keskiviikkona, lokakuuta 15, 2008

Oppiiko mies?

Suomalaisten nuorten miesten murheet

Male teachers 'vital role models'

Parinvalinnan julmat lait

Idolsista koko kansan tietoisuuteen noussut 18-vuotias Anna Abreu kertoo Ilta-Sanomille, että monet naiset huutelevat hänelle. Hän toteaa, että varsinkin kuppiloissa vanhemmat ja samanikäiset naiset huutavat hänelle herjoja.

mitä mies oppii?
Pitkään parisuhteessa olleenna en voi muuta kuin huokailla syvään kuinka tietyt asiat ei "onnistu" mieheltä laisinkaan. Tässä muutama asia joka ärsyttää ihan kybällä:

- Pyykkien ripustaminen. Miten ihmeessä mies onnistuu ripustamaan pyykit narulle niin että ne on ryppyisiä ja mutkilla ja alusvaatteetkin pitäisi silittää kun ne on ihan rullalla?

- Pyykit kävelevät ihan itsestään kaappeihin silitettyinä ja viikattuina.

- Jos miehen pyyhe on laitettu pesuun, hän ottaa jonkun muun pyyhkeen mutta ei koskaan uutta pyyhettä kylpyhuoneen ihan lähettyvällä olevasta kaapista.

- Paistinpannu tai viinilasit jotka pestään käsin on täynnä rasvaa ja tahroja vaikka kädestä pitäen on opetettu kuinka käsinpestävät astiat pestään harjalla ja pesuaineella! Mutta ei, ne vaan huuhdellaan ja nostetaan astiakaappiin kuivumaan. (ennen sitä ne laitetaan "likoamaan" lavuaarin ettei vaan tarttis itse niitä pestä käsin).

- Laitetaan pyyhkeet ja farkut samaan koneeseen.

- "Pyyhitään" pölyt kuivalla talouspaperilla.

- Kun imuroidaan, ei imuroida kuin näkyvä pöly. Huonekalujen alta ei koskaan!

- Vessan pesu = vähän pesuainetta pönttöön ja flush.

- Partakonetta ei tyhjennetä käytön jälkeen vaan laitetaan takaisin hyllyyn joka on täynnä mustia parransänkiä.

- Sukat ja alusvaatteet jätetään sängyn viereen, samoin kaikki lukemat lehdet ja kirjat. Yöpöytälaatikko on täynnä TYHJIÄ kirjekuoria ja kuitteja.

- Keittiö on aina törkyinen ruanlaiton jälkeen. Uunin ja kaakeleiden, sekä tasojen pinnat täynnä rasvaa.

- Käytetyt lasit ja lautaset jätetään aamupalan "odottamaan seuraavaa kertaa" tiskipöydälle. "Käytän samaa lasia ja lautasta kun tulen töistä kotiin".

- Kun ruoka katetaan pöytään, ei katsota onko pöytä pyyhitty ja puhdas.

- Astioita ei huuhdella ennenkuin ne laitetaan astianpesukoneeseen ja sit ihmetellään kun kone ei pese puhtaaksi?

- Miksi sauna pitää pestä? Ja miksen voi jättää pyllynalustaa kuivumaan lauteille käytön jälkeen? Siellähän se odottaa seuraavaa kertaa.

- Miehen vaatekaappissa on sekaisin alusvaatteita, paitoja, sukkia sikin sokin ja ihmetellään kun ei koskaan löydä mitään!

Lista on loputon joten lopetan tähän.

35 kommenttia:

Nomen Nescio kirjoitti...

Tuo kulttuurin muutos jota tuossa blogissa päivitellään, ei ole yksinomaan mikään suomalainen ilmiö. Hedonismista ja nihilismistä on suurinpiirtein tullut läntinen tuotemerkki. Yleensä kai jutut tippuu ylhäältä alaspäin, joten ehkä voisi olettaa että yläkerrassakin on tapahtunut jotain muutosta.

Apropos: Lännessä George W Bush oli piristävä poikkeus siksi, että hänessä oli hyvin vähän nihilistisiä piirteitä, mutta murtunut on hänenkin karisma.

Suomessa siihen on näköjään kuitenkin sekoittunut jotain muuta, kun mielenterveysongelmat alkavat olla sitä epidemistä luokkaa että luulisi että kohta on syytä pyytää jotain UNESCO:n kriisiapua. Ainakin jos mediaan on uskomista.

Henry kirjoitti...

Tulee mieleen Suomi24-palstalla yleistynyt "lutkittelu-ilmiö" jonkinlaisena miesten reaktiona nuorten naisten seksuaalisen käytöksen muutokseen.

En varsinaisesti tiedä tilannetta, mutta voisin kuvitella, että nuorten naisten erilaiset panosuhteet, hoidot ja YTM:n kanssa vehtailut ovat lisääntyneet. Voi olla, että kokemattomalle tavis-miehelle ei ole kiinnostavaa ryhtyä oikeaan suhteeseen naisen kanssa, joka on ollut panosuhteessa aikaisemmin.

Olisi mielenkiintoista tietää, onko tilanne muuttunut oleellisesti aikaisemmista vuosista nuorten naisten huimasti lisääntyneen seksi-iloittelun suuntaan.

Nomen Nescio kirjoitti...

Ehkä se mainittiin tuossa artikkelissa, mutta ehkäpä jonkinlainen sukupuolinen luottamus on kadonnut. Eli miesnäkökulmasta katsottuna, kuinka uskaltaa ryhtyä tavallista perhettä kasaamaan. Siihenhän liittyy paljon muitakin riskejä kuin se että vaimo saattaa pitää kymmenen rakastelijaa komerossaan, (tätähän ei miehen kunnia kestä), mutta voihan siinä käydä niinkin, että ensin lähtee vaimo Stefanoksen kanssa rivieralle, sitten menee talo, ja sitten vielä eristetään omista lapsista.

Ehkäpä tämä arvotyhjiö johtaa lopulta siihen että erilaiset uskonnot palaavat kentälle. Ihminen on kuitenkin parhaimmillaan jonkinlaisessa normatiivisessa järjestelmässä, ja luulisi että jonkinlainen magneetti vetää tuollaista päin.

Anonyymi kirjoitti...

Uskovaiset sikiävät sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla huomattavasti hedonistisia cosmo-nihilistejä nopeammin, joten viimeksi mainitut jäänevät ennen pitkää ihmiskunnan historian harhapoluksi.

jorma kirjoitti...

