainen harmittelee sitä, ettei hän osaa tehdä asialle mitään. Hän arvelee, että kyseessä on rangaistus, jonka hän on teoillaan ansainnut.

Lähde: Mirror, Kidspot

Anonyymi kirjoitti...

Toksinen maskuliinisuus rehottaa keikoillakin, eikä se ole vitsi – nyt nyrkkeilijä Niklas Räsänen kertoo, miten sai nuorena turpaan, koska ei ollut oikeanlainen mies
Niklas Räsänen kertoo, että häntä on yritetty survoa tiettyyn miehen muottiin koko hänen elämänsä ajan. Räsänen ei ole kuitenkaan suostunut siihen, eikä halua, että muidenkaan tarvitsee suostua.


Onko olemassa oikeaa tapaa olla poika?

Poikien Puhelimen nuorten asiantuntija Samuli Hietala esittää helsinkiläisen pienen kirjakaupan tilassa kysymyksen, joka hiljentää viisi hänen edessään istuvaa miestä.

Meneillään on Poikien Puhelimen toiminnan laajentamiseksi järjestetyn Kuule mua! -kampanjan keskustelutilaisuus, jossa keskustellaan poikien kohtaamista paineista ja ongelmista sekä rajallisista miehen malleista.

Hietalan edessä istuvat kansanedustajat Jani Toivola ja Antti Kaikkonen, työllisyystutkija Jussi Pyykkönen, Suomen ammattiin opiskelevien liiton hallituksen varajäsen Eemeli Valli ja ammattinyrkkeilijä Niklas Räsänen.

Keskimmäisenä istuva Räsänen nojaa taaksepäin ja pysyy hiljaa, mutta hänen vieressään Valli nostaa käden pystyyn.

”Olemalla oma itsensä”, Valli sanoo.

Lyhyt vastaus. Se, mitä saattoi olettaa. Muut keskustelijat nyökkäilevät vieressä.

Näinkö helppoa tämä on?

Ei tietenkään.

Juuri siksi keskustelu on käynnissä.

Poikien kokemat arkiset paineet ja rajatut miehuuden mallit ovat olleet viime kuukausien jatkuva puheenaihe.

Yksi esimerkki on pari viikkoa sitten Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin vetämässä Docventures-ohjelmassa esitetty ja paljon keskustelua herättänyt, yhdysvaltalaisessa vankilassa kuvattu dokumentti The Work. Se kertoo karulla tavalla siitä, millaiseen malliin miehet on äärimmäisissä tapauksissa kasvatettu.

Dokumentin jälkeen käyty avoin keskustelu miehille tarjotuista kapeista sukupuolirooleista keräsi paljon kehuja Twitterissä. Useat miehet jakoivat omia kokemuksiaan siitä, miten ahtaisiin sukupuolirooleihin heidät on kasvatettu.

Keskustelussa Rantala ja Milonoff puhuivat toksisesta maskuliinisuudesta.

Se on trendi-ilmaisuksi muuttunut termi, joka nousee esille muun muassa keikka-arvioissa ja aikakauslehtien kolumneissa.

Sanan yleistyminen on johtanut myös siihen, että sen käyttöä on arvosteltu ja sitä on pidetty ärsyttävänä, samalla tavalla kuin esimerkiksi kulttuurisen omimisen käsitteen ongelmista on viime aikoina kirjoitettu.

Ärsyttävältäkin kuulostavaan sanapariin tiivistyy silti se, mistä monet asiantuntijat ovat huolissaan.

Poikia on pitkään kasvatettu olemaan kovia, aggressiivisia ja kilpailuhenkisiä. Olemaan näyttämättä tunteitaan. Ei saa itkeä. Liika herkistely on ollut ”neitimäistä” käytöstä, joka on karsittu pois. Amerikkalaisissa tutkimuksissa puhutaan poikakoodista, jolla on todistetusti haitallisia vaikutuksia. Keväällä Yle julkaisi uutisen siitä, että ahtaat sukupuoliroolit ajavat poikia väkivallan kulttuuriin.

Siksi poikakoodi, toksinen maskuliinisuus ja poikien vaikeudet kasvaa sellaisiksi kuin oikeasti haluavat ovat nyt koko ajan enemmän esillä.

Spotifyn syksyn yksi kuunnelluimmista kappaleista on ollut räppäri Pyhimyksen Vain elämää -ohjelmassa esittämä Mulkut.

Anonyymi kirjoitti...

Nyt puhuu naisten puolella käynyt uimavalvoja – yhdestä asiasta tulee palautetta

Uimavalvojien mukaan jo koulutuksessa tehdään selväksi, miten valvojat kohtaavat asiakkaat.
Uimavalvonnasta tuli keskiviikon puheenaihe, kun Helsingin Sanomat julkaisi mielipidekirjoituksen aiheesta. Kirjoituksessa nainen ihmettelee, minkä takia miesvalvoja voi valvoa naisten alastonuintia. Seitsemän vuotta sitten Suomeen muuttanut nainen kertoo käyvänsä usein Yrjönkadun uimahallissa, jossa on perinteisesti uitu alasti. Viimeisen vuoden nainen on kuitenkin uinut uima-asussa, sillä kokee miesuimavalvojan läsnäolon kiusallisena.

Yhdeksän vuotta alalla työskennellyt Riku pohtii, voiko mielipidekirjoituksen taustalla olla eri kulttuurien kohtaamisen aiheuttama väärinkäsitys. Riku ei ole Yrjönkadun uimahallin valvoja.

– Meillä suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan työntekoa, turvallisuutta ja siisteyttä sillä tasolla, että vaikka samoissa tiloissa olisi vastakkainen sukupuoli alasti, kunnia työnteosta on niin suuri, ettei alastomuudesta välitetä ja seksuaalinen jännite on poissa.

– Uimavalvojan pääasiallinen tehtävä on ainoastaan turvallisuus. Sama on naisuimavalvojilla.

Riku kertoo, että on urallaan itsekin joutunut menemään naisten suihkuhuoneeseen, kun asiakas oli saanut sairaskohtauksen.

– Silloinkin turvallisuus on tärkeintä eikä mietitä, onko joku alasti samassa tilassa vai ei.

Rikun mukaan jo uimavalvojien koulutuksessa tehdään selväksi, ettei minkäänlainen sopimaton katselu ole sallittua.

– Ihminenhän kyllä aistii, jos häntä katsellaan. Siihen meillä on ihan nollatoleranssi.

Toisaalta Riku kertoo, ettei ole koskaan törmännyt tapaukseen, jossa miesuimavalvoja olisi tuijottanut naisasiakasta.

– Ainoa, mistä tulee palautetta on, että asiakkaiden joukossa on joku, joka katselee sopimattomasti naisia tai lapsia. Mutta nämäkin henkilöt uimavalvojat on koulutettu tunnistamaan.

Esimerkiksi Ilta-Sanomien lukijoista moni huomautti, että miestenpukuhuoneissa ja suihkutiloissa käy usein naissiivoojia. Osa piti naissiivoojia miesten tiloissa kiusallisena.

Rikun mukaan siivoojat, jotka usein ovat naisia, käyvät letkulla huuhtelemassa naisten ja miesten suihkuhuoneiden lattiat, jotta kukaan ei esimerkiksi liukastu saippuajäämiin. Uimavalvojien tavoin siivoojat keskittyvät omaan työhönsä.

– Miehet kunnioittavat naista, joka tekee työtä ja nainen kunnioittaa miehiä. Vaikka se katse voisi olla siinä jalkaterien kohdalla, varmasti tavoitteena on vain, että siellä on siistiä ja turvallista. Tässä on ehkä suomalaisen kulttuurin kunnia, että tietyissä tilanteissa voidaan olla hyvin neutraaleita alastomuuden suhteen.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n koulutussuunnittelija Anne Hiltunen on kollegansa kanssa samoilla linjoilla siitä, etteivät uimavalvojat kiinnitä huomiota asiakkaisiin sopimattomalla tavalla.

– Katsotaan kokonaisuutta, eikä pyritä kiinnittämään huomiota mihinkään muuhun kuin siihen, jos joku tekee jotain väärin tai, jos joku näyttää uivan heikosti. Mutta silloinkin huomio kiinnittyy siihen, mitä tapahtuu eikä siihen, mitä hänellä on päällä vai onko mitään, Hiltunen kuvailee.

Hiltunen kertoo, että kaikille uimavalvojille opetetaan koulutuksessa myös asiakaspalvelua.

– Kun teet sitä uinninvalvojan työtä, yhtä lailla joudut naisena tai miehenä menemään pukuhuoneisiin. Aika usein itsekin on joutunut menemään miesten puolelle. En itse ajattele naisena, että siellä katselisin mihinkään intiimialueelle vaan se on työtä. Ja näin me myös koulutamme.

Anonyymi kirjoitti...

Seksikolumni: "Hän myy jotain, mistä ollaan valmiita maksamaan" – tuomitsetko sinäkin maksullisen naisen?

Miksi itseään myyvä nainen on se, joka tuomitaan, eikä hänen asiakkaansa? Elämmekö edelleen hengessä, jossa nainen on pyhä ja puhdas ja antautuu vain yhdelle miehelle pelkästä rakkaudesta – tai velvollisuudesta?

Seuraan aktiivisesti kaikenlaista kirjoittelua ja keskustelua, jota käydään seksin, seksuaalisuuden ja siihen liittyvien ilmiöiden ympärillä. Kuvagalleriana toimivana Alastonsuomi.com-sivusto on sallinut nyt useamman kuukauden ajan käyttäjiensä ilmoittaa profiilissaan, ovatko he ”sponsoroitavissa”, tai mahdollisesti halukkaita ”sponsoroimaan”.

Kyseessähän on termillinen valkopesu. Ennen se oli "maksullinen seuralainen", "huora", nykyään”sponssaus”. Sama asia siinä on minun mielestäni taustalla.

Varmaan niiden naisten, parien ja muutamien miestenkin motiivit, miksi he niin tekevät, vaihtelevat. Ei ole minun asiani arvostella ihmisten syitä saada rahaa. En sano helppoa rahaa, sillä sitä se ei varmaankaan ole.

Mutta niiltä tuomitsevilta miehiltä, jotka sangen tuohtuneina julistavat, että "minun ei ole koskaan tarvinnut maksaa", "hyi, että iljettää tollaiset", haluaisin kuulla, miksi se heihin niin osuu ja uppoaa?

On nimittäin joukko miehiä, joiden fetissi on juurikin tuo maksullinen nainen, "kunnon huora". Onko se väärä fetissi, onko se huonompi kuin vaikka se, että joku laukeaa kuville, joissa nainen näyttää varpaansa? Tai se, että joku nauttii siitä, että hänet sidotaan ja häntä solvataan?

Tai onko näiden tuomitsevien miesten mielestä vielä kamalampi ajatus se, että se nainen saattaa saada "huoraamisesta" sen oman kiksinsä? Tai ihan vaan se, että se yksinhuoltaja vielä sen kahden alipalkatun työnsä lisäksi tarvitsee rahaa vuokraan, lasten harrastuksiin ja koiran eläinlääkärilaskuun?

Eivätkä miehet ole ainoita tuomitsijoita. Nainen on toiselle naiselle yleensä se ankarin ja armottomin tuomitsija. Pelkääkö nainen, jonka ei tarvitse, joka ei halua tai joka ei uskalla myydä itseään, että nuo maksulliset lemmen ammattilaiset viekoittelevat ylimaallisilla taidoillaan heidän kunnolliset kumppaninsa pois aviovuoteen viilenneistä lakanoista?

Naisen ruumiin myyminen on ollut kautta vuosisatojen kiistanalainen asia. Siihen liittyy yhä monissa maissa rikollisuutta ja naisten hyväksikäyttöä, ja monissa maissa se ei todellakaan ole naisen tai nuoren tytön oma valinta. Tätä parituksen kautta tapahtuvaa ihmiskauppaa en missään nimessä hyväksy. Puhun siitä kapeasta sektorista, jossa nainen itse on oikeasti valinnut sen, että hän myy jotain, mistä ollaan valmiita maksamaan.

Alastonsuomi.comin edustaja nimittäin kertoi haastattelussa, että sponsorointia hakevat naiset eivät itse asiassa myy sitä itseään, vaan esimerkiksi käytettyjä pikkupöksyjä, privaatteja videoita tai Skype-sessioita.

Se, että vaikkapa käytetyille pikkupöksyille on kysyntää kertoo siitä, että ne ovat joillekuille fetissi, pakkomielle, kiinnostuksen kohde. Pidän paljon parempana vaihtoehtona sitä, että he ostavat ne joltain naiselta netissä, kuin että varastavat ne kyläreissulla isäntäperheen pyykkikorista.

Anonyymi kirjoitti...

Miehet ovat kuljetustyöntekijöitä ja naiset töissä hoivapalveluissa – Työelämä on sukupuolittunut vahvasti Suomessa

Miesten ja naisten yleisimmät ammatit poikkeavat toisistaan suuresti.
Miltä näyttää tasa-arvo Suomessa vuonna 2018? Tätä selvitti Tilastokeskus Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2018 -julkaisussa, josta löytyy kattavasti tietoa sukupuolten asemasta yhteiskunnassa.

Julkaisu pureutuu muun muassa perheisiin, koulutukseen, palkkoihin ja ajankäyttöön.

Miehet pitävät Suomea selvästi tasa-arvoisempana kuin naiset. Miehistä 45 prosenttia arvioi naisten ja miesten olevan yhteiskunnassa tasa-arvoisia, kun naisista samaa arvioi vain 20 prosenttia.

Vuonna 2017 naisista 15 prosenttia katsoi miesten olevan selvästi paremmassa asemassa kuin naisten, ja jopa 63 prosenttia piti miesten asemaa hieman parempana.

Miesten osalta puolestaan vain 5 prosenttia piti miesten asemaa selvästi parempana ja 46 prosenttia hieman parempana.

Kun Suomea tarkastellaan työelämän näkökulmasta, on mielenkiintoista nähdä, mitkä ovat työllisten naisten ja miesten yleisimpiä ammatteja.

Tilastokeskuksen julkaisun mukaan vuonna 2016 naisten selvästi yleisin ammatti oli hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijä. Seuraavaksi yleisimpiä ammatteja naisilla olivat myyjät ja kauppiaat, opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat, terveydenhuollon asiantuntijat, liike-elämän ja hallinnon asiantuntija sekä palvelutyöntekijät.

Listauksesta näkee, miten naisten yleisimmät ammatit painottuvat vahvasti terveys-, opetus- ja sosiaalialalle.

Työllisten miesten yleisimmissä ammateissa korostuvat puolestaan miehiset alat.

Miesten yleisin ammatti vuonna 2016 oli kuljetustyöntekijä, perässään pienellä erolla luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntija tai rakennustyöntekijä. Tämän jälkeen lista jatkuu: konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat, luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat, liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat.

Yleisimpien ammattien listauksesta näkee selvästi, kuinka Suomen työelämä on vahvasti sukupuolittunutta.

Anonyymi kirjoitti...

