Naisten salaliittoteoria

Tämä postaus on osaltaan vastaus kommenttiosastolla käytyyn keskusteluun siitä, onko naisilla seksikartelli, joka pyrkii hilaamaan seksin hintaa mahdollisimman ylös. Oma vastaukseni kysymykseen on kyllä. Seuraavassa "oikean sosiaalipsykologin ajatuksia aiheesta":

Naisten seksuaalisuuden tukahduttaminen

Historian kuluessa naiset ovat joutuneet usein tilanteeseen, jossa heidän ei ole annettu etsiä seksiä tai ylipäätään nauttia seksistä. Naisten seksuaalisuuden tukahduttamisen syistä on esitetty erilaisia teorioita. Merkittävimpiä noista teorioista ovat "miesten salaliittoteoria" ja "naisten salaliittoteoria".

Miesten salaliittoteorian perusajatus lähtee siitä, että miehet ovat yrittäneet tukahduttaa naisten seksuaalisuutta edistääkseen omia päämääriään. Jotkut lähteet ovat esittäneet, että naisten seksuaalisuuden tukahduttaminen on miesten tietoisen suunnitelman tulosta, mutta tuollainen lähtökohta ei ole tarpeellinen, sillä miehet saattavat tukahduttaa naisten seksuaalisuutta ilman, että taustalla olisi mitään tietoista suunnitelmallisuutta. Feministien näkökulmasta katsottuna miesten salaliittoteoria on sopusoinnussa niiden ajatusten kanssa, joiden mukaan miehet yleensäkin ovat syyllisiä naisten alistamiseen. Miksi miehet sitten pyrkisivät tukahduttamaan naisten seksuaalisuutta? Eräs syy voisi olla se, että miehet näkevät naiset omina omistuksen kohteinaan, eivätkä he halua nähdä naisia autonomisina toimijoina. Ennen kaikkea, miehet eivät halua, että naiset harrastaisivat seksiä muitten miesten kanssa, joten sillä perusteella naisten seksuaalisen halun tukahduttaminen näyttää luonnolliselta toimintatavalta. Variaatio tuosta mallista on se, että miehet haluavat pitää naiset poliittisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti alistettuina ja siten naisten seksuaalisuuden tukahduttaminen näyttäisi jotenkin edistävän tuota tavoitetta.

Voidaan myöskin ajatella, että miesten näkökulmasta katsottuna naisten seksuaalisuus on niin merkittävä voima, että vapautuessaan se kaataisi miesten pystyttämän yhteiskunnan kuin korttitalon. Jos naiset luonnostaan haluaisivatkin enemmän seksiä, paljon uusia partnereita ja vaihtelua kuin miehet, yhteiskunta saattaisi muuttua vapaamuotoiseksi orgiaksi. Hyde ja DeLamater (1997) esittävät, että esihistoriallisissa yhteiskunnissa naisten voimakas seksuaalivietti aiheutti sekasortoa ja epävarmuutta miehissä, joten yhteiskuntien oli rajoitettava naisten seksuaalisuutta saattaakseen paremmin sopusointuun miesten seksuaalisuuden kanssa. Heidän mukaansa tuo argumentti selittää sen, miksi naisten seksuaalisuuden tukahduttaminen on jatkunut näihin päiviin asti. Miehet ovat myöskin saattaneet kadehtia naisten kykyä moniin orgasmeihin, joten naisten seksuaalisuuden rajoittamista voidaan pitää ilkeämielisenä tapana ilmaista kateutta.

Naisten seksuaalisen tukahduttamisen voidaan toisella tapaa ajatella johtuvan naisten salaliittoteoriasta. Miksi naiset sitten tukahduttaisivat omaa seksuaalisuuttaan? Seksihän on kuitenkin eräs tärkeä mielihyvän lähde elämässä. Oman mielihyvän rajoittaminen ei tunnu järkevältä päämäärältä. Sosiaalisen vaihdon teoria tarjoaa kuitenkin vahvan lähtökohdan naisten oman seksuaalisuuden tukahduttamisen ennustamiseen. Tuon näkökulman mukaan seksi on jotakin, mitä naiset antavat miehille ja jonka vaihdon vastineeksi miehet joutuvat tarjoamaan jotain arvokasta. Paras tapa nostaa minkä tahansa hyödykkeen arvoa on pyrkiä tekemään siitä harvinaisempi. Jos seksi on ainoa arvokas hyödykkeesi, niin haluat sen arvon olevan mahdollisimman korkea. Koko yhteiskunta huomioiden naiset ovat siten paremmassa asemassa, jos he eivät anna seksiä niin paljon kuin miehet haluavat.