"Lista on loputon joten lopetan tähän."

Joo, kannattaa lopettaa tällaisten listojen laatiminen ja hankkia itselleen elämä.

Miesparka joutuu varmaan kärsimään tämän pirttihirmun nalkutusta aamusta iltaan.

Anonyymi kirjoitti...

"Suomessa siihen on näköjään kuitenkin sekoittunut jotain muuta, kun mielenterveysongelmat alkavat olla sitä epidemistä luokkaa että luulisi että kohta on syytä pyytää jotain UNESCO:n kriisiapua. Ainakin jos mediaan on uskomista."

Vuodesta -95 (laman)
jälkeen on oltu semmoisessa kehitysputkessa, joka ei tee hyvää kenellekään ja joka vääristää ihmiselämän kehitystä. Sitä ennen linnut lauloivat ja ihmiset välittivät toisistaan ainakin jossain määrin.

Voi vain jännityksellä
odottaa, milloin itsemurhat (tuhatkunta vuodessa) alkavat saada lisäuhreja. Nämä kaksi tapausta (Jokela, Kauhajoki) ovat vain pieniä juttuja siihen nähden mihin tällainen kehitys voi
johtaa.

Se vaan on niin, että
ihmiset ovat tällaisen vittumaisen keinotodellisuuden halunneet yleiseksi elämänmuodoksi. Siinä ovat mukana niin lapset, äidit, isät, kuin mummotkin. Syrjäytyneet katsovat vierestä ja popsivat
mielialalääkkeitä hysteeristen jo syntyessään hyväksikäytettyjen
tyttöparkojen kanssa rinta
rinnan.

Asia on niin, että kukaan
ei välitä mitään ja tärkeintä on geenit. Tulevaisuus tuo tullessaan
uuden ihmislajin, käsite "ihminen" varmaan poistuu vähitellen kokonaan ja ihmiset alkavat kutsua itseään koneiksi, jotka noudattavat muotiteollista, kasvotonta koodia.

Piileekö tulevaisuuden
kulttuuri sydämettömyydessä, epäihmisyydessä, raakalaismaisuudessa, kestämisessä, geenien loputtomassa ihailussa, meikeissä, miesten pituudessa ja rotevuudessa?

Kyllä Suomi on tämän
ongelman kanssa etulinjassa. On valitettava todeta, ettei tämä kotomaa ole kuin raiskattu edesmennyt lintulandia, joka tulisi oitis liittää itänaapuriin.
He ainakin laittaisivat paikat parempaan kuntoon.



Bmad

Anonyymi kirjoitti...

"Ehkäpä tämä arvotyhjiö johtaa lopulta siihen että erilaiset uskonnot palaavat kentälle. Ihminen on kuitenkin parhaimmillaan jonkinlaisessa normatiivisessa järjestelmässä, ja luulisi että jonkinlainen magneetti vetää tuollaista päin."

Ei lisääntyminen ole
suositeltavaa, koska ilmastonmuutos on edennyt pitkälle. Maapallosta on tätä menoa tulossa elinkelvoton, ainakin uskoisin niin.

Elämänlaatu ajassamme
kuitenkin kärsii huomattavasti, kun sukupuolet ovat näin kovasti hippasilla. Naiset juoksevat karkuun, elävät vajaaälyisesti ja palkitsevat isoimmat kohtaamansa urospedot toistuvalla pimpalla, mutta samalla miehet ovat muuttuneet naisille pelinappuloiksi.

Avain olisi ehkä siinä, että kouluissa alettaisiin opiskella tai opettaa ihmissuhteita ja jopa käytännön seksiä ja tehtäisiin tarpeettomaksi nykyiset muoti-ilmiöt, jotka pohjaavat rikkinäiseen ihmiskuvaan ja ihmisten väliseen tarpeettomaan kilpailuun, rodunjalostukseen jne.


Bmad

Panu kirjoitti...

Uskovaiset sikiävät sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla huomattavasti hedonistisia cosmo-nihilistejä nopeammin, joten viimeksi mainitut jäänevät ennen pitkää ihmiskunnan historian harhapoluksi.

Uskovaisten tyttöjen taipumus kääntyä uskovaisuudesta lutkaksi on erittäin korkea. Lestadiolaismiljööllä tuntuu sitä paitsi olevan hämmästyttävä kyky poikia maailmaan tupakoivia lesboja.

Anonyymi kirjoitti...

Nykyään nuorisolla on kyllä perinteisemmät arvot kuin aikaisemmin. Syrjähyppyjä ei todellakaan katsota hyvällä.

Mitä tulee tuohon listaan, niin kyseinen mies taitaa olla melkoinen torspo. Saisin raivarin jos avovaimo käyttäytyisi tuolla tavalla. Joku roti se pitää siivottomuudessakin olla.

- Syltty

Panu kirjoitti...

Nykyään nuorisolla on kyllä perinteisemmät arvot kuin aikaisemmin. Syrjähyppyjä ei todellakaan katsota hyvällä.

Älä naurata.

jorma kirjoitti...

"Mitä tulee tuohon listaan, niin kyseinen mies taitaa olla melkoinen torspo."

Tuskin kannattaa vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä yhden osapuolen kertoman perusteella.

Sitä paitsi, nainen itse myöntää suhtautuvansa mieheensä kuin pikkulapseen, kädestä pitäen opettamiset yms. kielivät tästä. Eipä ole ihme, jos niittää sitä mitä on kylvänyt.

Kolmannekseen ihmisten siisteyskäsitykset ovat vaihtelevia: ei parisuhteessa voi olettaa, että se oma näkemys on ainoa oikea ja autuaaksi tekevä. Jos tuntuu sille, että epäkohta on olemassa, asia kannattaa nostaa agendalle ja perinpohjaiseen käsittelyyn seuraavassa perhepalaverissa.

Risto kirjoitti...

Miehen on kyllä ihan hyvä hallita kotinsa ja habituksensa siisteyden ja viihtyvyyden ylläpitoon liittyvät hommat. Toisaalta nainen, ei ole mikään luonnollinen autoriteetti em. asioissa eikä hänen tapansa tehdä niitä ole välttämättä ainoa, oikea tai paras.

Sitkeältä riivinraudalta tällaista on ehkä turha odottaa, mutta useimpien luulisi tajuavan: se mitä ja miten mies säilyttää omassa vaatekomerossaan tai yöpöydänlaatikossaan on todellakin hänen oma asiansa. Näennäisessä epäjärjestyksessä on usein oma logiikkansa joka ei välttämättä avaudu ulkopuoliselle.

