Ruulla on äiti ja isä - mutta ei ole kuitenkaan. Äiti ja isä nimittäin eivät halua profiloitua perinteisten roolien mukaan. Siksi myös perinteiset nimitykset on unohdettu. Kun Ruu kutsuu vanhempiaan hän kutsuu joko Kettua tai Sutta.Lisäys: Kasvatetaanko lapsia liikaa sukupuolirooleihin?
Kettu ja Susi toki rakastavat Ruuta, hoitavat ja ruokkivat lapsensa ilmeisen hyvin. Siitä huolimatta, että he asuvat eri pesissä, eri osoitteissa.
Ruun he ovat päättäneet kasvattaa sukupuolineutraalisti. Sukulaisille ei ole kerrottu, onko pienissä vaipoissa pimppi vai pippeli.
Mummot sen tietävät, sillä he ovat joskus avustaneet vaipanvaihdossa. Mummot on kuitenkin vannotettu pitämään salaisuus. Kaikille muille Ruu on vain "lapsi", ei tyttö tai poika. Jos joku asiaa tiedustelee, sitä ei pyynnöstä huolimatta kerrota.
Kettu ja Susi ovat sitä mieltä, ettei Ruunkaan tarvitse tietää, onko hän tyttö vai poika. Asia ei ole heistä tärkeä. Tärkeintä on kasvaa sukupuolivapaasti. (Perhe-lehdessä)
Sika saa?
Törkykirjeitä naispapeille
ATN:lle hyviä uutisia.
19 kommenttia:
"Saman tunneskaalan käy läpi lastenpsykiatri, joka kuulee Ruun tarinan. Nyt ollaan hakoteillä ja reilusti."
Pilaavat lapsensa, pellet. Tätä se on kun kaiken maailman hörhöt ja hipit päästetään vauhtiin.
Michael Hornborg eroaa MTK:n johdosta
"Hornborg perustelee eroaan perhesyillä."
Että näin.
Muistatte varmaan, kuinka vähän aikaa sitten, Sari Sarkomaan erotessa ministerin tehtävistä, feministit väittivät kovaan ääneen, kuinka moista ei muka koskaan voisi tapahtua miehen kohdalla. Siis että perhesyistä jätettäisiin ura.
Tässä taas nähdään, ettei feministien puheita kannata koskaan ottaa todesta.
HS Digilehti, mielipideosasto 11.3.2009:
Päihdeäitien pakkohoidosta keskustellaan tunnepohjalta
Mikä tätä maata vaivaa, kun pakkoa pidetään hyvänä ja kannatettavana?
On selvää, että päihdeäitien hoitaminen on raskasta ja herättää auttajissa paljon tunteita. Keinojen loppuessa pakko voi tuntua ainoalta keinolta. Sitä se ei kuitenkaan ole.
Esitetty päihdeäitien pakkohoito on ideologisesti, arvojen kannalta sekä todennäköisten käytännön seurausten vuoksi arveluttava. Jos äidin itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa sikiön terveysriskin vuoksi, miten sama sikiö voidaan toisessa tilanteessa tappaa?
Abortinvastustajat saavat tästä myös perusteen kannalleen. Päihdeäitien pakkohoitoa kannattavat ottavat kantaa myös aborttiin – halusivat tai eivät.
Asiaan sisältyy myös rajankäyntiongelmia. Miten taataan, että vain äärimmäisen pakonomaisen riippuvuuden sairastuttamat äidit otetaan pakkohoitoon? Eikö tämä tuo myös loogisena jatkumona muutkin haitalliset teot, esimerkiksi sen, että äidit, jotka tupakoivat ja syövät epäterveellisesti, aiheuttavat terveysriskin sikiölle.
Seuraavaksiko suljetaan laitoksiin tupakoivat ja lihavat äidit? Tai tuorejuustoa syövät äidit!
Jos on vaara joutua ikävyyksiin, sitä vältetään. Eivätkö päihdeäitien pakkohoitoa kannattavat ole tulleet ajatelleeksi, että vastedes päihdeäidit eivät enää hakeudu äitiysneuvolaan vaan "hoitavat" raskauden itse välttääkseen pakkohoidon?
Suomen raskaus- ja synnytyskomplikaatioiden sekä äitiys-, imeväis- ja lapsikuolleisuuden määrät ovat alhaiset juuri neuvolatoiminnan kattavuuden ja laadun vuoksi.