IS:n seksikysely paljastaa: Halsualla ja Kittilässä harrastetaan eniten seksiä

Kyselyn perusteella molemmilla paikkakunnilla seksiä harrastetaan keskimäärin kolme kertaa viikossa.

Ilta-Sanomien tekemän seksikyselyn perusteella seksiä harrastetaan erityisen aktiivisesti Pohjanmaalla ja Lapissa.

Kaikkein ahkerimmin seksiä harrastetaan kyselyn mukaan Keski-Pohjanmaalla Halsualla sekä Lapissa Kittilässä. Kummassakin kunnassa vastaajat kertoivat kyselyssä harrastavansa seksiä kolme kertaa viikossa.

Kittilän ja Halsuan asukkaiden seksiaktiivisuus on jopa kaksinkertainen suomalaisten keskiarvoon verrattuna, sillä kyselyn perusteella suomalaiset harrastavat seksiä keskimäärin 1,5 kertaa viikossa. Kaikkein aktiivisimpia peiton heiluttelijoita ovat 18–25-vuotiaat. Heistä nimittäin yli 64 prosenttia sanoi harrastavansa seksiä vähintään viikoittain.

Vähiten seksiä taas harrastetaan kyselyn mukaan Luumäellä. Siellä seksikertoja on vain 0,7 viikkoa kohden. Toiseksi vähiten seksikertoja viikkoa kohden on parkanolaisilla, joilla tuo luku on 0,8.

Yli kymmenen vastaaja saatiin kyselyyn yhteensä 223 kunnasta. Kyselyssä ei otettu kantaa seksin muotoon eli esimerkiksi siihen, onko kyse sooloseksistä.

Anonyymi kirjoitti...

Miesjärjestö loukkaantui tyttöjenpäivän vietosta: Kuka olisi #poikienpuolella?

Miesten tasa-arvo ry on suivaantunut torstaina vietetystä kansainvälisestä tyttöjenpäivästä. Järjestö antoi perjantaina kipakan julkilausuman, jossa se kritisoi varsinkin poliitikkoja.

Järjestön mukaan julkisuudessa näyttävästi esillä ollut #tyttöjenpuolella-kampanja syrjii poikia.

– Suomessa kansainvälistä tyttöjenpäivää ovat juhlistaneet erityisen näyttävästi vaalikarjaa kosiskelevat poliitikot, jotka ovat kilvan kiillottaneet kilpeään poseeraamalla päivää juhlistavissa valokuvissa. Näissä kuvissa ensi vuoden eduskuntavaaleihin valmistautuvat päättäjät ovat usein kantaneet kylttiä, jossa on ollut teksti: #tyttöjenpuolella. Tämä herättää väistämättä kysymyksen siitä, ketä vastaan poseeraajat ovat, kun he ovat näin näyttävästi #tyttöjenpuolella, järjestö kysyy tiedotteessaan.

Miesjärjestön mukaan huono-osaisuus ja tasa-arvo-ongelmat kasaantuvat pojille.

– Joka kahdeksas peruskoulunsa päättävä poika ei osaa edes lukea kunnolla, ja joka viides alle 25-vuotias nuori mies on syrjäytynyt, järjestö muistuttaa.

Järjestö toivoo, että ensi viikolla vietettävä kansainvälinen miestenpäivä saa samanlaisen näkyvyyden kuin tyttöjenpäivä.

– Osoittakaa, että te tuette ja kannustatte poikia ihan siinä missä tyttöjäkin. Osoittakaa, että te välitätte. Osoittakaa, että te olette myös #poikienpuolella, miesasiamiehet pyytävät.

Anonyymi kirjoitti...

Toimittaja Johanna Vehkoolle syyte kaupunginvaltuutetun kunnian loukkaamisesta
Vehkoo on poliisin esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.


Toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoota vastaan on nostettu syyte kunnianloukkauksesta. Häntä syytetään oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan (asyl.) kunnian loukkaamisesta.

Rikosasia tuli vireille Oulun käräjäoikeudessa maanantaina. Sille ei ole vielä määrätty istuntopäivää.

Syyttäjä Kirsi Männikkö ei halua kommentoida Ylelle syytteen sisältöä tarkemmin. Männikkö kertoo, että syytekuvaus tulee julkiseksi sen jälkeen, kun syyte on luettu oikeussalissa.

Vehkoo on poliisin esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Vehkoo ei halua kommentoida asiaa Ylelle.

Rikoslain mukaan kunnianloukkaukseen syyllistyy muun muassa silloin, kun esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muuten halventaa toista.

Johanna Vehkoo on tutkiva toimittaja ja kirjailija. Hän on yksi laajoihin reportaaseihin erikoistuneen Long Play -verkkojulkaisun perustajista. Vehkoo kuuluu myös feministisen ajatushautomo Hatun johtajistoon. Lisäksi hän toimii Julkisen sanan neuvoston JSN:n jäsenenä.

Vehkoo tekee myös Yleisradiolle Valheenpaljastaja-juttusarjaa. Yleisradion etiikkapäällikkö Timo Huovinen on niukkasanainen kommentoidessaan tapausta. Hän toteaa yleisluontoisesti, että Yle seuraa tilannetta. Huovinen kuitenkin painottaa, että Yle pitää lähtökohtaisesti niiden toimittajien puolta, jotka sille juttuja tekevät.

Junes Lokka on tunnettu maahanmuuttovastainen kansalaisaktivisti. Syyskuussa hänet tuomittiin Oulun käräjäoikeudessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Lokka on valittanut tuomiosta hovioikeuteen eikä se siksi ole lainvoimainen.

Vehkoon saamasta syytteestä kertoi ensimmäisenä Suomen Uutiset keskiviikkona.

Anonyymi kirjoitti...

Amerikkalaisisä rengasti tyttärensä merkiksi esiaviollisesta seksistä pidättäytymisestä – erikoinen seremonia muistuttaa hääjuhlaa

– Teen lupauksen itselleni ja Jumalalle, että pysyn puhtaana ennen aviota, sanoo 17-vuotias Hannah Lee Powers.

Powers on osallistumassa Purity Balliin eli tyttöjen puhtauden suojelemiseksi järjestettäviin isä-tytär-tanssiaisiin.

Tanssiaisissa Powers pukeutuu valkoiseen ja saa isältään sormuksen, jota hän kantaa vasemmassa nimettömässään. Hänen isänsä Beauchamp Powers sen sijaan saa tyttärensä pidättäytyväisyyttä symboloivan avaimen, joka luovutetaan vasta tytön aviomiehelle. Louisianassa Yhdysvaltain raamattuvyöhykkeellä asuville Powerseille tämä on tapa harjoittaa heidän uskontoaan.

Kyse ei ole kuitenkaan hääjuhlasta, sanoo Barcroftin dokumentissa haastateltu Purity Ball -juhlien järjestäjä Deb Britten. Tarkoituksena on vain suojella tyttöjä sukupuolitaudeilta ja esiaviollisen seksin tuomalta sydänsurulta.

Tärkeintä on kuitenkin suojella tyttöjä synniltä. Jo pelkkä suudelma voi tehdä tytöstä varkaan, koska hän ei voi tietää, kenet suudelman saanut poika lopulta nai, Britten selittää.

– Suutelet jonkun toisen aviomiestä ennen kuin tiedät paremmin ja mkä oikeus sinulla on suudella jonkun toisen aviomiestä?

Kuva: Barcroft

Anonyymi kirjoitti...

Kirje nuorelta feministinaiselta: Kaipaan sitä, ettei sukupuoltani koko ajan hierottaisi naamaani
En tarvitse kehuja naiseudestani.


OLEN vielä reilun kuukauden ajan alle 30-vuotias eli yleisimmillä mittareilla nuori. Käytän siis puheenvuoron nuorena feministinaisena nyt, kun vielä voin.

Tämä kolumni viittaa niin kanssafeministien Annamari Sipilän ja Saska Saarikosken aiempiin kirjoituksiin Helsingin Sanomissa kuin lukuisiin väittelyihin somessa ja muualla elämässä.

Keskustelussa on tuotu esiin kaksi ryhmää: nuoremmat ja vanhemmat feministit.

MINÄ olen yksi niistä rasittavista ilonpilaajista, jotka huomauttavat virheestä, kun joku puhuu ”sukupuolen vaihtamisesta” (sukupuoli ei vaihdu, vaan keho korjataan vastaamaan koettua sukupuolta) tai vitsailee muunsukupuolisuudesta (kaikki eivät koe olevansa miehiä tai naisia vaan jotakin muuta, eikä heitä ole syytä vähätellä tai pilkata).

Teen niin, vaikka mokailen usein itsekin.

Ja juuri siksi.

OLEN ollut huomaavinani, että virheissä on kyse paitsi inhimillisistä vahingoista myös sukupolvien välisistä eroista. Siitä, etteivät aiempien sukupolvien feministit (ja ei-feministit) ehkä aina ymmärrä, miten ison ja tärkeän murroksen äärellä tässä ollaan.

Tarkoitan valta-asemia ja etuoikeuksia. Niiden tunnistamista ja tunnustamista.

FEMINISMIN alue on laajentunut. Viime vuosina on yhä useammin kiinnitetty huomiota siihen, että myös miehet kohtaavat tasa-arvo-ongelmia, kuten asevelvollisuuden.

Ja siihen, että naiset eivät olekaan yksi, yhtenäinen ryhmä, vaan jotkut naiset ovat etuoikeutetumpia kuin toiset.

Että yhteiskunnallisesta näkökulmasta emme sittenkään jakaudu vain miehiin ja naisiin vaan moniin eri sukupuoliin, sukupuolettomiin, valkoisiin ja rodullistettuihin ihmisiin, ylä-, keski- ja työnväenluokkiin, vammaisiin ja vammattomiin ja niin edelleen.

Tarpeellisten termien määrä on kasvanut, kun olemme alkaneet kuulla yhä useampien vähemmistöjen edustajia.

Ideana ei ole rajata keskustelua vain sukupuolentutkimusta yliopistossa opiskelleille. Tasa-arvosta pitää pystyä puhumaan, vaikka ei osaisi sanakirjaa ulkoa.

MINULLA on tähän murrokseen liittyen hyviä ja huonoja uutisia.

Aloitetaan hyvistä: riittää, että kuuntelee ja on valmis oppimaan.

Sitten huonot: välillä tulee paha mieli.

Kuunteleminen ja oppiminen vaativat omien ennakkoluulojen tarkastelua ja virheiden kohtaamista. Se on epämiellyttävää puuhaa.

Mokia sattuu meistä parhaillekin. Jopa niille, joilla on takana vuosikymmenten feministiura.

Hyvisten puolella oleminen ei riitä. On katsottava tekoja.

Ja sanat ovat tekoja.

SUKUPOLVIEN välinen ero tuntuu käyvän ilmi erityisesti silloin, kun aiheena ovat sukupuolivähemmistöt. Siis ihmiset, joiden kohdalla naiseutta ja mieheyttä joutuu ajattelemaan vähän laajemmin kuin alakoulun biologian tunneilla. Tosin niilläkin on käsittääkseni tapahtunut kovasti edistystä.

Ajatusten päivittäminen voi olla hidasta ja työlästä, mutta toivon, että jaksamme harjoitella. Meidän on syytä olettaa vähemmän ja kuunnella enemmän.

Esimerkiksi ”sukupuolen vaihtamisesta” puhuminen ei ole harmitonta. Se satuttaa transsukupuolisia, jotka kokevat korjanneensa sukupuolensa oikeaksi – siksi, joka sen olisi pitänyt olla alun perinkin.

Transsukupuoliset ja muunsukupuoliset kuuluvat syrjittyyn vähemmistöön. Vaikka julkisuudessa vaikuttaisi siltä, että heidän asiaansa pidetään esillä kyllästymiseen saakka, totuus on, että heitä on alettu huomioida vasta äskettäin.

Heille se yksi vitsi ei ole vain yksi vitsi. Heiltä ei voi vaatia niin paljon ”huumorintajua”.

Eikä heidän tarvitse pystyä vastaamaan loputtomiin kysymyksiin.

NYKYFEMINISTI ei odota vähemmistöön kuuluvalta ihmiseltä kattavaa selvitystä tämän identiteetistä vaan googlaa vieraan termin itse. Nykyfeministi pahoittelee, kun tärkeä sana menee pieleen, ja toimii seuraavalla kerralla toisin. Siinä kaikki. Se ei tarkoita sananvapauden menettämistä vaan kunnioituksen lisäämistä.

Anonyymi kirjoitti...

Tämä tutkimus ei ole vitsi: Yhä useampi ruotsalainen hakeutuu hoitoon peräsuoleen juuttuneen seksilelun takia

Ruotsalaistutkimuksen mukaan yhä useampi hakeutuu kiireelliseen hoitoon siksi, että seksilelu on juuttunut peräsuoleen. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että anustappeja ja dildoja useammin jumiin jäänyt esine on kuitenkin esimerkiksi steariinikynttilä, pullo, purkki tai elintarvike.

Yllä olevalla videolla paljastetaan, mitä suomalaiset ostavat aikuisviihdekaupasta.

Seksilelut ovat näppärä keino piristää petipuuhia, mikäli niitä käyttää oikein. Muutoin niistä voi seurata ikävyyksiä. Ruotsalaisen Södersjukhuset-sairaalan tekemä tutkimus nimittäin kertoo, että yhä useammat hakeutuvat ensiapuun siksi, että dildot, anaalitapit ja muut värkit ovat juuttuneet peräsuoleen.

Ensiapuun hakeutuminen seksileluongelmien takia on Ruotsissa tullut yhä tavallisemmaksi. Tätä mieltä on tukholmalaisen Södersjukhuset -sairaalaan lääkäri, joka on seurannut kehitystä vuodesta 2009.

International Journal of Colorectal Disease -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 85 potilasta, jotka olivat tulleet sairaalan akuuttivastaanotolle juuttuneiden seksilelujen takia vuosien 2009-2017 välisenä aikana.

Vakavammat tapaukset vaativat leikkausta
Kolme neljästä potilaasta ovat miehiä, keski-iältään 41-vuotiaita. Ei ole mitenkään epätavallista, että kalujen esiin saamiseksi tarvitaan kirurgia. Pahimmassa tapauksessa tiedossa on avanneoperaatio.

Tutkimuksen tehneet lääkärit toivovat, että muutaman vuoden kuluttua seksilelujen valmistukseen olisi kehitetty uudet turvallisuusstandardit.

– Toivomme, että standardit auttaisivat parempien turvallisuusvaatimusten ja selkeämmän kuluttajainformaation syntymiseen, kertoo Anna Sjögren, projektijohtaja Swedish Standards Institute -organisaatiosta Mitt i Stockholm -lehdelle.

Kaikkia onnettomuuksia ei kuitenkaan voida estää uudenlaisilla turvallisuusvaatimuksilla. Tutkimuksessa kävi nimittäin ilmi, että vain 41 prosentissa tapauksissa kiinni juuttunut esine oli seksilelu. 59 prosentissa tapauksista jumiin jäänyt esine oli esimerkiksi steariinikynttilä, purkki, pullo tai jokin elintarvike.