En muuten ihmettelisi yhtään, jos tuon listan kirjoittaja on niitä, joille tavallisen hehkulampun vaihtaminen tai ruuvimeisselin (sellaisenkin, jossa ei ole räikkäkoneistoa tai muita liikkuvia osia) käyttö on täysin ylivoimaista. On näitä nähty.

Arawn kirjoitti...

Asian nostaminen perhepalaverissa ei yleensä auta. Aika usein se sotkuisempi osapuoli voi luvata, että kylläkyllä, hän tästä lähin tekee näin ja noin ja saattaa tehdäkin vähän aikaa, mutta lopulta se jää ja palataan alkutilanteeseen. Sekään ei auta, vaikka siistimpi osapuoli olisi valmis tulemaan vastaan ja sietämään kotia, joka ei ole aivan niin siisti kuin hän haluaisi. Lopputulema on, että joko koti on tasan niin likainen kuin se likaisemman osapuolen jäljiltä on tai sitten siistimpi siivoaa jatkuvasti puolisonsa jälkiä.

Itse en oikein jaksa ymmärtää, miksi se on näille sottapytyille niin mahdotonta ja vaikeaa tulla edes vähän vastaan. Ja minä en edes ole mitenkään yltiösiisti, huomautettakoon tämä.

jorma kirjoitti...

"Sekään ei auta, vaikka siistimpi osapuoli olisi valmis tulemaan vastaan ja sietämään kotia, joka ei ole aivan niin siisti kuin hän haluaisi."

Eihän tässäkään tapauksessa ole merkkiäkään sellaisesta vastaantulosta, joten turha sitä on sitten toiselta osapuoleltakaan odottaa. Ei se perhepalaveri siihen perustu, että siellä joku siisteysfasisti sanelisi säännöt.

Se, mistä tässä on selviä merkkejä, on se, että listan laatijan suhtautuu puolisoonsa kuin pikkulapseen. Kun näin on, ei miehen käytöksessä ole niin kovin paljon hämmästeltävää. Mieshän sitä paitsi osallistuu listahirmun mukaan siivoamiseen, eli tulee omalta osaltaan vastaan, mutta työn jälki ei vain perfektionistille kelpaa.

Kuten Risto tuossa jo kirjoittikin, niin ainakin miehen omat tilat, komerot sun muut, pitäisi ihan suosiolla jättää miehen omalle vastuulle. Pitäkööt tavaransa missä (epä)järjestyksessä lystää. Jos ei sitten sen seurauksena löydä mitään, niin omapa on ongelmansa.

Anonyymi kirjoitti...

jorma: "Pitäkööt tavaransa missä (epä)järjestyksessä lystää. Jos ei sitten sen seurauksena löydä mitään, niin omapa on ongelmansa."

Juu, mutta tämä oma ongelma ei aina näillä torspoilla pysy omana ongelmana, vaan jakaantuu muille, kun torspo riehuu ja huutaa sukkia yms. etsiessään, kiroilee kovaan ääneen ja syyttää, että muut perheenjäsenet ovat hävittäneet hänen sukkansa yms. jälleen kerran. Kun tällaista "etsimistä" tapahtuu useaan otteeseen päivässä, perheenjäsenet ovat aika tiukilla.

FTP

Junakohtaus kirjoitti...

Olen itse elänyt liitossa, jossa olin jo sillä hilkulla ostamassa isoa kannellista muovisaavia, johon olisin voinut kipata siipan jäljiltä kaiken, koska mitään keinoa saada häntä korjaamaan romuja perässään ei ollut. Käytetyt astiat, likaiset alusvaatteet, alkuaikoina jopa käytetyt terveyssiteet ja herra tietää mikä kaikki jätettiin kädestä tasan ihan mihin sattuu.

Arawn kirjoitti...

Jorma: Minä en puhunut tuosta tapauksesta vaan yleisesti. Mitä olen ihmisten kanssa keskustellut ja heidän toimiaan seurannut, ei ole tullut ilmi, että yksikään sotkija olisi muuttanut tapojaan minkään avulla. Ei auta uhkailu, anelu, rukoilu, huutaminen, nalkutus, piereskely, pohtaus, itkeminen, kauniisti pyytäminen, kompromisseihin taipuminen, ei yhtään mikään. Moni siistimpi osapuoli olisi ihan oikeasti valmis kompromissiin ja elämään jonkin verran epäsiistimmin kuin mitä eläisi yksin, mutta ei siitä ole hyötyä. Siinä tuntuu usein käyvän, kuten sanoin: jos pariskunnassa toinen osapuoli on siisti ja toinen sottapytty, eletään sottapytyn ehdoilla. Kämppä on joko ikuisesti sotkussa tai sitten siisti siivoaa. Sellaista vaihtoehtoa, että sottapytty tulisi vastaan ja siistisi tapojaan edes hiukan, ei tunnu olevan.

Toimivin keino deletoida tilanne on ero.

"Kuten Risto tuossa jo kirjoittikin, niin ainakin miehen omat tilat, komerot sun muut, pitäisi ihan suosiolla jättää miehen omalle vastuulle. Pitäkööt tavaransa missä (epä)järjestyksessä lystää. Jos ei sitten sen seurauksena löydä mitään, niin omapa on ongelmansa."

Mutta mitäs, jos se toinen ei pysy omissa tiloissaan vaan sotkee ihan kaikkialla asunnossa? Enkä toki tarkoita vain miestä, Juniksen esimerkki osoittaa ihan hyvin, että nainenkin voi olla possu.

jorma kirjoitti...

"Moni siistimpi osapuoli olisi ihan oikeasti valmis kompromissiin ja elämään jonkin verran epäsiistimmin kuin mitä eläisi yksin"

No, minun kokemukseni ovat tasan päinvastaisia: siivousintoilijoilla ei ole valmiutta tulla vastaan, ei ainakaan pysyvästi. Niinkuin näyttää olevan tässä nimenomaisessa tapauksessakin. Jos siihen ei ole valmiutta, ei voi juuri syytellä vain toista osapuolta. Sama tietysti pätee toisinpäin.

"Toimivin keino deletoida tilanne on ero."

Ehkä ei kannattaisi edes mennä yhteen kenenkään sellaisen kanssa, joka ei jaa siivousfasistin elämänkatsomusta.

"Mutta mitäs, jos se toinen ei pysy omissa tiloissaan vaan sotkee ihan kaikkialla asunnossa?"

