Miehillä ja naisilla on erilaiset roolit huumorin tuottajina ja arvostajina. Vitsi kertoo älystä. Tutkimushenkilöt tarkastelivat vastakkaista sukupuolta esittäviä valokuvia ja niihin liittyviä lausahduksia, joista osa oli vitsikkäitä. Vaikka vitsit olivat usein huonoja, naisvastaajat arvioivat humoristiset miehet muita ystävällisemmiksi, hauskemmiksi ja suositummiksi. Siitä huolimatta, että naiset pitivät vitsikkäitä miehiä muita vähemmän älykkäinä ja epäluotettavampina, nämä arvioitiin vakavia korkeammalle potentiaalisina kumppaneina.
Miehet sen sijaan eivät arvostaneet lainkaan naisten sukkeluuksia, mikä oli hienoinen yllätys – kummankin sukupuolen on nimittäin oletettu pitävän hyvästä huumorintajusta. Jatkotutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että huumori kyllä vetosi molempiin mutta eri tavoin: naiset halusivat miehen olevan hauska, miehet taas naisen ymmärtävän vitsin.
Tulos tuki aiempia tutkimuksia, joiden mukaan naisen ja miehen välisen seksuaalisen kiinnostuksen saattoi arvioida keskustelunaikaisen naurun määrästä: jos nainen nauroi paljon, molemminpuolinen kiinnostus oli varmaa. Miehen nauru ei kertonut kummankaan kiinnostuksesta.
Entä sitten naiset? Pitääkö luonnostaan hauskojen sinkkunaisten pitää suunsa supussa ja kikattaa miesten sutkautuksille jos mielivät löytää kumppanin? Siltä näyttää. Arizonan osavaltionyliopiston lingvistiikan professorin Don Nilsenin mukaan miehet eivät ole kiinnostuneita miesmäistä aggressiivista huumoria käyttävistä naisista.
torstaina, marraskuuta 16, 2006
Naurattajat ja nauratetut
Tiede-lehti:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Arizonan osavaltionyliopiston lingvistiikan professorin Don Nilsenin mukaan miehet eivät ole kiinnostuneita miesmäistä aggressiivista huumoria käyttävistä naisista.
Voin vain todeta empiiristen kokemusten perusteella kaikkien tuntemieni miesten (itseni mukaanlukien) olevan samaa mieltä.
Hieno juttu, jääpä heitä sitten enemmän minulle!
Mitä on miesmäinen agressiivinen huumori? Tarkoitetaanko agressiivisuudella tässä sitä, että ylipäänsä yrittää olla hauska ja kertoo vitsejä, on semmoinen luokan hauskuuttajapoika? Harvemmin naiset sellaisia ovatkaan.
Ei kai hyvien juttujen kertominen voi olla haitaksi? Toisaalta jos olet hauskempi kuin mies, olet älykkäämpi/nokkelampi kuin mies, ja sehän ei tunnetusti ole hedelmällinen lähtökohta romanssille.
"Mitä on miesmäinen agressiivinen huumori?"
Tarkoittaisiko se sitä, että yrittää päästä ryhmän huomion keskipisteeksi hauskoilla sutkauksilla, eli yrittämällä olla muita hauskempi?
"Toisaalta jos olet hauskempi kuin mies, olet älykkäämpi/nokkelampi kuin mies, ja sehän ei tunnetusti ole hedelmällinen lähtökohta romanssille."
Jos näin on päässyt käymään niin ko. nainen taitaa olla jo lähtökohtaisestikin väärässä seurassa. Jos parisuhteisia ihmisiä katsellaan, niin nainen tuppaa olemaan se tylsempi osapuoli tai korkeintaan pääsee juuri ja juuri miehensä kanssa tasoihin. Niin se maailma makaa.
Mensaan kuuluvilla naisilla kai tosiaan on vaikeuksia löytää miesseuraa.
Minun mielestäni miesmäinen huumori ei sinänsä ole pyrkimystä huomion keskipisteeksi, vaan oman nokkeluuden esittelemistä vuorotellen pienissä annoksissa. Omissa jätkäporukoissani niin työssä kuin vapaa-ajallakin kaikki kertovat vitsejä, eikä kukaan varsinaisesti pyri valokeilaan.
Ihan jokaisen oma häpeä jos ei tykkää hauskoista ja nokkelista naisista.
"Ihan jokaisen oma häpeä jos ei tykkää hauskoista ja nokkelista naisista."
Tässähän on selkeä markkinarakko. Jos miehet yleisesti eivät pidä agressiivisista vitsinkertojanaisista niin sitten näistä naisista on vähemmän kilpailua.
---- asiasta toiseen ----
btw olen tutustunut nettideittailun ihmeelliseen maailmaan ja heitin oman ilmoituksen nettiin.