Lähteet: Expressen.se, Mitti.se, Aftonbladet.se

Anonyymi kirjoitti...

Nelosen kohusarjassa tehdään vauvoja tuntemattoman kanssa – nyt 3 miestä kertoo, miksi he etsivät tosi-tv:ssä lapselleen äitiä - Viihde - Ilta-Sanomat

Helsinkiläinen Sasku, 41, kokee olleensa valmis isäksi viimeiset 20 vuotta. Valitettavasti haaveista suurin on jäänyt toteuttamatta, sillä sopivaa puolisoa ei ole löytynyt.
...
Sasku sanookin osasyynä ohjelmaan osallistumiseen olleen se, että hän tahtoo tuoda julkiseen keskusteluun enemmän miesten tahatonta lapsettomuutta.

– Miesten kaipuusta perheeseen ja lapsettomuudesta puhutaan vähän. Tämä on kuitenkin yhtä relevantti asia kuin naisten kohdalla.
...
Thomas, 29,: ”Ei tarvitse pelätä, että tulisi ero”

Anonyymi kirjoitti...

Ruotsin Lucia-neidosta tehdään sukupuolineutraali

Luciaksi ei enää valita neitoa vaan henkilö, joka voi olla myös mies tai sukupuoleltaan määrittelemätön.

Ruotsalaiset ovat päättäneet päivittää 13. joulukuuta vietettävän Lucian päivän perinteet nykyaikaan, kertoo The Local.

Juhlapäivän perinteisiin kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön sekä kynttiläkruunuun.

Malmön kaupunki on ilmoittanut, että tänä vuonna Luciaksi ei enää välttämättä valita neitoa vaan henkilö, joka voi olla myös mies tai muunsukupuolinen.

– Olemme päättäneet luopua tänä vuonna sukupuoleen liittyvistä vaatimuksista. Emme enää etsi Luciaksi pelkästään naista, koska ymmärsimme, että ihmiset eivät ole aina identiteetiltään jotain tiettyä sukupuolta, kertoo Lucian päivän juhlallisuuksista vastaava Viveca Byhr Lindén.

Lucian neidon valintaa on kritisoitu Ruotsissa siitä, että perinteestä on tullut vaaleahiuksisten tyttöjen kauneus- ja kykykilpailu. Tänä vuonna Luciaksi ei valita enää valokuvien vaan hyvien tekojen ja kaupungille omistautumisen perusteella.

– Emme halua hakijoilta kuvia, emmekä välitä laulutaidosta. Emme halua jämähtää vanhaan Lucia-perinteeseen, toteaa Byhr Lindén.

Asiasta myös uutisoiva CNN kertoo, että Lucia-neidon muuttaminen sukupuolineutraaliksi on jatkoa Ruotsin aiemmille toimille tasa-arvon edistämiseksi. Uutiskanava kertoo, että ruotsalaisissa päiväkodeissa noudatetaan sukupuolineutraalia kasvatusta. Esimerkiksi lapsille puhuttaessa pitää käyttää hen-pronominia, joka ei viittaa sukupuoleen. Päiväkodeissa leluja ei myöskään enää luokitella poikien ja tyttöjen leluiksi.

Anonyymi kirjoitti...

Sukupuolittunut syrjäytyminen on Suomen ongelma

Kävin perjantaina pokkaamassa Allianssi ry:n "Nuori toimija- huomionosoituksen" ratkaistaan Suomen suurin ongelma (= nuorten syrjäytyminen) tapahtumassa Allianssitalolla Helsingissä. Tämä on itselleni erittäin merkittävä tunnustus ja sen kirvoittamana laadin tämän kirjoituksen.

Jo vuosia olen nostanut esille sukupuolittunutta syrjäytymistä ja huoltani siitä, että pelkkä pojaksi syntyminen on sinänsä jo syrjäytymisriski Suomessa. Mielestäni mikään maamme hallitus ei ole tähän saakka tarttunut ongelmaan riittävällä intensiteetillä.

Me tiedämme esim. että vangeista 90 % on miehiä, miesten keskinäiset terveyserot ovat maassamme huomattavasti suuremmat, kuin naisten vastaavat. Tiedämme myös, että kaikista huonoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevat henkilöt ovat maassamme useimmiten miehiä, kuten esimerkiksi asunnottomista suurin osa on miehiä tai itsemurhaan päätyvistä suurin osa on miehiä. Vaille ammatillista koulutusta jäävistä henkilöistä valtaosa on nuoria miehiä ja päiväkodeissa ja kouluissa poikien oppimisvaikeudet jäävät vieläkin liian usein huomiotta. Tämä varmasti korreloi sen kanssa, että esim. 75 % vangeista omaa lukihäiriön, jota ei koskaan havaittu peruskoulun aikana.

Miesten keskinäinen ero terveyden, taloudellisen tilanteen ja yhteiskunnallisen aseman välillä on suurempi, kuin naisten ja miesten väliset tasa-arvoerot. Useimmat tutkimukset kertovat, että syrjäytymiseen voitaisi vaikuttaa jo äitiysneuvolassa, lasten neuvolassa, päivähoidossa ja peruskoulussa, mutta huomioiko järjestelmämme riittävästi sitä, että pelkkä pojaksi syntyminen on suurempi syrjäytymisriski, mitä syntyä tytöksi?

Mielestäni meidän on pystyttävä pysäyttämään tällainen yhteiskunnallinen kehitys. Poliittiset päättäjät kunnissa ja valtakunnan tasolla ovat tästä omalta osaltaan vastuussa. Päättäjät luovat yhteiskunnan pelisäännöt ja puitteet missä lapsemme kasvavat. Tiedämme varmasti, että suurenevat ryhmäkoot varhaiskasvatuksesta, peruskoulun kautta toiselle asteelle eivät ainakaan ole ratkaisu tähänkään ongelmaan. Mitä suurempi ryhmä, sen varmemmin yksilölliset ominaisuuden jäävät huomiotta. Katson, että suuren sote-uudistuksen keskellä on tärkeää puolustaa neuvolan ja oppilashuollon resursseja ja panostaa pienempiin ryhmäkokoihin niin kouluissa, kuin päiväkodeissakin. Saumattoman yhteistyön kuntiin jäävien peruspalveluiden ja soteen mahdollisesti siirtyvien palveluiden välillä tulee jatkua. Sitä pitää kehittää.

Meillä nuorisotyön kentälläkin voidaan ehkäistä poikien syrjäytymistä. Nuorisotyön oikeanlaista resursointia ei pidä unohtaa, mutta niin nuorisotyön sisällöissä, kuin koulutuksessakin tulisi huomioida entistä terävämmin sukupuolisensitiivinen työ. Tämä ei välttämättä tarkoita perinteistä ”tyttö- ja poikatyötä”, vaan avainasemassa on se, että me nuorten kanssa työskentelevät aikuiset tiedostamme olemassa olevat sukupuolittuneet syrjäytymismekanismit, jotta niitä voidaan ehkäistä. Osallisuus ja oikeanlainen tekeminen ovat avain asemassa, kun ehkäistään syrjäytymistä. Syrjäytyminen lähtee usein osattomuuden kokemuksesta. kun ei tulla kuulluksi ja koetaan ettei pystytä vaikuttamaan.

Anonyymi kirjoitti...

Näin vastustat naisten hiljentämistä yhteiskunnassa yksinkertaisilla arjen keinoilla – Kehu ja juoruile hyvin
Saara Särmän mukaan naisia pidetään hankalina, mutta äksyilevä mies on vain eri mieltä.


NÄYTTELIJÄ Natalie Portman antoi viime viikolla pitämässään puheessa konkreettisen neuvon, miten jokainen voi edistää tasa-arvoisempaa maailmaa arjessaan. Tämän toimintatavan nimi on ”juoruile hyvin”.

”Lopettakaa sanomasta, että nainen on hullu tai hankala. Jos joku mies sanoo sinulle toisesta naisesta, että tämä on vaikea tai hullu, kysy mieheltä: ’mitä pahaa teit hänelle?’ Mies yrittää sanoillaan asettaa naista huonoon maineeseen.”

Oscar-palkittu Portman puhui yhdysvaltalaisen Variety-viihdelehden järjestämässä Power of Women -tapahtumassa viime viikolla.

SUOMALAINEN tutkija, taiteilija ja feministi Saara Särmä komppaa Portmania. Siinä missä mies on vain jostain asiasta eri mieltä, nainen on hankala ja kiukuttelee.

Esimerkiksi presidentti Tarja Halosesta puhuttiin usein vaikeana ja äksyilevänä luonteena, ”känkkäränkkänä”.

”Samaa ei kuule Sauli Niinistöstä, vaikka hän on tiettävästi vähintään yhtä äksyilevä.”

SÄRMÄN mukaan tie kohti tasa-arvoisempaa puhetapaa lähtee siitä, että omat ajatusmallit täytyy aktiivisesti tiedostaa. Ihmisiä saa kritisoida, jos siihen on aihetta, mutta olennaista on tiedostaa, milloin kritiikki liittyy sukupuoleen.

Tyypillinen esimerkki on Särmän mukaan kunnianhimoisuus. Miesten kunnianhimoa pidetään ihailtavana asiana, kun taas kunnianhimoinen nainen nähdään helposti pyrkyrinä. Jos nainen ärsyttää, mieti, ärsyttäisikö sama piirre miehessä.

SÄRMÄLLÄ on yksinkertainen neuvo arjen opitun seksismin torjumiseksi: kehu.

”Nosta toisten naisten tekemisiä esiin, julkisesti ja puolijulkisesti.”

Naisten kehuminen on vastapaino naisten hiljentämiselle. Tyypillinen tilanne on Särmän mukaan seuraavanlainen.

Kokouksessa nainen esittää idean. Kukaan ei kommentoi ideaa mitenkään. Vähän ajan päästä mies esittää käytännössä samansisältöisen idean. Miehen ideasta aletaan keskustelemaan ja sitä kehutaan.

Särmä kertoo esimerkin politiikan huipulta.

”Barack Obaman hallinnon naiset kehittivät taktiikan, jossa he alkoivat systemaattisesti kompata toistensa ideoita. Jossain vaiheessa Obama tajusi, että täällä on nyt jotain meneillään, mutta mitä.”

SEKSISTISET ajatustavat ovat tiukassa, sillä niihin on opittu koko elämän ajan. Siksi niiden eteen täytyy tehdä aktiivisesti töitä: muistaa nostaa naisia esiin ja olla toistamatta ”hankala nainen”-puhetta.

Särmän mukaan myrkyllisiä ajatusmalleja on kaikilla.

”Tunnistan niitä itsessänikin, vaikka olen harjoittanut feminismiä aktiivisesti 20 vuotta.”

Anonyymi kirjoitti...

"Me too -keskustelu on tuonut valoon rumia ja pitkään vaiettuja asioita ja voimaannuttanut monia naisia"
Yksi tviitti mursi häpeän kehää ja laski puhumisen kynnystä.


Koko ilmiöön riitti tviitti ja pari laatumedian juttua. Näiden jälkeen tuli sallituksi puhua seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta. Kun me too (minä myös) -tietoisuus levisi hyökyaallon lailla ympäri maailman, äänessä olivat uhrit. Moni heistä oli ollut hiljaa vuosia.

Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Annika Saarikko (kesk.) uskoo, että me too todella muutti maailmaa, sillä se ei jäänyt vain lyhyeksi kuohunnaksi.

– Me too on tuonut valoon erittäin rumia ja pitkään vaiettuja asioita ja voimaannuttanut monia naisia. On myönteinen yllätys, että me too jäi elämään muutenkin kuin hetken hashtaginä (asiasanana).

– Me too on ollut hyvä osoitus some-ajan ilmiöstä ja siitä, miten asiat voivat edetä globaalisti ilman, että lähtökohtana oli yksikään kansainvälinen järjestö tai yhdenkään maan hallitus.

Jo ennen näyttelijä Alyssa Milanon tviittiä asialla olivat yhdysvaltalaiset laatumediat New York Times ja New Yorker . Ne kertoivat laajoissa jutuissaan Hollywoodin elokuvamogulin Harvey Weinsteinin vuosikausia jatkuneesta törkeästä käytöksestä naisia kohtaan. Näiden jälkeen Milano pyysi kaikkia seksuaalisen häirinnän tai ahdistelun kokeneita vastaamaan hänen Twitter-viestiinsä "me too".

Ja naiset vastasivat. Toinen toistaan ikävämmät kertomukset levisivät sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa. Julkisuutta hallitsi aluksi elokuva-ala juuri Weinsteinin vuoksi. Häntä seurasi kohu Netflixin House of Cards -sarjan tähdittämän Kevin Spaceyn toiminnasta miehiä kohtaan.

Häpeä poistuu kun riittävän moni puhuu
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara pitää merkityksellisimpänä, että seksuaalinen ahdistelu ja häirintä ovat nousseet me too -kampanjan myötä laajaan keskusteluun.

Viime vuoden tasa-arvobarometrista käy ilmi, että melkein 40 prosenttia naisista oli kokenut seksuaalista häirintää kahden viime vuoden aikana ja miehistä melkein viidennes. Häirintä kohdistui erityisesti alle 35-vuotiaisiin naisiin. Suomessa keskusteluun ovat nousseet etenkin kulttuuriala, koulut ja urheilu.

– Uhrien näkökulmasta on tärkeää, että kun julkinen keskustelu paljastaa ilmiön yleisyyden, häpeä uhriksi joutumisesta pienenee ja toivottavasti kynnys puhua laskee.

Maarianvaara on havainnut, että Suomessa keskustelu on otettu vakavasti ja että eri aloilla on alettu nopeasti toimiin ohjeistuksilla ja tutkittu ilmiön yleisyyttä. Se ei riitä.

– Selvitettäisiin esimerkiksi työpaikka- ja oppilaitoskohtaisesti ilmiön yleisyyttä ja sitä, mitä asialle voidaan tehdä.

Ilmoituksia poliisille yhä enemmän
Keskustelu Suomessa on Maarianvaaran mielestä ollut pääosin asiallista, joskin alkuvaiheessa mukana oli myös "epäanalyyttista" näkemystä.

– Puhuttiin siitä, saako nyt kenellekään sanoa päivää. Se oli ehkä vähän tahallistakin harhaanjohtamista siitä, mistä oli kysymys.

Saarikko puolestaan toteaa, että "pensseli on ollut aika lavealla maalauksella". Me toon alla on käsitelty hyvin eritasoisia ongelmia raiskauksista lievään nimittelyyn, hän pohtii.

Tilastokeskus tiedotti muutama viikko sitten, että poliisille tehdyt ilmoitukset seksuaalisesta ahdistelusta lisääntyivät alkuvuonna lähes 30 prosentilla vuoden takaisesta. Tilastokeskus arvioi, että muutosta voi selittää me too -keskustelu.

Anonyymi kirjoitti...