Omien tilojen rauhaan jättämisestä on hyvä aloittaa: jos ei edes siihen pysty, ei ole kykeneväinen elämään parisuhteessa.

"Juu, mutta tämä oma ongelma ei aina näillä torspoilla pysy omana ongelmana"

Niinköhän? Kannattaisiko edes kokeilla? Eivät ne kaikki toisen yksityisasiat, kuten vaatekaapin organisointi, kuulu puolisolle, edes vakiintuneessa parisuhteessa.

Arawn kirjoitti...

Jorma: "No, minun kokemukseni ovat tasan päinvastaisia: siivousintoilijoilla ei ole valmiutta tulla vastaan, ei ainakaan pysyvästi. Niinkuin näyttää olevan tässä nimenomaisessa tapauksessakin. Jos siihen ei ole valmiutta, ei voi juuri syytellä vain toista osapuolta. Sama tietysti pätee toisinpäin."

Ihan oikeasti, minä EN puhu tästä tapauksesta. Vaan yleisesti. Muista ihmisistä. Ihan muista ihmisistä.

Aika moni siivousintoilija nalkuttaa kyllä ensin, mutta kun asiat eivät muutu, siihen nalkuttamiseenkin väsyy ja alkaa vaan siivota (tähän voi tietysti kulua vuosia). Ne, jotka jatkavat nalkuttamista, ovat syntyperäisiä nalkkuja ja nalkuttavat joka tapauksessa, oli koti sitten likainen tai siisti.

"Ehkä ei kannattaisi edes mennä yhteen kenenkään sellaisen kanssa, joka ei jaa siivousfasistin elämänkatsomusta."

Jos ei halua elää keskellä mahdotonta sotkua, on... siivousfasisti?

"Omien tilojen rauhaan jättämisestä on hyvä aloittaa: jos ei edes siihen pysty, ei ole kykeneväinen elämään parisuhteessa."

Hei, minä puhuin tilanteesta, jossa se sotkija ei pysy omissa tiloissaan. Sinä puhut ihan eri asiasta tuossa. Mitä se auttaa, vaikka jättäisikin sottapytyn oman tilan rauhaan, jos sottapytty levittää sotkun koko asuntoon? Vai koko asuntoko sitä sottapytyn omaa tilaa on?

"Niinköhän? Kannattaisiko edes kokeilla? Eivät ne kaikki toisen yksityisasiat, kuten vaatekaapin organisointi, kuulu puolisolle, edes vakiintuneessa parisuhteessa."

Okei. Oletetaan, että meillä on tilanne, jossa asuvat yhdessä Sotkija ja Siisti. Sotkijan vaatekaappi ja työhuone ovat karmean näköiset. Siistiä vähän häiritsee, mutta hän kuitenkin katsoo, että ok, Sotkijan oma tila, hän ei sano mitään ja jättää Sotkijan päättää täysin niiden käytöstä.

No, Sotkijan jäljiltä koko muukin asunto on sotkussa, keittiö, olohuone, makuuhuone, vessa, kaikki. Mitä pitäisi tässä vaiheessa Siistin tehdä? Jos oletetaan vielä, että Siisti on yrittänyt useasti pyytää nätisti, että Sotkija voisi yhteisissä tiloissa olla hitusen siistimpi, ei esim. työntäisi kaluttuja kananluita sohvan alle yms., mutta Siistin pyynnöt eivät kanna tulosta, Sotkija sotkee vaan.

Mitä siis tulee Siistin tehdä?

jorma kirjoitti...

"Vaan yleisesti. Muista ihmisistä. Ihan muista ihmisistä."

Eli tässä pitäisi uskoa, että sinun henkilökohtaiset kokemuksesi ovat koko totuus? Ei uppoa.

Omien kokemusteni perusteella, joita tämä nimenomainenkin tapaus tukee, se on juuri se siivousfasisti, joka ei osaa loppujen lopuksi antaa yhtään periksi. Aluksi, näennäisesti ehkä, mutta lopulta ei sitten kuitenkaan. Tässäkin mies on ollut valmis siivoamaan, eli on tullut omalta osaltaan vastaan, mutta eihän sekään riitä.

"siihen nalkuttamiseenkin väsyy ja alkaa vaan siivota"

Sinä et taida tuntea (suomalaisia) naisia. Nalkutukseen riittää heillä aina energiaa. Se on täysin ehtymätön voimavara. Ennen loppuu siivous, ja vaikka hengittäminen, kuin nalkutus.

"Jos ei halua elää keskellä mahdotonta sotkua, on... siivousfasisti?"

Siivousfasisti on henkilö, jolle kelpaa vain hänen oma tapansa siivota ja vain hänen oma määritelmänsä siistiydestä, ja joka ei ole lainkaan valmis neuvottelemaan asiasta. Tästähän tässä on nyt kysymys, kun kerran vaatimus- ja valituslistoja laaditaan.

"Mitä se auttaa, vaikka jättäisikin sottapytyn oman tilan rauhaan, jos sottapytty levittää sotkun koko asuntoon?"

Totta kai se auttaa. Jos siivousnatsi puuttu toisen henkilökohtaisimpiinkin ratkaisuihin, ei hänen pidä yllättyä, ettei toisella osapuolella riitä mielenkiintoa huolehtia siisteydestä muuallakaan. Siivottomuus on silloin vain rehellistä ja täysin oikeutettua kapinointia tyranniaa vastaan.

"Mitä siis tulee Siistin tehdä?"

Vedät nyt kovin pitkälle meneviä oletuksia, jotka eivät nähtävästi perustu mihinkään konkreettiseen, tai ainakaan nyt esillä olevaan tapaukseen ne eivät sovi.

Joka tapauksessa: Pitää neuvotella ja olla valmis tulemaan vastaan. Tai sitten kannattaa elää ihan yksin, kun muut eivät ole tarpeeksi "hyviä".

Anonyymi kirjoitti...

Kommentoinpa tuota artikkelin torspoa kun täällä tunnutaan sitä puolusteltavan:

"Pyykkien ripustaminen. Miten ihmeessä mies onnistuu ripustamaan pyykit narulle niin että ne on ryppyisiä ja mutkilla ja alusvaatteetkin pitäisi silittää kun ne on ihan rullalla?"

Vitutuksen aihe on siis huolimaton työ, joka aiheuttaa lisätyötä myöhemmin. Vitutus on täysin perusteltua em asian takia. Vastaa täysin sitä että nainen vaihtaisi auton renkaat siten, että mies joutuisi ne kesken matkaa kiristämään.