Päihteistä irtautuminen ei tapahdu väkisin. Pakkohoidossa helposti menetetään suhde autettavaan. Suhde saattaa muodostua käskeväksi, ja autettava tulee yhä riippuvaisemmaksi menettäen otetta elämästään.
On selvää, että päihdeäidit tarvitsevat hoitoa. Sitä on oltava saatavilla mihin vuorokauden aikaan tahansa. Sitä ei kuitenkaan ole kaikille saatavilla edes vapaaehtoisesti.
On sietämätöntä ajatella vauvan joutuvan kärsimään vieroitusoireista ja mahdollisesta vammasta koko ikänsä. Kuitenkaan tunteisiin vetoaminen ei voi ohjata keskustelua näin suuressa asiassa. Itsemääräämisoikeutta ei tarvitse polkea paremman hoitojärjestelmän saavuttamiseksi.
HANNA PUTKONEN
KATJA TENHOVIRTA
Helsinki
HS Digilehti, mielipideosasto 11.3.2009:
Mihin kaikkeen tytöt ovatkaan valmiita?
Missikisoihin pettynyt (HS 6. 3.) sai iskun vasten kasvoja, minä vyön alle. En yleensä edes katso kisoja, sillä kolmisenkymmentä vuotta minua koulutettiin siihen, etten koskaan ollut tarpeeksi hyvä enkä tarpeeksi kaunis.
En koskaan ole ymmärtänyt tätä ihmisten nujertamista ja vertaamista toisiin. Tällä kertaa olin paikassa, jossa en voinut välttää kisojen seuraamista. Hiukan huvittuneena niitä seurasin, kunnes tuli uimapukukierros. Luulin katsovani otteita jostain porno-ohjelmasta. Voin suorastaan huonosti.
Mihin kaikkeen tytöt ovatkaan valmiita moisen takia! Voidaan vain kuvitella, millaisia lööppejä heistä saadaan; tulee alusvaatekuvia, rohkeita bikinikuvia, tyttökalentereita. Voi ressuja, ja voi teitä nuoria, jotka pidätte heitä esikuvina!
Onneksi olen jo siinä iässä, ettei sillä enää ole minulle väliä. Mutta olen aina ollut surullinen nuorten tyttöjen takia. Tässä pornoistuvassa maailmassa he joutuvat hirveän paineen alle. Pitäisi olla langanlaiha, mutta muodot samalla pyöreät.
Toivon Pettyneelle mahdollisimman hyvää jatkoa. Ei kannata tuijottaa painoindekseihin. Ne kyllä muuttuvat, kun huomataan, mitä kaikkea huonoa liiasta laihuudesta seuraa. Eikä se oikeasti ole edes kaunista.
SIRKKA-LIISA VAALIVIRTA
Savitaipale
"On sietämätöntä ajatella vauvan joutuvan kärsimään vieroitusoireista ja mahdollisesta vammasta koko ikänsä. Kuitenkaan tunteisiin vetoaminen ei voi ohjata keskustelua näin suuressa asiassa."
WTF?
"Jos äidin itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa sikiön terveysriskin vuoksi, miten sama sikiö voidaan toisessa tilanteessa tappaa?"
Uskomatonta ajatuksenkulkua. Abortti on kertaratkaisu, joka lähinnä koskettaa sitä hakenutta naista itseään. Päihdeäidin vastuuttomuuden seuraukset tulevat meidän kaikkien taakaksi. Eniten siitä kärsii tietysti syntyvä lapsi itse. Mutta tottahan toki naisten pyhä ryyppäys- ja rellestysoikeus on turvattava, muiden kustannuksella.
"Eivätkö päihdeäitien pakkohoitoa kannattavat ole tulleet ajatelleeksi, että vastedes päihdeäidit eivät enää hakeudu äitiysneuvolaan vaan "hoitavat" raskauden itse välttääkseen pakkohoidon?"
Tämä on helposti hodettavissa: ei neuvolakäyntejä - ei lapsilisää. Kyllä se raha dokuille maittaa.
"Onneksi olen jo siinä iässä, ettei sillä enää ole minulle väliä."
Mitä nyt kirjoittelet asiasta yleisönosastoon.
Miehet: Nämä kotihommat kuuluvat naisille
Women believe men should take out bins and mow lawns
""The delegation of these chores has nothing to do with our ability or inability to do various tasks.
"It's just that men tend to be better at more hands-on chores, and women are naturally more organised and methodical in their approach to running the house.""
Susi itse osallistuu ainakin tähän keskusteluun:
Vauva
"Kun katson noita vauva-, perhe- ja mammalehtien keskustelupalstojen juttuja - ja jotkut ovat kirjoittaneet vastineita lehtiinkin - vaivun ajatuksiin.