Toimittaja Johanna Vehkoo ei ota kantaa JSN-jäsenyytensä jatkoon – sai syytteen kunnianloukkauksesta

Kunnianloukkauksesta syytteen saanut Julkisen sanan neuvoston jäsen Johanna Vehkoo ei halua kommentoida jatkoaan neuvostossa syytteen käsittelyn aikana. Vehkoo kommentoi lyhyesti sähköpostitse STT:lle syytteeseensä liittyviä asioita maanantaina.

Oikeudessa puidaan aikanaan, onko Vehkoo syyllistynyt some-kirjoittelullaan maahanmuuttovastaisena profiloituneen Junes Lokan kunnianloukkaukseen. Lokka on Oulun kaupunginvaltuustossa yhden valtuutetun Aito suomalainen yhteislista -ryhmässä.

Vehkoo kirjoittaa mailitse lyhyesti, että kiistää rikoksen. Hänen mukaansa kysymyksessä oli alkujaan rajatulle ystäväjoukolle suunnattu päivitys, jonka yksi henkilö kopioi ja julkisti. Vehkoo kertoo, että häntä oli kirjoituksen aikaan häiriköity pitkään toimittajan työn vuoksi ja hänellä oli perusteita kokea itsensä fyysisesti uhatuksi.

Vehkoo ei halunnut tarkentaa julkisesti, kuka tai ketkä häntä häiritsivät ja miten. Tarkat tapahtumat ja jutun osapuolten näkemykset tulevat julki, kunhan syytteet aikanaan luetaan oikeudessa.

Grundström: Esteellisyys päätetään kantelukohtaisesti
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan Elina Grundströmin mukaan neuvoston perussopimus ei tunne minkäänlaista mahdollisuutta erottamiseen tai hyllyttämiseen.

– Jäsenen esteellisyyttä käsitellään kantelukohtaisesti, eikä siitä tehdä yleisen tason päätöksiä.

Grundströmin mukaan ihmiset ovat yleensä ilmaisseet esteellisyytensä oma-aloitteisesti, mutta esteellisyyskysymyksissä on oltu hänen mukaansa hyvin tarkkoja.

Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on muun muassa tulkita hyvää journalistista tapaa.

Kunnianloukkauksena pidetään lain mukaan valheellisen tiedon tai vihjauksen esittämistä. Tunnusmerkistö pitää sisällään, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa.

Myös pelkkä halventaminen voi olla kunnianloukkaus, vaikka lausuma ei sisältäisi valheellista tietoa. Perusmuotoisesta kunnianloukkauksesta voidaan tuomita sakkoon tai enintään kuuden kuukauden vankeuteen.

Anonyymi kirjoitti...

Naista esittänyt työntekijä paljastaa, miten härskisti deittisivustoilla huijataan miehiä - "Pahinta oli, kun osa koki juttelevansa elämänsä rakkaudelle"

Juhon, 34, karut kokemukset deittailusta: ”Juttelu loppuu kuin seinään, kun mainitsee olevansa vain myyjä” - nämä virheet naiset tekevät

Nollasta naisesta kolmeen naiseen - näin Pete, 37, opetteli iskemään naisia

Anonyymi kirjoitti...

Aku Louhimies kertoo joutuneensa yllättäen hyllylle BBC:n suursarjasta – syyttää Ylen toimittajaa ”raskauttavien asioiden” levittämisestä

Ohjaaja Aku Louhimies kertoo olleensa mukana BBC:n suurtuotannossa, kunnes yllättäen Ylen toimittaja oli ottanut yhteyttä Britanniaan ja välittänyt ”raskauttavia asioita” Louhimiehestä. Louhimiehen mukaan yhteydenoton seurauksena hänen työnsä on nyt katkolla ja tuotantoyhtiö on ottanut aikalisän.
OHJAAJA Aku Louhimies julkaisi maanantai-iltana Facebook-päivityksen, jossa kertoo työskennelleensä viimeisen kuukauden BBC:n eurooppalaisessa suuressa historiallisessa draamasarjassa. Louhimiehen rooli tuotannossa on kuitenkin nyt auki.

Ilta-Sanomat on selvittänyt asiaa useiden päivien ajan.

Ohjaaja väittää päivityksessään taustalla olevan suomalaistoimittajan yhteydenotto BBC:hen.

– Olimme valitsemassa kuvauspaikkoja Manchesterissa, kun sarjan tuotantoyhtiö sai yllättäen sarjan tilaajalta, BBC:ltä puhelun. Suomalainen toimittaja oli halunnut saattaa Britannian yleisradioyhtiön tietoon raskauttavia asioita minusta, Louhimies kirjoittaa.

LOUHIMIEHEN mukaan toimittaja otti yhteyttä syyskuun lopussa BBC:hen. Louhimiehen mukaan toimittaja kertoi Louhimiestä viime keväänä ympäröineestä kohusta. Louhimiehen mukaan yhteydenotto ei jäänyt yhteen ja toimittaja muun muassa lähetti BBC:lle Ylen maaliskuussa julkaisemasta artikkelista englanninkielisen tiivistelmän.

– Yhteydenottojen seurauksena BBC pyysi tuotantoyhtiötä ottamaan aikalisän. Toimittajan esittämien väitteiden todenperäisyyttä ei tässä yhteydessä vielä ole tutkittu, eikä minua vielä ole kuultu.

YLE julkaisi maaliskuussa artikkelin, jossa useat naisnäyttelijät kritisoivat Louhimiehen työtapoja. Näyttelijät muun muassa kertoivat kokeneensa alistamista ja nöyryyttämistä. Näyttelijöiden mukaan ohjaaja oli käyttänyt valtaansa väärin.

Louhimies kirjoittaa pitävänsä tärkeinä jutussa esiintyneiden haastateltavien kokemuksia ja tunteita ja haluavansa kehittyä ohjaajana. Hänen mukaansa Ylen jutussa oli kuitenkin asiavirheitä.

– Yleisradion maaliskuisessa jutussa on minua, perhettäni ja läheisiäni vahingoittavia virheellisiä ja halventavia väitteitä. Ajan kuluessa nämä asiavirheet elävät omaa elämäänsä julkisuudessa ja muuntuvat vähitellen yleisesti hyväksytyiksi faktoiksi, Louhimies kirjoittaa päivityksessään.

Yle on aiemmin sanonut, ettei jutussa ole virheitä. Louhimies nostaa kirjoituksessaan esille myös Heidi Lindénin toimittaman kirjan #metoo-vallankumous, jonka väittää myös sisältävän asiavirheitä liittyen hänen työhönsä.

– Näin ei voi jatkua. Onko tarkoituksena estää minua tekemästä työtäni?

Anonyymi kirjoitti...

Ratkaisu naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin: Palkat julkisiksi? Näin ehdottaa tasa-arvovaltuutettu
Paljastamalla työpaikkojen palkat voitaisiin ehkäistä syrjintää, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara sanoo uudessa selvityksessään.


Haluaisitko tietää työkaverisi palkan? Paljastaisitko omasi?

Moni meistä vastaa ensimmäiseen kysymykseen kyllä ja jälkimmäiseen ei. Suomessa ja maailmalla (siirryt toiseen palveluun) on kuitenkin menestyviä (siirryt toiseen palveluun) yrityksiä, joissa jokaisen työntekijän palkka on avointa tietoa ja joissa viihdytään hyvin.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti tiistaiaamuna tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran selvityksen (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan palkkojen julkisuus vähentäisi työntekijöiden epätasa-arvoa.

Palkka-avoimuus hillitsisi palkanmaksua pärstäkertoimen mukaan, kun kaikkien työn ja palkan suhde on työyhteisön vertailtavissa. Se auttaisi naisia ja muita pienemmin palkattuja, kuten maahanmuuttajia, saamaan parempaa palkkaa.

Jos palkan määräytymisen perusteet ja työpaikan palkkatasot eivät ole työntekijöiden tiedossa, he eivät voi tietää, miten pystyvät vaikuttamaan omaan palkkaansa.

Naisten palkat ovat raportin mukaan yli 16 prosenttia miehiä pienemmät.

– Ottaen huomioon, että samapalkkaisuuden toteutumisen keskeinen este on palkkatiedon puute, voi väittää palkka-avoimuuden laajentamisen olevan välttämätöntä palkkasyrjinnän estämiseksi, tasa-arvovaltuutettu toteaa.

Suomalaiset tuntevat lähimpien kollegoidensa palkat muita eurooppalaisia paremmin. Viimevuotisessa Eurobarometrissa suomalaisista neljä viidesosaa vastasi tietävänsä lähimpien työkavereidensa palkan.

Toisaalta suomalaiset suhtautuivat keskiarvopalkkojen julkistamiseen työpaikalla kriittisesti. Kun ruotsalaisista 80 prosenttia kannatti palkkojen paljastamista, suomalaisista avoimuutta tuki vain 58 prosenttia. Joka kolmas vastusti.

Yleensä palkka-avoimuuden lisäämistä kannattivat toimihenkilöt, johtajat, korkeakoulutetut ja ne, jotka olivat tietoisia kollegoidensa palkoista.

Tiedätkö, miten työpaikkasi palkat määräytyvät?
– Jos palkkaukseen liittyviä asioita ei käsitellä organisaatiossa avoimesti, ei myöskään palkkatietämys pääse kehittymään. Tietämyksen puute puolestaan vähentää palkkatyytyväisyyttä ja palkkauksen kannustavuutta, selvityksessä sanotaan.

Tietämystä ei kuitenkaan pyritä lisäämään työpaikoilla. Esimerkiksi siitä, miten palkat eri töistä määräytyvät, ei keskustella.

Raportin mukaan palkka-avoimuutta voidaan kehittää kolmella tavalla: säätämällä laki, sopimalla työmarkkinaosapuolten kesken tai neuvottelmalla työpaikoilla.

Valtuutettu pitää lakia tehokkaimpana tapana, koska se koskisi kaikkia työpaikkoja, ja työntekijöiden tietosuoja saataisiin niin parhaiten turvatuksi.

Anonyymi kirjoitti...

SAK: Naisen euro on 84 senttiä – ”Näin tärkeää asiakokonaisuutta ei pitäisi jättää vain seuraavan hallituksen murheeksi”

SAK sanoo tiedotteessa toivoneensa, että palkka-avoimuutta olisi viety eteenpäin vielä tällä hallituskaudella.

Suomen suurin palkansaajajärjestö on kuitenkin tyytyväinen, että tasa-arvoasioista vastaava ministeri Annika Saarikko (kesk.) kutsuu koolle kolmikantaisen työryhmän.

Valitettavaa on järjestön mukaan se, että työryhmän esitykset ovat käytettävissä vasta kevään hallitusneuvotteluissa.

”Näin tärkeää asiakokonaisuutta ei pitäisi jättää vain seuraavan hallituksen murheeksi”, SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko kommentoi.

”Hallitusneuvotteluissa tasa-arvon, samapalkkaisuuden ja palkka-avoimuuden edistäminen alkaa taas kerran alusta. On olemassa vaara, että ratkaisut tämän asian suhteen hautautuvat jonkin muun alle.”

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara luovutti tänään tiistaina selvityksensä palkka-avoimuuden lisäämisestä ministeri Saarikolle.

Samapalkkaisuusohjelmista ja avoimuustoiveista huolimatta naisten ja miesten palkkaero on jämähtänyt paikoilleen. Naisen euro on SAK:n mukaan tällä hetkellä noin 84 senttiä.

”Parasta olisi, jos koko henkilöstön palkat olisivat avoimia työpaikoilla. Tällaisen avoimuuden toteutuminen vaatii kuitenkin vielä suurta kulttuurin muutosta työpaikoilla. Tavoitteeseen voimme päästä vain palkka-avoimuutta tukevan lainsäädännön kautta.”

Anonyymi kirjoitti...

”Avoimuus vie tasa-arvoa eteenpäin” – STTK:n selvityskin sen osoittaa: Enemmistö poistaisi palkkasalaisuuden

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK on tyytyväinen, että perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) perustaa kolmikantaisen työryhmän pohtimaan palkka-avoimuutta. Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran selvityksen mukaan palkkatasa-arvon eteneminen edellyttää nykyistä avoimempaa keskustelua palkoista.

STTK on jo aiemmin esittänyt palkkasalaisuuden osittaista purkamista palkkatasa-arvon edistämiseksi. Järjestön vuonna 2016 teettämä selvitys osoittaa myös, että enemmistö kansasta on samaa mieltä. 58 prosenttia olisi valmis poistamaan palkkasalaisuuden kokonaan. Naiset ovat miehiä valmiimpia salaisuuden purkamiseen.

– Palkkatietojen avoimuus edistää palkkatasa-arvoa ja kuroo umpeen sukupuolten välistä palkkaeroa, johtaja Katarina Murto arvioi.

STTK:lle on tärkeää, että palkka-avoimuuden edistäminen etenee, koska Suomella on vielä paljon tehtävää samapalkkaisuuden saavuttamiseksi.

– Aivan keskeinen tavoite on perusteettomien palkkaerojen poistaminen, mikä onnistuu vain palkkojen avoimuutta lisäämällä. Kannustamme avoimuuteen ja keskusteluun palkoista. Avoimuus vie tasa-arvoa eteenpäin – myös palkka-asioissa, Murto korostaa.

Palkka-avoimuuteen liittyy myös yleinen tietämys palkoista ja palkitsemisesta.

– On tärkeää tietää, mistä esimerkiksi oma palkka muodostuu ja millainen palkkausjärjestelmä työpaikalla on käytössä.

STTK toivoo kolmikantaiselta valmistelulta konkreettisia esityksiä lainsäädännöllisistä muutoksista, joita palkka-avoimuuden vahvistaminen edellyttää. Myös asenteita pitää muokata.

– Palkkatasa-arvo pitäisi kytkeä yrityksen arvoihin. Vaikka palkkatietojen avaamiseen liittyy haasteita, avoimuus lisäisi oikeudenmukaisuutta ja poistaisi epäluuloja työpaikoilla, Murto uskoo.

Anonyymi kirjoitti...

Yle käsittelee Aku Louhimiestä koskevan tapauksen sisäisesti: ”Kun ihminen on virkavapaalla, hän on virkavapaalla”

Ylen mukaan BBC:hin yhteyttä ottanut toimittaja ei toiminut työtehtävissä. Tapaus käsitellään Ylen sisällä.
Ilta-Sanomat uutisoi maanantaina, että Aku Louhimiehen tulevaisuus BBC:n suursarjassa on auki. Louhimies on ollut mukana toisesta maailmansodasta kertovassa World on Fire -sarjassa.

Louhimiehen mukaan taustalla on Ylen virkavapaalla olleen toimittajan Sara Rigatellin yhteydenotto BBC:hin. Rigatelli on IS:lle myöntänyt kertoneensa BBC:lle Louhimiehen viime keväisestä kohusta.

Helsingin Sanomien mukaan Rigatelli lähetti BBC:lle kaksi sähköpostia. Rigatelli esiintyi Ylen toimittajana ja kirjoitti:

”Paljastin hänestä suuren uutisen noin puoli vuotta sitten, jossa kerroin, että hän on kohdellut kaltoin ja alistanut naisnäyttelijöitään (osin myös miesnäyttelijöitään) lähes koko uransa ajan. Haluaisin kysyä, onko BBC tietoinen hänen taustastaan ja päättänyt palkata hänet silti?”