"- Pyykit kävelevät ihan itsestään kaappeihin silitettyinä ja viikattuina."

Jokainen silittäköön ja viikatkoon omat pyykkinsä. Ei minunkaan avovaimo silitä kauluspaitojani. Jos en halua ryppyistä paitaa töihin, silitän sen itse.

"- Jos miehen pyyhe on laitettu pesuun, hän ottaa jonkun muun pyyhkeen mutta ei koskaan uutta pyyhettä kylpyhuoneen ihan lähettyvällä olevasta kaapista."

Pitemmän päällehän tällainen ei voi toimia, sillä pyyhkeet tulisi vaihtaa ja kyllä minuakin vituttaisi, jos avo pöllisi aina minun pyyhkeen (muita vaihtoehtojahan ei ole). Aihetta valitukseen.

"- Paistinpannu tai viinilasit jotka pestään käsin on täynnä rasvaa ja tahroja vaikka kädestä pitäen on opetettu kuinka käsinpestävät astiat pestään harjalla ja pesuaineella! Mutta ei, ne vaan huuhdellaan ja nostetaan astiakaappiin kuivumaan."

Taas laiskuus ja huolimattomuus aiheuttaa turhaa lisätyötä myöhemmin. Miehen vika, oikea aihe vitutukseen. Valitan tasan samasta asiasta käydessäni vanhempieni luona (joudun pesemään pannut jos haluan tehdä ruokaa -> VITUTUS!).

"- Laitetaan pyyhkeet ja farkut samaan koneeseen."

Järjestelmällinen värien sotkeminen pesussa on yksinkertaisesti typeryyttä.

"- Kun imuroidaan, ei imuroida kuin näkyvä pöly. Huonekalujen alta ei koskaan!"

Huonekalujen alta voi imuroida joskus harvoin.

"
- Vessan pesu = vähän pesuainetta pönttöön ja flush.
- Partakonetta ei tyhjennetä käytön jälkeen vaan laitetaan takaisin hyllyyn joka on täynnä mustia parransänkiä."

Kyllä vituttaisi minuakin, eli ihan aihetta.

"- Sukat ja alusvaatteet jätetään sängyn viereen, samoin kaikki lukemat lehdet ja kirjat."

Kyllä sänky kuuluu yhteiseen alueeseen, joka tulisi yritää pitää suht siistinä. Minulta menisi hermot, mikäli sängyn ympäristössä olisi kirjoja, lehtiä ja vaatteita sikin sokin. Vaatteet heitetään makkarissa olevan tuolin päälle ja siinä ne saavat olla vaikka monta viikkoa, lattialle ne jätetään vai erikoistapauksissa (esim. treenikamat kuivaamaan kun ei ole muuta paikkaa).

"- Keittiö on aina törkyinen ruanlaiton jälkeen. Uunin ja kaakeleiden, sekä tasojen pinnat täynnä rasvaa."

Vitutukseen aihetta, kokki siivoaa ainakin suurimmat sotkunsa itse (ellei tehdä yhdessä ruokaa).

"- Käytetyt lasit ja lautaset jätetään aamupalan "odottamaan seuraavaa kertaa" tiskipöydälle. "Käytän samaa lasia ja lautasta kun tulen töistä kotiin"."

Aamulla on kiire töihin, joten tässä on totaalisen turha valituksen aihe.

Enempää en jaksa kommentoida. Loput valitusaiheet olivat melko pieniä/tyhjästä.

Tuomioni: mies on edelleenkin torspo.

- Syltty

Arawn kirjoitti...

Jorma: "Eli tässä pitäisi uskoa, että sinun henkilökohtaiset kokemuksesi ovat koko totuus? Ei uppoa."

Ei. Ne ovat osatotuus.

"Omien kokemusteni perusteella, joita tämä nimenomainenkin tapaus tukee, se on juuri se siivousfasisti, joka ei osaa loppujen lopuksi antaa yhtään periksi. Aluksi, näennäisesti ehkä, mutta lopulta ei sitten kuitenkaan. Tässäkin mies on ollut valmis siivoamaan, eli on tullut omalta osaltaan vastaan, mutta eihän sekään riitä."

Siivousfasistilla ei lopulta ole muita vaihtoehtoja kuin antaa pariksi tai erota, koska toista ei vain voi pakottaa siivoamaan. Tietysti toiselle voi nalkuttaa vaikka joka päivä, mutta silläkään ei välttämättä saa toista siivoamaan. Tuloksena on, että joko siivousfasisti nalkuttaa ja siivoaa itse tai on hiljaa ja siivoaa itse.

Ellet sitten tarkoita ei-periksi antamisella juuri sitä nalkuttamista.

"Sinä et taida tuntea (suomalaisia) naisia. Nalkutukseen riittää heillä aina energiaa. Se on täysin ehtymätön voimavara. Ennen loppuu siivous, ja vaikka hengittäminen, kuin nalkutus."

Minä olen suomalainen nainen. :D Enkä oikein niele sitä, että ihan jokaikinen suomalainen nainen nalkuttaisi keuhkonsa puhki.

"Siivousfasisti on henkilö, jolle kelpaa vain hänen oma tapansa siivota ja vain hänen oma määritelmänsä siistiydestä, ja joka ei ole lainkaan valmis neuvottelemaan asiasta. Tästähän tässä on nyt kysymys, kun kerran vaatimus- ja valituslistoja laaditaan."

Olen samaa mieltä tästä listan laatijasta, mutta olisiko mahdollista puhua aiheesta vähän laajemminkin?... Ovatko kaikki, jotka haluaisivat elää suhteellisen siistissä ympäristössä, siivousfasisteja?

"Totta kai se auttaa. Jos siivousnatsi puuttu toisen henkilökohtaisimpiinkin ratkaisuihin, ei hänen pidä yllättyä, ettei toisella osapuolella riitä mielenkiintoa huolehtia siisteydestä muuallakaan. Siivottomuus on silloin vain rehellistä ja täysin oikeutettua kapinointia tyranniaa vastaan."

Mutta jos se sotkuisempi osapuoli ei jätä sotkuja vain omaan tilaansa VAIKKA siistimpi osapuoli ei puuttuisikaan sen oman tilan asioihin?

"Vedät nyt kovin pitkälle meneviä oletuksia, jotka eivät nähtävästi perustu mihinkään konkreettiseen, tai ainakaan nyt esillä olevaan tapaukseen ne eivät sovi."