Ensinnäkin - nämä ihmiset eivät tunne meitä. He ottavat artikkelin pohjatekstiksi, lisäävät omia oletuksiaan ja erilaisia havaintojaan ja tulkintojaan ja rakentavat jonkinlaisen erikoisen mielikuvan, josta lähtevät puhumaan ja jota kritisoivat.
He eivät puhu suoraan meistä eivätkä meille. He eivät tunne meitä.
Minä en näe meitä tässä suhteessa vahingollisen ideologisina ääri-ihmisinä, mun on vaikea käsittää ajatusta että ihmiset ajattelisivat niin. Mä olen ainakin itse käsittääkseni enemmän analyyttinen kuin fanaattinen. Mutta eivät nuo ihmiset sitä tiedä.
Miksi jonkun mukaan jopa lastenpsykiatri ilmaisee kantansa jonka mukaan me tässä tuhoamme Ruun terveen kehityksen ja identiteetin? Mistä on kysymys? Me emme ole kieltäneet, tosielämässä emmekä artikkelissamme, sukupuolten olemassaoloa, emme sosiaalisten enkä biologisten.
Ruulla on keho jossa on tietyt ulkoiset sukuelimet, ja Ruu luultavasti kehittyy puberteetissa samoin kuin sellaiset ihmiset yleensä, joilla on tuollaiset ulkoiset sukuelimet.
Ruu tuntee myös sukuelimet nimeltä - joillain ihmisillä on "pipu" ja toisilla "pimppi". Myöhemmin Ruu tulee oppimaan että useimmiten sellaisilla ihmisillä joilla on pimppi on myös kohtu ja munasarjat, joissa voi siittiösolun ja munasolun kohtaamisen kautta tapahtua hedelmöittymisreaktio, mistä taas usein seuraa vauva.
Ruu on varmasti jo nyt havainnut sukupuolijaon ja jonkinlaisten sukupuoliroolien olemassaolon - ja havainnut myös, että tämän omassa lähipiirissä on paljon vaihtelua. Lähipiirissä havaitut mallit eivät suinkaan ole vain sellaisia joissa fyysiseen mieskehoon yhdistyy miesrooli ja sellaisia joissa fyysiseen naiskehoon yhdistyy naisrooli - eivätkä lähipiirin seksuaalis-romantiset mallit ole suinkaan enimmäkseen heteroseksuaalisia. Lähipiirissä esiintyy kaikenlaisia suhteita ja kaikenlaisia tapoja jakaa hellyyttä, rakkautta, hyväksyntää ja seksuaalisuutta.
Ruun ympärillä ja lähellä ja kanssa keskustellaan ja kommunikoidaan paljon.
Ruu tulee mitä luultavammin menemään noin vuoden päästä päivähoitoon, ja viimeistään tällöin tämän luultavasti täytyy sopeutua ja ottaa paikka kaksijakoisessa sukupuolijärjestelmässä. En usko lainkaan etteikö tämä olisi lapselle helppo juttu, siitä huolimatta että kotiympäristö on ollut sukupuolisesti epänormatiivinen. Uskon että Ruu tulee ottamaan sukupuolimallinsa ensisijaisesti muilta lapsilta ja lasten kuluttamasta mediasta. Uskon ettei Ruun käsityksiä normaalista sukupuolisuudesta tule välttämättä horjuttamaan edes tämän lähipiirissä elävien ihmisten epänormatiivisuus - päiväkoti-ikäiset lapset tuppaavat olemaan sellaisia.
On uskomattoman käsittämätöntä kuvitella ettemme me antaisi Ruun leikkiä autoilla tai nukeilla - tällä on leluissaan molempia. Vaatteissa on myös vaaleanpunaista ja sinistä. Jostain syystä nettikommentoijat haluavat nähdä meidät - tai siis oikeastaan lehtijutun pariskunnan - jonkinlaisina älyvapaina fundamentalisteina ja tiukkiksina.
Ne kommentit eivät satuta minua niin paljoa, joissa viitataan negatiivisesti minun tai ketun sukupuoli-identiteettiin tai seksuaalisuuteen - vaikka diagnoosikorttien vetäminen vähän typerryttääkin.
Jos jotkut ihmiset tuomitsevat seksuaalisuuden tai sukupuolisuuden spektrien epänormatiivisten osien ihmisiä - siis esimerkiksi homoja, lesboja tai transihmisiä - niin se kertoo minusta lähinnä siitä että nämä ihmiset elävät eri maailmassa kuin minä - eli melko suljetussa heteromaailmassa, jossa "normaali" merkitsee heteroseksuaalista peniksellisenä syntynyttä miestä tai vaginallisena syntynyttä naista.