Louhimiehen agentti Richard Cook vahvisti HS:lle, että BBC sai kuulla ohjaajaa vastaan esitetyistä syytöksistä Rigatellin kautta.

Ylen uutistoiminnan johtaja ja päätoimittaja Jouko Jokisen mukaan Ylessä käsitellään Louhimiestä koskeva tapaus sisäisesti.

– Varmaan meidän pitää taas uudestaan käydä läpi, mitä tarkoittaa se, että ollaan virkavapaalla, opintovapaalla, vanhempainvapaalla tai ihan kesälomalla. Mielestäni olisi hyvä, että työ ja vapaa erotettaisiin selkeästi, Jokinen sanoo.

– Toki ymmärtää, jos vapaalla törmää kolaripaikkaan, että silloin soittaa toimitukseen ja vaikka lähettää kuvan ja tietoa. Mutta se on eri juttu.

Jokinen kertoi maanantaina, ettei Rigatelli ole tällä hetkellä Ylen palveluksessa.

Hän on kuitenkin esittäytynyt Ylen toimittajaksi. Saako virkavapaalla oleva toimittaja esiintyä tällaisessa asiassa Ylen nimissä?

– Kyllähän hän palaa Ylen palvelukseen ensi kesänä. Siinä mielessä hän on Ylen toimittaja edelleen. Mutta ei hän Ylen virkatehtävissä asiaa tehnyt, Jokinen kommentoi uusia tietoja tapauksesta.

– Selvä asia on, että kun ihminen on virkavapaalla, hän on virkavapaalla.

Jokisen mukaan myös virkavapaalla voi tehdä töitä, jos siitä on toimittajan kanssaan erikseen sovittu. Tosin Rigatelli on Yhdysvalloissa opiskelemassa Helsingin Sanomain säätiön stipendillä, jolloin töiden tekeminen ei ole sallittua. ”Stipendiaattiaikana ei voi tehdä töitä. Säätiön stipendiapuraha on tarkoitettu kokopäiväistä opiskelua varten,” säätiön sivuilla todetaan.

– Silloin ei voi ylipäätään kirjoittaa juttuja omalle viestimelle tai freelancerina. Stipendi on mahdollisuus irtautua työnteosta ja saada uusia ajatuksia ja opiskella siellä kohteessa, virkettä avaa säätiön yliasiamies Ulla Koski.

Hän ei halua ottaa kantaa siihen, onko Rigatelli mahdollisesti rikkonut sääntöä.

– Varmaan kysyn, mikä hänen kantansa tähän on ja, miten hän on toiminut.

Rigatelli on kiistänyt tehneensä töitä. Hänen mukaansa yhteydenotoissa oli kyse uutisvinkin tarkistamisesta. Hän välitti tiedon vinkistä Ylen kulttuuritoimitukseen, jossa ryhdyttiin selvittämään uutista.

Mitä tarkoittaa Ylellä uutisvinkin tarkistaminen?

– Raja menee siinä, että sen verran tarkistaa uutisvinkkiä, että kehtaa ja tohtii sen kertoa toimitukseen. Sen verran tarkistaa, että onko siinä perää, ettei turhaan hätyyttele ihmisiä soittelemaan. Jonkin verran työtä saa tehdä, mutta vinkki on kuitenkin vinkki. Se ei ole juttu, Jouko Jokinen sanoo.

Jokinen ei ole keskustellut Rigatellin kanssa eikä ole tietoinen toimittajan ja BBC:n välisestä keskustelusta eikä siksi halua ottaa kantaa siihen, oliko Louhimiehen tapauksessa kyse vinkin tarkistamisesta vai ylittyikö juttukynnys.

Anonyymi kirjoitti...

Onko vihervasemmisto ruma sana?

Osilla on myrkyllinen ja vallankumouksellinen historia.

Politiikka on taistelua, jossa aseina ovat sanat ja niihin liittyvät mielikuvat. Nämä eivät johdu automaattisesti itse sanoista, vaan paljolti käyttöyhteyksistä ja käyttäjistä. Esimerkiksi sopii vihervasemmisto, joka on viime aikoina herättänyt voimakkaita tunteita varsinkin oppositiopuoluiden piirissä.

Vihreä-sanaan liittyy sekä myönteisiä että kielteisiä mielikuvia. Sana on ikivanha johdos, jonka kantasana viha on alkuaan indoiranilainen laina ja merkinnyt myrkkyä tai sappea. Sukukielten vastineista päätellen se on voinut tarkoittaa myös tulehdusta, sairauksia aiheuttavaa maagista voimaa tai vihan ja kateuden tunnetta.

Myrkyllisestä alkuperästään huolimatta vihreästä on tullut neutraali värin nimitys. Usein se saa myönteisen sävyn käyttöyhteyksistään, erityisesti silloin, kun puhutaan elävästä kasvillisuudesta. Vihreät niityt edustavat optimaalista olotilaa, joka on tuttu myös Raamatusta.Voimakas kasvu liittyy nuoruuteen, joten vihreä voi tarkoittaa vertauskuvallisesti nuorta ja kokematonta. Politiikassa vihreä tuo mieleen ympäristönsuojelun ja pehmeät arvot sekä niiden kannattajat.

Entä sitten vasen ja vasemmisto? Vasen lienee ikivanha perintösana, jonka perusmerkitys johtuu ihmisen ominaisuuksista. Hänellä on kaksi kättä, joista toinen on yleensä käyttökelpoisempi tarkkuutta vaativissa töissä. Sitä parempaa kättä on nimitetty oikeaksi ja heikompaa vasemmaksi. Virossa eriarvoisuus näkyy selvästi: pahem tarkoittaa sekä huonompaa että vasenta, parem parempaa ja oikeaa.

Konkreettisen puolen ilmauksista on tullut politiikan termejä Ranskan vallankumouksen yhteydessä, jolloin kansalliskokouksessa konservatiivit istuivat oikealla ja muut sitä enemmän vasemmalla, miten hurjia vallankumouksen kannattajia he olivat.

Suomeksi vasemmistosta alettiin puhua 1870-luvulla ulkomaiden politiikkaa koskevissa selostuksissa. Suomen ensimmäinen vasemmistopuolue perustettiin vuosisadan vaihteessa. Uusissa oloissa vasemmisto ei enää tarkoittanut samaa kuin Ranskan gauche 1700-luvun lopulla.

Mikä sitten on vihervasemmisto? Eikö se yksinkertaisesti tarkoita vihreitä ja vasemmistoa yhteensä?

Voisi tarkoittaakin, mutta ongelmana on se, että termiä ovat käyttäneet erityisesti perussuomalaiset ja hallituspuolueet puhuessaan punavihreästä oppositiosta. Kannattaja – hyvä, vastustaja – paha.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2018.

Anonyymi kirjoitti...

Yliopistollinen tutkimus: Miehet pitävät vaimot uskollisina ansaitsemalla heitä paremmin – uskotonta vaimoa uhkaa kulutusmahdollisuuksien väheneminen
Tutkija Mats Ekman kertoo kansantalouden väitöskirjansa edustavan uudenlaista tapaa tarkastella kotitalouksia biologian näkökulmasta.


TUTKIJA Mats Ekman kertoo löytäneensä teoreettista tukea sille, että miehet pyrkivät ansaitsemaan enemmän kuin vaimonsa. Syynä tähän on se, että mies ei voi koskaan olla yhtä varma vanhemmuudestaan kuin nainen, joten mies yrittää taloudellisilla kannustimilla estää naista olemasta uskoton.

Miehillä on Ekmanin mukaan enemmän menetettävää partnerinsa uskottomuuden takia. Mies nimittäin saattaa ”tietämättään kasvattaa jälkeläisiä”, joiden kanssa hän ei jaa geenejä, Ekman kirjoittaa perjantaina tarkastettavan tohtoriväitöskirjassaan Essays on Social Economics.

Väitöskirja tarkastetaan ensi perjantaina Hankenilla, joka on ruotsinkielistä ekonomikoulutusta tarjoava yliopisto. Koko väitöskirjan voi lukea täältä.

VÄITÖSKIRJAN mukaan mies yrittää estää naisen uskottomuuden niin, että hän ansaitsee vaimoaan enemmän tai vähintään puolet kotitalouden tuloista. Näin vaimon elintaso uhkaa pudota, jos hän on uskoton.

”Mies voi viedä naisen kulutusmahdollisuudet ja pelko huonommasta elintasosta saa naisen pysymään uskollisena”, Mats Ekman kirjoittaa.

Hänen mukaansa uskottoman vaimon kulutusmahdollisuuksien vieminen on ”hyvä ehdokas tehokkaaseen rankaisuun” uskottomuudesta. Nainen siis saa elämässään enemmän olemalla uskollinen.

EKMAN pitää väistökirjaansa uudenlaisena tapana tarkastella kotitalouksia biologian näkökulmasta. Alkupisteenä on hänen huomionsa, että evoluutio suosii omia biologisia lapsiaan kasvattavia miehiä.

”Sellaiset miehet, jotka eivät välitä tästä, eivät saa yhtä paljon biologisia lapsia kuin muut”, Ekman kirjoittaa. Näin ollen nimenomaan omia geenejään levittävien miesten suku runsastuu tavallista enemmän.

Samalla miehet käyttäytyvät epäitsekkäästi omia jälkeläisiään kohtaan, mutta itsekkäästi muiden jälkeläisiä kohtaan, Ekman katsoo. Tämäkin suosii omien biologisten lasten menestymistä.

VÄITÖSKIRJAN kattavana teemana ovat sosiaaliset ärsykkeet ja muiden odotukset. Ekman on tutkimustensa perusteella pystynyt osoittamaan, että ihmiset tekevät monia asioita muiden ihmisten odotusten takia.

”Monet äänestävät lähinnä toisten ihmisten odotusten takia, suhteellisen lihavilla ihmisillä on taipumus syödä vähäkalorisempaa ruokaa hoikkien ihmisen seurassa, ja normi, että jokaisen on pärjättävä omillaan, vähentää toimeentulotukihakemuksia sellaisissa tapauksissa joissa on vaarana, että muut saavat tietää siitä”, Hanken listaa tiedotteessa Ekmanin löytämiä empiirisiä todisteita.

Ekman on tutkimustensa perusteella pystynyt osoittamaan tällaisten ärsykkeiden olemassaolon samoin kuin niiden herkkyyden ympäristön muutoksille, yliopisto katsoo tiedotteessa.

”Toisten odotusten tietäminen on jotain sellaista, joka vaikuttaa usein monien ihmisten toimintaan, selittää Ekman. Väitöskirjan uusista asioista tärkein on se, että tiedot on kerätty luonnollisissa tilanteissa eikä laboratorio-olosuhteissa, jossa sosiaalisia ärsykkeitä yleensä on tapana tutkia”, Ekman sanoo Hankenin tiedotteessa.

Ekmanin vastaväittelijä on professori Ola Andersson Uppsalan yliopistosta. Kustoksena toimii professori Rune Stenbacka Hankenilta

Anonyymi kirjoitti...

Heli Vaarasen kolumni: Liian moni luo ihannekuvan tulevasta kumppanistaan – ennakko-odotukset kannattaa hylätä ja maksimoida sattuma
Haluaisitko löytää kumppanin, mutta nettideittailu ei kohdallasi toimi? Kannattaa lähteä kotoa ja tehdä sellaista, mikä saattaa pelottaa, kirjoittaa psykoterapeutti Heli Vaaranen.


Nettideittailu ei sovi kaikille. Se on hankala laji kainoille ja suoranainen kauhun paikka pelokkaille. Eikä se oikeastaan sovi romantikoille.

Joskus toive kohtaamisesta on niin suuri, että mielessä syntyy pitkiä vaatimuslistoja. Ne toimivat vain jarruna. Mitä pidempi vaatimuslista, sitä mahdottomampi on lopputulos.

Kun takana on monta tappiota, ihminen petaa helposti itselleen uuden pettymyksen valmiiksi. Kun tietää epäonnistuvansa, ei voi pettyä.

”En tullut jätetyksi, vaan jätin itse!” Näin moni ajattelee, koska pettymykset ovat tehneet kipeää.

Moni ihminen muodostaa kovia ennakko-odotuksia tulevasta kumppanista. Mutta jos mielessäsi on vain yksi ihannekuva, jätät sattumalle vain vähän tilaa. Etenkin keski-ikäisen etsijän on oman etunsa nimissä hyväksyttävä se, että potentiaalisella elämänkumppanilla on jo elettyä elämää takana. On lapsia, eksiä ja arpia sielussa, mutta myös elämän tuomaa viisautta ja suhteellisuudentajua.

Siksi pitää vain lähteä ulos ja tehdä asioita. Se maksimoi sattuman osumisen omalle kohdalle.

Älä sano “minä etsin” vaan sano ” minä annan mahdollisuuden”.

Jos Tinderit ja muut mokomat eivät sinulle sovi, jätä ne. Lähde ulos. Ja ennen lähtöäsi lue Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä. Se on maailman romanttisin satu kahdesta yksinäisestä, Nyytistä ja Tuitusta. Lue se ja poimi sieltä rohkaisua itsellesi.

Lähde ulos ja liity vaikka kirkkokuoroon. Vie koirasi agilityyn. Mene mukaan lintuharrastukseen. Osallistu kirjaston lukupiiriin. Varaa vaellusretki ryhmän kanssa vaikka jännittää.

Pelkäätkö jo etukäteen keitä siellä on? Siellä on toisia tavallisia ihmisiä. Nuoria ja vanhoja.

Entä jos on ujo, eikä viihdy ihmisjoukoissa? Se ei haittaa. Ehkä se toinenkin on arka, niin kuin sadun Nyyti ja Tuittu olivat.

Toistan. Älä ajattele, että etsit. Ajattele sen sijaan, että annat mahdollisuuden.

Lähde valokuvaamaan. Juttele. Mene kodin remonttikurssille. Opiskele koodausta. Ota haltuun kurkkulaulu. Opettele vanhat tanssit. Tee mitä tahansa, mihin sinulla on pieni orastava kiinnostus. Innostunut ihminen on nimittäin aina mielenkiintoinen. Tekevän silmät loistavat. Häntä on helppo lähestyä. ja innostuneen on helppo kertoa omastaan muillekin.

Joskus kannattaa myös miettiä ympäristöä, jossa liikkuu ja työskentelee. Antaako se mahdollisuuden löytää sinut? Vai täytyykö kiinnostuneen ratkaista kolme vaikeaa tehtävää päästäkseen edes katse-etäisyydelle, niin kuin muinaisissa tarinoissa?

Moni meistä on lukenut romanttisia tarinoita ja uskoo löydetyksi tulemiseen. Että jostain saapuu ihailija, joka kiipeää saderänniä pitkin ylös kohti parveketta ja tunnustaa ikuista rakkauttaan. Kovin todennäköistä tämä ei ole.

Toivo ja kohtalonusko ovat huono yhdistelmä kumppanin etsinnässä. Ne saavat sinut jäämään kotiin ja syrjään muista ihmisistä, kuuntelemaan sateen ropinaa.