Tietenkään eivät sovi esillä olevaan tapaukseen, koska en puhu esillä olevasta tapauksesta. Esitin vain teoreettisen esimerkin - joita tosin on elävässä elämässä olemassa.

"Joka tapauksessa: Pitää neuvotella ja olla valmis tulemaan vastaan. Tai sitten kannattaa elää ihan yksin, kun muut eivät ole tarpeeksi "hyviä"."

Niin, mutta vastaantulosta ei ole oikein hyötyä, jos sitä tekee vain toinen. Sehän tässä onkin vähän turhauttavaa, että jos itse olisi täysin valmis tulemaan vastaan ja neuvottelemaan, mutta toinen ei vain ole...

Anonyymi kirjoitti...

"Siivousfasistilla ei lopulta ole muita vaihtoehtoja kuin antaa pariksi tai erota, koska toista ei vain voi pakottaa siivoamaan. "

Ja miten niin ei voi? No
sotkevaa alfaurosta ei ehkä voi, mutta tavallisen miehen tai nörtin saa siivoamaan, kun painostaa esimerkiksi tyyliin, ettei lähdetä illalla juhlimaan, ennenkuin tietty osa asunnossa olevasta liasta on kadonnut.

Se, ettei pysty painostamaan
tarvittaessa aviomiestään osoittaa, että nainen on munaton. Jos asiat osoitetaan eroamalla ja suhde perustuu pinnallisiin asioihin puute on elämäntaidoissa.
Niitä saa muuten mm. Castanedan kirjoista.

Bmad

jorma kirjoitti...

"Vitutus on täysin perusteltua em asian takia."

Sinä siis edelleen oletat, että siivousintoilijan versio on koko totuus? Kyllä tässä olisi mielenkiintoista kuulla miehen versio myös.

"Jokainen silittäköön ja viikatkoon omat pyykkinsä."

Silloinhan tämän vaimon kannattaisi myös jättää miehen kaapit yms. rauhaan. Silti hän ei sitä tee.

"Taas laiskuus ja huolimattomuus aiheuttaa turhaa lisätyötä myöhemmin. Miehen vika, oikea aihe vitutukseen. "

Tässä tilanteessa miestä oli ylimielisesti kohdeltu kuin pikkulasta: "opetettu kädestä pitäen". Kun kohtelee puolisoaan kuin pikkulasta, tämä käyttäytyy kuin pikkulapsi. Sitä saa, mitä tilaa.

"Loput valitusaiheet olivat melko pieniä/tyhjästä."

Voi siis melkein olettaa, että muissakin kohdissa on aimo annos liioittelua ja perfektionismia mukana. Voi hyvin olla, että ihmisten valtaosa olisi täysin tyytyväinen pariskunnan asuinpaikan siisteystasoon ja miehen siivoustyyliin, vaikka se olisikin tämän yhden siivousterroristin mielestä väärin.

jorma kirjoitti...

"Siivousfasistilla ei lopulta ole muita vaihtoehtoja kuin antaa pariksi tai erota, koska toista ei vain voi pakottaa siivoamaan."

Totta kai on muita vaihtoehtoja. Asiasta voi myös neuvotella ja pyrkiä kompromissiin. Se vain edellyyttää molemmilta osapuolilta vastaantuloa. Tässä nimenomaisessa tapauksessa se (väitetysti) sottaisempi osapuoli on tullut vastaan, eli osallistuu aktiivisesti siivoamiseen. Nyt vain siivousfriikin pitäisi tunnustaa se, ettei hänen tapansa siivota ja edellyttämänsä siisteystaso ole ehkä se, mistä kaikki pitävät. Jos hän ei tähän pysty, niin ongelma on vain hänen omansa.

"Enkä oikein niele sitä, että ihan jokaikinen suomalainen nainen nalkuttaisi keuhkonsa puhki."

Liian moni joka tapauksessa. Huomattavasti useampi kuin uskotkaan.

"Olen samaa mieltä tästä listan laatijasta, mutta olisiko mahdollista puhua aiheesta vähän laajemminkin?... Ovatko kaikki, jotka haluaisivat elää suhteellisen siistissä ympäristössä, siivousfasisteja?"

Tämän tapauksen miestä voi tuskin näiden tietojen valossa siivousfasistiksi epäillä. Silti hän on valmis siivoamaan, eli haluaa elää suhteellisen siistissä ympäristössä.

"Mutta jos se sotkuisempi osapuoli ei jätä sotkuja vain omaan tilaansa VAIKKA siistimpi osapuoli ei puuttuisikaan sen oman tilan asioihin?"

Jos täti olisi setä, niin sillä olisi munat. Entäs jos mies pitää omat tilansa moitteettoman siisteinä, ja osallistuu tosissaan yhteisten tilojen siivoamiseen, mutta vaimo silti vain nalkuttaa ja on tyytymätön. Näitäkin tapauksia on lukemattomia. Mitäs sitten?

Olennaista on se, että vaikka meillä onkin vain toisen osapuolen versio tilanteesta, niin jo sen perusteella voi antaa neuvoja listanlaatijalle: hän voi omalla toiminnallaan parantaa tilannetta selvästi.

Jos ja kun toinen osapuoli ottaa vanhemman roolin, eli tässä tapauksessa vaimo alkaa esittää miehensä äitiä, kohtelee tätä kuin pikkulasta, ei luota tämän kykyihin lainkaan, eikä kunnioita tämän yksityisyyttä, niin seuraukset ovat selvät: mies alkaa käyttäytyä kuin pikkulapsi. Siksi on tärkeä jättää ne toisen omat henkilökohtaiset asiat rauhaan ja antaa tälle tilaisuus hoitaa asioita itsenäisesti.

Tämä on säännönmukaisesti niitä suurimpia ongelmia siivoamiseen ja siistiyteen liittyvissä kiistoissa.

"Niin, mutta vastaantulosta ei ole oikein hyötyä, jos sitä tekee vain toinen. Sehän tässä onkin vähän turhauttavaa, että jos itse olisi täysin valmis tulemaan vastaan ja neuvottelemaan, mutta toinen ei vain ole..."

Tämän voitkin lähettää neuvoksi tuolle listanlaatijalle: pitää olla valmis tulemaan vastaan.

Arawn kirjoitti...