Mä en ole normaali heteromies, eikä mun tarvitse olla. Se ei ole sellainen asia mitä riittävän hyvältä vanhemmalta vaaditaan.
Se mitä riittävän hyvältä vanhemmalta vaaditaan on todellista motivaatiota tarjota lapselleen turvallinen ja tukeva kotiympäristö ja turvata tämän perustarpeet, ja hyväksyä tämä sellaisena kuin tämä on.
Minusta meitä ei esitetty tuossa artikkelissa hirviöinä. Ihmettelen kovasti kaikkien näiden ihmisten halua nähdä meidät sellaisina. Meitä oikeassa elämässä kohtaavat ihmiset kun yleisimmin hämmästelevät lapsemme iloisuutta ja hyvinvointia, ja sitä miten luontevasti olemme lapsemme kanssa.
Vähän vähemmän käräjöintiä ja lynkkausmeininkiä voisi joskus olla ihan hyvä.
* Susi"
"Uskon että Ruu tulee ottamaan sukupuolimallinsa ensisijaisesti muilta lapsilta ja lasten kuluttamasta mediasta. Uskon ettei Ruun käsityksiä normaalista sukupuolisuudesta tule välttämättä horjuttamaan edes tämän lähipiirissä elävien ihmisten epänormatiivisuus - päiväkoti-ikäiset lapset tuppaavat olemaan sellaisia."
Lapset ovat monissa asioissa aikuisia fiksumpia. Tai ainakin he kykenevät näkemään monia asioita selvemmin, ilman vuosien saatossa kasaantuneiden ennakkoluulojen, koulutuksen ja poliittisen korrektiuden painolastia.
Voisiko mitenkään olla, että biologialla on kuin onkin jotain merkitystä? Sellaista ajattelua ei vain näemmä voida suvaita, eikä sulattaa.
Why do boys and girls prefer different toys?
Tästä on täällä ollut aiemminkin puhetta. Selvä sukupuolten välinen ero näyttää olevan apinoillakin olevan kiinnostuksen kohteissa. Onko se sitten vain median luoma sukupuolirooli, johon apinat vasten tahtoaan joutuvat sopeutumaan? Eikä meidän ja näiden apinoiden välillä nyt niin hirvittävän suurta eroa ole.
Pikkuprinsessa tuittuilee minä-minä -asenteella muista välittämättä: Heroes-tähti yrittää sabotoida exänsä uraa
- Hayden kieltäytyy olemasta samaan aikaan kuvauksissa. Hän tekee tilanteesta hankalan kaikille, ystävä kertoo.
Rosa Meriläinen Ilonassa:
Sukupuoleni ei häviä, vaikka pieraisen
Kiva tietää.
"En yhtään ihmettele, että jotkut vierastavat feministi-sanaa. Muistan itsekin, että kavahdin sitä. Luulin feminismin tarkoittavan sitä, että naista pitää aina puolustaa, vaikka hän olisi millainen kusipää, Rosa sanoo."
Olit tuolloin ihan oikeassa, Rosa. Juuri sitä se tarkoittaa käytännössä.
"Feministinä tuska kaksinkertaistuu, koska koen myös syyllisyyttä siitä, että annan ulkonäköpaineiden vaikuttaa minuun."
Feminismi lisää tuskaa, jopa feministille. Eikö siitä olisi siis syytä luopua lopullisesti, ihan jo kohtuuden nimissä?
Rihannan ja Chris Brownin riitelyyn johtaneen pitkän tekstiviestin lähetti miehen manageri Tina Davis, väittää TMZ.com. Poliisilähteen mukaan viestissä ehdotettiin tapaamista, ja se sai Rihannan suuttumaan. Laulajatar läimäytti Brownia, jonka jälkeen Brown pahoinpiteli hänet.
Nelikymppisellä Davisillä ja Brownilla huhuttiin olevan suhde, kun Brown oli vasta 16 vuoden ikäinen. Molemmat kiistivät tuolloin tiedon.
Chris Brown hakkasi Rihannan pahoin 8. helmikuuta, mutta pariskunta oli erossa vain muutaman viikon. Nyt taistelupari on menossa yhdessä studioon äänittämään duettoa Brownin tulevalle levylle, kertoo E! News.