Älä odota löytäjää, vaan vahvista sattuman todennäköisyyttä. Muista Tove Janssonin sadun lause:

Ei kukaan

sinua huomaa

ellet itse mene mukaan!

Jossakin saattaa olla joku, joka haluaisi liittyä juuri sinun polkuusi ja haluaisi kulkea rinnalla. Kohtalolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Anna mahdollisuus ja lähde ulos.

Anonyymi kirjoitti...

Tampereen yliopisto valittaa saamastaan sukupuolista syrjintää koskevasta tuomiosta – "Tässä kyseisessä tapauksessa sukupuolella ei ollut mitään merkitystä"
Tampereen yliopiston juristin Elina Kauton mukaan tasa-arvo on Tampereen yliopistolle tärkeä arvo. Yliopisto haluaa katsoa tapauksen loppuun asti, sillä Pirkanmaan käräjäoikeuden päätös on yliopistolle ensimmäinen tuomio sukupuolen perusteella tapahtuneesta syrjinnästä. Siksi sillä on myös laajempaa merkitystä professorivalinnoille.


Tampereen yliopisto valittaa hovioikeuteen Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomiosta, jossa yliopiston katsottiin syyllistyneen sukupuolen perusteella tapahtuneeseen syrjintään professorinvalinnassa elokuussa 2016.

Pirkanmaan käräjäoikeus katsoi 9. lokakuuta antamassaan tuomiossa, että neurologian professorin virkaa hakenut neurologian erikoislääkäri Kaisa Hartikainen oli tehtävään valittua miestä pätevämpi.

Oikeuden mukaan on perusteita olettaa, että Hartikainen oli jätetty valitsematta tehtävään sukupuolensa takia.

Tampereen yliopisto ei pystynyt käräjäoikeuden mukaan esittämään oikeudessa hyväksyttävää syytä, jolla perustella miehen valintaa tehtävään.

Käräjäoikeus katsoi, että kahdesta kärkihakijasta sekä nainen että professoriksi valittu mies olivat molemmat muodollisesti päteviä virkaan. Oikeuden mielestä nainen olisi ollut kuitenkin pätevämpi tehtävään. Siksi käräjäoikeuden mukaan oli syytä olettaa, että nainen oli jätetty valitsematta tehtävään sukupuolensa vuoksi.

Oikeus velvoitti Tampereen yliopiston maksamaan Hartikaiselle 60 000 euroa tasa-arvolain mukaista hyvitystä. Lisäksi yliopisto velvoitettiin maksamaan yli 51 000 euron oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Yliopisto on ilmoittanut Pirkanmaan käräjäoikeuteen, että se on tyytymätön koko tuomioon.

Tapauksella on yliopistolle laajempi merkitys
Tampereen yliopiston juristin Elina Kauton mukaan yliopisto katsoo, että käräjäoikeuden päätös sisältää asiavirheitä ja että käräjäoikeuden näytöstä tekemät johtopäätökset eli näytön arviointi on virheellinen.

–Yleisesti voi todeta, että työnantajalla on näissä asioissa vielä paljon harkintavaltaa. Tässä kyseisessä tapauksessa sukupuolella ei ollut mitään merkitystä, Kautto sanoo.

Tämän tarkemmin Kautto ei yksityiskohtia halua avata.

–Tuomio on 58-sivua pitkä ja siinä on useita kohtia. Tässä vaiheessa on hankalaa nostaa esiin yksittäisiä seikkoja.

Valituksen perusteet ja yksityiskohdat käyvät Kauton mukaan tarkemmin ilmi valitusasiakirjasta, jonka yliopisto tekee.

Tapauksella on yliopistolle Kauton mukaan laajempaa periaatteellista merkitystä, sillä kyse on tasa-arvosta ja tasa-arvolakia koskevasta riidasta.

–Tasa-arvoasiat ovat Tampereen yliopistolle todella tärkeä asia ja arvo, sillä olemme Suomen monitieteisistä yliopistoista tasa-arvoisin. Meillä professoreista yli 40 prosenttia on naisia, Kautto muistuttaa.

–Pirkanmaan käräjäoikeuden päätös on yliopistolle ensimmäinen tuomio sukupuolen perusteella tapahtuneesta syrjinnästä, ja tällä on laajempaa merkitystä professorien valinnoille. Tämä tapaus kytkeytyy valintamenettelyyn ja siihen, onko professorin virkaa hakenut nainen tullut syrjityksi sukupuolen perusteella. Siksi tämä asia on katsottava loppuun saakka.

Anonyymi kirjoitti...

Naisia ei päästetä toistamiseen jalkapallopelin yleisöksi Iranissa – "Voi johtaa syntiin"

Iranin syyttäjäviranomaisen mukaan naiskatsojien pääsy miesten jalkapallo-otteluun ei tule toistumaan. Noin sata naista sai luvan seurata Teheranissa tiistaina Iranin ja Bolivian välistä peliä. Näky oli erittäin harvinainen, sillä naisilta on ollut pääsy kielletty otteluihin vuonna 1979 tapahtuneen islamilaisen vallankumouksen jälkeen.

–  Kun nainen menee stadionille ja näkee urheiluasussa olevia puolialastomia miehiä, se voi johtaa syntiin, syyttäjä Mohammad Jafar Montazeri kertoi konservatiivisen uutistoimisto Mehrin mukaan.

Iranissa on puhuttu, että naiset pääsisivät katsomaan ensi viikolla pelattavaa jalkapallon Aasian Mestarien liigan välieräottelua.

–  Määrään Teheranin syyttäjän toimimaan, jos näin tapahtuu, Montazeri jyrähti.

Anonyymi kirjoitti...

Helsingin kirjamessut perui Kiuas-kirjakustantamon osallistumisen messuille – Kustantamon taustalla äärioikeistolaisista kommenteista tunnettu Timo Hännikäinen
Kirjamessujen mukaan Kiuas Kustannus - kirjakustantamon kustannustoimittaja Timo Hännikäisen päätoimittama Sarastus-lehti julkaisee rasistista sisältöä, eivätkä kustantamon arvot siksi vastaa messujen arvoja.


HELSINGIN kirjamessut on perunut Kiuas Kustannus -kirjakustantamon osallistumisen messuille. Kustantamon kustannustoimittajana toimii esseisti ja kirjailija Timo Hännikäinen, joka on myös kansallismielisen Sarastus-lehden päätoimittaja.

Kirjamessujen mukaan Sarastus-lehti julkaisee rasistista sisältöä, eivätkä kustantamon arvot siksi vastaa messujen arvoja.

Kiuas ei Hännikäisen mukaan kustanna Sarastus-lehteä. Kustantamon oli tarkoitus osallistua messuille näytteilleasettajana.

Hännikäisen äärioikeistolaisuuteen viittaavat kommentit ja epäillyt uusnatsikytkökset ovat herättäneet aiemmin keskustelua kulttuuripiireissä.

Pari vuotta sitten kohu heräsi, kun hän sai Alfred Kordelinin säätiöltä apurahan. Säätiön hallitus päätti erilliskokouksessaan pitää apurahapäätöksen voimassa, protesteista huolimatta.

Lisäksi Hännikäinen on aiemmin esimerkiksi ollut järjestämässä itsenäisyyspäivän 612-marssia ja lähettänyt sosiaalisessa mediassa alatyylisiä viestejä eri tahoille, kuten Naisasialiitto Unionille.

Hän oli myös mukana vuonna 2015 julkaistussa valokuvassa, jossa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen poseerasi yhdessä uusnatsien kanssa Eugen Schaumanin muistotilaisuudessa Porvoossa.

PÄÄTÖS kustantamon poistamisesta kirjamessuilta julkistettiin sen jälkeen, kun kansalaisaktivisti Veikka Lahtinen julkaisi Facebookissa Kirjamessujen toimintaa arvostelevan kirjoituksen.

Siinä Lahtinen arvosteli Helsingin kirjamessujen päätöstä ottaa Hännikäisen kustantamo Kiuas Kustannus messujen osallistujaksi.

Lahtinen toi julkaisussaan esiin Hännikäisen äärioikeistolaisena pidetyn kirjoittelun sekä Hännikäisen toimittaman Sarastus-lehden.

”Kustantamo on myynyt kirjojaan aiemmin muun muassa natsikeikalla, ja Hännikäinen itse tunnetaan naisjärjestöjen häiriköimisestä, kansanmurhaflirttailusta ja uusnatsien kanssa yhteistyön tekemisestä. Hännikäinen on myös kirjoittanut blogitekstin, jossa hän fantasioi suomalaisen kulttuuriväen, muun muassa minun, väkivaltaisilla kuolemilla”, Lahtinen sanoi julkaisussa.

Lahtinen kirjoitti myös, että ei koe messuille osallistuvana henkilönä oloaan turvalliseksi, mikäli kustantamon osallistuminen messuille sallitaan.

”Tämän kokemuksen epäilemättä jakavat monet vähemmistöjen edustajat, jotka ovat tulossa messuille. Vetoankin messuorganisaatioon, että he käyttävät järjestäjän vapauttaan evätä Kiuas-kustantamon osallistuminen kirjamessuille”, Lahtinen kirjoitti.

HELSINGIN kirjamessujen ohjelmajohtaja Ronja Salmi kommentoi aluksi Facebook-julkaisuun kertomalla, että kustantamon osallistumista messuille selvitetään. Hieman myöhemmin Salmi ilmoitti kommenttiketjussa, että kustantamon osallistuminen on peruttu, sillä sen toiminta ei vastaa Kirjamessujen arvoja.

Salmi kertoi keskiviikkona Helsingin Sanomille, että osallistumisen peruminen ei lähtenyt liikkeelle Lahtisen tiistaisesta Facebook-julkaisusta, vaan toimiin oli ryhdytty jo ennen sitä.

Anonyymi kirjoitti...

Ylen hallinto­neuvostoon kuuluvat kansan­edustajat Jari Ronkainen ja Olli Immonen vaativat Louhimiehestä kirjoittaneelle Ylen toimittajalle potkuja
Vaatimus liittyy Louhimiehen tiistaina kirjoittamaan Facebook-päivitykseen, jossa hän kertoi joutuneensa sivuun BBC:n tilaamasta draamatuotannosta Sara Rigatellin yhteydenoton takia. Ylen päätoimittajan mukaan Rigatelli teki aivan tavallista toimittajan tiedonhankintaa.


PERUSSUOMALAISTEN kansanedustajat ja Yleisradion hallintoneuvoston jäsenet Jari Ronkainen ja Olli Immonen ovat ottaneet kantaa ohjaaja Aku Louhimiehen ympärillä vellovaan kohuun.

Kansanedustajat vaativat Ylen opintovapaalla olevalle toimittajalle Sara Rigatellille potkuja keskiviikkona julkaisemassaan tiedotteessa. Vaatimus liittyy Louhimiehen tiistaina kirjoittamaan Facebook-päivitykseen, jossa hän kertoi joutuneensa sivuun BBC:n tilaamasta draamatuotannosta Rigatellin yhteydenoton takia.

Hallintoneuvosto, johon Ronkainen ja Immonen kuuluvat, on Yleisradion ylin päättävä elin. Se ei kuitenkaan päätä Yleisradion työntekijöiden työsuhteista.

LOUHIMIEHEN mukaan BBC oli Rigatellin yhteydenoton myötä saanut tietää, että Yle julkaisi maaliskuussa lukuisia näyttelijöiden kertomuksia ohjaajan epäasiallisesta käytöksestä kuvauksissa. Rigatelli oli Ylen maaliskuussa julkaiseman jutun kirjoittaja. Louhimies pohti julkaisussa Rigatellin motiivia ottaa yhteyttä BBC:hen.

Rigatelli kertoi HS:lle ottaneensa yhteyttä BBC:hen selvittääkseen uutisvinkkiä. Motiivina oli Rigatellin mukaan uutisen valmistelu siitä, että suomalaisohjaaja Louhimies on saanut ohjaajan pestin kansainvälisessä suurtuotannossa.

Tietojen tarkistamisen yhteydessä Rigatelli on kysynyt BBC:n mediapalvelun tiedottajalta, tietääkö tämä Louhimieheen kohdistuneista syytöksistä.

Lue lisää kohun taustoista tästä Helsingin Sanomien uutisesta.

RONKAISEN ja Immosen mielestä Rigatelli on toiminut väärin ollessaan yhteydessä BBC:n tuotantoon.

”Rigatellin toiminta ylittää mauttomuuden rajan selkeästi. Mielestäni tässä vaiheessa Ylen operatiivisen johdon pitäisi ottaa asianajaja, lähteä tekemään selvitystä ja antaa potkut sitten viime kädessä. Toiminta on ollut mielestäni sellaista, että perusteet potkuille täyttyvät”, Ylen hallintoneuvostoon kuuluva Ronkainen sanoo.

Kummankin kansanedustajan mielestä Louhimiehen tapausta käsiteltiin keväällä mediassa rajulla kädellä. Heidän mukaansa asian käsittelyn olisi pitänyt päättyä keväällä roihahtaneen kohun jälkeen.

He perustelevat potkuvaatimustaan myös sillä, ettei Louhimiestä kohtaan ole ollut rikosoikeudellisia toimenpiteitä.

”Hän [Rigatelli] teki jutun aikanaan, mistä nousi valtava kohu. On toki hyvä, että asioista keskustellaan, mutta minulla on itselläni sellainen oikeustaju, että jos asia on käsitelty kerran niin se on taputeltu”, Ronkainen sanoo.

Ronkaisen ja Immosen mukaan Rigatelli on myös toiminnallaan pyrkinyt vaikeuttamaan Louhimiehen työnsaantia.

”Vihjeiden jakaminen ja vinkkaaminen ulkopuolelle näyttäytyy sellaisena, että yritetään hankaloittaa työntekoa ja työnsaantimahdollisuuksia, ja tätä en missään nimessä hyväksy”, Immonen sanoo.

YLEN vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen kommentoi tapausta keskiviikkona iltapäivällä Ylen verkkosivulla julkaistussa kirjoituksessa. Hänen mukaansa Rigatelli teki aivan tavallista toimittajan tiedonhankintaa.

”Lyhyen sähköpostivaihdon tarkoituksena oli uutisvinkin varmistaminen. Kyse oli täysin normaalista tiedonhankinnasta, muuta motiivia toimittajalla ei toiminnalleen ollut”, Jokinen toteaa kirjoituksessaan.

Louhimiehen väite, että Rigatelli olisi yrittänyt estää Louhimiehen työllistymisen ei pidä paikkaansa, Jokinen toteaa. Hänen mukaansa Louhimies ei ole halunnut kommentoida viime päivien tapahtumia Ylelle.

”Reilun pelin hengessä olemme halunneet kuulla ohjaajaa itseään viime päivien keskustelun aikana ja tarjonneet hänelle mahdollisuutta tulla kuulluksi. Toistaiseksi hän ei ole halunnut vastata Ylen kysymyksiin.”

Anonyymi kirjoitti...