Jorma: "Jos täti olisi setä, niin sillä olisi munat. Entäs jos mies pitää omat tilansa moitteettoman siisteinä, ja osallistuu tosissaan yhteisten tilojen siivoamiseen, mutta vaimo silti vain nalkuttaa ja on tyytymätön. Näitäkin tapauksia on lukemattomia. Mitäs sitten?"

Sitten kyseessä on tapanalkku, joka nalkuttaa joka tapauksessa. Ihan sama, mitä toinen tekee. Sellaisesta ei pääse kuin joko siten, että nalkku ymmärtää tapansa ja pyrkii ne korjaamaan tai eroamalla nalkusta.

Toisaalta, näissä on aina kaksi puolta, kuten olet moneen otteeseen sanonutkin... Mies ehkä omasta näkökulmastaan osallistuu todella aktiivisesti, kun taas naisen näkökulmasta ei osallistu. Kumpi sitten on oikeassa?

Silti, et vastannut kysymykseeni.

"Jos ja kun toinen osapuoli ottaa vanhemman roolin, eli tässä tapauksessa vaimo alkaa esittää miehensä äitiä, kohtelee tätä kuin pikkulasta, ei luota tämän kykyihin lainkaan, eikä kunnioita tämän yksityisyyttä, niin seuraukset ovat selvät: mies alkaa käyttäytyä kuin pikkulapsi. "

Näissä on aina myös se, että kumpi oli ensin, muna vai kana. Ehkä mies käyttäytyy kuin lapsi, koska nainen kohtelee tätä kuin lasta. Tai ehkä nainen alkoi kohdella miestä kuin lasta, koska tämä käyttäytyy siten?...

Vaikea tilanne. Paras ratkaisu olisi tietysti neuvotteleminen ja päätöksistä kiinnipitäminen, mutta aika harva ihminen tuntuu kykenevän siihen. Enkä ole itse huomannut sukupuolieroja.

"Tämän voitkin lähettää neuvoksi tuolle listanlaatijalle: pitää olla valmis tulemaan vastaan."

Luovutan. Kun yksi puhuu aidasta ja toinen talitintistä, keskustelusta ei tule mitään.

jorma kirjoitti...

"Kumpi sitten on oikeassa?"

Se, että edes osallistuu on jo meriitti sinänsä. Ei ole mitään objektiivista määritelmää oikealle siisteyden tasolle, mutta se, että osallistuu siivoamiseen on selvä osoitus kiinnostuksesta pitää paikat siistinä.

"Silti, et vastannut kysymykseeni."

Mihin ihmeen kysymykseen? Siihenkö, joka perustui täysin sinun esittämiisi olettamuksiin? Niin teoreettisiin kysymyksiin, joilla ei välttämättä ole paljonkaan tekemistä todellisuuden kanssa, vastaaminen on yhtä tyhjän kanssa, on parempi olla jotain konkreettisempaa, johon tarttua.

Tässä meillä on esimerkkitapaus, josta sitten tietääkin edes jotain konkreettista, vaikka se onkin vain toisen osapuolen versio todellisuudesta. Siitä huolimatta sen pohjalta voi jo sanoa, ettei tässäkään "syyllistä" tarvitse etsiä ainoastaan parisuhteen toisesta osapuolesta, sillä listanlaatija tunnustaa (vaikkei sitä ymmärräkään) itse syyllistyneensä virheisiin, jotka selittävät osin sen, miksi ongelmia ylipäätään on.

"Näissä on aina myös se, että kumpi oli ensin, muna vai kana."

Ei sillä ole mitään merkitystä. Jos haluaa että toinen osapuoli käyttäytyy kuin aikuinen, on tätä sellaisena parisuhteessa aina myös kohdeltava. Mihinkään muuhun ei pidä lähteä.

"Paras ratkaisu olisi tietysti neuvotteleminen ja päätöksistä kiinnipitäminen, mutta aika harva ihminen tuntuu kykenevän siihen. Enkä ole itse huomannut sukupuolieroja."

Mitä nyt oletit automaattisesti, että se on mies, joka ei pystyisi tulemaan vastaan, vaikka ainakin tämä tapaus kertoo juuri päinvastaisesta.

"Kun yksi puhuu aidasta ja toinen talitintistä, keskustelusta ei tule mitään."

Ongelma on se, että kun tapauksesta ei rationaalisesti voikaan syyllistää ja syyttää vain miestä, vaan myös naisen toiminnasta löytyy huomautettavaa, jopa hänen oman kertomuksensa perusteella, niin sinä et haluaisi noista ongelmakohdista puhuttavan, vaan haluaisit keskustelun keskittyvän sinun omiin teoreettisiin esimerkkeihisi, joissa mies on aina automaattisesti yksin syyllinen kaikkeen.

Arawn kirjoitti...

Jorma: "Mihin ihmeen kysymykseen? Siihenkö, joka perustui täysin sinun esittämiisi olettamuksiin? Niin teoreettisiin kysymyksiin, joilla ei välttämättä ole paljonkaan tekemistä todellisuuden kanssa, vastaaminen on yhtä tyhjän kanssa, on parempi olla jotain konkreettisempaa, johon tarttua."

Entä, jos sanon nähneeni tällaisen suhteen läheltä? Voitko sen jälkeen vastata, mitä sen siistin tulisi tehdä?

"Ei sillä ole mitään merkitystä. Jos haluaa että toinen osapuoli käyttäytyy kuin aikuinen, on tätä sellaisena parisuhteessa aina myös kohdeltava. Mihinkään muuhun ei pidä lähteä."

No, se on kyllä totta. Vaatii vain aika paljon itsehillintää, että pystyy kohtelemaan toista aikuisena, jos tämä käyttäytyy kuin lapsi. Ikävä kyllä aika monella ei moista määrää ole... Ja se on yllättävän vaikeaa tunnistaa omia käyttäytymismallejaan. En oikein tiedä, mikä tähän auttaisi.

Mutta siis joo, olen toki samaa mieltä, että puolisoa pitäisi kohdella aikuisena.

"Mitä nyt oletit automaattisesti, että se on mies, joka ei pystyisi tulemaan vastaan, vaikka ainakin tämä tapaus kertoo juuri päinvastaisesta."

Oletin, että sottaaja pystyisi tulemaan vastaan. Sitä en olettanut, että sottaaja olisi automaattisesti mies. Sanoin Junikseen viitaten ihan suoraan, että sotkija voi aivan hyvin olla nainenkin.

