EU: Naisilla ei mene hyvin

EU-MIETINTÖ naisten ja miesten tasa-arvosta – 2008

B. katsoo, että naisiin kohdistuva väkivalta on merkittävä este naisten ja miesten tasa-arvon toteutumiselle ja että se on ihmisoikeuksien loukkauksista laaja-alaisimpia eikä tunne maantieteellisiä, taloudellisia eikä sosiaalisia rajoja; katsoo, että hälyttävän suuri joukko naisia joutuu kohtaamaan väkivaltaa,

C. katsoo, että "naisiin kohdistuva väkivalta" tarkoittaa kaikkia naisia vastaan suunnattuja väkivaltatekoja, joista näille aiheutuu tai voi aiheutua vahinkoa taikka fyysistä, seksuaalista tai psyykkistä kärsimystä, mukaan lukien tällaisella väkivallalla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto riippumatta siitä, tapahtuuko se julkisesti tai yksityisesti,

D. katsoo, että seksuaalista hyväksikäyttöä varten käytävä ihmiskauppa on törkeä ihmisoikeuksien ja lainsäädännön rikkomus ja että se on moderni orjuuden muoto ja tiiviissä yhteydessä muihin rikollisuuden muotoihin, ja se haittaa huomattavasti kaikkia ponnisteluja naisten ja miesten tasa-arvon saavuttamiseksi,

G. katsoo, että sukupuolten väliset erot työllisyydessä osoittavat, että naisten ja miesten välillä on edelleen määrällistä ja laadullista eriarvoisuutta,

H. ottaa huomioon, että palkkaero on ollut vakaasti 15 prosentin tasolla vuodesta 2003 ja että se on laskenut vain prosenttiyksikön vuodesta 2000,

J. katsoo, että naisten osallistuminen päätöksentekoon on ratkaiseva naisten ja miesten tasa-arvon indikaattori; katsoo, että johtotehtävissä olevien naisten osuus yrityksissä ja yliopistoissa on edelleen pieni ja että edistys on erittäin hidasta politiikassa ja tutkimustyössä,

K. katsoo, että naisten koulutuksellisiin ja ammatillisiin vaihtoehtoihin edelleen liittyvät perinteiset stereotypiat auttavat pitämään yllä eriarvoisuutta,

L. katsoo, että talouskasvun ja sosiaalisen markkinatalouden edistämistä koskevat Lissabonin tavoitteet voidaan saavuttaa vain hyödyntämällä täysimääräisesti naisten huomattavaa potentiaalia työmarkkinoilla,

M. ottaa huomioon, että etenkin naiset ovat vaarassa joutua pakosta osa-aikatöihin kohtuuhintaisten lasten hoitopaikkojen puutteen vuoksi,

N. katsoo, että naiset ovat miehiä alttiimpia monille haasteille ja ongelmille, jotka liittyvät esimerkiksi työllisyyden laatuun, "avustavien aviopuolisoiden" tilanteeseen tietyillä aloilla kuten maataloudessa, kalastuksessa ja pienissä perheyrityksissä, työterveyteen ja -turvallisuuteen, äitiyssuojeluun sekä korkeampaan köyhyysriskiin,

O. ottaa huomioon, että sekä naisten että miesten työllisyysaste on maaseudulla muita alueita matalampi; ottaa lisäksi huomioon, että monet naisista eivät koskaan osallistu työmarkkinoille, eikä heitä siten myöskään rekisteröidä työttömiksi tai sisällytetä työttömyystilastoihin, mikä aiheuttaa tiettyjä taloudellisia ja juridisia ongelmia sairaus- ja äitiyslomaan, eläkeoikeuksien kertymiseen ja sosiaaliturvaan liittyen sekä ongelmia avioeron yhteydessä; ottaa huomioon, että maaseutualueet kärsivät pahoin laadukkaiden työpaikkojen puutteesta

P. katsoo, että tiettyjen, samanaikaisesti useita ongelmia ja riskejä sekä kaksinkertaista syrjintää kohtaavien naisryhmien olosuhteissa on havaittavissa heikkenemistä ja että erityisen alttiita ovat vammaiset ja naiset, joilla on huollettavia, sekä iäkkäät, vähemmistöihin kuuluvat ja maahanmuuttajat

Q. ottaa huomioon, että naisten ja miesten välillä esiintyy edelleen suuria eroja muilla työympäristön laatuun vaikuttavilla osa-alueilla, joita ovat työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen, työjärjestelyt, jotka eivät hyödynnä täysimääräisesti ihmisten kykyjä, sekä työterveys ja -turvallisuus; ottaa huomioon, että niiden naisten työllistymisaste, joilla on huollettavia lapsia, on vain 62,4 prosenttia verrattuna miesten 91,4 prosenttiin; ottaa huomioon, että naisten työmarkkinoille osallistumiselle on edelleen ominaista osa-aikatyön suuri ja kasvava osuus, joka oli vuonna 2007 27 jäsenvaltion EU:ssa 31,4 prosenttia, mutta miesten keskuudessa vain 7,8 prosenttia, ja että kaikista osa-aikaisista työntekijöistä 76,5 prosenttia on naisia; ottaa huomioon, että myös tilapäiset työsuhteet ovat naisten keskuudessa yleisempiä (15,1 prosenttia, joka on yhden prosenttiyksikön verran enemmän kuin miesten vastaava luku); ottaa huomioon, että pitkäaikaistyöttömyys on edelleen huomattavasti yleisempää naisten keskuudessa (4,5 prosenttia) kuin miesten (3,5 prosenttia)

R. ottaa huomioon, että naisten köyhyysriski on miehiä korkeampi etenkin yli 65-vuotiaiden osalta (21 prosenttia, eli viiden prosenttiyksikön verran enemmän kuin miesten vastaava luku)

Optulan tutkimuksesta on vedetty vääriä johtopäätöksiä?