MIKSI ENNAKKOELÄKE KIINNOSTAA MIEHIÄ?

Peräti joka kymmenes 61 vuotta täyttänyt mies nostaa eläkettä ennakkoon vuoden loppuun mennessä, arvioi Eläketurvakeskus.
Tänä vuonna uusia osittaisia vanhuuseläkkeitä otetaan noin 10 000 kappaletta. Yleensä osittaisen varhennetun varhaiseläkkeen (ove) ottaa keskituloinen mies. Eläkkeestä voi ottaa joko puolet tai neljänneksen ennenaikaisesti.

Miksi mahdollisuus kiinnostaa enemmän miehiä kuin naisia, Eläketurvakeskuksen tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino?

– Miehillä on keskimäärin parempi eläke kuin naisilla. Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyneet miehet saivat keskimäärin 2 047 euroa ja naiset 1 533 euroa kuukaudessa.

– Miehet eivät kenties koe varsinaiseen eläkkeeseensä tulevaa vähennystä niin suureksi kuin naiset. Lisäksi yksi syy saattaa olla se, että miehet ehtivät nauttia varsinaisesta eläkkeestä keskimäärin lyhyemmän aikaa kuin naiset, koska heidän elinikäodotteensa on alhaisempi. Näin miehet haluavat varmistaa, että nauttivat ainakin osittain ansaitsemastaan eläkkeestä. Useammalla miehellä on myös takanaan pidempi työumiehet haluavat varmistaa, että nauttia ainakin osittain ansaitsemastaan eläkkeestä. ra kuin naisilla.

Kuitenkin 70 prosenttia ove:n ottaneista jatkaa työssä. Ovatko he töissä kokoaikaisesti vai osa-aikaisesti?

– Tästä meillä ei ole tarkkaa tietoa. Tiedämme, että naiset jatkavat työntekoa ove:n rinnalla useammin kuin miehet.

Ennakkoon eläkettä ottaneista 18 prosenttia on työttömiä. Saako osittaista varhennettua vanhuuseläkettä työttömyyskorvauksen lisäksi?

– Kyllä. Ove:n suuruus riippuu täysin aiemmasta työurasta, eli karttuneesta eläkkeestä.

Osittain varhennettu vanhuuseläke leikkaa varsinaista eläkettä pysyvästi. Tuleeko ove:n ottaneista työttömistä tulevaisuudessa Kelan tukiasiakkaita?

– Tämä vaara on olemassa, jos työura on ollut lyhyt tai katkonainen tai ansiotaso on ollut alhainen. Toivottavasti ihmiset arvioivat taloutensa ja kokonaistilanteensa ennen kuin ottavat ove:n.

Kuinka paljon ove leikkaa varsinaista eläkettä?

– Se riippuu henkilön karttuneesta eläkkeestä ja siitä kuinka paljon aiemmin hän ottaa ove:n. Jos valitsee 50 prosentin ove:n, eläkkeen puolikkaaseen tehdään 0,4 prosentin vähennys jokaista varhennuskuukautta kohti. Jälkeenpäin henkilö voi paikata eläkettään jatkamalla työntekoa ohi minimieläkeikänsä. Karkeasti sanoen lisäkuukausia tarvitaan yhtä monta kuin ove-kuukausia, mutta se riippuu ansiotasosta.

Ketkä kaikki voivat hakea osittaista varhennettua vanhuuseläkettä?

– Työeläke-, maatalousyrittäjä ja yrittäjäeläkejärjestelmässä vakuutettuna olevat, kun he ovat täyttäneet 61 vuotta.

Anonyymi kirjoitti...

Julkisen sanan neuvosto ja Journalistiliitto suojelevat syytteen saanutta faktantarkistajaa – ei sanaakaan kunnianloukkauksesta, kääntävät keskustelun ”toimittajien häirintään”

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström ei halua vastata kysymykseen siitä, miten toimittaja Johanna Vehkoota vastaan nostettu syyte vaikuttaa Vehkoon asemaan neuvoston jäsenenä.


Toimittaja Johanna Vehkoota vastaan nostettiin viime viikolla syyte kunnianloukkauksesta. Syyttäjä Kirsi Männikkö ei halua kommentoida syytteen sisältöä enempää.

Tapaus kuitenkin liittyy Vehkoon Facebook-kirjoitukseen, josta tehdyn rikosilmoituksen mukaan hän kutsuu oululaista kaupunginvaltuutettua Junes Lokkaa rasistiksi ja natsiksi. Poliisin esitutkinnassa Vehkoo on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

JSN:n jäsenen saama kunnianloukkaussyyte on harvinainen

Vehkoo on aiemmin Yleisradion faktantarkistajana toimittanut Yleisradiolle Valheenpaljastaja-juttusarjaa. Lisäksi Vehkoo on Julkisen sanan neuvoston (JSN) jäsen. Tämän vuoksi esille nousee kysymys siitä, voiko Vehkoo jatkaa tehtävässään JSN:n jäsenenä siihen saakka, kunnes asia on käsitelty ja ratkaistu tuomioistuimessa.

Jo pelkästään JSN:n jäsentä vastaan nostettu rikossyyte on harvinainen, etenkin kun kysymys on kunnianloukkausasiasta.

Kunnianloukkaus on teko, jossa joku esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että tällaisen teon voidaan katsoa aiheuttavan loukatulle vahinkoa tai kärsimystä taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Kunnianloukkauksesta voidaan tuomita sakkorangaistus.

JSN:n varapuheenjohtajat vaikenevat

Suomen Uutiset pyrki selvittämään, miten kunnianloukkaussyyte vaikuttaa Vehkoon asemaan JSN:n jäsenenä. Ensin yritimme saada yhteyttä JSN:n puheenjohtajaan Elina Grundströmiin, joka ei vastannut puheluihin tai tekstiviesteihin.

JSN:n 3. varapuheenjohtaja Paula Paloranta kertoo puhelimitse, että ei kommentoi tapausta. Palorannan mukaan asiasta ei kuitenkaan oltu keskusteltu viime viikolla, kun Vehkoon syytteestä uutisoitiin.

JSN:n 1. varapuheenjohtaja Antti Kokkonen sanoo, ettei hänellä ole tilaisuutta sanoa Vehkoon tapauksesta mitään.

– Asia jää myöhemmin pohdittavaksi. Minun tehtäväni ei ole ottaa kantaa, Kokkonen sanoo.

”Esteellisyys huomioidaan kunkin kohdalla erikseen”

Suomen Uutiset tavoitti Grundströmin sähköpostitse. Grundström ei suoraan vastaa kysymykseen, miten Vehkoota vastaan nostettu syyte tulee vaikuttamaan Vehkoon asemaan JSN:n jäsenenä.

– JSN:n perussopimuksen mukaan jäsenen esteellisyyttä käsitellään kantelukohtaisesti. Neuvoston jäsenen esteellisyydestä ei tehdä yleisen tason päätöksiä, vaan mahdollinen esteellisyys huomioidaan kunkin kantelun kohdalla erikseen.

– Neuvostossa on oltu tarkkoja esteellisyyskysymyksissä. Kiistatilanteessa esteellisyyden ratkaisee neuvoston puheenjohtaja, mutta yleensä jäsenet ovat ilmaisseet esteellisyytensä oma-aloitteisesti, Grundström toteaa.

Tarkentaviin kysymyksiin ei saatu Grundströmiltä vastausta.

Journalistiliitolta vaaditaan perusteluja häirintäväitteille

Toimittajien ammattijärjestö Journalistiliitto julkaisi tiistaina 16.10. verkkosivuillaan julkilausuman, jonka otsikon mukaan toimittajien kiusaamisen on loputtava. Journalistiliiton lausumassa vaaditaan kaikille ihmisille tasapuolista kohtelua lain edessä.

Journalistiliiton mukaan Lokka olisi ”häirinnyt Vehkoota julkisesti eri tavoin vuosien ajan”.

– Tämä on kenen tahansa nähtävissä Lokan YouTube-kanavilla, julkilausumassa todetaan.

Journalistiliiton Twitter-tilillä monet esittävät tarkentavia kysymyksiä julkilausumaan liittyen, mutta liiton Twitter-tilin ylläpitäjä ei kommentoi asiaa mitenkään.

SUOMEN UUTISET

Anonyymi kirjoitti...

MV-julkaisu nousi aallonharjalle turvapaikanhakijoilla ja perinteistä mediaa parodioimalla – Torstaina Ilja Janitskin saa tuomionsa oikeudelta

Sosiaalinen media, turvapaikkaryntäys Eurooppaan vuonna 2015 ja perinteisen median irvokkaimpien piirteiden parodiointi mahdollisti MV-julkaisun suosion nousun vuosina 2015–2016. Näin arvioi tutkija Elina Noppari Tampereen yliopistosta.

– Ne lukijamäärät olivat tosi isoja, mutta siitähän on tultu aika lailla alaspäin. Nythän näyttää siltä, että koko MV-lehti on kuopattu tai ainakin siellä kuopan pohjalla, julkaisua tutkinut Noppari sanoo.

Tutkija uumoilee, että Suomessa ei enää välttämättä nähdä MV-julkaisun kaltaista ilmiötä. Toisaalta sellaisen perustaminen on teknisesti niin helppoa, että syntymiseen riittää tarpeeksi kuuma poliittinen aihe ja riittävä määrä aktiivisia ihmisiä.

MV-julkaisusta syntyi spektaakkeli, joka henkilöityi perustajansa Ilja Janitskinin ympärille. Janitskin oli jo aiemmin tunnettu henkilö, jonka kujanjuoksua myös perinteinen media seurasi jutuissaan.

– Janitskin vastasi hyvin voimakkaasti MV:n sivuilla sekä häneen että lehteen kohdistuvaan kritiikkiin. Hän varmasti lietsoi tietoisestikin tällaista sotaa ja vastakkainasettelua perinteisen journalistisen median ja MV-lehden välillä.

Rajoja haetaan käräjiltä
Helsingin käräjäoikeus antaa torstaina tuomionsa juttukokonaisuudessa, jossa MV-julkaisun Janitskinia syytetään muun muassa törkeästä kunnianloukkauksesta, tekijänoikeusrikoksista, rahankeräysrikoksista, rahapelirikoksista, laittomasta uhkauksesta, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja salassapitorikoksista. Janitskin on kiistänyt syytteet.

Nopparin mukaan MV-julkaisussa unohtuivat sananvapauden käyttämisen rajat, jotka laki määrittelee.

– Tässä haetaan sananvapauden rajoja suhteessa uuteen verkkojulkisuuteen, missä amatööritekijät ovat astuneet tietyssä mielessä journalismin tontille ja tuottavat julkista keskustelua. Ratkaisulla on varmasti merkitystä siihen, minkälaisia vastamedioita uskalletaan lähteä tekemään.

Tutkijat ovat nimenneet MV-julkaisun ja muut samaan lokeroon sujahtavat julkaisut median populistiseksi vastamediaksi.

– Ne tuottavat hyvin populistisella tavalla eroa kansan ja eliittien välille. Ja eliiteiksi lasketaan tässä tapauksessa myös perinteinen journalismi.

Pidempi jatkumo mediakentässä
Nopparin mukaan MV-julkaisu hyödynsi amatööritekijöitä ja poimi tekstejä sosiaalisesta mediasta. Lisäksi julkaisu myös lainasi materiaalia perinteisestä mediasta, minkä jälkeen tekijät otsikoivat juttuja uusiksi. Jutut myös paketoitiin netille tyypilliseen ironiseen, sarkastiseen ja satiiriseen kerronnan tapaan, jossa mikään ei ole pyhää. 

Nopparin mukaan yksi tapa hahmottaa populistiset vastamediat on nähdä ne karikatyyrinä siitä, mitä koko tämän hetken mediakulttuuri ilmentää. Kyse on hänen mukaansa esimerkiksi sensaatio- ja skandaalihakuisuudesta, iltapäivälehden ja Seiska-lehden yhdistelmästä potenssiin kymmenen.

– Myös journalismi itse ilmentää sitä, vaikkakin hienovaraisemmin. Esimerkiksi räikeät otsikot, joille ei ole vastetta tekstissä.

Nopparin mukaan MV-julkaisu on ollut perinteiselle medialle myös hyvä vihollinen, vaikka populistiset vastamediat ovat lainanneet esitystapoja erittäin paljon perinteiseltä journalistiselta medialta.

– Kuinka paljon tällainen viihteellinen, kaupallinen ja journalistinen media on halukas korjaamaan omia prosessejaan ja tekemään niitä vaikka yleisön kannalta luotettavimmaksi sen sijaan, että se paikallistaisi ongelmat tällaiseen hyvään ulkoiseen viholliseen? Noppari pohtii.

Anonyymi kirjoitti...

Seksinukke kuolleesta rakkaasta? Nyt sekin onnistuu

Britanniassa äiti ja yrittäjä Jade Stanley pyrkii vastaamaan seksinukkejen vuokrausbisneksellään myös muihin kuin seksuaalisiin tarpeisiin, kertoo brittilehti The Sun.

Britanniassa seksinukkeja vuokralle tarjoava yritys lupaa nyt valmistaa myös tilaustyönä nukkeja ihmisille, jotka kaipaavat lohtua menetettyään rakkaimpansa.

Seksinuket valmistetaan asiakkaan toiveiden mukaisesti, vaikkapa juuri muistuttamaan menehtynyttä puolisoa. Ominaisuudet hiusten, silmien ja kynsien väristä painoon voi määritellä itse.

Nukeille voi tilata myös esimerkiksi arpia, luomia tai tatuointeja.

"Ihmiset eivät aina halua ostaa nukkeja rivoista syistä"
Yritystä pitää neljän lapsen äiti ja naimisissa oleva Jade Stanley, 35. Hänen mukaansa seksinukkejen vuokraus kukoistaa.

– Meitä on lähestynyt paljon ihmisiä, jotka ovat tilanneet menetettyä kumppania muistuttavia nukkeja. Se voi olla hyödyllistä heille, ja se auttaa heitä samaan rauhan rakkaimpansa kanssa. Se antaa lohtua ja ihmiset eivät aina halua ostaa nukkeja rivoista syistä, Stanley kertoo The Sunille.

Seksinukkeja vuokravat leskien lisäksi muun muassa pariskunnat, jotka haluavat kokeilla ryhmäseksiä sekä ihmiset, joille esimerkiksi mielenterveysongelmien tai oppimisvaikeuksien takia voi olla hankalaa lähestyä vastakkaista sukupuolta.

– Meillä on vieläpä pariskuntia, jotka haluavat kokeilla kolmen kimppaa, mutta ehkä tuntevat itsensä epämukavaksi, jos näkevät kumppaninsa toisen ihmisen kanssa, Stanley kuvailee.

Tuhansia euroja nukesta
Useita salonkeja omistava Stanley kiinnostui seksinukeista luettuaan niistä lehdestä 1,5 vuotta sitten. Hän alkoi tutkia alaa ja huomasi, että seksinukkeja tarjottiin lähinnä seksuaalisiin tarkoituksiin.