Sosiaalisen vaihdon teorian näkökulmasta katsottuna naisilla on monopoli johonkin, jota miehet haluavat. Amerikan talouselämässä monopolit ovat kiellettyjä siitä syystä, että ne voivat hyväksikäyttää kuluttajaa nostamalla hintoja oman halunsa mukaan, koska kilpailua ei ole. Seksin antamisen rajoittaminen palvelee siten naisia kahdella eri tavalla. Ensiksikin, koska miehet tekevät mitä tahansa heiltä vaaditaan saadakseen seksiä, niin naisten kannattaa yleisesti tehdä seksistä mahdollisimman vaikeasti saatavaa. Toiseksi, yksittäiset naiset voivat kontrolloida aviomiehiään ja poikaystäviään pidättäytymällä seksistä. Jos yksittäinen nainen ei tarjoa seksin saralla yhtä paljon kuin muut naiset, hänen poikaystävänsä saattaa vaihtaa toiseen naiseen. Jos taas nainen tarjoaa seksin saralla enemmän kuin muut naiset, niin hän voi saada osakseen paljon huomiota miehiltä ja jopa varastaa miehiä muilta naisilta. Tuollainen käytös saattaa muut naiset hänen vastaansa. Onkin mahdollista, että eräs motiivi naisille heidän oman seksuaalisuutensa rajoittamiseen on pyrkiä estämään muita naisia varastamasta heidän poikaystäviään. (Tutkimus onkin antanut todisteita "käänteisen kaksoismoraalin" olemassaolosta. Naiset, joita pidetään seksuaalisesti hyvin aktiivisina ovat erittäin suosittuja miesten treffikumppaneina, kun taas naiset preferoivat treffikumppaneinaan sellaisia miehiä, jotka ovat seksin saralla vain kohtuullisen aktiivisia.)

Naisten salaliittoteoria vastaa suunnilleen samaa asiaa kuin OPECin toiminta. OPEC sopii jäsenmaidensa kesken, että kukin maa pumppaa vain tietyn määrän öljyä myytäväksi. OPECin ongelma on siinä, että yksittäinen maa saattaakin pumpata öljyä kiintiötään enemmän ja siten alentaa sen öljyresurssin arvoa, jota muut maat yrittävät myydä. Samalla lailla yksittäiset naiset voivat saada etuja miehiltä tarjoamalla seksiä "alihintaan". Jos naiset alkaisivat kilpailemaan toisiaan vastaan antamalla seksiä aina halvemmalla ja halvemmalla, yksittäisen naisen olisi annettava yhä enemmän ja enemmän seksuaalisia palveluja ja silti hän saisi yhä vähemmän niistä vaihdossa takaisin. Voidaan siis ajatella, että naisten yleisessä intressissä on rajoittaa naisten seksuaalisuutta kahdesta syystä: 1) Siten naiset saavat seksuaalisuudestaan korkeamman hinnan ja 2) Heidän ei tarvitse pelätä niin paljoa, että joku toinen nainen varastaisi heidän poikaystävänsä. Naisten salaliittoteoria selittäisi myöskin sen, miksi miesten tavoitteena saattaisi olla naisten pitäminen köyhinä ja vallan ulkopuolella: silloin miehet olisivat paremmassa asemassa kyetäkseen antamaan jotakin vaihdossa vastineeksi naisten seksuaalisesta resurssista.

Jos naiset saavat etuja miehiltä rajoittamalla seksin tarjontaa, niin miten sitten seksuaalinen vallankumous 1970-luvulla oli mahdollinen? Todennäköinen selitys on, että naisilla on varaa antaa seksiä vapaammin tarjolle, jos heillä on vaihtoehtoisia lähteitä saada itselleen rahaa, statusta, valtaa muita asioita, joita he haluavat. Jos seksi on ainut mahdollinen resurssisi, on järkevää pitää tarjonta alhaisella tasolla, jotta sen hinta nousisi korkeammalle. Voidaan myöskin ajatella, että samat voimat, jotka pyrkivät rajoittamaan naisten seksuaalisuutta pyrkivät rajoittamaan prostituutiota ja pornografiaa. Sosiaalisen vaihtoteorian keskeinen ennustus onkin, että naiset pyrkivät rajoittamaan pornografiaa ja prostituutiota miehiä enemmän, koska pornografia ja prostituutio ovat uhka naisten asemalle halpoina, toisen luokan seksin korvikkeina.

Mitä vähemmän seksuaalisen tyydytyksen lähteitä miehillä on, sitä korkeammaksi seksin hinta nousee. Prostituutio ja pornografia tarjoavat miehille mahdollisuuden seksuaaliseen tyydytykseen ilman tarvetta sitoutumiseen. Feministiset teoriat esittävät usein, että prostituutio ja pornografia riistävät naisia, mutta sosiaalisen vaihdon teorian näkökulmasta tilanne on lähinnä päinvastoin, eli prostituutio ja pornografia riistävät miehiä taloudellisesti. Todennäköistä onkin, että naisten seksuaalisuus on kahden vastakkaisen voiman välissä: toisaalla on henkilökohtainen halu seksiin ja toisaalla voimat, joiden tarkoituksena on pitää miehet seksin puutteessa ja maksimoida seksistä saatu hinta. (Social Dimension of Sex).