Koska olen lukenut niin paljon siitä sukupuoliepäsuhdasta, en olisi kyllä edes kokeillut, ellei eräs kaverini olisi nettideittejä niin paljoa hehkuttanut. So far so good, olen nyt puolentoista viikon aikana vastannut kuuden nätin naisen (kuvalliseen) ilmoitukseen, tavannut niistä yhden, sopinut toisen kanssa tapaamisen ja neljältä on tullut rukkaset (eli ei mitään vastausta). Kaiken kukkuraksi yksi nainen jopa oma-aloitteisesti vastasi ilmoitukseeni. Tämähän on suorastaan lapsellisen helppoa! :)
Tuo tapaamani nainen sanoi, että oli saanut ilmoitukseensa pitkälti yli sata vastausta, suurin osa kuvattomia. Eli ilman kuvaa on ihan turha kirjoittaa nätille naiselle, jolla on kuva netissä. Siitä porukasta ei yksinkertaisesti voi erottua. Kymmenkunta kuvallista vastausta oli tullut, mutta kuulemma melkein kaikki niistä oli...no...ei niin innostavia. Mitä itse olen plärännyt nettideittien miesten kuvia niin kyllähän siellä ne kuvat ovat usein ihan hirveitä.
Tarkoitan nyt valokuvia, en miehiä
Itse kun plarasin omaa valokuva-albumia sekä yritin napsia kuvia itsestäni irc-gallerien teinityyliin yhdellä kädellä digikameralla pärstästä, niin itku meinasi tulla. Suurin osa kaikista kuvistani oli yksinkertaisesti aivan kauheita. Läheltä kuvattuna salama värjää ihon kalpeaksi ja näyttää kaikki epätasaisuudet yms. Ilmeeni olivat useimmiten aivan käsittämättömän teennäisiä, surullisia tai masentuneita. Poseeraushymyileminen on oikeasti pirun vaikeaa.
Lopulta sain kuitenkin kaivettua valokuva-albumista pari onnistunutta valokuvaa ja laitoin ne sitten vastausviestini mukaan.
Itse en anonyymiyssyistä pidä kuvaa ilmoituksessani. Enkä kyllä myöskään edes halua vastauksia naisilta, joista en ole kiinnostunut. Siksipä koko strategiani on rakennettu sen varaan että oma kuva miellyttää sitä toista sen verran että saadaan aikaan kirjoittelua ja sitten tapaaminen. En myöskään vastaa kuvattomiin naisten ilmoituksiin koska suurin osa naisista ei kuitenkaan pääse filtterini lävitse.
Saa nähdä mitä tästä tulee, pitänee raportoida silloin tällöin nettideittiprojektin etenemisestä.
Samaan aikaan tietenkin jatkan normaaliakin elämää, mutta nettideittihommissa on se hyvä puoli, että ne eivät rajoitu viikonloppuihin kuten tällaisen työssäkäyvän ihmisen baari-illat.
Sen huomasin että netissä näyttäisi olevan epäsuhtainen määrä yh-äitejä, yrittäjiä sekä sinikaulustyönekijöitä. Akateemiset naiset loistavat poissaolollaan. Mistähän tämä johtuu? Yh-äitien ja yrittäjien suhteeton määrä selittyy tietenkin live-elämän ajanpuutteella, nuo ihmisryhmät eivät juurikaan ehdi eivätkä pääse juoksemaan baareissa.
Eli summa summarum, vanhat täällä toistetut totuudet tulivat jälleen esiin: miehen on turha laittaa kuvatonta ilmoitusta nettiin ja toivoa jonkun siihen vastaavan. Ei tule tapahtumaan. Kuten baareissakin, myös netissä miehen tulee olla aktiivinen. moasta mielestäni ilman kuvaa kannattaa unohtaa kyllä koko nettideittijuttu koska silloin ei yksinkertaisesti erotu joukosta. Ja jos kuva ei naista miellytä ja tulee rukkaset niin ei auta vaikka kirjoittelisi vuoden sen naisen kanssa, ensitapaamisella on jokatapauksessa pakit edessä jos naama ei miellytä.
Netissä kilpailun määrä on kova, mutta taso on vastaavasti huomattavasti alempi mitä esimerkiksi suositussa yökerhossa. Enemmän vain pitäisi saada naisia nettiin, erityisesti valmistuneita, työssäkäyviä, akateemisia naisia.
- Syltty
"Ihan jokaisen oma häpeä jos ei tykkää hauskoista ja nokkelista naisista."
Ylläolevassa on nyt parikin väärinkäsitystä:
1. Kaikki itseään hauskoina ja nokkelina pitävät naiset (tai miehet) eivät suinkaan ole sitä.
2. Ne naiset, jotka ovat oikeasti hauskoja ja nokkelia, kelpuuttavat ainoastaan itseään hauskempia ja nokkelampia miehiä.
Tuon Henryn siteeraaman tutkimuksen mukaan pätee myös
3) Miehet eivät arvosta naisen aktiivista hauskuutta ja nokkeluutta.
Lähetä kommentti