Neljän lapsen äiti halusi kuitenkin ottaa hiukan erilaisen näkökulman asiaan, ja siksi nukkeja tarjotaankin esimerkiksi juuri ihmisille, jotka etsivät lohtua rakkaansa menettämisen jälkeen sekä ihmisille, joille sosiaaliset tilanteet voivat olla hankalia.

– Se on todella huomiota herättämätön palvelu ja tilausprosessi tehdään kokonaan netissä, tilaus toimitetaan suoraan kotiovelle luotettavien lähettiemme toimesta, Stanley kertoo.

Kun vuokrauspalvelun nuket palautetaan, ne puhdistetaan perusteellisesti ja keinotekoinen vagina vaihdetaan uuteen. Tilaustyönä tehnyt nuket maksavat reilut 4 500 euroa.

– Tällä hetkellä työskentelemme joidenkin hyvin tunnettujen pornotähtien kanssa saadaksemme tehtyä nukkeja, jotka näyttävät aivan heiltä. Tahdon tehdä tästä maailmanlaajuisen [yrityksen] ja minulla on todella suuria suunnitelmia, Stanley kertoo.

– Markkinat ovat niin isot ja ne eivät tule loppumaan tähän.

Lähteet: The Sun, New York Post

Anonyymi kirjoitti...

Kari Enqvistin kolumni: Miehet jyräävät naiset myös akateemisessa tiedemaailmassa
Tieteen tekijöilläkin on vakava tasa-arvo-ongelma. Naiset ovat joutuneet akateemisessa maailmassa kokemaan monenlaista rakenteellista syrjintää, kirjoittaa Kari Enqvist.


Ovatko naiset ja miehet yhtä älykkäitä? Lokakuun alussa Nobelin fysiikan palkinnon saanut kanadalainen Donna Strickland oli ensimmäinen fysiikan naisnobelisti 55 vuoteen. Tämä tosiseikka on osaltaan herättänyt kiivasta keskustelua naisten asemasta tieteissä.

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERNissä oltiin jo palkintoa edeltävällä viikolla kokoustettu naisten aseman tiimoilta. Siellä puhunut Pisan yliopiston fysiikan professori Alessandro Strumia heitti tasa-arvon kiukaalle vettä niin suurella kuupalla, että löyly levisi aina kansainvälisiin tiedotusvälineisiin saakka.

Strumia ilmoitti CERNissä, että miehet ovat kehittäneet fysiikan. Että miehet ovat yksinkertaisesti parempia fysiikassa kuin naiset, joita kiinnostavat enemmän humanistiset aiheet.

Väitteidensä tueksi Strumia esitteli erilaisia käyriä ja tutkimustuloksia. Niiden mukaan esimerkiksi miesten ja naisten keskimääräinen älykkyys on kyllä sama, mutta miesten jakauma on leveämpi kuin naisten. Tyhmiä miehiä on enemmän kuin tyhmiä naisia, mutta myös superälykkäitä miehiä on naisia enemmän.

Toisin sanoen: jos ja kun fysiikassa äly juhlii, naisilla ei Strumian mukaan näihin kekkereihin ole asiaa. Tasa-arvoistavat pyrkimykset ovat Strumian mielestä jopa miehiä syrjiviä.

Syntynyt kiihkeä väittelykirvoitti hyvin poikkeuksellisesti hiukkasfyysikkoyhteisön julkaisemaan yhteisen lausunnon (siirryt toiseen palveluun), jossa Strumian väittämiä pyrittiin osoittamaan pätemättömiksi. Allekirjoittajina on useita nobelisteja; olen myös itse signeerannut lausuman.

Kukaan ei kiistä naisten ja miesten eroja. On mahdollista, että niitä esiintyy jopa ajattelun tasolla. Fakta on myös, että fysiikan tutkijoista valtaosa on ollut ja on nyt miehiä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa fysiikassa väitelleistä vain 20 prosenttia on naisia.

Voidaan kuitenkin kysyä, mitä mitataan, kun mitataan älykkyyttä? Raivaako korkea älykkyysosamäärä suoran tien tutkimuksen huipulle vai tarvitaanko myös jotakin muuta? Oma mututuntumani väittäisi: kyllä tarvitaan.

En tosin tiedä, mitä. Selvää kuitenkin on, että naiset ovat akateemisessa maailmassa joutuneet kokemaan monenlaista rakenteellista syrjintää. Kyse ei välttämättä ole miesten pahantahtoisuudesta vaan hitaasti pois näivettyvästä, osin tiedostamattomasta sosiaalisesta painolastista.

Naisia ja miehiä arvioidaan eri mittareilla, usein miesten eduksi. Tässä eräs esimerkki: Ben Barres -niminen neurobiologi Stanfordin yliopistosta korjasi vuonna 2006 kehonsa naisesta mieheksi. Pian tämän jälkeen asiasta tietämätön kollega kehui Barresin työtä paremmaksi kuin ”sisarensa”, kuten hän Barresin aikaisempaan inkarnaatioon viittasi - eli miehenä Barres päihitti jopa itse itsensä.

Naistutkijoihin suhtaudutaan joskus vähätellen tai seksistisesti. Esimerkkinä lontoolaisfyysikko Tim Hunt, joka tuli muutama vuosi sitten möläyttäneeksi ettei ”tyttöjä” pitäisi päästää laboratorioihin. Heihin rakastuu, he rakastuvat sinuun, ja jos heitä kritisoi, he itkevät, kiteytti Hunt.

Tieteessä tasa-arvossa on kyse pelkästään siitä, että jokaiselle pitäisi tarjota sama lähtöviiva sukupuolesta tai ihonväristä riippumatta. Ei mistään muusta. Maailma ei sinänsä tulisi paremmaksi sillä, että täsmälleen 50 prosenttia fysiikan tutkijoista olisi naisia.

Anonyymi kirjoitti...

Kun lähiruoka tarkoittaa lähigrillin burgeria – Professori: Arviolta neljännes nuorista miehistä ei ole kiinnostunut tai vastustaa kestävää kehitystä
Nuori sukupolvi ei välttämättä muuta suhtautumistamme kulutukseen, sillä kaikkein epäekologisimmat kansalaiset löytyvät nuorista.


Kestävä kehitys on edelleen naisten juttu ja mies, joka on kiinnostunut vihreistä arvoista, koetaan neitimäisenä, sanoo Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.

Kulutuskäyttäytymistä ja kulutusyhteiskunnan muutoksia pitkään tutkinut Wilska on käynnistämässä tutkimushanketta nuorista miehistä, joita kestävä kulutus ei kiinnosta pätkääkään.

– Jotta kestävä kehitys menisi oikeasti läpi koko kansan, pitäisi mukaan saada myös ne, jotka ovat välinpitämättömiä tai täysin vastaan. Siitä puhutaan aina oletuksena, että kaikilla on hyvä tahto ja kaikki haluaisivat olla kestäviä. Ei se näin mene. On paljon ihmisiä, jotka eivät halua olla kestäviä.

Terhi-Anna Wilska arvioi aikaisempien tutkimusten valossa, että tähän välinpitämättömien tai vastustajien joukkoon kuuluu ainakin neljännes tai jopa 30 prosenttia nuorista miehistä.

Valtaosa suomalaisista on toki huolissaan ilmastonmuutoksesta ja kestävän kulutuksen asioista. Matalasti koulutettuja poikia ja nuoria miehiä ekologiset asiat kiinnostavat kuitenkin kaikkein vähiten.

– Kaikki tutkimukset, mitä olen lukenut, niin koulutuksen lisäksi naisten ja miesten välinen ero on se isoin selittävä tekijä. Tulotkaan eivät selitä, vaan koulutus ja sukupuoli erittäin vahvasti.

Poikien annetaan olla kestämättömämpiä
Professori Wilska on huomannut, että esimerkiksi kaupoissa ruuan ekologisuutta tutkiva tai vaateostoksilla tuoteselostuksia lukeva mies leimautuu helposti neitimäiseksi tai ylitiedostavaksi punavihreäksi kaupunkilaiseksi, joka ei ole kunnon suomalainen äijä.

Tämä äijäily lähtee jo kotoa ja alkaa pienestä.

– Perheissäkin voi olla niin, että poikien annetaan olla kestämättömämpiä. Poikien kulutushan on sallitumpaa kuin tyttöjen kulutus, koska pojat ostavat harvemmin. Niin kauan kuin tällainen ajattelu on olemassa, niin eihän kestävä kehitys silloin leviä.

Wilskan mukaan kestävästä kehityksestä löytyy vaikka mitä tutkimusta, mutta sukupuolten merkitys on täysin tutkimatta. Naisten ja miesten erot tulisi kuitenkin nykyajalle tyypillisen häivyttämisen sijaan kaivaa kunnolla esiin.

Esimerkiksi eräästä aikaisemmasta tutkimuksestaan professori muistaa, kuinka kolmannes alle 30-vuotiaista miehistä ei kierrättänyt edes paperia.

Tyypillistä matalan koulutuksen nuorille miehille on, että ajoneuvohankinnoissa, asumisessa tai syömisessä kestävää kulutusta ei ajatella ollenkaan. Esimerkiksi auto-ostoksilla aivan kaikki muut asiat koetaan pientä kulutusta ja pieniä päästöjä tärkeämmiksi valintaperusteiksi.

Professori muistuttaa, että täysin tietämättömiä nuoria miehiä ei enää ole. Jo koulussa kestävästä kulutuksesta puhutaan. Yleisempää on, että nuoret miehet eivät välitä.

– Ja kyllähän koulutetuistakin löytyy heitä, joita ei kiinnosta yhtään, vaikka he ovat koulutettuja ja tietäviä.

Nuorissa on tulevaisuus, josta pitää olla huolissaan
Vaikka nykynuoret saavat kaikkein eniten tietoa ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kulutuksesta, se ei professori Wilskan mukaan tarkoita automaattisesti, että nuori sukupolvi muuttaa kaiken.

– Kuitenkin nuorista löytyvät ne kaikkein epäekologisimmat. Mikään tutkimus ei tue sitä ajatusta, että nuoret olisivat lähtökohtaisesti ekologisempia. Vaikka siellä ovat ne edelläkävijät, siellä ovat myös ne pahimmat jumittajat.

Tutkijat joutuvat miettimään nuorten miesten kysymyspatteristoon selkeitä ja yksinkertaisia kysymyksiä, joihin on helppo vastata. Vaikeita sanoja ei käytetä.

Esimerkiksi lähiruoka ei kaikille välttämättä tarkoita olosuhteita, joissa ruoka on toteutettu, vaan lähigrillin burgeria.

Tulevan tutkimuksen tarkoitus on keksiä keinoja, miten ihmiskunnan kannalta elintärkeää tietoisuutta saisi menemään myös nuorten miesten päähän.

Anonyymi kirjoitti...

Perjantai
Perjantai-dokkari: Maailman suurin pylly


Ruotsalainen Natasha Crown on päättänyt hankkia maailman suurimman takapuolen keinolla millä hyvänsä. Hänen lantionsa ympärysmitta on jo yli 200 senttiä.

Anonyymi kirjoitti...

Vieras poika häiritsi "tyttöjen aikaa" – äiti kehotti poistumaan leikkipuistosta: "Elämme maailmassa, jossa pojat saavat kaiken"

Äiti ihmetteli kysymys-chatissa, miten pienen pojan äiti kehtasi tuoda lapsensa leikkimään "vain tytöille" tarkoitettuun aikaan.

Washington Post -lehden live-chatissa kysymyksen esittänyt äiti sai muiden vihat niskaansa. Äiti kysyi juontaja Carolyn Haxilta neuvoa leikkipuistotilanteeseen, kertoo Kidspot-sivusto.

Äiti pyysi "kiltisti" poikaa ja äitiä lähtemään
Äiti tapaa usein tuttuja äitejä ja näiden tyttäriä leikkipuistossa. Tapaamisissa tytöt leikkivät keskenään.

Hiljattain eräs äiti kuitenkin saapui poikansa kanssa puistoon samaan aikaan. Tyttötapaamiseen mennyt äiti pyysi "kiltisti" kaksikkoa lähtemään, koska he halusivat viettää "vain tyttöjen aikaa".

Pojan äiti ei suostunut.

– Hän kieltäytyi ja vaikutti vihaiselta. Jos hän tulee takaisin, onko parempaa tapaa lähestyä häntä? äiti kirjoittaa.

– Se on ollut niin ihanaa aikaa äideille ja tyttärille, ja jos siellä on poika, se luonnollisesti muuttaa tilannetta. Elämme maailmassa, jossa pojat saavat kaiken ja tytöille jää vain murusia, ja haluaisin tämän äidin tajuavan sen, mutta hän tuntuu ajattelevan, että hänen pojallaan on oikeus tupata vain tyttöjen leikkiaikaan. Tiedän, etten voi laillisin keinoin pitää häntä poissa julkisesta puistosta, mutta voisinko vedota hänen parempaan puoleensa?

"Jumalatar meitä kaikkia auttakoon"
Ohjelmaa juontanut Carolyn Hax ei säästellyt sanojaan.

– Voisinko itse vedota sinun parempaan puoleesi? Jumalatar meitä kaikkia auttakoon. Äidin ja hänen poikansa hätisteleminen oli hirvittävää. Ja se, että oikeutat tämän jollakin kosmisella asioiden oikaisemisella? Vau, Hax toteaa.

Hax huomauttaa, että kyseessä oli pieni lapsi, jolla on tunteet. Pois häädetty äiti taas edustaa niitä samoja naisia, joille häätäjä-äidin mukaan jää elämässä "vain murusia".

– Etkö luule, että hänestä olisi ollut mukavaa viettää aikaa muiden äitien kanssa puistossa, kun hän on ulkona lapsensa kanssa? Siis, ei varmaan nyt. Itse välttäisin sinua tämän jälkeen, jos olisin se, jota käskit poistumaan, Hax sanoo.

– Jos aiot pitää yksityisen kokoontumisen, pidä se yksityisalueella. Ja jos aiot syytellä ketään siitä, että he ovat etuoikeutettuja, niin kysy itseltäsi, kuka tässä valtasi julkisen tilan omiin tarkoituksiinsa.

"Etuoikeutusta parhaimmillaan"
Äidin toiminta ei kerää pisteitä myöskään yleisöltä.

– Etuoikeutusta parhaimmillaan! Jos he halusivat aikaa "vain tytöille" (en tiedä, miksi he haluaisivat tällaista, mutta hei, kukin tyylillään) heidän olisi pitänyt järjestää sitä kotona, Anna kommentoi Facebookissa.

– Kuka opettaa tyttärelleen, että "hänelle jää vain murusia"? Miksi kertoa lapselle, että hän on vähempiarvoinen vain sukupuolensa vuoksi, Kelly ihmettelee.

Lähde: Kidspot.com.au, Washingtonpost.com, Facebook.com

yanmaneee kirjoitti...

golden goose
fila shoes
jordan 1 off white
michael kors outlet
yeezy shoes
cheap jordans
bape hoodie
moncler
golden goose
yeezy

«Vanhin ‹Vanhempi   401 – 456 / 456   Uudempi› Uusin»