"Ongelma on se, että kun tapauksesta ei rationaalisesti voikaan syyllistää ja syyttää vain miestä, vaan myös naisen toiminnasta löytyy huomautettavaa, jopa hänen oman kertomuksensa perusteella, niin sinä et haluaisi noista ongelmakohdista puhuttavan, vaan haluaisit keskustelun keskittyvän sinun omiin teoreettisiin esimerkkeihisi, joissa mies on aina automaattisesti yksin syyllinen kaikkeen."

No hyvä, puhutaan niistä. Nainen ei kohtele miestä aikuisena, se on huono juttu. Naisen mielestä kaikki pitää tehdä hänen tavallaan tai muuten - tämäkin on huono juttu. Nainen ei vaikuta lainkaan kompromissihaluiselta. Hyvin huono juttu.

No, mistäs sitten keskustellaan?

jorma kirjoitti...

"Voitko sen jälkeen vastata, mitä sen siistin tulisi tehdä?"

Voin. Pitää sovitella ensisijaisesti. Mitäs sinä vastaat niille tuhansille ihmisille, jotka kaikesta siivoamisestaan huolimatta, joutuvat siivousfasistien loppumattoman nalkutuksen uhreiksi?

"Oletin, että sottaaja pystyisi tulemaan vastaan. Sitä en olettanut, että sottaaja olisi automaattisesti mies."

Sottaajaksi väitetty on mies tässä nimenomaisessa tapauksessa, josta nyt puhutaan. Ja hän on tullut vastaan.

Vortac kirjoitti...

Nykyään nuorisolla on kyllä perinteisemmät arvot kuin aikaisemmin. Syrjähyppyjä ei todellakaan katsota hyvällä.

Mitäh? Aivan päinvastainen on kylläkin totta.

- Vortac

Vortac kirjoitti...

No mikä on miehen motiivi totella tuota perfektionismia? Jos mies on yrittänyt, mutta mikään ei riitä eikä kelpaa ja nalkutusta tulee joka tapauksessa, miksi pinnistää enempää kuin mitä luonnostaan tekisi muutenkin?

Miten nainen on motivoinut miestään?

Onko tämä pariskunta istuutunut rauhallisesti alas keskustelemaan näistä asioista? Toimiiko suhteessa kommunikaatio?

Mikä on miehen motiivi pysyä tuollaisen pirttihirmun kanssa? Mikä on naisen motiivi mieluummin nalkuttaa ja tehdä listoja kuin etsiä mies, joka täyttää hänen vaatimuksensa?

Ettei tässäkin olisi kyse siitä, että jos nainen hommaisi miehen, joka tekisi kaiken niinkuin nainen haluaa ja pitäisi sukkansa järjestyksessä, nainen ei voisi kunnioittaa miestä koska mies olisi liian alistuva ja nössö, eikä ollenkaan karismaattinen alfauros joka tekee asiat oman päänsä mukaan?

Eli voisiko naisen omalla miesvalinnallaan olla tässä minkäänlaista vaikutusta? Ensin otetaan mies joka elää tietyllä tavalla, ja sitten hiillytään kun mies ei muutu naisen vaatimusten mukaiseksi. Ja jos muuttuu, niin kuten tiedämme, mies saa sillä sekunnilla kenkää kun tottelee naisen oikkuja.

Jep, naisten kanssa on tosiaan ihanaa elää.. römpsähän on tuon arvoista. Vai onko?

- Vortac

Arawn kirjoitti...

Jorma: "Voin. Pitää sovitella ensisijaisesti. Mitäs sinä vastaat niille tuhansille ihmisille, jotka kaikesta siivoamisestaan huolimatta, joutuvat siivousfasistien loppumattoman nalkutuksen uhreiksi?"

Mutta mitäs, jos sovittelu ei auta? Sitä minä tässä haen. Sama vastaus pätenee nalkkuunkin. Jos nalkku ei lopeta eikä edes vuosienkaan jälkeen näe käytöksessään mitään vikaa, sitten on oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa: sietää tai erota.

"Sottaajaksi väitetty on mies tässä nimenomaisessa tapauksessa, josta nyt puhutaan. Ja hän on tullut vastaan."

Kyllä, mutta pyytäisin oikeasti lukemaan, mitä kirjoitan. Olen useampaan kertaa maininnut, että en puhu vain tästä tapauksesta. Olisiko täysin mahdotonta puhua asiasta yleisemmin, vai täytyykö meidän pysyä tässä yhdessä tapauksessa?

jorma kirjoitti...

"Mutta mitäs, jos sovittelu ei auta? Sitä minä tässä haen."

Eihän sitä tiedä auttaako, vai ei jos ei edes yritä. Varmaa on vain se, että jos jo lähtökohtaisesti asenne on se, ettei tästä ole mitään apua, uskoo varmasti, ettei mikään kuitenkaan muutu, eikä ole itse valmis tulemaan osaltaan vastaan, niin ei se silloin ainkaan onnistu.

"Olen useampaan kertaa maininnut, että en puhu vain tästä tapauksesta. Olisiko täysin mahdotonta puhua asiasta yleisemmin, vai täytyykö meidän pysyä tässä yhdessä tapauksessa?"

Tästä tapauksesta meillä sentään on jotain konkreettista tietoa, eli toisen osapuolen kertomus, josta vetää johtopäätöksiä.

Jos puhutaan yleisesti asiasta, eivät yksinomaisena lähtökohtana voi olla sinun sangen yksipuoliset teoreettiset esimerkkisi.

Arawn kirjoitti...

Jorma: "Jos puhutaan yleisesti asiasta, eivät yksinomaisena lähtökohtana voi olla sinun sangen yksipuoliset teoreettiset esimerkkisi."

En edellyttänytkään, että olisivat, mutta koska minä olen minä ja minulla on minun pääni, en aina kykene astumaan toisten housuihin, vaikka haluaisinkin. Silti olisi kiva, jos muilta sitten tulisi muiden kokemuksia.

Ja kysehän oli tosiaan vain yhdestä esimerkkitilanteesta, joten se on pakostakin yksipuolinen.

jorma kirjoitti...

"En edellyttänytkään, että olisivat, mutta koska minä olen minä ja minulla on minun pääni, en aina kykene astumaan toisten housuihin, vaikka haluaisinkin. Silti olisi kiva, jos muilta sitten tulisi muiden kokemuksia."

Siihen omaan esimerkkiisi sinä täällä vaadit vastauksia. Omalta osaltani havainnot siivouksesta huolimatta tapahtuvasta nalkutuksesta eivät perustu yksittäistapaukseen, vaan vuosikymmenien tarkkailutyön tuloksiin.