Chris Brown maksaa 7,9 miljoonaa jos lyö Rihannaa
Esitän omana arveluunani, että tuossa "Ketun" ja "Suden" älyttömässä kokeilussa on kyse homon ja lesbon muodostamasta symbioosista, jonka koekaniiniksi Ruu on joutunut, valitettavasti. Missä lastensuojeluviranomaiset nyt ovat?
Suden vastauksia, kommentteja ja ajatuksia on blogissa: http://sukupuoli.blogsome.com/
Arviolta 0.033–0.05 % lapsista syntyy kaksineuvoisena. Tämä tarkoittaa, että viime vuonna yksinään on Suomeen syntynyt noin 30 kaksineuvoista lasta. Joissain tapauksissa voi olla, että vanhemmat haluavat sukupuolineutraalin kasvatuksen lapselleen nimenomaan sen takia, että lapsi on syntynyt kaksineuvoisena. Eikö ole parempi tehdä mahdollinen sukupuolen korjausleikkaus vasta sitten, kun lapsi on itse saanut valita oman sukupuolensa? Sitä paitsi, monet ovat sitä mieltä, että sielulla ei ole sukupuolta (jos nyt sattuu sielun olemassaoloon uskomaan), joten onko tämä sukupuolineutraali kasvatuskaan nyt mitenkään ihmeellinen asia loppupeleissä?
Uskovathan monet ihmiset edelleen ikuisen talouskasvunkin mahdollisuuteen rajallisessa systeemissä, jonka nimi on planeetta Maa, vaikka se on jo pelkästään matemaattisesti tarkasteltuna sula mahdottomuus – saman matematiikan, jonka avulla mm. Albert Einstein kehitti suhteellisuusteorian.
Vanhempani muuten salasivat minulta koko lapsuuteni ajan, että he ovat harrasteneet/harrastavat seksiä keskenään, ja että se on täysin luonnollista. Kasvoiko minusta tämän seurauksena ihminen, jonka identiteetti seksin suhteen on hukassa? Vanhempani eivät myöskään kertoneet minulle, miten opitaan ajattelemaan itsenäisesti ja oivaltamaan asioita omin avuin, mutta opin sen kuitenkin (tai ainakin luulen oppineeni). Eikä tämä ollut minusta laisinkaan hämmentävää. Maailma on kyllä opettanut minulle kaiken sen, minkä äitini ja isäni jätti minulle pienenä kertomatta.
Kaikkein suurimmat kriisit elämässäni olen kokenut niiden asioiden suhteen, jotka vanhempani (sekä opettajani) KERTOIVAT minulle. Poisoppiminen ja asioiden uudelleenarvottaminen on nimittäin pahuksen paljon vaikeampaa kuin oppiminen ja arvojen luominen ensimmäistä kertaa. Voin vaan kuvitella, kuinka suurta sekaannusta, ahdistusta ja tuskaa lapsessa se voi aiheuttaa, jos vanhemmat kohtelevat häntä tyttönä, vaikka hänestä sisimmässään tuntuisi pojalta. Näin voi käydä, jos roolimallit ovat kovin tiukkoja jo pienestä pitäen.
Sanon vielä: kaikki vanhemmiltani omaksumani asiat eivät mielestäni ole eteenpäin siirtämisen arvoisia. He olisivat siis voineet kertoa minulle vähemmän, ”kuinka asiat ovat”, eikä se olisi loppujen lopuksi haitannut yhtään.
Uskon, että mitään identiteettikriisiä minkään asian suhteen ei siis ole olemassakaan. Vastaus siihen, mitä haluamme olla, ja miksikä haluamme tulla, löytyy omasta sisimmästämme. Kotona opittu/oppimatta jäänyt malli voi ehkä tehdä meistä varautuneempia ja vähemmän avoimia jonkin tietyn asian suhteen (toisaalta myös avoimempia), mutta sisimmässämme tiedämme kyllä, mitä haluamme olla ja miksikä haluamme tulla – oli kyse sitten sukupuoli-identiteetistä tai mistä tahansa asiasta. Niin tietää myös lapsi jo varhain, haluaako hän olla tyttö vai poika, vaikka sitä ei hänelle kukaan kertoisi.
En kannata mitään erityistä kasvatustapaa, mutta ajattelin vaan tuoda hieman perspektiiviä asioihin täällä. Kiitos ja anteeksi, olen avautunut.
air jordan
nike air max 270
jordan 11
coach factory outlet
golden goose outlet
birkin bag
vans
yeezy boost 350
golden goose slide
kyrie 6
Lähetä kommentti