Kokemuksia

Lehtola: Mä olen kokenut sen jollain lailla niin

Kiva että Marja-Liisalla on tunteita ja se taivuttaa kokea-verbiä todistuksena tunteistaan, mutta ne ovat Marja-Liisan kokemuksia, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, etenkin kun ottaa huomioon, kuinka sekaisin Marja-Liisa on viime aikoina ollut.

On sitä täälläkin kaikenlaista koettu. Sekin masentava tunne, tiedättekö, kun vilkaisee aamulla itseään peilistä ja on romahtaa, mutta turhaan sitä on odoteltu kotiovella Stakesin sönkköä hörisemään, että yhteiskunnan pitäisi olla huolissaan omasta tilastaan, koska romahdin katsoessani eräänä aamuna peiliin.

Suomen on yhteiskuntana ollut tällä viikolla vaikea keskittyä mihinkään sen jälkeen, kun tiistaina julkaistiin Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvobarometri 2008.

Sentti, kilogramma ja metri ovat jokseenkin objektiivisia mittayksiköitä, joilla mitataan maailmaa. Tasa-arvobarometri sen sijaan on subjektiivinen mittayksikkö, jolla mitataan omia kokemuksia, ja sen avulla Marja-Liisa voi kutsua metriä sentiksi, jos se jollain lailla kokee, että sen metri on sentti tai 80 senttiä tai mitä lie.

Tasa-arvobarometri perustuu siihen, että joku koki taas jotain jossain. Tasa-arvobarometrin suurimmaksi uutiseksi nousi se, että "koulutetut naiset kokevat, että sukupuolesta on haittaa uralla etenemisessä".

Niinpä, mutta missä suhteessa nuo kokemukset ovat reaalitodellisuuteen, yksityisiin harhoihin tai siihen hämärään tunteeseen, että näin mun täytyy varmaan tää kokea, eiks tästä oo ollut lehdissäkin?

Itse olen jo vuosia kokenut, etten saa tarpeeksi arvostusta esiintyvänä estraditaiteilijana, mutta harhakäsitykseni ei valitettavasti tee minusta vielä esiintyvää estraditaiteilijaa.

Kampin Narinkkatorilla tuli puolestaan eilen vastaan kovaääninen mies, jonka oma kokemus oli, että sen horinat olivat yleisesti kiinnostavia, kun taas oma kokemukseni miehen horinoista oli se, että kas, kundihan on pillereissä kuin eksynyt elokuvaohjaaja.

Tasa-arvobarometri 2008 on vahva ehdokas vuoden veltoimmaksi yhteiskunnalliseksi eleeksi.

Ensin julkaistaan paperi, jossa hiukka koetaan.

Sen jälkeen joku teinin näköinen harhailee jossain, ja se paljastuu tasa-arvoasioista vastaavaksi valtiosihteeriksi, Carl Någotlundiksi. Ja mitä tämä Någotlund sanoo?

"Emme voi olla muuta kuin huolestuneita".

"Emme voi olla muuta kuin huolestuneita"? Oma kokemukseni, ihan tällainen puhtaasti henkilökohtainen kokemukseni on se, että sanayhdistelmä "siis niin totaalisen munaton" sai juuri uuden merkityksen. Tai siis näin mä sen jollain tasol ainakin koen.